Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen"

Transkriptio

1 Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Vuosikertomus 2013

2 MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. SISÄLLYS Puheenvuoro: Erkki Kemppainen s. 3 Puheenvuoro: Anu Harkki s. 4 MTT Asiakasratkaisut s. 5 Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto s. 6 Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja s. 8 2 Kannen kuva: Dreamstime MISSIO Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen VISIO Ruokajärjestelmä toimii luotettavasti, mahdollistaa kaikkien ketjun jäsenten vastuullisen toiminnan ja edistää kansanterveyttä. MTT tunnetaan vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntijana. ARVOT Asiakaslähtöisyys Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Eettisyys Hyvinvoiva työyhteisö Toiminnan tuloksellisuus STRATEGIA MTT kehittää toimintatapaansa entistä verkostomaisemmaksi ja joustavammaksi sekä vahvistaa organisaation kilpailukykyä ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa kotimaasta ja EU-lähteistä. Tutkimuksen pääsuunnat: 1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous: luonnonvarojen kestävä käyttö luonnonvarat, maankäyttö, biomateriaalit ja bioenergia 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa: ohjauskeinot ja tuotantoteknologian kehittäminen 3. Maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja maaseudun kehittäminen: kestävyys, kannattavuus ja hyvinvointi MTT:n strategisesta tutkimuksesta vastaa viisi tutkimusaluetta. Ne hyödyntävät koko MTT:n osaamista ja toteuttavat strategisia linjauksia tutkimusteemojensa kautta. Tutkimusyksiköt vastaavat osaamisen kehittämisestä ja resursseista. Ympäristöystävällinen maatalous s. 10 Vihreän talouden mahdollisuudet s. 12 Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista s. 14 Kansainvälinen toiminta s. 16 Tutkimustietoa suoraan käytäntöön s. 17 Toimipaikat ja infrastruktuuri s. 18 Puheenvuoro: Esko Lindstedt s. 19 Puheenvuoro: Ilkka P. Laurila s. 20 MTT:n avainhenkilöt s. 21 Vuosikertomuksen talousliite s. 22 MTT palkitsee vuosittain työntekijöitään, jotka osoittavat erityistä aktiivisuutta, yhteistyökykyä ja innovatiivisuutta Vuoden tieteentekijä on professori Reimund Rötter Vuoden viestijä on professori Sirpa Kurppa Vuoden innovaattori on professori Kari Tiilikkala

3 Vuosi 2013 oli hyvä: julkaisumäärät olivat tavoitteen mukaisia, ja teimme paljon ansiokasta tutkimusta sekä politiikkavaikuttamista, mitä meiltä odotetaankin. Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto 3 OSAAMISELLA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA Ylijohtaja Erkki Kemppainen pitää henkilöstön osaamisen kehittämistä parhaana tapana rakentaa tutkimuskeskuksen tulevaisuutta. Vuonna 2013 tehty henkilöstön osaamiskartoitus paljasti, millä alueilla osaamista on hyvin ja millä on vielä puutteita. Emme ole aivan osanneet hyödyntää henkilöstömme kaikkea osaamista. Nyt voimavarat saadaan kokonaisvaltaisemmin käyttöön. Myös henkilöstö on kokenut tämän hyvänä, hän kertoo. Osaamisen kehittäminen auttaa valmistautumaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Tiken tilastotuotannon fuusioon Luonnonvarakeskukseksi. Fuusio tapahtuu vuoden 2015 alussa. Uuden tutkimuskeskuksen yksikkö- ja ryhmäjakoon liittyy väistämättä epävarmuutta, jota pyritään hälventämään sijoittamalla henkilöstö osaamisen mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteinen näkemys keskustelemalla Fuusioituvissa laitoksissa toteutettiin esimiestyöskentelyyn VM- Baro työtyytyväisyystutkimus vuonna MTT:n keskiarvotulos 3,76 (asteikolla 1 5) oli samaa tasoa kuin RKTL:n ja Metlan. Erkki Kemppaisen mukaan keskiarvoon voi olla tyytyväinen, vaikka aiemmilta vuosilta ei ole olemassa vertailulukuja. Esimiestoiminnan kyselystä löytyi myös kehitettäviä kipukohtia, joihin seuraavaksi panostamme. MTT:ssä esimiestyöskentelyä on kehitetty usean vuoden ajan seminaareissa, joissa koolla on aina esimiesasemassa olevaa henkilöä. Samaa perinnettä halutaan jatkaa Luonnonvarakeskuksen esimiesfoorumeissa, joissa koolle on saatu tässä vaiheessa esimiestä. Yhteisten tapaamisten kautta tavoitamme henkilöt, jotka vievät viestiä eteenpäin henkilöstölle. Keskusteluun perustuvat esimiesseminaarit ovat auttaneet yhteisen näkemyksen luomisessa, Erkki Kemppainen toteaa.

4 Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto MTT:n vahvuus Luonnonvarakeskukseen mentäessä on nimenomaan asiakaspalvelun ja kaupallistamisen osaaminen. Sitä on vahvistettu viime vuosina, ja tulokset nähdään jo miljoonissa. 4 OSAAMINEN ASIAKKAIDEN KÄYTTÖÖN Tutkimusjohtaja Anu Harkki katsoo tyytyväisenä MTT:n nykytilannetta. Tutkimuskeskuksen osaamista on saatu kanavoitua asiakkaiden käyttöön aiempaa tehokkaammin. Pari vuotta aktiivisesti työtä tehnyt Asiakasratkaisut-toiminto on löytänyt uomansa, ja tuloksia on saatu. Maksullisten palvelujen kannattavuus on parantunut merkittävästi: esimerkiksi mittaus- ja standardisoimispalveluissa saavutettiin kannattavuuden rajapyykki. Asiakaspalvelun laadullinen ja määrällinen kehittyminen on ollut huikeaa. Toki se on vaatinut kovaa työtä eli työtapojen ja markkinoinnin tehostamista sekä uusien palvelujen kehittämistä asiakkaille, hän kertoo. Anu Harkin mukaan MTT on parantanut juoksuaan niin laadun, kilpaillun rahoituksen hankinnan kuin myös konkreettisten, asiakkaita palvelevien tutkimusten toteuttajana. Tämä on asiantuntevan, osaavan ja innostuneen henkilöstön ansiota. Siitä kuuluu kaikille lämmin ja arvostava kiitos. Innovaatioita on onnistuttu jalkauttamaan elinkeinon käyttöön. Vuonna 2013 työ johti yhden uuden tuotteen kaupallistamiseen. Kaksi tutkimusratkaisua on puolestaan päätynyt yritysten tuotteistettaviksi. Anu Harkki (AM Harkki)

5 Kuva: Pixmac Kuva: Jussi Mustikkamaa/Yle ASIAKKAAN JA TUTKIMUKSEN YHDISTÄJÄ MTT Asiakasratkaisut tarjoaa maatalous- ja elintarvikealan asiakkaille konsultointi- ja tutkimuspalveluja sekä testaus- ja kehittämispalveluja. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään MTT:n laajaa osaamista ja ainutlaatuista infrastruktuuria. Asiakkaan tarpeeseen tai ongelmaan tuotetaan ratkaisu joko uutta tietoa luoden tai olemassa olevaa osaamista soveltaen ja jalostaen. MTT Asiakasratkaisujen keskeisenä tehtävänä on tutkimustulosten tuotteistaminen ja kaupallistaminen; työtä tehdään läpi innovaatioketjun alkaen perustutkimuksesta keksinnön suojaamiseen ja kaupallistamiseen asti. MTT:llä on käynnissä muun muassa useita Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -kaupallistamishankkeita, joita MTT Asiakasratkaisut koordinoi. MTT Asiakasratkaisujen tuottamia palveluita Kasvinsuojeluaineiden testaus Mittaus- ja standardointipalvelut Valiotaimituotanto Pellon Groupin Juha Takala esitteli Farmari-maatalousnäyttelyssä hajunpoistoprosessin läpikäyneitä sian lietelannan käsittelyjakeita. SIANLANTA KADOTTAA HAJUNSA MUUTAMAN NELIÖN KONTISSA Miltä haisee sianlanta, kun siitä on poistettu haju? Vähän perunakellarilta ja maltaalta, kuvailee kehitystyössä mukana ollut tutkimusmestari Risto T. Seppälä MTT:stä. Ylihärmäläisen Pellon Group Oy:n valmistama ensimmäinen maatilatasolle soveltuva BioSampo-hajunpoistolaitteisto lanseerattiin kesällä 2013 Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä. Lietelannan käsittelylaitteisto poistaa lietteest ä hajun ja erottelee ravinteet. Hajunpoistolaitteisto perustuu MTT:n professori Erkki Auran vuonna 2000 aloittamaan tutkimustyöhön, pitkäjänteiseen teknologiatutkimukseen sekä yrityksen omaan kehitystyöhön. BioSampo on erinomainen esimerkki tutkimustulosten soveltamisesta ja yhteistyöstä yritysten kanssa. BioSampossa liete pumpataan ensimmäiseen konttiin, jossa siitä erotetaan kiintoaine ja siihen jäävä fosfori. Toisessa, isommassa kontissa haju poistetaan lietteen nesteosasta biologisella käsittelyllä. Haluttaessa typpi voidaan vielä erotella biologisen käsittelyn jälkeen. Tutkija Anni Alitalo kertoo, että hajunpoistolaitteiston kehitystyön suurimmat ongelmat johtuivat aivan uudenlaisen teknologian luomisesta. Kaikkiin mikrobiologian, kemian, fysiikan ja maatilatuotannon aiheuttamiin kysymyksiin on pitänyt kehittää omanlaisensa, uusi ratkaisu. Nyt koelaitteistot ovat toiminnassa, ja kiinnostus ulkomaillakin kasvaa kaiken aikaa. MTT on jo aloittanut vastaavanlaisen naudanlietteen käsittelyjärjestelmän tuotekehityksen. 5

6 Kuva: Veikko Somerpuro / MTT:n arkisto Tutkimuspäällikkö Harri Huhta KESTÄVÄSTI TUOTETTUA JA KILPAILUKYKYISTÄ RUOKAA Kuluttajat ansaitsevat ja tarvitsevat terveellistä ja laadukasta ruokaa. Samalla ruoantuotannon tulisi olla kestävää ja kannattavaa. Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella tehdään työtä kilpailukykyisen sekä eettisesti ja ekologisesti kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi. 6 HUIPPUTULOKSET Valkuaisomavaraisuus on mahdollista OMAVARA-hanke osoitti, että soijarouheen nykyisestä 70 miljoonasta valkuaiskilosta voitaisiin palkoviljojen viljelyä laajentamalla korvata miljoonaa kiloa ja ilmaston edelleen lämmetessä se voitaisiin teoriassa korvata kokonaan, jolloin Suomi olisi täysin valkuaisomavarainen. Ayrshiren ominaisuudet syynissä Genominen valinta -hankkeessa arvioitiin Suomen ay-karja genomitiedon perusteella ja koottiin aineisto tietokannaksi. Samalla kartoitettiin aykarjapopulaation hedelmällisyys- ja utareterveysominaisuuksiin vaikuttavien kromosomialueiden sijainti ja vaikutus. Perunan Y-virustorjunta vauhtiin Tutkimus tuotti uutta tietoa perunan Y-viruksen esiintymisestä, oireista ja virustyypeistä sekä sitä levittävistä kirvalajeista ja niiden elinkierrosta. Uuden tiedon perusteella Y-viruksen leviämistä pystytään hillitsemään tehokkaasti esimerkiksi olkikatteen avulla. MAITOTILIN PERUSTA TEHDÄÄN PELLOLLA TULOS Satovaihtelut nurmilla ovat liian suuret. Mitä tasaisemmin nurmi on perustettu, sitä parempi sato saadaan. Nurmilla kannattaa suosia apilaseoksia sekä ylipäätään erilaisia kasviseoksia. Gratil-rikkakasvintorjunta-aine ei tapa puna-apilaa. Nurmirehu kannattaa korjata useammin kuin kerran satokaudessa. Lietelannan multaus estää liukoisen typen haihtumisen ammoniakkina. Zeoliittivalmisteella voidaan ehkäistä lehmien poikimahalvauksia. Viljan kuivauksen hiilijalanjälki pieneni, kun siirryttiin bioenergiaan. HYÖDYT Apilan viljely lisääntyi, minkä vuoksi nurmen typensaanti parani. Hernettä ja härkäpapua viljellään aiempaa enemmän, mikä on kohentanut tilojen valkuaisomavaraisuutta. Kun peltojen satotaso paranee, tilat pystyvät tuottamaan enemmän maitoa. PALAUTE Todella opettavainen hanke, jonka kautta ProAgria sai neuvontaansa tietoa MTT:n huippuasiantuntijoilta. Yhteistyö toimijoiden kesken oli hedelmällistä. Hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria Pohjois-Karjala

7 Kuva: Sakari Alasuutari/Vastavalo.fi MTT TUTKIMUSALUEET Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto TEHOT IRTI PELLOSTA Lähes 60 tilaa ja yli 20 kenttäkoetta. Kolmen kasvukauden aikana kerättiin mittava määrä tietoa siitä, miten nurmi saadaan tuottamaan. Tärkeintä on, että nurmen perustamisen eteen on nähty vaivaa. Teksti: Maria Latokartano Pohjoiskarjalainen nurmipelto näyttää kauempaa tasaisen vihreältä. Lähempi tarkastelu paljastaa toisenlaisen totuuden. Neljäsosaneliön koealalle mahtuu niin nurmikasveja, rikkaruohoja kuin kasvittomia kohtia. Pellot tuottamaan -hankkeen tutkija Päivi Kurki käy läpi 150 koealan tulokset ja yllättyy. Satovaihtelu oli aivan huikean, luvattoman suuri, 7 69 prosenttia. Näin suuri vaihtelu peittää alleen siemenmäärästä tai kasvilajiseoksesta johtuvat satoerot. Jos pelto halutaan saada täystuotantoon, on työ aloitettava täältä ruohonjuuritasolta. APILA AUTTAA, KUN NURMI KÖYHTYY Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, maitotilat vähenevät, mutta maitomäärä pitäisi saada kasvamaan. Jotta yhtälö toteutuisi, on pellosta saatava sato maksimoitava. Pellon vesitalouden ja ph:n tulee olla kunnossa ensin. Kasvun eväiksi nurmet tarvitsevat lannoitteita, ja tässä törmätään ongelmaan. Sadon mukana pellosta poistuu ravinteita enemmän kuin sinne laitetaan. Köyhdytämme nurmipeltojamme jatkuvasti. Viljelijän kannalta loistava vaihtoehto on lisätä nurmiseokseen typensitojakasvia, kuten apilaa, jonka juuristo kaiken lisäksi yltää poimimaan ravinteita syvältä. TÄRKEINTÄ TASAINEN PERUSTUMINEN Pellot tuottamaan -hankkeessa oli mukana 58 tilaa, joiden mailla havaintokokeita tehtiin kolmen kasvukauden ajan. Hankkeen edetessä moni asia sai vahvistuksen. Kuten se, että nurmen tasainen perustuminen on niin tärkeää, että valintatilanteessa kannattaa ennemmin uhrata suojaviljasato kuin nurmi. Tai että Gratil-rikkakasvivalmiste ei tapakaan puna-apilaa, vaan kasvusto toipuu jo seuraavaan satoon. Tai että kustannussäästöjen toivossa apilanurmea ei kannata korjata vain yhtä kertaa kasvukauden aikana, sillä samalla kokonaissadosta menetetään lähes puolet. Tai että viljelyssä kannattaa suosia monipuolisia seoksia, sillä eri lajit menestyvät eri oloissa eri tavalla. Oma näkemykseni esimerkiksi täydennyskylvön suhteen on kehittynyt koko ajan. Nykyään suosittelen, että nurmiäestykset tehdään säännöllisesti keväisin ja samalla aukkokohdat täydennyskylvetään. MAAN ALTA LIETE EI KARKAA Viikkoja jatkuneesta helteestä voi moni pitää, mutta lannanlevitysnäytökseen sää ei ole paras ensinkään. Lietelannan typestä osa on liukoisessa muodossa ja osa sitoutuneena orgaaniseen ainekseen. Jos lämpötila ylittää 25 astetta, liukoinen typpi haihtuu helposti ammoniakkina, Kurki kertoo. Levityksessä ovat viime aikoina yleistyneet multausvaunut. Ne viiltävät maan auki muutaman sentin syvyyteen ja ruiskuttavat lietteen suoraan maahan. Tällöin typpi sitoutuu maapartikkeleihin eikä karkaa taivaan tuuliin. Juuri tällainen multaava levityslaite ahertaa nykyään monen viljelijän pellolla. Tulokset näyttävät lupaavilta. Silmälläkin näki multauksen vaikutuksen kasvuston värissä. ZEOLIITTI SUOJAA POIKIMAHALVAUKSELTA Pellot tuottamaan -hanke päättyi viime vuoden lopussa. Hankkeessa havaitut hyvät käytännöt ovat jääneet osaksi tilojen arkea. Moni tilallinen on lisännyt apilan käyttöä nurmissaan, samoin härkäpavun ja herneen viljelyä on jatkettu. Valkuaiskasvien viljely on parantanut tilojen valkuaisomavaraisuutta, kertoo ProAgria Pohjois-Karjalan Pellot tuottamaan -hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen. Hankkeen yli 20 kokeesta Matilaista ilahduttaa erityisesti zeoliittikoe. Zeoliitti on kationinvaihtaja, joka sitoo märehtijän rehusta ylimääräistä kalsiumia. Poikimahalvauksen riski pienenee oleellisesti, kun sitä lisätään lehmän ravintoon kaksi viikkoa ennen poikimista. Viljelijät ovat kysyneet, mistä valmistetta voisi tilata, sillä he haluaisivat jatkaa sen käyttöä. Pellot tuottamaan -hanke käynnistyi vuonna 2009 ja päättyi Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja MTT:n lisäksi siihen osallistuivat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittivat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Suomen valtio. 7

8 Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto 8 Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri VASTUULLISUUTTA, RAVITSEMUS- TA JA KESTÄVIÄ VALINTOJA Jopa 40 prosenttia kulutuksen ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä edistetään kuluttajien kestäviä valintoja ja hyvinvointia. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja ruokaketjun haitallisia ympäristövaikutuksia sekä ruokavalioista johtuvia elintapasairauksia. HUIPPUTULOKSET Uudenlaista tietoa ravinnehuuhtoumista Hierarchynet-hankkeessa kehitettiin peltoviljelyn ravinnehuuhtoumien laskentaan uudenlainen mallinnus, joka ottaa huomioon peltolohkojen sijainnista ja maaperän laadusta johtuvan typpi- ja fosforihuuhtoumien vaihtelun. Uusi malli mahdollistaa tilakohtaisen tarkastelun ja tarjoaa viljelijöille uudenlaista tietoa. Yhteistyöllä kokonaisvaltaista kestävyyttä ja hyvinvointia Usean ministeriön ja tutkimuslaitoksen yhteistyönä toteutetussa Hyvinvoipa-hankkeessa selvitettiin kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista sosiaali-, terveys, ruoka- ja liikuntapolitiikoissamme sekä eri väestöryhmien ruoankulutuksen vaikutusta ekologiseen kestävyyteen. Hankkeen tulokset kertovat, että epäterveelliset ruokailutottumukset, vähäinen liikunta ja alhainen koulutustaso kytkeytyvät yhteen. Yhteiset pelisäännöt ruoan ilmastoviestintään Climate Communication II -hankkeessa laadittiin kuluttajatutkimusten ja sidosryhmädialogin kautta etenemissuositus elintarvikealan ilmastoviestintään yhteistyössä yritysten, tutkijoiden, ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Suositus sisältää alan yhteiset pelisäännöt ja kehotuksen parantaa kuluttajien tietämystä ja lisätä viestintää elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista. SYÖMÄLLÄ TERVEYTTÄ ITSELLE JA ITÄMERELLE TULOS Yhteistyössä Marttojen kanssa koottiin vastuullisiin ruokavalintoihin ohjaava opaskirjanen. Lisäksi valmistettiin ruokavalintoihin liittyvä, kriittisyyteen opettava opasmateriaali, jota jaetaan lukiolaisille. Uudella nettilaskurilla voi vertailla erilaisten lounaiden ympäristövaikutuksia, ravitsemuksellista arvoa sekä kemikaalikuormitusta. HYÖDYT Jokainen kuluttaja voi valinnoillaan kohentaa Itämeren tilaa ja omaa terveyttään. Vastuulliset ruokavalinnat yleistyvät. Hankkeessa mukana olleiden Viron ja Latvian yliopistojen hiilijalanjälkeen liittyvä tiedontaso kohosi. PALAUTE Hieno hanke ja hauskasti toteutetut, helppokäyttöiset sovellukset. Hankkeessa on kasattu tietoa, jota ei aiemmin ole näkynyt juuri missään. Hankkeen tuloksista kannattaisi viestiä vielä lisää. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen, Ympäristöministeriö

9 Kuva: Riitta Weijola/Vastavalo.fi MTT TUTKIMUSALUEET Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja LAUTASELLINEN TIETOA Kuluttaja on ruokakaupassa pulassa, kun ostoskoriin pitäisi osata valikoida tuotteita, jotka ovat hyväksi sekä itselle että ympäristölle. Foodweb-hankkeen aikana rakennettu ateriasovellus auttaa päätöksenteossa. Teksti: Maria Latokartano Tomaatteja, juustoa, leipää, jotain lihaa tai kalaa, maitoa.kauppalistani näyttää yksinkertaiselta, mutta se on vain pintaa. Kun vielä isoäidin aikaan ruoka oli jotain, millä pidettiin nälkä loitolla, on se nykyään eettinen valinta, joka pitää sisällään joukon riskejä. Jos haukkaan palan naudan pihviä, juon lasin maitoa tai syön eväsvoileivän, olen osallisena ketjussa, joka toimillaan rehevöittää vesistöjä ja edistää ilmastonmuutosta. Jos mielelläni herkuttelen ranskanperunoilla tai Itämerestä pyydetyllä kalalla, olen vaarassa kerryttää kroppaani ylen määrin paitsi rasvaa myös dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Vaikeaa. Marja Innanen tuntee ongelman. Hän työskentelee Ympäristöministeriössä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteerinä, ja painii ruokaan liittyvien valintojen kanssa päivittäin. Ruokaan ja syömiseen kohdistuu nykyään niin monenlaisia vaatimuksia, että kuluttajat alkavat olla hukassa niiden kanssa, hän sanoo. Nettisovellus avuksi valintoihin Jokioisissa professori Sirpa Kurppa istuu työpöytänsä ääreen ja avaa tietokoneen. Ruokaan liittyvät kysymykset ovat tuttuja myös hänelle. Viime vuodet Kurppa on työskennellyt muun muassa Foodweb-hankkeen vastuullisena johtajana ja selvittänyt riskejä, joita aiheutuu ruoantuotannosta ja liittänyt tätä tietoa ruoan kulutuksesta tuleviin riskeihin. Tähän asti kaltaisteni kuluttajien ongelma on ollut se, ettei tietoa ruoan monenlaisista vaikutuksista ole ollut helppo löytää muodossa, joka helpottaisi valintojen tekemistä. Foodwebin myötä ongelmaan on luvassa helpotusta. Kurppa klikkaa auki hankkeen kotisivut. Tämän ateriasovelluksen avulla voit koota ruoka-annoksesi ja saada kuvauksen sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä ja rehevöittävästä vaikutuksesta sekä sen sisältämistä haitta-aineista. Kurppa huomauttaa, että kyseessä on sovelluksen harjoitteluversio. Jotta kuluttaja todella pääsee vertaamaan tuoteryhmien sisäisiä eroja, tarvitaan vakiintunutta määritystietoa ruokaraaka-aineiden hiilijalanjäljistä, rehevöittävistä vaikutuksista sekä mieluiten myös muista ympäristövaikutusluokista. Entä jos söisinkin kalaa Kokeilen ohjelmaa. Kasaan ruoka-annoksen, johon kuuluu jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia, keitettyjä perunoita ja naudanlihapihvi kermakastikkeella. Salaatin päälle lorautan salaatinkastiketta ja ruokajuomaksi nautin lasin kevytmaitoa. Jälkiruoaksi syön jogurtin. Tulos: Ruoasta saamani energiamäärä on korkeahko, ravitsemuksellinen arvo sen sijaan voisi olla korkeampikin. Näin syöden en altistu haitta-aineille, mutta ympäristöä kuormitan koko lailla. Vaihdan pihvin tilalle paistetun ahvenen ja kuvaajat pompsahtavat heti parempaan asentoon; ruoasta aiheutuva ympäristökuormitus laskee roimasti ja ravitsemuksellinen arvo kohoaa. Mitä mieltä sovelluksesta on Innanen? Hauskasti toteutettu ja huikea sovellus. Näyttää yksinkertaiselta, mutta on vaatinut kauheasti työtä. Bloggaajalle kokeiluun? Kurppa toivoo, että ruoantuottajat innostuisivat laskurin myötä järjestelmällisesti arvioimaan tuotteidensa ympäristövaikutuksia. Vasta tällöin laskuri saataisiin todella asianmukaiseen käyttöön, hän perustelee. Sekä Kurppa että Innanen jakavat toiveen, että mahdollisimman moni kuluttaja löytäisi ja ottaisi ruoka-ainelaskurin käyttöön. Tätä kannattaisi levittää ruokamessuilla ja mediassa. Onnistuisikohan yhteistyö jonkun ruokabloggaajan kanssa, Innanen pohtii. Ruoka-ainelaskurin lisäksi hankkeen aikana on koottu työkirjamainen opasmateriaali, jota jaetaan lukiolaisille. Oppimista yli rajojen Foodweb-hankkeen tavoite oli luoda toimintatapoja, joiden avulla Itämeren maiden asukkaat voisivat omalta osaltaan huolehtia Itämeren tilasta. Suomen lisäksi Foodweb-hankkeessa olivat mukana Viro ja Latvia, jotka molemmat lähtivät selvittämään ruoan ympäristövaikutuksia nollapisteestä. Sirpa Kurppaa ilahduttaa erityisesti se, että hankkeen jälkeen tieto ja osaaminen ovat molemmissa maissa aivan uudella tasolla. Foodweb-hanke käynnistyi vuonna 2011 ja valmistui MTT:n lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Tarton yliopisto, Tiedekeskus AH- HAA sekä Latvian yliopisto. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Projekti oli osa Keskisen Itämeren (Central Baltic) INTERREG IV A -ohjelmaa

10 Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto Tutkimuspäällikkö Jyrki Aakkula MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SOPUSOINNUSSA Ilman maataloutta ei olisi ruokaa. Maatalous kuitenkin kuormittaa ympäristöä aiheuttamalla ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella etsitään tuotannollisia ja teknologisia ratkaisuja maatalouden myönteisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi ja kielteisten vähentämiseksi. 10 HUIPPUTULOKSET Ilmastonmuutoksen vaikutuksetminimiin Integroidun mallityöskentelyn avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla kasvintuotanto reagoi herkimmin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan stressiin. Tämä auttaa arvioimaan eri alueille sopivia sopeutumisstategioita ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten minimoimiseen. Vähäpäästöisempiä lypsylehmiä Greendairy-hankkeessa kehitettiin lypsylehmille metaanipäästöjä vähentävä ruokinta säätämällä täysrehun osuutta ja lisäämällä kasvirasvaa. Ruokavaliolla on vaikutusta pötsin mikrobiston koostumukseen ja sitä kautta ruoansulatuksessa syntyvän metaanin määrään. Uusi malli ympäristötoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointiin Janne Helin kehitti väitöstutkimuksessaan laskentamallin ympäristötoimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointiin tilatasolla. Mallin mukaan arvioituna on epätodennäköistä, että nykyisillä ympäristötukitoimenpiteillä saavutettaisiin maataloudelle asetetut ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet. IPM-OSAAMISTA VILJELIJÖILLE TULOS Hankkeen aikana koostettiin laaja tietopaketti integroidun kasvinsuojelun menetelmistä viljoilla jaettavaksi hankkeen kotisivuille sekä oppilaitoksiin. Torjunnan tarpeellisuuden määrityksessä käytettäviä menetelmiä päivitettiin aiempaa helppokäyttöisemmiksi. Viljelijöiden tietämystä integroidusta kasvinsuojelusta kohotettiin ja heidän verkostoitumistaan parannettiin seminaareissa ja pellonpiennarpäivillä. Kasvinsuojeluaineiden riskien ja vaikutusten arviointiin kehitettiin täysin uusi riski-indikaattori. HYÖDYT Integroidun kasvinsuojelun mukainen toiminta otetaan käyttöön maatiloilla 2014 alkaen. Pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ja resistenttien kasvintuhoojakantojen kehittymisen riskit pienevät. PALAUTE Mielenkiintoinen hanke, johon osallistumiseen ei juuri tarvinnut ylipuhua. Uudet viljelymenetelmät ovat aina kiinnostavia. Itselleni kirkastui hankkeen myötä, miten tärkeää tehoaineiden kierrätys on, kun halutaan välttää kasvintuhoojien resistenssiä. Omalla tilallani luovuin hankkeen myötä joistain rutiiniruiskutuksista. Viljelijä Veli-Pekka Aila

11 Kuva: Dreamstime MTT TUTKIMUSALUEET Ympäristöystävällinen maatalous VELI-PEKASTA TULI TÄSMÄTORJUJA PesticideLife-hankkeessa testattiin, miten hyvin integroidun kasvinsuojelun menetelmät soveltuvat viljatiloille. Neljän vuoden aikana konkariviljelijäkin oppi uusia toimintatapoja. Teksti: Maria Latokartano Ilta-aurinko heittää viimeiset säteensä yli vehnäpellon. Ylistarolainen viljelijä Veli-Pekka Aila kulkee kasvustossa ja pyyhkäisee välillä kädellään tähkiä, jotka ovat juuri tulleet esiin. Sieltä täältä ilmaan pölähtää pieni, oranssinkeltainen siivekäs. Viimeiset neljä vuotta Aila on ollut mukana PesticideLife-hankkeessa, jonka aikana tilalla on testattu integroidun kasvinsuojelun menetelmiä. Vielä muutama vuosi sitten hän olisi yksittäiset tähkäsääsket nähtyään lisännyt rutiininomaisesti kasvinsuojeluruiskuun tuhohyönteisiä torjuvaa ainetta. Mutta ei tällä kertaa. Vieraskemikaaleja ei haluta luontoon Kasvinsuojeluaineet ovat kaksiteräinen miekka. Oikein käytettyinä ne suojaavat viljelykasvia rikkakasveilta, tuhohyönteisiltä ja taudinaiheuttajilta. Väärin käytettyinä ne pilaavat pinta- ja pohjavedet ja edesauttavat torjunta-aineille resistenttien kasvintuhoojakantojen muodostumista. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on jo peltoja, jotka on jouduttu poistamaan viljelystä resistenttien rikkakasvien vuoksi, PesticideLife-hankkeen projektipäällikkö Sanni Junnila kertoo. EU pyrkii vähentämään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä alueellaan. Marraskuussa 2009 astui voimaan puitedirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaita laatimaan kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä kansallisen toimintaohjelman. Suomen toimintaohjelma valmistui keväällä 2011 ja integroidulla kasvinsuojelulla on siinä merkittävä rooli. Integroidun kasvinsuojelun sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua räätälöidystä kasvinsuojelusta. Ongelmat pyritään ehkäisemään ennalta, eikä mitään toimenpidettä tehdä rutiininomaisesti, vaan ainoastaan havaitun tarpeen mukaan. Viljelykierto on hyvä siellä, missä sitä voi käyttää. Viljelijä voi myös valita kahdesta lajikkeesta kestävämmän ja tasapainoisella lannoituksella huolehtia siitä, että kasvi voi hyvin ja on näin ollen vastustuskykyinen kasvintuhoojia kohtaan, Junnila kertoo. Lisäoppi auttaa päätöksenteossa Veli-Pekka Aila tähyää traktorin ohjaamosta silmä tarkkana. Peltolohkoille on kepitetty koeruutuja, joista yhtä ei ruiskuteta tuholais-, toista rikkakasvi- ja kolmatta tautien torjunta-aineella. Yksi ruuduista saa kaikki käsittelyt. Satokauden jälkeen ruuduista tehdään satoanalyysi, joka kertoo, oliko ruiskutus tarpeen vai ei. Junnilan luettelemat esimerkit ovat hänelle periaatteessa tuttuja, mutta harvoin pelto on täysin vapaa kasvintuhoojista. Rajanveto kasvinsuojelun tarpeellisuuden ja tarpeettomuuden välillä on vaikeaa etenkin, kun päätös olisi tehtävä nopeasti. Kiireessä on helpompaa valita rutiini kuin harkita, Junnila myöntää. Vanhat rutiinit on kuitenkin mahdollista korvata uusilla. PesticideLife-hankkeen aikana viljelijöille on viety tietoa kasvinsuojelun eri vaihtoehdoista. Asia on ajankohtainen, sillä tämän vuoden alusta jokaisen, joka ammattimaisesti käyttää kasvinsuojeluaineita, tulee noudattaa integroidun kasvinsuojelun yleisiä periaatteita. Integroitu kasvinsuojelu on prosessi Integroitu kasvinsuojelu on oppimisprosessi tai tapa ajatella ja toimia, ei mekaaninen malli. Kuten Veli-Pekka Aila toteaa, 20 vuodessa nämäkin menetelmät ehtivät muuttua moneen kertaan. PesticideLife-hankkeen puitteissa on koottu hankkeen kotisivuille tietopaketti, joka on jaettu myös maatalousalan oppilaitoksiin. Kotisivuilla pääsee tutustumaan IPM-opetusvideoihin. Lisäksi hankkeessa kehitettiin viranomaiskäyttöön suunnattu menettelytapa mitata kasvinsuojeluaineiden ympäristövaikutuksia ja IPM:n edistymistä. Hankkeessa mukana ollut Veli-Pekka Aila on tyytyväinen oppimaansa. Herättävintä oli se, miten tärkeää tehoaineiden kierrätys on. Näen asian niin, että kasvinsuojelussa on mentävä kohti harkittuja täsmäruiskutuksia sen sijaan, että käytettäisiin samaa, halvinta ainetta vuodesta toiseen. PesticideLife-hanke käynnistyi vuonna 2010 ja päättyi Hankkeessa oli mukana yhdeksän tilaa, joilla testattiin integroidun kasvinsuojelun menetelmiä. MTT:n johtama hanke on saanut Euroopan yhteisön Life+ -rahoitustukea. 11

12 Kuva: Veikko Somerpuro/MTT:n arkisto Tutkimuspäällikkö Hilkka Vihinen KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA EKOLOGISISSA RAJOISSA Vihreä talous toimii maapallon ekologisissa rajoissa. Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueen ytimessä on puhdas ja turvallinen tuotanto, kierrätys ja suljetut kierrot, talouden luonnonvaraperusteisuus, mutta myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja paikallisuuden merkityksen lisääntyminen. 12 HUIPPUTULOKSET Helpotusta maatilayrittäjien kustannuserien laskentaan LIIKE-MAA-hankkeessa tarkasteltiin laajasti maatilayritysten menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitettiin kannattavuuskirjanpitoon perustuva kustannuslaskentajärjestelmä tilan talouden johtamiseen. Järjestelmä kertoo esimerkiksi, paljonko rehuohran tai viljelijän työn osuus on maitokilon noin 80 sentin yksikkökustannuksesta. Tukea maaseudun tärkeiden palveluiden tuottamiseen SGEI-hanke tuotti konkreettisia politiikka- ja toimenpide-ehdotuksia, joilla tuetaan Suomen maaseudun palveluita, joiden tuottaminen ei ole ollut markkinaehtoisesti mahdollista ja joiden turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Itämeren saaristoalueen lammastilat tuottamaan Monitieteisessä KnowSheep-hankkeessa laadittiin Suomen ja Viron rannikko- ja saaristoalueen lammastaloudelle strategia ja kehittämissuunnitelma, jota noudattamalla tilat pystyvät kehittämään toimintaansa ja tavoittamaan asiakkaansa paremmin. LÄHIRUOASTA PUOLIVALMISTEITA TULOS Lähellä tuotetuista raaka-aineista itse valmistetut puolivalmisteet säilyvät yhtä hyvin kuin vastaavat teolliset tuotteet. HYÖDYT Kun lähiruokaa käytetään enemmän, sitä myös pitää tuottaa enemmän. Etenkin vihannesviljelijät ovat kiinnostuneet uusista mahdollisuuksista. Uuden ajattelutavan ansiosta myös pientuottajilla on mahdollisuus päästä mukaan kuntien ruokahuoltoon. Lähellä tuotetun ruoan alkuperä on helppo jäljittää ja sen valmistusketju on läpinäkyvä. Puolivalmisteet kypsyvät yön aikana, joten keittiölaitteiden joutoaika vähenee. Kuljetuskustannukset ja ruokahävikki ovat pienentyneet. PALAUTE Parasta tässä projektissa on ollut siinä mukana olleiden henkilöiden asenne. Aktiivisuudella on saatu aikaan hienoja tuloksia. Vanhempi tutkija Rainer Peltola, MTT Laitoskeittiön henkilökunta on sanonut, etteivät he enää palaisi entiseen. Ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunta

13 Kuva: Dreamstime MTT TUTKIMUSALUEET Vihreän talouden mahdollisuudet MERJA TOI LÄHIRUOAN LAITOSKEITTIÖÖN Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola teki sen, mistä muut puhuvat. Ensi syksystä lähtien keskuskeittiöllä valmistuvat lihat, kalat ja juurekset tulevat paikallisilta tuottajilta. Teksti: Maria Latokartano Kuin yrittäisi sovittaa kantikasta kappaletta pyöreään reikään. Suunnilleen siltä taisi Merja Aholasta tuntua keväällä 2012, jolloin hän aloitti työnsä Sodankylän kunnalla. Uuden ruokapalvelupäällikön odotettiin ensi töinään paneutuvan kunnan ruokapalvelun järjestämiseen. Kukkaronnyörit olivat tiukalla, joten kustannuksia pitäisi karsia ja toimintaa tehostaa. Samaan aikaan kunnassa oli alkamassa lähiruokahanke. Toiveena oli, että paikalliset raaka-aineet löytäisivät tiensä myös keskuskeittiöön. Silloin mie aattelin, että nyt ne kustannukset ainakin karkas, Ahola muistelee. Miten saada ruoka pellosta pöytään? Ei sillä, etteikö Sodankylästä ruokaa saisi. Lokan ja Porttipahdan tekojärvistä nousee kalaa ja lähipelloista perunaa. Metsät ovat marjoja mustanaan eikä vihanneksia tai poronlihaa tarvitse kaukaa hakea. Laitoskeittiön koneita ei kuitenkaan ole rakennettu raaka-aineiden vaan puolivalmisteiden käyttöä silmällä pitäen. Puolivalmisteiden tuottaminen taas olisi pienille lähiruokatuottajille liian kallista. Onneksi Lapissa etäisyydet ovat pitkät. Ajomatkalla kotiin Kittilään oli aikaa ajatella. Eräällä reissulla Aholalla välähti: tehdään puolivalmisteet keskuskeittiössä itse! Tarjouspyyntöjä iltapuhteina Innostuksen vallassa Ahola otti ensin yhteyttä keskuskeittiön laitteet toimittaneeseen Electroluxiin ja sen jälkeen elintarvikkeiden pakkausratkaisuja tarjoavaan Finnvacumiin. Molemmissa yrityksissä näytettiin idealle vihreää valoa. Ahola laati listan; kalaa, poroa, vihanneksia. Näitä kaikkia hän haluaisi jatkojalostaa keittiössään. Mutta ennen kuin työ ehti alkuun, seinä nousi vastaan. Omatekoisia puolivalmisteita ei saa ottaa käyttöön ennen perinpohjaisia laboratoriokokeita. Kunnalla rahaa niiden tekemiseen ei ollut. Hetken vaihtoehtoja puntaroituaan Ahola otti yhteyttä MTT:n Rainer Peltolaan. Tämä lupasi kustantaa analyysit Lappi Luo-ohjelman rahoituksesta, kunhan Ahola hoitaisi laboratorioiden kilpailutuksen. Kun itsenäisyyspäivän iltana vuonna 2012 muu Suomi seurasi televisiosta Linnan juhlia, naputteli Ahola tietokoneellaan tarjouspyyntöjä. Yllättävän hyvä tuote Viimein päästiin tositoimiin. Keittiöllä raaka-aineet pestiin, punnittiin, paloiteltiin ja pakattiin vakuumipusseihin. Sitten ne saivat muhia uuneissa yön yli matalassa lämpötilassa. Aamulla ruoka pikajäähdytetiin +3-asteiseksi, minkä jälkeen puolivalmiste oli valmis analysoitavaksi. Tulokset yllättivät. Sodankylän lähituotetut puolivalmisteet säilyivät käyttökelpoisina jopa kuusi viikkoa. Jos vielä saisi teurastamon Lähiruokapyörä pyörii Sodankylässä nyt vinhaa vauhtia. Valmistumassa on uusi keskuskeittiö, johon rakennetaan tilat myös multaisten juuresten käsittelyä varten. Reseptiikkaa kehitetään parhaillaan yhdessä IsoMitan kanssa. Rahaa säästyy, kun lämmitettyjen annosten sijaan jakeluautolla kuljetetaan pikakylmennettyjä tuotteita. Ruokaa säästyy, kun sitä valmistetaan päivittäin vain tarvittava määrä. Säästyneillä euroilla voidaan ostaa entistä laadukkaampia raaka-aineita. Aholan haaveissa siintää vielä lähiteurastamo. Sen jos saisi yhteistyössä naapurikuntien kanssa, alkaisi paletissa olla kaikki tarvittava. Innostutaanko muuallakin? Rainer Peltolan lautasella höyryää lähisärjestä valmistettu kalamurekepihvi. Hän leikkaa siitä palan ja maistaa. Todella hyvää. Aivan suotta särkeä pidetään roskakalana. Rainer Peltolan mukaan lähiruoan käyttöön liittyvät haasteet ovat samanlaisia, oltiinpa sitten pohjoisessa tai etelässä. Kun asenne on oikea, saa aktiivisuudella ja pienellä panostuksella aikaan hienoja tuloksia, Peltola kiteyttää. Parhaillaan MTT selvittää, millaisia mahdollisuuksia pohjoisen matkailuyrityksillä olisi käyttää toiminnassaan lähiruokaa. Monessa tapauksessa hankaluudet koskevat toimitusvarmuutta. Monet Lapin lähiruokayritykset ovat niin pieniä, että heidän on vaikea vastata matkailuyritysten tarpeisiin. Jos tulee huono marjavuosi tai pedot verottavat poroja, he ovat lirissä. Näihin ongelmiin pitää vielä löytää ratkaisuja, kertoo Lappi Luo -työohjelmaa hoitava elintarviketoimialan kehittäjä Jussi Veijola MTT:stä. Kiinnostusta lähiruokaan kuitenkin on. MTT:n kyselyissä esimerkiksi Levin alueen matkailijat ovat nostaneet tärkeimmäksi kriteeriksi ruoan kotimaisuuden, ja lähialueen ruoka tulee hyvänä kakkosena. Laboratorioanalyysit rahoitettiin Lapin luonnontuote- ja elintarvikealaa kehittävän Lappi Luo-kattohankkeen kautta. Työohjelman tavoitteena on Lapin luonnontuoteja elintarvikealan toimintaedellytysten edistäminen, alan tiedon lisääminen, kehittämistyön ohjauksen vahvistaminen sekä yrittäjyyden ja työmahdollisuuksien lisääminen. Hanke toimii kahdessa vaiheessa vuosina ja sitä rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja Lapin TE-keskus. 13

14 Kuva: Niina Pitkänen / MTT:n arkisto Tutkimuspäällikkö Sanna Marttinen 14 KILPAILUKYKYÄ TUOTANNON SIVUVIRROISTA Fossiilisten polttoaineiden varassa toimiva ruoantuotanto ei ole kestävää. Ruokajärjestelmässä on sivujakeita ja jätekomponentteja, joita voitaisiin hyödyntää, myös kaupallisesti. Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella halutaan rakentaa uutta biotalouden mallia, jossa erityisinä kehittämiskohteina ovat biomassojen hyödyntäminen ja älykkäät teknologiat ja prosessit. HUIPPUTULOKSET Sovellukset keskusteluyhteyteen SmartAgriFood-projektissa kehitettiin tulevaisuuden Internet-teknologioita hyödyntävä palvelukehyskonsepti. Sen avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi matkapuhelimessa tai tabletissa toimiva ohjauskeskus, joka palvelee viljelijää eri työtilanteissa. Järjestelmä tekee mahdolliseksi kauan kaivatun sovellusten välisen automaattisen tiedonvaihdon, joka on tarpeen vaikkapa tautihälytys- ja konerikkotilanteissa. Lantafosfori riittäisi lannoitteeksi Suomen pelloille Baltic Manure -hankkeen tulokset kertovat, että Suomen nurmi- ja viljatuotannon fosforilannoitus voitaisiin hoitaa lähes täysin lantafosforilla, jolloin kalliosta ei tarvitsisi enää louhia fosforia tähän tarkoitukseen. Tämä vaatisi lannan tehokasta prosessointia, typen ja fosforin erottelua sekä uusien lannoitevalmisteiden jakelun kehittämistä. Uutta tietoa ruokajätteen käsittelystä Valorgas-hankkeessa tehty tutkimus osoitti, että ruokajätettä käsittelevä biokaasuprosessi toimii korkeallakin kuormituksella ja on kustannustehokasta. Jätteen esikäsittely korkeassa lämpötilassa ja paineessa pienensi biokaasun saantoa, mutta tuotti puhtaampaa kaasua. BIOHIILI KÄY MONEEN TULOS Valmistustavalla voidaan vaikuttaa biohiilen ominaisuuksiin. Eri kasvit ja erilaiset maatyypit hyötyvät biohiilestä eri tavoin. Maassa biohiili sitoo itseensä vettä ja ravinteita sekä kemikaaleja. Lantapohjaisessa pyrolyysissä raaka-aineen fosfori sitoutuu biohiileen. HYÖDYT Maahan lisätty biohiili parantaa maaperän ravinne- ja vesitaloutta. Biohiiltä voidaan jatkossa käyttää fosforin kierrätykseen. Tulevaisuudessa maatilat käyttävät pyrolyysituotteita energiatuotannossaan. Monet biohiilisovellukset voidaan kaupallistaa vientituotteiksi. PALAUTE Meillä on aiemminkin ollut hyviä kokemuksia MTT:n kanssa käytännönläheisestä yhteistyöstä mutta tämä hanke oli ihan huippuhyvä. Käyttökohteet olivat järkeviä ja kokeet konkreettisia. Kehitys- ja tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell, Biolan Oy

15 Kuva: Kari Tiilikkala/MTT MTT TUTKIMUSALUEET Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista BIOHIILEN AIKAKAUSI ALKAA Biohiili on kuin vehnäjauho: taitavissa käsissä molemmista aineksista syntyy toinen toistaan mielenkiintoisempia tuotteita. Professori Kari Tiilikkala uskoo biohiilibisneksen starttaavan toden teolla lähivuosina. Biolanilla hiilestä leivottiin jo ensimmäinen myyntituote, hiiltä sisältävä kompostimulta. Teksti: Maria Latokartano Hannamaija Fontell repäisee säkin suun auki ja sekoittaa sisällön kasvilavan multaan itsekseen hyräillen. Kevät saa kotipuutarhurin mielialan aina koholle ja tänä vuonna tunteeseen sekoittuu ripaus jännitystä. Koekäytössä on uusi tuote, Vihreäksi Mullaksi ristitty kompostilannoitettu, puuhiiltä sisältävä multaseos. On kulunut vuosi siitä, kun Biolanilla kehitys- ja tuotekehitysjohtajana työskentelevä Fontell sai puhelun MTT:n Kari Tiilikkalalta. MTT:llä oli alkamassa Hidaspyro II-hanke, jonka aikana haluttiin selvittää pyrolyysillä tuotetun biohiilen käyttömahdollisuuksia. Biolanilla on oma grillihiilitehdas sekä kompostimultaa, joten ilman muuta olimme kiinnostuneita, Fontell kertoo. Hiili kuin vehnäjauho Pyrolyysi on menetelmä, jossa orgaanista ainetta kuumennetaan korkeassa lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteissa. Prosessin lopputuote on mustunut kappale, josta noin 90 prosenttia on hiiltä ja loput tuhkaa. Professori Kari Tiilikkala vertaa biohiiltä jauhoihin. Sellaisenaan tuotteesta ei juuri iloa ole, mutta kun sitä jatkojalostaa, vaihtoehtoisia käyttötapoja on loputtomasti. Biohiilestä leivottuja kakkuja voi Tiilikkalan mukaan käyttää paitsi maan ravinne- ja vesitalouden hoitoon, myös energiantuotantoon ja ravinteiden kierrätykseen. Osaltaan hiilellä voidaan torjua jopa ilmastonmuutosta. Tuhansia vuosia vanha keksintö Hiilen lisääminen maaperään ei ole uusi innovaatio, pikemminkin menetelmä on ikivanha. Etelä-Amerikan intiaanit tekivät niin jo 2500 vuotta sitten, samoin Meksikon alkuperäiskansat. Suomalaisetkin osasivat väkevöittää viljelysmaitaan syttä kydöttämällä. Maaperässä hiili toimii pesusienen tavoin. Sateella se imee itseensä vettä ja ravinteita, mikä vähentää maanpinnan kuorettumista ja ravinteiden huuhtoutumista. Kuivan jakson aikana se vastaavasti luovuttaa antimiaan pitkäkestoisesti kasvien käyttöön. Hiilestä hyötyy myös maaperän pieneliöstö. Apu tulevaisuuden fosforiongelmiin? Biohiilen ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet vaihtelevat valmistustavasta riippuen. Hidaspyro II:n biohiili valmistettiin koivusta. Puun lisäksi monet muut eloperäiset ainekset, kuten lanta ja jopa jätteet sopisivat biohiilen raaka-aineeksi. Esimerkiksi lantaa kuumennettaessa saadaan tulokseksi biohiiltä, joka sisältää fosforia. MTT:llä selvitetään parhaillaan, miten tehokkaasti kasvit voivat käyttää lannasta valmistetun biohiilen fosforia hyväkseen. Jos menetelmä toimii, voi se tarjota vaihtoehdon fosforin kierrätykseen. Puupohjaista biohiiltä käytetään energiaksi. Tiilikkala uskoo, että tulevaisuudessa pyrolyysiin perustuvia hajautettuja, pieniä tuotantoyksiköitä syntyy esimerkiksi maatiloille. Yhdysvalloissa laskeskellaan jo, minkä verran hiilen sitominen maahan voisi tuoda oikeuksia päästökaupassa. Läpimurron kynnyksellä Biohiilen täysmääräistä kaupallista hyväksikäyttöä hidastaa kuitenkin lainsäädäntö. Veikkaan, että biohiilen käytössä nähdään neljä raaka-aineesta johtuvaa sykliä; kasviperäinen, eläinperäinen, lantaperäinen ja jäteperäinen, Tiilikkala uskoo. Täyttä bisnestä biohiilellä tehdään Tiilikkalan mukaan viimeistään kymmenen vuoden päästä. Palataan vielä Fontellin kasvilavalle, jossa kurpitsantaimet ovat lähteneet mukavaan kasvuun. Tämä hanke on ollut huippuhyvä, konkreettinen ja käytännöllinen. Vihreän Mullan lisäksi meillä on biohiilen varalle muutama ajatus. Uskon, että pari uutta tuotetta tulee markkinoille muutaman vuoden sisään. Hidaspyro II-hanke käynnistyi vuonna 2011 ja valmistuu Projektiin osallistuivat MTT:n lisäksi VTT ja Helsingin Yliopisto sekä yrityksistä Biolan Oy, Barbetec Oü, Ekokem Oy Ab, Envor Biotech Oy, Lahti Science and Business Park, Miktech Oy, Raussin Energia Oy, Viheraluerakentajat ry. Sen rahoittivat TEKES sekä mukana olleet tutkimuslaitokset ja yritykset. 15

16 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Ruokaturvan työkaluja Afrikan maihin Suomen ulkoasiainministeriön rahoittama kehitystutkimusohjelma FoodAfrica toimii Länsi- ja Itä-Afrikassa ja tarjoaa päätöksentekijöille ja paikallisille viljelijöille uutta tietoa ja työkaluja ruokaturvan parantamiseen. Itämeren ympäristökuorma pienemmäksi Baltic Manure -hanke vähensi maatalouden ympäristökuormitusta Itämereen. Alueen toimijat koottiin yhteen MTT:n johdolla etsimään yhteisiä keinoja edistää uusituvan energian käyttöä, parantaa ravinteiden kiertoa ja tehdä Itämeren alueesta houkuttelevampi paikka investoijille ja asukkaille. Kestävää kannattavuutta maitoketjulle SOLID Sustainable Organic and Low Input Dairying -tutkimushanke kehittää kestävää maitoketjua rehujen tuotannosta kuluttajien näkemyksiin asti. Hankkeessa on mukana tutkijoita kaikista MTT:n yksiköistä. 16 Ulkoministeriön rahoittaman yhteistyön maat (IKI). Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti IKI mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Kuva: ICRAF Kuva: MTT:n arkisto MTT:n kahdenväliset sopimukset. Ulkoministeriön rahoittama FoodAfrica-ohjelma. EU:n tutkimusrahoitus: Seitsemäs puiteohjelma ja sen liitännäisohjelmat. Tutkija Mercy Nyambura esittelee FoodAfrica -ohjelman puitteissa perustettua laboratoriota World Agroforestry Centren (ICRAF) tiloissa. Kansainvälisten asiain päällikkö Roy Tubb tapaamassa yhteistyökumppaneita Tianjinissa (Agricultural Environmental Protection Institute, Chinese Academy of Agricultural Sciences). EU:n alueiden välinen yhteistyö (Interregional), joka jaetaan edelleen keskisen Itämeren maihin (Central Baltic), Itämeren alueen maihin (Baltic Sea Region) ja EU:n naapuruuspolitiikan maihin (ENPI).

17 TUTKIMUSTIETOA SUORAAN KÄYTÄNTÖÖN MTT järjestää vuosittain useita yleisö- ja tiedetapahtumia ja osallistuu moniin yhteistyökumppanien järjestämiin tapahtumiin. Vuonna 2013 MTT:llä oli iso rooli A Greener Agriculture for a Bluer Baltic Sea -konferenssin järjestelyissä. Tapahtuma keräsi lähes 300 Itämeren alueen maatalous- ja ympäristöalan tutkijaa, yritysten edustajaa, virkamiestä ja neuvontajärjestön edustajaa Helsinkiin keskustelemaan maatilojen kestävän toiminnan kehittämisestä, lannan ravinteiden tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä ravinnepäästöjen hallinnasta erilaisin toimenpitein. Tuoreet tulokset verkossa MTT:n uutiset, tapahtumat ja blogikirjoitukset kootaan kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen. MTT Kasvu oppaat ammattipiireille ja tiedon soveltajille MTT Tiede tiedeyhteisölle suunnatut julkaisut MTT Raportti perinteiset tutkimusraportit Ilmaiset verkkojulkaisut ja maksulliset painetut julkaisut voi ladata ja tilata osoitteesta Maa- ja puutarhatalous-, porotalous- ja turkistalous -verkkopalvelut Viljatietopankki Tuotantosuunta-palvelu Maatalouden rakennekehitys -palvelu Maatalouden kokonaislaskenta -palvelu Maannostietokanta Asiakaslehti MTT ELO havainnollistaa MTT:n työtä käytännönläheisesti ja tuo sitä lähemmäksi suurta yleisöä. MTT:n tutkijat ovat ahkeria bloggareita. MTT ELO:n verkkosivuilla ilmestyy uusi blogikirjoitus joka viikko Kasper-palvelu ennustaa tulevaa, kertoo ensimmäisistä tuhoojahavainnoista, kasvukauden ilmiöistä ja tutustuttaa muun muassa uusien peltokasvilajikkeiden viljelyarvoon sekä mehiläisalan palveluihin. Palvelu auttaa viljelijöitä päätöksen teossa kesän kiireisimpinä hetkinä. Viljelijöiden tiedontarpeita palvellaan Maaseudun Tulevaisuuden välissä jaettavalla Maaseudun Tiede -liitteellä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Rehutaulukot -palvelussa esitetään viralliset Suomessa käytettävät kotieläinten rehujen rehuarvot ja niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset. Palvelu tuotetaan yhdessä Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitoksen kanssa. 17 Kuva: Olga Pihlman/MTT Farmari-maatalousnäyttelyssä MTT:n asiantuntijat esittelivät kuluttajille ja maaseudun yrittäjille MTT:n toimintaa. Satu Ervasti ja Elina Tampio esittelivät biokaasulaskuria, jolla voidaan laskea energian tuotto tilan omista raaka-aineista ja arvioida biokaasulaitoksen kannattavuutta.

18 TUTKIMUKSEN INFRASTRUKTUURI MTT:n toimipaikat ja infrastruktuuri Minkiön tutkimuspihatto Jokioinen 130 eläinpaikkaa. Muun muassa lypsykarjan ruokinnan tehokkuus, naudan alkioiden siirto ja OPU-tekniikat. Maaningan tutkimusmaatila Maaninka 120 eläinpaikkaa. Maidon- ja nurmituotannon sekä kotieläinteknologian tutkimuskeskittymässä tehdään monipuolista bioenergia-, ympäristö- ja kasvintuotannon tutkimusta vastaten niin alueellisiin kuin globaaleihin tutkimustarpeisiin. Biokaasulaitokset Sotkamo, Maaninka, Jokioinen Lannan ja ruokajärjestelmän sivutuotteiden energiasisällön hyödyntäminen ja ravinteiden kierrätys biokaasuteknologian avulla. ISOBUS-laboratorio Vihti MTT Vakolan ISOBUS-laboratoriossa konevalmistajat voivat testata, kehittää ja tuotteistaa ISO standardin (ISOBUS) mukaisia järjestelmiään. ISO standardinmukaisuus on jo lähitulevaisuuden kulmakivi maatalouskoneiden viennin menestykselle. ROVANIEMI Kryosäilytys Laukaa Laukaan kryopankkiin on luotu muun muassa turvakokoelma kansallisesti arvokkaista vatukkageenivaroista. Kryopankissa säilytetään nestetyppijäädytettyinä 42 karhunvatukkaja vadelmakantaa. Kryopankki mahdollistaa kantojen pitkäaikaissäilytyksen kustannustehokkaasti ja myös erilaisissa kriisioloissa Laboratoriot Jokioinen, Oulu Elintarvikkeiden laadunhallinta ja turvallisuus, bioaktiiviset yhdisteet, erotusteknologiat, tuotekehitys, perunan kasvifysiologia ja kasvitaudit. Kasvintuotannon diagnostiikka- ja ympäristölaboratoriot. Monipuolinen eläinravitsemuksen analytiikka sisältäen rehuanalyysit sekä rasvahappoanalytiikan sekä näiden menetelmäkehityksen osana kotieläintuotannon tutkimusta. Cropinfra-tutkimus- ja kehitysalusta Vihti Maatilamittakaavan tutkimus- ja kehitysympäristö tietämyksenhallinnan teknologioiden, työkoneautomaation, robotiikan sekä tulevaisuuden internet -teknologioiden tutkimiseen kasvintuotannossa. Maasää-havainnointiverkko Karjaanjoen valuma-alue Automaattisten asemien mittauksia käytetään muun muassa kasvitautien kehittymisen ja ravinteiden huuhtoutumisen mallinnuksessa. Valiotaimilaboratorio Laukaa Puutarhakasvien kasvitaudeista puhtaan ja lajikkeiltaan aidon taimimateriaalin tuotanto. Piikkiön tutkimuskasvihuoneet Kaarina Puutarhatuotannon uusien menetelmien kehittäminen ja testaus. Huuhtoutumiskentät Jokioinen, Toholampi Ravinteiden huuhtoutumisen tutkiminen, viljelytavan vaikutus. Kuvat: Pasi Suomi/MTT, Marjatta Uosukainen/MTT, Maarit Kärki/MTT, Jenni Virta/Iloinen Liftari, Olga Pihlman/MTT:n arkisto ja Mikko Jauhiainen/MTT:n arkisto. Ruukin tutkimuspihatto Ruukki Naudanlihantuotannon nykyaikainen tutkimusympäristö tarjoaa erinomaiset mahdolli-oulsuudet tuotannon tehokkuuteen, kestävyyteen sekä erityisesti eläinten ruokintatutkimukseen, uudessa lihanautojen kylmäpihatossa. Lokakuussa 2013 avattu tutkimusympäristö tuottaa nautojen ravitsemusta, terveyttä, hyvinvointia RUUKKI ja käyttäytymistä koskevaa tietoa, joka palvelee niin tuottajia kuin koko ruokaketjua.. KANNUS SEINÄJOKI LAUKAA Metaboliakammiot Jokioinen Minkiön tutkimuspihaton metaboliakammioissa tutkitaan lehmän maidontuotantoa, rehunkulutusta, energia-aineenvaihduntaa ja metaanin tuotantoa. Tietoja käytetään esimerkiksi nautojen jalostustyössä. JOKIOINEN YPÄJÄ VIHTI PIIKKIÖ Pellot yhteensä hehtaaria. HELSINKI Cowlab Maaninka Eläimet 90 sonnia, 230 lehmää ja 30 hevosta. Genomilaboratorio Jokioinen Genomiikan laboratorion ajanmukainen peruslaitekanta ja osaava henkilöstö tukevat kestävän ruoantuotannon ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimista. Tietoa käytetään muun muassa kestävämpien eläinten ja kasvien jalostamisessa. SOTKAMO MIKKELI MAANINKA Maaningan tutkimuspihaton ainutlaatuinen navettateknologian tutkimusympäristö mahdollistaa monipuolisen eläinten ruokinta-, käyttäytymis- ja hyvinvointitutkimuksen. Tutkimuspihatossa myös testataan markkinoille tulevaa uutta navettateknologiaa, ja testien tulokset välitetään koko maidontuotantoelinkeinon hyödyksi. Kasvihuonetuotanto Tutkimus- ja lisäyskasvihuoneet, yhteensä m2. MTT on siirtynyt kotieläintutkimuksen tutkimusympäristöjen osalta uusiin toimintamalleihin: Liha- ja emakkosikatutkimuksen yhteistyötä elinkeinon yritysten sekä kehittäjäorganisaatioden tuottamissa tutkimusympäristöissä Siipikarjatutkimuksen yhteistyötä kehittäjäorganisaatioiden tuottamissa tutkimusympäristöissä Hevostutkimuksen kumppanuus Hevosopisto Oy:n kanssa Turkistuotannon tutkimusympäristö MTT:n osaomistaman Luova Oy:n tuottamana Naudanlihantuotannon tutkimusympäristö Ruukin Yrityspuisto Oy:n tuottamana Maidontuotannon tutkimusympäristö Maaningalla Maaningan kunnan tuottamana

19 Kuva: Nana Simelius/MTT:n arkisto MTT:n johtokunta Esko Lindstedt Johtokunnan puheenjohtaja Maanviljelysneuvos Leena Mannonen Johtokunnan varapuheenjohtaja Kaupallinen neuvos MMM TULOSKUNTO HYVÄ, TALOU- DESSA AIEMPAA TIUKEMPAA Vuosi 2013 oli MTT:lle hyvä: toiminnalliset ja osaamisen tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaisesti, ja kysyntä MTT:n osaamiselle säilyi vahvana. Myös maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehdyt tulossopimus ja palvelusopimus (asiantuntija- ja politiikkatuki) toteutuivat suunnitellusti. Erkki Kemppainen Ylijohtaja MTT Jaana Kiljunen Kehityspäällikkö Valio Oy Tuotostaso säilyi edellisvuoden tasolla. MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi elinkeinojen ja asiakkaiden tarpeisiin. Osallistuimme valtioneuvostolle tehdyn kansallisen biotalousstrategian laadintaan. Käynnistimme yhdessä Helsingin yliopiston kanssa Luomuinstituutin Mikkelissä. Puutarhasektorin osaajista on Suomessa puutetta, joten alan kehitys MTT:ssä ei edennyt suunnitelmien mukaan. Vuotta leimasi maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä valmistelu, joka tähtää MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n sekä MMM:n tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotannon fuusioon vuonna Vuoden lopussa ratkaistiin osittain vuodesta 2006 jatkunut kiista toimitilahinnoittelusta Senaatti-kiinteistöjen ja MTT:n välillä. Siikajoella otettiin käyttöön alueellisella rahoituksella toteutettu tutkimusnavetta, joka mahdollistaa monipuolisen tutkimuksen lihanaudoilla. Tässä Senaatti ei ole mukana, samoin kuin Senaatti ei ole mukana Maaningan koenavetassa. Taloudessa tapahtui käänne huonompaan. Valtion perusrahoitus aleni edellisvuodesta 2,5 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Samalla viime vuodet jatkunut markkinaehtoisen rahoituksen voimakas kasvu pysähtyi ja kääntyi pieneen, yhden prosentin laskuun. Tästä huolimatta MTT kasvoi ministeriön suurimmaksi tutkimuskeskukseksi, mikä on hieno saavutus. Liikevaihto kasvoi 59,5 miljoonaan euroon (+0,5 M eli +1 %). Valtion perusrahoituksen osuus liikevaihdosta säilyi edellisvuoden tasolla 57 prosentissa. Tämä kehitys, jossa valtion perusrahoituksen osuus liikevaihdosta on alentunut asteittain 70 prosentista (vuonna 2008) nykyiseen 57 prosenttiin, on ollut ratkaiseva MTT:n kilpailukyvylle. Kehitys kertoo yhtäältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyntää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimintakulttuuri on ennakoinut hyvin tutkimuksen rahoitusrakenteen muutoksia. Vuoden 2012 alussa käynnistetyn talouden tasapainottamisohjelman sekä rahoituspuskurin ansiosta talouden käänne ei onneksi edellyttänyt äkkinäisiä korjausliikkeitä. Jatkoa kuitenkin suunnitellaan kiristyneistä lähtökohdista. Maatalouden heikentyneet tuottajahinnat ja kansainvälinen viljan hintojen lasku ovat nostaneet MTT:n maatilatutkimusalustan kustannustasoa, mikä vaatii sekä omien kustannusten alentamista että tutkimuksen hinnoittelun tarkistamista. Fuusiosta odotetaan tehostamishyötyjä hallintoon. Näin saatavat hyödyt ylittävät valtion palvelukeskusten mallilla syntyvät ylimääräiset kustannukset. Tutkimusongelmien ratkaisussa yhteistyö on voimaa. Kiitän asiakkaita aktiivisesta yhteistyöstä ja luottamuksesta! Kiitän myös osaavaa ja innostunutta henkilökuntaa tuloksekkaasta vuodesta! Esko Lindstedt johtokunnan puheenjohtaja Olavi Kuusela Hallituksen puheenjohtaja Agronomi Hogran Oy Merja Leino Johtaja Atria Oy Petteri Paronen Kaupunginjohtaja Kuopion kaupunki Leena Puura Henkilöstön edustaja Laboratoriomestari MTT Susanna Tauriainen Koulutusjohtaja MTK 19

20 UUDENLAISTA AJATTELUA JA ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ 20 Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila pitää MTT:n vuotta 2013 onnistuneena, vaikka rahoituksen kannalta olikin vaikeaa. Vuotta leimasi MTT:n kasvun päättyminen. TTiedossa oli jo hyvissä ajoin, että valtion kehysrahoitus vähenee edellisvuodesta 2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi ilmassa oli epäilyksiä, että myös yritysrahan kanssa tulee olemaan vaikeaa, Laurila toteaa. MTT:n liikevaihto kasvoi vielä hieman, lähinnä kertaluontoisista eristä johtuen. Markkinaehtoinen myynti kääntyi pieneen, yhden prosentin laskuun. Vaikeista lähtökohdista huolimatta ulkopuolista rahoitusta onnistuttiin kuitenkin saamaan siinä mitassa, ettei budjettirahan osuus liikevaihdosta kasvanut edellisvuoden 57 prosentista. Muutoksia tapahtui lähinnä ulkopuolisten rahoittajien osuuksissa. Tulevaisuus vaatii uutta näkökulmaa Kiperästä taloustilanteesta huolimatta MTT:n tutkimustuotokset säilyivät erinomaisina. Julkaisujen määrä pysyi hyvänä, ja niiden laatu ja vaikuttavuus paranivat jonkin verran, Ilkka P. Laurila toteaa tyytyväisenä. Tiukka taloustilanne jatkuu myös tulevina vuosina ja heijastuu myös vuonna 2015 aloittavaan Luonnonvarakeskukseen. Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset vuodet tulevat olemaan taloudellisesti hyvin vaikeita, koska kaikkien valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitus laskee edelleen. Meillä on käytettävissä selvästi vähemmän rahaa kuin ennen. Varautuminen tulevaan on käynnistetty hyvissä ajoin Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmassa. Ohjelmaan sisältyy vuosille sekä lisätulojen hankintaa, kannattavuuden parantamista että säästöjä. Tilanne vaatii uudenlaista otetta: uusien rahoitusinstrumenttien käyttöön tarvitaan uutta ajattelua. Lisäksi toiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat mukana tutkimus- ja kehitystyössä entistä aktiivisemmin, jolloin myös tulokset ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Alueellisia kumppanuuksia vahvistetaan tekemällä tiivistä yhteistyötä kunkin alueen kehitys-, infrastruktuuri- ja rahoitustavoitteiden saavuttamiseksi. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin rahoittama tutkimus kasvoi, samoin ulkoministeriön rahoittama yhteistyötutkimus. Sen sijaan kotimainen yritysrahoitus ja EU-rahoitus pienenivät. Ilkka P. Laurila (IP Laurila)

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari 18.-19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1. KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Sivu 1 10.12.2015 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää

Lisätiedot

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki 25.8.2014 Monet muuttujat N- lannoitus Eläimet Lanta ja Jätteen??

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Anu Harkki, Tutkimusjohtaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ratkaisuja asiakkaille viidellä tutkimusalueella VASTUULLISUUS RUOKAJÄRJESTELMÄSSÄ

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot