3/2012. Äärimmäiset sääolosuhteet vaativat liikennejärjestelmältä paljon. Liikenteen kestävyys on määrä- ja laatukysymys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2012. Äärimmäiset sääolosuhteet vaativat liikennejärjestelmältä paljon. Liikenteen kestävyys on määrä- ja laatukysymys"

Transkriptio

1 3/2012

2 3/ Liikenteen kestävyys on määrä- ja laatukysymys Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen Äärimmäiset sääolosuhteet vaativat liikennejärjestelmältä paljon TransEco kohti vähäpäästöistä liikennettä 8 Tuore näkökulma sillansuunnitteluun: elinkaaren eri puolet 46 Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Ilmastonmuutoksen hillinnän visiot Riskienhallinta luotsaa kohti toimivaa liikennejärjestelmää Nastarenkaat vain yksi syy väylien urautumiseen taajamissa Mitä maanteiden hulevedet sisältävät? Uusiutuvaa energiaa autoliikenteeseen Myydäänkö auto ja otetaan siivooja? - Tilannekatsaus liikkumisen ohjaukseen Yhdeksän teesiä liikenneturvallisuudesta: Lintuohjelman johtoryhmän terveiset Kauppa-aluksille suunnatun reittisuunnittelupalvelun testaus käynnistyy Lupauksia osaamisyhteistyön kehittämiseksi InfraExpon teemapäivässä Uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa halutaan kehittää edelleen Voiko moottoritie olla vihreä? Kerava Lahti-oikorata houkuttelee henkilöautoilijoita junamatkustajiksi Oikealla keinovalikoimalla liikenteen päästöjen kimppuun Glykoli uhkaa Kehäradan rakenteita Sillan pintarakenteiden elinkaarikustannukset ovat monen muuttujan summa Meluselvityksiä ja melutorjunnan suunnittelua EU:n velvoitteesta Liikenteen päästöistä syntyy kustannuksia Fintrip kokoaa liikennealan osaamisen ja tutkimuksen Pilaavatko nastarenkaat kaupunki-ilman laadun - ovatko kitkarenkaat turvallisuusriski? Suomen liikenneverkon hiilijalanjälki selvitetty

3 Liikenteen kestävyys on määrä- ja laatukysymys Pääkirjoitus Liikenteen kestävyys on määrä- ja laatukysymys Liikenne vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskunnan toimintaan ja ympäristön laatuun osana laajempaa yhdyskuntarakennetta sekä tuotantoa ja kulutusta. Ihmisten ja tavaroiden koko ajan lisääntyvää liikkumista pidetään usein suorastaan nykyaikaisen yhteiskunnan tunnusmerkkinä. Tätä kehitystä kyseenalaistetaan kovin harvoin. Pikemminkin yhteiskunnan edellytetään huolehtivan siitä, että ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on mahdollisimman helppoa. Tämä on heijastunut myös t&k-toiminnan painotuksiin. Erilaiset liikenteen sujuvuutta lisäävät ratkaisut voivat lyhyellä aikavälillä tuottaa sekä ympäristöhyötyjä että palvella entistä paremmin asiakkaita ja tuottaa taloudellista hyötyä. Vaarana kuitenkin on, että tehostuminen johtaa liikenteen kokonaismäärän ja sitä kautta haitallisten ympäristövaikutusten kasvuun. Yllättävän vähän on edes keskusteltu siitä, kuinka voisimme vähentää liikennetarvetta. Syitä tähän on varmaankin monia. Esimerkiksi ruuhkat eivät ole meillä samantasoinen ongelma kuin tiheästi asutuissa maissa. Liikennepolitiikka on myös vahvasti aluepolitiikkaa ja kasvavan liikenteen päästöistä ja luonnonvaravaikutuksista aiheutuvien kustannusten on katsottu kuuluvan yhteiskunnan maksettaviksi. Polttoaineen hintakaan ei vielä ole sillä tasolla, että se kannustaisi vähentämään autoilua ja tavaroiden edestakaisin kuljettamista. Kunnollinen analyysi eri liikennemuotojen päästö- ja luonnonvaravaikutuksista antaisi paremman tietopohjan kustannusten oikeudenmukaiselle kohdistamiselle ja koko liikennejärjestelmän kestävälle kehittämiselle. Yksi liikenteen ohjauksen vaikeus on siinä, että liikennesektori liittyy kiinteästi muuhun yhteiskuntakehitykseen. Esimerkiksi maataloudessa vallitseva suuntaus alueelliseen erikoistumiseen lisää kuljetustarvetta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vientiteollisuuden kuljetustarve on puolestaan riippuvainen siitä viedäänkö raaka-aineita, puolijalosteita vai pitkälle jalostettuja tuotteita. Liikennesektori pystyy kuitenkin myös omilla toimillaan paljonkin vaikuttamaan alan kehittymiseen. Nykyaikainen informaatio- ja viestintäteknologia tarjoaa hyviä välineitä liikkumistarpeen vähentämiseen. Erityisesti asiointiliikenteen vähentämisessä älyliikenne on yksi tärkeä keino. Etätyö, videoneuvottelut, kuljetuspalvelut ja internetissä toteutetut palvelut (esim. terveyden huollon neuvonta) voivat vähentää liikennetarvetta merkittävästi. Nykyiset rakenteet ja 2

4 Liikenteen kestävyys on määrä- ja laatukysymys ohjauskeinot eivät kuitenkaan useinkaan tue uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Tarvittaisiin lisää tutkimustietoa siitä, millaisilla ohjauskeinojen yhdistelmillä päästään sekä taloudellisesti, ympäristöllisesti että sosiaalisesti hyvään lopputulokseen. Liikenteen kehityksellä ja maankäytöllä on ratkaiseva asema kestävän kehityksen toteuttamisessa sekä laajojen yhteiskunnallisten muutosten hallinnassa. Yhdyskuntarakenne määrittelee pitkälti sen, miten ihmiset liikkuvat. Eri liikennemuotojen vaikutus ympäristöön on hyvin erilainen ja sen lisäksi niillä on erilaisia epäsuoria vaikutuksia. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne säästävät ympäristöä, ja niillä on myös myönteisiä terveysvaikutuksia, joiden kansantaloudellinen merkitys voi olla jopa suurempi kuin ympäristöhyötyjen. Näiden eri tekijöiden huomioonottaminen päätöksenteossa edellyttää nykyistä monipuolisempaa tietopohjaa. Valtakunnallisen aluerakenteemme eriytyminen voimakkaasti kasvaviin ja toisaalta taantuviin alueisiin vaatii alueellisesti erilaisia liikennepoliittisia ratkaisuja kestävyyden saavuttamiseksi. Helsingin metropolialueella älyliikenteen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet ovat varsin erilaisia kuin syrjäseutujen taantuvilla alueilla. Hyvin valituilla, alueelliset erot huomioon ottavilla ohjauskeinojen yhdistelmillä pystytään merkittävästi edistämään kestävämpää yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja ihmisten hyvinvointia. Teksti: Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus SYKE Kuva: Kerttu Malinen 3

