JOUKKORAHOITUS. APV-Tutkinnot materiaali. Atso Andersén 2015 Tekijänoikeudet Atso Andersén

Transkriptio

1 JOUKKORAHOITUS APV-Tutkinnot materiaali Atso Andersén 2015 Tekijänoikeudet Atso Andersén

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO JOUKKORAHOITUS JOUKKORAHOITUKSEN LUOKITTELU, EDUT, HAITAT, RISKIT SÄÄNTELYN LÄHESTYMISTAPOJA VASTIKKEETON RAHANKERÄYS JA JOUKKORAHOITUSTOIMINNAN SÄÄNTELY

3 1 Johdanto Mistä on kysymys joukkorahoituksessa? Mitä toimijoita se koskee? Onko se sallittua? Valvotaanko joukkorahoitusta? Tarjoaako se tuottomahdollisuuksia sijoittajille? Entä voiko sitä kautta saada rahoitusta? Joukkoistamiseen perustuvat menettelytavat ovat yleistymässä maailmassa nopeasti. Etsimme tietoa ja jaamme kokemuksia Internetin keskustelupalstoilla. Matkustamme ja majoitumme yhä useammin verkkopalveluiden kautta löytyneiden majoituspaikkojen kanssa. Poliittisten liikkeiden ajatusten levittäminen ja toiminnan rahoittaminen nojautuu yhä useammin sosiaalisen median palveluihin pohjautuviin malleihin. Jopa liikenne on siirtymässä kommunikaatioteknologian mahdollistamana uudenkaltaiseen toimintamalliin. Vastaavia muutoksia on kehittymässä myös rahoitusalalla ja erityisesti sijoituspalveluissa. Digitalisaatio ja tiedonjako vertaisverkostoissa mahdollistaa syvällisen muutoksen pankkitoiminnassa. Perinteinen pankkitoiminta perustuu ajatukseen, että säästäjä tekee talletuksen pankkiin. Talletus on tallessa eli riskitön. Nyky-yhteiskunta on vahvistanut talletussopimusta rajattomalla talletussuojalla eli valtio takaa talletusten takaisinmaksun, vaikka pankki menisi konkurssiin. Talletuksille maksetaan korvausta koron muodossa. Viime vuosine lähes nolla-tasolla liikkuneiden korkojen myötä talletuskorkojen merkitys on vähentynyt. Perinteisessä pankkitoiminnassa pankki maksaa talletuksen takaisin niin vaadittaessa. Suurin osa tallettajista ei kuitenkaan tarvitse rahojaan, joten pankki tarjoaa rahoitusta eteenpäin lainanottajille. Yleistäen voidaan todeta, että vakavaraisuusregulaatioon perustuvat pankkien pääomavaatimukset (alimmillaan noin 8% taseen loppusummasta) mahdollistavat lainanannon joka on 12-kertaisesti suhteessa talletuksiin ja muuhun hankittuun pääomaan. Eli yhtä talletuseuroa kohtaan pankki voi antaa 12 euroa lainaa lainanottajille. Pankilla on mahdollisuus valvoa lainantoa ja tehdä hyvin harkittua lainanantoa. Toisin sanoen tallettajat ovat delegoineet pankille tehtävän miettiä miten talletusrahat on parasta käyttää silloin kun ne eivät ole säästäjän omassa käytössä. Pankki kantaa ja valvoo luotonantoon sisältyvää luottotappioriskiä. Lainanottaja puolestaa tekee pankin kanssa sopimuksen siitä, että se saa luottosopimuksessa määritellyn summan käyttöönsä. Luottosopimuksessa määritellään pääasiassa luoton määrä, vakuudet, lainakorko sekä takaisinmaksuohjelma sekä takaisinmaksun määräytymisperusteet. Pankin ansaintalogiikka perustuu siihen, että se tarjoaa tallettajille alhaista talletuskorkoa ja perii luotonottajilta korkeampaa lainakorkoa. 3

4 Kuvio 1. Perinteinen pankkitoiminta Digitalisaatio mahdollistaa monenkaltaisia vaihtoehtoja perinteisen pankkitoimintalogiikan järjestämiseen. Tässä monisteessa käsittelemme kehittymässä olevia joukkorahoituksen toimintatapoja. On erittäin tärkeä ymmärtää ettei vakiintunutta toimintamallia joukkorahoituksen järjestämiseksi ole vielä löydetty. Lisäksi joukkorahoituksen mahdollistavaa regulaatiota kehitetään Suomen lisäksi monessa muussa maassa edelleen. 4

5 2 Joukkorahoitus Joukkorahoitus on laaja käsite. Kuvaamme seuraavaksi nykyisten joukkorahoitusmallien toimintaa, osapuolia, riskejä ja hyötyjä. Joukkorahoituspalveluiden tarjoajien toimintalogiikka on lähempänä markkinapaikkojen, kuten osakepörssien, toimintaa kuin perinteistä pankkitoimintaa. Ne toimivat usein tahoina, jotka saattavat osapuolet tekemisiin keskenään ja mahdollistavat transaktion toteuttamisen. Joukkorahoitusmallissa säästäjä, jolla on varoja tarjottavaksi luotontottajille, valitsee itse luototuskohteen, tekee sijoituksen ja kantaa riskin, hajauttaa riskiä useaan kohteeseen (toivottavasti) ja saa korvaukseksi korkoa sijoitukselleen. Tyypillisesti yksittäiseen lainaan sijoitetaan hyvin pieni summa ja sijoituksen jaetaan hyvin suuren lainanottajajoukon kesken. Lainanottaja on tekee lainahakemuksen, odottaa sijoittajien tutustuvan hakemukseen ja rahoittavan hakemusta. Määräaikaan mennessä kootaan mahdollisimma suuri, parhaassa tapauksessa tavoitteen mukainen, summa. Lainanottaja tekee sopimuksen lainanotosta ja sitoutuu sen ehtoihin, kuten lainakorkoon ja takaisinmaksuohjelmaan. Joukkorahoitustoimijan, toisin sanoen markkinapaikan, roolina on tarjota analysointivälineitä, sääntökehikko kohtaamiselle sekä selkeät sopimuspohjat. Joissain tapauksissa toimija voi asettaa ehtoja lainahakemusten laadulle ja antaa arvioita hakemusten riskitasosta. Toimija valvoo sopimusten noudattamista, etenkin takaisinmaksua. Yleisesti joukkorahoitustoimijalla tarjoaa myös perusmekanismin maksamattomien lainojen perinnälle. Tekemistään tehtävistä joukkorahoitustoimija saada välitys- ja hallinnointipalkkion. Kuvio 2. Joukkorahoituksen toimintamalli 5

6 Perinteisellä pankilla on merkittävä rooli joukkorahoituksen toiminnassa. Ilman maksuliikkeen luottettavaa toimimista palvelun toteutus ei olisi mahdollista. Verrattuna perinteiseen pankkitoimintaan luotonlaajenemiseksi kutsuttu mekanismi jää puuttumaan. Pankit luovat uutta rahaa sitoutumalla luottosopimuksiin, joiden katteeksi niillä on vain murto-osa pääomaa. Tämä mekanismi on tärkeä voimavara, jolla esimerkiksi talouskasvu mahdollistetaan (sekä pankki että luotonottoja sitoutuvat tulevaisuuden kassavirtoihin). Toinen selkeä ero on riskien sijoittuminen. Pankkikeskeisessä järjestelmässä pankki kantaa riskin taseessaan. Joukkorahoituspohjaisessa mallissa riskin kantaa sijoittaja. Pankille jää maksuliikenteen pääasiassa operatiivisen riskin otto. Joukkorahoitustoimija kantaa myös operatiivista riskiä. Säästäjän korkeamman riskin kattamiseksi myös koron taso on korkeampi kuin talletuksissa. Lainanottajan näkökulmasta koron tason tulisi olla lähellä markkinakorkoja, jos joukkorahoitustoimija toimii tehokkaasti ja markkinoilla on paljon sijoittajia. Rahoitusjärjestelmän näkökulmasta pankit eivät joukkorahoitusmallissa muodosta enää riskikeskittymää samassa mielessä kuin aiemmin on totuttu näkemään. Muun muassa niin sanottu moraalikato-ongelma 1 ja too-big-to-fail - ongelma 2 poistuvat. 2.1 Joukkorahoituksen luokittelu, edut, haitat, riskit Joukkorahoitus voidaan luokitella eri tarkoitusten perusteella: Lahjoitukset ja rahankera ykset hyva ntekeva isyyteen Tuotteisiin tai hankkeisiin liittyva rahoitus Lainarahoitus kuten lainojen va litta minen (esim. vertaislainatoiminta) Sijoituksiin liittyva rahoitus esim. alkaviin yrityksiin Joukkorahoitus voi olla puhtaasti tukemista (vastikkeetonta) tai vastikkeellista (esim. tuote tai sijoitus) Joukkorahoituksen on useita etuja ja myös haasteita. Etuja ovat etenkin kustannustehokkuus, nopeus ja joustavuus sekä mahdollisuus hankkeen tuotosten markkinointiin. Kustannustehokkuus perustuu siihen, että nykyiset joukkorahoitusmallit toimivat digitaalisissa ympäristöissä ja projekti tai lainanottaja voi hakea pieniäkin summia laajalta joukolta sujuvasti. Joustavuus perustuu sekin digitaalisuudelle: 1 Pankit sortuvat liialliseen riskinottoon ja lyhytaikaiseen tuotontavoitteluun laskiessaan sen varaan, että valtio ja veronmaksajat eivät päästä pankkeja kuitenkaan konkurssiin. 2 too-big-to-fail -ongelmalla tarkoitetaan pankkeja, jotka ovat liian suuria päästettäväksi konkurssiin, koska konkurssi aiheuttaisi liian suuria kustannuksia yhteiskunnan muilla osa-alueilla. 6

7 lainahakemuksen sisältöä on helppo muuttaa ja toisaalta lainahakemuksen tekeminen verkkopalvelussa on nopeaa. Rahoituksen hakemisen yhteydessä rahan käytön kohdetta täytyy esitellä ja joukkorahoittajan markkinoidessa rahoitusprojektia myös lopputuote saa huomiota. Suurimpia haasteita joukkorahoituksessa ovat muun muassa: Vakiintumattomat toimintatavat Sijoittajan epäselvät riskit Sa a ntelyn epa ma a ra isyys joukkorahoituksen na kökulmasta Viranomaisvalvonnan puute Rahoitukseen liittyva n tiedon antamisen/saamisen haasteet Digitaaliset palvelut mahdollistavat tiedonvaihdon ja transaktioiden tekemisen nopeasti ja joustavasti. Tämä heijastuu myös toimintatapoihin. Esimerkiksi luottohakemusten julkisuus on toteuttu eri tavoin eri palveluissa. Sijoittajan osalta luotonhakijoiden luottokelpoisuus ja taikaisinmaksukyky muodostavat normaalin luottoriskin. Kukaan ei valvo luotonottajaa ja sijoittajalla ei ole edellytyksiä analysoida luotonottajia. Sen lisäksi joukkorahoitustoimijan toimintaan sisältyy riskejä. Ovatko kaikki luottohakemukset aitoja ja oikein arvioitu? Mitä tapahtuu, jos joukkolainatoimija lopettaa toimintansa? Sijoittajan riskinoton näkökulmasta joukkorahoitus vastaa luonteeltaan ja riskitasoltaan lähinnä pa a omasijoittamista, vaikka sopimukset voivat olla luottosopimuksia. Sijoituskohteista ja niiden arvosta saatava tieto on tarkistamatonta, joten arvonmääritys on jokaisen sijoittajan omalla vastuulla. Myös likviditeettiriski on ilmeinen: sijoitusten myynti voi olla vaikeaa etenkin yksityishenkilöiden luottosopimusta osalta, mutta myös yrityksiin tehtävien pääomasijoitusten osalta. Joukkorahoitussitoumuksille ei ole olemassa toimivia jälkimarkkinoita tai lunastamenettelytapoja. Myöskään huijausten roolia ei voida kokonaan sulkea pois. Tosin huijauksen seurauksena hakijan luottotietoihin tulee merkintä, joten yksityishenkilöiden kohdalla huijauksen riski on rajallinen. Sääntely on joukkorahoituksen osalta epäselvää, sillä nykyinen lainsäädäntö perustuu fyysisten prosessien sääntelyyn. Lisäksi nykylainsäädännössä lainaaminen ja sijoittaminen yksityishenkilöille ja yrityksille käsitellään erikseen. Digitaalisten palveluiden mahdollistamat rahoituspalvelut puolestaan keskittyvät lopputuloksiin ja projektien aiheisiin. Hakijoina voivat toimia niin yksityishenkilöt, yritykset kuin mikä tahansa muukin virallinen tai epäviralline taho. Esimerkiksi Suomessa yksityishenkilöiden välinen lainaaminen ei edellytä valvontaa ja se voi tapahtua kahden henkilön välisenä sopimuksena. 7

8 Sääntelyn ollessa alkuvaiheessa myöskään valvonnan roolia tai oikeuksia valvontaan ei ole määritelty. Sen seurauksena viranomaisten edellytykset valvoa toimintaa rajoittuvat nykyisiin menettelytapoihin, joita ovat esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädännön ja -menettelytapojen soveltaminen. Eri palveluissa sijoituskohteista on esillä erilaisia tietoja. Perustiedot kuten lainattava määrä ja sijoituksen juoksuaika ovat yhdenmukaisesti raportoitu kaikissa palveluissa. Sen sijaan sijoituksiin liittyvät luotto- ja muut riskiarviot on tehty vaihtelevin menetelmin eivätkä ne ole vertailukelpoisia. Myös sijoitusten tuotoista, maksuhäiriöistä ja luottotappioista raportoidaan vaihtelevin tavoin. Joukkorahoitukseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta ei ole säädelty millään tavoin. Seuraavaksi tarkastelemme lähestymistapoja sääntelyyn. 2.2 Sääntelyn lähestymistapoja Koska joukkorahoituksessa on kyse finanssitoiminnasta, sääntelyn ja valvonnan rooli katsottu tärkeäksi. Joukkorahoitus ja etenkin siihen liittyvät sopimukset ovat jo osittain tai kokonaan säännelty voimassa olevassa lainsäädännössä. Suomessa ja EUtasolla ei ole vielä erityista joukkorahoitussa a ntelya. Muu sa a ntely voi tulla sovellettavaksi myös joukkorahoituksessa. Finanssivalvonta arvioi mahdolliset rajapinnat sääntelyn ja valvonnan osalta seuraavalla tavalla: Luottolaitostoiminta Maksupalvelujen tarjonta Arvopapereiden tarjoaminen Sijoituspalvelujen tarjonta Sijoitusrahastotoiminta Edellä mainittuja finanssitoiminnan osa-alueita säätelee tarkka sääntelykehikko. Erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen luvanvaraisuus on tärkeää huomata ettei lainojen va litta minen la htökohtaisesti vaadi toimilupaa. Sen sijaan sijoituspalvelujen tarjonta on toimiluvanvaraista: Arvopapereiden va litta minen Liikkeeseenlaskun ja rjesta minen Yksilöllinen sijoitusneuvonta myös joukkorahoituksen muodossa 8

9 Sijoitusrahastotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna varojen hankkiminen yhteista sijoitusta varten vaatii toimiluvan tai rekisteröinnin. Arvopaperimarkkinalain näkökulmasta yrityksiin liittyvässä joukkorahoituksessa sijoittajan tulee saada oikeat ja riitta va t tiedot sijoituspa a töksensa tueksi. Lainsäädäntöön sisältyy muun muassa: Kielto ka ytta a totuuden vastaista tai harhaanjohtavaa tietoa, vaatimus riitta vien tietojen antamisesta, velvollisuus laatia tarjousesite ellei poikkeusmahdollisuutta 3 Joukkorahoituksen sääntelytarvetta selvitetään aktiivisesti EU-tasolla, jossa taustaselvitykset ja kartoitustyö ovat käynnissä. Eu-komission tavoitteena on edista a joukkorahoitusta pankki- ja pa a omasijoitusta ta ydenta va na rahoitusmuotona. Eurooppaan on perustettu European Crowdfunding Stakeholding Forum (ECSF): tiedonvaihtofoorumi ja senvaltioiden komission, viranomaisten ja alan toimijoiden va lilla. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA selvitta a nykyisen sa a ntelyn soveltamista ja sa a ntelymuutosten tarvetta Suomessa toimintamalleja ja niiden kehitysta seuraavat kotimaiset viranomaiset: Valtiovarainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sisa ministeriö Finanssivalvonta Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2.3 Vastikkeeton rahankeräys ja joukkorahoitustoiminnan sääntely Suomessa joukkorahoituspalveluiden kehittymistä yritetään edesauttaa muun muassa muuttamalla rahankeräyslainsäädäntöä. Rahankeräyslaki keskittyy toimintaan, jossa keräys voidaan luokitella vastikkeettomasti. Vastikkeettomalle keräykselle on tunnusomaista se ettei rahan antaja saa suoraa konkreettista vastiketta antamalleen rahoitukselle. Rahankeräystoimintaan tarvitaan aina viranomaisen lupa. Lupamenettely kuitenkin muodostaa korkean kustannukset etenkin pienissä projekteissa. 3 Arvopaperitarjous alle 1,5 milj. euroa 12 kk:n sisa lla tai tarjous alle 150 sijoittajalle tai vain kokeneille sijoittajille tai va himma issijoitus euroa. 9

10 Poikkeuksen luvanvaraisuudesta muodostavat muun muassa päiväkodin ryhmän, koululuokan, vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän ja yleisen kokouksen järjestäjän suorittamat rahankeräykset sekä kampanja-aikaiset vaalikeräykset. Tämän lisäksi rahankeräyslaissa rajataan kokonaan lain soveltamisen ulkopuolelle naapuriapu, tavarakeräykset, testamenttilahjoituspyynnöt, hyväntekeväisyyshuutokaupat, tukikonsertit ja - tilaisuudet, yksityishenkilön merkkipäivä- ja muistamispyynnöt sekä rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä suoritettava kolehdin keräys. Rahankeräysten ja hyväntekeväisyystoiminnan sääntely ja valvonta vaihtelevat eri maissa. Lupa- ja valvontamekanismit poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tyypillistä rahankeräys- ja muulle hyväntekeväisyystoiminnalle kuitenkin on, että toimintaa valvotaan jollakin tavoin, joko lupamenettelyn, hyväksynnän, auktorisoinnin, erilaisten rajoitusten taikka verotuksen keinoin. Suomessa yleishyödyllinen toiminta ei enää tapahdu kokonaan vapaaehtoisvoimin. Yhä useammin myös vapaaehtoistoiminta organisoituu ammattimaisesti ja muistuttaa taloudellisen toiminnan osalta yhä enemmän yritystoimintaa. Toisena tavoitteena on mahdollistaa mahdollistaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon toimeenpanemat rahankeräykset kirkollisen hyväntekeväisyystyön eli diakoniatyön rahoittamiseksi. Kolmantena tavoitteena on mahdollistaa yliopistojen toimeenpanema rahankeräys. Joukkorahoitusta koskevan sääntelyn tarve Vastikkeetonta rahankeräystä ei tulisi käsitteellisesti sekoittaa joukkorahoitukseen. Joukkorahoitus on lähtökohtaisesti vastikkeellista varojen keräämistä yleisöltä. Vastikkeellisena varojenkeräämismuotona joukkorahoitus ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan, vaan kuluttajansuojaa ja rahoitusmarkkinoita koskevan sääntelyn piiriin. Uudessa rahankeräystä koskevassa lainsäädännössä lähdetään siitä, että elinkeinonharjoittaja saa va litta a joukkorahoitusta vain, jos se on rekisteröitynyt ta ma n luvun mukaisesti joukkorahoituksen va litta ja ksi Finanssivalvonnan ylla pita ma a n rekisteriin (joukkorahoituksen va litta jien rekisteri). Rekisteröitymisvelvollisuus ei koske kuitenkaan luottolaitosta, maksulaitosta, rahasto- yhtiöta, sijoituspalveluyritysta tai vaihtoehtorahastojen hoitajia niiden va litta essa joukkorahoitusta sijoituspalveluna. Finanssivalvonnan on rekisteröita va ilmoituksen tekija joukkorahoituksen va litta ja ksi,jos: 10

11 ilmoituksen tekija lla on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa Ilmoituksen tekija ei ole konkurssissa, yrityksen saneerausmenettelyssa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssa ja, jos ha n on luonnollinen henkilö, on ta ysi-ika inen eika ha nen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu ilmoituksen tekija on luotettava ilmoituksen tekija lla on sellainen rahoitusmarkkinoiden toiminnan tuntemus kuin joukkorahoituksen va lityksen luonteeseen ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen va litta ja lla on oltava omaa pa a omaa va hinta a n euroa. Joukkorahoituksen va litta ja n on toimitettava Finanssivalvonnalle sa a nnöt, joista ilmenee, miten joukkorahoituksen va litys tapahtuu seka mita edellytyksia, oikeuksia ja velvollisuuksia joukkorahoituksen saajille ja muille asiakkaille asetetaan. Finanssivalvonta voi eva ta rekisteröinnin, jos olosuhteet huomioon ottaen on ilmeista, etta ilmoituksen tekija aikoo toimia toisen va lika tena. Ilmoituksen tekija a ei pideta luotettavana, jos ha net on lainvoiman saaneella tuomiolla viiden arviota edelta neen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edelta neen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan ha nen olevan ilmeisen sopimaton va litta ma a n joukkorahoitusta, toimimaan joukkorahoituksen va litta ja n omistajana taikka toimimaan sen hallituksen ja senena tai varaja senena, toimitusjohta- jana tai toimitusjohtajan sijaisena taikka muussa ylimma ssa johdossa, taikka jos ha n on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton toi- mimaan mainitunlaisessa tehta va ssa. Vaatimus luotettavuudesta ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan tuntemuksesta koskee elinkeinonharjoittajan toimitusjohtajaa ja ha nen sijaistaan, hallituksen ja senta ja vara- ja senta, hallintoneuvoston ja siihen rinnastettavan toimielimen ja senta ja varaja senta, vastuunalaista yhtiömiesta seka muuta ylimpa a n johtoon kuuluvaa samoin kuin sita, jolla on suoraan tai va lillisesti va hinta a n kymmenesosa osakeyhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta a a nivallasta taikka vastaava omistus- tai ma a ra a misvalta muussa yhteisössa. Finanssivalvonnan on poistettava joukkorahoituksen va litta ja rekisterista, jos: joukkorahoituksen va litta ja on lopettanut toimintansa Yllä mainitut rekisteröinnin edellytykset eiva t ena a ta yty 11

12 Joukkorahoituksen va litta ja toimii toisen va lika tena Joukkorahoituksen va litta ja ole Finanssivalvonnan antamassa kehotuksessa asetetussa ma a ra ajassa ilmoittanut henkilöita, jotka ta ytta va t asetetut vaatimukset rahoitusmarkkinoiden toiminnan tuntemuksesta Joukkorahoituksen va litta ja n tai sen ylimma n johdon toiminnassa ilmenee vakavia tai toistuvia laiminlyönteja. Sen ja lkeen kun elinkeinonharjoittaja on poistettu rekisterista, se ei voi ena a harjoittaa joukkorahoituksen va litysta. Asiakkaansuoja Joukkorahoituksen va litta ja n on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Joukkorahoituksen va litta ja n on noudatettava sijoituspalvelulain säännöksiä: eturistiriitojen hallinnasta kiellosta antaa sijoituspalvelun ja oheispalvelun markkinoinnissa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa tiedonantovelvollisuudesta liiketoimista ja palveluista sa ilytetta vista tiedoista puhelujen tallentamisesta Joukkorahoituksen va litta ja ei saa hallinnoida eika pita a hallussaan asiakkaansa varoja tai arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita eika saa olla velkaa asiakkaalleen. Joukkorahoituksen va litta ja n, joka on rekisteröitynyt, ei tarvitse liittya sijoituspalvelulaissa määriteltyn sijoittajien korvausrahastoon. Tiedonantovelvollisuus Joukkorahoituksen markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Tieto, jonka totuudenvastaisuus tai harhaanjohtavuus ka y ilmi tiedon esitta misen ja lkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitysta joukkorahoituksen asiakkaalle, on viivytyksetta oikaistava tai ta ydennetta va riitta va lla tavalla. Joukkorahoituksen saajan on perustellun arvion tekemiseksi joukkorahoituksen saajasta ja tarjouksen edullisuudesta julkistettava se ennen varainhankinnan aloittamista oikeat ja riitta va t tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan yrityksen arvoon tai takaisinmaksukykyyn. Joukkorahoituksen 12

13 va litta ja n on huolehdittava siita, etta joukkorahoitusyritys ta ytta a ta män velvollisuuden. Joukkorahoituksen saajan ei tarvitse julkaista esitetta, jos arvopapereita tarjotaan Euroopan talous- alueella (ETA-alue) 12 kuukauden aikana yhteenlasketulta vastikkeeltaan alle euron suuruinen ma a ra. Asiakkaan tunteminen Joukkorahoituksen va litta ja ei saa va litta a joukkorahoitusta tai muutoin osallistua varainhankintaan joukkorahoituksen saajalle, joka on konkurssissa, yrityksen saneerausmenettelyssa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssa. Valvonta ja seuraamukset Joukkorahoittajien valvojana toimii Finanssivalvonta. Kun joukkorahoituksen välittäjän asiakkaana on kuluttaja, valvontavastuu on kuluttaja-asiamiehellä Joka tahallaan tai törkea sta huolimattomuudesta ilman rekisteröintia va litta a joukkorahoitusta tai hankkii joukkorahoituksella varoja sellaiselle joukkorahoituksen saajalle, joka on konkurssissa, yrityksen saneerausmenettelyssa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssa, on tuomittava, jollei teko ole va ha inen tai siita ole muualla laissa sa a detty ankarampaa rangaistusta, joukkorahoitusrikoksesta sakkoon tai eninta a n yhdeksi vuodeksi vankeuteen. Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain mukaan, jollei teosta muualla laissa sa a deta ankarampaa rangaistusta. Laiminlyönnista tai rikkomisesta ma a ra ta a n rikemaksu. Joukkorahoituksen va litta ja ja joukkorahoituksen saaja ovat velvollisia korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut asiakkaalleen tai muulle henkilölle ta ma n lain tai sen nojalla annettujen sa a nnösten vastaisella menettelylla. Joukkorahoituksen va litta ja n ja joukkorahoituksen saajan hallituksen ja sen ja toimitusjohtaja ovat velvollisia korvaamaan vahingon, jonka he ovat tehta va ssa a n tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet joukkorahoituksen va litta ja lle tai sen osakkeenomistajalle, yhtiömiehelle tai ja senelle taikka muulle henkilölle rikkomalla ta ma n lain tai sen nojalla annettuja sa a nnöksia. Vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelysta vastuussa oleva osoita menetelleensa huolellisesti. 13

14 Joukkorahoituksen va litta ja n ja joukkorahoituksen saajan osakkeenomistaja, yhtiömies ja ja sen ovat velvollisia korvaamaan vahingon, jonka he ovat myöta vaikuttamalla ta ma n lain tai sen nojalla annettujen sa a nnösten rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet joukkorahoituksen va litta ja lle, sen osakkeenomistajalle, yhtiömiehelle, ja senelle tai muulle henkilölle. Itsesa a ntely Joukkorahoituksen va litta ja n on suoraan tai va lillisesti kuuluttava riippumattomaan, alan toimijoita laajasti edustavaan Suomessa perustettuun toimielimeen, joka on anta- nut suosituksen joukkorahoituksen va litysta koskevan avoimuuden ja la pina kyvyyden edista miseksi, tai sen on sitouduttava noudattamaan kyseisen toimielimen antamia suosituksia tai julkistettava perustelut sille, miksei se ole niihin sitoutunut. Edella mainittu toimielin voi antaa hyvien ka yta ntöjen noudattamisen edista miseksi myös muita kuin joukkorahoitustoimintaa koskevia suosituksia. Joukkorahoituksen va litta ja n on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, mihin toimielimeen se kuuluu tai minka toimielimen tai toimielinten antamia suosituksia se noudattaa. Finanssivalvonnan pyynnösta toimielimen on toimitettava Finanssivalvonnalle sa a ntönsa ja muut Finanssivalvonnan pyyta ma t valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot toimielimesta. 14

15 Lähteet Pitkänen, Esa (2014): Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Studia Monetaria 2014 esitys. Valtiovarainministeriö (2014): Report on Crowdfunding Survey. VM raportti. Hallituksen esitys (2014): Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahankeräyslain muuttamisesta, HE 6/2014, FINLEX 15

16 Atso Andersén 2015 Tekijänoikeudet Atso Andersén 16