Suru VOIMAA ARKEEN LUENTO ARTTURI KIVINEVA
|
|
- Jere Seppo Keskinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suru VOIMAA ARKEEN LUENTO ARTTURI KIVINEVA
2 Voimaa arkeen -luento * Surun stereotypioita * Surun anatomia * Vanha surukäsitys * Uusi surukäsitys * Uusia tutkimuksia * Trauma ja suru * Keinoja selvitä ja auttaa
3 Puolet elämästä Meille saatetaan uskotella, että jossakin olisi vain onnellista ja helppoa elämää, mutta se ei ole totta. Suru on puolet elämästä, koska kaikesta, minkä on saanut, on joskus myös luovuttava. Tästä säännöstä ei ole yhtään poikkeusta. - Martti Lindqvist
4 Surun stereotypioita Suruun liittyy kulttuurissamme runsaasti uskomuksia, yleistyksiä ja stereotypioita Uskomus 1: suru on ajallisesti rajattu => ei ole olemassa nyrkkisääntöä surun kestosta => saatamme odottaa surevalta stereotypian mukaista käytöstä! Uskomus 2: surun tulee näyttäytyä selkeästi, jotta surija kykenee läpikäymään surunsa => surun ilmeneminen voi olla hyvinkin piilevää => ulkopuolisen voi olla mahdoton arvioida toisen surun intensiteettiä
5 Suru Uskomus 3: suru etenee vaiheittain => surun vaihemallit auttavat ennakoimaan mahdollisia edessäolevia asioita => silti jokaisen suru on yksilöllistä kestoltaan ja intensiteetiltään, arvaamatontakin Uskomus 4: teemme surutyötä => surutyö (termi Sigmund Freudilta) kuvastaa suruun liittyvää työläyttä ja vaikeutta => silti suru ei ole työ tai tehtävä, jonka työstäminen ja läpikäyminen otetaan asiaksi (vrt. Freud: suru tekee työtään )
6 Surun anatomia
7 Mitä suru on? Jonkin menetyksen tai muun ikävän tapahtuman tai jonkin epämieluisan olotilan aiheuttama voimakas ja pitkäkestoinen mielipahan tunne (sivistyssanakirja) Suru on ihmiselle luontainen reaktio elämässä vastaan tuleviin menetyksiin ja luopumisiin Suru sisältää valtavan kirjon erilaisia tunnereaktioita ja fyysisiä kokemuksia Suru ei ole sairaus Suru on tie. Se kulkee sinussa. (M. Lindqvist)
8 Suru vs. grief & mourning englannin kielessä surulle on eri ilmauksia: grief = koettu suru => menetystä koskevien ajatusten ja tunteiden kokonaisuus, jonka sureva kokee sisällään; suremiskokemukselle annettu sisäinen merkitys; psyykkisen energian muoto mourning = ilmaistu suru => itkeminen, kuolleesta puhuminen, vuosipäivän viettäminen; myöhemmin ilmenevä pitkäaikanen suruprosessin vaihe grief work = surutyö => surevan mukautuminen
9 Surun tieteellisestä tutkimuksesta Freud ja 1. surun käsitteen tieteellinen tutkimus (1917): psykoanalyyttisen teorian mukaan suru on reaktio menetykseen ja sellaisena normaali ilmiö Elliot (1932) ja sosiologinen näkökulma: suru kytkeytyy yhteisöön Lindemann (1944): suru on oireyhtymä psyykkisine ja kehollisine oireineen Engel (1961): suru on reaktio jonkin arvokkaan menettämiseen Kübler-Ross (1969) ja kuolinprosessin tarkastelu: suru sisältää kuolevan kokemat vaiheet sokista vetäytymiseen Bowlby (1982) ja kiintymys- ja psykoanalyyttinen näkemys: suru on reaktio eroon ja näin eroahdistuksen muoto. Kiintymyssuhde katkeaa => ahdistus! Poijula (2002): suru on psyykkisen energian muoto, joka perustuu ensimmäiseen kiintymyssuhteeseen
10 Vanha surukäsitys
11 Vanha surukäsitys Vanhastaan maatalousvaltaisessa elämänmuodossa suru oli ollut yhteisöllistä Freudin teoriat toivat vähitellen uutta näkemystä: korostettiin kiintymyssuhteen katkaisemisen tarpeellisuutta Surutyö ja surun vaiheet
12 Surun vaiheet Amerikkalainen psykiatri ja kuolemantutkija Elisabeth Kübler-Ross on tunnistanut viisi luonteenomaista surun vaihetta: kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen. Samalla nuo vaiheet sopivat kuvaamaan myös kuolevan potilaan ja läheisensä läpikäymää prosessia ennen kuolemaa.
13 1. Kieltäminen, sokki Kieltäminen on ihmisen tavallisin puolustusmekanismi: sokki on mielen keino suojautua järkyttävältä asialta kaikkea ei voi ottaa kerralla vastaan Kuoleva ei halua uskoa diagnoosia / omaisen on vaikea uskoa läheisensä kuolleen Käyttäyminen: tunnekylmyyttä, robottimaista, mikään ei tunnu miltään, elämällä ei tarkoitusta
14 2. Viha (tunteiden heräämisen vaihe) Kun oman minän puolustusmekanismit ovat pettäneet, (vihamieliset) tunteet käynnistyvät => viha on ikään kuin tukemassa heikentynyttä minää Vihalla saattaa olla monta kohdetta: kuollut läheinen, muu läheinen tai ystävä, hoitohenkilökunta, Jumala Viha syntyy ahdistuksesta ja kysymyksestä, miksi juuri minulle/meille piti käydä näin Voi olla vaikea käsitellä surevan/kuolevan ilmaisemaa vihaa (myös syyllisyys ym. vaativat tunteet)
15 3. Kaupankäynti ( jossittelu ) Sureva/kuoleva alkaa jossittelemaan ja käydä kauppaa kohtalon, lääketieteen tai Jumalan kanssa => syyllisyyden tunne on tavallisesti tässä kohtaa läsnä Sureva on valmis tekemään mitä tahansa, että ei tuntisi menetyksen tuskaa / kuoleva haluaa täyttää vielä jonkin unelman (=> seurauksena usein alistuminen, masennus) Menneessä viipyminen ja tuskasta ulos luoviminen ovat yleisiä reaktioita
16 4. Masennus, suru (irrottautuminen) 4. vaihe ei tarkoita masennukseen sairastumista => sureva/kuoleva masentuu, kun tajuaa, etteivät korjausyritykset tuota tulosta Unettomuutta, tuskaisuutta, apatiaa, itsemurha-ajatuksia Sureva/kuoleva käy sisäistä vuoropuhelua elämän tarkoituksesta ja pohtii myös, mitä on kuoleman jälkeen; kuolevan valmistava depressio : mitä menetän kuollessani? => kuolevan saatava ilmaista avoimesti vaikeita tunteitaan Myös henkilökohtaisen kasvun aikaa, kun identiteetti vahvistuu ja elämän merkityksellisyys löytyy
17 5. Hyväksyminen Sureva/kuoleva on käynyt läpi kieltämisen, vihan, surun ja masennuksen tunteensa. Suru alkaa kadota, tilanne hyväksytään, anteeksianto Hyväksyminen = läheinen on pysyvästi poissa/kuoleva hyväksyy tosiasian elämän päättymisestä => ei tarkoita, että ihminen tuntisi olevansa kunnossa tai että tapahtunut ei vaivaisi häntä => sen sijaan sureva oppii elämään uuden, vaikeankin tilanteen kanssa; suru tulee mieleen, muttei kahlitse Myös uuden ihmissuhteen aloittaminen mahdollista
18 Surun vaiheet (kriisiteoria) 1) Sokkivaihe 2) Reaktiovaihe 3) Käsittelyvaihe 4) Sopeutumisvaihe
19 Surun vaiheet (Hogan) 1) epätoivo 2) paniikkikäyttäytyminen 3) syyttely 4) viha, irrallisuus, hajaannus 5) persoonallisen kasvun ulottuvuus
20 Surun välttämismalli Stoalainen filosofia: itsehallinta on sopiva suhtautuminen elämään siis myös suruun! Länsimainen maaninen ja kiireinen yhteiskunta: pysähtyminen ja viipyminen ei toivottavaa => surun välttämismalli on yhteiskunnan vaatimusten suuntainen: surun voi välttää ja se on myös terveyden ja toimijuuden säilyttämisen ehto => välttämismallia havaittavissa, vaikka hidas elämä onkin saanut sijaa
21 Uusi surukäsitys (2000-luku)
22 Surututkimuksen kopernikaaninen käänne Nykytutkimus => ei tue surun vaiheajattelua => korostaa kiintymyssuhteen muutosta, ei katkaisemista => tunnustaa surun yksilöllisyyden ja dynaamisuuden, johon kuuluu yksilöllistä heilahtelua => kuvaa surua myös sosiaaliseksi prosessiksi Käännettä on myös ylitulkittu; uusi käsitys ei merkitse aikaisemman tutkimuksen kuten psykoanalyyttisen suruteorian tulosten kumoutumista
23 Suru muutos on muutosta suhteissa 1900-luvulla vahvistui Freudin teorioiden myötä suuntaus: Suremisen tavoitteena on tunnesiteiden katkaiseminen vainajaan. Kun tunnesiteet on katkaistu, ne voidaan kiinnittää uudelleen jonnekin muualle. => Ihminen ei surressaan kuitenkaan toimi näin. Nykyään ajatellaankin, että tunnesiteitä kuolleeseen ei tarvitse katkaista, koska ne jatkuvat joka tapauksessa. Muisto kuolleesta ei koskaan häviä.
24 Kiintymyssuhteen uudelleenmuotoilu Surua kokonaisvaltaisuudessaan on verrattu rakastumiseen. Kuolema ei ole loppu => sureva säilyttää jatkuvan kiintymyssiteen kuolleeseen! Suhde ei lopu, vaan muuttuu konkretiasta mielikuvien tason suhteeksi. Surevan on rakennettava uusi minä ja toisen ihmisen ja suhteen uusi kuva mieleensä (= uuden sisäisen kiintymyksen malli) => Surun kärsimys lievittyy, kun sureva on kyennyt luomaan uuden mielikuvamallin, muistosuhteen
25 1. kiintymyssuhde surun perustana Surevan on muutettava suhdettaan kuolleeseen samalla tavalla kuin äidin syntyvään lapseensa. Kiintymyssuhde on tärkeä tunnesuhde, jonka ihminen luo turvallisuuden tunteen takaamiseksi. Turvallisen kiintymyssuhteen omaava lapsi voi luottaa, että vanhempi on hänen saatavillaan. Merkitykselliset kiintymys- ja ihmissuhteet ovat ehto tunteelle elämän tarkoituksesta ja päämäärästä sekä oikeudesta säilyä hengissä ja selviytyä. => Selviytyvät lapset kykenevät muistamaan hyvien ja tukea antavien vanhempien mielikuvat näiden kuoltuakin.
26 Surun yleisiä akuutteja reaktioita Sokki Epäusko Käsittämättömyyden ja epätodellisuuden tunne Käsitys ajan kulusta muuttuu Keholliset reaktiot: vapina, kylmät väreet, huimaus, sydämen tykytys Turtuminen, tunteiden ja reaktioiden puuttuminen Joillakin toimintakyky säilyy erinomaisena sokista huolimatta tämä ei tarkoita, etteikö apua tarvittaisi! Monet eivät jälkikäteen muista mitään kuolintapahtumaan ja kuolinviestin vastaanottamiseen liittyneistä tapahtumista
27 Surun yleisiä pitkän aikavälin reaktioita Voimakkaat menetyksen ja kaipauksen tunteet, henkinen kipu Syyllisyyden tunteet Mielessä toistuvat tarkat muistikuvat kuolemaan liittyvistä tapahtumista Keskittymishäiriöt ja muistiongelmat Unihäiriöt Ärtyneisyys, vihan tunteet Ahdistuneisuus, herkkyys Fyysinen oireilu, sairastelu Aikaisempaa syvempi läheisten ja hyvien ihmissuhteiden arvostaminen Elämänarvojen muutos Halu vaikuttaa yhteiskuntaan ja/tai muiden saman kokeneiden auttamiseen
28 Kuolintavan merkitys Vanhassa surukäsityksessä ei kiinnitetty juurikaan huomiota kuolemantavan vaikutuksiin suruun. Uuden surututkimuksen myötä on osoitettu, että kuolintavalla voi olla suuri merkitys surun kannalta. Traumaperäiset stressireaktiot tai vihan tunteet voivat olla voimakkaita ja pitkäkestoisia => Tutkimukset: henkirikoksen uhreina kuolleiden lasten äitien viha saattaa kestää kaksin verroin muista syistä kuolleiden lasten äitien vihaan verrattuna.
29 Äänioikeudeton suru = olosuhteita, joissa ihminen kokee menetyksen ilman, että hänellä on sosiaalisesti tunnustettua oikeutta surra sitä. Abortin tehneet, lapsensa adoptioon antaneet, keskenmenon kokeneet, homoseksuaalisessa suhteessa elävät, ystävät, työ- tai koulutoverit, alkoholistin tai narkomaanin läheiset, AIDS: iin kuolleiden läheiset, kehitysvammaiset, entisen puolisonsa menettäneet, lemmikkieläimensä menettäneet, terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstö ml. psykoterapeutit ja sosiaalityöntekijät
30 Maskuliininen ja feminiininen suru Surukirjallisuudessa naisten surumalli on ollut normi: tunteet ovat voimakkaat, avoimet ja ne jaetaan toisten kanssa => onko miesten suremisen tapa oikeutettu? => syntyi maskuliininen surun teoria (Martin & Doka, 1996) Maskuliininen suru eroaa feminiinisestä seuraavasti: 1. Säädellyt tunteet: tunteita ilmaistaan yksityisemmin, viha ja syyllisyys yleisiä tunteita 2. Ajattelu selviytymiskeinona: itsehallinta ja ajattelu korostuu, menetys koetaan paljolti haasteena eikä uhkana, päämääräsuuntautunutta käyttäytymistä 3. Toiminta selviytymiskeinona: menetykseen reagoidaan toiminnalla, vertaisryhmässä jakaminen voi olla vastahakoista
31 Uusia tutkimuksia
32 Menetys on kokemus ei surutyötä Mari Pulkkinen: Salattu, suoritettu ja sanaton suru: Läheisen menettäminen kokonaisvaltaisena kokemuksena Uskontotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus Tutkimuksessa lähestytään läheisen menettämistä psykologisen perinteen haastavasta tulokulmasta: Ainutkertaisen yksilön samanaikaisesti yksilöllisenä ja lähtökohtaisen jaettuna kokemuksena. Surua ei voida ymmärtää ilman sidosta ihmiskäsitykseen ja ympäröivään kulttuuriin. Väite: Psykologisoitunut surukäsitys vaikeuttaa surun ja surevien ymmärtämistä. Ajattelutapa ei huomioi ihmisen kokonaisvaltaisuutta eikä vastaa surevien omia kokemuksia.
33 => Surua tai surevia ei voida ymmärtää, ellei kokemusta peilata kokijansa ainutkertaiseen elämänkulkuun ja ympäröivään kulttuuris-yhteiskunnalliseen tapahtumapaikkaan. Sekä elämäntilanne että kokemusta kahlitseva kuolemankulttuuri raskauttavat surevien arkea. Tutkimuksen mukaan suomalaista surua voidaan kuvata - tunnetasolla salatuksi - toiminnallisessa mielessä suoritetuksi ja - kielellisten ilmausten osalta sanattomaksi Surevat eivät ole vain menetyskokemuksen passiivisia vastaanottajia vaan mielekkyyttä tavoittelevia, aktiivisia toimijoita.
34 Ei vaiheita, vaan reaktioita Juha Itkonen: "Kun vauvaonni vaihtuu kuoleman suruun - Narratiivinen tutkimus kohtukuolemasta, lapsen kuoleman aiheuttamasta surusta ja selviytymisprosessista sekä kirkon tuesta" Vaiheittainen prosessi antaa surusta liian yksipuolisen kuvan ja voi antaa surevalle kokemuksen, että hän suree jotenkin väärin. => Vaiheiden sijasta olisikin mielekkäämpää puhua enemmänkin lyhyen ja pitkän aikavälin surureaktioista => Surulla ei välttämättä ole selvää päätepistettä
35 => Tavoitteena selviytyminen = ihmisen palaaminen tuntevaksi, toimintakykyiseksi ja elämäniloa kokevaksi henkilöksi, jossa menetys integroitunut elämänhistorian osaksi Sureminen ei tarkoita kiintymyssuhteen katkaisemista, vaan sen uudelleen muotoutumista ihmissuhteesta muistosuhteeksi Lapsen kuolema: koettelee myös ihmisen elämänkatsomuksen turvarakenteita lapsen kuolema herättää vanhemmissa usein syyllisyyden tunnetta: lasta ei kyetty suojelemaan kuolemalta (pienen) lapsen menetys on yleensä aina traumaattinen kriisi
36 Itkonen: Vaikka suru on hyvin yksilöllistä, kaikki tavat surra eivät ole yhtä hyviä. Sureva ei välttämättä selviä ilman toisten ihmisten (esim. sosiaalisen verkoston, vertaistuen, terveydenhuoltojärjestelmän ja uskonnollisten yhteisöjen) tukea. Lapsen kuolemasta aiheutuneen surun on todettu aiheuttavan kielteisiä terveysvaikutuksia ja lisäävän vanhemman kuolemanriskiä. Komplisoitunut tai traumaattinen suru heikentää työkykyä ja voi johtaa vakavaan masennukseen. Rakentavan surutyön tukeminen ehkäisee masennusta ja siitä seuraavaa työkyvyttömyyttä
37 Trauma ja suru
38 Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava Aiheuttajana on traumaattinen tapahtuma (= uhkaava tilanne), joka synnyttää traumaattista stressiä (= rasitus, paine) Traumaattinen kriisi: sokkivaihe => reaktiovaihe => (osin päällekkäin ed. kanssa) korjaamis- tai läpityöskentelyvaihe=> uudelleen suuntautuminen Traumaattinen tapahtuma tekee maailmasta turvattoman: käsitys maailmasta, ihmisyydestä, Jumalasta etc. voi muuttua => uskomusjärjestelmä voi murskaantua Suru- ja traumatyön psyykkiset prosessit melko samanlaiset => jotta surulle olisi tilaa, on tehtävä ensin traumatyö = trauman läpityöstäminen kohtaamalla se ja nivomalla se puhumisen ja muiden keinojen avulla osaksi omaa elämänhistoriaa
39 Steven Wilson: Routine Kappale kertoo traumaattisesta menetyksestä ja surusta: perheen isä ja kaksi poikaa olivat kuolleet kouluampumisessa Millaisia suruun liittyviä tunteita videosta löysit? Koitko samaistumista tunteisiin, reaktioihin tai toimintatapohin? Rutiinit pitävät minut koossa / kuljettavat minua vaikean ajan läpi / auttavat minua nukahtamaan Video päättyy ajatukseen: Älä koskaan päästä irti / Yritä päästää irti / Älä koskaan päästä irti / Yritä päästää irti / Älä koskaan => kiintymyssuhteen uudelleenmuotoilu? => Mitä video kertoo sinulle hyväksymisestä ja ylipäänsä surusta?
40 Keinoja selvitä ja auttaa
41 Jaksamisen jakkara Työkalu, joka vaivattomasti ja nopeasti antaa auttajalle käsityksen siitä, onko surevan suru vaarassa komplisoitua. Voidaan soveltaa myös muihin elämän kriiseihin arvioitaessa henkilön selviytymiskykyä. Jaksamisen jakkaran idea: - vaikka 1 neljästä jalasta olisi vaarassa murtua, jakkara pysyy pystyssä: ihmisellä on vielä hyvät edellytykset selvitä - jos 2 jalkaa murtuu, jakkara on kaatumisvaarassa: surevalla on suuri vaara joutua vaikeuksiin suruprosessissaan - jos 3 jalkaa murtuu, ongelmia on tulossa varmasti - mikäli kaikki 4 jalkaa murtuu, sureva on erittäin kiireellisen ja usein moniammatillisen avun tarpeessa
42 1. jalka: menetyksen luonne Jalan murtumiseen vaikuttaa menetyksen suuruus surevalle: Kuinka rakas vainaja oli surevalle? Mikä heidän sukulaissuhteensa oli? Millaisia riippuvuussuhteita liittyi ihmissuhteeseen vainajan kanssa? Oliko suhde ambivalentti tai konfliktoitunut? Oliko menetys äkillinen vai ehtikö siihen valmistautua? Liittyykö siihen stigmaa tai traumaa? Tapahtuiko kuolema epäselvissä olosuhteissa tai kuoliko samanaikaisesti muita läheisiä henkilöitä? Yleensä lapsen kuolema on menetys, joka tämän jalan murtaa. Aikuisen kuolema henkirikoksen, itsemurhan tai muun äkillisen kuolintavan kautta ovat menetyksiä, jotka yleensä aina koettelevat tämän jalan kestävyyttä.
43 2. jalka: omat voimavarat Murtumisvaara, jos surevalla on historiassaan menetyksiä, mielenterveysongelmia, fyysisiä sairauksia tai heikko kyky selvitä vaikeista elämäntilanteista Voimavaroihin vaikuttaa myös ihmisen usko ja arvot: - Mitä tahansa pahaa voi hallitsemattomasti tapahtua minulle tai läheisilleni koska tahansa! => Tämä jalka on koetuksella - Mitään ei tapahdu ilman Jumalan tai muun korkeamman voiman tahtoa! => voi olla vahva voimavara menetyksessä <= Lapsen kuolema tosin usein koettelee tällaista uskoa! Resilienssi = selviytymiskykyisyys on olennainen osa ihmisen voimavaroja. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä stressiä aiheuttavista elämäntilanteista. Resilienssi on yleinen ominaisuus terveillä ja hyvinvoivilla ihmisillä.
44 3. jalka: sosiaalinen tuki Murtumisvaara, jos sosiaalinen tuki on riittämätöntä tai konfliktoitunutta Hautajaisten jälkeen tuen määrä vähenee ja vähitellen menetyksen suuruus alkaa vasta valjeta Surevan kannalta tärkeämpää kuin pelkkä sosiaalisen tuen riittävyys ( määrä ) on saatavan tuen tyydyttävyys ( laatu ) Erityisen tärkeää äänioikeudettomassa surussa Uskonnollisten rituaalien ja yhteisön tuki Ainoa jalka, johon voi suoraan vaikuttaa menetyksen jälkeen. Ammattiapu myös tätä jalkaa.
45 4. jalka: samanaikaiset stressitekijät Murtumisvaara: jos elämän muut osa-alueet ovat täynnä vastoinkäymisiä, pettymyksiä ja menetyksiä, voi pieneltäkin vaikuttava menetys saattaa ihmisen jaksamisen koetukselle. Tutkimuksissa samanaikaisten muiden stressitekijöiden vaikutus on jäänyt melko vähälle huomiolle
46 Apua ja voimaantumista Sosiaalinen tuki: läheiset, ystävät, vertaistuki(ryhmät) Maailmankatsomuksesta ammentaminen: usko ja toivo (merkityksien antamista, rauhan kokemista, toivo jälleennäkemisestä jne.), rituaalit Taide: musiikki, kirjallisuus, kuvataide jne. Tiedon hankkiminen surusta, ymmärryksen lisääminen Ammatillinen apu Mikä tai mitkä ovat sinun keinojasi? => Luonto, metsä, lemmikkieläimet
47 Surevan / kriisissä olevan kohtaaminen Ole rauhallinen, jätä omat asiasi/työsi sivuun Ole toista varten kuulluksi tuleminen on elämän ydinkokemus Kuuntele keskittyneesti, osoita eleilläsi ja äänelläsi kuuntelevasi Älä kauhistele tai arvota kuulemaasi, vaan ota kuulemasi asia sellaisenaan vastaan ; osoita silti myötätuntoa Älä tarjoa pikaista lohdutusta kyllä se siitä voi tuntua surun/kriisin vähättelyltä Voit antaa ammattitaitoista apua moniin käytännön asioihin; isoihin elämän kysymyksiin ei tarvitse olla vastausta => M. Bahtin: Ihminen tarvitsee toisen ihmisen, jonka kanssa hän vastailee omiin kysymyksiinsä.
48
49 Suru on kodittomaksi jäänyttä rakkautta, ja elämä olisi lohdutonta, jos rakkaus voitaisiin lohduttaa pois. - Bent Falk
50 Kiitos. Musiikkivideot (ks. YouTube): Steven Wilson: Routine Edu Kettunen: Autioilla rannoilla
Näkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotMinä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta en tiedä tarkalleen missä.
Minä tiedän ikävän. Se on sellaista, jonka tuntee joka puolella itsessään. Eniten se tuntuu vaatteiden sisällä, mutta en tiedä tarkalleen missä. Joskus se sattuu kurkkuun ja korviinkin. Kurkusta tulee
LisätiedotSURUN AMMATTILAISENA PAPISTON PÄIVÄT JUHA ITKONEN
SURUN AMMATTILAISENA PAPISTON PÄIVÄT 3.-4.10.2018 JUHA ITKONEN TEOLOGISIA NÄKÖKULMIA SURUUN IHMISELLÄ ON OIKEUS SURUUN JUURI SIKSI, ETTÄ MYÖS JUMALA LUOMISESSAAN ON RAKASTANUT MAAILMAA JA ANTAA MEILLE
LisätiedotHautajaiset osana suruprosessia
Hautajaiset osana suruprosessia Anja Terkamo-Moisio, TtT, Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura (SKTS) Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät 5.9.2019, Turku Monia käsityksiä surusta Kiintymyksestä
LisätiedotLapsen menettäminen ja suru
KATSAUS Juha Itkonen Miten tunnistaa erityisessä tuen tarpeessa olevat surevat? Lapsen menettäminen ja suru Lapsen kuoleman kokeneet vanhemmat tarvitsevat paljon tukea niin läheisiltä, vertaisilta kuin
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotLataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula
Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula Lataa Kirjailija: Heli Vihottula ISBN: 9789514499531 Sivumäärä: 214 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.74 Mb Emme pysty täysin
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotSurevan kohtaaminen. Mitä suru on?
Surevan kohtaaminen Tarja Huumonen Sairaanhoitaja (AMK), saattohoidon kouluttaja, kokemusasiantuntija Mitä suru on? Suru on aina - traumaattinen kokemus, koska se tulee yllättäen - yksilöllistä - suru
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström
Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotHankkeen taustaa Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry
3.10.2018 Anne Viitala / Surevan kohtaaminen -hanke Sari Heikka / KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry Hankkeen taustaa Vuosittain leskeytyy n. 4600 työikäistä n. 500 perhettä menettää lapsen/ nuoren n. 2500
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotVAKAVASTI SAIRASTUNEEN
KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto
LisätiedotPsyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen
Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä
LisätiedotLäheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru
Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru Surukonferenssi 12.4.2019 Kati Kärkkäinen Sosiaalipsykologi, työnohjaaja www.katikarkkainen.fi Mitä rakastaminen arjessa oikein on? Tiedän ja tunnen, että
LisätiedotKuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta
Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
Lisätiedotmerkitys omaisten ja vainajan
Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotVAKAVASTI SAIRASTUNEEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKI VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKI Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä elämän.
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT...
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura
Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotVERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus
Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT....
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotTyöhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa
Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Mitä kaikkea työhyvinvointi tarkoittaa sinulle? 1 Työhyvinvointi 2 Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotEino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähellä loppuun asti vapaaehtoinen vanhuksen tukena elämän loppuvaiheessa Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen aiheet Kuoleman kohtaaminen vanhuudessa Suru ja luopuminen
LisätiedotHLBT Queer Heteronormatiivisuus
Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotLapsen huostaanotto vanhemman kriisinä
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemman kriisin
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotKUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI
KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI OPAS HOITOHENKILÖKUNNALLE 1 ALKUSANAT Hyvä, hoitoalan ammattilainen Tämä opas on suunnattu lapsensa menettäneitä vanhempia kohtaavalle hoitohenkilökunnalle.
LisätiedotTerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin
Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin Erotyövastaava Jouni Linnankoski Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Mies ja ero Erokriisi tunne-elämän kriisinä
LisätiedotMUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotKUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi
KUOLEMA JA TARKOITUS Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 KUOLEMA JA TARKOITUS ALSIIN SAIRASTUNEEN EKSISTENTIAALISESSA PROSESSISSA Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi.
LisätiedotTerveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka
Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö Nokireki Katriina Pesäpuu ry 22.8.2018 Kotka Kuinka me jätämme jälkeemme Väkivallattoman perinnön? Tätä kysymystä pohdimme Sipoon Sopukassa
LisätiedotLAPSEN EROKRIISI (1/2)
LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Lisätiedot