5 Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen T&K Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen Sää aiheuttaa ajoittain merkittävää haittaa liikenteelle. Sekä ilmaston että liikennejärjestelmien muuttuessa on haastavaa arvioida tulevaisuuden näkymiä, mutta uudet tutkimukset antavat tietoa sään ääri-ilmiöiden esiintymisestä ja niiden vaikutuksista liikenteeseen. Sää- ja ilmastotekijät vaikuttavat kaikkiin liikenneverkon osiin: infrastruktuuriin, kulkuvälineisiin ja liikennöintiin. Tyypillisiä kielteisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi rakenteisiin kohdistuvat rasitukset, kunnossapidon tarpeen kohoaminen, kulkuvälineen hallinnan vaikeutuminen, korkeampi polttoaineen kulutus ja pidentynyt matka-aika. Haitallisista sää- ja ilmastotekijöistä seuraa kustannuksia lisääntyneen ylläpidon, matka-ajan pidentymisen sekä materiaali- ja henkilövahinkojen vuoksi. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat Euroopan liikenteeseen Liikenteelle haitallisten sääilmiöiden atlaksesta käy ilmi, että ilmiöiden toistuvuuksissa ja voimakkuuksissa on suuria eroja eri puolilla Eurooppaa. Talvisista haitoista kuten lumisateista, kylmistä jaksoista ja talvimyrskyistä kärsivät eniten Länsi- ja Pohjois-Eurooppa sekä Alpit, kun taas helleaallot ovat voimakkaimmillaan Etelä-Euroopassa. Suuria tuulen nopeuksia esiintyy eniten Pohjois-Atlantilla sekä sen rannoilla. Lyhytkestoisia rankkasateita voi esiintyä koko mantereen alueella. Havaintojen mukaan erittäin sankat sumut ovat vähentyneet merkittävästi osassa Euroopan suurimmista lentokentistä ilmeisesti ilmanlaadun parantumisen seurauksena. 4

6 Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen Viivat kuvaavat niiden tuntien lukumäärää, joiden aikana näkyvyys oli alle 200 metriä Zurichin (vihreä), Lontoon Gatwickin (sininen) ja Oslon (punainen) lentokentillä. Ohuella viivalla on merkitty vuotuiset arvot ja paksut viivat ovat seitsemän vuoden liukuvia keskiarvoja. Lähde: Vadja ym Äärisääilmiöiden vaikutuksia Euroopan liikennejärjestelmään tutkittiin EWENT-hankkeessa (Extreme Weather impacts on European Networks of Transport) vuosina Tutkimuksessa arvioitiin muun muassa, että äärisääilmiöt aiheuttavat vuosittain vähintään 15 miljardia euron kustannukset EU-maiden liikennejärjestelmille. Muita tuloksia olivat yhteenveto (risk panorama) sään ääri-ilmiöiden Euroopan liikennejärjestelmille aiheutumista riskeistä ja arvioita säänennustusten tuottamasta hyödystä liikennejärjestelmille. Synteesi ilmastonmuutokseen varautumisesta Suomessa Osana suomalaista ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimusohjelmaa koottiin yhteenveto aiheen suomalaisesta liikennetutkimuksesta. Tähän mennessä tehdyissä selvityksissä on tunnistettu useita ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia teihin, rataverkkoon ja meriväyliin. Myönteiset vaikutukset sen sijaan tunnetaan vielä puutteellisesti. Kunnossapidon kehittäminen, rakenteiden kestävyyden parantaminen sekä varoitus- ja suojelutoiminnan tehostaminen auttaa sopeutumaan lähivuosikymmenien ilmaston vaihteluihin ja muutokseen. Suurempiin muutoksiin varautuminen vaatii suunnittelua ja mitoituksien tarkistamista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset liikennetarpeen kehitykseen sekä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen tunnetaan vajavaisesti. Ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat puolestaan vaikuttaa eri liikennemuotojen kehitykseen ja tämäkin saattaa vaatia ennakoivaa sopeutumista. Tulvat ovat koetelleet Suomea viime vuosina 5

7 Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen Kokonaiskuvan muodostamiseen tulisi pyrkiä Sää- ja ilmasto-olosuhteet tulee ottaa huomioon, kun tavoitellaan liikennejärjestelmän keskeisiä ominaisuuksia, joita ovat turvallisuus, toimintavarmuus, taloudellisuus, vähäiset ympäristövaikutukset ja liikennetarpeen tyydyttäminen. Useat selvitykset lähtivät liikkeelle jo koetuista sää- ja ilmastotekijöiden vaikutuksista. Tämä tuo käytännönläheisyyttä ehdotettuihin sopeutumistoimiin ja helpottaa niiden käyttöönottoa osana nykyisiä toimintoja. Toisaalta käytössä olevat toimenpiteet eivät aina riitä tai ne eivät ole enää kustannustehokkaita, kun tarkastellaan ilmastonmuutosta pitkällä aikajänteellä tai kun ratkaistavana on aiemmin kokematon häiriötilanne. Kun tarkasteluita tehdään yksittäisen toimijan näkökulmasta, toimintaympäristön muutosten hahmottaminen jää usein vähäiseksi. Liikennejärjestelmän monimutkaisuudesta ja vuorovaikutuksista johtuen on kuitenkin vaikeaa muodostaa kokonaiskäsitystä ilmastonmuutoksen roolista, jos samalla ei arvioida muita tekijöitä, kuten esimerkiksi taloudellisten, teknisten ja poliittisten toimintaympäristötekijöiden muutoksia. Sää- ja ilmastotekijöiden kohdalla voidaan aloittaa tarkastelemalla odotettavissa olevia muutoksia altistumisessa ja haavoittuvuudessa. On myös hyvä muistaa, että ilmastopolitiikalla voi olla erittäin merkittäviä vaikutuksia liikennesektorin kehitykseen. Uusia avauksia vuodenaikaisvaihtelujen ennustamiseen On yllättävää, miten mielikuviin helposti jäävät vain ennätykset parilta edelliseltä vuodelta, vaikka sää olisi kaiken kaikkiaan ollut haastavaa halki koko vuosikymmenen. Kun sää-, ilmasto- ja meritilastojen avulla käydään läpi koko 2000-luvun säätapauksia, osoittautuu, että mm. Suomessa on koettu useita valtakunnallisesti laajalti vaaraa tai liikenteellisiä haasteita aiheuttaneita säätilanteita. Syksyllä ja talvella liikenteellisiä haasteita ovat aiheuttaneet liian suuret tilannenopeudet yhdistettynä tarrautuvaan lumeen, jäätävään sateeseen, sankkoihin lumikuuroihin ja olemattomaan näkyvyyteen, myrskytuuliin sekä lumen kinostumiseen. Merellä öljyvahinkojen riski on ollut koholla ja laivaliikenne hankaluuksissa, kun on koettu ennätyksellisiä aallonkorkeuksia ristiaallokkoineen, äkillisiä vedenpinnan heilahteluita ja pohjakosketuksia rannikkoväylillä sekä lisäksi ankaria jäätalvia niin laajuuden, paksuuden kuin jään liikkeen ja puristavuudenkin suhteen. Itämeren jäätalvet 2009/2010 ja 2010/2011 yllättivät ankaruudellaan Sademäärät ovat olleet viime vuosina tapetilla, ja vuosi 2008 oli jopa ennätyksellisen sateinen. Sademäärä oli laajoilla alueilla maan etelä- ja keskiosassa % kauden keskiarvosta. Kuluva vuosi 2012 on niin ikään koetellut runsailla sateillaan ja juuri syyskuussa 2012 Helsingin Kaisaniemessä mitattiin koko 150 vuoden mittaushistorian ajan suurin syyskuun sademäärä. Tiedot uudesta vertailukaudesta on hiljattain julkaistu, ja nopea vertailu näiden kahden 30-vuotiskauden välillä osoittaa, että vuotuiset sademäärät ovat olleet jaksolla vajaa viisi prosenttia suuremmat kuin jaksolla Tulvat ovatkin kiusanneet viime vuosina eri vuodenaikoina ja rankkasateiden johdosta myös teiden päällysteet ovat olleet kovilla. 6

8 Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen Voitaisiinko tällaisiin vuodenaikaisiin haasteisiin varautua etukäteen ja suunnitella toimintaa myös lyhyemmällä tähtäimellä kuin ilmastonmuutoksen aikaskaalassa? Tällä erää vuodenaikaisennusteita kehittävät Euroopan keskipitkien sääennustusten keskus (ECMWF) sekä kansallisesti mm. USA:n, Ison-Britannian, Ranskan ja Venäjän ilmatieteen laitokset. Vuodenaikaisennusteita ajavien mallien fysiikka on jo tänä päivänä paljon monipuolisempaa sekä meren, ilmakehän ja jään käyttäytymistä paremmin simuloivaa kuin aiempina vuosina. Tropiikissa ennustettavuus on kehittynyt pisimmälle. Maailman ilmatieteen järjestön toimesta kehitystä toivotaan myös vuodenaikaisennusteissa haasteellisimmilla alueilla, joista Eurooppa on sarjassaan kaikkein vaativimpia. Lähteet Vajda A, Tuomenvirta H, Jokinen P, Luomaranta A, Makkonen L, Tikanmäki M, Groenemeijer P, Saarikivi P, Papadakis M, Tymvios F, Athanasatos S, 2011: Probabilities of adverse weather affecting transport in Europe: climatology and scenarios up to the 2050s. Raportteja - Rapporter - Reports 2011:9, 94 p Nokkala, M. P. Leviäkangas, K. Oiva (eds.), 2012: The costs of extreme weather for the European transport system. EWENT project D4. VTT Technology : 36. VTT, Espoo. 92 p. Molarius, R., P. Leviäkangas, J. Rönty, O. Kalle Oiva (Eds.), Weather hazards and vulnerabilities for the European transport system - a risk panorama. EWENT project D5.1. VTT Technology: 43. VTT, Espoo. 95 p. + app. 13 p. Nurmi, V., A. Perrels, P. Nurmi, D. Seitz, S. Michaelides, S. Athanasatos, and M. Papadakis, 2012: Economic value of weather forecasts on transportation Impacts of weather forecast quality developments to the economic effects of severe weather, EWENT report D5.2. Ruuhela, R. (toim.), 2012: Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. MMM:n julkaisuja 6/ s. Tuominen, A., T. Järvi, I. Wahlgren, K. Mäkelä, P. Tapio, V. Varho, 2012: Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpidekokonaisuudet liikennesektorilla vuoteen Baseline-kehitys, Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 15/ s. Juga, I., H. Tuomenvirta, and V. Nurmi, 2012: The variability of winter temperature, its impacts on society, and potential use of seasonal forecasts in Finland. Weather (in print). Ilmastokatsaus 12/2008. Pirinen, P., H. Simola, J. Aalto, J-P. Kaukoranta, P. Karlsson, R. Ruuhela, Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1 Teksti: Heikki Tuomenvirta, ryhmäpäällikkö, Ilmaston ja sään yhteiskunnalliset vaikutukset ja Hilppa Gregow, ryhmäpäällikkö, Ilmastotutkimus- ja sovellutukset, Ilmatieteen laitos Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto 7

9 Tuore näkökulma sillansuunnitteluun: elinkaaren eri puolet T&K Tuore näkökulma sillansuunnitteluun: elinkaaren eri puolet Yhteispohjoismaisessa ETSI-projektissa kehitettiin työkaluja sillan elinkaaren aikaisten vaikutusten arviointiin ja siltarakenteiden optimointiin. Projektin lopputuloksena on täysin uudenlainen menetelmä, jolla voidaan vertailla erilaisia siltavaihtoehtoja keskenään standardisoidulla tavalla. Näin esimerkiksi hankinnassa voidaan vertailla sillan satavuotisia elinkaarikustannuksia pelkkien investointikustannusten sijaan. ETSI (Bridge Life Cycle Optimisation - Elinkaareltaan Tarkoituksenmukainen Silta) on vuonna 2005 aloitettu pohjoismainen kehittämisprojekti. Pääsisältö ETSI-projektissa on ollut kolmen Excel-pohjaisen työkalun tekeminen siltojen tilaajien ja suunnittelijoiden käyttöön. Työkalujen avulla haluttiin analysoida erilaisia aihealueita, jotka olivat: 1) elinkaarikustannukset (LCC), 2) ympäristöpäästöt (LCA) ja 3) esteettinen arviointi (LCE). 8

10 Tuore näkökulma sillansuunnitteluun: elinkaaren eri puolet Kokonaisuuden toimivuutta parannettiin ETSI3-vaiheessa siten, että analysointien pohjalle asetettiin tehtäväksi ensin sillan elinkaarisuunnitelma, jolla määritellään mm. sillan eri osien korjausajankohdat. Tulevaisuudessa lähtötietojen syöttöä tullaan vielä helpottamaan lähtötietokantojen avulla, joihin voidaan syöttää mm. kustannus-, käyttöikä- ja päästötietoja materiaaleittain ja kohdemaittain. ETSI-projektin hedelmiä ovat elinkaarisuunnittelua tehostavat työkalut, joista hyötyvät niin suunnittelijat kuin tilaajatkin. Suunnittelija joutuu elinkaarisuunnitelmaa tehdessään paneutumaan suunnittelemiensa rakenteiden kunnossapitoon ja työnaikaisiin liikennejärjestelyihin, mikä jo sinällään parantaa sillan elinkaaritehokkuutta. Nyt kehitettyjen työkalujen avulla suunnittelija voi lisäksi arvioida eri vaihtoehtojen elinkaariominaisuuksia, muokata järkeviä kunnossapitoaskelia ja osoittaa tilaajalle ratkaisujensa toimivuuden. Tilaaja voi käyttää uusia työkaluja suunnittelun ohjaamiseen ja elinkaaritehokkaimpien ratkaisujen valitsemiseen. Kenties käänteentekevin uutuus on työkalujen käyttö urakkatarjousten vertailussa. Näin päästään valitsemaan ratkaisuja, jotka säästävät yhteiskunnan kustannuksia optimoitujen rakenteiden ja korjausajankohtien ansiosta sekä minimoivat työnaikaisia liikennehäiriöitä. Säästöä siis koituu, vaikka ratkaisut olisivat investointivaiheessa hieman standardiratkaisuja kalliimpia. ETSI-projektissa kehitettyjä työkaluja voidaan käyttää hankinnassa myös hyvittämällä ympäristöystävällisimpiä ratkaisuja tai asettamalla haitallisille vaikutuksille raja-arvoja. Lisäksi on mahdollista arvioida vaihtoehtoisten ratkaisujen esteettisiä ja kulttuurisia arvoja järjestelmällisesti. Käyttöönotto vaatii resursseja mutta tuo moninkertaisesti säästöjä ETSIn tehokas käyttöönotto edellyttää tilaajalta määrätietoisia toimia työkalujen ja lähtötietokannan päivitykseen ja ylläpitoon. Lähtötietokannan kokoamisessa tullaan tekemään yhteistyötä teollisuuden kanssa mm. Liikenneviraston SILKO-toimintaan liittyen. Tärkeänä pidetään edelleen myös pohjoismaisen yhteistyön hyödyntämistä ja siten eri maiden tietojen vapaata käyttöä. ETSIn ylläpito vaatii henkilöresursseja ja maksaa jonkin verran. ETSIn tarjoamat mahdollisuudet yhteiskunnan kustannusten säästöihin tuovat kustannukset kuitenkin moninkertaisesti takaisin. 9

11 Tuore näkökulma sillansuunnitteluun: elinkaaren eri puolet Suunnitelmissa jatkokehitys Ilmeinen laajennus ETSI-työkaluissa tulevaisuudessa on niiden laajentaminen olemassa oleviin siltoihin. Siltojen hallinnassa pohditaan jatkuvasti pitäisikö silta korjata ja kuinka suurella rahalla, vai olisiko edullisempaa rakentaa tilalle uusi. Kehittämistä tarvitaan myös liikennehaitan arvioinnissa sekä riskien ja turvallisuuspuutteiden hinnoittelussa. Riskihinnoittelua voitaisiin käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa tarjousten vertailussa tulee eteen uusi ratkaisu, jolle ei löydy valmiita elinkaariarvoja. Kolme näkökulmaa sillan elinkaareen: kustannukset, päästöt ja estetiikka Sillan elinkaaren eri vaiheisiin liittyviä kustannuksia voi laskea ETSI Bridge LCC (Life Cycle Costs) työkalulla, jonka kehitti teknillinen korkeakoulu KTH Ruotsista. Osaprojektiin sisältyi myös metodologian kartoitus sekä englanninkielisen siltanimikkeistön ja -osajaon määrittely. Excel-työkalu ottaa huomioon mm. investointi-, tarkastus-, hoito-, korjaus-, purkuja liikennehaittakustannukset syötettävien parametrien avulla. Sekä käytettävä laskentakorko että liikennemäärä ja sen huomioiminen vaikuttavat huomattavasti LCC-kustannuksiin. Sillan elinkaaren aikana syntyviä päästöjä arvioidaan ETSI Bridge LCA (Life Cycle Assessment) -ohjelmalla, jonka kehitti teknillinen yliopisto NTNU Norjasta. Ohjelma analysoi materiaali- ja työmäärien sekä kuljetusten aiheuttamat päästöt, jotka liittyvät rakentamiseen ja kunnossapitoon. Tiedot syötetään ohjelmaan rakenneosittain. Ohjelman avulla voidaan analysoida erilaisten ympäristörasitusten suhteellista merkitystä sillan elinkaaren aikana. Suositeltuja mukaan otettavia päästökategorioita ovat: GWP (ilmaston lämpeneminen), ODP (otsonikerroksen ohenema), ADP (happamoituminen (AP), EP (rehevöityminen), ADP (uusiutumattomien luonnonvarojen vähenemä) sekä kolme toksisuus-indikaattoria. Ohjelmalla voidaan seurata myös energian käyttöä. Valittujen kategorioiden mukaisille päästöille edelleen tehtävän normalisoinnin ja valitun painotuksen kautta saadaan lopputulos lopulta yhden tekijän avulla vertailukelpoisena arvona. Kolmantena osana ETSI-projektissa käsiteltiin siltaestetiikan huomioon ottamista ja sille sallittavia lisäkustannuksia (LCkulttuuri, estetiikan arvottamismenetelmä). Tuloksena oli menetelmä ja Excel-pohjainen ohjelma LCE (Life Cycle aeesthetics), jolla sillan esteettisen arvioinnin perusteella määritetään sillan todellisille kustannuksille korjauskerroin elinkaarikustannukset huomioon ottaen. Korjauskerroin pienenee sillan esteettisen arvioinnin noustessa. Korjauskerrointa käyttäen voidaan laskea eri siltavaihtoehtojen vertailukustannukset. Esteettinen arviointi taas perustuu arvosanoihin, jotka annetaan sillan eri rakenneosille, kuten palkeille ja kaiteille, sekä sillan ja sen ympäristön yhteensopivuudelle. Arvosanojen painotusta voidaan siltakohtaisesti muuttaa mm. siltapaikkaluokituksen huomioon ottaen. 10

12 Tuore näkökulma sillansuunnitteluun: elinkaaren eri puolet Taustatietoa Suomen vetämän kolmivaiheisen ETSI-projektin rahoitus on tullut tieviranomaisilta Suomesta (Tiehallinto ja sittemmin Liikennevirasto), Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta NordFoU-yhteistyön muodossa. Projekti päättyi toukokuussa 2012 loppuseminaariin Malmössä. Projektin toteutuksessa on voitu yhdistää paras pohjoismainen osaaminen, kun mukana ovat olleet yliopistot Aalto (TKK) Suomesta, KTH Ruotsista ja NTNU Norjasta sekä muina konsultteina mm. COWI ja Ramboll. Lisätietoja ETSI-projektin kotisivu ETSI-projektin esittely Via Nordica-kongressissa kesäkuussa 2012 Teksti: Timo Tirkkonen ja Matti Piispanen, Liikennevirasto Kuva: Liikennevirasto 11

13 Riskienhallinta luotsaa kohti toimivaa liikennejärjestelmää T&K Riskienhallinta luotsaa kohti toimivaa liikennejärjestelmää Liikennejärjestelmä on yhteiskunnan kannalta yksi tärkeimmistä peruspalveluista ja osa kriittistä infrastruktuuria, joten sen toimintavarmuus on välttämätöntä yhteiskunnan toiminnalle. Liikennejärjestelmään kohdistuvat monenlaiset häiriöt ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme järjestelmän toimivuudesta. Asianmukaisella riskienhallinnalla riskejä voidaan pienentää ja niiden seurausvaikutuksia lieventää. Riskienhallintaa tarvitaan liikennejärjestelmätasolla entistä enemmän Suomessa on viime vuosina tehty muutamia liikennejärjestelmän riskien hallintaan ja järjestelmän haavoittuvuuteen liittyviä selvityksiä. Näkökulmina näissä selvityksissä ovat olleet epävarmuuden ja riskien realisoitumisen uhan kasvu. Lisäksi on tutkittu matka- ja kuljetusketjujen monimutkaistumisesta mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja niiden mittavia seurauksia. Muun muassa satama- ja lentolakot, tuhkapilvet ja poikkeukselliset talvikelit vaikutuksineen ovat kannustaneet tarkastelemaan Liikennejärjestelmän haavoittuvuutta. Liikennevirasto on lain mukaan vastuussa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Tämä merkitsee sitä, että Liikenneviraston tulee toiminnallaan myös edistää koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Koko liikennejärjestelmän kattava riskienhallinta on merkittävä keino toimivuuden varmistamisessa. Valtioneuvoston periaatepäätös Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta antaa perusteet yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämiseksi. Periaatepäätös pitää sisällään myös toimivan liikennejärjestelmän ylläpitämisen velvoitteen. Suomessa on tehty toistaiseksi vain vähän koko liikennejärjestelmää koskevia riskienhallintatarkasteluja. Sen sijaan eri liikennemuotojen riskienhallintasuunnitelmia on tehty melko kattavasti. Suomen lainsäädäntö sekä kansainväliset säädökset ohjaavat rautatie-, meri- ja lentoliikenteen riskienhallintaa. Tieliikenteessä muun muassa vaarallisten aineiden kuljetuksista on määrätty lainsäädännöllä. 12

14 Riskienhallinta luotsaa kohti toimivaa liikennejärjestelmää Esiselvityksellä kartoitettiin kansainvälisiä kokemuksia Liikenneviraston T&K -hankkeessa Liikennejärjestelmätason seuranta ja menetelmät tehdyssä Liikennejärjestelmän riskikartoituksen esiselvityksessä tarkasteltiin riskinhallinnan organisoitumista, koko liikennejärjestelmää koskevia riskiselvityksiä, riskienhallintamenetelmiä ja -suunnitelmia sekä haavoittuvuus- ja vaikutusanalyysejä. Kirjallisuusselvityksen lisäksi tietoa Suomen tilanteesta täydennettiin asiantuntijahaastatteluin. Selvityksessä tarkasteltiin liikennejärjestelmään kohdistuvien häiriöiden vaikutuksia eri näkökulmista, kuten vaikutuksia eri liikennemuotoihin ja matkaketjuihin, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Lisäksi tarkasteltiin eri liikennemuotoja korvaavia vaihtoehtoja. Selvityksessä keskityttiin normaaliolojen riskeihin eikä siinä käsitelty poikkeusoloja, kuten sotatilannetta. Esiselvityksessä kartoitettiin lähinnä liikennejärjestelmän toimivuuden ulkoisia uhkia, ei hallinnollisia uhkia. Uhat ja häiriötilanteet voivat vaihdella laajuudeltaan ja kestoltaan suuresti. Liikennejärjestelmään kohdistuvina keskeisimpinä uhkina tunnistettiin voimahuollon vakavat häiriöt, tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt (ns. kyberuhat), kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt, luonnon ääri-ilmiöt; ankarat ja poikkeukselliset sääolot ja luonnonkatastrofit, kuten maanjäristykset ja tulivuoren purkaukset. Samoin keskeisiksi uhiksi nimettiin terrorismi ja muuta yhteiskuntajärjestystä vaarantavat rikokset ja häiriöt sekä ylläpidon riskit. Lisäksi ilkivalta ja työmarkkinoiden häiriöt, kuten lakot, saattavat aiheuttaa merkittäviä liikennejärjestelmän toimintakatkoksia. Suomen lisäksi liikennejärjestelmän riskienhallinnan käytäntöjä selvitettiin Ruotsissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana näissä maissa on alettu tarkastella koko liikennejärjestelmän haavoittuvuutta ja riskienhallintaa liikennemuotokohtaisten tarkastelujen sijasta tai vähintään niiden rinnalla. Yhteiskunnat ovat muuttuneet entistä haavoittuvammiksi, koska niiden toiminnot ovat entistä riippuvaisempia sähkö- ja tietoliikennejärjestelmistä, globaaleista kuljetusketjuista ja kansainvälisestä politiikasta. Yhteistyö eri maiden, eri viranomaisten ja eri liikennemuotojen välillä on entistä tärkeämpää. Liikenteen ajantasainen tilannekuva ja tiedonvälitys korostuvat liikennejärjestelmän haavoittuvuutta ja toimivuutta tarkasteltaessa. Riskienhallinnalla on entistä tärkeämpi rooli. Pohjoismaissa huoltovarmuus- ja valmiusasiat on organisoitu lähes samalla tavalla joka maassa. Isossa-Britanniassa nämä asiat ovat selvästi korostuneet terrorismin kasvaneen uhan vuoksi ja maassa on useampia organisaatioita, joiden vastuulle valmius- ja suojeluasiat kuuluvat. Muiden maiden riskienhallintaorganisaatiot eroavat toisistaan jonkin verran ministeriöiden ja virastojen määrien suhteen. Osassa maita eri liikennemuodot on koottu saman viraston alaisuuteen, kun taas osassa kullakin liikennemuodolla on oma virastonsa. Tarkastelussa mukana olleissa maissa oli kehitetty muun muassa riskienhallintamenetelmiä ja haavoittuvuusanalyysejä sekä alueittaista tarkastelua. Suosituksia tulevaisuuden varalle Esiselvityksessä suositellaan jatkotoimenpiteeksi Liikennevirastolle muun muassa liikennejärjestelmän riskienhallintastrategian laatimista ja koko liikennejärjestelmää koskevan riskienhallintaohjeistuksen ja -suunnitelman tekemistä strategian perusteella. Lisäksi selvityksessä suositellaan, että liikennejärjestelmän kriittiset toiminnot, kriittinen infrastruktuuri, heikot lenkit ja solmukohdat määritellään ja niille laaditaan riskienhallintasuunnitelmat. Näin voidaan joka päivä turvata hyvä liikenteen palvelutaso ja toimivat matka- ja kuljetusketjut. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja varmuutta palvelevat ajantasainen tilannekuva ja tiedonvälitys sekä niiden kehittäminen ja ylläpitäminen liikenteenohjauksen ja asiakasinformaation tarpeisiin. Liikennejärjestelmän luotettavuus liittyy voimakkaasti sen palvelutasoon, johon etsitään systemaattisia lähestymistapoja ja mittareita Liikenneviraston Matkojen ja kuljetusten palvelutaso -T&K-hankkeen projekteissa. 13

15 Riskienhallinta luotsaa kohti toimivaa liikennejärjestelmää Aiheeseen liittyvää Esiselvitys Liikennejärjestelmän riskikartoitus Matkojen ja kuljetusten palvelutaso T&K-hanke Liikennejärjestelmätason seuranta ja menetelmät T&K-hanke: Teksti: Arja Aalto, Liikennevirasto; Maija Krankka ja Kati Kiiskilä, Sito Oy Kuva: Liikennevirasto 14

16 Nastarenkaat vain yksi syy väylien urautumiseen taajamissa T&K Tutkimuksessa käytettiin Aalto-yliopiston Tielaboratorion siirrettävää laserprofilometriä Nastarenkaat vain yksi syy väylien urautumiseen taajamissa Päällysteiden kulumista pidetään yhtenä nastarenkaiden käytön suurimmista haitoista, ja monet vilkasliikenteiset kadut urautuvat taajamissakin nopeasti. Nastarenkaiden osuutta päällysteiden kokonaisurautumisessa on kuitenkin luultavasti yliarvioitu, paljastaa tuore tutkimus. Urautumisen syitä ja seurauksia Urat teillä ja kaduilla tekevät ajamisesta epämiellyttävää. Lisäksi liian syvät urat ovat turvallisuusriski, koska kun uriin kerääntyy sateella vettä, vaarana on ajoneuvon hallinnan menetys vesiliirron takia. Urat vaikuttavat myös kuivalla tiellä auton ajettavuuteen, koska poikittaiset epätasaisuudet tekevät auton ohjaamisesta hankalampaa. Asfalttipäällysteeseen voi muodostua uria kahdesta syystä: nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen tai raskaan liikenteen aiheuttaman deformaation ja tiivistymisen takia. Kun ajourat saavuttavat tietyn syvyyden, on tie tai katu päällystettävä uudelleen. Uudelleen päällystämistä edellyttävä maksimiurasyvyys on Suomessa n mm, ja se riippuu väylän nopeusrajoituksesta, liikennemäärästä, toiminnallisesta luokasta ja ylläpitomenetelmästä. Päällysteiden kulumiseen vaikuttavat renkaiden, nastojen ja ajoneuvojen ominaisuudet Nasta rikkoo päällysteen pintaa, koska kovametallinen nasta on huomattavasti kovempaa kuin nastan tiekosketuksen vastaanottava kivi ja bitumi. Nastojen lukumäärä renkaassa vaikuttaa nastaiskujen lukumäärään ja siten myös päällysteen kulumiseen. 15

17 Nastarenkaat vain yksi syy väylien urautumiseen taajamissa Alhaisissa ajonopeuksissa nastan massa voi vaikuttaa päällysteiden kulumiseen voimakkaammin kuin nastojen lukumäärä. Nopeuden kasvaessa nastojen lukumäärän vaikutus kulumiseen kasvaa. Rengaspaine ja nastarenkaita käyttävän ajoneuvon massa ovat lähes suoraan verrannollisia nastarenkaiden aiheuttamaan päällysteiden kulumiseen. Myös renkaan profiili vaikuttaa siihen, paljonko nastat kuluttavat päällystettä. Rengasprofiili on suhdeluku, joka kuvaa renkaan leveyden suhdetta korkeuteen. Mitä matalampi renkaan profiilisuhde on, sitä lyhyempi on renkaan ja tien välisen kosketusalan pituus. Tästä seuraa teoriassa, että nykyaikaisilla matalaprofiilissa renkailla nastan tiekosketus ei alhaisissakaan ajonopeuksissa olisi yhtä hiertävä kuin korkeaprofiilisilla. Koska matalaprofiilisen renkaan kosketuspinta tiehen renkaan pyörimissuunnassa on tuntuvasti lyhyempi kuin korkeaprofiilisella renkaalla (ks. Kuva 1), kestää matalaprofiilisen nastan tiekosketus vähemmän aikaa kuin korkeaprofiilisella renkaalla. Matalaprofiilinen nastarengas olisi siis päällysteen kannalta korkeaprofiilista parempi valinta. Kuva 1. Rengaskoon vaikutus renkaan ja tien väliseen kosketusalaan. Vasemmalla korkeaprofiilisen talvirenkaan (koko 175/80 R 14) kosketusala tiehen eli renkaan footprint. Oikealla samassa mittakaavassa matalaprofiilinen (225/45 R 17) talvirengaskoko. LVM 72/2004 Taajamaliikenteen piirteitä urautumisen näkökulmasta Taajama- ja maantieliikenteen keskinäiset erot voivat vaikuttaa siihen, että nastarenkaiden osuus päällysteiden urautumisesta on taajamissa erilainen kuin maanteillä. Aiempien tutkimusten perusteella oli selvää, että ajonopeuden kasvu lisää nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteiden kulumista nopeuksien km/h yläpuolella. Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmä koostuu yleisestä 50 km/h -rajoituksesta, yleisrajoitusta alemmista nopeusrajoitusalueista sekä yksittäisistä muista nopeusrajoituksista. Korkein taajamassa käytettävä rajoitus on 60 km/h. Todelliset keskinopeudet taajamissa ovat useimmiten alhaisempia kuin nopeusrajoitus, koska yksittäiset ajoneuvot ja kokonaiset liikennevirrat eivät useinkaan pysty ajamaan nopeusrajoituksen mukaisella nopeudella. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenteen sujuvuusmittausten mukaan vuonna 2009 liikenteen todellinen keskinopeus aamuruuhkassa Helsingin läntisessä kantakaupungissa oli esimerkiksi 40 km/h nopeusrajoitusalueilla vain km/h. Taajamien ja kaupunkiseutujen pääkaduilla sekä sisääntulo- ja ohikulkuteillä kulkee selvästi enemmän liikennettä kuin kaupunkiseutujen ulkopuolella. Liikennemäärät ovat yleensä suurimmat katuverkon ulkopuolisilla monikaistaisilla sisääntulo- ja ohikulkuteillä, joiden välityskyky ja keskinopeus ovat suuremmat kuin katuverkolla. Taajamissa on myös katuja ja alueita, joissa raskaan liikenteen aiheuttama deformaatio ei selitä juuri lainkaan päällysteen urautumista. Tällaisia ovat esimerkiksi tiet ja kadut, joilla ei ole joukkoliikennettä, ja joilla on vaikeaa tai mahdotonta ajaa raskaalla ajoneuvolla tien geometrian tai matalien alikulkujen takia. Toisaalta taajamissa on katuja, kaistoja ja alueita, joissa raskaan liikenteen aiheuttama deformaatio selittää päällysteen urautumisen täysin. Esimerkiksi bussiliikenne 16

18 Nastarenkaat vain yksi syy väylien urautumiseen taajamissa tiivistää ja muovaa kadun eri rakennekerroksia joukkoliikennekaistoilla, -kaduilla ja -terminaaleissa. Samoin suuria tavaramääriä lähettävien ja vastaanottavien yritysten ja terminaalien lastausovien edustalla sekä niille johtavilla ajoväylillä on havaittavissa voimakasta deformaatiourautumista. Taajamaliikenteelle on lisäksi ominaista liittymien, pysähdyksien ja liikennetapahtumien suuri määrä. Tarkemmin tämä tarkoittaa sitä, että ajoneuvon liiketilan muutosten osuus on suuri liikkumiseen käytetystä ajasta ja matkasta. Kun ajoneuvon liiketila muuttuu, renkaan kulutuspinnasta välittyy tienpintaan useampia ja suurempia voimia kuin tasaisessa liikkeessä, mikä lisää päällysteiden kulumista tasaiseen ajonopeuteen verrattuna. Ajoneuvon liiketilan muutokset vaikuttavat päällysteiden kulumiseen. Urautumisen taustalla sekä nastat että raskas liikenne Nastarenkaiden vaikutuksia tutkittaessa tehtiin empiiriset urasyvyysmittaukset laserprofilometrillä (Ks. Kuva 2) seitsemässä eri mittauskohteessa Helsingin kaduilla. Syksyn 2011 mittaukset tehtiin ja kevään 2012 mittaukset Mittaustulosten erotuksena saatiin urautuminen nastarenkaiden käyttöaikana. Jokaisesta mittauskohteesta mitattiin 4-5 poikkiprofiilia, joista tutkittiin kuvan 3 mukaisesti urien maksimiurasyvyys ja poikkipinta-ala. Kuva 2. Esimerkki laserprofilometrillä mitatuista ajourista tunnuslukuineen: urien poikkipinta-ala keltaisella taustavärillä (kuvan tapauksessa 193,0 cm 2 ) ja maksimiurasyvyys (18,5 mm). Mittaustulosten perusteella todettiin, että nastarenkaat kuluttavat päällysteitä taajamanopeuksissa vähemmän kuin maanteillä. Taajamissa muodostuu silti useisiin paikkoihin syviä ajouria lähes yhtä lyhyessä ajassa kuin maanteillä, koska päällysteen deformaatio on voimakasta kohteissa, joissa raskaat ajoneuvot liikkuvat hitaasti ja pysähtelevät. Myös taajamille ja alhaisten ajonopeuksien väylille tyypillisistä kapeista ajokaistoista, reunakivistä ja kevyen liikenteen järjestelyistä johtuva liikenteen keskittyminen samoihin kapeisiin ajouriin lisää urasyvyyden muutoksesta mitattavaa urautumista taajamissa, vaikka päällysteen kvantitatiivinen massamääräinen kuluminen onkin suhteellisesti huomattavasti vähäisempää kuin maanteillä. Liittymäalueiden syvemmät urat johtuvat ensisijaisesti deformaatiosta. Taajamaväylillä raskaan liikenteen ja erityisesti ajoneuvoyhdistelmien osuus on huomattavasti keskimääräistä korkeampi. Taajamissa deformaatio onkin suurin yksittäinen urautumiseen vaikuttava tekijä myös sellaisissa kohteissa, joissa liikenne ei yleensä pysähdy eikä liiku erittäin alhaisella nopeudella. 17

19 Nastarenkaat vain yksi syy väylien urautumiseen taajamissa Miten nastarenkaiden käyttöä taajamissa kannattaisi rajoittaa? Jos suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä päädyttäisiin rajoittamaan nastarenkaiden käyttöä käyttäen perusteena kulumisen aiheuttamaa päällysteiden ylläpitotarvetta, saataisiin rajoituksista merkittävin hyöty väylillä, joiden nopeusrajoitus on vähintään 60 km/h tai päällyste liikennemelua alentava. Myös väylillä, joissa liikenne keskittyy ajoradan geometrian tai poikkileikkauksen takia poikkeuksellisen voimakkaasti kapeisiin ajouriin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä päällysteiden ylläpitokustannuksissa rajoittamalla nastarenkaiden käyttöä. Nastarenkaiden käytön vähentäminen edellä mainituilla väylillä vähentäisi päällysteiden kulumista merkittävästi, koska ajonopeuden kasvu lisää nastarengaskulumista, ja useat liikennemelua alentavat päällysteet kestävät nastarengaskulumista tavanomaista heikommin alhaisissa ajonopeuksissa. Tämä artikkeli pohjautuu kirjoittajan syyskuussa 2012 valmistuneeseen lisensiaatintyöhön. Teksti: Harri Heikkinen, Aalto-yliopisto Kuva: Sauli Sainio 18

20 Mitä maanteiden hulevedet sisältävät? T&K Maanteiltä huuhtoutuu hulevesien mukana erilaisia haitta-aineita ympäristöön Mitä maanteiden hulevedet sisältävät? Huleveden mukana maanteiltä huuhtoutuu huomattavia määriä kiintoainetta, metalleja, klorideja ja öljyhiilivetyjä. Myös fosforia ja typpeä huuhtoutuu ajoittain merkittävästi. Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta otettujen näytteiden perusteella maanteiden hulevedet ovat likaisia hyvälaatuisiin pohja- tai pintavesiin verrattuna. Lämpötilalla on selkeä vaikutus useiden haitta-aineiden pitoisuuksiin. Huleveden määritelmän mukaan hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksien katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Liikenneviraston kesällä 2011 käynnistämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikennemääriltään erilaisten maanteiden hulevesien koostumuksen ja haitta-ainemäärien vuodenaikaisvaihtelua Suomessa. Hulevesissä esiintyvät haitta-aineet voivat heikentää pohjaveden laatua ja pahimmillaan estää sen käytön talousvetenä. Lisäksi hulevesien haitta-aineet voivat samentaa ja rehevöittää pintavesiä sekä olla vahingollisia vesieliöstölle. Maanteiden hulevesien laadun tutkimukseen valittiin viisi näytepistettä, jotka sijaitsivat Helsingissä, Tampereella, Ylöjärvellä ja Kangasalla. Näytepisteet edustivat erityyppisiä teitä sekä eri liikennemäärä- ja nopeusrajoitusluokkia. 19

Mitä maanteiden hulevedet sisältävät?

Mitä maanteiden hulevedet sisältävät? 3/2012 Mitä maanteiden hulevedet sisältävät? LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI T&K Maanteiltä huuhto utuu hulevesien mukana erilaisia haitta-aineita ympäristö ö n Mitä maanteiden hulevedet sisältävät? Huleveden

Lisätiedot

Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen

Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI 3/2012 Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen T&K Tutkimus auttaa varautumaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen Sää aiheut t aa ajoit t ain merkit

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko?

Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Yhteispohjoismaiset markkinat tulevat vai tulevatko? Hoidon toimivuusvaatimukset Pekka Liisanantti Sisältö YIT:n yleisiä kokemuksia hoitourakoista ja asiakirjojen toimivuudesta Toimivuusvaatimukset Palvelulupaus:

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano Ihminen ympäristössä: Maaperä Ympäristötiedon foorumi ja Kuntaliitto 21.11.2016 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista HSY tutkimusseminaari 15.12.2014 Sisältö Tausta Katupölyn lähteet kaupunki-ilmassa Katupölyn torjunnan parhaita käytäntöjä Katupölyn

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

NASTA-tutkimusohjelma

NASTA-tutkimusohjelma NASTA-tutkimusohjelma Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista Helsingissä Katupölyseminaari 25.1.2012 Johtoryhmän pj. Pekka Isoniemi HKR HKR HSY HSY LiVi LiVi LVM STM

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen

Lisätiedot

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I2.5.2016 info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö Valtakunnallinen PIMA-strategia Hyväksyttiin joulukuussa 2015 PIMA-alueiden

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-

Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013- Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-11.10.2013 1 Talvihoitoluokka I Tie pääosan ajasta paljas Voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Sään muutostilanteissa

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA

Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA TUTKIMUKSEN TAUSTA - Leveän keskimerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien käyttäytymiseen ja mielipiteisiin on selvitetty

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS

NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS NOKAN KAUPUNGN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Sisällysohje 1. KATUJEN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Yleistä Ajoradat Kevyenliikenteenväylät Pinnan tasaus ja polanteiden poisto ajoradoilla ja kevyenliikenteenväylillä Liite 1

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan

Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan 3/2013 Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI T&K Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa Liikent eenhallinnan t avoit t eena on parant aa

Lisätiedot

Älä anna liukkauden yllättää

Älä anna liukkauden yllättää Turvallista matkaa! Älä anna liukkauden yllättää Suomen sääolosuhteissa, syksyn ja talven liukkailla keleillä tehokas liukkaudentorjunta on välttämätöntä. Se parantaa liikenneturvallisuutta ja lisää liikenteen

Lisätiedot

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mari Kauhaniemi,

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta 6.2.2014

Ajankohtaista Liikennevirastosta 6.2.2014 Ajankohtaista Liikennevirastosta 6.2.2014 Tiemerkintöihin liittyvien ohjejulkaisujen tilanne: Tiemerkinnät ohje => Tiemerkintöjen suunnittelu Muutama detaljikorjaus tehdään vielä Tiemerkintöjen toimintalinjat

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT Ekoindikaattorijärjestelmän kehittämisen tavoitteet Kehittää menetelmä, jolla väylän rakentamishankkeen aiheuttamat ympäristöpaineet

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI) TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Anu Tuominen, VTT Petri Tapio, Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskus

Lisätiedot