Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Piepellä reilut 40 lasissa. Siivoustuotanto palkittiin s. 6 Vapaaehtoistyötä tarjolla s. 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Piepellä reilut 40 lasissa. Siivoustuotanto palkittiin s. 6 Vapaaehtoistyötä tarjolla s. 9"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Piepellä reilut 40 lasissa Siivoustuotanto palkittiin s. 6 Vapaaehtoistyötä tarjolla s. 9

2 PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 2008 Hyvinvoinnista kannetaan yhdessä vastuuta ARI JÄRVELÄ Hyvinvointi on tyytyväisyyttä omaan elämään ja tasapainoa arjen vaatimusten ja mahdollisuuksien välillä eri elämäntilanteissa. Hyvinvointi on myös osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja ympäristöön. Työhyvinvointi on hyvinvoinnin osa-alue. Ihmistä ei voida hajottaa osiin, sillä eihän voida kokonaan erottaa toisistaan työ-, koti-, harrastus- ja läheishyvinvointia. Yhden alueen hyvinvointi heijastuu toisen alueen hyvinvointiin ja valitettavasti myös toisinpäin. Tasapainoinen elämänhallinta edellyttää, että elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa, on työtä, vapaa-aikaa, harrastuksia ja läheisiä ihmisiä. Vietämme huomattavan paljon aikaa töissä, tämä oikeuttaa tarkastelemaan työhyvinvointia lähemmin. Työnteon ei tulisi aiheuttaa meille fyysisiä ongelmia eikä psyykkistä kuormitusta. Ihan näin yksinkertaista ei työelämä kuitenkaan ole. Erityisesti terveydenhuollossa, kuten laitoshoidossa, tukija liikuntaelinten ongelmat ovat suurin yksittäinen sairauspoissaolojen syy tai taustatekijä. Ihmisten hoitaminen on edelleen työvoimavaltaista palvelu halutaan tehdä ihmiseltä ihmiselle. Asiakkaan toimintakyvyn heiketessä hän tarvitsee paljon apua, ja se on raskasta työtä. Nykyajan työnantajat ja esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja, jotta niitä voidaan vähentää. Meidän kannattaa ehkäistä sairauspoissaoloja, jotta työtaakka töissäoleville ei nousisi liian suureksi. Tätä silmälläpitäen laitoshoidossa on meneillään poissaolojen hallintaprojekti. Projektissa pyritään edistämään työhyvinvointia ja työturvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään pitkiä sairauspoissaoloja ja ennenaikaikaista eläköitymistä. Projekti tähtää työhyvinvoinnin turvaamiseen myös tapauksissa, jolloin työyhteisössä on paljon pitkiä sairauspoissaoloja. Esimiestyöllä ja sillä, kuinka oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja ammattitaitoisesti työyksikköä johdetaan, on suuri merkitys yksikön työhyvinvointiin. Suomalaisten johtajien vahvuuksia ovat asiallisuus ja käytännönläheisyys. Näiden vahvuuksien päälle on hyvä rakentaa eettistä johtamista, jota tarvitaan poissaoloja koskevissa ratkaisuissa. Mutta vaikka esimiehillä onkin suuri vaikutus työyhteisön hyvinvointiin, ei kukaan vastaa yksinään hyvinvoinnista tai työilmapiiristä. Meillä jokaisella on vastuu itsestämme, omasta hyvinvoinnistamme ja jaksamisestamme. Toisille ei jaksa antaa hoivaa, jos ei itse välillä lepää. Työilmapiiri rakentuu siinä yhteisössä, missä työ tehdään. Työilmapiiristäkin me olemme vastuussa yhdessä. Kannattaa pysähtyä miettimään, olenko minä sellainen työkaveri, jonka kanssa itse haluaisin tehdä töitä. SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Piepe on tehnyt 40 vuotta asfalttitöitä 5 Infratuotanto on uusi kaupungin liikelaitos 6 Siivoustuotanto sai kunniaa 7 Kehitysvammaisten palvelutuotanto siirtyy Tampereelle 9 Nuorten Olympiafestivaaleissa töitä sadoille vapaaehtoisille 11 Tampereen sähkölaitos juhlii 120 vuottaan 13 Ranskalais-suomalainen koulu on suosittu 14 Koulunkäyntiavustaja tekee töitä myös vanhusten parissa 15 Henkilöstökassan korot muuttuivat 15 Uusia työntekijöitä etsitään Rekrytointimessuilla 15 Tarmo Touhunen 16 Netti-Nysse menestyy 16 Mediaskooppi kertoo aikuisille netistä Ella Suojalehto laitoshoidon johtaja VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 44. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ tiedotus/ julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Moottoripyöräilyä harrastava Pekka Jokinen on työskennellyt Tampereen kaupungin palveluksessa yli 40 vuotta. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 TEKSTI MATTI WACKLIN Pyörän päällä saa aistia tuulen huminan ja maaseudun tuoksun. Siinä on vapauden tunne. Joskus alkuvuosina ajamiseen innosti ennen kaikkea se, että moottoripyörän avulla sai solmittua kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen. Pekka Jokinen, 62, tietää, mistä puhuu, vaikka myöntääkin pilke silmäkulmassa, että jälkimmäinen syy ajamiseen on jo jäänyt taustalle. Yhä moottoripyörällä ajava nyt alla on 1800-kuutioinen Honda tamperelainen legenda aistii tuulen tuiverruksen myös työssään. Työvälineenä on sulan aikana asfalttijyrä, jota Jokinen ajaa eri puolilla Tamperetta sijaitsevilla, vaihtuvilla työmaillaan. Vauhdin hurmasta ei voi tässä puhua, mutta olen viihtynyt työssäni. En voisi kuvitella itseäni toimiston pöydän ääreen. Kai mieli on sen verran rauhaton. Telakkatöistä Satakunnankadulle Vastikään yli 40-vuotisesta työstään kaupun- gin palveluksessa kahden raidan kultaisella merkillä palkittu Pekka Jokinen muistaa tarkasti ensimmäisen työpäivänsä. Se oli 12. huhtikuuta Tulin suoraan Ruotsista telakkatöistä. Ensimmäinen keikka oli Amurin koulun kulmilla. Kaupunki ryhtyi tuolloin tekemään itse asfalttitöitä, joita on jatkunut näihin päiviin. Alussa erillistä jyrää hinattiin traktorilla. Asfalttiaseman tehot olivat paljon pienempiä kuin nyt. Silloin tuotettiin kymmenen tonnia tunnissa. Nyt Tarastejärven asfalttiasema tekee samassa ajassa 120 tonnia. Tehojen kasvu on tuntunut myös työssä. Tietty leppoisuus on kadonnut, kun työtahti on kiihtynyt. Nykyään pitää täyttää lippuja ja lappuja pienestäkin asfaltin paikkauksesta. Toisaalta samaa perustyötä tämä on. Asfaltti on edelleen mustaa ja kuumaa. Asfalttijyrän kuljettaja on nähnyt työvuosiensa aikana myös myönteisiä muutoksia. Vanhat jyrät koettelivat kuskin jäseniä. Tärinä tuntui voimakkaasti kehossa. Nykykoneissa tärinä on saatu eliminoitua. Tekniikka on tullut helpottamaan asfalttimiesten elämää muutenkin. Kuumaa asfalttia ei enää levitetä lapioilla, kuten vielä 1970-luvulla tehtiin. Suuria hevosvoimia kesyttänyt Jokinen on viihtynyt kaupungin töissä. Alussa houkuttelivat kaupungin työntekijöilleen tarjoamat hyvät edut. Vaikka terveydenhoitoon liittyviä etuja onkin karsittu, asfalttiporukka on tuntunut mukavalta työpaikalta. Hän on porukan vanhin, mutta joukossa on muitakin pitkään työskennelleitä. Tämä on moneen työhön verrattuna itsenäistä hommaa. Jawasta Hondaan Paremmin Piepenä tunnettu Pekka Jokinen ei kuulu siihen trenditietoiseen, yhä kasvavaan porukkaan, joka etsii moottoripyöräilystä paluuta kadonneeseen nuoruuteen. Hän kiipesi pyörän selkään ensi kertaa jo 16-vuotiaana. Pyöränä oli 350-kuutioinen Jawa, jonka vuosimalli oli Moottoripyöräily on Piepelle VILLE SAHA Koronan jengin pomo on ollut jo yli 40 vuotta kaupungin asfalttitöissä Koronan jengin palkintokaappikertoo omia tarinoitaan muun muassa historiallisista kokoontumisajoista. Piepe ajaa Niin kauan kuin pyörä pysyy käsissä 3

4 VILLE SAHA elämäntapa, joka ei ole unohtunut kuusikymppisenäkään. Nuorena miehenä ajoin kesässä jopa kilometriä. Nyt kilometrejä tulee paljon vähemmän ehkä 3000 kesässä. Pyörätkin ovat vaihtuneet moneen kertaan. Jokinen hankki itselleen jo vuonna 1967 englantilaisen 650-kuutioisen Triumfin. Se oli harvinainen peli, joka herätti ympäristössään huomioita ja toi statusta. Piepe on tamperelainen legenda, josta monella 1950-luvulla ja 1960-luvulla syntyneellä tamperelaisella on oma mielikuvansa. Sen taustalla on kuulu Koronan jengi, jolla oli tapana kokoontua Teiskontien ja Kalevan puistotien kulmassa sijainneeseen Tuotannon baariin 1960-luvun alkuvuosista lähtien. Se oli nuorten moottoripyöräilijöiden joukko, joka keräsi katseita. Muutamat Kalevan ja Tammelan kulmien pikku pojat ovat muistelleet, että Koronan jen- Tamperelaisbaarista tunnetuksi tehnyt moottoripyöräkerho on vaihtanut nimensä ajan henkeä vastaavaksi. Kerhohuoneelta löytyy asiaankuuluva työkaluarsenaali. gin pyörät vetivät puoleensa. Nuorten kuskien uho myös vähän pelotti, vaikkei porukalla ollutkaan väkivaltaista mainetta. Välillä Korona-baarin tädit hermostuivat meihin, kun maksavia asiakkaita ei mahtunut sisään. Pyörät kertoivat kesän tulosta Piepe Jokinen oli sittemmin yhä toimivaksi moottoripyöräkerhoksi muuttuneen Koronan jengin itseoikeutettu pomo. Siitä kertoo Tampereen 70-luku -kirjan kansissa oleva Eino Niemisen ottama valokuva, jossa jengi poseeraa moottoripyöriensä kanssa. Jokinen on kuvassa kuski, joka näyttää saavan muita enemmän kunnioitusta. Koronan jengi näkyi myös Tampereen katukuvassa. Tapana oli, että joukko ajoi joka huhtikuu Korona-baarista lähtien halki kaupungin. Kovaäänisten pyörien jono viestitti samalla kaupunkilaisille, että kesä on tulossa. ARI JÄRVELÄ Se oli aina hieno hetki, kun pääsi keväällä ensimmäistä kertaa liikenteeseen. Kesän aikana käytiin eri puolilla Suomea katsomassa TT-kisoja. Imatra, jossa oli MM-osakilpailu, oli kesän kohokohta. Siihen aikaan melkein asuin pyörän päällä. Hän on pitänyt asemansa vieläkin. Jokinen on nyt Corona MC-clubiksi muuttuneen kerhon kunniapuheenjohtaja. Joukko on kokoontunut vuosien varrella ensin vanhalla urheilumajalla Kaupissa, sitten Ruotulassa ja Nekalassa, jossa on kerhon nykyinen toimitila. Piepen neuvoja kuunnellaan vieläkin tarkkaan. Petrosta Piepeksi Pekka Jokinen tunnetaan Tampereella nimenomaan lempinimellään. Sain sen jo pikkupoikana Hatanpään siirtolapuutarhassa. Se vääntyi Pekasta. Olin ruskea ja kai vähän etelämaalaisen näköinen. Ensin olin Pietro, mutta nimi vakiintui Piepeksi, kertoo Jokinen. Piepen kuukaudet työelämässä alkavat olla vähissä. Hän on päättänyt jäädä eläkkeelle tulevan vuoden aikana, vaikka ammattilaiselle olisi tarjolla työtä. Jokinen on viime vuosina työskennellyt talvet lumenaurauksessa. Ensi talven vielä auraan lumia, mutta sitten siirryn eläkkeelle. Moottoripyörällä jatkan siihen asti pyörä pysyy hyppysissä. Ja onhan niitä kolmipyöräisiäkin, jos tavallinen pyörä alkaa tuntua raskaalta. Tämä ei kulje ihan yhtä liukkaasti kuin 1800-kuutioinen Honda, sanoo Pekka Jokinen, joka on ehtinyt testata pitkän uransa aikana monenlaisia asfalttijyriä. 4

5 Tampereen infratuotanto -liikelaitoksen osana toimii muun muassa katu- ja vihertuotanto. Organisaatio muuttuu ensi vuoden alussa. Kuva Sorin aukion kunnostustyömaasta. ARI JÄRVELÄ lähtöinen, kilpailukykyinen liikelaitos, joka voi joillakin osa-alueilla toimia myös seudullisesti. Tavoitteena on määrittää kaupungin oman palvelutuotannon osuus verrattuna ulkopuolisilta ostettaviin palveluihin sekä ylläpitää omaa tuotantoa tavoitteen mukaisesti. Infratuotantoa kehitetään vaiheittain. Vuoden 2009 alussa tuotantoyksiköt yhdistetään yhteisen johdon alaisuuteen, mutta ne jatkavat aluksi toimintaansa omina tulosalueina. Jo tänä syksynä on mietitty tuotantoyksiköiden talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämistä ja yhdenmukaistamista katu- ja vihertuotannon hallinto- ja talouspäällikön, Annamari Kortesaaren, vetämänä. Uusi liikelaitos yhdistää tuotantoyksiköitä Tampereen infratuotanto aloittaa ensi vuoden alussa TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Kaupungin katu- ja vihertuotanto, auto- ja konekeskus sekä suunnittelupalvelut yhdistyvät vuoden 2009 alussa Tampereen infratuotanto -liikelaitokseksi. Sen liikevaihto tulee olemaan noin 75 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 800. Loppuvuodesta infratuotannolle valitaan toimitusjohtaja. Uuden liikelaitoksen tarkoitus on palvella kaupungin omaa tilaaja mahdollisimman hyvin ja tehdä tilaaminen ja palvelukokonaisuuksien hallinta helpommaksi. Hallinnollisten raja-aitojen poistuessa voidaan kehittää uusia palvelukokonaisuuksia ja toimintatapoja. Myös henkilöstön liikkuvuus liikelaitoksen sisällä mahdollistuu, ja näin voidaan paremmin tasata tuotannon kapasiteettia tilausten mukaisiksi. Infratuotannosta rakennetaan asiakas- Katu- ja vihertuotannon organisaatio uudistuu Katu- ja vihertuotannon sisällä organisaatio muuttuu vuoden 2009 alusta paremmin sopimusohjausta ja projektitoimintaa palvelevaksi. Organisaatioon muodostetaan neljä uutta toimintakokonaisuutta. Kunnossapitopalvelut tuottaa katu- ja viheralueiden kunnossa- ja ylläpitopalveluja, ja siihen kuuluvat myös metsänhoito, puutarha ja taimistot. Kunnossapitopalvelujen päällikkönä toimii Petri Kujala. Rakentamispalvelut tuottaa laajasti kaupunkiympäristön rakentamispalveluita. Se rakentaa ja peruskorjaa muun muassa katuja, siltoja, toreja ja puistoja. Yksikköä vetää Hannu Haapalainen. Tuotantopalvelut tukee muita katu- ja vihertuotannon toimintoja erikoisosaamisellaan tai myy tuotteitaan katu- ja vihertuotannon ulkopuolelle. Tukipalvelujen päällikkö on Mikko Vellamo. Tuotantopalveluihin kuuluu asfalttituotanto, kivi- ja soravarasto, lumen ja maan vastaanotto, liikennevalot sekä työpaja ja varasto. Petri Kantolan vetämään laskenta- ja rakennuttamispalveluihin keskitetään kaikki laskentaan, rakennuttamiseen ja laadunohjaamiseen liittyvät toiminnat. Katu- ja vihertuotannon hallinto, toimistopalvelut sekä laskenta- ja rakennuttamispalvelut on keskitetty Nekalan toimipisteeseen, Viinikankatu 42:een. Yhdyskuntatuotannon viranomaispalvelut tilaajalle Yhdyskuntatuotannon viranomaispalvelut siirretään tuotannosta tilaajapuolelle ensi vuoden alusta. Viranomaispalveluihin ovat kuuluneet ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta, katutilavalvonta, kaupunkimittaus ja palvelupiste Frenckell. 5

6 Vuoden 2008 puhtausalan yhteisö: Tilakeskuksen siivoustuotanto Tampereen Tilakeskuksen siivoustuotantoyksikön siivooja Asta Ahonen (vas.) siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen ja siivooja Virpi Koskinen ovat iloisia saamastaan kunniasta olla vuoden 2008 puhtausalan yhteisö. TEKSTI RAIJA LINDELL Tampereen kaupungin tilakeskuksen siivoustuotantoyksikkö on valittu vuoden 2008 puhtausalan yhteisöksi. Valinnan tehnyt Siivoustaito-lehti nostaa vuosittain esiin puhtausalaa edustavan esimerkillisen yhteisön. Valintaperusteina ovat henkilöstön ammattitaidon lisääminen, toiminnasta tiedottaminen, ulospäin suuntautuneisuus ja yhteisön toiminnan kehittäminen. Valinnan on suorittanut ammattilehden toimitus yhteistyössä alan edustajien kanssa. Siivoustaito-lehti on valinnut puhtausalan yrityksen tai yhteisön vuodesta Puhtausalalla Suomessa toimii tuhansia yrityksiä ja yhteisöjä. Siivoustuotantoyksikkö kuuluu Tilakeskuksen kiinteistöpalvelutuotantoon. Tilakeskus huolehtii Tampereen kaupungin omistamien tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä tavalla. Tilakeskuksen toimitusjohtaja on Ilkka Ojala ja siivoustuotantoyksikön johtaja on siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen. Siivoustuotantoyksikköön kuuluu siivoustuotantopäällikkö, kuusi palveluesimiestä ja noin 220 siivoojaa. Siivottavaa pinta-alaa yksiköllä on kaikkiaan neliötä. Kokonaisuudessaan puhtauspalvelujen ala on Suomessa merkittävä työllistäjä, sillä alalla työskentelee noin henkilöä. Monipuolista osaamista ja yhteistyötä Vuoden puhtausalan yhteisön valinnan tarkoituksena on tunnustuksen antaminen alalla me- ARI JÄRVELÄ nestyneelle ja toimintaansa mallikkaasti kehittäneelle yhteisölle. Puhtausala edellyttää huippuunsa viritettyä osaamista monesta näkökulmasta muun muassa koneiden, materiaalien ja kemikaalien tuntemusta sekä työn johtamista. Oikeanlaisella yhteistyöllä tuotetaan paras lopputulos, toteaa Siivoustaito-lehden päätoimittaja Marjatta Lausjärvi. Hän korostaa, että koska ala on erittäin nuori, on tulevaisuus haasteita täynnä. Tietotaito Suomessa on ollut eurooppalaisittain katsottuna korkealla, mutta huipulla pysyminen vaatii tulevaisuudessa kuitenkin entistä enemmän koulutukselta ja tutkimukselta. Autetaan asiakkaita onnistumaan Tilakeskuksen siivoustuotantoyksikkö tuottaa ja Viranomaispalvelujen vakinaisen henkilöstön määrä on noin 140. Suurin osa viranomaispalveluista siirtyy kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksikköön. Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu sekä kaupunkimittaus muodostavat viranomaisyksikötryhmän. Katutilavalvonta sijoitetaan muutoksessa rakennuttaminen ja kunnossapito -ryhmän yhteyteen. Tuki- ja asiakaspalvelut muodostuvat toimisto- ja talouspalveluista, henkilöstöasioista ja arkistosta sekä palvelupiste Frenckellistä. Ryhmää vetää hallintopäällikkö. Ympäristöpalveluista kuitenkin elintarvikevalvonta, terveydensuojelu sekä eläinlääkintä menevät terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajayksikköön, ne ovat jo aiemminkin kuuluneet samaan ydinprosessiin. Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen siirtyy konsernihallintoon perustettavaan kaupunkikehitysryhmään. Luontokoulu Korento siirtyy ympäristöpalvelujen alta päivähoidon ja perusopetuksen yhteyteen tuotantopuolelle. 6

7 Siivouksen arvo ja merkitys Sanotaan, että siivouksen tulosta ei huomaa ennen kuin sitä ei ole. Todellisuudessa ilman puhtauspalvelualan työtä koko yhteiskunta pysähtyisi. Monesti emme oivalla, että kun puhutaan sairaalahygieniasta tai elintarvikehygieniasta, maailmanlaajuisten tautiepidemioiden torjunnasta tai puhtaasta ja turvallisesta ruuasta, kaiken tämän takana on aina omalta osaltaan puhtaudesta huolehtiva ammattitaitoinen ja vastuuntuntoinen henkilöstö. Kun haluamme vapaa-ajallamme harrastaa liikuntaa, käydä uima-hallissa tai kuntosalissa, meille on tätä varten hoidettava puhtaat tilat. Työpaikoilla puhutaan paljon allergioista ja sisäilmasta. Hyvän ja terveellisen sisäilmankin ylläpitämisen perusta on tavassa tehdä oikeat asiat oikein. Pelkästään siivous muodostaa noin 30 prosenttia kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. Marjatta Lausjärvi Puhtaustieto Oy ARI JÄRVELÄ TEKSTI MATTI WACKLIN Aivokapasiteetti on tietysti koetteilla monenlaisten uusien tietokoneohjelmien opettelussa ja muutos pelottaa aina. Silti pidän siirtymistä Tampereen kaupungin palkkalistoille mahdollisuutena. Erityisesti odotan yhteistyön tiivistymistä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Kehitysvammaisten taideverstasta Wärjäämöä ja siihen liittyvää alakerran kahvila-myymälää Tammerkosken rantamaisemissa johtava Sari Huotari Sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä siirtyy kaupungille lähes sata työntekijää kehittää asiakaslähtöisiä siivouspalveluita ympäristöystävällisellä tavalla. Ammattitaitoisella siivouksella mahdollistetaan kiinteistöjen pitkä käyttöikä, tilojen toimivuus, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys. Näin autamme asiakkaita onnistumaan ydintoiminnoissaan, selittää siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen. Siivoustuotantoyksikkö vastaa strategisesti merkittävien ja puhaustasovaatimukseltaan vaativien tilojen siivouksesta tilakeskuksen omistamissa kiinteistöissä. Siivoustuotantoyksikön siivouskohteita ovat perusopetuksen tilat, virastot, uimahallit ja avoterveydenhuollon tilat. Näissä kohteissa tuotamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia, asiakaslähtöisiä, kunnallisia siivouspalveluja ja olemme koko kiinteistötoiminnan tukena varmistamamassa ja turvaamassa rakennusten elinkaarenaikaista toimintaa, kertoo Koskinen. Sari Huotari odottaa yhteistyön tiivistymistä Kehitysvammaisten taideverstaan Wärjäämön johtaja Sari Huotari ohjaamassa Marika Vihtosta kankaan värjäämisessä. 7

8 Jokohan väriä on tarpeeksi, Sari Huotari ja Marika Vihtonen testaavat. on yksi 96 työntekijästä, jotka siirtyvät vuodenvaihteessa Tampereen kaupungin palvelukseen. Syksyllä 2006 avattu Wärjäämö on tähän asti toiminut Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yksikkönä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Paras-hanke lakkauttaa erityishuollon kuntayhtymän vuodenvaihteessa ja kehitysvammahuolto organisoidaan uudelleen. Tampereen kaupunki ottaa ensi kertaa historiansa aikana hoitaakseen kehitysvammaisten palvelujen tuottamista. Tähän asti palvelut on ostettu kuntayhtymältä, yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Kun kuntayhtymä lopetetaan, Tampereella toimineet kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä asumisen yksiköt tulevat osaksi kaupungin palvelutuotantoa. Palkkalistoille tulee ohjaajia, lähihoitajia, johtajia ja monia muita kehitysvammatyön ammattilaisia. Heitä on yhteensä 63. Samassa yhteydessä kaupungille siirtyy myös Kuusikon perhekuntoutuskeskus, joka tulee osaksi lastensuojelun erityispalvelujen perhetukikeskuksia. Kuusikossa on runsaat 20 työntekijää. Suuri operaatio Vaikka yksiköiden tarjoamat palvelut pysyvät ennallaan, kyse on suuresta operaatiosta. Kymmenen yksikön ja lähes sadan työntekijän siirtyminen kaupungin leipiin vaatii paljon koulutusta ja pienten yksityiskohtien viilaamis ta, kertoo kehitysvammapalveluita johtamaan ryhtyvä palvelupäällikkö Marjaa na Räsänen. Hän on tähän asti työskennellyt kuntayhtymän tehtävissä Ikaalisissa, Parkanossa ja Vammalassa. Valmisteluissa tiiviisti mukana ollut Räsänen sanoo, että kuntayhtymästä siirtyvät työntekijät ovat ottaneet muutoksen vastaan tyynesti, vaikka monenlaiset uudet käytännöt vaativatkin opettelua. Luottavaisin mielin me otamme muutoksen vastaan. Kaupungilla ei ole aiempaa kokemusta kehitysvammahuollosta, joten tuomme mukanamme erityisosaamista. Siihen kuuluu kehitysvammaisuuteen liittyvien ennakkoluulojen ja rajojen ylittäminen, sanoo Hevoshaankadulla Pappilassa vastaavana hoitajana työskentelevä Mervi Lehonoksa. Pappilassa on kaksi kehitysvammahuollon yksikköä Pellava ja Puuwilla. Edellinen on seitsemän kehitysvammaisen ARI JÄRVELÄ päivätoimintakeskus, jossa on kolme työntekijää. Jälkimmäinen tarjoaa 14 aikuiselle kehitysvammaiselle asumispalveluja. Yksikkö työllistää kymmenen ihmistä. Lehonoksa muistuttaa, että Tampereen kaupunki tarjoaa suurena työnantaja paljon mahdollisuuksia, jos kehitysvammahuollon työntekijä haluaa vaihtaa työpaikkaa. Työpaikat turvattu Muutoksia kaupungin puolesta valmistellut hallintopäällikkö Tuula Haapio uskoo, että kaikki mahdollinen on tehty kehitysvammahuollon siirtymisen onnistumiseksi. Mukana on ollut paljon toimijoita. Juna kulkee varmasti eteenpäin. Muutos ei nosta erityisiä tunnekuohuja, sillä siirtyjille taataan työpaikat viideksi vuodeksi. Jos muutoksia myöhemmin tulee, senkin jälkeen kaupungilta löytyy varmasti töitä. Kaupunki on hyvä työnantaja, todistaa Haapio. Hän sanoo, että Tampere tarjoaa uusille työntekijöilleen sellaisia etuja, joita kuntayhtymä ei ole heille tarjonnut. Monet pitävät henkilöstökassaa, sairauskassaa ja työsuhdematkalippujärjestelmää merkityksellisinä. Kaupunki on panostanut muutoksessa informaation jakamiseen, mikä on Haapion mukaan osoittautunut tärkeäksi toimeksi. Pääluottamusmies Tarja Karetoja arvelee, että muutosta on valmisteltu hyvässä hengessä eikä henkilöstöllä ole siihen huomauttamista. Liikkeenluovutuslaki edellyttää, että työntekijät siirtyvät kaupungin palvelukseen vanhoina työntekijöinä, joiden kaikki palkkaedut säilyvät ennallaan. Wärjäämön Sari Huotari tietää, että kaupungin arkiset käytännöt saattavat aiheuttaa aluksi totuttelua ja paljon kysymyksiä. Silti perustyö on samaa kuin kuntayhtymässäkin. Olen optimistina luottavainen. Muutos on kuin puutarhan hoitoa. Jyvät on kylvetty, mutta emme vielä tiedä millaisia kukkia kasvaa. Huotarilla on ehdotus kaupungin sisäisen yhteistyön kehittämiseksi. Toivotan kaikki tervetulleiksi tutustumaan Wärjäämöön vaikka Finlaysonin joulun aikaan joulukuuta, jolloin meillä järjestetään joulumyyjäiset. Silloin kaikki kaupungille siirtyvät kehitysvammaisten avopalvelujen toimipisteet esittäytyvät. 8

9 ARI JÄRVELÄ Tampere hioo olympia-areenat kisakuntoon Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien järjestelyihin Tampereella tarvitaan satoja vapaaehtoistyöntekijöitä. Uintikeskuksessa paikkoja katsastamassa vapaaehtoistyötä kisojen hyväksi tekevät markkinointiryhmän puheenjohtaja Maria Arokallio (vas.) ja opettaja Jaana Sudenvaara- Kulmala, joka toimii voimistelun lajivastaavana. TEKSTI JAANA KALLIOMÄKI Kiireet ovat toden teolla alkamassa ensi kesän Euroopan nuorten olympia-areenoilla, kun Tampereen liikuntapalvelujen henkilökunta hioo suorituspaikat kisakuntoon. Uintikeskukseen esimerkiksi rakennetaan alkuvuodesta kiinteä katsomo. Keskus on saanut uuden videotulostaulun, joka palvelee myös uimahallin asiakkaita infotauluna. Liikuntapaikoille on tehty myös muita tarvittavia hankintoja. Eri lajien välinehankintoja kilpailutetaan parhaillaan. Ratina peruskorjattiin viime kesänä, joten se on nyt erinomaisessa kunnossa, Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien projektipäällikkö Mikko Heinonen muistuttaa. EYOF:n kisaorganisaatio on tehnyt hyvää yhteistyötä kaupungin usean organisaation kanssa, mistä kiitos. Kisat on selvästi otettu yhteiseksi haasteeksi. Kaupungin väkeä on varmasti paljon mukana myös vapaaehtoisina, hän iloitsee. Majoitus kunnossa Järjestelyt ovat edenneet aikataulussaan. Yksi suuri haaste poistui työlistalta, kun sopimukset majoitusjärjestelyistä allekirjoitettiin lokakuussa. Vuoden 2005 MM-kisakylän kalustanut Suomen PQP vuokraa 2600 sänkyä ja muut tarvittavat kalusteet kisavieraita varten. Liinavaatteiden ja kisakylän siivouksen hankintoja pohditaan parhaillaan. Olympiafestivaalien 2600 urheilijaa asuvat Hervannan Mikontalossa ja uusissa Tekniikantorneissa, loput 700 Poliisiammattikorkeakoululla. Muuttopalvelu Niemi Oy vastaa Mikontalon B-, C-, ja D-rappujen muutoista ja majoituksen kalustamisen logistiikasta. Järjestäjät ovat allekirjoittaneet myös sopimukset kisatuotteiden suunnittelusta ja myynnistä ja kisakolikosta. Kisakiinnostus ollut suuri Olympiatulen jalustan suunnittelijan, stadionin peruskorjauksenkin suunnitelleen arkkitehti Jarmo Sepän työ alkaa myös olla loppusuoralla. Jalustan toteuttaa Tampereen Tilakeskus. Kisoihin odotetaan 3300 joukkueenjäsentä Euroopan Olympiakomitean 49 jäsenmaasta. Euroopan vuotiaiden nuorten olympiafestivaali, European Youth Olympic Festival eli EYOF, järjestetään Tampereella Kilpailulajeja on yhdeksän seitsemässä eri kilpailupaikassa. Avajaiset pidetään jäähallissa, päättäjäiset Ratinassa. Sadat vapaaehtoiset tekevät olympialaisia Maria Arokallio tarjoaa pariksi viikoksi työtä ruokapalkalla, mutta hakemuksia on tullut jo satoja. Yli puolet niistä on ulkomailta. Arokallio pestaa vapaaehtoisia ensi heinäkuussa Tampereella pidettäviin Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleihin. Tapahtuma vaatii sujuakseen noin 1500 vapaaehtoisen työpanoksen. Mukaan siis pääsee vielä. Kisojen markkinointiryhmän puheenjohtaja kertoo, että nuorilta nuorille -periaatteen mukaisesti töihin toivotaan erityisesti nuoria. Alaikäraja on suomalaisille 15 ja ulkomaalai- Se on majoitustilojen määräämä maksimikoko. Kiinnostus kisoja kohtaan on kyllä ollut niin suuri, että joudumme ehkä jopa hieman supistamaan joukkueiden kokoa. Osallistujat varmistuvat kevään aikana, Heinonen kertoo. Kisoissa on paljon tulevaisuuden lupauksia. Näitä nimiä tulemme näkemään myöhemminkin, hän uskoo. Vanhemmat, valmentajat ja kisaturistit mukaanlukien Tampereelle saapunee jopa vierasta. 9

10 Syysmyrskyt työllistävät vuodesta toiseen Tampereen Veran sähköasentaja Reijo Korvenoja on ollut Tampereen kaupungin leivissä pesille 18 vuotta. Toki kaikenikäiset ovat tervetulleita. Arokallio heittää pallon kaupungin henkilökunnalle ja vinkkaa: Kaikilla ei työssään ole mahdollisuus kansainväliseen kanssakäymiseen. Tämä tarjoaa pehmeän laskun virkistää kielipäätä ja saada kulttuuripääomaa. Nuorten Olympiafestivaalit tuovat Arokallion mukaan kaupunkilaisille loistavan mahdollisuuden nuorten kanssa tekemiseen hienossa, kansainvälisessä urheilujuhlassa. Toista tilaisuutta olympialaisissa työskentelemiseen tuskin tulee. Viikon lohkaisu kesälomasta, ja millaisia elämyksiä! Kuvittele vain Kreikasta tuotavaa olympiatulta. Mökille ehtii sitten vielä kolmeksi viikoksi. Monenlaista työtä tarjolla Moni ulkomainen vapaaehtoinen kiertää kisoja aktiivisesti. Mukana on sellaisia, jotka ovat olleet esimerkiksi Torinon talviolympialaisissa tai Pekingissä tai molemmissa. Hei eivät saa palkkaa eivätkä matkakorvauksia, mutta tulevat silti. Se kertoo paljon olympialiikkeen voimasta, Arokallio pohtii. Talkooväkeä tarvitaan esimerkiksi asiakaspalveluun, akkreditointiin, kisatoimistoon, autonkuljettajiksi, päivystäjiksi majoitukseen, järjestysmiehiksi sekä markkinointiin ja viestintään. 10 On hyvä, jos hallitsee ainakin yhden vieraan kielen, mutta välttämätöntä se ei ole. Tarjolla on myös tehtäviä, joissa kielitaito ei ole ratkaiseva. Toisaalta töitä on myös harvinaisemman kielen taitajille. Jokaiselle joukkueelle esimerkiksi nimetään oma attasea. Vapaaehtoisia tulee myös tamperelaisten seurojen kautta erityisesti toimitsija- ja lajitehtäviin. Arokallio toivoo mukaantulijoilta palveluhenkisyyttä, maalaisjärkeä ja mielellään vähintään viikon sitoutumista. Ainutkertaisen kansainvälisen kokemuksen lisäksi he saavat ilmaiset ruokailut, bussimatkat, työtodistuksen ja ikimuistoista näytettävää lapsenlapsille: Tampereen olympiafestivaalien kisa-asun. Vaikka rekrytointi kestää koko ensi kevään, hakulomake kannattaa jättää vuoden loppuun mennessä. Siten pääsee varmimmin mukaan vapaaehtoisille pidettävään koulutukseen. Lomake löytyy osoitteesta www. tampere.fi/2009 Näytön paikka tamperelaisille Myös Arokallio tekee työtään festivaalien hyväksi vapaaehtoisena. Markkinointiryhmän puheenjohtajana hän on istunut kokouksissa, hankkinut kisayhteistyökumppaneita ja osallistunut yhteistyösopimusten hiomiseen, kisojen televisioinnin suunnitteluun ja kisamaskotista päättämiseen. Kun Tampere lokakuussa isännöi ulkomaisia urheiluvieraita, Arokallio oli mukana emännöintiapuna. Päivät vain venyvät kisoja kohti mentäessä. Mikä saa puurtamaan palkatta? Entinen maajoukkuetason kuulantyöntäjä sanoo, että Nuorten Olympiafestivaalien järjestämisessä tarjoutui hieno mahdollisuus yhdistää urheilu ja oma työ. Arokallio opettaa markkinointia Tampereen ammattiopistossa ja on tehnyt gradunsa sponsoroinnista. Hän on vuosia ollut mukana järjestämässä valtakunnallisia kiekkokarnevaaleja. Nyt kuviot kasvoivat kertaheitolla. On ollut todella hienoa päästä mukaan. On haastavaa ja kannustavaa olla tekemisissä viiden olympiarenkaan kanssa. Teemme yhteistyötä Suomen ja Euroopan olympiakomiteoiden kanssa. Meillä tamperelaisilla on nyt mahdollisuus näyttää, että pystymme luomaan hyvät puitteet yli 3000 kisavieraalle. Kannattaa myös tulla katsomaan, kun Euroopan parhaat nuoret urheilevat. Se ei maksa mitään. Kilpailuja varten hienoon kuntoon laitetut suorituspaikat jäävät kaupunkilaisille, Arokallio muistuttaa. KUVAT ARI JÄRVELÄ Sähköinen TEKSTI RIINA KILPINEN Tammerkosken kuohuista energiantuotantonsa aloittanut Tampereen sähkölaitos on jo juurtunut osaksi tamperelaisuutta. Sähkölaitos on tähän päivään mennessä kulkenut pitkän matkan 120 vuoden ikäiseksi pirteäksi vanhukseksi. Sähkölaitoksen kuluva juhlavuosi huipentuu marraskuussa erilaisiin tilaisuuksiin kahvitteluista näyttelyihin luvun lopulla sähkölaitoksen palveluksessa oli johtajan lisäksi vakinaisesti seitsemän miestä; dynamonhoitaja, hänen apulaisensa, turpiinimies, johdontekijä sekä kolme hiilimiestä kaarilamppujen hoitamista varten. Nyt työntekijöitä on hieman enemmän. Sähkölaitoksen tapahtumarikasta historiaa 1880-luvulla Tampereen katuja valaisivat vielä kynttilä lyhdyt. Amerikassa keksit tiin ensimmäiset käyttökelpoiset hehkulamput, jotka pian rantautuivat myös Suomeen. Sähkövalo syttyi Tampereella ensimmäisen kerran Finlaysonin kutomosalissa, Plevnassa

11 Naistenlahden voimalaitoksen kemistiteknikko Tapio Rantanen tarkastaa veden puhtaudesta kertovaa mittaria. Asentajasta toteutussuunnitte lijaksi siirtynyt Juha-Pekka Mäkinen pitää työyhteisönsä yleistä ilmapiiriä toimivana. 120-vuotias räti 33 vuotta. Korvenojan tehtäviin kuuluvat muun muassa sähköverkkojen ja katuvalojen asennukset. Eniten tässä työssä on vuosien varrella muuttunut tekniikka. Se on kehittynyt valtavasti. Enää ei tarvitse kiivetä sähkötolppiinkaan pylväskengillä, koska traktoreissa on nostolavat. Tosin kyllä ne pylväskengätkin ovat vielä käytössä, Korvenoja toteaa. Tekniikan kehityksestä huolimatta luonnonolot pystyvät yllättämään aina uudelleen. Myrskyjä riittää aina ja niiden myötä siunaantuu myös korjaustöitä. Sen osalta tulevaisuus näyttää lupaavalta, etteivät nämä työt tekemällä lopu, Korvenoja naureskelee. Yhtiöittäminen paransi yhteishenkeä Juha-Pekka Mäkinen työskentelee Tampereen Sähköverkon toteutussuunnittelijana Ratinan Sähkötalossa nyt toista vuotta. Uransa sähkölaitoksella Mäkinen aloitti asentajapuolella vuonna Sähkölaitoksen, vuonna 2005 voimaan tulleen yhtiöittämisen hän näkee positiivisena. Yhtiöittäminen mahdollisti sen, että yhtiöiden sisällä päästiin päättämään itse asioista. Aiempi koko organisaation kattava päätöksenteko oli aina hieman raskassoutuista. Oma päätäntävalta paransi heti myös yhteishenkeä työntekijöiden kesken, Mäkinen pohtii. Yhtiöittämisen myötä tulivat Mäkisen mukaan myös suurimmat muutokset. Ennen saattoi esimerkiksi vain soittaa jollekin ja sanoa, että menkää sinne ja tehkää se homma. Nyt samat palvelut tilataan ja laskutetaan sähköisesti. Tulevaisuuden näkymät siintävät Mäkisen mielessä suhteellisen luottavaisina talouden vuonna Marraskuun 15. päivänä 1888 Tampereen kaupungin sähkölaitos valaisi ensi kertaa kaupunkia. Ensimmäinen vesivoimalla käyvä sähkölaitos käynnistettiin vuonna Tampereen Sähkölaitos ryhtyi jakamaan valovirtaa yksityisille kuluttajille 1800-luvun lopussa. Uuden Tammerkosken vesivoimalaitoksen vihkiäisiä juhlittiin vuonna Naistenlahden voimalaitos 1 otettiin käyttöön vuonna 1971 ja Naistenlahti 2 sai koneistonsa pyörimään kuusi vuotta myöhemmin. Lielahden maakaasuvoimalaitos aloitti energiantuotantonsa Vuosi 2005 toi mukanaan uudet tuulet. Organisaatiomuutoksessa sähköverkkotoiminta yhtiöitettiin Tampereen Sähköverkko Oy:ksi ja sähköverkkojen rakennus- ja kunnossapitoyhtiöksi perustettiin Tampereen Vera Oy. Molempien emoyhtiöksi tuli Tammerkosken Energia Oy. Tampereen Sähkölaitos pysyi edelleen Tampereen kaupungin liikelaitoksena. Vuonna 2007 toiminta keskitettiin Ratinan toimipisteeseen. Sähköasentaja Reijo Korvenoja on varautunut syksyn myrskyjen aiheuttamiin korjaustöihin. Työmaana on tällä kertaa kuitenkin sähköjakajan korjaaminen Tammelantorilla. 11

12 alavireisestä tilanteesta huolimatta. Eiköhän töitä riitä niin kauan kuin sähkö vain käy kaupaksi. Jos talous alkaa mennä alas, niin se tarkoittaa sitä, että uusien sähköverkkojen rakentamista vähennetään. Tervetuloa synttärikahveille ja näyttelyyn! Sähkömittarinlukijoita tarvitaan vielä Hanna Plym on työskennellyt kymmenisen vuotta mittarinlukuhommissa ja tiiminvetäjänä. Sähkölaitos ja Tampereen Vera saavat työnantajina häneltä kiitosta. Parasta on vaihtelevuus, vastuu ja työn itsenäisyys. Asiakaspalvelutyötähän tämä osaltaan on, joten erilaisten ihmisten tapaaminen tuo työpäiviin aivan uutta sävyä. Kaiken kaikkiaan tämä on ammatti, joka tarjoaa onnistumisen iloa, Plym kehuu. Jopa Plymin työssään tapaamat asiakkaat ovat silloin tällöin olleet murheissaan mittarinlukijoiden kurjasta kohtalosta kaukoluentaan siirtymisen vuoksi. Vielä ei ketään olla kuitenkaan passittamassa kortistoon. Epävarma tulevaisuus varjostaa nykyään melkein kaikilla aloilla, joten ei tämä sen suhteen ole poikkeus. Mittarinlukijat vain siirtyvät muihin tehtäviin sitten, kun sähkömittareiden etäluku kattaa koko kaupungin. Kyllä kaukoluennassakin tarvitaan toisinaan ihmistä paikan päälle, eli eivät mittarinlukijat vielä ole täysin turhia. Niin innostavaa, ettei malta lopettaa Naistenlahden voimalaitoksen kemistiteknikko Tapio Rantanen on viihtynyt tehtävässään Tampereen Sähkölaitoksella jo vuodesta Työ on ollut niin mielenkiintoista ja antoisaa, että eläkeiästään huolimatta mies suunnittelee jatkavansa samaan malliin vielä niin pitkään kuin terveyttä vain riittää. Kaikkien näiden vuosien varrella työyhteisö on muodostunut tiiviiksi, yhteishenki on hyvä ja kun kaverit ovat täällä, niin miksi tätä vielä pitäisi lopettaa, Rantanen sanoo. Rantasen vastuualueeseen kuuluvat muun muassa työnjohto, Näsijärven veden puhdistaminen voimalaitoksen käyttöön ja laboratoriotoiminta. Aloitin samat hommat 1960-luvun alussa Valkeakosken Säterillä ennen Tampereelle siirtymistä. Työn tavoitteet ovat pysyneet nykypäivään asti samoina, mutta tekniikat ovat kehittyneet huimasti ja automaatio on tullut mukaan kuvioon. On ollut kiinnostavaa päästä seuraamaan kehitystä ja työskentely huipputeknologian kanssa tarjoaa oman haasteensa. Vaihtelua jokapäiväisiin työrutiineihin tuovat laitteiden toimivuuden tarkkailu, vaihtuvat tilanteet ja uusien rakennusten valmistuminen. Parhaillaan rakennetaan uutta biopolttoaineen vastaanottoasemaa Naistenlahteen. Suuri osa työstäni on aivan perustehtäviä, mutta kyllä tässä silti on haastetta kerrakseen, Rantanen myhäilee. T ampereen Sähkölaitos juhlistaa 120-vuotista taivaltaan tarjoamalla kuntalaisille kakkukahvit lauantaina 15. marraskuuta. Täytekakkua ja kahvia on varattu 500 ensimmäiselle. Pannu on kuumana kello Tammerkosken keskiputouksen kohdalla, vesivoima-asemarakennuksen edessä. Osoite on Satakunnankatu 13 b, Tampere. Samana päivänä Sähkölaitoksen merkkivuoden kunniaksi museokeskus Vapriikissa avataan tamperelaisen sähköntuotannon ja energian kulutuksen historiaa käsittelevä näyttely. Näyttely aloittaa Vapriikin Innovaatiot-näyttelysarjan, jossa paikallisen osaamisen historiaan ja nykypäivään uppoudutaan vaihtuvien teemojen avulla. Lisätietoja näyttelystä: TEKSTI JAAKKO KOIVISTO Bonjour! Toivotetaan Aleksanterin ranskalaissuomalaisessa koulussa. 6R-luokka aloittelee uutta lukuvuotta, mutta oppilaiden ajatukset ovat edelleen viime keväässä. Monen vuoden varainkeruu huipentui Pariisiin, vajaan viikon kestäneeseen luokkaretkeen. Matkassa parasta oli, kun olimme katsomassa Riemukaarta ja Champs-Élysees tä, kertoo Valtteri Lehtinen. Ranskalais-suomalaisen koulun opettajan Marjut Rautalinin mielestä Pariisiin tutustuminen on ranskan kielen opiskelijoille erityisen avartavaa. Siksi yksi koulun perinteistä on luokkaretki Ranskaan. Retki, joka on ehdottomasti kaiken varainkeruutyön arvoinen. Aleksanterin koulu sai syyslukukauden alussa uuden rehtorin, kun Leena Kostiainen siirtyi Karosen koulusta keskustan kouluun. Uuden rehtorin mielestä kaksikielinen opetus on rikkaus niin Aleksanterin koululle kuin kaupunkilaisillekin. Hän muistuttaa, että kun luovuudesta paljon puhutaan, niin se kumpuaa usein erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Uudella rehtorilla ranskan kielen opiskelu jo työn alla. Yritän vasta opetella ranskaa, mutta ei se varmasti onnistu ihan hetkessä, naurahtaa Kostiainen. Opettajat aitoja ranskalaisia Ranskalais-suomalainen opetus alkoi Ranskan suurlähetystön ja Tampereen kaupungin yhteistyöllä vuonna 1986 ranskankielisessä leikkikoulussa. Kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin ensimmäinen peruskoululuokka. Nykyään kaksikielistä opetusta saa vajaat 200 oppilasta. Opetuksesta puolet annetaan ranskan kielellä ja puolet suomen kielellä. Sama jako pätee myös henkilökuntaan, sillä puolet opettajista on ranskalaisia. Opettajien hakuun koulu saa apua Ranskan suurlähetystön alaiselta kulttuurikeskukselta, joka auttaa sopivien opettajien löytämisessä. Suurlähetystön avun lisäksi Ranskan valtio palkkaa ranskalais-suomalaiseen kouluun koordinaattorin, jonka pesti voi kestää korkeintaan neljä vuotta. Nykyinen koordinaattori Jean-Marie Falcou aloitti juuri kolmannen vuotensa Tampereella. Tavallisesti palkkaamme Ranskasta opettajan kahdeksi vuodeksi, mutta ovat jotkut jääneet Tampereelle pysyvästikin, kertoo kaksikielisen opetuksen sihteeri Outi Hänninen. 12

13 ARI JÄRVELÄ Ranskalais-suomalaisen koulun opettajan Marjut Rautalinin mielestä Pariisiin tutustuminen on ranskan kielen opiskelijoille erityisen avartavaa. 5R-luokka oli viime keväänä Pariisissa ja kaupungin monet nähtävyydet tulivat tutuiksi, muun muassa Moulin Rouge. Aleksanterin koulussa tavataan kahdella kielellä MARJUT RAUTALIN Ranskalaisilta opettajilta Suomen-pesti vaatii yhteistyökykyä ja mielenkiintoa maamme kulttuuria kohtaan. Suurin osa tulee suomalaisista perheistä Ranskankieliseen opetukseen haetaan erikseen, kuten muillekin erikoisluokille. Toisin kuin voisi luulla, niin suurin osa oppilaista tulee tavallisista suomalaisista perheistä. Vanhemmat haluavat lapsensa ranskankieliseen kouluun mitä moninaisimmista syistä. Usein lapsen perheessä puhutaan ranskaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Koulussamme on myös useita lapsia, joiden vanhemmat eivät osaa lainkaan ranskaa. Vanhemmat ovat saattaneet asua Ranskassa tai heillä voi olla sukulaisia siellä. Joskus vanhemmille on tulossa työkomennus ulkomaille, ja siksi he haluavat lastensa oppivan kieltä hyvissä ajoin, Hänninen kertoo. Kaksikieliseen opetukseen hakeville järjestetään kielikokeet. Oppilaaksi hyväksyminen edellyttää niin suomen kuin ranskan kielen taitoa. Varsinaiseen peruskouluun, eli ensimmäiselle luokalle haetaan usein leikki- ja esikoulun kautta. Leikkikoulussa on kaksi luokkaa. Lisäksi Aleksanterin kouluun kuuluu myös esikoululuokka, 0-luokka. Leikki- ja esikoulun käyneiden lasten kielitaito on jo niin kehittynyt, että kielikokeiden suorittaminen ei tuota heille ongelmia. Alaluokilla kaksikielistä opetusta saaneet voivat siirtyä Pyynikin kouluun, jossa kaksikielistä opetusta jatketaan aina peruskoulun loppuun saakka. 13

14 Koulunkäyntiavustaja Kitta Korhonen on mukana kokeilussa, jossa koulunkäyntiavustajan työpäivä jatkuu hyvinvointiavustajana Länsi-Tampereen kotihoidossa. Lokakuussa Korhonen oli tapaamassa kotihoidon asiakasta Rauha Liitiää. ARI JÄRVELÄ mielekkäitä työkokonaisuuksia ja testata, miten toimialojen välinen yhteistyö toimii käytännössä. Hyvinvointiavustajakokeilussa on yhteensä noin 15 työntekijää. Kokeilun haasteita ovat olleet koulunkäyntiavustajien koulutukseen sopivan työn löytäminen, työpisteiden sovittaminen niin, ettei siirtymisiin kulu kohtuuttomasti aikaa sekä lainsäädännön ja työehtosopimuksen aiheuttamat rajoitukset. Kokeilussa mukana olleet koulunkäyntiavustajat ja heille työtä tarjonneet yksiköt ovat olleet erittäin tyytyväisiä järjestelyyn. Kokeilu jatkuu vuoden loppuun saakka. Hyvinvointiavustajat ovat vastanneet Koukkuniemessä esimerkiksi viriketoiminnan järjestämisestä ja tällaiselle työlle laitoshoidossa on aina tarvetta. Keväällä Koukkuniemessä työskenteli kolme hyvinvointiavustajaa ja syksyllä määrää lisättiin yhdellä. Koulunkäyntiavustajat voivat itse päättää, ottavatko tarjottua työtä vastaan, eli olemme saaneet todella motivoituneita työntekijöitä, iloitsee vastaava osastonhoitaja Marjo Hietala. TEKSTI MINNA PAJUNEN Lisää työtunteja koulunkäyntiavustajille: Työpäivä kuuluu koululaisten ja vanhusten parissa Osa-aikaista työtä tekeville koulunkäyntiavustajille on tarjottu mahdollisuus kokoaikaiseen ja ympärivuotiseen työhön lisäämällä heidän tehtäviinsä muunlaisia töitä. Meneillään on Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen kokeilu, jossa koulunkäyntiavustajat voivat siirtyä työskentelemään Koukkuniemen vanhainkodin asukkaiden tai kotihoidon asiakkaiden avustajiksi koulupäivän päätyttyä ja koulujen loma-aikoina. Tällaisen kokoaikaisen ja ympärivuotisen toimen tarkoituksena on myös houkutella ammattitaitoisia työntekijöitä kaupungin palvelukseen. Kaupungin palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 200 koulunkäyntiavustajaa ja noin 100 aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa. Osa heistä haluaisi tehdä työtä kokoaikaisesti, mutta tähän mennessä kaikille halukkaille ei ole löytynyt sopivia lisätöitä perusopetuksen toimialalta. Siksi yhteistyömahdollisuuksia haetaan muiltakin toimialoilta. Muun muassa ikäihmisten parissa työskentelevien koulunkäyntiavustajien epävirallinen nimike on hyvinvointiavustaja, kertoo perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi. Koulunkäyntiavustajille halutaan tarjota Ikäihmisten palvelu antaa virtaa koulutyöhön Koulunkäyntiavustajat Tarja Räikkä ja Kitta Korhonen ovat työskennelleet hyvinvointiavustajina ikäihmisten parissa viime toukokuusta lähtien. Tarja Räikkä toimii koulunkäyntiavustajana Hervannan Kanjonin koululla ja työskentelee iltapäivisin Koukkuniemen vanhainkodin Varpulassa. Koulunkäyntiavustajan työ vaatii havainnoimista ja myötäelämistä tilanteissa, ja näitä taitoja tarvitaan myös iäkkäiden parissa. Minulla on koulunkäyntiavustajan ja kuntohoitajan koulutus, joten vanhainkodissa ohjaan työntekijöitä asukkaiden nostoissa ja siirroissa ja myös kuntoutan asukkaita. Työpäivään voi kuulua esimerkiksi iäkkäiden kävelytystä ja ulkoilua, viriketoiminnan järjestämistä ja auttamista heidän valmistautuessaan ruokailuun, Räikkä kertoo. Kitta Korhonen työskentelee Lielahden yhtenäiskoululla ja Länsi-Tampereen kotihoidossa. Kotihoidon tehtävät sisältävät asiakkaiden ulkoilutusta, avustamista arkipäivän asioinnissa ja seurustelua heidän kanssaan. Hoidollista vastuuta Kitta Korhosella ei ole. Sekä Tarja Räikkä että Kitta Korhonen ovat tyytyväisiä siitä, että voivat työpäivän aikana kohdata eri-ikäisiä ihmisiä, ja että hektisen kouluympäristön vastapainona on rauhallisempaa työskentelyä ikäihmisten parissa. Työrytmin vaihtelu tukee myös heidän omaa jaksamistaan tehtävissä. Molemmat korostavat sitä, että iäkkäiden parissa työskentely vaatii reipasta ja ihmistä kunnioittavaa asennetta. Myös työkavereiden tuki laitoshoidossa ja kotihoidossa saa hyvinvointiavustajilta kiitosta. 14

15 Tampere etsii uusia tekijöitä! Tampereen kaupunki järjestää Tule Tampereen tekijäksi -rekrytointitapahtuman Tampere-talossa torstaina kello Tapahtumassa esittäytyvät kaupungin liikelaitokset. Tilaisuus on suunnattu erityisesti nuorille, aina yhdeksäsluokkalaisista korkeakouluopiskelijoihin. Toki muutkin Tampereen kaupungin työpaikoista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Tilaisuuden tavoite on lisätä tietoisuutta Tampereen kaupungista työnantajana sekä innostaa varsinkin nuoria hakemaan kaupungille töihin. Tapahtuman tarkoitus ei ole ainoastaan esitellä kaupungin toimintaa, vaan töitäkin on tarjolla. Paikan päällä saa tietoa muiden töiden ohella myös kesätyöja harjoittelupaikoista. Tilaisuudessa voi tutustua Tampereen kaupungin liikelaitoksiin ja niissä työskenteleviin Tampereen tekijöihin. Lue lisää KIITOKSIA Elämälle kiitos, sain siltä paljon, kun sain siltä naurun, sen vierelle itkun. Niin erotan selvään onnen ja tuskan, jokaisen laulun läikkyvän pohjan, yhteisen laulun, jota itsekin laulan. Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Violeta Parra Haluan lämpimästi kiittää kaikkia teitä, jotka muistitte monin tavoin jäädessäni eläkeläiseksi. Pirkko Kangasniemi Lämpimät kiitokset Halon ja entisten opetus- ja hallintopalvelukeskusten ihanille työtovereille muistamisesta eläkkeelle siirtyessäni. Pirkko Roinila Henkilöstökassan tilien korot laskivat TEKSTI RAIJA LINDELL Henkilöstökassan maksupalvelutilin korkoehdot muuttuivat marraskuun alussa. Korko laski hieman verrattuna edelliseen kolmen kuukauden jaksoon, jolloin se oli 4,2 prosenttia. Nyt korko on päivittäiselle saldolle 3,9 prosenttia ajalla Korko määräytyy yhtä viikkoa ennen uuden korkojakson alkua voimassaolevan kolmen kuukauden euribor-koron mukaan niin, että siitä vähennetään 1,00 prosenttiyksikön marginaali. Marginaali nousi tilapäisesti 0,75 prosenttiyksiköstä 1,00:een korkomarkkinoiden poikkeuksellisen tilan johdosta. Asiasta päätti johtaja Juha Yli-Rajala talousja strategiaryhmästä. Myös määräaikaisten talletustilien ehdot muuttuivat marraskuun alusta alkaen. 12 kuukauden tilin korko laski 5,1 prosentista 4,5 prosenttiin. Määräaikaistalletuksen pienin talletus voi olla 850 euroa. Korko on tilillä kiinteä tilinavauksesta talletuskauden loppuun. Korko määräytyy yhtä viikkoa ennen uuden korkojakson alkua voimassaolevan 12 kuukauden euribor-koron mukaan niin, että siitä vähennetään 0,50 prosenttiyksikön marginaali. Ennen eräpäivää määräaikaisen talletustilin nostoprovisio on 2 prosenttia pääomasta. Kaikista henkilöstökassan talletuskoroista peritään 28 prosentin lähdevero. Seuraavan kerran korkoja tarkistetaan Maksupalvelu on ilmainen Henkilöstökassan tileille voi tallettaa varoja henkilöstökassan jäsen. Talletukset voi tehdä tilisiirtona omasta palkkapankista tai palkasta, jolloin siirrosta sovitaan oman palkanlaskijan kanssa. Käteistä rahaa voi tallettaa myös suoraan omalle tilille henkilöstökassassa asioimalla. Laskujen maksupalvelu on henkilöstökassassa ilmainen. Laskut on toimitettava kolme arkipäivää ennen eräpäivää maksajan tilinumerolla ja allekirjoituksella varustettuna henkilöstökassaan. Ainoastaan verotusta varten tarvittavat K-kirjaimella varustetut kuitit voi noutaa eräpäivän jälkeen. Tilitapahtumista annetaan asiakkaalle tarvittaessa tiliote tai yksittäisestä maksusta tulostettu tosite. Tilinomistaja saa vuositiliotteen seuraavan vuoden tammikuussa. Henkilöstökassan asiakkaat voivat nähdä tilinsä tapahtumia ja ajantasaisen saldon HekaNet-ohjelmassa. HekaNetiin saa käyttäjätunnuksen ja salasanan henkilöstökassasta. TARMO TOUHUNEN KARI HIETALA 15

16 Tietotorit ja Netti-Nysse mukana kansanvälisessä kisassa TEKSTI RAIJA LINDELL Kolme hanketta Suomesta on päässyt 35 finalistin joukkoon Euroopan komission e- Inclusion -kilpailussa. Tampereen kaupunginkirjaston pitkäjänteinen tietoyhteiskuntatyö sai arvostusta ja kirjaston Tietotorit ja Netti-Nysse ovat finalistien joukossa. Kisassa etsitään innovatiivisia ict-ratkaisuja digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. e-inclusion Award -kilpailun tavoite on vähentää sitä noin prosentin osuutta EUkansalaisista, joiden arvioidaan olevan vaarassa jäädä syrjään tietoyhteiskuntakehityksestä. Suomalaiset selvisivät jatkoon kisassa kaikkiaan 469 ehdokkaan joukosta. Pääsy finalistien joukkoon tarkoittaa kutsua Wieniin kilpailun loppuseminaariin ja näyttelyyn. Netti-Nysse ja Tietotorit kisaavat tietoyhteiskuntataitojen edistämistä etsivässä Digital literacy -sarjassa. Tamperelaisten lisäksi Suomesta pääsi jatkoon A-klinikkasäätiö, joka on mukana Varjomaailma-hankkeellaan ratkaisuja nuorten syrjäytymiseen etsivässä Marginalised young people -sarjassa. Kolmas jatkoon päässyt on Kyyjärven kunta Nopola News -kansalaisuutissivustollaan maantieteellisen syrjäytymisen eston Geographic -sarjassa. Tietotori ja Netti-Nysseideat kisaavat kansainvälisessä kilpailussa. Kuva Netti-Nyssestä. e-inclusion -kisan muut sarjat ovat seniorikansalaisten tietoyhteiskuntaan auttamisen Ageing well, kulttuurillisen eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävä Cultural diversity, eri tavalla vammaisten tietotekniikkapalvelujen käyttöä edistävä e-accessibility sekä julkisen sektorin Inclusive public services. Kilpailun seitsemän voittajaa julkaistaan joulukuun ensimmäisenä päivänä. TIESITKO? Mediaskooppi-verkosto hälventää aikuisten ennakkoluuloja netistä Netti on aikuisten silmissä paha ja pelottava: verkossa tyhmyys tiivistyy, ja verkon lonkeroita on mahdoton kontrolloida. Nuorten asiantuntijuutta arvostetaan ja hyödynnetään nykykoulussa harmillisen vähän. Julkisissa keskusteluissa nuorten mediamaailmaa lähestytään usein korostetun ongelmakeskeisesti medioiden riskejä ja vaaroja korostaen. Pahimmillaan mediakasvatuspuhe on aikuisten huolten, ennakkoluulojen ja pelkojen värittämää, toteaa viestinnänopettaja, Mediaskoopin koordinaattori Maarit Jaakkola. Viime aikoina on puhuttu paljon toisaalta lasten ja nuorten, toisaalta myös aikuisten nettitaidoista. Tampereella vuoden 2007 alussa perustettu nuorten mediaosaajien Mediaskooppiverkosto tekee töitä nettitietämyksen lisäämiseksi siitä, mitä nuoret tekevät, kun he meset tävät, wowittavat tai vaikkapa habbottavat. Mediaskooppi järjestää koulutuksia ja kes kustelutilaisuuksia sekä julkaisee omaa materiaa lia opettajille ja kasvattajille. Mediaskoopin tavoitteena on tuoda alle parikymppisten nuorten näkökulmaa aikuisten tekemään mediakasvatustyöhön. Verkoston toiminnan tavoitteena on koota yhteen mediakulttuureista kiinnostuneita ja niiden eri alueilla aktiivisesti toimivia nuoria ympäri maata. Mediaskooppi tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin Etäopetuskeskuksen kanssa, ja Mediaskoopin nuorten pitämissä koulutuksissa on käynyt tähän mennessä pitkälti toistasataa opettajaa, kasvattajaa, vanhempaa, koulukuraattoria ja -psykologia tai kouluterveydenhuollon ammattilaista. Tällä hetkellä Mediaskooppi on koulukiertueella Tampereen alueen lukioissa. Nuorten pitämissä nettityöpajoissa kerätään tositarinoita nettivuorovaikutuksesta. Tarinoista kootaan näyttely, joka on esillä muun muassa Tampereen alueen kouluissa. Mediaskoopin koordinaattori on Messukylän lukion viestinnän opettaja Maarit Jaakkola. Mediaskooppi-verkostoon kuuluu tällä hetkellä kuutisenkymmentä henkilöä, jotka ovat tamperelaisista yläkouluista ja lukioista. Lisätietoja: 16

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Organisaatiomme Toimitusjohtaja Kari Kari Virta Virta Henkilöstöpalvelut Sirpa Huuskonen Liiketoiminnan kehitys Mika

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin 217 000 työtöntä tötötätöhkij työnhakijaa Ulkomaalaisia työnhakijoita

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot