Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan"

Transkriptio

1 Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen kolmas verkostoitumismatka järjestettiin Matka suuntautui Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin sekä Ploeștiin ja Brașoviin. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Kuva 1. Losán Romanian viilutehtaan henkilökuntaa tammitukkipinon edessä. 1 (6)

2 Maanantai SUOMALAIS-ROMANIALAINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSISTA Verkostoitumismatka alkoi Bukarestin World Trade Centerissä järjestetyllä seminaarilla Metsäalan liiketoimintaympäristö Romaniassa. Tilaisuuden aluksi Suomen Romanian-suurlähettiläs Ulla Väistö piti esitelmän Suomen ja Romanian talous- ja kauppasuhteista ja Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta. Finpron Romanian-toimiston päällikkö Matti Niemelä kertoi Finpron yrityspalveluista Romaniassa. Professori Liviu Voinea (Voinea Business Development SRL) esitteli Romanian taloustilannetta. Voinean mukaan maan talous on elpymässä ja BKT:n kasvuennuste on 2 %. Kaupunkien talouskehitys on nopeaa ja vapaata työvoimaa ei ole saatavilla, kun taas maaseudulla suuri osa väestöstä elää vielä omavaraistaloudessa. Noin 70 % väestöstä tienaa alle keskipalkan, joka on alle 400 euroa kuussa. Voinean mukaan yritysten aloittaminen Romaniassa on helppoa ja nopeaa, mutta lopetus vaikeaa. Maassa on noin yritystä ja saman verran yksityisyrittäjiä. Puunjalostusyrityksiä on Raakapuun vienti on kasvanut, ja erityisesti jalopuuta viedään Kiinaan, koska kiinalaiset maksavat puusta hyvin. Nicolae łucunel ASFORista (Association of harvesting and wood processing companies) piti esityksen Romanian metsäresursseista, nykyisestä kehityksestä ja tulevista näkymistä. Kannattavuuden suhteen Romanian ongelmana on suuri hyvin pienten puutuoteyritysten määrä. Tavoitteena on yhdistää pieniä toimijoita, koska suuremmat erät on kannattavampaa myydä. Sahatavaran luokittelussa maassa on käytössä oma kolmiportainen (A, B, C) luokitus, mutta pyrkimyksiä kansainväliseen luokitukseen siirtymiseen on. YRITYSNÄKÖKULMASTA METSÄALAN HALLINTO ON ONGELMALLISTA Zoltán Kosy esitteli seminaarissa Tornatorin paikallista toimintaa. Tornator osti ensimmäiset metsät Romaniasta vuonna 2008 ja hankki metsiä lisää vuosina 2009 ja Tällä hetkellä se omistaa maassa 6 metsäaluetta, yhteensä hehtaaria. Kosyn mukaan metsämaan hinta Romaniassa on noussut ja liiketoimintamahdollisuudet ovat olleet odotettua vähäisemmät. Päätuotteena yrityksellä on puu, joka myydään pystyyn. Vuonna 2010 kokeiltiin ensimmäisiä hankintahakkuita. Tärkeimpinä asiakkaina ovat puunkorjuuyritykset ja puunjalostajat. Jonkin verran puuta menee vientiin, mikäli kotimaan hintataso on alhainen tai kysyntä riittämätön. Kosyn mukaan laittomat hakkuut ovat ongelma Romaniassa, mutta Tornatorille ne ovat toistaiseksi olleet vain pieni ongelma. Vuonna 2010 laittomia hakkuita havaittiin vain 100 m³. Polttopuuta myydään paikallisille alennetuilla hinnalla, jotta varastaminen vähenisi. Metsien kasvu on lähes sama kuin Suomessa, mikä osoittaa huonoa metsänhoitoa, koska parempien olosuhteiden vuoksi kasvun pitäisi olla kaksinkertainen. Kiertoajat ovat pitkät, pyökillä 120 vuotta ja havupuilla 110 vuotta. Kuitenkin puuston laatu huononee nopeasti noin 70 vuoden jälkeen. ROMANIA Kuva 2. Suurlähettiläs Ulla Väistö piti esityksen Suomen ja Romanian kauppasuhteista. Ciprian Pahontu edusti seminaarissa Romsilvaa, joka hallinnoi valtion metsiä. Romaniassa on tehty viimeisin valtakunnan metsien inventointi vuonna Uusi inventointi on meneillään, ja sen pitäisi valmistua tänä vuonna. Se todennäköisesti kuitenkin lykkääntyy ensi vuoteen. Tällä hetkellä maassa on 3,3 miljoonaa hehtaaria valtion metsiä ja 3,4 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä. Romsilvan puunmyyntitulot menevät valtiolle, ja toiminta on voitollista. Pieniläpimittaista lehtipuuta viedään Bulgariaan. Sen sijaan kotimaan lastulevyteollisuus käyttää pieniläpimittaisen havupuun. Polttopuuta menee paljon kotitalouksiin. Romsilvan oma puunjalostus on pienimuotoista. Romania itsenäistyi Ottomaanien valtakunnasta vuonna Vuoden 1989 vallankumouksessa Romania siirtyi markkinatalouteen. Maassa on 21,9 miljoonaa asukasta, joista 1,9 miljoonaa asuu pääkaupunki Bukarestissa. Itsehallinnollisen pääkaupungin lisäksi Romania jakaantuu 41 piirikuntaan. Romanian naapurimaita ovat Bulgaria, Serbia, Unkari, Ukraina ja Moldova. Maa liittyi EU:hun vuonna 2007 ja on näin ollen Bulgarian ohella tuorein EU-maa. Maata hallitsevat ylängöt, tasangot ja lännestä pohjoiseen kulkeva Karpaattien vuoristo. Romanian luonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, rautamalmi ja puu. Maan talous on kehittynyt 2000-luvulla nopeasti, ja ulkomaisten investointien määrä on ollut suuri. Vuonna 2009 maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti voimakkaasti myös Romaniaan. 2 (6)

3 Metsien käyttöön liittyvät lait ja ohjeistot ovat hyvin konservatiivisia. 10 vuoden metsäsuunnitelma on pakollinen, eikä suunniteltuja hakkuita saisi ylittää tai alittaa. Harvennusvoimakkuus on hyvin alhainen. Sen lisäksi hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa ollaan ylivarovaisia, ettei ongelmia viranomaisten kanssa tule. Hakkuumahdollisuuksia ei käytetä täysimääräisesti. Romsilvan metsissä hakataan vuodessa keskimäärin 3 m³/ha, kun Tornatorin metsissä vuotuiset hakkuut ovat 5 6 m³/ha. Metsäsuunnittelussa puustotunnusten laskennassa käytössä on latvuspeittävyyden arviointi. Tornatorille on kuitenkin myönnetty mahdollisuus käyttää pohjapinta-alan mittausta relaskoopilla. Romaniassa ongelmana on metsäteiden vähäinen määrä ja huono kunto. Käyttökelpoisten metsäteiden tiheys on noin 3 4 m/ha. Tähän ei lasketa teitä, joita ei voi ajaa. Paikallinen tienrakennustaito on huono ja kustannukset korkeat, minkä vuoksi Tornator onkin käyttänyt itävaltalaisia tientekijöitä omissa metsissään. Perinteisesti Romaniassa on ollut käytössä kokopuukorjuu. Korjuutavassa on ongelmia, ja Tornator on kokeillut tavaralajimenetelmää. Työntekijöiden osaamisessa on kuitenkin ollut puutteita: ongelmana on, että metsätyöntekijöille ei ole olemassa asianmukaista koulutusta. On kokeiltu myös hakkuupäällä varustettua kaivinkonetta harvennuksiin, mutta se edellyttää ammattitaitoista kuskia. Vuoristossa on käytetty kaapelirataa ja rekkaan kiinnitettyä vinssiä. Puut mitataan niitä kuormattaessa. Kosyn mukaan mittaukselle ei ole kansallista standardia. Kaikki harvennettavat puut on leimattava ja mitattava käsin, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Korjuukustannukset ovat Kosyn mukaan kaikkiaan euroa/m³ suotuisissa tapauksissa. Metsänomistajalle jää vain 2 3 euroa/m³ korjuu- ja kuljetuskustannusten jälkeen. Kuitupuun ja huonolaatuisen puun osuus hakkuista on %. Kosyn mukaan bioenergia kiinnostaa Romaniassa, ja erityisesti Belgia, Italia ja Espanja ovat halukkaita investoimaan. Suurimpia investointeja puutuoteteollisuuteen Romaniassa ovat tehneet Egger, Kronospan ja Schweighofer. METSÄALAN YLIOPISTOKOULUTUS JA YKSITYISMETSIEN HALLINNOINTI AIHEUTTAVAT ONGELMIA Paul Dima edusti tilaisuudessa Romanian yksityisten metsänomistajien liittoa Proforestia. Diman mukaan ongelmana on metsäalan ylikoulutus. Maassa on 8 yliopistoa, jotka kouluttavat metsäalan opiskelijoita. Niistä valmistuu vuosittain henkilöä. Maassa ei kuitenkaan ole kunnollista ammattikoulutusta. Suuri ongelma on myös, että kansallinen metsäohjelma on vanhentunut, eikä uutta ole. Strategiana on lähinnä suurten puiden kasvattaminen, ja metsälaki ja säännöt eivät ota huomioon liiketoimintaa. Lakia kuitenkin ollaan uudistamassa. Romaniassa on kaikkiaan yksityistä metsänomistajaa, joista suurin osa ei osaa käsitellä tai hoitaa metsiään. Metsälöt ovat pieniä ja hajallaan, eikä kiinteistörekisteri vastaa kiinteistöjen todellisia rajoja. Romanian-markkinoilla liikkuu noin 200 ostajaa, jotka tulevat mm. Kiinasta, Pakistanista. Ostajat hankkivat puuta laadusta riippumatta, ja kiinalaiset osallistuvat myös leimikoiden huutokauppoihin. Puun kysynnän kannalta tämä on hyvä asia, mutta jalostusasteen kannalta kielteistä. Dima kritisoi EU:n rahoittamia laiteostoja. Tuet, jotka ovat % koneiden hinnoista, vääristävät puutuoteteollisuudessa kilpailua, koska yritykset voivat myydä tuotteitaan alihintaan. Sen lisäksi työvoimaa ei useinkaan ole koulutettu uusien koneiden käyttöön. Myös Natura 2000 aiheuttaa ongelmia ja tappiota toimijoille. Ongelmana on, että suojeluun on tulossa hyvin suuria metsäalueita ilman, että todellisesta suojeluarvosta on tehty selvitystä. Valtiolla ei ole myöskään rahaa korvauksiin, joita suojeltavien alueiden hoitoon tarvittaisiin. Metsätalous on siirtynyt Romaniassa ympäristöministeriön hallinnon alaisuuteen. Diman mukaan tämä on vaikeuttanut toimintaa. Seminaarissa saatiin kattava kuva maan metsäsektorin tilasta. Seminaarin jälkeen suomalaiset yritykset esittelivät toimintaansa ja jatkoivat keskustelua romanialaisten tahojen kanssa. Tiistai PRUNUS FORESTIN HAKKUUTYÖMAALTA PYÖKKIÄ JA TAMMEA Tiistain ekskursiopäivänä tutustuttiin paikallisiin puunkorjuukohteisiin ja teollisuusyrityksiin. Ensimmäisenä kohteena oli Prunus Forestin hakkuutyömaa Ploeștin läheisyydessä. Alue on Romsilvan omistuksessa, ja sen hakkuuoikeudet oli ostettu huutokaupasta. Leimikossa oli tammea ja pyökkiä. Tukit sahattiin moottorisahalla ja juonnettiin pitkinä, noin 10-metrisinä (merikonttiin sopivina), ja ne tuotiin tienvarteen, jossa ne laatuluokiteltiin kolmeen luokkaan. Tukit olivat menossa Kiinaan. Prunus Forest käytti aliurakoitsijaa vierailukohteen leimikolla. Hakattavien puiden ikä oli noin vuotta. 3 (6)

4 Yritys käyttää jossain määrin myös tavaralajimenetelmää hakkuissaan. Kertomansa mukaan se on myös edelläkävijä koneiden maahantuonnissa. Käytössä on tällä hetkellä 3 kuormatraktoria, 4 köysirataa, 6 juontotraktoria, 4 muuta traktoria ja 4 puutavara-autoa. Puunkorjuussa työskentelee kaikkiaan 50 henkilöä. luokassa 300 euroa/m³. Heikkolaatuisempaa puuta viedään omalle sahalle. Omistaja huolehtii leimikon uudistamisesta. Noin 70 % alueen uudistuksista on luontaisia. Erityisesti vuoristometsissä osuus on suuri. JALOPUULAUTAA JA POLTTOPUUTA VIENTIIN Puunkorjuun lisäksi Prunus Forestilla on sahausta. Yritys sahaa jalopuuta kuten pyökkiä, tammea ja saarnia. Kapasiteettina on m³ tukkia vuodessa. Sahalla pystytään hyödyntämään maksimissaan 1,2 metrin läpimittaista tukkia. Työntekijöitä on kaikkiaan 80, ja työvoimaa on nyt hyvin saatavana, koska romanialaisia työntekijöitä on palannut takaisin kotimaahan Euroopasta taloustilanteen heikentymisen jälkeen. Kuva 3. Prunus Forestin lähikuljetuskalusto perustuu suurelta osin juontotraktoreihin. Prunus Forest on perheyritys. Hakkuiden lisäksi yrityksellä on saha ja pienimuotoista jalostusta. Lisäksi yrityksessä on suunnitteilla metsänhoitoon liittyviä palveluita, kuten taimien istutusta. Yrityksen vuosittaiset hakkuut ovat noin m³, ja se kuuluu Romaniassa neljän suurimman hakkuuyrityksen joukkoon. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat vuoristossa. Romsilvalta ostetaan noin 40 % hakattavista leimikoista ja yksityisiltä 60 %. Yrityksen mukaan suhde Romsilvaan on vaikea: ongelmia on Romsilvan konservatiivisuuden ja korruption kanssa. Leimikoiden saanti valtion huutokaupoista on epävarmaa, koska osa leimikoista menee harmaiden markkinoiden kautta eteenpäin. Keskimäärin huutokaupasta saadaan puuta noin m³. Leimikon hinta on noin 100 euroa/m³, ja yksityiset pyytävät jonkin verran valtiota enemmän. Yksityisiltä puuta ei osteta hankintakaupoilla. Korjuukustannukset tasangolla ovat noin 10 euroa/m³ ja vuoristossa euroa/m³. Prunus Forestin edustajan mukaan yhden miehen yritykset kilpailevat leimikoista polkuhintoihin. Yksityisten metsänomistajien kanssa toimimista pidetään helpompana kuin Romsilvan kanssa toimimista. Kuva 4. Käsityönä tehtävää laatulajittelua Prunus Forestin sahalla Ploeștissa. Sahausliiketoiminnan markkinat ovat Lähi-idässä, Kiinassa ja Malesiassa. Kaikki pyökkilauta menee vientiin. Laadutus ja mittaus tehdään käsityönä, mikä on hyvin työvoimavaltaista. Ilmakuivaa pyökkihalkoa viedään Belgiaan ja Italiaan. Halon kuutiohinta on 45 euroa. Toimintaympäristö rajoittaa puunkorjuuyritysten kokoa. Hakkuumäärät eivät ole suuria, koska valtion huutokaupoista saatavien leimikoiden määrää ei voi ennustaa. Lisäksi yksityisiltä ostettavat leimikot ovat pieniä. Tulevan toiminnan suunnittelu on vaikeaa. Puun hinta vaihtelee laadun mukaan. A-luokassa pyökin hinta on 500 euroa/m³, B-luokassa 450 euroa/m³ ja C- Kuva 5. Sahalta myydään polttopuuta muun muassa Belgiaan ja Italiaan. 4 (6)

5 Puru käytetään sahalla kuivaamojen lämmitykseen. Kuivaamoihin on tehty varsin suuria investointeja viime vuonna. ROMANIAN METSÄTALOUS Romaniassa on eurooppalaisittain kohtuulliset metsävarat. Metsien kokonaispinta-ala on 6,7 miljoonaa hehtaaria ja -tilavuus 1,4 miljardia m³. Kotoperäisiä puulajeja on 58. Vuoristoissa vallitsevina ovat havuja pyökkimetsät, ylängöillä tammi- ja pyökkimetsät ja tasangoilla sekametsät. minimiläpimitta on 40 cm ja maksimiläpimitta 2 metriä. Tukkien päät vahataan ja niitä kastellaan kuivumisen estämiseksi. Kaikki tukit merkitään ja yksilöidään siten, että ne ovat seurattavissa koko prosessin läpi. Tehtaalla valmistetaan ainoastaan leikattua viilua. Ennen leikkausta tukkeja haudutetaan. Kaikkiaan käytössä on 6 höylää ja 6 kuivaajaa. Vuosituotanto on noin 30 miljoonaa m² viilua vuodessa, joka on noin m³. Romanian metsäsektorin toimintaympäristö on muuttunut rajusti ja 2000-luvulla. Merkittävä osa metsistä on palautettu yksityisille omistajille, ja luonteenomaista maalle on yksityismetsänomistajien suuri määrä ja metsälöjen pieni koko. Myös metsäsektorin organisaatiota on järjestelty uudelleen ja puunkorjuuyritykset sekä puunjalostusteollisuus yksityistetty. Valtion metsien hoidosta vastaa Romsilva, jolla on hallussaan tällä hetkellä hieman alle puolet maan metsistä. Metsäsektorin osuus BKT:sta Romaniassa on noin 4 %, joten sektorilla on suhteellisen merkittävä asema maan taloudessa. Etenkin puulevytuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja lastulevyn ja kuitulevyn tuottajana Romania on kohtuullisen merkittävä. Etenkin huonekaluteollisuudessa Romania on vakiinnuttanut asemaansa myös vientimarkkinoilla. Sen sijaan kemiallista metsäteollisuutta maassa on hyvin vähän. Puunkorjuun koneellistaminen on vähäistä. Korjuuta hankaloittavat lisäksi hankalat olosuhteet ja infrastruktuurin heikkoudet etenkin vuoristoalueilla. Kuva 6. Tammitukkien säilyvyydestä huolehdittiin sadetuksella. Raaka-ainetta on hankkimassa 20 ostomiestä. Rekkakuljetusten tilavuuskapasiteetti on noin 20 m³/kuorma, ja paino korkeintaan 21 tonnia. Viilutehdas toimii 550 työntekijän voimin kolmessa vuorossa 5 6 päivää viikossa. Tuotteet myydään ympäri maailmaa, ja osa menee Losán Groupin muille tehtaille. Puutähde käytetään lämmöntuotantoon, ja suunnitteilla on uusi lämpölaitos. LOSÁN ROMANIA TUOTTAA VIILUA Ekskursiopäivän viimeinen kohde oli Brașovissa sijaitsevan Losán Romanian tehdas, joka tuottaa viilua, viiluarkkeja ja sormijatkettua viilunauhaa jalopuista. Käytettäviä puulajeja ovat pyökki, tammi, vaahtera, pähkinäpuu, kirsikka ja saarni. Yritys kuuluu espanjalaiseen Losán Groupiin, jolla on toimintaa 10 maassa. Kaikkiaan konserniin kuuluu 18 yritystä. Viilun lisäksi Losán Group tuottaa lastulevyä, kuitulevyä, erilaisia pinnoitettuja levyjä ja paneeleja. Bukarestissa Losánilla on pinnoitettuja paneeleja valmistava Losán Melapal. Tehdas on käynnistetty vuonna 2001, ja raaka-aine on FSC-sertifioitua. Yrityksen tukkipihalla sadetuksessa olevat tukit olivat kooltaan vaikuttavia. Tehtaalla käytettävän tammen Syöpää aiheuttavan sankan tammi- ja pyökkipölyn leijailu tehtaassa ja melulta suojautumattomuus herätti kysymyksiä paikallisista työturvallisuusvaatimuksista. Keskiviikko Matkan kolmas ohjelmallinen päivä keskittyi Brașoviin. Hanketoimijat kävivät tutustumassa kaupungissa sijaitsevaan Transilvanian yliopistoon. Paikalla olivat professorit Nicolescu Valeriu-Norocel ja Pogdan Popa. Yliopisto on perustettu vuonna 1949 ja kommunismin aikana se oli maan ainoa yliopisto, jossa oli metsäalan koulutusta. Nykyisin Romaniassa on 8 metsätiedekuntaa eri yliopistoissa, ja Brașovissa sijaitseva on näistä kuuleman mukaan tasokkain. 5 (6)

6 Metsäalalta valmistuu maassa vuosittain kaikkiaan kandidaattia ja parisataa maisteria. Brașovista näistä valmistuu noin 100 kandidaattia ja maisteria. Yliopiston lisäksi on olemassa joitain alemman koulutustason metsäoppilaitoksia, mutta näiden suosio on hyvin vähäinen. Tilaisuudessa esiintyi myös ICAS, joka on paikallinen metsäntutkimusinstituutti. ICAS on perustettu vuonna 1933, ja se toimii ympäristöministeriön alaisuudessa. Sillä on 8 alueellista keskusta, ja se vastaa myös valtakunnan metsien inventoinnista Romaniassa. ICASin rahoitus tulee Romsilvalta ja ulkopuolisista projekteista. Lisäksi ICAS myy puuta omista metsistään, mistä se saa noin 60 % tuloistaan. Romaniassa toimii myös maatalous- ja metsätieteellinen akatemia, jossa on metsätieteiden osasto. EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Ekskursio antoi kattavan kuvan Romanian metsäsektorista. Kiemet-hankkeen tapaustutkimuksiin liittyen tehtiin myös yhteistyöavauksia. Romanialla on Euroopan mittakaavassa huomattavat lehtimetsävarat, ja etenkin useilla keski- ja eteläeurooppalaisilla yrityksillä onkin jo jalostustoimintaa maassa, mistä osoituksena on mm. Losán Groupin tehdas. Suomalaisetkin ovat osaltaan muun muassa Karelia-Upofloorin ja Tornatorin myötä investoineet Romaniaan varsiin huomattavasti. Puunjalostuksen ongelmana on alhainen jalostusarvo, kun melko huomattava osa raakapuusta viedään sellaisenaan ulkomaille. Lisäksi infrastruktuurin, kuten metsätiestön, rakentamisen tarpeet etenkin Karpaattien alueella ovat huomattavia. Puunkorjuun koneellistaminen on vielä hyvin vähäistä, minkä vuoksi korjuukalustolle voi olla maassa kysyntää. Huomattavia ongelmia liittyy metsätalouden hallinnonalaan. Romaniassa metsät on palautettu suurelta osin takaisin yksityisille omistajille, minkä myötä haasteita liittyy pienten yksityismetsäpalasten puunkorjuuseen ja metsänhoitoon. Seuraava Kiemet-matka suuntautuu Puolaan keväällä Kuva 7. Brașovin vanha kaupunki Karpaateilta kuvattuna. Torstai Viimeisenä vierailupäivänä matkalla Bukarestiin matka kulki Poiana Brașovin hiihtokeskuksen kautta. Hiihtokeskus sijaitsee noin 12 kilometriä Brașovista ja houkuttelee paljon turisteja Keski-Euroopasta. Alueella sijaitsee 4 korkeaa vuorenhuippua, joista korkein on Bucegi (2 505 metriä). Poiana Brașovin alueella Karpaateilla kuusimetsät ovat hallitsevia. Paluumatkalla tutustuttiin myös 1400-luvulta peräisin olevaan Branin linnaan, joka sijaitsee Transylvanian ja Valakian rajalla. Linnassa esiteltiin Romanian kuningattaren Marien keräämää taide- ja huonekalukokoelmaa. Sittemmin linna on saanut mainetta Draculan linnana. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan

Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen neljäs verkostoitumismatka järjestettiin 24.

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä. Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA

Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä. Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA milj. Taustaa Tuonti Venäjältä pääasiassa raakapuuta, puutuotteiden

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Venäjä metsänaapurina

Venäjä metsänaapurina Venäjä metsänaapurina Päättäjien 31. Metsäakatemia, Majvik 14.9.211 Erityisasiantuntija Timo Leinonen, Moskovan suurlähetystö Venäjän metsätalous Valtavat metsävarat ja mahdollisuudet Venäjä Suomi Metsäala,

Lisätiedot

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeessa järjestettiin toinen verkostoitumismatka

Lisätiedot

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012 Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti 6.11.2013 Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles»

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» 19.10.2011 1 Organisaatiokaavio Pääjohtaja Tuotantojohtaja Logistiikkajohtaja Tuotantovarajohtaja Kuljetuksenohjaus keskus Operaatiopäällikkö korjuu Tienrakennustyönjohtaja

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä. 7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Sari Karvinen, tutkija sari.karvinen@luke.fi, puh. 029 532 3256 1 29.4.2015 1. Luoteis-Venäjän puumarkkinat Suomalaisten ostajien ja

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot