PENSSELIHIRMUT. espoon k u vata idekoulun v uosik ertomus v uotisj uhl aj ulk a isu

Transkriptio

1 PENSSELIHIRMUT espoon k u vata idekoulun v uosik ertomus v uotisj uhl aj ulk a isu 1

2 Elina 16 v. PENSSELIHIRMUT espoon kuvataidekoulun vuosikertomus vuotisjuhlajulkaisu Toimisto / Kansliet WeeGee-talo, Ahertajantie 5, Espoo postiosoite PL 6670, espoon kaupunki WeeGee-huset, Flitarvägen 5, Esbo postadress PL 6670, esbo stad sähköposti / toimisto@espoonkuvataidekoulu.fi puh./tel fax Rehtori / Rektor Kaiju Haanpää-Korhonen puh./tel Apulaisrehtori / Vicerektor Hannele Jääskeläinen puh./tel Toimisto / Kansliet Salma Khairy puh./tel (oppilasasiat) Marju Pohjola puh./tel (talous ja kirjanpito) Vahtimestari / Vaktmästare Seppo Jyrkinen puh./tel Kurssisihteeri / Kurssekreterare Hanna Kurkela puh./tel Liini Laes alkaen Kuva-arkisto / Bildarkiv Eeva Andersson LUKUVUOSI Lukuvuosi alkoi ja päättyy Oppilaita on 1200, joista noin 30 ruotsinkielisiä. Lukujärjestyksen mukaisia opetustunteja on HALLINTO JA TALOUS Espoon kuvataidekoulu on taiteen perusopetusta antava kuvataideoppilaitos, jonka toimintaa ylläpitää rekisteröity kannatusyhdistys. Espoon kaupungin taloudellinen tuki on luonut koululle edellytykset kehittyä osaksi kunnan kulttuuritoimintaa. Koulu on saanut tuntiperusteista valtionapua vuodesta lähtien. Koulun taloudesta ja hallinnosta vastaa johtokunta, johon kaupunki nimeää kaksi jäsentä. JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Raili Hilakari Varapuheenjohtaja Maire Tienari Jäsenet Sinikka Mäntysalo-Lamppu, Annika Olsen-Nyberg, Markus Peura, Anne Puputti, Seppo Ilmari Siitonen Espoon kaupunginhallituksen nimeämät edustajat Silja Päätalo, Maire Tienari KANNATUSYHDISTYS Kannatusyhdistyksen jäsenmäärä vuonna 2008 oli 107 henkilöä. Jäsenmaksu oli 20 euroa, yhteisöjäseniltä 100 euroa. Kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin WeeGeellä PÄ ÄTOIMISET OPETTAJAT Heta Boman, kuvataideopettaja Elisse Heinimaa, kuvataideopettaja Saga Heino, taiteen maisteri Minttu Hyytiäinen, taiteen maisteri, keraamikko Leena Rantanen, taiteen maisteri Päivi Sarakorpi, kuvataideopettaja Eeva-Liisa Seinälä, kuvataideopettaja TUNTIOPETTAJAT Eeva Andersson, taiteen maisteri Pekka Barman, kuvataiteilija Sari Bremer, taiteen maisteri, taidegraafikko Vesa Hjort, taiteen maisteri Helena Hyyryläinen, tekstiilitaiteilija Mari Järvinen, taiteen maisteri Marjatta Kekki, kuvanveistäjä Soile Kinnunen, arkkitehti Hanna Kurkela, taiteen maisteri Laura Kärki, taiteen maisteri Paula Martikainen, taiteen maisteri Marja Mikkonen, taiteen maisteri Maarit Myllynen, taiteen maisteri Riku Mäkinen, kuvataiteilija AMK Mikko Remes, elokuvaohjaaja Linda Roschier, taiteen kandidaatti Elisa Rovamo, kuvataideopettaja Anna Sailamaa, taiteen kandidaatti Martti Sirola, kuvataideopettaja Linda Sjöholm, taiteen maisteri Hanna Timonen, taiteen maisteri Aleksi Tolonen, taiteen maisteri Hillevi Vähälä-Aranko, taidemaalari Magnus Zweygberg, taiteen maisteri Lukuvuoden mittaisia iltapäiväkerhoja vetivät Laajalahden koulussa Mari Järvinen ja Nuuksion ja Auroran kouluissa kuvataiteilija Anne Ovaska. OPETUSPISTEET Espoonlahden opetuspiste Kalajärven opetuspiste Kauklahden opetuspiste Karakallion opetuspiste Leppävaaran opetuspiste Matinkylän opetuspiste / Mattbys undervisningslokal Olarin opetuspiste Suvelan opetuspiste Tapiolan opetuspiste / Hagalunds undervisningslokal SIIVOOJAT / STÄDARE H&A Team Oy RPAgent Tmi / C stix Oy TOIMITUS Päätoimittajat: Eeva Andersson ja Laura Kärki Toimituskunta: Kaiju Haanpää, Hannele Jääskeläinen Painopaikka: Lito-Print Oy Kannen kuva: Oona 5 v. 2 3

3 Isla 6 v. JUHLAVUOSI KAIJU HAANPÄÄ-KORHONEN, REHTORI Espoon kuvataidekoulu täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi Pensselihirmuista ilmestyy juhlanumero, jossa on viime lukuvuoden tapahtumien lisäksi välähdyksiä menneiltä vuosilta. Entiset rehtorit kokoontuivat muistelemaan omia kuvataidekouluaikojaan. Haastateltavana piipahti myös koulun ensimmäinen vahtimestari, Suoma Torvinen, jolle kuvataidekoulu oli elämäntapa ja elämäntyö. Juhlavuoden tapahtumista pääosa sijoittuu syksyyn, viikolle 44. Oppilaiden oman juhlan lisäksi järjestämme kaksi seminaaria, joissa pohditaan taidekasvatuksen merkitystä. Näyttelytoiminta on vilkasta ja monella muullakin tavalla näymme kaupunkikuvassa. Eri puolilla Suomea taidemuseot ovat avanneet ovensa kuvataidekoulujen näyttelyille, jotka ovat poikkeuksetta olleet yleisömenestyksiä. Galleria Otson kanssa teimme aikoinaan hienoa yhteistyötä. Tällä hetkellä Espoosta ei löydy kunnollisia vaihtuvien näyttelyiden tiloja. Olimmekin jo varautuneet siihen, että juhlavuoden päänäyttely pidetään Helsingissä. Viime metreillä saimme kuitenkin WeeGee-talosta käyttöömme Helinä Rautavaaran museon entiset tilat suurkiitos asiaan myötävaikuttaneille. Olisi kaupungin taholta hieno kädenojennus kuvataiteelle, jos tila saataisiin pysyväksi vaihtuvien näyttelyiden tilaksi! Juhlavuoden kesäleiri pidettiin Eckerön vanhassa postitalossa Ahvenanmaalla. Elokuussa järjestettiin Kartta elää -taidepurjehdus, johon osallistuvat nuoret matkasivat 12 päivää Itämerta kuunari Helenalla. Kartta elää toteutettiin kuvataidekoulun, Suomen Purjelaivasäätiön ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen yhteistyönä. Lyhytkurssit ovat vakiintuneet osaksi Espoon kuvataidekoulun toimintaa. Vauvojen värikylvyt, perhekurssit ja koululuokkien aamupäiväateljeet ovat olleet kysyttyjä. Hoivakotien kanssa aloitettu Kulttuuriketju - yhteistyö on osoittautunut molemmin puolin todella antoisaksi. Kunpa jatkossakin saisimme kaupungin tuen tälle arvokkaalle, uudelle toimintamuodolle! Kärpänen, kuvataidekoulun opettajien kirjoittama juhlakirja, julkistetaan syksyllä. Kirja on suunnattu kuvataidetta opettaville ja kuvien tekemisestä kiinnostuneille. Tukea projektiin saimme Opetushallitukselta ja Espoon kaupungilta. Kärpänen tekee huimia pyrähdyksiä kuvataidekoulun oppitunneille ja kuljettaa lukijan ihastelemaan kymmeniä oppilastöitä. Toivomme, että Kärpänen lentää mahdollisimman moniin maamme kouluihin ja pörrää monen kuvataidekoululaisenkin kotiin. Juhlavuoden pääasia on kuitenkin opiskelu kuvataidekoulussa. Oman kuvailmaisun löytäminen edellyttää jatkuvaa harjoittelua, sitoutumista, pitkäjänteisyyttä, aikaa ja herkkyyttä. On uskallettava kohdata epäonnistumisia, oltava voimia oppia niistä ja etsittävä uusia ratkaisuja. Kuvia tehdessä kasvaa itsetuntemus ja itsetunto. Löytyy uskallus katsoa sinne, minne muut eivät ehkä näe. Sydämen, ajatusten ja käden yhteistyöstä kehittyy vähitellen oma kuvakieli. JUBILEUMSÅR Esbo bildkonstskola fyller i år 30 år. Jubileumsåret till ära har vi gjort ett jubileumsnummer av tidningen Pensselihirmut. I jubileumsnumret berättas det om vad som har skett under läsåret och dessutom finns det tillbakablickar på de gångna 30 åren. Största delen av jubileumsårets evenemang sker på hösten. Förutom en fest åt eleverna anordnar vi två seminarier och flera utställningar. I gatubilden kommer vi också att synas på många olika sätt. Ett av sommarlägren hölls i Eckerö gamla posthus på Åland, den andra på skonaren Helena på Östersjön. Seglingen Kartan lever arrangerades i samarbete med bildkonstskolan, Segelfartygsstiftelsen i Finland och Helsingfors stads miljöcentral. Kortkurserna, bl.a. färgbad åt babyn, familje-. kurser och ateljér åt skolklasser är nuförtiden en väsentlig del av Esbo bildkonstskolas verksamhet. Vi har dessutom påbörjat Kulturkedjansamarbete med vårdhem, och hoppas på att få understöd av staden också i fortsättningen. Flugan är en jubileumsbok som lärarna i bildkonstskolan har skrivit. Tillsammans med Flugan får läsaren bekanta sig med de skojiga uppgifterna som görs under timmarna. Boken riktar sig främst till lärare som undervisar i bildkonst samt andra som är intresserade av bildskapande. Projektet har understötts av Utbildningsstyrelsen och Esbo stad. Huvudsaken under jubileumsåret är ändå studierna i bildkonstskolan. För att kunna hitta sitt eget bildliga uttryck krävs kontinuerlig träning, engagemang, ihärdighet, tid och känslighet. Man måste våga möta misslyckanden, ha krafter att lära sig av motgångarna samt hitta på nya lösningar. Självkännedomen och -känslan förstärks när man skapar bilder. Man vågar titta dit de andra kanske inte ser. Genom samarbetet mellan hjärtat, tanken och handen skapas så småningom ett eget bildspråk. Kaiju Haanpää-Korhonen, rektor A YEAR OF CELEBRATION Espoo School of Art celebrates it s 30th anniversary this year. To honor this remarkable year Pensselihirmut, our yearly newsletter, is thicker than before, including stories from past fall and spring semesters as well as the years past. Most of the anniversary celebration takes place in November, including a student celebration and two seminars on art education. In addition, the school is introduced to the public in different ways throughout the year for example with several exhibitions of student works. The Fly, our colorful anniversary publication, is a book full of interesting art tasks for children of different ages. It is written by our teachers and illustrated with numerous artworks by our students. We extend our thanks to the City of Espoo and the National Board of Education for making this wonderful project possible! Short courses, such as color bathing for babies, family courses and morning studios for school classes, play an important role in our yearly program. One of the summer art courses this year took place in Ahvenanmaa, the largest island of the Turku archipelago. On another course the students spent ten days sailing the Baltic Sea on an old sailing boat, making art in various ways and learning about the environment. Cultural Chain, a project started with the financial support of the City of Espoo, is aimed at elderly people in hospitals and rest homes. Studying art is our main interest also during the anniversary year. To find one s own personal way in making images involves constant practice, devotion, endurance, time and sensibility. One has to have courage to learn about failures and stubbornness to constantly seek new ways of expression. Making art develops both self-knowledge and self-confidence. One learns to see what the others might not see. Co-operation of the heart, the brain, the eye and the hand reveal little by little the way to one s very own way of visual expression. Kaiju Haanpää-Korhonen, principal 4

4 Purjelaivoja, WeeGeen opetuspisteen 7 11 vuotiaat JOHTOKUNNAn terveiset R A I L I H I L A K A R I, J O H T O K U N N A N P U H E E N J O H TA J A Sitä haluaa lisää pätee myös Espoon kuvataidekouluun. Vuosi vuodelta koulu kietoo ja kiehtoo pauloihinsa ja tekee meistä johtokunnan jäsenistä jotenkin riippuvaisia. Mitä enemmän osallistumme koulun tapahtumiin, sitä nälkäisemmiksi tulemme. Näin on käynyt omalla kohdallani ja uskon, että tämän allekirjoittavat suoraan kaikki upeat johtokunnan jäsenkollegani kuorossa. Kaikki vaatii tietenkin aikansa ja paikkansa. Koulu haastaa. Jos kuvittelee lisäarvonsa koululle löytyvän kokouksista ja sen byrokratiasta, on pahasti väärässä. On tultava mukaan täysillä, tai sitten ei ollenkaan. Jotta pystyy johtamaan ja takaamaan edellytyksiä koulun toiminnalle, on ymmärrettävä koulun syvin olemus. Se onnistuu osallistumalla eri tilaisuuksiin ja aktiviteetteihin, joita koulu tuottaa lähes hengästyttävään tahtiin. Esimerkkeinä päättötyönäyttelyt, todistustenjakotilaisuudet, vauvojen värikylvyt, kurkistus tavallisiin opetustunteihin, arvokeskustelut ja strategiatyö koko henkilökunnan kanssa. Ne antavat sisältöä ja avartavat ymmärrystä johtokunnan työssä siitä, mitä koulu parhaimmillaan on. Missä organisaatiossa strategiaa valmistellaan maalaamalla ja piirtämällä? Espoon kuvataidekoulussa! Onnea taitava Espoon kuvataidekoulu oppilaat vanhemmat opettajat rehtorit hallintohenkilöstö! Kiitos. JUHLAVUODEN UUDISTUKSIA Juhlavuodeksi olemme uudistaneet ajan tasalle koulun säännöt, johtosäännön ja toimenkuvat. Yhdessä opettajien, hallinnon ja johtokunnan kanssa laadittiin koululle strategia ja visio. ESPOON KUVATAIDEKOULUN VISIO 2013 Espoon kuvataidekoulu on Suomen suurin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Se on toiminnassaan aikaansa seuraava, mutta kunnioittaa samalla kuvataiteen ja taidekasvatuksen perinteitä. Espoossa se on tunnettu, näkyvä ja aktiivinen kulttuurielämän toimija. Opetus Espoon kuvataidekoulussa on laadukasta ja perustuu ammattitaitoisen, motivoituneen ja innostuneen opettajakunnan työhön. Oppilaille Espoon kuvataidekoulu tarjoaa turvallisen oppimisympäristön, jossa vallitsee hyvä yhteishenki. Ilmapiiri on inspiroiva ja innostava, se kannustaa osallistumaan ja hyväksyy erilaisuuden. Espoon kuvataidekoulu on kaikille sen toimintaan osallistuville yhteinen yhteisö. Espoon kuvataidekoulun tilat tarjoavat monipuolisia oppimismahdollisuuksia ja virikkeitä. Tilat ovat myös käytännöllisiä ja toimivia. Opetustiloja on eri puolilla Espoota lähellä oppilaita. WeeGee:n tilat luovat elävän yhteyden Espoon kulttuurielämään ja taiteeseen. Espoon kuvataidekoulu on aktiivinen toimija erilaisissa yhteistyöverkostoissa niin Espoossa, koko Suomessa kuin myös kansainvälisesti. Espoon kuvataidekoulu on osa espoolaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin rakentamista. Toiminta noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Hyväksytty Espoon kuvataidekoulun johtokunnassa ESPOON KUVATAIDEKOULUN ARVOT Kuvataidekoulun väki kokoontui pari vuotta sitten arvoseminaariin, jossa määrittelimme koulumme arvot. Ne ovat kasvu taiteen avulla, oppilaskeskeisyys ja tyytyväinen työyhteisö. Kaikkien meidän kuvislaisten tehtävä on katsoa, että valitut arvot myös toteutuvat toiminnassamme. 7

5 REKSIT SAMAN PÖYDÄN Rehtori Liisa Piironen opettaa Juppin opetuspisteessä 1980-luvulla. Y MPÄRILL Ä EEVA ANDERSSON ESPOON KUVATAIDEKOULUN OPETTAJA E spoon kuvataidekoulun 30-vuotisjuhlan kunniaksi kutsuimme kuvataidekoulun entisiä rehtoreita ja muita toiminnassa aktiivisesti mukana olleita henkilöitä pyöreän pöydän äärelle muistelemaan kuvataidekoulun taivalta. Keskusteluun osallistuivat Espoon kuvataidekoulun entiset rehtorit Inari Grönholm, Eva Kyyhkynen, Raili Pajari ja Liisa Piironen sekä kuvataidekoulun ensimmäinen sihteeri Marjatta Seger. Lisäksi mukana olivat kuvataidekoulun nykyinen rehtori Kaiju Haanpää-Korhonen ja apulaisrehtori Hannele Jääskeläinen. Muisteluihin osallistui sähköpostitse myös kuvataidekoulun perustaja Tuula Karjalainen. LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDE- KOULUTOIMINTA KÄYNNISTYY Vuonna 1979 Tuula Karjalainen työskenteli Espoon kulttuuritoimistossa ja sai idean kuvataidekoulusta. Hän ihaili musiikkikoulujen aktiivista toimintaa ja pohti, että lapsille ja nuorille pitäisi olla samankaltaisia kouluja myös muilla taiteen aloilla. Euroopan neuvosto valmisteli juuri tuolloin 21 kaupungin kulttuuriprojektia, johon Espoo ja Vantaa osallistuivat Suomen edustajina. Karjalainen sai tehtäväkseen miettiä kulttuuriprojektin toimintaa Espoon näkökulmasta, ja hän valitsi projektin kohteeksi lapset ja nuoret. Projektin toiminnoiksi valikoituivat nuorten vapaa musiikkitoiminta, lasten luovan toiminnan kerhot sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Kun Espoon kuvataidekoulu perustettiin, valtava hakijoiden määrä yllätti, muistelee Tuula Karjalainen. Seurauksena oli melkeinpä kaaos, kun halukkaita kouluun oli moninkertaisesti yli mahdollisen sisäänottomäärän. Alussa oppilaat valittiin ilmoittautumisjärjestyksessä, kunnes siirryttiin oppilasarvontaan. Liisa Piironen kertoo, että isoäidit saattoivat jonottaa lapsenlapsilleen oppilaspaikkaa makuupussien kanssa sitä kuitenkaan saamatta. Toki oli lukuisia onnekkaitakin, jotka pääsivät oppilaaksi. Inari Grönholm kertoo, että siirtyminen jonottamisesta oppilasarvontaan pääsykokeiden sijaan oli selkeä taidepoliittinen valinta. Kuvataidekoulussa ei haluttu tehdä karsintaa, hakijoinahan olivat hyvin pienet lapset. Koettiin, että taide on kaikkia varten. Myöhemmin käyttöön otettiin sääntö, että kolmannella hakukerralla pääsee oppilaaksi automaattisesti. Nykyisin noin 70 prosenttia hakijoista saa kuvataidekoulusta opiskelupaikan. OPETUSTYÖ OLI SUUNNITELMALLISTA ALUSTA LÄHTIEN Kuvataidekoulun ensimmäinen rehtori oli Annikki Luukela. Hänen jälkeensä rehtorina työskenteli Inari Grönholm. Systemaattinen opetussuunnitelmatyö aloitettiin jo varhain: Grönholmin kaudella otettiin käyttöön lukuvuositeemat, joiden pohjalta opettajat laativat työsuunnitelmansa. Merkittävää oli myös säännöllisten opettajien koulutustilaisuuksien aloittaminen. Liisa Piironen kertoo, että temaattinen työskentely ja opettajien koulutuspäivät olivat tärkeitä, sillä niiden anti rikastutti kaikkea koulun toimintaa. Vielä nykyisinkin on käytössä lukuvuosittain vaihtuva teema, ja opettajille järjestetään koulutuspäiviä. Inari Grönholmin jälkeen rehtorina toimi vuoden ajan Marjatta Hassi. Neljäs kuvataidekoulun rehtori oli Liisa Piironen, jonka toimikausi ulottui elokuusta 1983 elokuuhun Liisa Piirosella oli tapana laatia laadukkaita pedagogisia opetuspaketteja. Piirosen kanssa apulaisrehtorina ja tämän jälkeen rehtorina työskennellyt Eva Kyyhkynen muistaa, että näitä opetuspaketteja levitettiin myös päiväkoteihin. Reggioemilialaiseen tapaan päiväkodin koko henkilökunta lisäksi koulutettiin. Koulutuspaketeista saatiin erittäin hyvää palautetta. Kuvataideopetusta lähellä oppilaita Liisa Piirosen kauden alussa kuvataidekoulun käyttöön saatiin Juppin talo Kauklahdessa. Tämä oli toivottu muutos, sillä toimisto, rehtori ja Kauklahden opetuspiste siirtyivät saman katon alle. Aivan alussa kuvataidekoulun toimitilat olivat olleet hyvin hajanaiset. Ensimmäinen sihteeri Marjatta Seger oli jopa hoitanut kuvataidekoulun toimistoa omasta kodistaan käsin! Juppista tuli kuvataidekoulun toiminnan keskipiste. Talo ja sen kaunis puutarha tarjosivat upeat puitteet muun muassa kesäkurssitoiminnalle, joka alkoi kasvaa ja laajentua. Juppissa järjestettiin myös avoimien ovien päiviä ja monia juhlia. Liisa Piironen muistelee, miten upeaa oli työskennellä osaavan, innostuneen ja taiteellisen opettajakunnan kanssa, joka loihti talon pihalle ja puutarhaan installaatioita sekä 50 litran kattilallisen linssisoppaa vieraille. Lunta värjättiin karamellivärein, ja ihmisen kokoisia saippuakuplia puhallettiin. Tapahtumat järjestettiin usein talkootöinä ja yhteishenki oli mahtava. Espoon kuvataidekoulussa on alusta lähtien haluttu järjestää opetus lähellä oppilaita. Opetuspisteet on hajautettu ympäri Espoota. Alussa opetuspisteitä tuli joka lukuvuosi lisää, nykyisin opetuspisteiden määrä on vakiintunut yhdeksään. Aluksi osa opetuspisteistä oli koulujen luokkatiloissa. Marjatta Seger muistaa, että koulujen tiloissa työskentely tuotti usein vaikeuksia. Ongelmia oli muun muassa aikataulujen yhteensovittamisessa normaalin kouluopetuksen kanssa. Lisäksi oli hankalaa järjestää kouluista riittävästi säilytystilaa oppilastöille tai laittaa töitä esille. Kuvataidekoululle pyrittiinkin jatkuvasti etsimään omia tiloja. Yhdeksänkymmentäluvun alussa omia tiloja alettiin lopulta saada. Tuolloin rehtorina ollut Raili Pajari kertoo, että saman lukuvuoden aikana saattoi olla useampikin muutto. Muuttaminen oli raskasta, mutta kaikki ymmärsivät, että omien tilojen saaminen oli kuvataidekoulun toiminnan kannalta välttämätöntä. Hannele Jääskeläinen kertoo löytäneensä alkuvuosien vuosikertomuksesta toiveen, että jonakin päivänä kuvataidekoulu sijaitsisi lähellä taidemuseota. Pääopetuspisteen ja toimiston muutto WeeGeetaloon v oli kuin vastaus tähän toiveeseen, sillä samassa rakennuksessa sijaitsevat mm. Espoon modernin taiteen museo EMMA ja Espoon kaupunginmuseo. YHTEISTYÖTÄ, ESITYKSIÄ JA JUHLAA Kuvataidekoulun historian aikana on järjestetty monia juhlia ja näyttelyitä sekä yhteistyöprojekteja muiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten kanssa. Liisa Piironen muistelee suurta Noita Poa -satuoopperaa, joka järjestettiin yhdessä Espoon musiikkiopiston kanssa 1980-luvun puolivälissä. Espoon kuvataidekoulun 10-vuotisjuhla järjestettiin Espoon kulttuuritalossa v Liisa Piironen kertoo, että jokainen ryhmä suunnitteli tilaisuuteen hienon esityksen: erilaisia installaatioita, tanssia ja musiikkia sekä kuvan rakentamista kolmiulotteiseen tilaan. Eva Kyyhkynen lausuu Gösta Ågrenin sitaatin, josta tuli 10-vuotisjuhlajulkaisun motto ja jossa kiteytyy kauniisti pedagogiikan ydin: Lapsuus ei ole osa elämää, se on syvyys kaiken alla, mikä sitten tapahtuu. Vuosittain järjestettiin kevätnäyttelyitä, ensin paikallisissa kirjastoissa ja pankkien näyteikkunoissa, myöhemmin Galleria Otsossa. Näyttelyt olivat valtavia ponnistuksia ja suuria yleisömenestyksiä. Liisa Piirosen mieleen on jäänyt taiteilijoiden kommentit oppilaiden taideteoksista: teokset arvioitiin hyvin korkeatasoisiksi. Raili Pajari puolestaan kertoo Kaapelitehtaalla järjestetystä 1000 ja 1 arkkia -näyttelystä, jossa Espoon kuvataidekoulu oli vahvasti mukana. Näyttelyä rakennettiin yötä päivää ja teokset olivat suuria, kuten esimerkiksi Albergan kuvanveistotyöpajan pahvista ja sanomalehdestä toteuttama valtava spiraali. Teos oli niin suuri, että se piti kuljettaa Kaapelitehtaalle rekka-autolla. Pajari muistelee rekkakuskin hämmästelleen lastia: Kyllä minä olen kaikkea kuljettanut, mutta en eläissäni mitään tällaista! TULEVIA NÄKYMIÄ Espoon kuvataidekoulun voidaan sanoa olleen alusta lähtien kuvataidekoulujen lippulaiva. Se on kehittänyt opetustyötä systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Sen toimintaa on seurattu, ja siihen on tultu tutustumaan pitkänkin matkan takaa. Entiset rehtorit pohtivat, että eräs suuri tehtävä tällä hetkellä olisi tuoda kuvataide esiin henkisen terveyden edistäjänä. Heidän mukaansa olisi myös hyvä selvittää, miten senioritoiminta voitaisiin kytkeä osaksi kuvataidekoulun tehtäväkenttää. He kuitenkin soisivat, että kuvataidekoulun laajeneminen tapahtuisi lähinnä syvyyssuunnassa, ja ennemmin laadullisesti kuin määrällisesti. Kuvataidekoulu toimii jo asiantuntijana monissa tämän alueen tehtävissä. Senioritoimintakin on jo käynnistetty Kulttuuriketju-yhteistyönä hoivakotien kanssa. 8 9

6 Taidekarnevaali kuva: Hanna Timonen POIMINTOJA LUKUVUODELTA HANNELE JÄÄSKELÄINEN ESPOON KUVATAIDEKOULUN APULAISREHTORI SYYSLUKUKAUSI aloitettiin juhlavuoden suunnittelulla. Elokuun koulutuspäivillä käsiteltiin tulevan lukuvuoden juhlateemaa erilaisista lähtökohdista käsin. Taiteilija Sanna Karlsson-Sutisnan virittäminä opettajat rakensivat ryhmätöinä erilaisista papereista juhlapöytiä WeeGee-talon opetuspisteen käytävään. Toisena päivänä irroteltiin liikunnan ja erilaisten leikkien parissa näyttelijä Sari Havaksen inspiroivassa ohjauksessa Olkkalan kartanon tiloissa. Päivällinen nautittiin isäntäväen kertoessa kartanon historiasta. Kolmantena koulutuspäivänä purettiin opettajien kesätehtäviä, eli esiteltiin kuvataiteissa esiintyviä juhlia kuvin ja sanoin. Espoon 550-juhlavuoteen kuvataidekoulu osallistui järjestämällä elokuussa perhepiknikpäivänä työpajoja Kalajärvellä, Kauklahdessa ja Suvelassa. WeeGee-talon toimijoiden yhteisiin tilaisuuksiin taiteiden iltaan ja joulutapahtumaan osallistuttiin pitämällä työpajoja kuvataidekoulun tiloissa. Syyskuussa opetusministeri Sari Sarkomaa vieraili kuvataidekoulussa. Tapaaminen liittyi ministerin vierailupäivään Espoossa. Rehtorit esittelivät hänelle Espoon kuvataidekoulun toimintaa, mutta myös laajemmin taiteen perusopetusta laajan oppimäärän näkökulmasta. Kurssitoiminta oli vilkasta sekä lukuvuoden aikana että lomilla. Lomakursseja järjestettiin yhdeksän. Yksi niistä oli perinteinen suomalaisille ja ruotsalaisille nuorille suunnattu kesäkurssi, joka pidettiin nyt vuorostaan Ruotsissa. Taloudellista tukea kurssille antoivat Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto sekä Hanasaaren kulttuurikeskus. Perhekursseista suosituimpia olivat lauantain Muotomaakarit ja arkiaamuisin pidetyt vauvojen värikylvyt. Espoon päiväkotien henkilökunnalle toteutettiin tilauksesta kolme täydennyskoulutuskurssia. Koululaisryhmille suunnatut aamupäiväateljeet toteutettiin etupäässä KULPS!-hankkeen puitteissa ja niihin osallistui 28 luokkaa. Opetushallituksen kehittämisapurahan turvin suunniteltuun Taidenuuskijat-projektiin osallistui 14 koululuokkaa. Kuvataidekoulun omia ryhmiä projektissa oli 14. Iltapäiväkerhoryhmät kokoontuivat Auroran, Laaksolahden ja Nuuksion kouluilla. Kuvataidekoulu oli mukana Espoon kulttuuritoimen organisoimassa ja rahoittamassa Kulttuuriketju-hankkeessa, jossa kulttuuripalveluja tarjotaan ikäihmisille hoivakodeissa. Lokakuussa oli esillä Sukellus syviin vesiin -näyttely Espoon kulttuurikeskuksen galleriassa. Näyttelytilassa kirjaimellisesti uitiin kalojen keskellä. Näyttely oli koottu kuvataidekoulun perusopetusryhmien oppilastöistä, ja se oli osa Espoon kulttuuritoimen järjestämää Ystävyyden talo -lastenviikkoa. Taidekasvatuksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Taideteollisesta korkeakoulusta suorittivat opetusharjoittelujaksonsa Espoon kuvataidekoulun eri opetuspisteiden perusopetusryhmissä. Taidekarnevaali järjestettiin Espoon kulttuurikeskuksessa maaliskuussa jo toisen kerran. Karnevaali oli nyt lyhennetty päivätapahtumaksi ja suunnattu lähinnä koululaisryhmille. Tarjolla oli erilaisia työpajoja sekä aula- ja salitapahtumia. Järjestäjinä olivat kahdeksan taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta Espoosta. Maaliskuussa jaettiin opettajille erityisesti kuvataidekoulun toimintaa koskevaa tietoa kierrätyksestä. Ensimmäiset kierrätyskokeilut aloitettiin jo keväällä WeeGee-talossa, ja syksyllä on tarkoitus saada koko koulu kunnolla kierrättämään. Kierrätysohjelman on suunnitellut koulun omista opettajista koostuva keke-työryhmä. Taiteentuntemusluennoilla esiteltiin edelleen kuvataiteisiin liittyviä ammatteja. Alat olivat keramiikka, vaatesuunnittelu, restaurointi ja elokuva. Luennot olivat avoimia kaikille työpajoissa opiskeleville. Päättötyöntekijöiden tuli osallistua neljään luentokertaan saadakseen päättötodistuksen. Päättötöitä valmistui ennätysmäärä, 25, ja niistä koostuva näyttely Kuvienmetsästäjät oli esillä WeeGee-talossa Näyttelyn avasi Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jasminiitta Lumme. Todistustenja stipendienjakotilaisuus oli WeeGee-talon aulassa. Lukuvuoden aikana oppilastöitä esiteltiin pienimuotoisissa näyttelyissä eri puolilla Espoota. Nordean vitriinissä Tapiolassa, WeeGee-talon opetuspisteen Minigalleriassa ja pääkäytävällä sekä koulun nettigalleriassa oli jatkuvasti esillä uusia oppilastöitä. Iltapäiväkerhojen oppilastöiden jouluinen näyttely Satua se on oli esillä galleria Pikku-Aurorassa joulukuussa. Puolarmetsän sairaalassa oli kesällä 2009 esillä Uusi alku -näyttely, joka oli osa Kulttuuriketju-hankettamme. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-juhlavuoden logokilpailussa sai toisen palkinnon Anna Pascarella työllään Lasten oikeudet ja kolmannen palkinnon Johanna Närvänen työllään Lapset. Molemmat tytöt opiskelevat Kauklahden opetuspisteessä. Palkinnot jakoi kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin Säätytalossa pidetyssä tilaisuudessa. Espoon kuvataidekoulu ry:n vuosikokous pidettiin WeeGeetalossa. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki kuvataidekoulun kannatusyhdistyksen jäsenmaksun maksaneet henkilöt. Vuosikokouksessa valittiin jäsenet johtokuntaan. Jäsenistä kaksi nimesi Espoon kaupunki

7 10-vuotias Anu keskittyy kohteen rajaamiseen Juppin puutarhassa. Valokuvakurssi 1980-luvulla. KUVIKSEN KOLME VUOSIK Y MMENTÄ HANNELE JÄÄSKELÄINEN ESPOON KUVATAIDEKOULUN APULAISREHTORI 1980-LUKU Taideaineiden tuntimäärien väheneminen yleissivistävässä koulussa 1970-luvun lopulla aktivoi kuvataidekasvatuksen merkityksen ymmärtävät ammattilaiset ja vanhemmat toimimaan. Ensimmäiset lasten ja nuorten kuvataidekoulut perustettiin 1970-luvun lopulla. Espoon kuvataidekoulu on yksi näistä. Kuvataidekoulut perustettiin tukemaan koulujen kuvataideopetusta, eivät korvaamaan sitä. Espoon kuvataidekoulun kannatusyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Matinkylän koululla Seuraavana syksynä toiminta alkoi Karakalliossa ja Matinkylässä. Molemmissa opetuspisteissä aloitti neljä suomenkielistä ryhmää, Matinkylässä lisäksi yksi ruotsinkielinen ryhmä. Noin 500 hakijasta sisään otettiin 108 oppilasta. Oppilaiden ikäjakauma oli 5 16 vuotta. Ensimmäiset kymmenen vuotta olivat voimakasta koulun toiminnan vakiinnuttamisen ja laajentumisen sekä opetuksen sisällöllisen kehittämisen aikaa. Pätevät ja innokkaat rehtorit ja opettajat loivat tukevan perustan kuvataidekoulun opetukselle ja muulle toiminnalle. Espoon kuvataidekoululla on ollut alusta asti merkittävä rooli maamme kuvataidekoulujen kehittämisessä valtakunnallisella tasolla sekä kuvataidekasvatuksen asiantuntijana Espoossa. Oppilasmäärän nopea kasvu osoitti että tarvetta toiminnalle oli. Lukuvuonna oppilaita oli jo 540 ja opetuspisteitä kahdeksan. Alusta asti pidettiin tärkeänä opetuksen tarjoamista eri puolilla Espoota, jotta pitkät matkat eivät olisi harrastustoiminnan este. Koulun toiminnan laajentuessa ja vakiintuessa nousi esiin omien opetustilojen tarve. Koulujen tiloissa toimintaa hankaloitti mm. varasto- ja näyttelytilojen puute. Myös kasvava loma- ja lyhytkurssitoiminta kaipasi asianmukaisia tiloja. Koulun ensimmäisen oman opetuspisteen avajaisia juhlittiin Koululle oli kunnostettu tilat vanhaan Juppin tilan päärakennukseen Kauklahdessa. Omiin tiloihin voitiin keskittää kurssitoiminta, koulutustilaisuudet, kokoukset, vanhempainillat, pienet näyttelyt ja muut tapahtumat. Rakennuksen toiseen kerrokseen tulivat koulun toimisto sekä kirjasto. Opetustoiminnan kehittämisen rinnalla aloitettiin koulutusyhteistyö päivähoidon ja peruskoulun kanssa. Se jatkui vilkkaana koko kahdeksankymmentä luvun. Vanhempainiltoja ja perhekursseja järjestettiin paljon, sillä vanhempien kiinnostusta koulun toimintaan pidettiin ensiarvoisen tärkeänä. Yhteistyösopimus Espoon kaupungin kanssa solmittiin Kaupunki oli jo aikaisemmin tukenut koulua talou-dellisesti ja näin taannut koulun opetuksen ja muun toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Yhteistyö muiden taideoppilaitosten kanssa käynnistyi jo ensimmäisinä vuosina. Keväällä 1984 pidetty Visuaalinen konsertti oli ensimmäinen yhteistyöhanke. Siinä olivat mukana kuvataidekoulun lisäksi Balettiopisto ja Musiikkiopisto. Kuvataidekoulujen toiminta herätti kiinnostusta ulkomaita myöten. Espoon kuvataidekoulun toimintaan ovatkin vuosien varrella tutustuneet monet kotimaiset ja ulkomaiset vierailijat. Vuosikymmenen lopussa koulussa oli yli 1000 oppilasta, opetuspisteitä 11 ja päätoimisia opettajia seitsemän LUKU Seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä kuvataidekoulut olivat vakiinnuttaneet asemansa lasten ja nuorten taideoppilaitoksina maassamme. Laki taiteen perusopetuksesta astui voimaan Kuvataidekoulujen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistettiin täyttämään lain tuomat vaatimukset ja tältä pohjalta myös Espoon kuvataidekoulun uusi opetussuunnitelma valmistui vuoden 1992 lopulla luvulla kuvataidekoulu panosti omien opetuspisteiden hankkimiseen. Koulujen tiloista omiin vuokratiloihin muutettiin Espoonlahdessa, Leppävaarassa, Olarissa ja Suvelassa. Tapiola oli saanut omat tilat Ahertajankujalta jo kahdeksankymmentäluvun puolivälissä. Koulujen tiloista lähdettiin lopullisesti yhdeksänkymmentäluvulla. Omat tilat mahdollistivat paremmat puitteet monipuoliselle taidekasvatukselle. Oli mahdollista laittaa töitä esille ja varastotilat paranivat. Näyttelytoiminta ja avoimet ovet olivat nyt mahdollisia kaikissa opetuspisteissä. Oppilastöiden näyttelyt olivat alusta asti tärkeä osa toimintaa. Niiden välityksellä opetustoimintaa voidaan esitellä koulun ulkopuolisille tahoille. Näyttelytilojen puute on hankaloittanut vuosittaisten isojen näyttelyiden järjestämistä. Näyttelyt Galleria Otsossa keräsivät aikoinaan tuhansiin nousseet kävijämäärät ja ne olivat päiväkoti- ja koululaisryhmille opettajineen pieniä opintomatkoja. Espoon kulttuuritoimen kanssa kuvataidekoulu aloitti 1990 luvun loppupuolella useamman vuoden kestäneen Nuoret animaattorit projektin, jonka puitteissa päiväkoti- ja koululaisryhmät tutustuivat animaatioelokuvien suunnitteluun ja tekoon. Jo ensimmäisissä WeeGee-talon käyttösuunnitelmissa Espoon kuvataidekoululle oli varattu opetustilat WeeGeeltä. Asiaa vauhdittaakseen kuvataidekoulu järjesti keväällä 1994 WeeGee-talon tyhjissä tiloissa Kevätkuhinat. Päivisin työpajoissa työskentelivät päiväkoti- ja koululaisryhmät ja iltaisin kuvataidekoululaiset eri puolilta Espoota. Kuhinoihin liittyi myös kuvataidekoululaisten marssi kylttejä kantaen läpi Tapiolan. Kylteissä vaadittiin WeeGee-taloa kuvataiteille LUKU Koulu pääsi syksyllä 2000 tuntiperusteisen valtionavun piiriin ensimmäisten kuuden kuvataidekoulun joukossa. Tuntiperusteisen valtionavun piiriin otettiin nyt ensimmäisen kerran muitakin taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia kuin musiikkiopistot. Avustuksen myötä alkoi laajan oppimäärän mukaisen opetuksen suunnittelu. Opetushallituksen taloudellisella tuella toteutettiin lukuisia laajaan oppimäärään liittyviä kehittämis- ja kokeiluprojekteja. Koulun edustajat olivat aktiivisesti mukana myös uuden valtakunnallisen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman suunnittelutyössä. Koulun oma opetussuunnitelma uudistettiin valtakunnallisen opetussuunnitelman vaatimusten mukaiseksi, ja syksyllä 2004 siirryttiin lopullisesti antamaan opetusta laajan oppimäärän mukaan. Merkittävimmät muutokset laajaan oppimäärään siirtymisessä ovat olleet päättötodistuksiin liittyvät asiat, päättötyöt ja vuosiarvioinnit. Opetushallituksen kehittämisrahojen turvin on toteutettu lisäksi monia projekteja, joiden avulla on kehitetty opetustoimintaa, uudistettu opetukseen liittyvää kalustoa ja laitteistoa sekä koulutettu opettajakuntaa. Opetuspisteet ovat tällä vuosikymmenellä siirtyneet kokonaisuudessaan digiaikaan. Pitkään elänyt haave saada WeeGeetalosta tilat opetukselle sekä hallinnolle toteutuivat lopullisesti tammikuussa Nyt saatiin Tapiolassa toimivat opetusryhmät samaan taloon. Lisäksi erityiskalustoa ja välineistöä vaativat työpajat saivat ensimmäisen kerran omat hyvin suunnitellut ja varustetut työskentelytilat. WeeGeelle muuton myötä kaikille suunnattua kurssitoimintaa on tietoisesti laajennettu ja lisätty. Lomakurssien lisäksi kursseja tarjotaan myös aamupäivisin ja viikonloppuisin. Perhekurssien suosio on taas kasvussa ja kaksi vuotta sitten aloitetut vauvojen värikylvyt ovat olleet kysyttyjä. KULPS!-hankkeen myötä kuvataidekoulun aamupäivätyöpajoissa työskentelevien koululaisryhmien määrä on entisestään kasvanut. Kuvataidekoulun opetustilat ovat tehokkaassa käytössä aamusta iltaan. Espoon kulttuuritoimen kanssa on suunniteltu ja toteutettu useita tapahtumia ja projekteja, joissa mukana ovat olleet monet päiväkoti- ja koululaisryhmät. Nuoret animaattorit -projekti herätettiin henkiin kaksi vuotta sitten, mutta nyt koululaiset työstivät animaatioelokuvansa tietokoneohjelmien avulla. Kulttuuriketju on uusin kulttuuritoimen organisoima hanke, jossa kuvataidekoulu on parhaillaan mukana. Tässä hankkeessa taiteiden tuottamia elämyksiä eri muodoissa välitetään ikäihmisten iloksi laitoksiin ja palvelutaloihin. Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten yhteistyö Espoossa on vilkastunut viime vuosina. Oppilaitosten rehtoripalavereissa on yhdessä pohdittu taiteen perusopetuksen asioita sekä kehitelty yhteisiä toimintamuotoja. Usko taidekasvatuksen merkitykseen ihmisen terveyden ja kokonaisvaltaisen kasvun tukijana on kaikilla yhteinen. Kuvataidekoulun ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan syyslukukaudelle 1979 oli toiminnan päämääräksi kirjattu mm. seuraavaa: Opetus suunnitellaan siten, että oppilaat tuntevat luomisen iloa vapaassa ilmapiirissä, jossa heidät tutustutetaan kuvataiteen eri aloihin. Tähän me kuvataidekoulussa uskomme edelleen. Vapaassa ja turvallisessa ilmapiirissä lapset ja nuoret uskaltavat tuoda esiin omia ajatuksiaan ja samalla kasvaa ja vahvistua ihmisinä. 13

8 YKSILÖTYÖSKENTELYN RINNALLA ON HAUSKA TEHDÄ RYHMÄTÖITÄ. Tietokonegrafiikan työpaja aloitti syksyllä 1993 tietotekniikkakeskus Cartesin tiloissa Tapiolassa. Kahta oppilasta kohden oli yksi kone. SADAS PÄÄTTÖTYÖ VALMISTUI KAIJU HAANPÄÄ-KORHONEN ESPOON KUVATAIDEKOULUN REHTORI On hauska sattuma, että juuri juhlavuonna valmistui koulumme sadas päättötyö. Päättötyön sai valmiiksi tänä lukuvuonna 25 oppilasta. Työt olivat esillä keväällä Kuvien metsästäjät -näyttelyssä WeeGeetalon aulassa ja kuvataidekoulun käytävässä. Näyttely oli yksi Espoon kuvataidekoulu 30 v. -juhlavuoden näyttelyistä. Näyttelyn avasi kulttuurilautakunnan pj. Jasminiitta Lumme. Päättötyöt ovat nähtävissä kuvataidekoulun kotisivuilla osoitteessa: Juhlavuonna päättötodistuksen saivat: Anna Björklund, valokuvaus/tapiola; Lotta Casey, keramiikka/karakallio; Oona Himanen, pima/tapiola; Hilla Hirvonen, kuvataide/espoonlahti; Annabella Kiviniemi, kuvitus/tapiola; Riitta Komulainen, pima/karakallio; Sini Kuusela, tekstiili/tapiola; Kalle Kylmänen, tekstiili/tapiola; Noora Malmström, kuvataide/kauklahti; Tiia Merenheimo, pima/espoonlahti; Milla Molarius, sarjakuva/tapiola; Anna Neva, pima/karakallio; Laura Nykänen, pima/karakallio; Severi Ojanen, animaatio/tapiola; Sara Parikka, pima/tapiola; Taina Parviainen, pima-grafiikka/leppävaara; Suvi Pelkonen, tekstiili/tapiola; Emilia Piipponen, pima/espoonlahti; Maija Sappinen, kuvataide/kauklahti; Niina Siirtola, pima grafiikka/leppävaara; Karoliina Teräväinen, tekstiili/tapiola; Akseli Varpula, valokuvaus/tapiola; Susanna Virolainen, pima/karakallio; Amanda Wong, pima/tapiola; Joni Väyrynen, ympäristö ja arkkitehtuuri/tapiola. Onnittelut päättötyön suorittajille hienosti loppuun viedystä työstä! RAKENNETAAN PARITEHTÄVÄNÄ YSTÄVYYDEN SILTA LEENA RANTANEN Joukko erilaisia eläimiä on joutunut vaikeaan tilanteeseen. Syvä kuilu on yhtäkkiä erottanut heidät toisistaan. Kohtaamisen mahdollistaa silta, jota eläinten on ryhdyttävä rakentamaan. Rakennusmateriaalina ovat erilaiset puutikut, risut, pahvi, palikat, rautalanka, liima, tai mitä vain voi keksiä ja soveltaa. Lisäksi käytetään paljon pieniä muovieläimiä, joita saa halvalla useilta kirpputoreilta. Vaihtoehtoisesti eläimet voi muotoilla erivärisistä muovailuvahoista tai savesta. Rakentaminen tapahtuu parityöskentelynä. Kumpikin oppilaista a itselleen muutaman eläimen, jotka symboloivat rakentamisessa häntä itseään. Sillan rakennus aloitetaan molemmista päistä niin, että oppilaat voivat seurata, mitä toinen osapuoli puuhailee. Keskelle siltaa tultaessa liitetään kappaleet toisiinsa, kohdataan. Teos on valmis, kun oppilaat asettavat valitsemansa eläimet sillalle, ja jos haluavat, kertovat sillan tarinan. Valmiit ystävyyden sillat valokuvataan, ja niiden pohjalta voidaan tehdä maalauksia tai piirroksia. Silloilla ja eläimillä voi myös leikkiä. Mikä ihmeen päättötyö? Kuvataiteen laajan oppimäärän päättötyö on lukuvuoden mittainen itsenäinen työ, jonka aiheen ja toteutustavan voit valita itse. Päättötyö kannattaa tehdä työpajassa, jossa olet jo hankkinut riittävät valmiudet. Edellytyksenä on, että olet 16 vuotta ja olet opiskellut työpajoissa kolme vuotta. Päättötyö voi olla yksi vaativampi työ tai kokonainen teossarja. Päättötyöhön kuuluu lisäksi työskentelyn eri vaiheita kuvaava työkirja, osallistuminen päättötyönäyttelyyn ja -seminaareihin, taiteentuntemuksen luennot sekä päättötyön julkinen esittely. Kyseessä on siis varsin vaativa ja aikaa vievä kokonaisuus. Päättötyön suorittaminen on vapaaehtoista, mutta se edellytetään, jos haluat saada kuvataiteen laajan oppimäärän päättötodistuksen. Päättötodistukseen tulee päättötyöstä numeroarvosana ja kahdelta työsi edustaman kuvataiteen alan asiantuntijalta sanallinen arvio. SUPA JÄRJESTI, JA AINA ASIAT RATKESIVAT HYVIN! LAURA KÄRKI ESPOON KUVATAIDEKOULUN OPETTAJA Kun tapasimme kuvataidekoulun entisen vahtimestarin Suoma Torvisen haastattelua varten WeeGee-talolla, olivat ilon kyyneleet herkässä. Muistot kantautuivat aikaan, jolloin Espoon kuvataidekoulu vielä toimi Juppissa, vanhassa punaisessa puutalossa Kauklahdessa. Supa työskenteli Espoon kuvataidekoulun vahtimestarina vuosina , jolloin kuvataidekoulu kehittyi ja kasvoi. Hän kutsuu vahtimestarin pestiään elämäntyökseen, sillä niin hauskaa ja vapaata se oli, ettei sitä edes työksi voinut sanoa. Työyhteisö oli tiivis ja hommia tehtiin paljon talkoilla. Työssään vahtimestarina Supa kertoi olleensa jokapaikanhöylänä: hän vei omenat puutarhasta mehustamoon, hoiti kokousten aikana opettajien lapset ja leipoi palaveripullat. Herkulliset pullat hän oli leiponut myös tapaamistamme varten. Pullakahvien lomassa Supa kertoili tarinoita vahtimestarin työuraltaan. Häkeltyneenä kuuntelimme, kuinka tämä pieni nainen on uurastanut painavien savipussien ja kipsisäkkien kanssa kolmikerroksisen Juppin ahtaissa varastoissa. Supa kertoi myös noutaneensa pikkuautollaan tavaralahjoituksia ja vieneensä opetusmateriaaleja opetuspisteisiin ympäri Espoota. Oli kiinnostavaa kuulla Supalta luurangosta, jo pitkään kuviskoululla kiertäneestä lentävästä legendasta: Supa pakkasi pieneen autoonsa näyttelytavaroita, joiden joukossa oli muovinen luuranko.se ei kuitenkaan mahtunut takaluukkuun, joten hän asetti sen näppärästi etupenkille turvavöihin. Länsiväylällä ohi ajavat katsoivat kaksi kertaa etupenkillä istuvaa luurankoa! Supa ja apulaisrehtorimme Hannele Jääskeläinen muistelivat nauraen myös upouutta keramiikkauunia, joka ei perjantaiiltana meinannut mahtua Leppävaaran opetus-pisteestä sisään. No eihän sitä siihenkään voinut jättää, kun oli viikonloppu tulossa, Supa täsmensi. Ja kuulemma aina lopulta, jos ei muuten, kutsuttiin miehet apuun. Niin silläkin kertaa mies-voimin uuni saatiin sisään. Hannele kehuu, kuinka Supa järjesti asiat ja aina ne ratkesivat hyvin. Saattaa vain kuvitella, kuinka tuossa Juppin vanhassa punaisessa puutalossa on nauru raikunut ja monet leppoisat puutarhajuhlat vietetty. Taide on jäänyt Supan elämään kuviksen myötä: Matkalla mennään ensimmäisenä katsotaan taidemuseoita. Nykyään Supa on eläkkeellä. Hän asuu edelleen aivan Juppin vieressä, ja nauttii lähimetsien luonnosta marjastaen ja sienestäen

9 GLOBE TROTTERS MAAILMAN KIERTÄJÄT LAURA KÄRKI ESPOON KUVATAIDEKOULUN OPETTAJA Haastateltavana Hilla Hirvonen, päättötyöntekijä Kuinka kauan olet opiskellut kuvataidekoulussa? Missä työpajoissa olet opiskellut? Aloitin kuvataidekoulun heti kun se oli mahdollista, eli olen opiskellut kuvataidekoulussa 5-vuotiaasta saakka. Ensimmäinen työpajani olin tietokoneavusteinen kuvankäsittely ja animaatio, mutta siihen kyllästyttyäni olen viihtynyt pääasiassa kuvataidetyöpajassa, välillä myös piirustus- ja maalaustyöpajassa. Kuvataidetyöpajan hauskuus piilee mielestäni sen monipuolisuudessa: olen voinut tehdä ihan kaikkea savitöistä sarjakuvaan ja tekstiilitöihin. Intoa on aina riittänyt, ja parina vuonna olin sekä kuvataide- että pima-työpajassa. Mistä sait idean päättötyöhön? Miten valitsit aiheen? Olin jo kauan halunnut tehdä jotakin kierrätysmateriaaleista. Kesällä 2008 kiertelin paljon kirpputoreilla ympäri Suomea, ja idea työhön syntyi kuin itsestään. Myöhemmin päätin vielä tehdä maalauksen syventämään työn ajatusta ja tuomaan vaatteille ikään kuin luonnetta. Miltä tuntui syventyä yhteen aiheeseen koko lukuvuoden ajan? Se oli todella hauskaa, mutta myös rankkaa. Työskentely oli todella kokonaisvaltaista ja intensiivistä. Työtä ei voinut jättää kuvikseen niin kuin aikaisemmin, vaan se kulki koko ajan mukana ja tuli mieleen useastikin päivän aikana. Hain siihen jatkuvasti inspiraatiota joka puolelta ympäriltäni. Jopa kalenterini viimeiset sivut olen sotkenut aivan täyteen vaatteiden luonnoksia, ja joskus luonnostelin inspiraation puuskassa keskellä yötäkin. Välillä tuotti suuria ongelmia saada sovitettua työ yhteen koulun ja kaikkien muiden kiireiden kanssa. Miten aiot jatkaa? Heräsikö sinulle esimerkiksi uusia ideoita päättötyön teon myötä? Ennen päättötyötä minulla ei ollut kovinkaan paljon kokemusta tekstiilien kanssa työskentelystä. Työn edetessä innostuin valtavasti ja oivalsin tekstiilitaiteen monet mahdollisuudet. Minulle avautui kokonaan uusi maailma! Haluan ehdottomasti jatkaa aiheen parissa ja ehdinkin jo valita ensi vuodelle koulustani Helsingin kuvataidelukiosta monta erilaista tekstiilitaidekurssia. Vaatteita tuunaan epäilemättä jatkossakin. Muutamat kaverit ovat jo tulleet kyselemään, voisinko tehdä heidän vanhoista vaatteistaan jotain uutta kivaa. Tällaiset ehdotukset ovat tietenkin tuoneet leveän hymyn kasvoilleni. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia tai ammattitoiveita sinulla on? Mitään tarkkoja suunnitelmia minulla ei vielä ole, mutta todella toivon, että tulevassa ammatissani minulla olisi mahdollisuus luovaan työskentelyyn, johon voisin parhaassa tapauksessa liittää myös kierrätyksen ideologian. Haluatko lähettää terveisiä vuosikertomuksen kautta jollekin? Haluaisin lähettää terveisiä Heta Bomanille, joka on opastanut minua kuvataiteen saloihin melkein koko tähänastisen elämäni ajan, 5-vuotiaasta lähtien. Hän on pitänyt aina kiinnostuksen yllä upealla tavalla! Hilla sai työstään päättötyöstipendin sekä Espoon liike- ja virkanaisten kierrätysstipendin. OPETTAJAT TOIVETYÖSSÄÄN LAURA KÄRKI ESPOON KUVATAIDEKOULUN OPETTAJA Espoon kuvataidekoulussa pitkään työskennelleet kuvataideopettajat Heta Boman, Leena Rantanen ja Eeva-Liisa Seinälä kokoontuivat keskustelemaan muutoksista, joita opetuksessa on vuosien kuluessa tapahtunut. Eeva-Liisa aloitti työuransa kuvataidekoulussa vuonna 1984 ja Leena vuonna Molemmat työskentelivät ensin tuntiopettajina ja siirtyivät myöhemmin päätoimisiksi opettajiksi. Heta tuli kuvataidekouluun vuonna 1987 päätoimiseksi opettajaksi. Eeva-Liisa muistelee opettajanuransa alkua. Uudet opettajat perehdytettiin hyvin sekä koulun toimintaan että opetussuunnitelmaan. Myös uusille oppilaille järjestettiin viikon-lopun mittaisia perehdyttämiskursseja, joiden aikana on tutustuttu kuvataiteen perustekniikoihin. Opettaja-oppilassuhteet olivat parhaimmillaan läheisiä ja sitä ne ovat edelleen. Jos oppilas syystä tai toisesta lopettaa opintonsa, se koetaan suurena menetyksenä. Työpajat ovat lisääntyneet vuosien saatossa. Myös yläikäraja on noussut 15-vuotiaasta 20-vuoteen. 12-vuotiaat alkoivat opiskella jaksotyöpajoissa kymmenisen vuotta sitten. Lukuvuoden aikana tutustutaan kolmeen eri kuvataiteen alueeseen. Leena muistaa ajan, jolloin kännyköitä tai IPodeja ei ollut. Viestit kulkivat lapuilla ja asioita oli pystyttävä sopimaan etukäteen. Heta, Eeva-Liisa ja Leena pitävät kuvataidekoulua tärkeänä harrastuksena, etenkin kun kouluissa taideaineet kutistuvat olemattomiin. Eeva-Liisa muistuttaa, että kuviksessa ei ole kyse vain kuvataiteen tekniikoiden opettelusta, vaan myös kuvallisen ajattelun ja taideteosten sisältöjen analysointikyvyn oppimisesta. Opettajat olivat huolestuneita lasten jaksamista. Oppilailla saattaa olla nykyään joka päivälle jokin harrastus. Eeva-Liisa muistutti kiireettömyyden opettelusta ja Leena puolestaan viriketulvan karsimisesta varsinkin pienempien lasten kohdalla. Kuva: Hannu Timonen CYGNAEUS-PALKINTO ESPOON KUVATAIDEKOULULLE Opetustilat ovat muuttuneet vuosien varrella paljon. Aluksi oltiin parakeissa ja kouluissa, kunnes saatiin omat tilat. Eeva-Liisa toteaa, että WeeGeellä museot ovat lähellä ja opettajat tapaavat, sillä opetusta on siellä paljon. Pienemmissä opetuspisteissä opettajat saattavat olla hyvinkin yksin, mutta onneksi he voivat vierailla Weegeellä ryhmiensä kanssa. Alkuajoista lähtien materiaalit kuvataidekoulussa ovat olleet hyviä. Heta muistelee, että monen taiteilijan toivoneen, että itselläkin olisi tällaisia välineitä. Digitalisoituminen on ollut opettajille haaste, mutta kun tekniikan oppii, sen helppous kiehtoo. Perinteisten tekniikoiden säilyttäminen koettiin kuitenkin hyvin tärkeänä. Juppin kaunis puutalomiljöö, tiivis työyhteisö ja yhteiset juhlat ovat jääneet opettajakonkareitten mieleen. Asioita tehtiin yhdessä talkootöinä ja pedagogisille ongelmille oli varattu kokouksissa omaa aikaa. Se antoi nuorillekin opettajille paljon uusia eväitä työhön. Syksyisin opettajille järjestettiin Juppissa monipäiväisiä koulutustilaisuuksia, mm. Marja Kanervon kuvanveistokurssi ja Kari Nuutisen elävän mallin piirtämisen kurssi. Lapsille ja nuorille pidettiin kesäkursseja ja joka kevät oli avointen ovien päivät. Silloin tupa oli täynnä oppilaita, heidän vanhempiaan, tuttaviaan ja sukulaisiaan. Juppiin liittyy myös Magnus Zweybergin idea kesähuoneesta: purot ja suihkulähteet solisivat ja koivu vihersi keskellä talvea! Paljon on ajan kuluessa muuttunut, mutta yksi asia on säilynyt ennallaan: Heta, Leena ja Eeva-Liisa ovat yhtä mieltä siitä, että he tekevät edelleen toivetyötään. KAIJU HAANPÄÄ ESPOON KUVATAIDEKOULUN REHTORI Opetushallituksen johtokunta myönsi vuoden 2009 Cygnaeus-palkinnon Espoon kuvataidekoululle. Opetushallituksen palkintoperusteluiden mukaan koulu on ollut perustamisestaan lähtien vahvasti mukana kehittämässä taiteen perusopetusta ja kuvataidekoulujen toimintaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Cygnaeus-palkinto myönnetään yksityiselle henkilölle tai yhteisölle tunnustukseksi erityisistä ansioista yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen tai muun sivistystoimen kentällä. Ansioina pidetään oppilaitoksen tai opetuksen kehittämistä, esimerkillistä tuloksellisuutta tai uusien opetuksen ja oppimisen laatua parantavien järjestelyjen luomista. KUVATAIDEKOULUMUISTOJA RIIKKA RISTOLA ESPOON KUVATAIDEKOULUN OPPILAS VUOSINA Muistan, kuinka ensimmäisen kerran maalasin öljyväreillä Juppin villiintyneessä puutarhassa ja opin pesemään siveltimen oikein mäntysuovalla. Muistan, miten maalin haju viipyi aina vaatteissa ja hiuksissa, kun tulin kuvataidekoulusta kotiin. Muistan, miten tein tuttavuutta kanssa pastelliliitujen, rautalangan, lasitteen, fiksatiivin, hiilen ja painetun vaatteen. Jonnekin syvälle ovat piirtyneet maanantai-illat piirustus- ja maalaustyöpajassa, kun hartaan hiljaisuuden vallitessa yritimme tavoittaa kankaalle jotain olennaista. Eila Ekman-Björkmanin suojissa kasvoimme nuoriksi aikuisiksi. Saimme tehdä haasteellisia ja vastuullisia projekteja, kuten seinämaalauksia Tuulimäen väestönsuojaan, Haukilahden monitoimitaloon ja Espoon musiikkiopiston tiloihin. Eila on yksi niistä ihmisistä, joka on vaikuttanut elämääni paljon. Muistan myös, kuinka loimme lyhytelokuvia Otso-gallerian kellarissa painavalla kameralla ja kuumien lamppujen loisteessa. Videotyöpajassa meitä opasti Magnus Zweygberg. Rajatut kuvakulmat ja käsikirjoituksen tekemisen taito ovat auttaneet myöhemminkin elämässä. Ei ole sattumaa, että nyt aikuisena olen tuonut omat pienet lapseni vauvojen värikylpyyn ja Kuvakaappareihin, aikuinen lapsi-ateljeisiin. Olen nostalgisena pessyt taas siveltimiä mäntysuovalla ja huovuttanut villaa. Toivon sydämestäni, että seuraava sukupolvi saisi kokea värien ja muotojen voiman sekä käsillä tekemisen ja ilmaisun ilon sen minkä itsekin olen saanut elämän evääksi Espoon kuvataidekoulusta. ESINE ELI SINNE JA TAKAISIN LAURA AALTO-SETÄLÄ ESPOON KUVATAIDEKOULUN OPPILAS VUOSINA Aluksi on vain kasa massaa. Sitä vaivataan, heitetään, hakataan käsitellään mielikuvituksellisen kovakouraisesti, kunnes tietyssä pisteessä savi on valmista, se muuttuu kaoliiniseoksesta esineaihioksi. Otteet vaihtuvat hellävaraisemmiksi, suhteesta kappaleeseen tulee henkilökohtainen. Mitä lähemmäksi tullaan valmista, kahdesti poltettua esinettä, sitä syvemmäksi suhde muuttuu. Työstäessä kappaleeseen siirtyy latausta hetki hetkeltä enemmän. Lopuksi, ennen lasituspolttouunin purkua, olo on jännittynyt, mutta myös huolestunut oli tekele minkä tahansa näköinen, on se silti kuin oma lapsi, omalla tavallaan ainutkertainen ja korvaamaton. Kun jännitys laukeaa, saa suhde uuden suunnan, joka riippuu loppu-tuloksesta. Mikäli tuotos on epäonnistunut, seuraa torjunta, jonka seurauksena esine hyvin todennäköisesti päätyy sekajätteeseen. Jos keraamisen kappaleen pinnalle taas on muodostunut toivottu värisävy, yksikään kulma ei ole taittunut tai mikään pinta haljennut mikäli esine kaiken kaikkiaan vastaa odotuksia, on vuorossa kiintyminen. Kiintymisvaiheen aikana esineestä ei löydy vikoja. Pienet kauneusvirheet tuntuvat tarkoituksellisilta ja kritiikittömyys lähestyy itsepetosta: juuri tuollaisen vääntymän olin arvioinut ; violettia hiustenväriä tässä tavoiteltiinkin. Tässä vaiheessa ajatus työstä luopumisesta tuntuu mahdottomalta. Uniikkikappaleiden kohdalla sen vielä ymmärtää, mutta kun edessä on parikymmentä identtistä valukuppia, jotka vaan näyttävät niin kivalta yhdessä, alkaa tilanne tuntua liioitellulta. Seuraava vaihe on vierottuminen. Pikkuhiljaa tunteet esineitä kohtaan laantuvat, ja pian alkaakin nähdä juhlakaudet mahdollisuutena päästä niistä eroon. Tässä vaiheessa voi tehdä löytöjä: kaatopaikkatuomion välttäneet pieleen menneet työt saattavat näyttää hyviltä nyt, kun esineet näkee ulkopuolisen silmin, ennakko-odotusten tuomien tunnelatausten hellitettyä. Mitä enemmän aikaa kuluu, mitä enemmän muita töitä tulee tekijän ja esineen väliin, sitä viileämmäksi suhde muuttuu, sillä vain harvat jättävät tekijäänsä pysyvän tunnejäljen. Lopulta omia tuotoksia arvioi hyvinkin rankasti, kippoparkojen olemassaolon mielekkyyttä kyseenalaistetaan ja pohditaan, mistä tuo on tehty, voiko sen kierrättää... Ja kas, suhde on palannut alkuunsa, tunnesidoksen kautta takaisin materiaaliksi. Edessä on jälleen vain kasa massaa, mutta, näin toivokaamme, esteettisesti ilahduttava kasa massaa. KUVIKSEN ILMAPIIRISTÄ EI SAA TARPEEKSEEN VILLE LAHTINEN KUVATAITEEN YO, ESPOON KUVATAIDEKOULUN OPPILAS VUOSINA Moi. Mä oon Ville ja alotin kuviksen niinku monet muutki, kun vanhemmat laitto mut sinne joskus kuusivuotiaana tai siinä paikkeilla. Äiti sano tätä kirjoittaessani, että se oli yks sen parhaista ideoista. Ja älkää nyt käsittäkö väärin, mulla on oikeen hyvä äiti. Joka tapauksessa; aluksi kävin Juppissa ja myöhemmin Espoonlahdessa perusryhmissä, ja sitten siirryin työpajoihin. Työpajoja tulikin sitten koluttua paljon erilaisia ja se sopi mulle, en oo oikeen vieläkään osannut keskittyä mihinkään tiettyyn taiteen alaan, vaan olen sen suhteen aika kaikkiruokainen. Se onkin yks työpajojen parhaista puolista, saa keskittyä oikeen kunnolla, asiantuntevan opettajan johdolla johonkin, mutta seuraavana vuonna voi kokeilla jotain ihan muuta. Aloitin ympäristö arkkitehtuurissa ja sen jälkeen olen ollut kuvankäsittelyssä, videossa, valokuvassa ja tänään-tässä-nytissä. Kaikissa työpajoissa niin opettajat kuin välineetkin ovat mahdollistaneet innostavan ilmapiirin ja oikeasti kehittymisen sillä alalla. (Kaikille meikäläistä opettaneille kiitos pitkäjänteisyydestä.) Välineetkin ovat olleet aina aika vimpan päälle. (Tosin videossa taisi joskus olla editointitietokoneena joku höyryllä toimiva kapistus, ja samoihin aikoihin taisi kuvankäsittely pyöriä vielä Photoshop 1.1:llä, nythän asiat ovat kyllä jo paremmin kuin hyvin). Kuviksesta mulle on jäänyt käteen paljon. Kavereita, joihin pidetään vieläkin yhteyttä ja oppeja, jotka on jeesannut mua valitsemallani tiellä aika usein. Opettajat ovat kuviksessa olleet tukena ja turvana, vaikka vapaa-ajallaan, vaikka välillä ollaan Tuukan ja muiden veijareiden kanssa varmaan niidenkin uskoa koeteltu. Jo kasvettuamme ulos kuviksesta kuulimme pitkäaikaisen opettajamme Eeva Nikkosen yllättävästä poismenosta ja saimmekin mahdollisuuden osallistua kuviksen järjestämään muistotilaisuuteen. Asiasta ei ollut kysymystäkään, vaan lähes koko vanha porukkamme ilmeistyi paikalle. Se oli meille tärkeää ja olimme sen velkaa. Tein päättötyön vuonna 2006, joka oli laajin taiteellinen projektini toistaiseksi ja opetti mulle paljon. Loppujen lopuksi olin kuviksessa loppuun asti, armeija-aikana jouduin pitämään välivuoden ja sain vielä puhuttua itseni yhdeksi vuodeksi oppilaaksi. Samaan aikaan viimeisen vuoteni kanssa opiskelin ensimmäistä vuotta Taideteollisessa korkeakoulussa, siellä kuvataidekasvatusta ja vierailin kuviksessa opettajanakin. Kuvislukion ja kuviksen jälkeen Taik vaikutti jotenkin luontevalta siirtymiseltä ja sen siirtymisen mahdollistaneista taidoista ei voi olla antamatta osaansa kuvikselle. Yksi hauskimpia juttuja olikin, kun sain kuulla ensimmäisen opetusharjoitteluni tapahtuvan kuviksessa. Ohjaajana oli entinen opettajani, Heta Boman. Sittemmin olen yrittänyt pikkuhiljaa hivuttaa itseäni opettajan huoneen lasioven toiselle puolelle. Kuviksen ilmapiiristä kun ei meinaa saada tarpeekseen. Kiitos Raili, Heta, Soile, Manne, Eeva ja Aleksi. Ja mun kuvankäsittelyope kans, aika on vienyt nimen mennessä, mutta opit on jäänyt. Markus 13 v

10 OPPILAAT ESPOONLAHTI 7 8 Anna Sailamaa Jokiaho Jenni, Jokiaho Julia, Kajala Iipo, Kojola Seela, Offermann Annika, Palmujoki Johanna, Tukiainen Lilli, Vuorinen Anni 8 9 A Heta Boman Ikola Mandi, Karrenberg Felicia, Kokko Sofia, Lehtinen Mikael, Nygrén Nina, Peurala Nelia, Salomaa Mari, Savander Susanna, Tammisto Ellen, Vänskä Lotta 8 9 B Heta Boman Ekstam Rosa, Hannula Oona, Lehtomaa Henna, Näkki Kira, Piippo Sandra, Ruuhonen Dani, Vdovenko Maria, Vendelin Venla 9 10 Heta Boman Fransila Aapo, Hirvonen Kirmo, Joronen Siiri, Kinnunen Erica, Lahti Petra, Lahtinen Eerika, Lasarenko Lilja, Loukola Emilia, Mattheiszen Matias, Nordman Ida, Schrader Jari 10 Heta Boman Alatalo Karoliina, Geiger Fanny, Hero Tuulia, Jounolainen Kristiina, Juuti Jenna, Jäsberg Julia, Kietz Daniela, Kokko Julius, Kurki- Suonio Saara, Niku-Paavola Aleksanteri, Pihlajamäki Camilla, Pirttimaa Otto, Sipinen Susanne 11 Heta BomanAuvinen Leevi, Björk Jenna, From Laura, Hirvonen Terho, Idänpään-Heikkilä Aurora, Kiikkilä Outi, Loukola Eliisa, Petersén Ellen, Saikko Lotta Heta Boman Frants Katrin, Geiger Fiona, Hämäläinen Suvi, Joki-Anttila Julia, Junnonen Annina, Jääsvuo Minka, Leskinen Kia, Lounasvaara Meri, Malmi Henriikka, Naumanen Nuppu, Paatela Inca, Toivola Mikael, Turunen Venla, Åstrand Nico Kuvataidetyöpaja Heta Boman Alho Ella, Hirvonen Hilla, Kjellberg Elfriede, Lindvall Henny, Metso Anna, Peurala Minea, Rosenberg Helmi, Sampio Noora, Sampio Saara, Sellman Oona, Wahlström Hanna, Vendelin Suvi, Vepsäläinen Kaisa, Viitanen Stella Pima-työpaja Magnus Zweygberg Ahtiainen Eveliina, Aitokari Riina, Eriksson Thomas, Hakulinen Aino, Hartus Aliisa, Lahtinen Elina, Malm Noa, Merenheimo Tiia, Piipponen Emilia, Rivanti Kati, KALAJÄRVI 7 8 Linda Rocshier Aalto Joanna, Iizuka Olivia, Karlsson Johanna, Kuokkanen Kerkko, Leikas Hanna, Marstio Annukka, Mourzagh Fatima, Nuortie Emmi, Pirinen Jade, Sihvo Saara, Tuomaala Ella-Viola, Vatanen Timi 9 10 Maarit Myllynen Heinilä Jonna, Kaipainen Sirke, Kariluoma Alice, Kiviranta Silvia, Lindroos Jaakko, Pakkala Juuli, Pirinen Julia, Raijas Pinja, Strengell Patrik, Tenhunen Laura 11 Linda Roschier Javne Jolanda, Kaiponen Siiri, Lakso Hanna, Lehtokari Rosa, Nieminen Sara, Sarala Milla, Standen Emily, Talus Inka Kuvataidetyöpaja Maarit Myllynen Hukkinen Tita, Klemetti Mimosa, Laukkanen Anna, Laukkanen Julia, Laukkanen Mia, Poussu Pinja, Vartiainen Mari, Viero Katariina, KARAKALLIO 6 Päivi Sarakorpi Eiden Paavo, Heidari Kian, Isomäki Elmo, Murto Oskari, Orrensuo Neea, Paatero Teresa, Pasonen Eetu, Salmenkivi Tuva, Sun Viivi, Taiponen Iiris, Veräjänkorva Topi, Xiao Hefan 7 8 A Päivä Sarakorpi Huhdanpää Sofia, Johtimo Niilo, Koivisto Laura, Kuusela Del Rio Alexis, Kytömäki Eliel, Mikkola Eveliina, Pihlainen Carolina, Seppä Veera, Simola Vilma, Taiponen Roope 7 8 B Hillevi Vähälä- Aranko Förster Niklas, Holmberg Nea, Mikala Linus, Niemi Lotta, Peltonen Maria, Puolakka Sara, Ruoho Juulia, Saajo Aino, Sillanpää Aino, Sillanpää Alli, Ursin Sonja, Varuskivi Kia 9 10 A Päivi Sarakorpi Boginski Jenni, Cederberg Noora, Imai Iiko, Mattson Linda, Sampo Janne, Sievänen Sabina, Timonen Aapeli, Veräjänkorva Elina, Vuolanen Aino 9 10 B Hillevi Vähälä-Aranko Alhosaari Kaisa, Eurola Oona, Gutvilig Mai, Hildén Meri, Hyry Linnea, Maljanen Kaisa, Platonova Viktoria, Rautamäki Timi, Seppä Suvi, Torstila Osku, Vainiomäki Laura 2 Marja Mikkonen/Pekka Barman/Eeva Andersson Jokiaho Nina, Keisala Ida-Maria, Koskinen Emma, Kulusjärvi Katri, Lassila Emma, Mikkola Emmi, Mustonen Sara, Mäkelä Katariina, Mäkinen Iida, Parnetti Ida, Peurasaari Jertta Keramiikkatyöpaja Eeva Andersson Casey Lotta, Hyry Iida, Kaarlehto Katri, Kauste Oonamaija, Laakso Iiris, Munter Mai, Salmela Lotta, Tuunanen Laura, Väisänen Emilia, Vänttinen Tanja Kuvataidetyöpaja Hillevi Vähälä-Aranko Kantola Maija, Kerminen Iris, Mäkinen Jenna, Suhonen Heini, Tirronen Siru, Tuukkanen Tuisku, Vahvelainen Nelli, Vauramo Heidi, Vehola Emmi, Wirtanen Sara Pima 1 työpaja Hillevi Vähälä-Aranko Ajam Shahnil, Förster Rasmus, Halmari Catriona, Hållfast Maria, Moritz Nina, Murto Elina, Pekkala Paula, Pensola Aino, Savola Paula, Vinko Sakari Pima 2 työpaja Hillevi Vähälä-Aranko Eklund Emma, Komulainen Riitta, Neva Anna, Nykänen Laura, Sappinen Henriikka, Savolainen Iina, Virolainen Susanna KAUKLAHTI 6 Leena Rantanen Alatalo Mona, Hietanen Elisa, Kuhalampi Ella, Lahelma Meri, Nieminen Milla, Rantala Isla, Varonen Aada, Vierimaa Jussi, Von Schoultz Calle, Zweygberg Rosa 6 7 Saga Heino Lahenius Nenna, Lindblom Aava, Lybeck Joanna, Maltio Milla, Niinikangas Jalo, Näpänkangas Elsa, Partanen Eetu, Pelkonen Maria, Rouste Jaakko, Sheverdyaeva Sofia, Simpanen Juho, Sohlberg Oona 7 8 Saga Heino Aaltonen Eskil, Fagerström Cecilia, Herranen Iiris, Jensen-Eriksen Erin, Jämsä Miska, Lammivaara Olivia, Lampinen Henna, Närvänen Juulia, Puikkonen Bea, Vesama Inka, Villikka Emma, Von Schoultz Sissy 8 9 A Saga Heino Ahlqvist Roosa, Ekberg Eemeli, Lehtonen Jessika, Paajanen Akseli, Palin Jesse, Sinkkonen Noora, Soini Sofia, Sundell Laura, Toivanen Lilli, Tullila Emili, Tuohimetsä Elma, Vierimaa Inka 8 9 B Saga Heino Edlund Marika, Illi Mia-Maria, Lahti Helena, Lehikoinen Iida, Lindgren Minttu, Nyberg Malin, Panttila Josephine, Petäjä Hanna, Pitkänen Noora, Schulman Mette, Schulman Minka Saga Heino Annala Lotta, Ekebom Emilia, Enarvi Ulla, Kauste Enja, Kotiranta Sofia, Laine Meri, Lundström Annika, Marttinen Milja, Mikkola Mathilda, Riskala Maiju, Selonen Janina, Tikka Kevin 12 Pekka Barman/Eeva Andersson/Marja Mikkonen Bondestam Jeanette, Jämsä Annika, Kiiski Ilona, Kiviö Liina, Lankiala Nora, Mäklin Elsa, Rasi Roosa, Schulman Minea, Talja Sofi, Varis Julia, Vierimaa Vilma, Åkerlund Iris 12 B Linda Sjöholm/Pekka Barman/Anna Sailamaa Honkapirtti Siiri, Jääskeläinen Sara, Klen Viola, Lallukka Miika, Lehikoinen Sanna, Lönnberg Lotta, Nyberg Seve, Pitkänen Ida, Stenman Matias, Suominen Elina, Tuomainen Sara, Vilkuna Anna Kuvataidetyöpaja 1 Leena Rantanen Buckbee Ialina, Hagelberg Minea, Hahto Tiina, Jensen-Eriksen Erika, Lehtimäki Vertteri, Närvänen Johanna, Pascarella Anna, Pitkänen Maria, Reittu Kersti, Schroderus Veera, Sola Marianne, Suokas Nea Kuvataidetyöpaja 2 Leena Rantanen Aalto Marianne, Enarvi Mikaela, Katajakoski Sara, Koskinen Saara, Lahti Elina, Laitinen Annukka, Lamppu Essi-Maria, Malmström Noora, Reittu Anna-Maria, Sahlberg Aino, Taipale Anna LEPPÄVAARA 7 8 Minttu Hyytiäinen Alinikula Ilona, Jiang Kevin, Koivu Hannaliisa, Koivu Karoliina, Krekula Olivia, Nikulainen Lotta, Ott Saana, Pietikäinen Panu, Ruismäki Vilma, Syrjälä Milla, Utriainen Emma 8 10 A Minttu Hyytiäinen Aer Jenna, Flink Ronja, Kangas Nea, Kantola Roosa, Kara Eero, Kiesi Natalia, Laitinen Atte, Maunula Matias, Saroniemi Robert, Vuori Juulia 8 10 B Minttu Hyytiäinen Auvinen Iines, Hansén Katriina, Heinonen Lauriina, Kauppila Minja, Liu Tomi, Rämö Pyry, Sievänen Pihla, Simonen Elsa, Tenlenius Cecilia, Tuominen Petteri, Turkkila Aino, Vuorinen Anna 10 1 Minttu Hyytiäinen Aalto Laura, Auvinen Inka, Hukkanen Mikaela, Hyvärinen Kaisa-Maria, Kamari Maija, Kanerva Suvi, Kankkunen Johanna, Kulevits Katriin, Lindgren Sonja, Nikulainen Ella, Pleece Saskia, Retva Arttu, Taipalus Eeva 12 Pekka Barman/Paula Martikainen/Mikko Remes Hannula Essi, Kalenius Siiri, Koskinen Ida, Koskinen Veronica, Lehtinen Anni, Ngyukulu Ineza, Niemelä Ville, Nieminen Leena, Rautionmaa Tarina, Syrjö Henri Pimagrafiikka työpaja Elisa Rovamo Kalliomäki Roosa, Kujala Iina, Parkkinen Henna, Parviainen Taina, Siirtola Niina, Tuominen Mimmi- Maj, Virtanen Maria MATINKYLÄ 5 6 Mari Järvinen Janhunen Mattias, Johansson Aamos, Laurinen Susanna, Nissinen Anni, Norlamo Sarabella, Punkari Sara, Ruutu Sanni, Shmakov Nastja, Suvanto Lotta, Väisänen Vilma 6 8 Mari Järvinen Aaltonen Elina, Aho Lassi, Hokkanen Veli-Matti, Kantola Eetla, Laine Inka, Monastyrnyi Aleksi, Nordlund Niko, Puranen Annika, Törmä Aarni, Vappula Anna, Ylösjoki Vilma, Åstrand Sara 7 8 (svensk grupp) Mari Järvinen Franck Rebecca, Holmberg Robin, Holming Nelly, Kolster Marissa, Lindberg Iréne, Parkkari Ronja, Piekkari Johanna, Rissanen Edward, Rissanen Henrik, Rissanen Tobias, Salminen Julia 9 10 Mari Järvinen Eskola Katja, Helasterä Sanna, Jaakkola Helmi, Janasik Felicia, Järvinen Inga-Liina, Kohmo Amanda, Mylly Linda, Orava Säde, Puustinen Pyry, Sallinen Riikka, Stelander Bea, van der Helm Lidia Mari Järvinen Daftary Kartik, Haapalainen Niko, Isokorpi Anniina, Kaukinen Emma, Kiikka Nikolas, Laakkonen Saara, Loikas Jenny, Nyman Saara, Sheina Ksenia OLARI 6 Elisse Heinimaa Ervamaa Anna, Fanfani Alexia, Holopainen Vesa, Kesälä Eevi, Lukkarinen Noora, Metsola Oiva, Mustonen Sampo, Mäkikokko Emma, Rinkinen Hertta, Salonen Noora, Salonen Veera, Toivainen Salla 6 7 Hanna Kurkela Gonzalez Tuomoja Helmi, Hed Johan, Hollo Marja, Kalliovaara Taru, Karttunen Niina, Kazarov Nicole, Kerttula Elias, Laajarinne Varpu, Lindholm Olivia, Perälahti Elsa, Perälahti Seela, Päivölä Ira 7 Elisse Heinimaa Keränen Vilma, Kymäläinen Joonatan, Lohi Petra, Malkki Sanni, Näätänen Annika, Ounaskari Daniel, Ounaskari Natalie, Stenberg Einari, Teerimäki Kaisa, Valtokari Sanni, Vuorenmaa Johanna 7 8 Elisse Heinimaa Aalto-Setälä Iiris, Ehrstedt Vivian, Halme Jenni, Heib Abdullaah, Laitinen Pihla, Laitinen Taika, Lindholm Oskar, Mantere Marianne, Muttilainen Siru, Puro Tyko, Salokorpi Siiri, Tanska Jenni 8 Elisse Heinimaa Alatalo Henriikka, Hahkio Helka, Hed Anna, Keinänen Elina, Kettunen Pertti, Kovanen Sole, Kärkkäinen Laura, Laitinen Miikka, Larsen Noora, Makkonen Eetu, Niva Alex, Viertola Vilma 9 10 A Elisse Heinimaa Ahjoharju Pipsa, Carlon Eugenio, Hukkanen Peppi, Karkia Sonja, Kerkkänen Iina, Kivistö Temperassa on mm. Suomen laajin valikoima akryylivärejä! Turvallisia, laadukkaita tuotteita harrastajille ja ammattilaisille. Myös Amsterdam akryylit ovat Royal Talens -tehtaan valmistamia taiteilijavärejä. Saatavilla 120 ml, 250 ml, 500 ml ja 1000 ml koossa. Edullinen, laadukas värisarja. Eva-Stina, Mantila Mia, Puro Vivi, Salminen Inkeri, 9 10 B Elisse Heinimaa Elg Topias, Haapalinna Katri, Heikonen Meri, Höylä Siri, Jylhä Suvi, Kallio Meri, Kankainen Neea, Metsola Otso, Pätsi Veera, Stenberg Jalmari, Wallin Antton, Wallin Mirjami 10 Elisse Heinimaa Aalto- Setälä Katri, Aalto Oona, Aaltonen Oodi, Keinänen Aino, Koster Saskia, Metsola Tilda, Mustonen Ida, Rautiainen Ida, Suokas Sini, Tattari Reetta, Tiensuu Iris, Virri Hilla 11 Elisse Heinimaa Avonius Heidi, Härkönen Nelly, Nieminen Topi, Pulkkinen Viola, Ståhle Julia, Varrio Sanne, Viljanen Hertta A Päivi Sarakorpi Hänninen Ilona, Ivanoff Janina, Jourio Jenna, Kerttula Anssi, Lappalainen Janika, Pyötsiä Jere, Salonen Roni, Tolonen Antti B Hanna Kurkela Eloranta Emilia, Kapanen Helmi, Karanta Heidi, Karttunen Aliisa, Kinnunen Emilia, Kuosa Viivi, Lahti Ninni, Meinander Nea, Oranen Kirke, Uddström Erika 12 A Laura Kärki/Marja Mikkonen/Pekka Barman Ahlstedt Nina, Ikäheimo Aino, Ikäheimo Eero, Ip Chek Yui, Juppo Mona, Lappalainen Joni, Lindstedt Judit 12 B Anna Sailamaa/Linda Sjöholm/Pekka Barman Färm Roosa, Heinilä Jesse, Jussila Tytti, Klemola Henna, Kovanen Sara, Pitkänen Siri, Salminen Ella, Stenberg Siiri, Sucksdorff Jennika, Tapana Ella, Tattari Saara, Uddström Viveka Kuvataidekeramiikka Laura Kärki Brandão Melina, Kaasalainen Reetta, Kapanen Arleena, Laevuo Puro, Puputti Emmi, Rauhala Pinja, Tirkkonen Janne, Virtanen Elisa SUVELA 7 9 Leena Rantanen Al Ouatiq Samiira, Chicherina Tatiana, Hainari Henriikka, Hyvärinen Aada, Jutila Jasper, Koivula Eelis, Matthias Anastasia, Näpänkangas Aino, Nätynki Topias, Paavilainen Johanna, Soini Varpu 9 11 Leena Rantanen Hietanen Anni, Kaukoranta Fathdila, Klinecz Anton, Knaapi Jasmiina, Kukkola Aleksi, Kuoppala Siiri, Lehtinen Emma, Mönkäre Selma, Poljakova Daniela, Prihu Julia, Shadbolt Neea, Xu Bowen 12 Pekka Barman/Anna Sailamaa/ Linda Sjöholm Al Ouatiq Aniisa, Alatalo Venla, Hyvärinen Roosa, Iso- Kokkila Katariina, Järvelä Ronja, Koivula Hilla, Laitinen Aura, Numminen Emma, Sappinen Antti, Sillanpää Vilma Kuvataidetyöpaja Leena Rantanen Backman Aliisa, Grönlund Venla, Hämäläinen Anna, Koponen Veronika, Kuutti Elina, Partanen Suvi, Rahmel Sonja, Roms Daniela, Sappinen Maija, Selvinen Veera, Vo Le TAPIOLA 5 A Saga Heino Aho Delia, Delcos Tatu, Haanmäki Vilja, Harju Liisa, Ilmonen Aile-Matleena, Lehtinen Kaius, Mäki-Kokkila Elsa, Partanen Selma, Pyykkönen Lia, Selänne Anniina 5 B Linda Roschier Flink Roosa, Heino Hilkka, Hyttinen Milla, Kantola Teemu, Kaverinen Silva, Kärnä Lotta, Mäki Meeri, Nummi Emilia, Oksanen Aurora, Ranki Rasmus, Shen Chen 6 A Hannele Jääskeläinen Jauri Rasmus, Kallio Emma, Kivelä Joni, Laajava Sofia, Laine Emma, Laine Roosa, Riisla Luukas, Stenvall Hilda, Syvähuoko Vilho, Toivonen Noora, Tuovinen Venla 6 B Anna Sailamaa Enberg Saga, Hämäläinen Sofia, Kulp Sofia, Lehtoranta Elina, Liljavirta Oskar, Miettunen Jimi, Muraja Helka, Punakivi Ella, Runokangas Ida, Tenhula Salli, Tenhunen Laura, Vuorinen Pirkko 6 7 Hannele Jääskeläinen Ahvenniemi Anna, Kauppila Silja, Kettunen Kerttu, Kotkas Kersti, Lindman Anna, Lähdesmäki Elli, Nikkola Kerttu, Perttola Vilja, Ruuth Emma, Talsi Katariina, Visuri Emil, Von Plato Stella 7 Anna Sailamaa Hanhivaara Tuuli, Kuusi Aino, Naumanen Sonja, Qi Xiao Heng, Ruohola Varpu, Salo Reetta, Sarkkinen Patricia, Selänne Eveliina, Sievinen Sofia, Sintonen Tessa, Tapiovaara Karoliina, Turunen Pinja 7 8 A Hanna Kurkela Collin Rasmus, Enholm Anna, Eväsoja Mona, Haapio Joel, Kosonen Ida, Lähdesmäki Ilona, Partanen Reeta, Parviainen Ella, Solala Tiitus, Sågfors Ronja, Toivonen Niko, Tuomi Simo 7 8 B Eeva-Liisa Seinälä Ahola Daniel, Delcos Aino, Hakala Helmi, Jing Leo, Kairamo Elsa, Kammonen Liisa, Lauhaluoma Sofia, Ma Zechen, Wesslin Vivian, Wu Xuefei 7 8 Saga Heino Fontell Iris, Hakonen Anni, Honkanen Paavo, Juvonen Kristiina, Karske Jomi, Katajavuori Kaisa, Kekkonen Emilia, Koskinen Saara, Markus Sofia, Ojala Julia, Pöntinen Jaakko, Torpo Eero 8 Eeva-Liisa Seinälä Aalto Otto, Cong Lu, Ghadiyaram Kalyan, Ghadiyaram Koustubh, Hurme Ebba, Lehtoaro Nikke, Mattinen Elle, Merimo Mette, Nicoletti Sofia, Valanne Veikko, Åstrand Ida, Äikäs Olavi 8 9 Eeva-Liisa Seinälä Aalto Ella, Ahti Elsi, Hartikainen Ida, Kanerva Larissa, Linnarinne Sofia, Marttinen Arttu, Maugliani Aaron, Mård Paavo, Mäkiniemi Anna, Paloheimo Maija, Tammivuori Milla, Tapola Eden, Tuupanen Krista 9 A Eeva-Liisa Seinälä Autero Maaria, Auvinen Veera, Hemming Eeva, Hyväkkä Stella, Kahila Krista, Ramos Tuuli, Sahi Emma, Sirén Aurora, Summa Saara, Vahala Emma, Vihantavaara Paula 9 B Eeva-Liisa Seinälä Eskman Sofi, Ingman Edvin, Koivu Kalle, Kosonen Erika, Kuusela Emmi-Maria, Kymäläinen Josefiina, Maaranen Petri, Malmberg Rebecca, Nenonen Anni, Palolahti Viola, Stambej Iskra, Tuovinen Väinö 9 10 A Eeva-Liisa Seinälä Aho Ella, Halme Kreeta, Karlsson Venla, Kolkki Mari, Naumanen Nelia, Nikkilä Anni, Pocsveiler Fanni, Reiju Iia, Skjäl Sofia, Tuori Noella, Tuori Saskia, Ura Ulrika 9 10 B Eeva-Liisa Seinälä Bogdanoff Veera, Honkanen Venla, Kaspi Ella, Keskinen Mia, Peltonen Alina, Salonen Vilma, Suhonen Luna, Trapnowski Sessi, Voionmaa-Correia Lopes Saga 9 11 (svensk grupp) Saga Heino Bergfors Camilla, Hallqvist Edvard, Hallqvist Mathilda, Hämäläinen Max, Lindman Alexandra, Mäntylä Mia, Nyström William, Salenius Elin, Viinikkala Pauline, Östman Nicolas Minttu Hyytiäinen Hanhirova Elina, Heilman Lila, Korhonen Hanna, Korhonen Sonja, Marttinen Sara, Meurasalo Ella, Pasanen Anna, Peura Telma, Schouwvlieger Silja, Torpo Noora, Vuorenmaa Anna 11 Eeva-Liisa Seinälä Cong An, Donner Isabel, James Iines, Lampi Nelma, Matinpalo Mimi, Niskanen Anita, Perälä Elisa, Rukko Aaro, Räsänen Salla, Uunimäki Mirka, Vihantavaara Henna, Wihanto Julia 12 A Helena Hyyryläinen/Paula Martikainen/ Marjatta Kekki Heiskanen Helena, Hynynen Nea, Klemi Mari-Anna, Laitila Laura, Lampi Visa, Munter Wilma, Ohlström Elina, Ojanen Katriina, Ranta Ella, Sallinen Iiro, Torkko Marttiina 12 B Paula Martikainen/ Marjatta Kekki/Helena Hyyryläinen Heikkonen Pihla, Järvenpää Kerttu, Kalliola Susanna, Kavilo Minna, Nordström Rita, Nyberg Aina, Rukko Anna, Sikow Veronika, Sinisalo Natalia, Vacker Roosa, Wesslin Jessica 12 C Marjatta Kekki/Helena Hyyryläinen/ Paula Martikainen Heimonen Oskari, Härkönen Helmi, Mattlar Tuukka, Muinonen Sofia, Neergaard Axel, Seppälä Ira, Vakkilainen Sanna, Westerlund Inka, Westerlund Leevi Grafiikan työpaja Sari Bremer Byman Saga, Kauhanen Sanna, Korhonen Noora, Landén Essi, Lassila Juhani, Lehto Emmi, Nykänen Pauliina, Pyykönen Tuomas, Saarikoski Eevi Keramiikan työpaja Minttu Hyytiäinen Choi Yoon-Hee, Dahlgren Tiina, Hakoniemi Johanna, Jokinen Piia, Karhula Anja, Malmström Nelli, Nyberg Frida, Partanen Verna, Savio Nina, Sippo Meeri, Tirkkonen Sanna, Toivanen Henriikka Kuvitustyöpaja Martti Sirola Arnkill Linda, Kapanen Anniina, Kiviniemi Annabella, Kuivalainen Rosa, Leskinen Viivi, Manglani Nikita, Murto Kaisa, Ollikainen Jasmina, Saarinen Tiltu, Turpeinen Hanna, Vahvelainen Hulda, Örn Christa Piirtämisen työpaja Magnus Zweygberg Anttila Anna, Fred Hilla, Haavisto Noora, Heikkonen Pauliina, Husgafvel Sonja, Kuusela Otso, Luukkonen Elisa, Marttila Elina, Nurmi Tarmo, Strandman Henri Pima-työpaja 1 Vesa Hjort Aunu Ilkka, Aunu Tapio, Halme Iiris, Jokinen Iina, Kasanen Ellamaija, Kekoni Katariina, Kolu Meerit, Korpi Milla, Laari Mette, Laine Aurora, Laitsaari Victoria, Lauton Ronja, Lindroos Calle Pima-työpaja 2 Vesa hjort Holttinen Sara, Jämsä Ville, Känsälä Samuli, Mikkola Aino, Niemi Tuure-Eerik, Parikka Sara, Pesonen Vivi, Pikkarainen Mia, Saarela Hilkka, Solatie Mikaela, Suutarinen Sofia, Wahl Jessica, Vänskä Anni-Elina, Zhuang Siyan Pima-työpaja 3 Vesa Hjort Himanen Oona, Huuskonen Iiris, Kinnunen Kati, Kiviniemi Ilona, Kopilow Alisa, Lappalainen Juha-Matti, Lind Åsa, Pelkonen Siru, Raaska Amanda, Rantanen Laura, Silvennoinen Heidi, Uotila Anna, Vedenpää Outi, Wong Amanda Sarjakuvatyöpaja 1 Martti Sirola Friberg Iris, Färm Elisa, Hentunen Markus, Kiikkilä Olli, Maljanen Katri, Salminen Aapeli, Wang Helen Sarjakuvatyöpaja 2 Martti Sirola Korkiakoski Saija, Lindholm Christian, Molarius Milla, Ojanen Severi, Paanila Annaliisa, Tuohino Mikko, Westerberg Sebastian, Woods Jade, Vuolle HannesTekstiilityöpaja 1 Helena Hyyryläinen Alinikula Ella, Lappalainen Ruusu-Maria, Lehto Jasmin, Manninen Karoliina, Puumala Annoona, Puumala Pomeliina, Sammalinen Heidi, Vartiainen Mia-Maria Tekstiilityöpaja 2 Helena Hyyryläinen Erkko Eeva, Haapanen Vilja, Peltola Aino, Pyrhönen Elisa, Renkonen Elina, Salminen Paju, Sipilä Annika, Vainio Eveliina, Väätäinen Katri Tekstiilityöpaja 3 Helena Hyyryläinen Aaltonen Cecilia, Kuusela Sini, Kylmänen Kalle, Laukkanen Minttu, Leskinen Elise, Ojama Salla-Mari, Pelkonen Suvi, Teräväinen Karoliina Tietokoneavusteinen kuvankäsittely ja animaatio 1 Riku Mäkinen Alakuijala Minttu, Böök Ellen, Holmberg Axel, Kalpala Erna, Karipohja Marianna, Kiljander Kristian, Nurmela Roni, Pellikka Mirka, Qiao Yu, Rajala Elina Tietokoneavusteinen kuvankäsittely ja animaatio 2 Riku Mäkinen Färm Kiia, Granholm Niklas, Granholm Tomas, Ketola Jon, Kruuti Eveliina, Riippi Kaisa, Rönkä Juuli, Sarapalo Joonas Tietokoneavusteinen kuvankäsittely ja animaatio 3 Riku Mäkinen Forsman Henrik, Jylhä Otso, Kohonen Markus, Oksanen Matias, Pusa Janne, Saarikangas Markus, Zhang Maria Tänään, tässä ja nyt 1 Aleksi Tolonen Aroca Lucia, Eskola Ella, Hannula Mimmi, Jounila Santeri, Juvonen Elisa, Rahikainen Jelina, Roms Mikael, Sundell Marina, Suomela Riina, Torniainen Saana, Vitikainen Sini Tänään, tässä ja nyt 2 Aleksi Tolonen Aasumets Helen, Grönlund Markus, Holste Markus, Hurme Minni, Hynnä Emma, Kauhanen Enni, Kullberg Jessica, Lähdesniemi Henrik, Päiväniemi Okko, Päiväniemi Otso, Reijonen Sara, Sipponen Sina, Söderkultalahti Olli Valokuvatyöpaja 1 Hanna Timonen Aula Onerva, Hirvonen Vera, Järvenpää Nette, Saukkonen Sara, Sipilä Erika, Vihervä Anna, Woelke Lia Valokuvatyöpaja 2 Hanna Timonen Auvinen Sara, Corander Desirée, Kallio Jenny, Kamari Fedja, Kettunen Juhani, Kosonen Inka, Niemelä Katariina, Paloheimo Tuomas, Viitanen Esteri Valokuvatyöpaja 3 Hanna Timonen Jernmark Ina, Korhonen Heini, Kuusela Sonja, Kuusinen Tuuli-Elina, Mäkinen Anna, Peurala Sofia, Turhanen Mona, Äikäs Suvi Valokuvatyöpaja 4 Hanna Timonen Behnke Hilda, Halonen Kata, Inkiläinen Elisa, Nieminen Milla, Penttilä Jenni, Rantala Helena, Sammalinen Jenny, Timonen Kasperi, Virta Marianne Valokuvatyöpaja 5 Hanna Timonen Björklund Anna, Jauhiainen Fanny, Laari Monna, Lehto Essi, Minkkinen Anton, Pesonen Katri, Prusila Anna, Taimela Elli, Van Der Laan Anna, Varpula Akseli Videotyöpaja Magnus Zweygberg Devoyon Sarah, Juutilainen Iiris, Kaukomies Jaakko, Kaukomies Otso, Mäkitalo Mikael, Määttä Elina, Partanen Kasper, Pensola Veina-Elisa, Puhto Joanna, Ympäristö ja arkkitehtuuri 1 Soile Kinnunen Aurinsalo Laura, Kaivanto Alex, Korkeila Oona, Kujapelto Karoliina, Lötjönen Helmi, Savola Pihla, Teräsvuori Hannes, Tikka Kristian, Tulimaa Elena, Visa Aurora Ympäristö ja arkkitehtuuri 2 Soile Kinnunen Hämäläinen Samuli, Järvenpää Pyry, Kaapro Tomi, Keinänen Sara, Kukkasniemi Enni, Lahkela Kira, Törnqvist Fanny, Zelikman Patrick Ympäristö ja arkkitehtuuri 3 Soile Kinnunen Ehrstedt Karen, Kaljala Laura, Kuusla Veronika, Lallukka Eveliina, Linden Sophia, Maugliani Julia, Maunumäki Aleksi, Sonninen Aino Ympäristö ja arkkitehtuuri 4 Soile Kinnunen Alho Leo, Jounila Ilari, Kolu Tuisku, Lamppu Eveliina, Mikkonen Mila, Niinikoski Johannes, Partanen Milja, Väyrynen Joni KÄRPÄNEN Espoon kuvataidekoulun opettajat kokosivat tehtävistä kirjan. Kärpänen kuljettaa sinut katsomaan, mitä kaikkea kuvataidekoulun tunneilla tapahtuu ja miten monella eri tavalla kuvia voi tehdä. Osta oma kärpänen ja lähde mukaan kuvaseikkailuun! Kirjan tehtäviä voi soveltaa eri ikäisille. Kirjaa myy lokakuusta alkaen: WeeGee-Shop, Ahertajantie 5, Espoo puhelin Tilauksia voi lähettää myös osoitteeseen TOIMISTO@ESPOONKUVATAIDEKOULU.FI Jenna 9 v. Uudenmaankatu Helsinki SYKSYN 2009 KURSSIT Tutustu Espoon kuvataidekoulun kurssitarjontaan: syksyllä 2009 järjestetään monenlaisia mielenkiintoisia kursseja! Tulossa on mm. vauvojen värikylpyjä, Kuvakaapparit- ja Muotomaakarit-perhekursseja, lyhytkursseja viikonloppuisin sekä erilaisia syyslomakursseja viikolla 42. Kurssit ovat avoimia kaikille. Lisätietoa kursseista antaa kurssisihteeri p , kurssit@espoonkuvataidekoulu.fi. 18

11 pl 6670, espoon kaupunki puh / tel fax toimisto@espoonkuvataidekoulu.fi Anna 17v.