Komission nykyinen rekisteri on ollut käytössä kolme vuotta ja se kattaa noin tahoa. Myös EK kuuluu siihen.

Transkriptio

1 Elinkeinoelämän keskusliiton EU-uutiskirje / Hyvä lukija, EU haluaa lisätä läpinäkyvyyttä päätöksentekoonsa. Euroopan komission ja Euroopan parlamentin tarkoituksena on ottaa ensi kesänä käyttöön yhteinen lobbarirekisterin. Komissio viimeistelee sen ohjeistuksia, ja parlamentin mietintöä käsitellään todennäköisesti touko- tai kesäkuussa. Komission nykyinen rekisteri on ollut käytössä kolme vuotta ja se kattaa noin tahoa. Myös EK kuuluu siihen. Laajentumisen yhteydessä rekisteriin jo merkityt toimijat voivat täydentää tietojaan vuoden siirtymäajalla, mutta kaikki uudet toimijat rekisteröidään kesäkuusta alkaen uuteen rekisteriin. Komissio neuvottelee rekisterin laajentamisesta koskemaan myös neuvostoa. Rekisterin nimi muuttuu. Uudeksi englanninkieliseksi nimeksi ehdotetaan Transparency Register. Muutoksella halutaan viestiä avoimuuden lisäämisestä EU:n päätöksenteossa. Rekisteriin merkittyjen on tulevaisuudessa määriteltävä, kuinka monta henkilöä organisaatiosta osallistuu vaikuttamiseen. Kyse ei kuitenkaan olisi yksittäisten lobbareiden henkilörekisteristä, jollaista Euroopan parlamentti on vaatinut, vaan rekisteröityminen organisaatiotasolla riittäisi. EU-rahoitusta saavien tahojen on vastaisuudessa ilmoitettava vastaanottamansa rahamäärä. Jos organisaatiolle on määritelty tehtäviä EU:n perussopimuksessa (esimerkiksi työmarkkinaosapuolten sosiaalidialogi), rekisteröitymistä ei tarvita, ellei organisaatio harjoita muuta EU-vaikuttamista. Vaikka rekisteri on vapaaehtoinen, paine rekisteröityä on kova. Rekisteristä puuttuvaa organisaatiota ei todennäköisesti kutsuta julkisiin kuulemistilaisuuksiin eikä muihinkaan kokouksiin. Sitä vastoin julkisiin kuulemisiin vastaaminen ei vaadi rekisteröitymistä. EK kannattaa avoimuuden lisäämistä. Rekistereihin ei kuitenkaan pidä kerätä yksityiskohtaista tietoa tarpeettomasti ja kaikilla toimijoilla on oltava samat pelisäännöt. Tässä numerossa: EK: sisämarkkinapolitiikan tuettava yritysten kasvua ja kilpailukykyä Vihreä kirja Corporate Governancesta: Poikkeamat perusteltava paremmin Kuluttajansuojadirektiivistä etsitään kompromissia Ehdotukset EU-patentin tiiviimmästä yhteistyöstä annettiin Komissio haluaa selkeyttää yleishyödyllisten palvelujen sääntelyä EU selättää kaupan esteitä yhä määrätietoisemmin EU käynnistää ehkä vapaakauppaneuvottelut Japanin kanssa? Yritykset kiinnostuivat yhtenäisen yritysveropohjan esityksestä Energiaverotuksen rakenne noudattelee Suomessa jo komission ehdotusta Liikenteen valkoinen kirja hakee tehokkuutta ja päästövähennyksiä Työmarkkinaosapuolet läpivalaisivat joustoturvaa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Elinkeinoelämän EU-linjaukset ilmestyneet myös englanniksi EK:n EU-uutiskirje /

2 EK: sisämarkkinapolitiikan tuettava yritysten kasvua ja kilpailukykyä Komissio julkisti huhtikuun puolivälissä näkemyksensä siitä, mitkä osa-alueet on asetettava etusijalle EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Näkemykset on koottu Single Market Act Twelve levers to boost growth and strengthen confidence -nimiseksi tiedonannoksi. Sen mukaan esimerkiksi kansalaisten liikkuvuutta on helpotettava, yritysten sääntely-ympäristöä parannettava ja digitaalisia sisämarkkinoita vahvistettava. Komissio asettaa etusijalle seuraavat osa-alueet: - pk-yritysten rahoitus - kansalaisten liikkuvuus - immateriaalioikeudet - kuluttajien oikeudet - palvelut - infrastruktuuri - digitaaliset sisämarkkinat - sosiaalinen yrittäjyys - verotus - sosiaalinen koheesio - yritysten sääntely-ympäristö - julkiset hankinnat Komissio valmistelee jokaiselta osa-alueelta priorisoidun ehdotuksen nopealla aikataululla eli vielä tämän vuoden aikana. Komission tavoite on, että ehdotukset hyväksyttäisiin neuvostossa ja Euroopan parlamentissa vuoden 2012 loppuun mennessä. Yritysten kasvu ja kilpailukyky otettava johtotähdiksi Sisämarkkinoista on keskusteltu vilkkaasti komission viime lokakuussa julkistaman tiedonannon Towards a Single Market Act For a highly competitive social market economy pohjalta. Tuoreessa tiedonannossa huomioidaan tulokset, joita saatiin alkuvuodesta käydyssä julkisessa kuulemisessa, sekä neuvoston ja Euroopan parlamentin näkemykset sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. EK pitää tärkeänä, että sisämarkkinoiden vahvistaminen on korkealla EU:n asialistalla ja digitaaliset sisämarkkinat on nostettu kahdentoista etusijalle asetetun hankkeen joukkoon. Sisämarkkinapolitiikan ja -sääntelyn keskeisinä tavoitteina pitää olla entistä paremman toimintaympäristön luominen yrityksille sekä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen. Komission tiedonannon ehdotuksia on peilattava ja arvioitava näitä tavoitteita vasten. EK korostaa, että konkreettisten tulosten saavuttaminen vaatii sitoutumista niin komissiolta, Euroopan parlamentilta kuin EU-mailta. Komission tiedonanto: Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Minna Etu-Seppälä EK:n EU-uutiskirje /

3 Vihreä kirja Corporate Governancesta: Poikkeamat perusteltava paremmin Komissio julkisti huhtikuun alussa vihreän kirjan listayhtiöiden hyvästä hallinnoinnista (Corporate Governance, CG). Samalla aiheesta käynnistyi julkinen kuuleminen, johon voi vastata 22. heinäkuuta saakka. Vihreässä kirjassa kiinnitetään huomiota noudata tai selitä -periaatteeseen (comply or explain). Kansalliset CG-järjestelmät rakentuvat tälle periaatteelle, jonka mukaan listayhtiöiden on noudatettava suosituksia tai selostettava ja perusteltava poikkeamisensa niistä. Komissio on tyytymätön selitysten tämänhetkiseen laatutasoon. Se ehdottaa selitysten laadun parantamista ja valvonnan lisäämistä. Vihreässä kirjassa nostetaan esille myös mm. listayhtiöiden hallitusten kokoonpano ja toiminta sekä osakkeenomistajien sitoutumisen ja aktiivisuuden lisääminen yhtiöiden hallinnoinnissa. Myös yritysten riskienhallinnan tehokkuutta tarkastellaan. Komissio ehdottaa listayhtiöiden hallitusten kokoonpanon monipuolisuuden lisäämistä. Se painottaa myös hallitusten jäsenten erilaista osaamista sekä eri kansallisuuksien ja molempien sukupuolten merkitystä kokoonpanossa. Hallitusten jäsenillä pitää olla riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen. Kansallinen itsesääntely toimii Suomessa hyvin EK ei kannata CG-sääntelyn antamista EU-tasolla, vaan sääntelyn pitää perustua kansalliseen itsesääntelyyn. Kansallinen CG-järjestelmä ja sen osana noudata tai selitä - periaate ovat osoittautuneet käytännössä tehokkaiksi ja hyvin toimiviksi. Yritykset tarvitsevat joustavuutta hallinto- ja ohjausjärjestelmien sääntelyyn. Myös yritysten erilaisuus pitää ottaa huomioon. Vihreä kirja Corporate Governance in European Companies : Asiantuntijat Piia Vuoti ja Minna Etu-Seppälä Kuluttajansuojadirektiivistä etsitään kompromissia Neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio etsivät yhdessä kompromissia EU:n kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Tähän asti neuvosto ja parlamentti ovat käsitelleet ehdotusta tahoillaan. Direktiivi hyväksytään vasta, kun sen sisällöstä saavutetaan yhteinen näkemys. Komission lokakuussa 2008 antaman ehdotuksen oli tarkoitus harmonisoida EU-maiden kuluttajansuojasääntelyä ja korvata neljä nykyistä EU:n kuluttajansuojadirektiiviä, jotka koskevat kotimyyntiä, etämyyntiä, kulutustavaran kauppaa ja kohtuuttomia sopimusehtoja. Tavoitteena oli helpottaa rajat ylittävien ostosten tekemistä ja vähittäiskauppaa EU:ssa. Neuvosto suppeamman, parlamentti laajemman soveltamisalan kannalla Euroopan parlamentti muodosti kantansa ehdotukseen maaliskuun lopun täysistunnossa ja neuvosto yleisnäkemyksensä tammikuussa. Kannoissa on eroja, joihin on nyt löydettävä ratkaisuja kolmenkeskisissä neuvotteluissa. EK:n EU-uutiskirje /

4 Neuvoston yleisnäkemyksessä ehdotus ja siten myös harmonisointi rajattiin koskemaan vain etä- ja kotimyyntiä. Neuvosto katsoi, että kulutustavaran kaupan ja kohtuuttomien sopimusehtojen osalta EU-sääntely on järkevä pitää ennallaan. Nykyisiä minimiharmonisoivia direktiivejä kulutustavaran kaupasta ja kohtuuttomista sopimusehdoista ei neuvoston mielestä tulisi muuttaa tai kumota. Parlamentti taas on komission ehdotuksen linjoilla ja haluaa pitää soveltamisalueen laajana. Sen mielestä ehdotuksen pitäisi kattaa koti- ja etämyynnin lisäksi myös kulutustavaran kauppaa ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskeva sääntely. Parlamentti kuitenkin muutti ehdotuksen pääasiassa minimiharmonisoivaksi etä- ja kotimyyntiä koskevaa sääntelyä lukuun ottamatta. Tarvitaan selkeä ja tasapainoinen ratkaisu Vaikuttaa selvältä, että neuvotteluissa ei ole mahdollista saavuttaa lopputulosta, joka takaisi laadukkaan ja tasapainoisen harmonisoinnin koko komission ehdotuksen kattamalla alalla. EK pitää neuvoston ratkaisua ehdotuksen rajaamisesta etä- ja kotimyyntiin hyvin perusteltuna ja järkevänä, vaikka sinällään on pettymys, että harmonisointi supistuu komission ehdotuksesta. Parlamentin kanta sen sijaan on kokonaisuutena kovin sekava. Lisäksi uusi minimiharmonisoiva sääntely monimutkaistaisi kansallista lainsäädäntöä ilman, että rajat ylittävät toiminta EU:ssa helpottuisi. Siksi on toivottavaa, että parlamentti kääntyy tukemaan neuvoston ratkaisua ehdotuksen rajaamisesta. On tärkeää, että neuvotteluissa saavutetaan tasapainoinen ja selkeä lopputulos. Neuvoston tiedote: Parlamentin tiedote: Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Minna Etu-Seppälä Ehdotukset EU-patentin tiiviimmästä yhteistyöstä annettiin Komissio antoi huhtikuun puolivälissä ehdotukset yhtenäisen eurooppapatentin tiiviimmän yhteistyön sisällöstä ( EU-patentti ). Ehdotuksia on kaksi: ns. varsinaista patenttiasetusta ja kielijärjestelyjä koskeva ehdotus. Varsinaista patenttiasetusta koskevan ehdotuksen mukaan patentin hakeminen perustuu nykyiseen EPO-järjestelmään eli patenttia haetaan Euroopan patenttivirastolta kuten eurooppapatenttia, mutta sille rekisteröidään yhtenäinen suoja (European patent with unitary effect) niiden 25 jäsenvaltion alueelle, jotka ovat yhteistyössä mukana eli kaikkiin muihin maihin paitsi Italiaan ja Espanjaan. Näitä patentteja koskevia toimia (lisensointi, kumoaminen ym.) voi tehdä vain koko alueen laajuisesti. EK:n EU-uutiskirje /

5 Kielijärjestelyjä koskevan ehdotuksen mukaan patenttihakemus voidaan jättää millä tahansa EU-kielellä. Hakemuksesta täytyy lisäksi tehdä käännös yhdelle EPO-kielelle (englanti, saksa tai ranska). EU-kansalaiset saavat näistä käännöksistä kompensaatiota. Patentti myönnetään tälle yhdelle EPO-kielelle ja hakijan tulee toimittaa vaatimuksista käännös kahdelle muulle EPO-kielelle. Lisäksi enintään 12 vuoden pituisen siirtymäajan aikana ranskan- tai saksankielisistä patenteista on tehtävä käännös englanniksi. Englanninkielisinä myönnetyt patentit on käännettävä jollekin toiselle EU:n viralliselle kielelle. Patenttijärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena EU-tuomioistuin antoi maaliskuun alkupuolella lausuntonsa suunnitelmissa olevaan eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomiostuimeen yhtenäisen litigaatiojärjestelmän osalta. Sen mukaan suunniteltu sopimus patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamisesta ei ole sopusoinnussa unionisopimuksen ja EUT-sopimuksen kanssa. EK pitää ehdotusta yhtenäisestä patentista pohjimmiltaan myönteisenä, mutta moni kohta asetusehdotuksessa kaipaa vielä täsmennystä ja selvennystä. EK korostaa myös, että on erittäin tärkeää kehittää eurooppalaista patenttijärjestelmää kokonaisuutena. Yhtenäisen patenttijärjestelmän rinnalle on luotava oikeusvarmuudeltaan laadukas ja kustannustehokas oikeudenkäyntijärjestelmä, jolla olisi todellisia hyötyjä nykyjärjestelmään verrattuna. Komission ehdotukset: Asiantuntija Piia Vuoti ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen Komissio haluaa selkeyttää yleishyödyllisten palvelujen sääntelyä Komissio julkaisi maaliskuussa tiedonannon, jonka tavoitteena on uudistaa yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja (Services of General Economic Interest, SGEI) koskevaa sääntelyä. Lisäksi julkistettiin valmisteluasiakirja EU:n valtiontukisääntöjen soveltamisesta näihin palveluihin. Yleishyödyllisillä taloudellisilla palveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluja, jotka ovat yhteiskunnallisesti niin tärkeitä, että ne on tuotettava siitä huolimatta, olipa markkinoilta saatavissa kyseistä palvelua tai ei. Komissio luettelee esimerkkeinä henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut, postipalvelut, energia- ja vesihuollon, rahoituspalvelut, laajakaistan, julkiset radio- ja tv-lähetykset sekä sosiaalisen asuntotuotannon. Tällaisen palvelun tuottaminen saattaa edellyttää, että palveluntuottajalle maksetaan taloudellista tukea yhteiskunnan varoista. Se puolestaan herättää kysymyksen, milloin korvaus voidaan katsoa EU:n valtiontukisääntelyn tarkoittamaksi valtiontueksi. Pelisäännöt kirkkaiksi, määritelmä täsmälliseksi Yleishyödyllisten palvelujen ja valtiontukisääntelyn pelisääntöjä on määritelty jo aiemmin mm. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä sekä komission vuonna 2005 antamassa ns. Montin paketissa. Siitä huolimatta jäsenvaltioissa ja eri toimialoilla on edelleen epäselvyyttä, milloin kyseessä on yleishyödyllinen taloudellinen palvelu ja miten palvelu pitäisi järjestää. EK:n EU-uutiskirje /

6 Komissio haluaakin nyt selkeyttää sääntelyä avaamalla yleishyödyllisen palvelun määritelmää ja erottelemalla toisistaan erityisesti taloudellisen ja ei-taloudellisen palvelun. Lisäksi pohditaan mm. sitä, kuinka paljon sääntelyä pitäisi ulottaa paikallisiin palveluihin, joita ei ole aikomustakaan tarjota mihinkään toiseen EU-maahan. Komissio tarkastelee valmisteluasiakirjassaan, miten yleishyödyllisiä palveluja on tähän asti toteutettu eri toimialoilla. Julkinen kuuleminen kehittämisehdotuksista avattaneen heinäkuussa. EK:n mielestä palvelu voidaan katsoa yleishyödylliseksi taloudelliseksi palveluksi vain, jos markkinaehtoista tarjontaa ei ole lainkaan saatavilla. Tällaisen palvelun tarjoaja on valittava avoimella menettelyllä niin, ettei ketään syrjitä. Palveluntarjoajalle maksettava korvaus ei myöskään saa vääristää kilpailua. Komission tiedonanto: Valmisteluasiakirja EU:n valtiontukisääntöjen soveltamisesta SGEI:hin: Asiantuntija Jukka Lehtonen ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen EU selättää kaupan esteitä yhä määrätietoisemmin EU:n kauppapolitiikan tavoitteena on helpottaa yritysten kansainvälistä toimintaa. Kaupan ja investointien esteiden poistaminen nousee siinä tärkeään rooliin. Komissio hakee nyt lisää tehoja kaupan esteiden selättämiseen painottamalla yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden eli Venäjän, Kiinan, Intian, Yhdysvaltojen, Japanin ja Brasilian kanssa. Komissio julkisti maaliskuussa osana EU:n markkinoillepääsystrategiaa raportin, jossa nostetaan esiin maakohtaisesti yrityksille eniten haittaa aiheuttavia ongelmia. Raportti kiinnittää huomiota mm. seuraaviin esteisiin: Kiina: Rajoituksia harvinaisten maametallien kaupalle, kansalliset standardit ja sertifiointivaatimukset, vaikeudet julkisiin hankintoihin osallistumisessa sekä investointirajoitukset. Intia: Tullaus- ja lupamenettelyt. Japani: Vain pieni osa (4 %) julkisten hankintojen markkinoista on avattu kansainväliselle kilpailulle. Vientiä hankaloittaa kansallisten standardien soveltaminen kansainvälisten asemesta. Yhdysvallat: Vain 3,2 % julkisista hankinnoista on avattu kansainväliselle kilpailulle ja on tehty uusia aloitteita kotimaisten yritysten suosimiseksi. Kaupan sujuvuutta uhkaa myös vaatimus konttien läpivalaisusta. Venäjä: Mm. tulleja on korotettu. Pk-yritysten vientiä vaikeuttavat kalliit ja aikaa vievät tullimuodollisuudet sekä jatkuvat muutokset. Lähialueen maiden kaupan esteisiin kiinnitetään raportissa erityistä huomiota, koska ne vaikeuttavat suuresti pk-yritysten kansainvälistä toimintaa. Esteiden käsittelyyn on perustettu useita toimialakohtaisia työryhmiä. Tämän vuoden painopisteenä on ympäristö- ja energiateknologian kaupan esteiden selvittäminen. EK:n EU-uutiskirje /

7 Kitkana ennen tullit, nyt viranomaiskäytännöt Komissio pitää yllä tietokantaa ongelmista, joita eurooppalaiset yritykset kohtaavat markkinoillepääsyssä. Talouskriisi toi yritysten riesaksi paljon uusia ongelmia, joita ei ole kyetty poistamaan, vaikka talous on kääntynyt nousuun. Aiempina vuosina tuontitullit aiheuttivat usein eniten kitkaa kaupankäynnille. Nyt sitä aiheutuu pikemminkin sääntelystä tai viranomaiskäytännöistä. Kitkatekijöitä ovat mm. tehottomat tullimuodollisuudet, poikkeavat tai syrjivät tekniset määräykset ja standardit, kotimaisten yritysten suosiminen julkisissa hankinnoissa, ongelmat teollis- ja tekijänoikeuksien suojassa, vientirajoitukset tai yritysten investointeihin vaikuttavat lupamenettelyt, paikallisen tuotannon tai teknologian siirron vaatimukset sekä omistusta tai varojen siirtoa rajoittavat määräykset. Edellä mainittuja ongelmia on mahdollista ratkaista mm. EU:n vapaakauppaneuvotteluissa, joita on meneillään tai valmisteilla useita. Suomessa kaupan esteiden poistamiseen tähtäävästä toiminnasta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö (sisämarkkinat) ja ulkoministeriö (EU:n ulkopuoliset markkinat). Yritysten edunvalvontaa hoitaa EK jäsenliittoineen, joille jäsenyritykset voivat ilmoittaa kaupan ja investointien esteistä. Komission raportti Työasiakirja Johtava asiantuntija Simo Karetie ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen EU käynnistää ehkä vapaakauppaneuvottelut Japanin kanssa? Maaliskuun lopulla pidetyn Euroopan neuvoston kokouksen loppupäätelmiin lisättiin viime hetkellä yksimielinen toteamus, jonka mukaan EU pitää mahdollisena vapaakauppaneuvottelujen käynnistämistä Japanin kanssa. EU on ollut aiemmin vastahakoinen neuvottelemaan, koska Japani ei ole osoittanut riittävää halukkuutta purkaa tullien ulkopuolisia kaupan esteitä. Siksi neuvoston teksti on tulkittu nyt yllättävän myönteiseksi. Asiasta keskustellaan seuraavan kerran poliittisella tasolla EU Japani-huippukokouksessa toukokuussa. Euroopan teollisuus kannattaa EU:n ja Japanin välisen kaupan edistämistä, mutta ei ole ollut yksimielisesti vapaakauppasopimusneuvottelujen kannalla. Myöskään komission DG Traden ja Japanin ministeriön (METI) välillä käydyissä tunnusteluissa ei ole saavutettu riittävää varmuutta japanilaisten halukkuudesta neuvotella muidenkin kaupan esteiden poistamisesta kuin tullien. EK kannattaa kaupallis-taloudellisen yhteistyön tiivistämistä EU:n ja Japanin välillä ja painottaa erityisesti sääntely-yhteistyön kehittämistä. Vapaakauppasopimuksella arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia Suomen teollisuudelle, joskin myönteisten vaikutusten laajuus riippuu siitä, miten kunnianhimoinen ja kattava sopimuksesta onnistutaan neuvottelemaan. EK:n EU-uutiskirje /

8 Neuvoston päätelmät: Asiantuntija Satu Vasamo ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen Yritykset kiinnostuivat yhtenäisen yritysveropohjan esityksestä Komissio antoi maaliskuun puolivälissä direktiiviesityksen yhtenäisestä yritysveropohjasta Euroopassa. Tämä Lissabonin strategiaan pohjautuva ns. Common Consolidated Corporate Tax Base -hanke (CCCTB) on ollut vireillä EU:ssa lähes kymmenen vuotta ja kokenut ylä- ja alamäkensä. Talouden taantuma antoi sille uutta nostetta ja Barroson II komissio päätti nyt viedä sitä eteenpäin. Yritykset ovat ottaneet esityksen varsin innostuneesti vastaan. CCCTB poistaisi rajat ylittävät veroesteet EU-alueella ja siirtäisi historiaan vaikeat siirtohinnoittelukysymykset maiden väliltä. Verokilpailu jatkuisi läpinäkyvänä Yrityksille on tärkeää, ettei tarkoituksena ole korvata kansallisia verojärjestelmiä CCCTB:llä. Yritykset voisivat valita, alkavatko ne soveltaa CCCTB:tä vai pysyvätkö kansallisen järjestelmän piirissä. Esitys sisältää yksityiskohtaiset säännökset siitä, miten konsernille laskettaisiin yksi yhteinen verotettava tulos EU-jäsenvaltioissa sijaitsevista yhtiöistä ja kiinteistä toimipaikoista. Tämä tulos jaettaisiin erityisellä jakoavaimella verotettavaksi niihin jäsenvaltioihin, joissa konsernilla on toimintaa. Sen jälkeen jokainen jäsenvaltio verottaisi tulon omalla yritysveroprosentillaan. CCCTB harmonisoisi siten vain veropohjan, ei verokantoja. Jäsenvaltioiden välinen verokilpailu olisi mallissa täysin läpinäkyvää. Eteenpäin ns. tiivistetyn yhteistyön mallilla? Kuten kaikki järjestelmämuutokset, myös CCCTB lisäisi siirtymävaiheessa yritysten hallinnollista taakkaa. Pitkällä tähtäyksellä hallintokustannukset kuitenkin vähenisivät, koska sovellettavana olisi vain yksi verojärjestelmä. Suurin kysymys jäsenvaltioille on, miten jakoavain kohdentaa niille tuloja verotettaviksi. Jäsenvaltioissa tehdäänkin nyt todennäköisesti laskelmia yhtenäisen yritysveropohjan vaikutuksista yhteisöverokertymään. Monta asiaa on vielä ratkaistava, ennen kuin CCCTB saadaan toimimaan ja käyttöön EU:ssa. Niistä vähäisin ei ole se, että verokysymykset vaativat EU:ssa yksimielistä päätöksentekoa. Lienee selvää, etteivät 27 jäsenvaltiota saavuta yksimielisyyttä CCCTB:stä. Komissio tarjoaakin takaportiksi ns. tiivistetyn yhteistyön mallia, jossa riittäisi, että kolmasosa jäsenvaltioista alkaisi soveltaa yhtenäistä yritysveropohjaa. Se lienee realistisen tie, jolla CCCTB voi edetä EU:ssa. Komission CCCTB-sivu ja direktiiviehdotus: m EK:n EU-uutiskirje /

9 Veroasiantuntija Virpi Pasanen ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen Energiaverotuksen rakenne noudattelee Suomessa jo komission ehdotusta Komissio antoi huhtikuun puolivälissä ehdotuksen ns. energiaverodirektiivin (2003/96/EY) uudistamisesta. Siinä esitetään energiaverotuksen rakenteen muuttamista siten, että se perustuisi polttoaineiden energiasisältöön ja poltosta syntyviin hiilidioksidipäästöihin. Ehdotus vastaa pitkälti samaa rakennetta, joka otettiin käyttöön Suomen energiaverotuksessa tämän vuoden alussa. EK kannattaa rakenneuudistusta pääosin, mutta ehdotus sisältää suomalaiselle elinkeinoelämälle eräitä huolestuttavia yksityiskohtia. Sellainen on esimerkiksi dieselin verotus. Ehdotusta käsiteltäessä EK pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että uudistuksen yksityiskohtiin saadaan sellaisia muutoksia, joilla voidaan parantaa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailuasemaa. Neuvottelijoilla edessä pitkä tie Uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alusta. EK arvioi, etteivät kaikki jäsenvaltiot tue komission ehdotusta. Muutokset voidaan kuitenkin hyväksyä vain jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä. Yksimielisen päätöksen aikaansaaminen tässä asiassa on erittäin vaikeaa ja siihen saattaa kulua hyvinkin pitkä aika. Suunniteltu voimaantuloajankohta näyttää siksi vähintäänkin haasteelliselta. Komission ehdotus ja tiedote: &language=en&guilanguage=en Veroasiantuntija Mika Jokinen, asiantuntija Kati Ruohomäki ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen Liikenteen valkoinen kirja hakee tehokkuutta ja päästövähennyksiä Komissio haluaa kehittää Euroopalle yhtenäisen ja kilpailukykyisen liikennejärjestelmän, joka hyödyntää resursseja tehokkaasti, tukee talouden kasvua ja vähentää päästöjä tuntuvasti. Tavoitteet sisältyvät uuteen EU:n liikennepolitiikan valkoiseen kirjaan, jonka komission varapuheenjohtaja Siim Kallas esitteli maaliskuun lopulla. Valkoisessa kirjassa tuodaan esiin liikenteen perustavanlaatuinen merkitys Euroopan taloudelle ja yhteiskunnille: liikenne on elinehto toimiville sisämarkkinoille ja mahdollistaa uusien työpaikkojen luomisen. Liikenne kasvaa koko ajan, ja samalla kasvavat myös haasteet: riippuvuus öljystä, ruuhkat, pullonkaulat ja kasvihuonekaasupäästöt. EK:n EU-uutiskirje /

10 Liikenneverkkoja pitäisi parantaa miljardilla Komissio arvioi, että liikenneverkkojen parantaminen vaatii noin miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Sitä ei pohdita syvällisemmin, mistä tämä rahoitus kokonaisuudessaan tulisi, mutta ainakin käyttäjä maksaa -periaatetta vietäisiin eteenpäin ja yksityisen sektorin osuutta liikenneinfrastruktuurin rahoituksesta lisättäisiin. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeksi valkoinen kirja asettaa 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Siihen päästäisiin mm. ottamalla käyttöön uusia polttoaineita ja uutta käyttövoimaa, panostamalla energiatehokkuuteen, optimoimalla logistisia ketjuja sekä tehostamalla liikennejärjestelmän käyttöä informaatiojärjestelmillä ja taloudellisilla ohjauskeinoilla. Pitkistä etäisyyksistä ei saa rangaista EK on tyytyväinen valkoisen kirjan lähtökohtiin, joissa korostetaan liikenteen ja logistiikan merkitystä. Sitä vastoin sekä liikenneväylien rahoittamisen että liikenteestä aiheutuvien kustannusten kattamisen kasvavat tarpeet huolestuttavat elinkeinoelämää. Etäisyydet ovat Suomessa pitkät ja päämarkkina-alueet aina merimatkan takana. Onkin pidettävä tarkasti huolta siitä, ettei etäinen sijainti enää lisää suomalaisyritysten kilpailuhaittoja, kun komissio aikanaan antaa uusia direktiiviehdotuksia valkoisen kirjan linjausten perusteella. Valkoinen kirja: Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo ja Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen Työmarkkinaosapuolet läpivalaisivat joustoturvaa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat vieneet läpi työelämän ajankohtaisiin aiheisiin keskittyviä yhteisiä työohjelmia vuodesta Ne ovat sisältäneet kannanottoja sekä selvityksiä erilaisista ilmiöistä ja niiden merkityksestä. Vuonna 2010 päättyneessä työohjelmassa päätettiin selvittää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa työllisyyteen ja miten ns. joustoturvaperiaatetta (flexicurity) sovelletaan EU-maissa. Kummassakin hankkeessa selvitettiin myös kansallisten työmarkkinajärjestöjen merkitystä näiden asioiden eteenpäin viemisessä. Energian säästö ja vihreät toimintatavat pohdintaan työpaikoilla Ilmastonmuutoksen työllisyysvaikutusten arviointi osoittautui haasteelliseksi. Johtopäätöksissä todetaan, että ilmastonmuutoksen ja siihen kytkeytyvien poliittisten toimien tai kuluttajakäyttäytymisen muutosten seurauksena työpaikkoja katoaa joiltakin sektoreilta, kun taas joillekin niitä syntyy lisää. Useilla työpaikoilla joudutaan kuitenkin vastaisuudessa pohtimaan entistä enemmän energian säästämistä ja vihreitä toimintatapoja. Se heijastuu myös johtamiseen. Työntekijöiden kouluttaminen nousee keskeiseksi siinä, miten hyvin toimintatapoja pystytään muuttamaan. EK:n EU-uutiskirje /

11 Työmarkkinaosapuolet totesivat harvinaisen yksimielisesti, ettei EU-tasolla ole syytä luokitella töitä vihreiksi tai ei-vihreiksi. Eurooppa tarvitsee tulevaisuudessakin teollisia työpaikkoja. Belgiassa hyödynnetään eko-shekkejä Vaikka työmarkkinaosapuolet ovat heränneet työelämäkysymyksissä varsin hitaasti ilmastonmuutoksen haasteisiin, muutamissa maissa asiassa on jo päästy eteenpäin. Esimerkiksi Belgiassa työmarkkinaosapuolet ovat sopineet ns. eko-shekeistä, joilla maksetaan osa palkankorotuksista ja ohjataan työntekijöiden kulutuskäyttäytymistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Valtio tukee osapuolia siten, ettei työntekijän tarvitse maksa shekeistä veroa. Isossa-Britanniassa työmarkkinajärjestöjen yhteisprojektilla pyritään edistämään hyviä käytäntöjä, joilla työpaikkojen toimintatavat muuttuisivat ympäristöystävällisemmäksi ja yritysten energiankulutus saataisiin pienenemään. Työpaikoille on perustettu ympäristökomiteoita, tiedotusta ympäristöasioista on lisätty ja työtekijöitä koulutettu. Mukana on ollut työpaikkaa. Joustoturvassa voittavat kaikki Joustoturva (flexicurity) on periaate, jonka keskeisenä ajatuksena on etsiä toimiva tasapaino työntekijää turvaavan työelämän sääntelyn ja työnantajan joustotarpeiden välille. Se osoittautui talouskriisin aikana monessa EU-maassa erittäin toimivaksi. Joustoturva auttoi osaltaan yrityksiä välttämään irtisanomisia ja pitämään kiinni työntekijöistään mm. työajan lyhentämisjärjestelyillä. Myös Euroopan komissio ja neuvosto vannovat kannanotoissaan joustoturvan nimiin. Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten jäsenjärjestöilleen tekemä kysely osoitti, että valtaosa työnantaja- ja ammattiliitoista näkee joustoturvassa mahdollisuuden, jossa kaikki voittavat. Soveltamisessa on tosin edelleen puutteita, esimerkiksi useissa Itä-Euroopan maissa valtio ei kuuntele työmarkkinaosapuolten näkemyksiä työelämää koskevissa päätöksissä. Pehmennystä rakennemuutoksen seurauksiin Ammattiliittojen huoli ja pelko joustoturva-asioissa liittyy monimuotoisiin työsuhdemuotoihin: määräaikaisiin työsuhteisiin, osa-aikatyöhön ja vuokratyöhön sekä talouskriisin seurauksena joissakin EU-maissa toteutettuihin työlainsäädännön heikennyksiin työntekijän irtisanomissuojassa. Työnantajille ovat tärkeitä yritysten toimintaedellytyksiä parantavat, yhdessä työntekijöiden kanssa tehtävät joustavat ratkaisut. Työnantajilla on oltava myös keinoja, jotka mahdollistavat reagoimisen suhdannevaihteluihin työvoiman osalta. Joustavuutta tarvitaan sekä hyvinä että huonoina aikoina. Työnantajien mielestä lainsäädännön pitää tukea joustavan toimintaympäristön luomista. Sekä työnantajat että työntekijät korostavat koulutuksen merkitystä sekä tarvetta riittävään kansalliseen työttömyysturvaan. Niillä pehmennetään rakennemuutoksista väistämättä seuraavia työvoiman vähentämistarpeita ja autetaan työntekijöitä siirtymään nopeasti uusiin tehtäviin. EK:n EU-uutiskirje /

12 Uusi työohjelma valmisteluun kesällä Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet pohtivat ensi kesänä uutta työohjelmaa tuleville vuosille. EK:n mielestä on ollut tärkeää ja hyödyllistä, että eri maiden työmarkkinaosapuolet ovat päässeet vaihtamaan tietoja ja kokemuksia. Myös tulevaisuudessa eurooppalaisen työelämän keskeisiä kysymyksiä tulee pohtia työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopimalla asialistalla. Joustoturva on tärkeää pitää mukana keskusteluissa. Liitteenä Suomen, Saksan ja Tanskan Flexicurity-raportit. Muiden maiden raportteja voi kysellä lisätietojen antajilta. Suomi (pdf) Saksa (pdf) Tanska (pdf) Asiantuntijat Minna Etu-Seppälä ja Anu Sajavaara Elinkeinoelämän EU-linjaukset ilmestyneet myös englanniksi Elinkeinoelämän EU-linjaukset vuoteen 2015 kokoavasta julkaisusta on ilmestynyt englanninkielinen versio How Europe can Stimulate Growth EK s EU Policy Recommendations up to Tekstiä on räätälöity paikoin suomenkieliseen versioon verrattuna, jotta sanoma avautuisi paremmin ulkomaiselle lukijalle. Muutoin julkaisu noudattaa suomenkielistä rakennetta. Englanninkielinen julkaisu Suomenkielinen julkaisu EK:n EU-uutiskirje /