Raimo E. O. Stenberg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raimo E. O. Stenberg"

Transkriptio

1 Raimo E. O. Stenberg VAPAAMUURARINA NYKYPÄIVÄN SUOMESSA Raimo E. O. Stenberg, 2012 Kansikuva: muurarillisia maalauksia, Raimo E. O. Stenberg Julkaisija: Raimo E. O. Stenberg, tuotemerkki: Magna Taledo Information, ISBN Verkkojulkaisu, pdf, s

2 Vapaamuurarina nykypäivän Suomessa Vapaamuurarius josta tämä kirjanen kertoo - on yleisen käsityksen mukaan keskinäistä veljeyttä ja salaperäisiä rituaaleja harjoittavien miesten salaseura. Usein se on koettu myös demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen yli ja ohi valtaa käyttävänä yhteisönä. Kuten kirjasesta selviää, vapaamuurariuden periteisiä, uskonnollisia arvoja ja etiikkaa kantavassa aatteessa ei ole vähintäkään tilaa tällaisille epäilyille. Kirjanen ei ole pamfletti, vaikka sen sisällössä arvostelevaa ja kritisoivaa sävytystä esiintyykin. Se ei ole myöskään paljastuskirjoitus, vaan kokemusperäiseen tietoon perustuva raportti ja ajankohtaiskatsaus yhteiskunnalle tästä, ihmiskunnan henkiseen kulttuurievoluutioon perinteisesti liittyvästä kasvatus- ja kasvukehikosta sekä sen nykytilanteesta. Samalla se on suomalaisille vapaamuurareille osoitettu epistola tieto- ja opetuskirjoitus. Tällaisena se kuuluu erästä yhdistystoiminnallista kulttuuria kuvaavan arvofilosofisen tietokirjallisuuden joukkoon. Kirjanen kertoo perinteisistä arvoista sekä niiden määrittelemästä kulttuurista, jollaista kulttuuria tuo vapaamuurariudeksi nimetty kasvatus- ja kasvukehikko parhaimmillaan henkisesti ja eettis-sosiaalisesti kehittymään pyrkivien miesten suljettuna yhteisönä edustaa. Lähtökohta kirjasen viestinnässä on myös se, että siihen paketoidut näkemykset hälventäisivät sitä salaperäisyyden verhoa, joka epäluulojen sävyttämänä tätä kasvatusjärjestelmää sekä sen tehtäväluonteisia tarkoitusperiä ympäröi. Todettakoon, että tämän r a p o r t i n kirjoittamismotiivit juontuvat tuon kasvatusjärjestelmän nykyisestä aatteellisesta tilasta ja yhdistystoiminnallisesta tilanteesta. R.e.o.s 2

3 Vapaamuurarina nykypäivän Suomessa Raimo E. O. Stenberg VAPAAMUURARINA NYKYPÄIVÄN SUOMESSA <Raportti vapaamuurariudesta suomalaiselle yhteiskunnalle ja opetuskirjoitus suomalaisille vapaamuurareille kokemusperäisenä katsauksena tapahtumista sekä kohteluista, kolhuista ja kohtaloista 35-vuotistaipaleelta vapaamuurariudeksi kutsutun seurapiirin riennoissa ja riehoissa.> Tuotemerkki: Lohja

4 Vapaamuurarina nykypäivän Suomessa Omistus O mistan kirjasen kaikille niille vapaamuurariveljilleni ja kumppaneilleni, jotka yrittävät ymmärtää sitä, mitä vapaamuurarius todella on. Erityisesti tervehdän näillä 35-vuotisteksteilläni heitä, jotka tuota ymmärrystä saavutettuaan ovat vapaina, palavalla innolla ja antaumuksella ryhtyneet etsimään kauan kadoksissa olleen Mestarin Sanaansa tuntemusta sekä sisäisen, todellisen Itsensä viisautta oman henkisen alitajuntansa todellisuudesta. Kirjan tematiikkaan liittyen omistuksen kohteina olkoot varsinkin ne ortodoksiset tai uusortodoksiset vapaamuurariveljet, jotka sosieteetti- ja statusmuurariudeksi tässä materialististen pintailmiöiden kulttuurissamme muuttuneista järjestöllisistä toimintamuodoista irtautuen ovat ryhtyneet odottamaan tämän, nykyisin vapaamuurariudeksi kutsutun henkisen ja eettis-sosiaalisen kasvatusjärjestelmän uutta muodostumista sekä sen ideologisiin päämääriin, tarkoitusperiin, tehtäviin ja missioihin kohdistuvaa päivitystä. Olkoot omistuksen kohteina vielä myös kaikki yhteiskuntamme nykyisessä murros- ja muutosvaiheessa - kulttuuriaikakausien käännekohdassa ja ylimenovaiheessa - elävät lähimmäisemme varsinkin he, jotka haluavat tietää siitä, mikä ja minkälainen rooli tällä muinaisella, vapaamuurariudeksi kutsutulla ihmisen henkisen kehittymisen henkisen evoluution - kasvatus- ja kasvukehikolla, tai paremminkin sen tuotoksilla noissa kulttuuriaikakausien ylimenovaiheissa on aina ollut ja jollainen sillä ja sen tuotoksilla nyt, tämän uuden Vuosisadan Kertomuksena ilmenevän aikakauden kynnyksellä tulisi olla. R.e.o.s 4

5 Vapaamuurarina nykypäivän Suomessa Sisällysluettelo Omistus 4 Esipuheeksi lukijalle 7 Muinainen Veljeskunta 11 Vapaamuurarius - mitä se oikein on? 17 Nykymuotoisen vapaamuurariuden synty 20 Nykymuotoisen vapaamuurariuden järjestöllinen olemus 22 Vapaamuurariuden kasvatus- ja tehtäväluonteinen tarkoitusperä 23 Johdannon lopuksi 29 Vapaamuurariutta Suomessa 31 <Kokemuksia, kohteluja ja kohtaloista vapaamuurarillisissa riennoissa ja riehoissa > Alkutahdit 35- vuotta sitten 31 Lohja Loosi N:o 92:n perustaminen 34 Kirjallisesta tuotannosta 39 Aatteellisen sanoman vastaanotto, tulkinta ja ymmärtäminen 42 Vapaamuurariuden kasvatusjärjestelmä rituaalisine opetusmetodeineen 48 Suomalaisen rituaaliperinnön kohtelut ja kohtalot 51 Rituaalikeskustelu - vakava järjestöllinen syndrooma 54 Aatteen ja muodon välinen ristiriita 60 Vapaamuurarius nykypäivän maailmassa 63 Pintailmiöiden kulttuuri 63 Vapaamuurarius pintailmiöiden kulttuurissa 64 Mitä meidän pitäisi nyt tehdä? 68 Vapaamuurariuden järjestöllinen rakenne 71 Loosit ja suurloosit 71 Johdannoksi yhdistystoiminnalliseen kulttuuriin 75 5

6 Vapaamuurarina nykypäivän Suomessa Vapaamuurarius yhdistystoiminnallisena kulttuurina Suomessa 78 Vapaamuurareiden yhdistystoiminnan lähihistoriasta 80 Rekisteröidystä rekisteröimättömään 83 Yhdistystoiminnallinen ja -oikeudellinen häiriötila 86 Järjestöllinen itseisarvo 93 Järjestäytyneeseen muotoon ja rauhalliseen olotilaan 96 Muinaisen Veljeskunnan uudelleen muodostaminen 98 The Re-formation 99 Lähdekirjallisuutta 101 Liite: Freeemasonry nowadays 105 6

7 Esipuheeksi lukijalle Esipuheeksi lukijalle T odettakoon aluksi, että kirjasta ei ole tarkoitettu miksikään traktaatiksi uskonnolliseksi tai tieteelliseksi tutkimukseksi. Se ei ole pamfletti, vaikka sen sisällössä arvostelevan kertovaa ja kritisoivaa sävytystä esiintyykin. Se ei ole myöskään elämäkertateos eikä paljastuskirjoitus, sillä vapaamuurariperiaatteiden mukaisesti vapaamuurariuden perusperiaatteita julistetaan avoimesti kaikille niistä tietoa haluaville. Vapaamuurariuden ainoina "salaisuuksina" ovat eräät tunnistamisen ja symboliikkaa käyttävän opetuksen muodot, jotka tässä kirjasessa on jätetty tematiikan tekstisisällön ulkopuolelle. Sen sijaan se on raportti vapaamuurariudesta suomalaiselle yhteiskunnalle sekä opetuskirjoitus - epistola vapaamuurareille. Samalla se on tiivistetty, kokemusperäiseen tietoon perustuva ajankohtaiskatsaus ihmiskunnan henkiseen kulttuurievoluutioon perinteisesti liittyvän kasvatus- ja kasvukehikon nykytilanteesta ja -tilasta. Laskettakoon se teemoineen ja sisältöineen kuuluvan erästä yhdistystoiminnallista kulttuuria kuvaavan arvo- ja kulttuurifilosofisen tieto- ja mielipidekirjallisuuden joukkoon. Kirjasen puheenvuorot ovat perinteistä kommunikaatiota perinteisistä arvoista ja moraalista, kuin myös noiden arvojen ja tuon moraalin määrittelemästä kulttuurista, jollaista kulttuuria tämä kasvatus- ja kasvukehikko parhaimmillaan henkisesti ja eettis-sosiaalisesti kehittymään pyrkivien miesten suljettuna yhteisönä pitäisi edustaa. Pointti tässä kirjasen viestinnässä on myös se, että katsaukseen paketoidut kriittisen kirpeätkin näkemykset hälventäisivät sitä keinotekoista salaisuuden verhoa, joka epäluulojen sävyttämänä tätä kasvatusjärjestelmää sekä sen kasvatus- ja tehtäväluonteisia tarkoitusperiä ympäröi. Sanottuun liittyvän todellisuuden tulkoon jokainen 7

8 Esipuheeksi lukijalle lukija oman ajatushautomonsa, oman ymmärryksenä ja oman vapaan tahtonsa varassa oivaltamaan ilman kirjaseen sisällytettyjä apologeettisiä painotuksiakin. Vapaamuurariuden opetusten mukaan muurarius on merkkinä velvollisuudesta Jumalaa kohtaan - ja velvollisuus merkitsee velkaa. Tämä velvollisuus merkitsee velkaa lähimmäisiämme ja samalla myös ihmiskunnan henkistä kulttuurievoluutiota palvelevaa toimintaa kohtaan. Katson, että sitä velkaa, joka on syntynyt siitä, mitä itse olen vapaamuurariudelta 35-vuotistaipaleellani oppeina ja opetuksina saanut, olen omassa vaatimattomassa asemassani ja toiminnassani velvollinen aatteellisena opetustyönä - kirjasinakin purkamaan. Tämän ajankohtaiskatsauksen kirjoittamismotiivit juontuvat tästä velasta sekä samalla mainitun kasvatus- ja kasvukehikon nykyisestä aatteellisesta aatteettomasta tilasta ja yhdistystoiminnallisesta tilanteesta. Todettakoon niistä tässä esipuheessa lyhyenä esikatsauksena seuraavaa: Jumalallisesta rakkaudesta ja viisaudesta - ihmiskunnan peritystä viisaudesta - johdettu elämisen konsepti on aikakausiin, niiden sykleihin ja niiden vaihtumisiin sidottuna teemana ollut ns. Muinaisen Veljeskunnan työn keskeinen sisältö, kohde ja velvoite. Muinaisissa mysteeriuskonnoissa, kuten myös näissä kasvatus- ja kasvukehikoissa nuo sisällöt ovat tulleet näkyviin transsendentin todellisuuden maisemina, ihmisen oikean elämisen ja toimimisen lakeina ja tapoina sekä niiden sovellutuksina ja samalla ihmisen ja koko ihmiskunnan henkisen kehittymisen koodeja ja salpoja avaavina herätteinä. Kirjani Valokeila vapaamuurariuteen johdannossa toimittaja Asko Vuorjoki kirjoitti näistä herätteistä, samalla vapaamuurariuden syvintä olemusta ja luonnetta sivuten vaikuttavasti: "Vapaamuurariuden hengen juuret ovat syvässä filosofiassa, joka tajuaa hengenheimolaisuuden maailman eri osissa, eri maailmojen ja henkisten tasojen välillä. Tämä henki on nähnyt aikakausien nousevan ja aikakausien häviävän, ja tulee elämään nähdäkseen kuolemattomien sielujen työn täyttyvän." 8

9 Esipuheeksi lukijalle Monesti näiden ihmiskunnalle lanseerattujen herätteiden - konseptien - kohdalla on tapahtunut, kuten on nyt nykykulttuurissakin valistusajan konseptia koskien käynyt, että nuo peritystä viisaudesta johdetut ja luodut systeemit teemoineen ja projekteineen ovat menettäneet alkuperäisen substanssinsa ja muuttuneet aatteettomiksi, ankkurointipistettä vailla oleviksi ja tarkoitustaan toteuttamattomiksi ajopuiksi. Ne ovat kietoutuneet muodostamiinsa instituutioihin ja käpertyneet dogmatismin muotoihin, siten menettäen aatteellisen kosketuspintansa ja toiminnallisen vaikuttamisensa mahdollisuudet inhimillisessä kulttuurissa. Sitten, aikansa elettyään, nuo konseptit teemoineen ovat kohdanneet latistumisensa. Tämän ne ovat kohdanneet sisältönsä muuttumisena, tarkoitusperänsä ja vaikutuksensa hiipumisena sekä viimein toiminnallisena epäonnistumisena. Näistä syistä johtuen ihmiskuntaan on aika ajoin välitetty toimimattomiksi muuttuneita elämisen konsepteja oikaisevia, palauttavia ja uudelleen suuntaavia, perityn viisauden universaalia tietoa sisältäviä kehityssysäyksiä tieto- ja opetuspaketteja. Tällaisen paketin muodosti aikanaan myös nykyinen vapaamuurarius kasvatus- ja kasvukehikkoineen sekä kasvatuksellisine viitejärjestelmineen. Freemasonry is dying. Näin väittävät englantilaiset vapaamuurarit Christopher Knight ja Robert Lomas kirjassaan The Book of Hiram. Suomeksi tämä tarkoittaa, että vapaamuurariuden tarkoitusperät ovat kadonneet järjestön tietoisuudesta ja niihin kohdistuva toiminta on pysähdyksissä. Väitettään he perustelevat ihmisten elämismaailman nykyisellä tilanteella, jossa tilanteessa aatteet eivät ole enää muodissa ja jossa ihmiset eivät kykene sitoutumaan vapaamuurariuden kaltaisten instituutioiden toimintaan ja tarkoitusperiin. Se aate, mitä vapaamuurarius yrittää nykyihmisille "myydä", se ei käy kaupaksi. Tilanteesta johtuen on mm. Englantiin ja Amerikkaan syntynyt restauraatioliikkeitä syöksykierteessä olevaa, aatteellisesti flopannutta ja järjestöllisestikin kituvaa vapaamuurariutta elvyttämään. Maassamme tällainen liike oli Holvikiviseura ry, jonka toimintateema oli olla vapaamuura- 9

10 Esipuheeksi lukijalle riuden palveluksessa. Palvelukset kuitenkin torjuttiin erään muurariyksikön suurvirkailijan toteamuksella: Me emme ole sen kanssa missään tekemisessä, koska emme ole sitä tunnustaneet. Eräs suomalainen järjestöjohtaja lausui pitämässään puheessa, mm.: "Lähes kaikkialla näyttää siltä, että henkisten aatteiden maailma on tyhjentynyt eikä enää tunnu olevan kaikkia vapaamuurareita koskettavia aiheita. Pelkistä organisaatio- tai strategiakysymyksistä ei saada aikaan kiinnostavaa vapaamuurariutta elävöittävää keskustelua." Hän totesi myös: "Tiedämme esimerkiksi että rationalismi, ateismi, uskonnottomuus, monenlaiset ääri-idealismit ja erilaiset korvikeuskonnot valtaavat jatkuvasti alaa samalla kun kiinnostus syvähenkisyyteen ja esimerkiksi vapaamuurariuden tapaiseen ideologiaan on vähäistä." Kiinnostuksen vähäisyys on eräs syy siihen, että vapaamuurarillisessa maailmassa vallitsee mm. jäsenmäärän osalta laskusuuntaus. Nykyinen, materialististen pintailmiöiden kulttuurimme on vaikuttanut siihen, että tämä luvuilla ihmisyyskouluksi luotu kasvatus- ja kasvukehikko teemoineen ja konsepteineen näyttäytyy nykypäivänä laskusuuntauksensa lisäksi epäonnistuneena, aatteellisen päämääränsä sekä kasvatus- ja tehtäväluonteisen tarkoitusperänsä konsepteineen 1900-luvun postmoderniin henkiseen pimeyteen kadottaneena oppi- ja viitejärjestelmänä. Ennen kuin luon henkilökohtaiseen kokemukseeni perustuvan katsauksen tähän onnettomaan tilanteeseen, tarkasteltakoon ensin lyhyesti tuon kasvatus- ja kasvujärjestelmän alkuperäistä anatomiaa luonnetta, olemusta, tarkoitusperiä sekä niihin liittyviä viitekehyksiä kehittymiskonsepteineen kysymällä: Mikä ja mitä vapaamuurarius oikein on - tai on ollut? Ehkä kaikkein ensimmäiseksi on syytä luoda tähän esipuheeseen sen jatkoksi - katsaus tuohon edellä mainittuun, ehkäpä monelle lukijalle myös vapaamuurarille itselleenkin tuntemattomaan sekä outoon ja hieman arvoitukselliseen Muinaiseen Veljeskuntaan. 10

11 Esipuheeksi lukijalle Muinainen Veljeskunta <Sen alkuperä, olemus ja tehtävä> (Kirjoitus on muokattu dokumentista: Muinaisen Veljeskunnan uudelleen muodostus. Raimo E. O. Stenberg, 2011.) Kun puhutaan Muinaisesta Veljeskunnasta, puhutaan lähtökohtaisesti myös ihmiskunnan peritystä viisaudesta sekä siihen liittyen ihmiskunnan henkisestä kulttuurievoluutiosta. Veljeskunnan juuret löytyvät siis ihmiskunnan peritystä viisaudesta, Tähän viisauteen sisältyvä tieto, kuten myös siitä johdetut elämiseen, elämän taitoon, elämän hallintaan ja osaamiseen sekä ihmisen henkiseen evoluutioon - henkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen kehittymiseen - liittyvät konseptit ovat peräisin esihistoriallisilta ajoilta. Löydämme ne jo ihmiskunnan varhaiskulttuureista neljän - viiden tuhannen vuoden takaa. Eräs Veljeskunnan jäsen kirjoitti sähköpostissaan tuon muinaisen viisauden synnystä todeten: Ajattelevan ihmisen luominen oli Luojan teko, jolloin Hän puhalsi fyysisesti melko valmiiseen ihmiseen hengen, eli assosiaatio-, oppimis-, luomis-, ym. kyvyt. Tämä on perityn viisauden ja sen luomien kulttuurien kehittymisen alku. Siitä juontaa persoonallisen temppelin rakentaminen kuin myös pyhyyden kauneuden taju ja sen ulkoistaminen, eli karisma. Tämä oli perityn viisauden ihmiskunnan kulttuurimuistin alku kaikkine elämisen ja kehittymisen henkisen evoluution - konsepteineen. Perityn viisauden lähteet avautuivat ihmiskunnalle silloin, kun ihminen vastaanotti Elävän Valon, kun häneen emanoituivat Jumalan attribuutit ns. sefirothpuun (Otz Chiim) mukaisina ominaisuuspotentiaaleina - ja kun hän sitten niitä itseensä, itseään taivaallisen ihmisen 11

12 Esipuheeksi lukijalle - Adam Kadmonin - hahmoksi kehittäen ryhtyi tietoisuudekseen tavoittelemaan ja ominaisuuksikseen sisäistämään. Sanotusta seuraa, että perityn viisauden luonteeseen sekä sitä kautta Muinaisen Veljeskunnan alkuperään ja olemukseen liittyy keskeisenä näkemys maailmaa, elämää ja ihmisenä olemista kattavasta kosmisesta järjestyksestä - elämän ja koko maailmankaikkeuden perusideasta. Tämä idea on ihanne, joka saa lähtökohtansa niistä syistä ja tarkoitusperistä, laeista sekä käskyistä ja kehotuksista, jotka Jumalan tahdonilmaisuina on ihmiskunnan edelläkävijöille perityssä viisaudessa ja eri uskonnoissa, eli elämisen konsepteissa ilmoitettu. Edellä sanottu osoittaa, että perityn viisauden sisältö on laadultaan uskonnollista perinnetietoa. Samalla se on käytännölliseen elämään ja toimintaan sovellettavaa moraalifilosofiaa - hyve-etiikkaa. Tällaisena se sisältää uskonnollis-filosofisen elämän- ja maailmankatsomuksen perusaineksia, kuten arvoja, normeja sekä kasvatuksellisia, eettis-sosiaalisia käyttäytymiskoodeja. Tässä näyttäytyy myös ihmiskunnan henkisen kulttuurievoluution alku - evoluution, jossa kohtaamme paitsi Veljeskunnan ominaisuuden, myös sen tehtäväluonteen tarkoitusperineen. Nykymuotoisen vapaamuurariuden ensimmäisen, vuonna 1723 julkaistun perussäännön laatija James Anderson sanoo tähän perussääntöön laaditun historiallisen osan alussa näin: Jumalan, Maailmankaikkeuden Suuren Rakennusmestarin, kuvaksi luodulla ensimmäisellä esi-isällämme Adamilla on täytynyt olla Vapaitten Tieteiden, erityisesti geometrian, tuntemus sydämeensä kirjoitettuna, sillä jo syntiinlankeemuksen jälkeen voidaan otaksua hänen jälkeläistensä omanneen sen perustiedot, jotka aikojen kuluessa ovat kehittyneet selväpiirteiseksi väittämien järjestelmäksi Kun siis puhutaan Muinaisesta Veljeskunnasta, puhutaan samalla erityisesti myös ihmiskunnan henkisestä kulttuurievoluutiosta, joka Vapaitten Tieteiden, erityisesti geometrian toteutuksena on jatkunut ensimmäisen inhimillisen ihmisen, Adamin, luomisesta alkaen. Saksalainen filosofi Hegel sanoo sen toteutumisen ja toteuttami- 12

13 Esipuheeksi lukijalle sen olevan Maailmanhengen ilmentymää ja ilmentämistä, joka toteutuu historian saatossa kulttuurimuodosteina mm. tieteinä ja taiteina. Johann Gottfried Herder puhuu tässä yhteydessä jatkuvasta kehittymisestä, jatkuvasta luomisesta kohti monipuolisempia ja täydellisempiä manifestaation emergentteja muotoja. Luonnossa tätä vielä keskeneräistä luomistyötä toteuttavat erilaiset älylliset tasot, jotka kaikki puolestaan ovat yhden substanssin - Jumalan - ilmennyksiä. Näin Jumala on jättänyt erään älyllisen tason - työtoverinsa ihmisen - harteille osan päämääriensä toteuttamisesta. Maailma ja sen elämä on näin ollen Jumalan ihmiselle antama tehtäväkenttä. Tälle tehtävälle on myös annettu nuo Herderin mainitsemat päämäärät, suunnat ja ihanteet, joita kohti ihmisen tulisi hänelle annetun luomattoman materian järjestävänä muokkaajana yhteistä elämää huolellisesti hoitaen ja tutkien sekä sitä ihmiskunnan henkisellä kulttuurievoluutiolla rikastuttaen edetä. Ihmiskunnan henkisessä kulttuurievoluutiossa mm. oikeudenmukaisen ja eettisesti jäsentyneen yhteiskunnan ja lainalaisen maailmanjärjestyksen rakentamisessa - kohdataan Jumalan tahdonilmaisuilla rajattu kenttä, missä vaikuttaa kosmisten, eettis-sosiaalisten ja fyysistenkin luonnonlakien sekä henkisillä arvoilla koodattujen valintojen, ratkaisujen ja mahdollisuuksien todellisuus... vaikuttaa siten kuin siitä on viestitetty ihmiskunnan perimässä, muinaisaikaisessa viisaudessa ja siitä johdetuissa elämisen ja kehittymisen konsepteissa. Tällaisessa todellisuudessa ihmisen perusperiaate Jumalan kanssatekijänä on hahmottumassa; siinä ovat myös hänen päämääränsä ja tehtävänsä ilmentymässä toiminnan kautta... toiminnan, jossa vallitsee kehittymiselle välttämätön jännitys olemassa olevan tilan ja toteutettavan tavoitteen välillä - dualismi - luomaton ja luotu, järjestäytymätön ja järjestäytynyt materia. Näin ihmiskunnan kehitys etenee vastakohtien vuorovaikutuksessa; se etenee toimintamme todellisuudessa, kunnes saavutetaan ja tulee se, mikä täydellistä on... Tällaisessa toiminnassa ihmiskunnan primäärinen toimintaohje, lisääntykää ja täyttäkää maa, täydentyy ja saa uusia ulottuvuuksia. Siinä kansojen opettajien Muinaisen Veljeskunnan jäsenten - sanat 13

14 Esipuheeksi lukijalle sekä henkisen, sisäisen Itsen viestit jäsentyvät ihmisen tietoisuuteen elämänlakeina ja hänen toimintaansa koodaavina sääntöinä. Näin ihminen kohtaa olemisensa tarkoituksen ja tehtäväluonteensa tärkeän, takimmaisen perusnäkemyksen: pyyteettömän, lähimmäisen rakkaudella suunnatun ja kaikkinaista kehitystä edistävän palvelun. Kosmisissa lainalaisuuksissaan tuo käsite lienee kattava! Se ei sisältäne vain eettisesti ja altruistisesti suunnattua yhteiskunnallista tai ammatillista toiminta-aspektia, vaan Jumalan tahdon mukaisen elämisen ja toimimisen - Hänen Nimensä pyhittämisen - laajemmassa, kanssatekevässä, myötäelävässä ja uhrautuvassa muodossa. Näin syntyi ihmisen tehtäväluonteiseen tarkoitusperään liittyen koko ihmiskunnan kehityksen liikkeellepaneva momentti Muinaisena Veljeskuntana - kasvattajineen, tiennäyttäjineen ja tienraivaajineen. Näin lähti henkisen evoluution jatkeena kehittymään myös ns. vaeltajakonseptina toteutettava ihmiskunnan henkinen kulttuurievoluutio kasvatus- ja kasvukehikkoineen, kulttuurimuodosteineen sekä vielä keskeneräistä luomistyötä jatkavine ja ihmiskuntaa sivistävine tieteineen ja taiteineen, kuin myös elämisen ja kehittymisen konsepteja edustavine uskontoineen. Tämän, 6012 vuotta sitten käynnistyneen ihmiskunnan henkisen kulttuurievoluution ensimmäistä ilmennystä edusti Adamille annettu maanviljelystehtävä. Voimme tässä yhteydessä kysyä: Keitä ja minkälaisia ihmisiä nämä keulahahmomme ovat olleet? Paavali vastaa kysymykseen roomalaiskirjeessään, kertoen olevansa Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli (lähetti, opin levittäjä), erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia (hyvää sanomaa). Professori Sven Krohn vastaa em. kysymykseen johdattelevasti kirjassaan Ihminen, luonto ja logos: "...ovatko he olleet portin avaajia, jotka ovat herättäneet ihmisolemuksessa piileviä latentteja mahdollisuuksia tajuta ja nähdä laajennetussa tietoisuudessa todellisuuden aiemmin ihmiseltä salattuja korkeampia kerrostumia?" Vaikka Veljeskunnan työn toteutus tapahtuu yleensä yhteiskunnalli- 14

15 Esipuheeksi lukijalle sina kosketuspintoina toimivien, humaniteetin saavuttaneiden yksilöiden toteuttamana, voivat henkistä kulttuurievoluutiota toteuttaa myös erilaisiksi, ajatusten ja pyrkimysten yhtenäisyyttä ja yhteisyyttä edustaviksi yhteisöiksi liittyneiden ihmisten ryhmät. Yhteisinä, aatteellista tehtävää suorittavina yhteisöinä ne antavat usein jäsentensä ajatuksille ja pyrkimyksille suuntia ja päämääriä. Luovina ja muovaavina tekijöinä tällaiset yhteisöt saattavat kohottaa jäsenensä keskuuteen jotain ylipersoonallista, henkistä ja sielullista korkeampaan, kosmopoliittiseenkin kutsumukseen johtavaa sisältöä. Todettakoon, että monet tällaisista yhteisöistä ovat alun perin toimineet ns. miesten järjestöinä. Sellaisina toimivat jopa apostoliset alkuseurakunnat. Nykymaailmassamme miehisten hyveiden ja miehisen luomisvoiman - geniuksen - kasvatus- ja kasvukehikon muodon ovat alkuaan omanneet mm. lions- ja rotaryjärjestöt - ja sellaisen omaa vieläkin vain ja ainoastaan miesten esoteerisluonteisena veljeskuntana pitäytyvä muinainen, vapaa ja hyväksytty muurarius. Em. nykymuotoisen vapaamuurariuden ensimmäisen perussäännöstön kirjoittanut Magister Artium James Anderson on liittänyt sääntöönsä historiallisen katsauksen muurariveljeskunnan itse asiassa po. Muinaisen Veljeskunnan - ihmiskunnan henkistä kulttuurievoluutiota toteuttavasta työstä. Katsauksessaan hän kuvaa Veljeskunnan sen siis vapaamuurariuteen kytkien - tarkoitusperiä, työtä, toimintaa ja saavutuksia ihmiskunnan henkiseen rakennustyöhön osallistuneena muinaisena veljeskuntana. Historiallisessa aikajärjestyksessä Anderson kuvaa Muurarien vanhojen kirjoitusten sisältämiä, ihmiskunnan varhaisia kulttuurihistoriallisia tapahtumia ja saavutuksia sivistyskansojen keskuudessa maailman alusta alkaen. Tämän muurariveljeskunnan toteuttaman henkisen kulttuurievoluution kasvatus- ja kasvukehikoista sekä niihin sisältyvistä laeista, säännöistä ja tarkoitusperistä Anderson toteaa: "Jos olisi tarkoituksenmukaista, voitaisiin osoittaa, että sotilaalliset ja myös uskonnolliset seurat ja ritarikunnat ovat aikojen kuluessa lainanneet tältä Muinaisaikaiselta Veljeskunnalta monia juhlallisia menoja; sillä mikään niistä ei ole paremmin järjestäytynyt, kunnialli- 15

16 Esipuheeksi lukijalle semmin tehtäväänsä asetettu eikä pitänyt paremmin pyhitettyinä lakejaan kuin Hyväksytyt Muurarit, jotka kaikkina aikoina ja kaikkien kansojen keskuudessa ovat säilyttäneet ja edelleen kehittäneet tarkoitusperiään tavalla, joka on heille luonteenomainen..." (Huomautettakoon, että meillä nykymuurareilla ei näytä olevan minkäänlaista havaintoa siitä, mistä Veljeskunnasta Anderson itse asiassa puhuu...) Näillä luonteenominaisilla tarkoitusperillä Anderson tarkoittanee siis muinaisaikaisia, peritystä viisaudesta johdettuja, Muinaisen Veljeskunnan säilyttämiä ja sen ihmiskunnalle kautta aikojen välittämiä elämisen - elämän osaamisen ja hallinnan -, kuin myös kehittymisen ja kehittämisen konsepteja. Nämä luonteenomaiset tarkoitusperät ovat aikakausiin, niiden sykleihin ja niiden vaihtumisiin sidottuina teemoina olleet tuon Veljeskunnan työn keskeiset sisällöt, kohteet ja velvoitteet. Nämä vapaamuurariuden syvintä aatteellista olemusta koskettelevat tarkoitusperät sisältävät sen perustan, joka oikeuttaa Muinaisen Veljeskunnan sekä sen jäsenten vaeltajakonsepteineen esiintymään ja toimimaan täysivaltaisena instituutiona myös koko ihmiskunnan henkisen kulttuurievoluution kasvatuskehikoissa. Mainittakoon esipuheen lopuksi luento Veljeskunnan synnystä sekä sen aikakausiin ja niiden sykleihin liittyvistä vaiheista: "Vuosisatoja sitten perustettiin järjestömme idän tasangoilla periaatteille, jotka ovat kestävämpiä kuin muinaisten kuninkaiden metallista valetut patsaat. Aikojen vieriessä myrskyt ja rajuilmat ovat singonneet jyliseviä salamoitaan järjestömme ylle; loiston aallot, aallon jälkeen, kuin myös petolliset hiekat ovat kiertyneet sen jalustan ympärille ja kasanneet vieriviä jyväsiään sen sivustoja vasten; ihmiset ovat tulleet ja menneet ohikiitävissä sukupolvissa; ajanjaksot ovat kuluneet kuin tunnit ajan vierivässä rattaassa. Mutta läpi myrskyjen ja rajuilmojen; läpi elämän aaltojen ja hiekan runtelun; läpi hyvien ja pahojen vaiheiden, järjestömme on edelleen jatkanut hyvää tekevän vaikutuksensa levittämistä kaikkialla maailmassa." 16

17 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? VAPAAMUURARIUS - MITÄ SE OIKEIN ON? Tämän johdantotekstin lähdesuonina ovat pääsääntöisesti olleet kirjoittamani kirjat: Vapaamuurariuden astejärjestelmä sen tarkoitus ja sisältö (2006), Muinainen, vapaa ja hyväksytty Muurarius (2008) sekä kirjanen Muinaisen Veljeskunnan uudelleen muodostus (2011). Y leisen käsityksen mukaisesti vapaamuurarius on keskinäistä veljeyttä harjoittavien miesten salaseura, jonka jäsenistö koostuu pääasiassa yhteiskunta- ja talouselämän eliitistä ja joiden arvellaan harrastavan looseissaan salaisia rituaaleja, jotta toiminta vaikuttaisi entistäkin arvoituksellisemmalta ja salaperäisemmältä. Varmaan monet järjestön jäsenistäkin kokevat toimivansa tämän kaltaisen "salaperäisen muurariuden valossa. Vapaamuurarius ja vapaamuurarijärjestöt on monasti koettu myös demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen yli ja ohi valtaa käyttävinä, vaarallisia "saloja" ja "valoja" omaavina salaseuroina. Epäilyissä on sekoitettu usein muurariuden aatesisältö ja järjestöllinen toiminta toisiinsa. Vapaamuurariuden perinteisiä uskonnollisia arvoja ja etiikkaa kantavassa aatteessa ei ole kuitenkaan vähintäkään tilaa näin muodostuneille epäilyille tai ei pitäisi olla Luotakoon siis tässä luvussa noiden, vapaamuurariuden aatteelliseen substanssiin kohdistuneiden epäilyjen torjunnalle katetta - muunlaistakin kuin fraseologian ja sanahelinän sävyttämää jargoniaa muurarijärjestöjen historiasta tai hymistelyä sen perusolemukseksi sanotusta veljeydestä. Ehkäpä tällöin pitäisi kuitenkin aluksi - edellä sanotusta huolimatta - saattaa tarkasteltavaksemme vapaamuurariuden aatteellinen olemus taustoineen sekä sen synty- ja alkuhistoria ja vasta sen jälkeen 17

18 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? sen varsinaiset tarkoitusperät. Muinaiseksi Vapaaksi ja Hyväksytyksi Muurariudeksi kutsuttu veljesjärjestö on nykymuodossaan tuon em. Muinaisen Veljeskunnan luvuilla muodostama ja päivittämä, ihmisen henkistä evoluutiota konstituoiva sekä ihmiskunnan perittyä viisautta säilyttävä, ilmentävä ja välittävä kasvatus- ja kasvukehikko. Vapaamuurarien keskuudessa sanotaankin, että ne aatteelliset lähtökohdat, joille vapaamuurarius on perustettu ja joille sen nykymuotoinen kasvatus- ja kasvujärjestelmä kasvatuskehikkoineen on rakennettu, ovat tosimuinaiset. Nuo lähtökohdat löytyvät uskontojen ikuisista totuuksista ja samalla ne ammentavat viisautta antiikin idealismin, filosofian ja tieteen maailmasta. Edellä sanotun jatkoksi on syytä huomauttaa, että kysymys oli siis muinaisen mysteeriopohjaisen, eri uskonnollisissa järjestelmissä ja kulttuureissa kautta aikojen toteutetun henkisen ja eettis-sosiaalisen kehittymismenetelmän ja sen viitejärjestelmän päivityksestä, eli uudelleen muodostamisesta. Tällaisia, ihmisen henkiseen aktualisoimiseen ohjaavia muutos- ja kehittymiskonsepteja ja niihin liittyviä pyhiinvaellusprosesseja kohti ihmisyyttä ja ihmisen täydellisyysihannetta, on samassa merkityksessä ja lähes samoissa muodoissa toteutettu siis kautta aikojen mm. mysteeriouskontojen opetuksissa, kuin myös muinaisten myyttien ja tarujen allegorioissa. Näitä kehittymisen teitä on kuvattu myös pyhissä kirjoissa. Monet kohdat Pyhän Raamatunkin teksteistä ovat allegorista kuvausta ihmisen henkisestä kehittymisprosessista. Tällaisia ovat sisällöltään myös evankeliumit sekä mm. israelilaisten erämaavaellus Egyptistä kohti Jerusalemia, kohti rauhan paikkaa taivaallista Zebulia. Tällaisena, mysteerioperinteen viisauteen pohjautuvana ihmisen henkisen evoluution konseptina on ymmärrettävissä myös kristinuskon sisempi, esoteerinen luonne, olemus ja opetus. Kerrotaan, että Pyhältä Augustinukselta, hänen kuunnellessaan Milanossa Ambrosiuksen opetusta vuonna 385, katosivat kaikki epäilyt Vanhaa ja Uutta 18

19 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? testamenttia kohtaan. Ambrosiuksen selittäessä hänelle niiden tärkeimpiä kohtia hengestä käsin ja niiden mystistä verhoa kohottaen, Augustinus tajusi, että mysteerien sisältö oli ottanut havaittavan muodon evankeliumien historiallisessa traditiossa ja siinä seurakunnassa, joka tätä traditiota vaali. Hän tuli vakuuttuneeksi siitä, että se, mitä mystikot mysteerien avulla etsivät, se oli Jeesus Nasaretilaisessa ilmentynyt ulkoisessa historiallisessa maailmassa. Hän totesikin: "Se mitä nykyään nimitetään kristilliseksi uskonnoksi, oli olemassa jo vanhoina aikoina, eikä se puuttunut ihmissuvun alkuaikoina, ennen Kristuksen ilmestymistä lihassa, mistä alkaen tosiuskontoa, jo aikaisemmin olemassa ollutta, alettiin kutsua kristilliseksi." Näitä ihmisen henkisen ja eettis-sosiaalisen kehittymisen malleja ja menetelmiä ovat tietoteorioissaan luoneet myös monet filosofit. Todettakoonkin, että vapaamuurariuden astejärjestelmän kanssa lähes identtiset kasvatus- ja kasvukehikot oppilailleen loi perustamassaan koulussaan - sodaliteetissa mm. antiikin kuuluisa filosofi Pythagoras. Koulunsa opetuksessa hän noudatti ns. mysteerien menetelmää ihmisen henkisen evoluution konseptia -, jonka tarkoituksena ja tavoitteena oli oppilaiden sisäisten henkisten ja sielullisten kykyjen kehittäminen. Tämän ihmisen henkisen ja eettis-sosiaalisen kasvatus- ja kasvukehikkonsa puitteissa sekä tehtäväluonteisen tarkoitusperänsä johon palaan myöhemmin tarkemmin - syvimmän merkityksen, ihmiskunnan henkisen kulttuurievoluution yhteydessä vapaamuurarius tahtoo saattaa jäsenensä yhteen suurten henkisten virtausten kanssa ja samalla koko ihmiskuntaa koskevien Suurten ja perimmäisten Kysymysten äärelle. Ne ovat kysymyksiä, jotka kaikkina aikoina ovat askarruttaneet ihmismieltä. Niiden puitteissa vapaamuurarius sitoo jäsenkuntansa pyhäksi liitoksi, jonka tarkoitus on työskennellä ihmisten henkisen evoluution ja samalla koko ihmiskunnan henkisen ja eettisen kulttuurikehityksen hyväksi. Tämä vapaamuurariuden syvintä aatteellista olemusta kosketteleva tarkoitusperä sisältää sen perustan ja lähtö- 19

20 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? kohdan, joka velvoittaa vapaamuurarin työskentelemään koko ihmiskunnan henkistä kulttuurievoluutiota toteuttavissa ja edistävissä kasvatus- ja kasvukehikoissa. Nykymuotoinen vapaamuurariuden synty <eli Muinaisen Veljeskunnan uusi, päivitetty kasvatusjärjestelmä> Ihmiskunnan uuden, ns. valistuksen ajan synnyttäneen henkisen kulttuurievoluutioaikakauden kynnyksellä 1600-luvulla - Muinainen Veljeskunta katsoi tarpeelliseksi uudelleen muodostaa ja päivittää kasvatusjärjestelmänsä henkisen kehityksen kasvatus- ja kasvukehikkoineen. Näitä uudelleen päivitettyjä kasvatus- ja kasvukehikkoja ryhdyttiin kutsumaan muinaiseksi vapaaksi ja hyväksytyksi muurariudeksi, eli vapaamuurariudeksi. Rakenteellisina pohjina tälle kasvatusjärjestelmälle olivat operatiivisten muurarien, eli rakentajayhteisöjen killat, joista muodostettiin spekulatiivisiksi muurarilooseiksi kutsuttuja filosofisia yhteisöjä. Näihin suljettuihin yhteisöihin liittyi mukaan muualta kuin rakennusammateista toimeentulonsa saaneita herrasmiehiä - hermeettisten ja esoteeristen tieteiden harjoittajia ja harrastajia, kuten rosenkreutzilaisia, kabbalisteja ja alkemisteja sekä joidenkin uskonnollisten ritarikuntien jäseniä. Tässä joukossa toimivat mm. seuraavat henkilöt: Elias Ashmole, Robert Fludd, Robert Moray, Colonel Mainwaring, Robert Boyle, Francis Bacon, John Comenius, William Backhouse ja jopa Isaac Newton. Näiden yhteisöjen muodostaman henkisen kehittymisen kasvatusjärjestelmän, aatteen ja arvotodellisuuden sisältävän substanssin alkuperä ankkuroitui ihmiskunnan perittyyn viisauteen. Sen aate- ja arvosisällön välittävä viitejärjestelmä opetusmenetelmineen ja symboleineen oli peräisin kuten edellä totesin - muinaisten uskonnollisfilosofisten yhteisöjen yhteisestä myyttisestä traditiosta - muinaisen tradition kantajilta, tiennäyttäjiltä ja -raivaajilta, jotka Muinaisena Veljeskuntana olivat aikojen kuluessa monin eri keinoin ja menetel- 20

21 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? min välittäneet perityn viisauden sisältöä maailman- ja elämänkatsomuksellisena perusaineistona: elämän arvoina, ohjeina ja opetuksina, tarkoituksina ja tavoitteina, so. elämisen elämänhallinnan ja - osaamisen - sekä henkisen, eettisen ja sosiaalisen kehittymisen konsepteina ihmiskunnalle. Sanottu osoittaa tämän kasvatus- ja kasvukehikon universaalisuuden ja sen, että se oli ja on kautta aikojen eri muodoissaan ja eri kansojen keskuudessa vaikuttanut, uskontoihin ja muinaisiin viisaustieteisiin sekä näiden yhdistelmiin - ns. mysteereihin - perustunut esoteerinen kasvatus- ja oppijärjestelmä. Tämän luvuilla päivitetyn vapaamuurariudeksi kutsutun kasvatusjärjestelmän juuret työntyivät siis universaalin uskonnollisuuden lähteille. Tiedostettavana sen henki liikkui näin ollen uskontojen myyttisissä, esoteerisissa ja metafyysisissä virtauksissa. Ne, jotka tuolloin sen suunnittelivat ja kehittivät, olivat tietoisia muinaisten, peritystä viisaudesta johdettujen mysteereiden sisällöistä, kuin myös niihin paketoitujen elämisen ja kehittymisen konseptien luonteesta, tarkoituksesta ja tavoitteista. Rakentaessaan tämän nykymuotoisen, muinaista viisautta kantavan ja välittävän vapaamuurariuden ja luodessaan sille sen aatteellista substanssia ilmentävän viite- ja opetusjärjestelmän, nämä rakentajat omaksuivat siihen kasvatus- ja menetelmäkehikot, samoin kuin merkittävän joukon opetussymboleja israelilaisesta uskontokonseptista sekä samalla myös egyptiläisistä ja antiikin kreikkalaisista mysteerioista. On syytä todeta, että vaikka tämä kasvatusjärjestelmä nykymuodossaan syntyi ja päivitettiin valistuksen ajan kummilapsena, se ei toki syntynyt sen henkeä eikä sen elämisen konseptia seuraavana ja myötäilevänä aatesuuntana. Se syntyi paremminkin sille rinnakkaisena, ihmisen henkistä kehittymistä ja hänen eettistä individualisoitumistaan ohjaavana ja tukevana ilmiönä. Tällaisena se näyttäytyi ja näyttäytyy ihmiskunnan perittyä viisautta vaalivana ja sitä valistusajan aatteellisilta virtauksilta, järkeisuskolta ja rationalistis-empiristiseltä yltiötieteellisyydeltä suojaavana aatesuuntana. Järjestöllisesti siitä 21

22 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? muodostui tuolloin tai oli tarkoitus muotoutua - suljettu, suppea ja valikoitu esoteerisluonteinen veljeskunta. Tuon ihmisen kehittymistä ja individualisoimista toteuttavan kasvatus- ja kasvukehikon perimmäisenä tarkoituksena oli mankeloida miehiä vaeltajiksi, eli Muinaisen Veljeskunnan jäseniksi toteuttamaan ihmiskunnan uuden, alkavan henkisen kulttuurievoluutioaikakauden muodostumista ja edistämään sen kehitystä. Nykymuotoisen vapaamuurariuden aatteellinen ja järjestöllinen olemus Veljeskunnan luvuilla muodostaman kasvatus- ja kasvukehikon eettis-sosiaalisen tason järjestöllisistä periaatteista sanotaan suurmestareiden kokouksessa Washington D.C:ssä helmikuussa 1939 muotoillussa vapaamuurariperiaatteiden julistuksessa mm.: Vapaamuurarius on lähimmäisenrakkautta ja hyväntahtoisuutta edistävä sekä kasvatuksellista ja uskonnollista toimintaa harjoittava yhteisö. Sen perusperiaatteita julistetaan avoimesti kaikille niistä tietoa haluaville; sen ainoina salaisuuksina ovat eräät tunnistamisen ja symboliikkaa käyttävän opetuksen muodot. Se on kasvatuksellinen siten, että se opettaa ohjatuilla menetelmillään moraalin ja veljeyden oppeja, jotka perustuvat Pyhään Lakiin. Se on uskonnollinen siten, että se opettaa uskoa yhteen Jumalaan; Pyhän ja Muuttumattoman Lain Kirja on avoinna sen alttareilla merkkinä siitä, että Jumala on aina läsnä sen juhlamenoissa; ja se osoittaa jäsenilleen jatkuvasti moraalisen opin merkitystä, joka ei kuitenkaan perustu lahkolaisuuteen tai jumaluusopillisiin dogmeihin. Yksittäisten miesten luonteen kehittämisellä ja valmentamisella vapaamuurarius pyrkii kehittämään koko yhteiskuntaa. Se painottaa jäsenilleen henkilökohtaisen oikeudenmukaisuuden ja vastuun periaatteita, valaisten heitä asioissa, jotka luovat inhimillistä hyvää. Julistuksessa todetaan, että vapaamuurarius opettaa ja ohjaa jäse- 22

23 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? niään palvelemaan Jumalaa; noudattamaan totuutta ja oikeutta sekä harjoittamaan veljeyttä ja ihmisystävällisyyttä, samalla vaalien valistunutta ja järjestäytynyttä yhteiskunnallista ja henkistä vapautta. Julistuksen mukaan vapaamuurarius velvoittaa jokaista jäsentään olemaan uskollinen ja rehellinen maansa hallitukselle ja tottelemaan sen maan lakeja, missä kulloinkin asuu. Suomalaisen vapaamuurariuden äiti-, eli New Yorkin valtion suurloosin perussäännössä tämä julistus on korvattu julistuksilla Muurariuden uskosta ja opetuksesta : "On yksi Jumala, kaikkien ihmisten Isä; Pyhä Raamattu on muurariuden suuri Valo, sääntö- ja käsikirja uskoa ja sen käytäntöön soveltamista varten; ihminen on kuolematon; ihmisen luonteenlaatu määrää hänen kohtalonsa; ihmisrakkaus on, Jumalaan kohdistuvan rakkauden jälkeen, ihmisen ensimmäinen velvollisuus; rukous, ihmisen yhteys Jumalaan, on hänelle avuksi." "Muurarius opettaa ihmistä harjoittamaan lähimmäisenrakkautta ja hyväntahtoisuutta, varjelemaan siveyttä, arvostamaan ystävyys- ja perhesiteitä, omaksumaan uskon periaatteet ja syvästi kunnioittamaan sen säädöksiä, avustamaan heikkoa sekä lohduttamaan sorrettua, opastamaan tietämätöntä, suojelemaan orpoa, varjelemaan alttaria, tukemaan laillista hallitusta, edistämään moraalia ja kasvatusta, rakastamaan ihmistä, pelkäämään Jumalaa ja hartaasti rukoilemaan Hänen siunaustaan elämän onnellisuutta toivoen." Vapaamuurariuden kasvatus- ja tehtäväluonteinen tarkoitusperä Edellä kirjoitetuissa teksteissä oli jo runsaasti viitteitä siitä, minkälaista yhteisöä ja minkälaista toiminnan laatua vapaamuurarius aatteelliselta sisällöltään edustaa. Niissä sen todettiin olevan universaali uskonnollinen ja aatteellinen yhteisö ja edustavan toimintaa, jonka aatteelliseen olemukseen kuuluu mm. kasvatuksellisten tarkoitusperien harjoittaminen. 23

24 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? Kasvatuksellisten tarkoitusperien puitteissa vapaamuurarius kohdistaa huomiomme paitsi ihmiskunnan perittyyn viisauteen, sen säilyttämiseen ja välittämiseen, myös ihmisen henkisen tietoisuuden herättämiseen, mielen valaisemiseen sekä jalouden ja rakkauden, hyvyyden, oikeuden ja totuuden virittämiseen hänen sydämessään. Tuohon muinaiseen viisauteen sisältyy tietoa ihmisen kehittymiseen sekä elämän hallintaan ja elämästä selviytymiseen liittyvistä strategioista. Siihen sisältyy tietoa näihin strategioihin sisältyvistä metafyysisistä perusoletuksista ja transsendenteistä lähtökohdista. Näissä puitteissa tuo viisaus vastaa kysymyksiin ihmisolemuksen rakenteesta, luonteesta ja laadusta. Kaiken tämän taustalta se antaa vastauksia myös transsendenttia todellisuutta, sielun kuolemattomuutta, ikuista elämää ja ihmisen kohtaloa koskeviin kysymyksiin. Henkisen todellisuuden syvintä sisältöä peilaten, peritty viisaus vastaa kysymyksiimme myös Jumalasta, Hänen tahdostaan, ilmoituksistaan sekä siitä pyhyyden Kauneudesta kosmisine järjestyksineen, joka Hänen valtaistuimensa edessä ikuisesti vallitsee. Todettakoon, että tämä vanha perinne on kaikkine arvoineen ja elämänlakeineen sekä ilmennyksineen ja vaikutuksineen, samoin kuin sen sisällön tavoittamiseen tarvittavine tietoineen ja menetelmineen sisällytetty muurariuden allegoriseen ja rituaaliseen opetusperintöön henkisen kehittymistien avaamiseksi sekä eettis-sosiaalisten arvokoodien antamiseksi vapaamuurarin elämälle ja hänen ihmiskunnan hyväksi suunnatulle toiminnalleen. Tällainen tieto oppisisältöineen on monasti verhottu ja samalla tiivistetty universaaleihin kääreisiin, so. rituaalisiin, symbolisiin ja allegorisiin muotoihin, teemoihin ja konsepteihin. Noin 1800 vuotta sitten Clemens Aleksandrialainen lausui näistä "kääreistä": "Koko pyhä totuus on kiedottu arvoituksellisiin taruihin, legendoihin ja allegorioihin." Sanotusta ilmenee, että tämän vapaamuurarillisen opetusperinteen ja samalla koko järjestelmän perusrakenne ja keskeinen ydin perustuvat em. uskonnollisiin traditioihin. Aivan erityisesti ne perustuvat Pyhän 24

25 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? ja Muuttumattoman Lain Kirjoissa ilmaistuihin uskonnollis-filosofisiin arvoihin ja eettis-sosiaalisiin käyttäytymisnormeihin - elämän lakeihin - sekä niistä johdettuun onnellista ja tarkoitusperäistä elämää konstituoiviin elämisen ja kehittymisen konsepteihin. Nykyisen tieteenfilosofian käsittein tätä opetusperinnettä voitaisiin Hegeliä siteeraten kutsua hengen fenomenologiaksi. Professori Sven Krohn puhuu tässä yhteydessä kuvailevasta hengentieteellisestä persoonapsykologiasta, jonka hän Edvard Sprangeria siteeraten sanoo olevan eräänlaista "struktuuripsykologiaa", jossa pyritään sielullisen kokonaisuuden tavoittamiseen. Tälle kokonaisuudelle on ominaista se, että se muodostaa mielekkään, tavoitteellisuuteen pohjautuvan yhteyden, eli rakenteen, jossa kaikki osasuoritukset - vaiheet - voidaan ymmärtää siitä kokonaisuudesta käsin, missä tietyt arvot toteutuvat. Tämän ymmärtäminen on tunkeutumista tietyn henkisen suhdeyhteyden arvojärjestelmään ja sen sisältöön. Vastaavasti opetusperinnettä voitaisiin lähestyä kuvaamalla siihen liittyvää kehittymis- ja individuaatioprosessia vaiheineen ja seurausmuotoineen kabbalistisen sefirothpuun sefirothien ja hyvepolkujen emergoitumisena ja aktualisoitumisena ihmisen identiteetissä. Edellä todettiin, että vapaamuurariuden ainoina salaisuuksina ovat eräät tunnistamisen ja symboliikkaa käyttävän opetuksen muodot. Vaikka näin onkin, voidaan tuon em. hengen fenomenologian yleispiirteitä kuvata - prosessin opetusmuotojen yksityiskohtia silti paljastamatta - esimerkiksi seuraavin runon säkein: Mestaruuteen Taivahalle katsees käännät, anomalla aloitat. Haparoiden, tunnustellen, etsimällä tavoitat. Oppaana on tieto varma, ikuinen sen sanoma. Hiljentyen, mietiskellen, pyrkimises aloita! 25

26 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? Esikuvat irralliset, ne tietä näyttää, opastaa. Syttyy valot, tiedot, taidot; aamurusko kajastaa. Herkkinä ne saapuu luokses, sisäiset nuo sanomat. Ymmärryksen, kyvyt uudet, ilmennykseks' halajat. Viel' luopuminen opittava uskon lujan tuella. Tahto, teko askeleena, täyttyy toivees voimalla. Rakkaus, tuo voima suuri jo tekos, toimes sinetöi. Se ikuisena, pysyvänä, alttarillas viheriöi. Siis pysyvyys on tavoitteena, perustana järjestys. Kauneuden kun syntyy muoto, uhraamalla itseys! Näin polkus johtaa mestaruuteen, eloon hengen hallinnan; Valon sisäisen kun kohtaat, voittajana kuoleman! Tällainen oppijärjestelmä ilmentää sellaista aate- ja arvosisältöä, joka tuottaa nykyisen tieteellis-materialistisen realismimme "uskontunnustusten" pohjalta luoduille maailmankatsomuksille laajemmat, ns. muodostumisen ja jopa korkeamman luomisen henkisen maailmankin sisältöihin yltävät ulottuvuudet. Näin se perityn traditionsa puitteissa ja uskonnollis-filosofisen aate- ja arvomaailmansa syvimmän myyttisen sisällön - Mestarin Sanansa - kautta kytkee ihmisen henkispsyykkiset ali- ja piilotajunnat hänen fyysiseen arkitietoiseen elämismaailmaansa. Näin se suuntaa hänen tietoisuuttaan avoimempiin 26

27 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? järjestelmiin - ilmenneen, psykofyysisen maailman takana oleviin luomisen henkisen maailman transsendenttisiin todellisuustasoihin. Nykymuotoisen vapaamuurariuden ensimmäisen, vuoden 1723 perussäännön laatija James Anderson kirjoittaa kuten jo edellä kerrottiin - perussääntönsä historiallisessa osassa mainitusta suuntaamisesta, todeten niiden olleen käytössä kaikkina aikoina ja kaikkien kansojen keskuudessa. Kirjailija Leo Tolstoi kirjoittaa kirjassaan Sota ja rauha (WSOY, 1971, suom. J. A. Hollo) näistä vapaamuurariuden tarkoitusperistä: "Ensimmäinen ja suurin tarkoitusperä ja samalla veljeskuntamme perustus, jolle se on rakennettu ja jota ei mikään ihmisvoima kykene hävittämään, on polvesta polveen perintönä säilynyt tieto eräästä tärkeästä salaisuudesta... joka on kaikkein vanhimmista ajoista, jopa ensimmäisestä ihmisestä asti siirtynyt meille ja josta kenties riippuu ihmissuvun kohtalo. Toisesta tarkoitusperästä hän sanoo: Mutta koska tämä salaisuus on sen laatuinen, ettei kukaan voi sitä tietää eikä hyväkseen käyttää, ellei hän ole pitkällisen ja uutteran itsensä puhdistamisen avulla siihen valmistautunut, kaikki eivät voi toivoa sitä pian saavuttavansa. Sen vuoksi on toisena tehtävänämme valmistaa jäseniämme mahdollisuuksien mukaan ojentamaan sydäntänsä, puhdistamaan ja valistamaan järkeänsä niillä keinoilla, jotka meille ovat perimätietona jättäneet tämän salaisuuden etsimisessä uurastaneet miehet, ja tehdä heidät siten kykeneviksi tajuamaan tuota suurta salaisuutta. Kolmas tarkoitusperistä on Tolstoin mukaan se, että puhdistuessamme ja ojentaessamme omia jäseniämme me kolmanneksi pyrimme ojentamaan koko ihmissukua esittämällä sille veljeskuntamme jäsenet hurskauden ja hyvyyden esikuvina, ja niin me koetamme kaikin voimin vastustaa maailmassa vallitsevaa pahuutta." Tarkoitusperistä toinen - ja niistä myös ensimmäinen kehittymistavoitteena - viittaa muurariuden kasvatusluonteiseen - ihmisen henkiseen evoluutioon tähtäävään - tarkoitusperään. Kirjailija ja vapaamuurari Gotthold Ephraim Lessing on tiivistä- 27

28 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? nyt tuon vapaamuurariuden kasvatuksellisen ja kehityksellisen tarkoitusperän yleväksi lausumaksi: "Vapaamuurari on jokainen, joka rakentaa oman elämänsä niin, että hän voi myötävaikuttaa sen taideteoksen täydellistämiseen, jonka muodostaa koko inhimillinen elämä. Ihmiskunnan parhaaksi ei kukaan voi tehdä työtä ellei hän pyri tekemään itsestään sitä, mitä hänestä voi ja pitää tulla." Henkisen evoluution tematiikkaan liittyvänä tämä tarkoittaa myös paitsi em. muodostumisen maailman, myös luomisen henkisen maailman aikuiskypsäksi kansalaiseksi kasvamista. Vapaamuurariuden tarkoitusperään liittyen tässä kansalaiseksi aktualisoitumisessa - henkisen evoluution finaalissa - näyttäytyy todelliseksi vapaamuurariksi kehittyneen miehen identiteetti - se, millainen mies vapaamuurari on - ja koska on? Tällaisen identiteetin ytimen tunnettu muurarikirjailija Joseph Fort Newton ilmaisi kirjassaan The Builders todeten, että "tällainen mies on löytänyt ainoan todellisen muurarisalaisuuden - sen, jota pyritään julkistamaan koko maailmalle." Tämä salaisuus on melko tuntematon monille nykypäivän vapaamuurareillekin. Sallittakoon tästä pieni episodi. Eräässä tvhaastattelussa kysyttiin haastateltavalta järjestöjohtajalta: Koska tuo vapaamuurariuden salaisuus paljastetaan? Haastateltava vastasi painokkaasti, päätään pudistellen ja ääni värähdellen: Ei koskaan! (Todettakoon, että olen kirjoittanut tästä Salaisuudesta kirjan: Arvoituksellinen Seuralainen Hän Sinä Minä.) Em. muurariuden syvintä aatteellista olemusta kosketteleva kehittymisen tarkoitus viittaa Tolstoin mainitsemaan kolmanteen, vapaamuurareita sitovaan tehtäväluonteiseen tarkoitusperään. Se sisältää ne toiminnalliset teemat, jotka oikeuttavat - itse asiassa velvoittavat - miehen työskentelemään ihmiskunnassa kutsumusasemastaan ja - tehtävistään tietoisena toimijana. Kutsumustehtävässään vapaamuurari toimii henkisesti aktualisoituneena ns. luomisen henkisen maailman kansalaisena - sen sisältöä tiedostavana ja sitä muodostumisen moraalisen maailman esikuvina 28

29 Johdannoksi: Vapaamuurarius, mitä se oikein on? ja moraalisisältöinä fyysisen, aktiivin toiminnan maailmassa ilmentävänä "vaeltajana" - cultor Dei, civis mundi. Tällaisessa työssä ja toiminnassa ilmenee ihmisen henkisen evoluution finaalin finaali ja samalla ihmisyyden - humaniteetin - korkein ihanne, so. ihanne kosmopoliittisesta, ihmiskunnan parhaaksi toimivasta, merkittäviin tehtäviin kutsutusta rakentajasta. Tällaisessa "rakentajassa" ja rakentamisessa on kysymys 6012 vuotta sitten ihmisen henkisen evoluution rinnalla käynnistyneestä ihmiskunnan henkisestä kulttuurievoluutiosta, jota Hegel kutsui kuten edellä mainitsin - historian saatossa tapahtuvaksi Maailman Hengen ilmennykseksi kulttuurimuodosteina, mm. tieteenä ja taiteena. Vapaamuurareiden rituaalinen luentoteksti mainitsee tällaisesta toimimisesta - siinä vapaamuurariuden syvempään tehtäväluonteiseen tarkoitusperään viitaten: "Jumalan jalo työ, ihminen, luotiin yhteiskunnallista ja aktiivista elämää varten ja häntä, joka niin alentaisi itsensä, ettei pyrkisi lisäämään yhteisen tiedon ja ymmärryksen määrää, voidaan pitää hyödyttömänä jäsenenä yhteiskunnassa ja arvottomana muurarien keskuudessa." Eräässä muuraririitissä uudelle muurariveljelle todetaan hänelle osoitettuna velvoituksena: "Muodostukoon vapaamuurarius sinulle eläväksi elämäksi, äläkä salli sen jäädä tyhjien kaavojen kokoelmaksi. Silloin tulet arvokkaaksi ottamaan osaa mystisen Temppelin rakentamiseen ja muutut siksi, mikä jokaisen muurarin tulisi olla, nimittäin tietämättömien oppaaksi ja auttajaksi." Edellä sanottu osoittaa, että tarkoitusperäluoteisissa tehtävissään toimivat, humaniteetin saavuttaneet miehet nähdään ihmiskuntaa palvelevina työmiehinä, joilta edellytetään - kuten sanotusta huomataan ja kuten se velvoitteina heille ilmaistaan - näiden jalojen ja ylevien aatteidensa ulottamista omaa järjestöään laajemmallekin. Heitä velvoitetaan painamaan mieliinsä ja juurruttamaan sydämiinsä se ihmisyyden periaate, että jokaisella inhimillisellä olennolla on täysi oikeus heidän ystävälliseen apuunsa. Tässä tarkoituksessa heidät velvoitetaan täyttämään elämäntöittensä velvollisuudet uutte- 29

Viesti suomalaisille vapaamuurareille vapaamuurariudesta ja samalla kerrontana siitä missä mennään.

Viesti suomalaisille vapaamuurareille vapaamuurariudesta ja samalla kerrontana siitä missä mennään. Viesti suomalaisille vapaamuurareille vapaamuurariudesta ja samalla kerrontana siitä missä mennään. Raimo E. O. Stenberg Valkeakoskella elokuussa, 2015 Johdannoksi viestille: Tämä viesti on Vapaamuurarius

Lisätiedot

Raimo E. O. Stenberg, 2011 Kansi: Muinaisen Veljeskunnan emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Magna Taledo Information, Lohja 2011.

Raimo E. O. Stenberg, 2011 Kansi: Muinaisen Veljeskunnan emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Magna Taledo Information, Lohja 2011. Raimo E. O. Stenberg, 2011 Kansi: Muinaisen Veljeskunnan emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Magna Taledo Information, Lohja 2011. 1 Kulttuurimme on joutunut kehityshistoriansa erääseen käännekohtaan:

Lisätiedot

Raimo E. O. Stenberg, 2006 Tuotemerkki: Magna Taledo Information, Lohja, tammikuu, 2014 Internet/sähköpostiversio, s. 56, pdf.

Raimo E. O. Stenberg, 2006 Tuotemerkki: Magna Taledo Information, Lohja, tammikuu, 2014 Internet/sähköpostiversio, s. 56, pdf. Raimo E. O. Stenberg, 2006 Tuotemerkki: Magna Taledo Information, Lohja, tammikuu, 2014 Internet/sähköpostiversio, s. 56, pdf. ISBN 978-952-93-3414-8. Vapaamuurariuden ensimmäinen aste - oppilasmuurariaste

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Raimo E. O. Stenberg, 2007 Kansi: Muurariuden emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry, 2007. ISBN 978-952-99677-4-2

Raimo E. O. Stenberg, 2007 Kansi: Muurariuden emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry, 2007. ISBN 978-952-99677-4-2 1 Raimo E. O. Stenberg, 2007 Kansi: Muurariuden emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry, 2007. ISBN 978-952-99677-4-2 (sähköinen julkaisu) 2 M uinainen, vapaa ja hyväksytty

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: 1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"

Lisätiedot

Mitä vapaamuurarius on?

Mitä vapaamuurarius on? Mitä vapaamuurarius on? Vapaamuurariuden tarkoitus ja luonne Vapaamuurarius opettaa symbolein ja vertauskuvin inhimillisiä hyveitä, joista keskeisimpiä ovat: totuudenrakkaus suvaitsevaisuus lähimmäisenrakkaus

Lisätiedot

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ Kristosofia on maailmanuskonnon ydin ja teosofia johdattaa meitä tämän ytimen luo. Mitä siis on teosofia ja mitä kristosofia? Entä maailmanuskonto? Vastaamme näin: Maailmanuskonto

Lisätiedot

MYYTIT Totta vai tarua?

MYYTIT Totta vai tarua? MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Veljeskuntien aatteellisessa ja järjestöllisessä nykytilanteessa teitä ehkäpä kiinnostaa tietää siitä,

Veljeskuntien aatteellisessa ja järjestöllisessä nykytilanteessa teitä ehkäpä kiinnostaa tietää siitä, Ystävällinen tilanneraportti vapaamuurariudesta ja lyhyt mitä tilanteessa pitäisi tehdä -selonteko Helluntaina 19.05. 2013. Raimo E. O. Stenberg mm, Lohja Hyvät vakuutuksensa antaneiden mestarimuurarien

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mitä vapaamuurarius on?

Mitä vapaamuurarius on? Mitä vapaamuurarius on? Vapaamuurariuden historia Vapaamuurarius syntyi 1600-luvulla Englannissa. Loosien esikuvana olivat keskiaikaisten kirkonrakentajien kiltojen työmaakopit eli loosit (engl. lodge),

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN Yhteyden ilta 2.10.2012 Tapani Talikainen Lähtökohtia illan opetukseen Sielujemme vihollinen pyrkii hävittämään Israelin ja uuden liiton seurakunnan Hyökkäys tapahtuu

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso Mitä merkitsee olla Esirukoilija Rukouskoulu 2014 4. jakso 1. Kertausta ja johdanto esirukoukseen A. Rukouksen yleinen, hallitseva ja kaiken läpäisevä olemus: Rukous on yhteyttä Jumalaan ja kaiken muun

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Perinnekilta PRAGMA ry. Helsinki, 2009. ISBN 978-952-67218-0-4 (verkkojulkaisu, kolmas uudistettu painos)

Perinnekilta PRAGMA ry. Helsinki, 2009. ISBN 978-952-67218-0-4 (verkkojulkaisu, kolmas uudistettu painos) Perinnekilta PRAGMA ry. Helsinki, 2009. ISBN 978-952-67218-0-4 (verkkojulkaisu, kolmas uudistettu painos) Raimo E. O Stenberg Vaeltajat Vaeltajat on Raimo E. O. Stenbergin kirjoittaman nykymaailmamme ja

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus Simo Skinnari Pedagoginen Rakkaus Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI

KUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 28/2 1916

Pekka Ervastin esitelmä 28/2 1916 Antero Vipunen Pekka Ervastin esitelmä 28/2 1916 Mitä Kalevala on, sehän on meille suomalaisille, jokaiselle meistä, ylen tärkeä kysymys. Mehän olemme yleensä vakuuttuneita siitä, että Kalevala kuvastaa

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

n e u v o t t e l u k u n t a

n e u v o t t e l u k u n t a n e u v o t t e l u k u n t a 1 Perinnekilta Pragma ry:n neuvottelukunta Toimittanut Raimo E. O. Stenberg Kansi: Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry. Helsinki, 2006, toinen painos 2008.

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot