Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan"

Transkriptio

1 Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen kolmas verkostoitumismatka järjestettiin Matka suuntautui Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin sekä Ploeștiin ja Brașoviin. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Kuva 1. Losán Romanian viilutehtaan henkilökuntaa tammitukkipinon edessä. 1 (6)

2 Maanantai SUOMALAIS-ROMANIALAINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSISTA Verkostoitumismatka alkoi Bukarestin World Trade Centerissä järjestetyllä seminaarilla Metsäalan liiketoimintaympäristö Romaniassa. Tilaisuuden aluksi Suomen Romanian-suurlähettiläs Ulla Väistö piti esitelmän Suomen ja Romanian talous- ja kauppasuhteista ja Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta. Finpron Romanian-toimiston päällikkö Matti Niemelä kertoi Finpron yrityspalveluista Romaniassa. Professori Liviu Voinea (Voinea Business Development SRL) esitteli Romanian taloustilannetta. Voinean mukaan maan talous on elpymässä ja BKT:n kasvuennuste on 2 %. Kaupunkien talouskehitys on nopeaa ja vapaata työvoimaa ei ole saatavilla, kun taas maaseudulla suuri osa väestöstä elää vielä omavaraistaloudessa. Noin 70 % väestöstä tienaa alle keskipalkan, joka on alle 400 euroa kuussa. Voinean mukaan yritysten aloittaminen Romaniassa on helppoa ja nopeaa, mutta lopetus vaikeaa. Maassa on noin yritystä ja saman verran yksityisyrittäjiä. Puunjalostusyrityksiä on Raakapuun vienti on kasvanut, ja erityisesti jalopuuta viedään Kiinaan, koska kiinalaiset maksavat puusta hyvin. Nicolae łucunel ASFORista (Association of harvesting and wood processing companies) piti esityksen Romanian metsäresursseista, nykyisestä kehityksestä ja tulevista näkymistä. Kannattavuuden suhteen Romanian ongelmana on suuri hyvin pienten puutuoteyritysten määrä. Tavoitteena on yhdistää pieniä toimijoita, koska suuremmat erät on kannattavampaa myydä. Sahatavaran luokittelussa maassa on käytössä oma kolmiportainen (A, B, C) luokitus, mutta pyrkimyksiä kansainväliseen luokitukseen siirtymiseen on. YRITYSNÄKÖKULMASTA METSÄALAN HALLINTO ON ONGELMALLISTA Zoltán Kosy esitteli seminaarissa Tornatorin paikallista toimintaa. Tornator osti ensimmäiset metsät Romaniasta vuonna 2008 ja hankki metsiä lisää vuosina 2009 ja Tällä hetkellä se omistaa maassa 6 metsäaluetta, yhteensä hehtaaria. Kosyn mukaan metsämaan hinta Romaniassa on noussut ja liiketoimintamahdollisuudet ovat olleet odotettua vähäisemmät. Päätuotteena yrityksellä on puu, joka myydään pystyyn. Vuonna 2010 kokeiltiin ensimmäisiä hankintahakkuita. Tärkeimpinä asiakkaina ovat puunkorjuuyritykset ja puunjalostajat. Jonkin verran puuta menee vientiin, mikäli kotimaan hintataso on alhainen tai kysyntä riittämätön. Kosyn mukaan laittomat hakkuut ovat ongelma Romaniassa, mutta Tornatorille ne ovat toistaiseksi olleet vain pieni ongelma. Vuonna 2010 laittomia hakkuita havaittiin vain 100 m³. Polttopuuta myydään paikallisille alennetuilla hinnalla, jotta varastaminen vähenisi. Metsien kasvu on lähes sama kuin Suomessa, mikä osoittaa huonoa metsänhoitoa, koska parempien olosuhteiden vuoksi kasvun pitäisi olla kaksinkertainen. Kiertoajat ovat pitkät, pyökillä 120 vuotta ja havupuilla 110 vuotta. Kuitenkin puuston laatu huononee nopeasti noin 70 vuoden jälkeen. ROMANIA Kuva 2. Suurlähettiläs Ulla Väistö piti esityksen Suomen ja Romanian kauppasuhteista. Ciprian Pahontu edusti seminaarissa Romsilvaa, joka hallinnoi valtion metsiä. Romaniassa on tehty viimeisin valtakunnan metsien inventointi vuonna Uusi inventointi on meneillään, ja sen pitäisi valmistua tänä vuonna. Se todennäköisesti kuitenkin lykkääntyy ensi vuoteen. Tällä hetkellä maassa on 3,3 miljoonaa hehtaaria valtion metsiä ja 3,4 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä. Romsilvan puunmyyntitulot menevät valtiolle, ja toiminta on voitollista. Pieniläpimittaista lehtipuuta viedään Bulgariaan. Sen sijaan kotimaan lastulevyteollisuus käyttää pieniläpimittaisen havupuun. Polttopuuta menee paljon kotitalouksiin. Romsilvan oma puunjalostus on pienimuotoista. Romania itsenäistyi Ottomaanien valtakunnasta vuonna Vuoden 1989 vallankumouksessa Romania siirtyi markkinatalouteen. Maassa on 21,9 miljoonaa asukasta, joista 1,9 miljoonaa asuu pääkaupunki Bukarestissa. Itsehallinnollisen pääkaupungin lisäksi Romania jakaantuu 41 piirikuntaan. Romanian naapurimaita ovat Bulgaria, Serbia, Unkari, Ukraina ja Moldova. Maa liittyi EU:hun vuonna 2007 ja on näin ollen Bulgarian ohella tuorein EU-maa. Maata hallitsevat ylängöt, tasangot ja lännestä pohjoiseen kulkeva Karpaattien vuoristo. Romanian luonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, rautamalmi ja puu. Maan talous on kehittynyt 2000-luvulla nopeasti, ja ulkomaisten investointien määrä on ollut suuri. Vuonna 2009 maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti voimakkaasti myös Romaniaan. 2 (6)

3 Metsien käyttöön liittyvät lait ja ohjeistot ovat hyvin konservatiivisia. 10 vuoden metsäsuunnitelma on pakollinen, eikä suunniteltuja hakkuita saisi ylittää tai alittaa. Harvennusvoimakkuus on hyvin alhainen. Sen lisäksi hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa ollaan ylivarovaisia, ettei ongelmia viranomaisten kanssa tule. Hakkuumahdollisuuksia ei käytetä täysimääräisesti. Romsilvan metsissä hakataan vuodessa keskimäärin 3 m³/ha, kun Tornatorin metsissä vuotuiset hakkuut ovat 5 6 m³/ha. Metsäsuunnittelussa puustotunnusten laskennassa käytössä on latvuspeittävyyden arviointi. Tornatorille on kuitenkin myönnetty mahdollisuus käyttää pohjapinta-alan mittausta relaskoopilla. Romaniassa ongelmana on metsäteiden vähäinen määrä ja huono kunto. Käyttökelpoisten metsäteiden tiheys on noin 3 4 m/ha. Tähän ei lasketa teitä, joita ei voi ajaa. Paikallinen tienrakennustaito on huono ja kustannukset korkeat, minkä vuoksi Tornator onkin käyttänyt itävaltalaisia tientekijöitä omissa metsissään. Perinteisesti Romaniassa on ollut käytössä kokopuukorjuu. Korjuutavassa on ongelmia, ja Tornator on kokeillut tavaralajimenetelmää. Työntekijöiden osaamisessa on kuitenkin ollut puutteita: ongelmana on, että metsätyöntekijöille ei ole olemassa asianmukaista koulutusta. On kokeiltu myös hakkuupäällä varustettua kaivinkonetta harvennuksiin, mutta se edellyttää ammattitaitoista kuskia. Vuoristossa on käytetty kaapelirataa ja rekkaan kiinnitettyä vinssiä. Puut mitataan niitä kuormattaessa. Kosyn mukaan mittaukselle ei ole kansallista standardia. Kaikki harvennettavat puut on leimattava ja mitattava käsin, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Korjuukustannukset ovat Kosyn mukaan kaikkiaan euroa/m³ suotuisissa tapauksissa. Metsänomistajalle jää vain 2 3 euroa/m³ korjuu- ja kuljetuskustannusten jälkeen. Kuitupuun ja huonolaatuisen puun osuus hakkuista on %. Kosyn mukaan bioenergia kiinnostaa Romaniassa, ja erityisesti Belgia, Italia ja Espanja ovat halukkaita investoimaan. Suurimpia investointeja puutuoteteollisuuteen Romaniassa ovat tehneet Egger, Kronospan ja Schweighofer. METSÄALAN YLIOPISTOKOULUTUS JA YKSITYISMETSIEN HALLINNOINTI AIHEUTTAVAT ONGELMIA Paul Dima edusti tilaisuudessa Romanian yksityisten metsänomistajien liittoa Proforestia. Diman mukaan ongelmana on metsäalan ylikoulutus. Maassa on 8 yliopistoa, jotka kouluttavat metsäalan opiskelijoita. Niistä valmistuu vuosittain henkilöä. Maassa ei kuitenkaan ole kunnollista ammattikoulutusta. Suuri ongelma on myös, että kansallinen metsäohjelma on vanhentunut, eikä uutta ole. Strategiana on lähinnä suurten puiden kasvattaminen, ja metsälaki ja säännöt eivät ota huomioon liiketoimintaa. Lakia kuitenkin ollaan uudistamassa. Romaniassa on kaikkiaan yksityistä metsänomistajaa, joista suurin osa ei osaa käsitellä tai hoitaa metsiään. Metsälöt ovat pieniä ja hajallaan, eikä kiinteistörekisteri vastaa kiinteistöjen todellisia rajoja. Romanian-markkinoilla liikkuu noin 200 ostajaa, jotka tulevat mm. Kiinasta, Pakistanista. Ostajat hankkivat puuta laadusta riippumatta, ja kiinalaiset osallistuvat myös leimikoiden huutokauppoihin. Puun kysynnän kannalta tämä on hyvä asia, mutta jalostusasteen kannalta kielteistä. Dima kritisoi EU:n rahoittamia laiteostoja. Tuet, jotka ovat % koneiden hinnoista, vääristävät puutuoteteollisuudessa kilpailua, koska yritykset voivat myydä tuotteitaan alihintaan. Sen lisäksi työvoimaa ei useinkaan ole koulutettu uusien koneiden käyttöön. Myös Natura 2000 aiheuttaa ongelmia ja tappiota toimijoille. Ongelmana on, että suojeluun on tulossa hyvin suuria metsäalueita ilman, että todellisesta suojeluarvosta on tehty selvitystä. Valtiolla ei ole myöskään rahaa korvauksiin, joita suojeltavien alueiden hoitoon tarvittaisiin. Metsätalous on siirtynyt Romaniassa ympäristöministeriön hallinnon alaisuuteen. Diman mukaan tämä on vaikeuttanut toimintaa. Seminaarissa saatiin kattava kuva maan metsäsektorin tilasta. Seminaarin jälkeen suomalaiset yritykset esittelivät toimintaansa ja jatkoivat keskustelua romanialaisten tahojen kanssa. Tiistai PRUNUS FORESTIN HAKKUUTYÖMAALTA PYÖKKIÄ JA TAMMEA Tiistain ekskursiopäivänä tutustuttiin paikallisiin puunkorjuukohteisiin ja teollisuusyrityksiin. Ensimmäisenä kohteena oli Prunus Forestin hakkuutyömaa Ploeștin läheisyydessä. Alue on Romsilvan omistuksessa, ja sen hakkuuoikeudet oli ostettu huutokaupasta. Leimikossa oli tammea ja pyökkiä. Tukit sahattiin moottorisahalla ja juonnettiin pitkinä, noin 10-metrisinä (merikonttiin sopivina), ja ne tuotiin tienvarteen, jossa ne laatuluokiteltiin kolmeen luokkaan. Tukit olivat menossa Kiinaan. Prunus Forest käytti aliurakoitsijaa vierailukohteen leimikolla. Hakattavien puiden ikä oli noin vuotta. 3 (6)

4 Yritys käyttää jossain määrin myös tavaralajimenetelmää hakkuissaan. Kertomansa mukaan se on myös edelläkävijä koneiden maahantuonnissa. Käytössä on tällä hetkellä 3 kuormatraktoria, 4 köysirataa, 6 juontotraktoria, 4 muuta traktoria ja 4 puutavara-autoa. Puunkorjuussa työskentelee kaikkiaan 50 henkilöä. luokassa 300 euroa/m³. Heikkolaatuisempaa puuta viedään omalle sahalle. Omistaja huolehtii leimikon uudistamisesta. Noin 70 % alueen uudistuksista on luontaisia. Erityisesti vuoristometsissä osuus on suuri. JALOPUULAUTAA JA POLTTOPUUTA VIENTIIN Puunkorjuun lisäksi Prunus Forestilla on sahausta. Yritys sahaa jalopuuta kuten pyökkiä, tammea ja saarnia. Kapasiteettina on m³ tukkia vuodessa. Sahalla pystytään hyödyntämään maksimissaan 1,2 metrin läpimittaista tukkia. Työntekijöitä on kaikkiaan 80, ja työvoimaa on nyt hyvin saatavana, koska romanialaisia työntekijöitä on palannut takaisin kotimaahan Euroopasta taloustilanteen heikentymisen jälkeen. Kuva 3. Prunus Forestin lähikuljetuskalusto perustuu suurelta osin juontotraktoreihin. Prunus Forest on perheyritys. Hakkuiden lisäksi yrityksellä on saha ja pienimuotoista jalostusta. Lisäksi yrityksessä on suunnitteilla metsänhoitoon liittyviä palveluita, kuten taimien istutusta. Yrityksen vuosittaiset hakkuut ovat noin m³, ja se kuuluu Romaniassa neljän suurimman hakkuuyrityksen joukkoon. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat vuoristossa. Romsilvalta ostetaan noin 40 % hakattavista leimikoista ja yksityisiltä 60 %. Yrityksen mukaan suhde Romsilvaan on vaikea: ongelmia on Romsilvan konservatiivisuuden ja korruption kanssa. Leimikoiden saanti valtion huutokaupoista on epävarmaa, koska osa leimikoista menee harmaiden markkinoiden kautta eteenpäin. Keskimäärin huutokaupasta saadaan puuta noin m³. Leimikon hinta on noin 100 euroa/m³, ja yksityiset pyytävät jonkin verran valtiota enemmän. Yksityisiltä puuta ei osteta hankintakaupoilla. Korjuukustannukset tasangolla ovat noin 10 euroa/m³ ja vuoristossa euroa/m³. Prunus Forestin edustajan mukaan yhden miehen yritykset kilpailevat leimikoista polkuhintoihin. Yksityisten metsänomistajien kanssa toimimista pidetään helpompana kuin Romsilvan kanssa toimimista. Kuva 4. Käsityönä tehtävää laatulajittelua Prunus Forestin sahalla Ploeștissa. Sahausliiketoiminnan markkinat ovat Lähi-idässä, Kiinassa ja Malesiassa. Kaikki pyökkilauta menee vientiin. Laadutus ja mittaus tehdään käsityönä, mikä on hyvin työvoimavaltaista. Ilmakuivaa pyökkihalkoa viedään Belgiaan ja Italiaan. Halon kuutiohinta on 45 euroa. Toimintaympäristö rajoittaa puunkorjuuyritysten kokoa. Hakkuumäärät eivät ole suuria, koska valtion huutokaupoista saatavien leimikoiden määrää ei voi ennustaa. Lisäksi yksityisiltä ostettavat leimikot ovat pieniä. Tulevan toiminnan suunnittelu on vaikeaa. Puun hinta vaihtelee laadun mukaan. A-luokassa pyökin hinta on 500 euroa/m³, B-luokassa 450 euroa/m³ ja C- Kuva 5. Sahalta myydään polttopuuta muun muassa Belgiaan ja Italiaan. 4 (6)

5 Puru käytetään sahalla kuivaamojen lämmitykseen. Kuivaamoihin on tehty varsin suuria investointeja viime vuonna. ROMANIAN METSÄTALOUS Romaniassa on eurooppalaisittain kohtuulliset metsävarat. Metsien kokonaispinta-ala on 6,7 miljoonaa hehtaaria ja -tilavuus 1,4 miljardia m³. Kotoperäisiä puulajeja on 58. Vuoristoissa vallitsevina ovat havuja pyökkimetsät, ylängöillä tammi- ja pyökkimetsät ja tasangoilla sekametsät. minimiläpimitta on 40 cm ja maksimiläpimitta 2 metriä. Tukkien päät vahataan ja niitä kastellaan kuivumisen estämiseksi. Kaikki tukit merkitään ja yksilöidään siten, että ne ovat seurattavissa koko prosessin läpi. Tehtaalla valmistetaan ainoastaan leikattua viilua. Ennen leikkausta tukkeja haudutetaan. Kaikkiaan käytössä on 6 höylää ja 6 kuivaajaa. Vuosituotanto on noin 30 miljoonaa m² viilua vuodessa, joka on noin m³. Romanian metsäsektorin toimintaympäristö on muuttunut rajusti ja 2000-luvulla. Merkittävä osa metsistä on palautettu yksityisille omistajille, ja luonteenomaista maalle on yksityismetsänomistajien suuri määrä ja metsälöjen pieni koko. Myös metsäsektorin organisaatiota on järjestelty uudelleen ja puunkorjuuyritykset sekä puunjalostusteollisuus yksityistetty. Valtion metsien hoidosta vastaa Romsilva, jolla on hallussaan tällä hetkellä hieman alle puolet maan metsistä. Metsäsektorin osuus BKT:sta Romaniassa on noin 4 %, joten sektorilla on suhteellisen merkittävä asema maan taloudessa. Etenkin puulevytuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja lastulevyn ja kuitulevyn tuottajana Romania on kohtuullisen merkittävä. Etenkin huonekaluteollisuudessa Romania on vakiinnuttanut asemaansa myös vientimarkkinoilla. Sen sijaan kemiallista metsäteollisuutta maassa on hyvin vähän. Puunkorjuun koneellistaminen on vähäistä. Korjuuta hankaloittavat lisäksi hankalat olosuhteet ja infrastruktuurin heikkoudet etenkin vuoristoalueilla. Kuva 6. Tammitukkien säilyvyydestä huolehdittiin sadetuksella. Raaka-ainetta on hankkimassa 20 ostomiestä. Rekkakuljetusten tilavuuskapasiteetti on noin 20 m³/kuorma, ja paino korkeintaan 21 tonnia. Viilutehdas toimii 550 työntekijän voimin kolmessa vuorossa 5 6 päivää viikossa. Tuotteet myydään ympäri maailmaa, ja osa menee Losán Groupin muille tehtaille. Puutähde käytetään lämmöntuotantoon, ja suunnitteilla on uusi lämpölaitos. LOSÁN ROMANIA TUOTTAA VIILUA Ekskursiopäivän viimeinen kohde oli Brașovissa sijaitsevan Losán Romanian tehdas, joka tuottaa viilua, viiluarkkeja ja sormijatkettua viilunauhaa jalopuista. Käytettäviä puulajeja ovat pyökki, tammi, vaahtera, pähkinäpuu, kirsikka ja saarni. Yritys kuuluu espanjalaiseen Losán Groupiin, jolla on toimintaa 10 maassa. Kaikkiaan konserniin kuuluu 18 yritystä. Viilun lisäksi Losán Group tuottaa lastulevyä, kuitulevyä, erilaisia pinnoitettuja levyjä ja paneeleja. Bukarestissa Losánilla on pinnoitettuja paneeleja valmistava Losán Melapal. Tehdas on käynnistetty vuonna 2001, ja raaka-aine on FSC-sertifioitua. Yrityksen tukkipihalla sadetuksessa olevat tukit olivat kooltaan vaikuttavia. Tehtaalla käytettävän tammen Syöpää aiheuttavan sankan tammi- ja pyökkipölyn leijailu tehtaassa ja melulta suojautumattomuus herätti kysymyksiä paikallisista työturvallisuusvaatimuksista. Keskiviikko Matkan kolmas ohjelmallinen päivä keskittyi Brașoviin. Hanketoimijat kävivät tutustumassa kaupungissa sijaitsevaan Transilvanian yliopistoon. Paikalla olivat professorit Nicolescu Valeriu-Norocel ja Pogdan Popa. Yliopisto on perustettu vuonna 1949 ja kommunismin aikana se oli maan ainoa yliopisto, jossa oli metsäalan koulutusta. Nykyisin Romaniassa on 8 metsätiedekuntaa eri yliopistoissa, ja Brașovissa sijaitseva on näistä kuuleman mukaan tasokkain. 5 (6)

6 Metsäalalta valmistuu maassa vuosittain kaikkiaan kandidaattia ja parisataa maisteria. Brașovista näistä valmistuu noin 100 kandidaattia ja maisteria. Yliopiston lisäksi on olemassa joitain alemman koulutustason metsäoppilaitoksia, mutta näiden suosio on hyvin vähäinen. Tilaisuudessa esiintyi myös ICAS, joka on paikallinen metsäntutkimusinstituutti. ICAS on perustettu vuonna 1933, ja se toimii ympäristöministeriön alaisuudessa. Sillä on 8 alueellista keskusta, ja se vastaa myös valtakunnan metsien inventoinnista Romaniassa. ICASin rahoitus tulee Romsilvalta ja ulkopuolisista projekteista. Lisäksi ICAS myy puuta omista metsistään, mistä se saa noin 60 % tuloistaan. Romaniassa toimii myös maatalous- ja metsätieteellinen akatemia, jossa on metsätieteiden osasto. EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Ekskursio antoi kattavan kuvan Romanian metsäsektorista. Kiemet-hankkeen tapaustutkimuksiin liittyen tehtiin myös yhteistyöavauksia. Romanialla on Euroopan mittakaavassa huomattavat lehtimetsävarat, ja etenkin useilla keski- ja eteläeurooppalaisilla yrityksillä onkin jo jalostustoimintaa maassa, mistä osoituksena on mm. Losán Groupin tehdas. Suomalaisetkin ovat osaltaan muun muassa Karelia-Upofloorin ja Tornatorin myötä investoineet Romaniaan varsiin huomattavasti. Puunjalostuksen ongelmana on alhainen jalostusarvo, kun melko huomattava osa raakapuusta viedään sellaisenaan ulkomaille. Lisäksi infrastruktuurin, kuten metsätiestön, rakentamisen tarpeet etenkin Karpaattien alueella ovat huomattavia. Puunkorjuun koneellistaminen on vielä hyvin vähäistä, minkä vuoksi korjuukalustolle voi olla maassa kysyntää. Huomattavia ongelmia liittyy metsätalouden hallinnonalaan. Romaniassa metsät on palautettu suurelta osin takaisin yksityisille omistajille, minkä myötä haasteita liittyy pienten yksityismetsäpalasten puunkorjuuseen ja metsänhoitoon. Seuraava Kiemet-matka suuntautuu Puolaan keväällä Kuva 7. Brașovin vanha kaupunki Karpaateilta kuvattuna. Torstai Viimeisenä vierailupäivänä matkalla Bukarestiin matka kulki Poiana Brașovin hiihtokeskuksen kautta. Hiihtokeskus sijaitsee noin 12 kilometriä Brașovista ja houkuttelee paljon turisteja Keski-Euroopasta. Alueella sijaitsee 4 korkeaa vuorenhuippua, joista korkein on Bucegi (2 505 metriä). Poiana Brașovin alueella Karpaateilla kuusimetsät ovat hallitsevia. Paluumatkalla tutustuttiin myös 1400-luvulta peräisin olevaan Branin linnaan, joka sijaitsee Transylvanian ja Valakian rajalla. Linnassa esiteltiin Romanian kuningattaren Marien keräämää taide- ja huonekalukokoelmaa. Sittemmin linna on saanut mainetta Draculan linnana. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu 2 Toimittaja: Aarre Peltola 1..21 68 Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna 2 Metsäteollisuustuotteiden entinen vientiennätys lyötiin jälleen Raaka- ja

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Lisätiedot

Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin

Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin Yhdysvaltain kaakkoisosassa puut korjataan ja kuljetetaan koko runkoina. Niinpä paikallisilla puunkorjuu- ja biomassamessuilla esiteltiinkin ERILAISIA KONE Keski-Atlantin (Mid-Atlantic) puunkorjuu- ja

Lisätiedot

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot