Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan"

Transkriptio

1 Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen kolmas verkostoitumismatka järjestettiin Matka suuntautui Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin sekä Ploeștiin ja Brașoviin. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Kuva 1. Losán Romanian viilutehtaan henkilökuntaa tammitukkipinon edessä. 1 (6)

2 Maanantai SUOMALAIS-ROMANIALAINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSISTA Verkostoitumismatka alkoi Bukarestin World Trade Centerissä järjestetyllä seminaarilla Metsäalan liiketoimintaympäristö Romaniassa. Tilaisuuden aluksi Suomen Romanian-suurlähettiläs Ulla Väistö piti esitelmän Suomen ja Romanian talous- ja kauppasuhteista ja Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta. Finpron Romanian-toimiston päällikkö Matti Niemelä kertoi Finpron yrityspalveluista Romaniassa. Professori Liviu Voinea (Voinea Business Development SRL) esitteli Romanian taloustilannetta. Voinean mukaan maan talous on elpymässä ja BKT:n kasvuennuste on 2 %. Kaupunkien talouskehitys on nopeaa ja vapaata työvoimaa ei ole saatavilla, kun taas maaseudulla suuri osa väestöstä elää vielä omavaraistaloudessa. Noin 70 % väestöstä tienaa alle keskipalkan, joka on alle 400 euroa kuussa. Voinean mukaan yritysten aloittaminen Romaniassa on helppoa ja nopeaa, mutta lopetus vaikeaa. Maassa on noin yritystä ja saman verran yksityisyrittäjiä. Puunjalostusyrityksiä on Raakapuun vienti on kasvanut, ja erityisesti jalopuuta viedään Kiinaan, koska kiinalaiset maksavat puusta hyvin. Nicolae łucunel ASFORista (Association of harvesting and wood processing companies) piti esityksen Romanian metsäresursseista, nykyisestä kehityksestä ja tulevista näkymistä. Kannattavuuden suhteen Romanian ongelmana on suuri hyvin pienten puutuoteyritysten määrä. Tavoitteena on yhdistää pieniä toimijoita, koska suuremmat erät on kannattavampaa myydä. Sahatavaran luokittelussa maassa on käytössä oma kolmiportainen (A, B, C) luokitus, mutta pyrkimyksiä kansainväliseen luokitukseen siirtymiseen on. YRITYSNÄKÖKULMASTA METSÄALAN HALLINTO ON ONGELMALLISTA Zoltán Kosy esitteli seminaarissa Tornatorin paikallista toimintaa. Tornator osti ensimmäiset metsät Romaniasta vuonna 2008 ja hankki metsiä lisää vuosina 2009 ja Tällä hetkellä se omistaa maassa 6 metsäaluetta, yhteensä hehtaaria. Kosyn mukaan metsämaan hinta Romaniassa on noussut ja liiketoimintamahdollisuudet ovat olleet odotettua vähäisemmät. Päätuotteena yrityksellä on puu, joka myydään pystyyn. Vuonna 2010 kokeiltiin ensimmäisiä hankintahakkuita. Tärkeimpinä asiakkaina ovat puunkorjuuyritykset ja puunjalostajat. Jonkin verran puuta menee vientiin, mikäli kotimaan hintataso on alhainen tai kysyntä riittämätön. Kosyn mukaan laittomat hakkuut ovat ongelma Romaniassa, mutta Tornatorille ne ovat toistaiseksi olleet vain pieni ongelma. Vuonna 2010 laittomia hakkuita havaittiin vain 100 m³. Polttopuuta myydään paikallisille alennetuilla hinnalla, jotta varastaminen vähenisi. Metsien kasvu on lähes sama kuin Suomessa, mikä osoittaa huonoa metsänhoitoa, koska parempien olosuhteiden vuoksi kasvun pitäisi olla kaksinkertainen. Kiertoajat ovat pitkät, pyökillä 120 vuotta ja havupuilla 110 vuotta. Kuitenkin puuston laatu huononee nopeasti noin 70 vuoden jälkeen. ROMANIA Kuva 2. Suurlähettiläs Ulla Väistö piti esityksen Suomen ja Romanian kauppasuhteista. Ciprian Pahontu edusti seminaarissa Romsilvaa, joka hallinnoi valtion metsiä. Romaniassa on tehty viimeisin valtakunnan metsien inventointi vuonna Uusi inventointi on meneillään, ja sen pitäisi valmistua tänä vuonna. Se todennäköisesti kuitenkin lykkääntyy ensi vuoteen. Tällä hetkellä maassa on 3,3 miljoonaa hehtaaria valtion metsiä ja 3,4 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä. Romsilvan puunmyyntitulot menevät valtiolle, ja toiminta on voitollista. Pieniläpimittaista lehtipuuta viedään Bulgariaan. Sen sijaan kotimaan lastulevyteollisuus käyttää pieniläpimittaisen havupuun. Polttopuuta menee paljon kotitalouksiin. Romsilvan oma puunjalostus on pienimuotoista. Romania itsenäistyi Ottomaanien valtakunnasta vuonna Vuoden 1989 vallankumouksessa Romania siirtyi markkinatalouteen. Maassa on 21,9 miljoonaa asukasta, joista 1,9 miljoonaa asuu pääkaupunki Bukarestissa. Itsehallinnollisen pääkaupungin lisäksi Romania jakaantuu 41 piirikuntaan. Romanian naapurimaita ovat Bulgaria, Serbia, Unkari, Ukraina ja Moldova. Maa liittyi EU:hun vuonna 2007 ja on näin ollen Bulgarian ohella tuorein EU-maa. Maata hallitsevat ylängöt, tasangot ja lännestä pohjoiseen kulkeva Karpaattien vuoristo. Romanian luonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, rautamalmi ja puu. Maan talous on kehittynyt 2000-luvulla nopeasti, ja ulkomaisten investointien määrä on ollut suuri. Vuonna 2009 maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti voimakkaasti myös Romaniaan. 2 (6)

3 Metsien käyttöön liittyvät lait ja ohjeistot ovat hyvin konservatiivisia. 10 vuoden metsäsuunnitelma on pakollinen, eikä suunniteltuja hakkuita saisi ylittää tai alittaa. Harvennusvoimakkuus on hyvin alhainen. Sen lisäksi hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa ollaan ylivarovaisia, ettei ongelmia viranomaisten kanssa tule. Hakkuumahdollisuuksia ei käytetä täysimääräisesti. Romsilvan metsissä hakataan vuodessa keskimäärin 3 m³/ha, kun Tornatorin metsissä vuotuiset hakkuut ovat 5 6 m³/ha. Metsäsuunnittelussa puustotunnusten laskennassa käytössä on latvuspeittävyyden arviointi. Tornatorille on kuitenkin myönnetty mahdollisuus käyttää pohjapinta-alan mittausta relaskoopilla. Romaniassa ongelmana on metsäteiden vähäinen määrä ja huono kunto. Käyttökelpoisten metsäteiden tiheys on noin 3 4 m/ha. Tähän ei lasketa teitä, joita ei voi ajaa. Paikallinen tienrakennustaito on huono ja kustannukset korkeat, minkä vuoksi Tornator onkin käyttänyt itävaltalaisia tientekijöitä omissa metsissään. Perinteisesti Romaniassa on ollut käytössä kokopuukorjuu. Korjuutavassa on ongelmia, ja Tornator on kokeillut tavaralajimenetelmää. Työntekijöiden osaamisessa on kuitenkin ollut puutteita: ongelmana on, että metsätyöntekijöille ei ole olemassa asianmukaista koulutusta. On kokeiltu myös hakkuupäällä varustettua kaivinkonetta harvennuksiin, mutta se edellyttää ammattitaitoista kuskia. Vuoristossa on käytetty kaapelirataa ja rekkaan kiinnitettyä vinssiä. Puut mitataan niitä kuormattaessa. Kosyn mukaan mittaukselle ei ole kansallista standardia. Kaikki harvennettavat puut on leimattava ja mitattava käsin, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Korjuukustannukset ovat Kosyn mukaan kaikkiaan euroa/m³ suotuisissa tapauksissa. Metsänomistajalle jää vain 2 3 euroa/m³ korjuu- ja kuljetuskustannusten jälkeen. Kuitupuun ja huonolaatuisen puun osuus hakkuista on %. Kosyn mukaan bioenergia kiinnostaa Romaniassa, ja erityisesti Belgia, Italia ja Espanja ovat halukkaita investoimaan. Suurimpia investointeja puutuoteteollisuuteen Romaniassa ovat tehneet Egger, Kronospan ja Schweighofer. METSÄALAN YLIOPISTOKOULUTUS JA YKSITYISMETSIEN HALLINNOINTI AIHEUTTAVAT ONGELMIA Paul Dima edusti tilaisuudessa Romanian yksityisten metsänomistajien liittoa Proforestia. Diman mukaan ongelmana on metsäalan ylikoulutus. Maassa on 8 yliopistoa, jotka kouluttavat metsäalan opiskelijoita. Niistä valmistuu vuosittain henkilöä. Maassa ei kuitenkaan ole kunnollista ammattikoulutusta. Suuri ongelma on myös, että kansallinen metsäohjelma on vanhentunut, eikä uutta ole. Strategiana on lähinnä suurten puiden kasvattaminen, ja metsälaki ja säännöt eivät ota huomioon liiketoimintaa. Lakia kuitenkin ollaan uudistamassa. Romaniassa on kaikkiaan yksityistä metsänomistajaa, joista suurin osa ei osaa käsitellä tai hoitaa metsiään. Metsälöt ovat pieniä ja hajallaan, eikä kiinteistörekisteri vastaa kiinteistöjen todellisia rajoja. Romanian-markkinoilla liikkuu noin 200 ostajaa, jotka tulevat mm. Kiinasta, Pakistanista. Ostajat hankkivat puuta laadusta riippumatta, ja kiinalaiset osallistuvat myös leimikoiden huutokauppoihin. Puun kysynnän kannalta tämä on hyvä asia, mutta jalostusasteen kannalta kielteistä. Dima kritisoi EU:n rahoittamia laiteostoja. Tuet, jotka ovat % koneiden hinnoista, vääristävät puutuoteteollisuudessa kilpailua, koska yritykset voivat myydä tuotteitaan alihintaan. Sen lisäksi työvoimaa ei useinkaan ole koulutettu uusien koneiden käyttöön. Myös Natura 2000 aiheuttaa ongelmia ja tappiota toimijoille. Ongelmana on, että suojeluun on tulossa hyvin suuria metsäalueita ilman, että todellisesta suojeluarvosta on tehty selvitystä. Valtiolla ei ole myöskään rahaa korvauksiin, joita suojeltavien alueiden hoitoon tarvittaisiin. Metsätalous on siirtynyt Romaniassa ympäristöministeriön hallinnon alaisuuteen. Diman mukaan tämä on vaikeuttanut toimintaa. Seminaarissa saatiin kattava kuva maan metsäsektorin tilasta. Seminaarin jälkeen suomalaiset yritykset esittelivät toimintaansa ja jatkoivat keskustelua romanialaisten tahojen kanssa. Tiistai PRUNUS FORESTIN HAKKUUTYÖMAALTA PYÖKKIÄ JA TAMMEA Tiistain ekskursiopäivänä tutustuttiin paikallisiin puunkorjuukohteisiin ja teollisuusyrityksiin. Ensimmäisenä kohteena oli Prunus Forestin hakkuutyömaa Ploeștin läheisyydessä. Alue on Romsilvan omistuksessa, ja sen hakkuuoikeudet oli ostettu huutokaupasta. Leimikossa oli tammea ja pyökkiä. Tukit sahattiin moottorisahalla ja juonnettiin pitkinä, noin 10-metrisinä (merikonttiin sopivina), ja ne tuotiin tienvarteen, jossa ne laatuluokiteltiin kolmeen luokkaan. Tukit olivat menossa Kiinaan. Prunus Forest käytti aliurakoitsijaa vierailukohteen leimikolla. Hakattavien puiden ikä oli noin vuotta. 3 (6)

4 Yritys käyttää jossain määrin myös tavaralajimenetelmää hakkuissaan. Kertomansa mukaan se on myös edelläkävijä koneiden maahantuonnissa. Käytössä on tällä hetkellä 3 kuormatraktoria, 4 köysirataa, 6 juontotraktoria, 4 muuta traktoria ja 4 puutavara-autoa. Puunkorjuussa työskentelee kaikkiaan 50 henkilöä. luokassa 300 euroa/m³. Heikkolaatuisempaa puuta viedään omalle sahalle. Omistaja huolehtii leimikon uudistamisesta. Noin 70 % alueen uudistuksista on luontaisia. Erityisesti vuoristometsissä osuus on suuri. JALOPUULAUTAA JA POLTTOPUUTA VIENTIIN Puunkorjuun lisäksi Prunus Forestilla on sahausta. Yritys sahaa jalopuuta kuten pyökkiä, tammea ja saarnia. Kapasiteettina on m³ tukkia vuodessa. Sahalla pystytään hyödyntämään maksimissaan 1,2 metrin läpimittaista tukkia. Työntekijöitä on kaikkiaan 80, ja työvoimaa on nyt hyvin saatavana, koska romanialaisia työntekijöitä on palannut takaisin kotimaahan Euroopasta taloustilanteen heikentymisen jälkeen. Kuva 3. Prunus Forestin lähikuljetuskalusto perustuu suurelta osin juontotraktoreihin. Prunus Forest on perheyritys. Hakkuiden lisäksi yrityksellä on saha ja pienimuotoista jalostusta. Lisäksi yrityksessä on suunnitteilla metsänhoitoon liittyviä palveluita, kuten taimien istutusta. Yrityksen vuosittaiset hakkuut ovat noin m³, ja se kuuluu Romaniassa neljän suurimman hakkuuyrityksen joukkoon. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat vuoristossa. Romsilvalta ostetaan noin 40 % hakattavista leimikoista ja yksityisiltä 60 %. Yrityksen mukaan suhde Romsilvaan on vaikea: ongelmia on Romsilvan konservatiivisuuden ja korruption kanssa. Leimikoiden saanti valtion huutokaupoista on epävarmaa, koska osa leimikoista menee harmaiden markkinoiden kautta eteenpäin. Keskimäärin huutokaupasta saadaan puuta noin m³. Leimikon hinta on noin 100 euroa/m³, ja yksityiset pyytävät jonkin verran valtiota enemmän. Yksityisiltä puuta ei osteta hankintakaupoilla. Korjuukustannukset tasangolla ovat noin 10 euroa/m³ ja vuoristossa euroa/m³. Prunus Forestin edustajan mukaan yhden miehen yritykset kilpailevat leimikoista polkuhintoihin. Yksityisten metsänomistajien kanssa toimimista pidetään helpompana kuin Romsilvan kanssa toimimista. Kuva 4. Käsityönä tehtävää laatulajittelua Prunus Forestin sahalla Ploeștissa. Sahausliiketoiminnan markkinat ovat Lähi-idässä, Kiinassa ja Malesiassa. Kaikki pyökkilauta menee vientiin. Laadutus ja mittaus tehdään käsityönä, mikä on hyvin työvoimavaltaista. Ilmakuivaa pyökkihalkoa viedään Belgiaan ja Italiaan. Halon kuutiohinta on 45 euroa. Toimintaympäristö rajoittaa puunkorjuuyritysten kokoa. Hakkuumäärät eivät ole suuria, koska valtion huutokaupoista saatavien leimikoiden määrää ei voi ennustaa. Lisäksi yksityisiltä ostettavat leimikot ovat pieniä. Tulevan toiminnan suunnittelu on vaikeaa. Puun hinta vaihtelee laadun mukaan. A-luokassa pyökin hinta on 500 euroa/m³, B-luokassa 450 euroa/m³ ja C- Kuva 5. Sahalta myydään polttopuuta muun muassa Belgiaan ja Italiaan. 4 (6)

5 Puru käytetään sahalla kuivaamojen lämmitykseen. Kuivaamoihin on tehty varsin suuria investointeja viime vuonna. ROMANIAN METSÄTALOUS Romaniassa on eurooppalaisittain kohtuulliset metsävarat. Metsien kokonaispinta-ala on 6,7 miljoonaa hehtaaria ja -tilavuus 1,4 miljardia m³. Kotoperäisiä puulajeja on 58. Vuoristoissa vallitsevina ovat havuja pyökkimetsät, ylängöillä tammi- ja pyökkimetsät ja tasangoilla sekametsät. minimiläpimitta on 40 cm ja maksimiläpimitta 2 metriä. Tukkien päät vahataan ja niitä kastellaan kuivumisen estämiseksi. Kaikki tukit merkitään ja yksilöidään siten, että ne ovat seurattavissa koko prosessin läpi. Tehtaalla valmistetaan ainoastaan leikattua viilua. Ennen leikkausta tukkeja haudutetaan. Kaikkiaan käytössä on 6 höylää ja 6 kuivaajaa. Vuosituotanto on noin 30 miljoonaa m² viilua vuodessa, joka on noin m³. Romanian metsäsektorin toimintaympäristö on muuttunut rajusti ja 2000-luvulla. Merkittävä osa metsistä on palautettu yksityisille omistajille, ja luonteenomaista maalle on yksityismetsänomistajien suuri määrä ja metsälöjen pieni koko. Myös metsäsektorin organisaatiota on järjestelty uudelleen ja puunkorjuuyritykset sekä puunjalostusteollisuus yksityistetty. Valtion metsien hoidosta vastaa Romsilva, jolla on hallussaan tällä hetkellä hieman alle puolet maan metsistä. Metsäsektorin osuus BKT:sta Romaniassa on noin 4 %, joten sektorilla on suhteellisen merkittävä asema maan taloudessa. Etenkin puulevytuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja lastulevyn ja kuitulevyn tuottajana Romania on kohtuullisen merkittävä. Etenkin huonekaluteollisuudessa Romania on vakiinnuttanut asemaansa myös vientimarkkinoilla. Sen sijaan kemiallista metsäteollisuutta maassa on hyvin vähän. Puunkorjuun koneellistaminen on vähäistä. Korjuuta hankaloittavat lisäksi hankalat olosuhteet ja infrastruktuurin heikkoudet etenkin vuoristoalueilla. Kuva 6. Tammitukkien säilyvyydestä huolehdittiin sadetuksella. Raaka-ainetta on hankkimassa 20 ostomiestä. Rekkakuljetusten tilavuuskapasiteetti on noin 20 m³/kuorma, ja paino korkeintaan 21 tonnia. Viilutehdas toimii 550 työntekijän voimin kolmessa vuorossa 5 6 päivää viikossa. Tuotteet myydään ympäri maailmaa, ja osa menee Losán Groupin muille tehtaille. Puutähde käytetään lämmöntuotantoon, ja suunnitteilla on uusi lämpölaitos. LOSÁN ROMANIA TUOTTAA VIILUA Ekskursiopäivän viimeinen kohde oli Brașovissa sijaitsevan Losán Romanian tehdas, joka tuottaa viilua, viiluarkkeja ja sormijatkettua viilunauhaa jalopuista. Käytettäviä puulajeja ovat pyökki, tammi, vaahtera, pähkinäpuu, kirsikka ja saarni. Yritys kuuluu espanjalaiseen Losán Groupiin, jolla on toimintaa 10 maassa. Kaikkiaan konserniin kuuluu 18 yritystä. Viilun lisäksi Losán Group tuottaa lastulevyä, kuitulevyä, erilaisia pinnoitettuja levyjä ja paneeleja. Bukarestissa Losánilla on pinnoitettuja paneeleja valmistava Losán Melapal. Tehdas on käynnistetty vuonna 2001, ja raaka-aine on FSC-sertifioitua. Yrityksen tukkipihalla sadetuksessa olevat tukit olivat kooltaan vaikuttavia. Tehtaalla käytettävän tammen Syöpää aiheuttavan sankan tammi- ja pyökkipölyn leijailu tehtaassa ja melulta suojautumattomuus herätti kysymyksiä paikallisista työturvallisuusvaatimuksista. Keskiviikko Matkan kolmas ohjelmallinen päivä keskittyi Brașoviin. Hanketoimijat kävivät tutustumassa kaupungissa sijaitsevaan Transilvanian yliopistoon. Paikalla olivat professorit Nicolescu Valeriu-Norocel ja Pogdan Popa. Yliopisto on perustettu vuonna 1949 ja kommunismin aikana se oli maan ainoa yliopisto, jossa oli metsäalan koulutusta. Nykyisin Romaniassa on 8 metsätiedekuntaa eri yliopistoissa, ja Brașovissa sijaitseva on näistä kuuleman mukaan tasokkain. 5 (6)

6 Metsäalalta valmistuu maassa vuosittain kaikkiaan kandidaattia ja parisataa maisteria. Brașovista näistä valmistuu noin 100 kandidaattia ja maisteria. Yliopiston lisäksi on olemassa joitain alemman koulutustason metsäoppilaitoksia, mutta näiden suosio on hyvin vähäinen. Tilaisuudessa esiintyi myös ICAS, joka on paikallinen metsäntutkimusinstituutti. ICAS on perustettu vuonna 1933, ja se toimii ympäristöministeriön alaisuudessa. Sillä on 8 alueellista keskusta, ja se vastaa myös valtakunnan metsien inventoinnista Romaniassa. ICASin rahoitus tulee Romsilvalta ja ulkopuolisista projekteista. Lisäksi ICAS myy puuta omista metsistään, mistä se saa noin 60 % tuloistaan. Romaniassa toimii myös maatalous- ja metsätieteellinen akatemia, jossa on metsätieteiden osasto. EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Ekskursio antoi kattavan kuvan Romanian metsäsektorista. Kiemet-hankkeen tapaustutkimuksiin liittyen tehtiin myös yhteistyöavauksia. Romanialla on Euroopan mittakaavassa huomattavat lehtimetsävarat, ja etenkin useilla keski- ja eteläeurooppalaisilla yrityksillä onkin jo jalostustoimintaa maassa, mistä osoituksena on mm. Losán Groupin tehdas. Suomalaisetkin ovat osaltaan muun muassa Karelia-Upofloorin ja Tornatorin myötä investoineet Romaniaan varsiin huomattavasti. Puunjalostuksen ongelmana on alhainen jalostusarvo, kun melko huomattava osa raakapuusta viedään sellaisenaan ulkomaille. Lisäksi infrastruktuurin, kuten metsätiestön, rakentamisen tarpeet etenkin Karpaattien alueella ovat huomattavia. Puunkorjuun koneellistaminen on vielä hyvin vähäistä, minkä vuoksi korjuukalustolle voi olla maassa kysyntää. Huomattavia ongelmia liittyy metsätalouden hallinnonalaan. Romaniassa metsät on palautettu suurelta osin takaisin yksityisille omistajille, minkä myötä haasteita liittyy pienten yksityismetsäpalasten puunkorjuuseen ja metsänhoitoon. Seuraava Kiemet-matka suuntautuu Puolaan keväällä Kuva 7. Brașovin vanha kaupunki Karpaateilta kuvattuna. Torstai Viimeisenä vierailupäivänä matkalla Bukarestiin matka kulki Poiana Brașovin hiihtokeskuksen kautta. Hiihtokeskus sijaitsee noin 12 kilometriä Brașovista ja houkuttelee paljon turisteja Keski-Euroopasta. Alueella sijaitsee 4 korkeaa vuorenhuippua, joista korkein on Bucegi (2 505 metriä). Poiana Brașovin alueella Karpaateilla kuusimetsät ovat hallitsevia. Paluumatkalla tutustuttiin myös 1400-luvulta peräisin olevaan Branin linnaan, joka sijaitsee Transylvanian ja Valakian rajalla. Linnassa esiteltiin Romanian kuningattaren Marien keräämää taide- ja huonekalukokoelmaa. Sittemmin linna on saanut mainetta Draculan linnana. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima elokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 24.9.2004 741 Elokuun hakkuut

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.1.2006 802 Joulukuun hakkuut 5,5

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen

Lisätiedot

Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan

Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen neljäs verkostoitumismatka järjestettiin 24.

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä. Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA

Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä. Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA milj. Taustaa Tuonti Venäjältä pääasiassa raakapuuta, puutuotteiden

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012

Päijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012 Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti 6.11.2013 Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Sari Karvinen, tutkija sari.karvinen@luke.fi, puh. 029 532 3256 1 29.4.2015 1. Luoteis-Venäjän puumarkkinat Suomalaisten ostajien ja

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1 Metsäsektorin ulkomaankauppa elokuu 1 Toimittajat: Aarre Peltola Kimmo Sareva 1..1 0 Puuta virtasi vuolaasti maahamme elokuussa Raaka- ja jätepuu Elokuussa Suomeen tuotiin runsaasti raaka- ja jätepuuta.

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Venäjä metsänaapurina

Venäjä metsänaapurina Venäjä metsänaapurina Päättäjien 31. Metsäakatemia, Majvik 14.9.211 Erityisasiantuntija Timo Leinonen, Moskovan suurlähetystö Venäjän metsätalous Valtavat metsävarat ja mahdollisuudet Venäjä Suomi Metsäala,

Lisätiedot

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeessa järjestettiin toinen verkostoitumismatka

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles»

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» 19.10.2011 1 Organisaatiokaavio Pääjohtaja Tuotantojohtaja Logistiikkajohtaja Tuotantovarajohtaja Kuljetuksenohjaus keskus Operaatiopäällikkö korjuu Tienrakennustyönjohtaja

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot