KANSSAKÄYMINEN MUISTISAIRAAN HENKILÖN KANSSA. Pitkä matka kuljettavana. Toteaminen Eteneminen Vaiheet
|
|
- Sami Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSSAKÄYMINEN MUISTISAIRAAN HENKILÖN KANSSA Arja Isola Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Arja Isola 1 Toteaminen Eteneminen Vaiheet Pitkä matka kuljettavana > MITEN HYVIN TUNNEMME MUISTISAIRAAN IHMISEN REITIT? Arja Isola 2 Elämä etenevän muistisairauden kanssa - laadullinen pitkittäistutkimus Hanna Pesonen TtT-opiskelija Arja Isola 3
2 Taustaa tutkimukselle Väestön ikääntyessä dementian esiintyvyys kasvaa Vuonna 2015 Suomessa oletetaan olevan lähes etenevään muistisairauteen sairastunutta ihmistä. Alle 65-vuotiailla dementoivat sairaudet ovat melko harvinaisia Suomessa noin henkilöä Arja Isola 4 Keskivaikean ja vaikea-asteisen dementian esiintyvyys Suomessa Ikä (vuosina) Esiintyvyys (%) , , , , Arja Isola 5 Taustaa tutkimukselle Hoitotieteessä tutkimukset ovat kohdistuneet dementoituvien hoitotyöhön ja hoitotyön auttamismenetelmiin sekä omaisten kokemuksiin ja jaksamiseen muistisairaan läheisen rinnalla. Tutkimuksissa on varsin vähän selvitetty sairastuneiden omia kokemuksia. Aiemmat tutkimukset ovat pääsääntöisesti poikkileikkaustutkimuksia. Tarve kehittää asiakaslähtöisiä ja kuntouttavia tukimuotoja muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä uudistaa dementoituvien hoitotyötä osallistavaksi Arja Isola 6
3 Taustaa tutkimukselle Elämä etenevän muistisairauden kanssa on kuvattu yksilöllisenä prosessina, joka alkaa jo ennen sairauden varsinaista toteamista. Esidiagnostinen vaihe ihminen tunnistaa, että jotakin vialla : epävarmuuden ja pelon tunteet, pyrkimys säilyttää hallinnan tunne omassa elämässä Arja Isola 7 Diagnostinen vaihe diagnoosin varmistuminen on sairastuneen elämässä käännekohta; tragedia / ennalta tiedetty / helpottava tieto. Sairausdiagnoosin hyväksyminen tai kieltäminen Arja Isola 8 Diagnoosin jälkeinen vaihe sairastunut kohtaa monia muutoksia, menetyksiä ja vaikeuksia elämän eri osa-alueilla Jokapäiväinen elämä: työ, päivittäiset toiminnat, tuen tarve Sosiaaliset suhteet: muutokset perheenjäsenten rooleissa, eläkkeelle jääminen, muutokset ystävyyssuhteissa Minäkuva: käsitys itsestä, itsetunto Arja Isola 9
4 Selviytymisen strategiat (Steeman et al. 2006) Self-protective strategies pyrkimys suojella omaa identiteettiä ja säilyttää elämä tavanomaisena Ongelmien vähättely/ kieltäminen Eristäytyminen, vetäytyminen sosiaalisista suhteista Itsetarkkailu, ulkoiset muistiavut, rutiini Integrative strategies sairauden hyväksyminen osaksi identiteettiä Tiedon hakeminen Muistiongelmista puhuminen avoimesti Pyrkimys elää täyttä elämää, myönteinen suhtautuminen Vertaistukiryhmiin osallistuminen Tulevaisuuteen valmistautuminen Turvautuminen läheiseen Arja Isola 10 Tutkimuksen tarkoitus Kuvailla ja ymmärtää dementoituvien henkilöiden ja heidän läheistensä näkökulmasta sitä, mitä on elää etenevän muistisairauden kanssa Arja Isola 11 Tutkimusaineisto Etenevään muistisairauteen sairastuneiden (n=8) sekä heidän läheisensä (n=8) haastattelut. Pitkittäistutkimusasetelma: haastattelut kolmesta viiteen kertaan noin 6-9 kuukauden välein vuoden aikana. Havainnointi. Lisäksi kerätään tutkimuksen taustatietoina potilasdokumenteista diagnoosia, toimintakykyä ja mielialaa koskevien tutkimusten tulokset Arja Isola 12
5 Tutkimusaineisto Tutkimukseen osallistumisen kriteerinä on, että dementoivan sairauden diagnoosi on todettu lieväasteisena. Tutkimukseen osallistuvien tulee olla kykeneviä päättämään osallistumisestaan tutkimukseen ja halukkaita kertomaan elämästään tutkijalle. Tutkimukseen osallistuu sekä kaupungissa että hajaasutusalueilla asuvia henkilöitä, eikä tiedonantajia ole rajattu esimerkiksi sairauden, iän tai sukulaisuussuhteen perusteella Arja Isola 13 Eettiset kysymykset Hyvän aikaansaaminen suojeleminen vahingolta Ihmisarvon kunnioittaminen itsemääräämisoikeus tiedonsaantioikeus tietoon perustuvan suostumuksen periaate Oikeudenmukaisuus yksityisyys, anonymiteetti Arja Isola 14 Kohtaamisen ominaispiirteitä Suhtautuminen muistisairaaseen Vuorovaikutussuhteen luonne Työskentelytapa Muistisairaan osuus työskentelyssä Arja Isola 15
6 Hoitajien toimintamallit Hyljeksivästi Kylmästi rutiinilla Robottimaisesti Kasettimaisesti Taitavasti Arja Isola 16 Hoitaja talutti potilasta päiväsaliin. Hän istutti potilaan geriatriseen tuoliin laittaen pöydän eteen. Hän kiinnitti myös turvavyön. Hoitaja ei keskustellut potilaan kanssa eikä myöskään kertonut mitä teki. Hän asetti tyynyn tukemaan potilaan kättä. Potilas oli pieni kokoinen. Hänen jalkansa eivät ylettyneet jalkatuelle, joten ne jäivät roikkumaan hoitajan poistuessa Arja Isola 17 Hoitaja työnsi tuolissa potilaan päiväsaliin istumaan. Hän asetti potilaan eteen pöydän. Pöydälle hän laittoi lehden ja suklaapaloja pienessä kipossa. Hoitaja puhdisti potilaan silmälasit ja asetti ne potilaan silmille. Koko ajan hän kertoili potilaalle mitä touhusi. Lopuksi hän sanoi potilaalle. Nyt voit lueskella ja nauttia suklaasta. Menen vielä tuonne töihin, mutta huuda jos tarvitset jotain Arja Isola 18
7 Haasteellinen käyttäytyminen: Kyseessä oleva käyttäytyminen ikään kuin haastaa meidät miettimään toimintaamme Ei leimaa muistisairasta ongelmalliseksi tai häiritseväksi. Muistisairas ei pysty toimimaan samalla tavalla kuin henkilö, jonka kognitiiviset kyvyt eivät ole heikentyneet. Muistisairaita hoitavissa yhteisöissä on oltava joustavat ja sallivat toimintalinjat Arja Isola 19 Haasteellisesti käyttäytyvän muistisairaan hoitaminen on suurimpia hoitotyön haasteita Hoitotyön henkilöstö joutuu päivittäin selvittelemään haasteelliseen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Uhkaa muistisairaan ja hoitotyön henkilöstön työhyvinvointia. Aiheuttaa stressiä muille asiakkaille/potilaille Arja Isola 20 Lisää tapaturmia ja kaatumisia Aiheuttaa taloudellisia kustannuksia henkilökunnan loppuun palamisena, välineiden rikkoutumisena ja henkilökunnan poissaoloina. Aiheuttaa muistisairaan syrjään vetäytymistä ja eristäytymistä. Lisää myös fyysisten ja kemiallisten pakotteiden käyttöä, joka puolestaan saattaa aiheuttaa tapaturmia ja inhimillistä kärsimystä muistisairaille ja heidän omaisilleen. >Nämä ongelmat korostuvat yhtäältä niukkenevien hoitotyön resurssien ja toisaalta laitoshoitoa tarvitsevien muistisairaiden ihmisten määrän kasvaessa Arja Isola 21
8 Haasteellisen käyttäytymisen muotoja fyysinen aggressiivisuus levottomuus kielellinen aggressiivisuus huutelu häiritseminen sylkeminen ulosteilla sotkeminen pahatuulenpuuskat epäluuloisuus vaeltelu/eksyminen tavaroiden rikkominen toistuva kysely ohjeiden seuraamattomuus ravinnoksi sopimattoman syöminen häiritsevät pöytätavat unihäiriöt poikkeava seksuaalinen käyttäytyminen Arja Isola 22 Tarkoituksena oli laadullisesti kuvailla hoitotyön toimintamalleja Aineisto kerättiin seurantatutkimukseen osallistuneilta osastoilta. Tutkimuksessa haastateltiin kaikki kyseisillä osastoilla hoitotyöhön osallistuvat henkilöt (N=62). Haastateltavat olivat sairaanhoitajia, mielenterveyshoitajia, lähihoitajia ja sairaala-apulaisia. Haastateltavien keski-ikä oli 43 vuotta Arja Isola 23 Tulokset Analyysin tuloksena löydettiin kolme hoitotyön toiminnan pääluokkaa: Persoonan käyttö Järkiperäistäminen Intuitiivinen toiminta Arja Isola 24
9 Persoonan käyttö Ihmisenä oleminen Huumorin hyödyntäminen Luovuuden hyödyntäminen Arja Isola 25 Järkiperäistäminen Perustelu Vakuuttaminen Ohjaaminen Ympäristön muokkaaminen Arja Isola 26 Intuitiivinen toiminta Ennalta ehkäisy Mukaan meneminen Huomion ohjaaminen muuhun Arja Isola 27
10 Muistisairaan toiminnan fyysinen rajoittaminen Reetta Saarnio Määritellään toiminnaksi, jolla muistisairaan liikkumista rajoitetaan välittömästi tai välillisesti fyysisillä tai mekaanisella keinoilla esimerkiksi erilaisten laitteiden tai varusteiden avulla Arja Isola 28 Esimerkiksi Sängynlaidat Geriatrinen tuoli Tavallinen tuoli /pyörätuoli+pöytälevy Tavallinen tuoli/pyörätuoli+vyökiinnitys Huoneen oven lukitseminen Turvaliivit Vuodevaatteet Ranne- ja vyötäröpidikkeet Arja Isola 29 Perusteluja käytölle Turvallisuuden lisääminen Potilastovereiden häiritsemisen estäminen Vaeltelu Hoitotoimenpiteiden mahdollistaminen Hoitohenkilökunnan määrä? ristiriitaista tietoa TUTKIMUSTULOSTEN MUKAAN FYYSISTEN RAJOITTEIDEN KÄYTÖLLÄ EI PYSTYTÄ ESTÄMÄÄN KAATUMISIA JA PUTOAMISIA Arja Isola 30
11 HAITTOJA Aiheuttaa inkontinenssia, painehaavaumia, liikkumattomuutta, agitaatiokäyttäytymistä, lisää lääkkeiden käyttöä Altistaa infektioille, laitostumiselle, vakaville vammoille, jopa ennenaikaisille kuolemille Arja Isola 31 Muistisairaat ja omaiset Lisää turvallisuutta Kuuluu vanhustenhoitoon Loukkaa itsemääräämisoikeutta Lisää loukkaantumisriskiä Arja Isola 32 KOSKA fyysisten rajoitteiden käyttö estää itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien mm. henkilökohtaisen koskemattomuuden ja liikkumisvapauden toteutumisen, voidaan katsoa laitoshoidossa tapahtuvan tarpeettoman fyysisen rajoittamisen olevan eräs fyysisen kaltoinkohtelun esiintymismuoto Arja Isola 33
12 Aineisto Aineisto kerättiin lääneittäin terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä kunnallisissa ja yksityisissä vanhainkodeissa työskentelevältä hoitohenkilökunnalta käyttämällä ositettua otantaa TK (N=259), Kunnalliset vk (N=468), yksityiset vk (N=80) Valittiin systemaattisella otannalla 70 laitoksesta 1520 hoitajaa mukaan Vastausprosentti 78 (n=1148) Arja Isola 34 Fyysisten rajoitteiden käytön esiintyvyys 88 % työyksiköistä käytettiin kyselyä edeltävällä viikolla Käyttö oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä laitosmuotoon, asiakaspaikkamäärään ja merkitsevästi yhteydessä ammatilliseen koulutukseen TK eniten, 20 tai alle asiakaspaikkaisissa vähiten Lähi/perushoitajista 90 % Keskimäärin 6 vanhuksen kohdalla oli käytetty Arja Isola 35 Käytetyt rajoittamismuodot Sängynlaidat 84 % Geriatrinen tuoli + pöytälevy 75 % Pyörätuoli 64 % Tavallinen tuoli+vyökiinnitys 33 % Turvaliivi 22 % Magneettivyö 14 % Lepositeet 12 % Huoneen oven lukitseminen/sulkeminen 7 % Arja Isola 36
13 Lisäksi 9 % käytti seuraavia rajoitteita Haaravyötä ja turvapeittoa Vanhuksen toinen tai molemmat kädet sidottiin kiinni sängynlaitoihin tai suihkulavetin laitaan Peiton reunat patjan alle Pyörätuoli asetettiin pöytään kiinni Vanhus sidottiin vyöllä wc-istuimelle Arja Isola 37 Eroja 12 % ei käytetty edeltävän viikon aikana lainkaan 8 % vain yhtä rajoittamismuotoa ja 20 % kahta rajoittamismuotoa Keskimäärin työyksiköissä käytettiin kolmea rajoittamismuotoa Yhdessä prosentissa käytettiin 7-8 muotoa Rajoittamismuotojen lukumäärä tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä laitosmuotoon, asiakaspaikkamäärään ja merkitsevästi yhteydessä maantieteelliseen sijaintiin ja vastaajien ammatilliseen koulutukseen Arja Isola 38 Korkeintaan 20 paikkaisissa vähemmän rajoittamisen eri muotoja kuin paikkaisissa Etelä- ja länsisuomalaisissa vähemmän rajoittamisen eri muotoja kuin itä- ja pohjoissuomalaisissa Ei ammatillistakoulutusta omaavat käyttivät vähemmän rajoittamisen eri muotoja kuin ammatillista koulutusta omaavat Arja Isola 39
14 FYYSISTEN RAJOITTEIDEN KÄYTÖN SYYT Vanhus on vaaraksi itselleen Vanhus on häiriöksi ympäristölle Hoitajan käyttämä vanhuksen toiminnan rutiininomainen rajoittaminen Arja Isola 40 Päätelmät Fyysisen rajoittamisen muotoja käytetään paljon vanhusten laitoshoidossa Olisi tärkeää pyrkiä rajoittamaan käyttöä, koska se voi olla haitallista vanhukselle asiakaspaikkamäärä korkeintaan 20 hoitajien lukumäärä! hoitajien työhyvinvointi eettiset kysymykset koulutuksessa tilannekohtaisuus toimintamallit yksiköissä Lainsäädännön selkeyttäminen Arja Isola 41 Iloisia ja surullisia reittejä Joet voisivat olla erilaisia yksiköitä, joissa palvellaan muistisairaita ja heidän omaisiaan. Yksikön vetäjänä luova ja rohkea ja työnsä hallitseva johtaja. Muistisairaat kokisivat turvallisuutta, toimisivat kykyjensä mukaisesti, iloa ja nautintoja. Työntekijät kokisivat iloa tiiviistä työskentelystä muistisairaiden ja omaisten kanssa Arja Isola 42
15 MERI Meri on yhteiskuntamme, jossa arvostetaan muistisairaita ja huolehditaan siitä, että he saavat tarkoituksenmukaista ja hyvää hoitoa. Lisäksi huolehditaan omaisten jaksamisesta. Tukea ja arvostusta saavat myös työntekijät ja johtajat vaativan ja arvokkaan työn toteuttamisesta. Yhteiskunta olemme me kaikki, joten jokaisen meistä on katsottava peiliin ja arvioida tilanne ja arvomme omalta osaltamme Arja Isola 43 ILO - SPINOZA On viisaampaa iloita kuin murehtia sitä, mikä meitä kohtaa Ilo on kaiken olevaisen perimmäinen ylläpitäjä. Ilo on Jumalten kipinä, sytyttävä ja kuolematon voima. Ilo yhdistää ajan ja paikan kokemiset kokonaisuudeksi Arja Isola 44 Ilo ilmenee toivona, luottamuksena, kiintymyksenä, myötätuntona, itsekunnioituksena ja mielenrauhana. Ilo on elinvoimaa. Ilo ilmenee meissä fyysisenä kasvuna, ruumiin terveytenä ja voimana sekä toisaalta henkisenä energiana eli mielen vireytenä ja haluna kehittää monipuolisia älyllisiä taitoja Arja Isola 45
16 Mitä voimakkaampi on elinvoimasi, mitä isompi ilosi määrä, sitä täydellisemmin pystyt toteuttamaan omia kehityksesi ja kasvusi mahdollisuuksia. Jokainen yksilö on aktiivinen ja elämänhaluinen. Ilo on siis elinvoimaa Arja Isola 46 Ilo on siirtymistä pienemmästä suurempaan täydellisyyteen Spinozan mielestä kenenkään ei pitäisi miettiä omia puutteitaan ja heikkoja kohtia. Itsetuntemus tarkoittaa myötäsyntyisen elinvoiman löytämistä. Meidän tulee miettiä kykyämme toimia. Aktiivinen ajattelu lisää myönteisten tunteiden voimaa ja vahvistaa minuutta Arja Isola 47 Spinozan mukaan alhaisin ilon muoto on aistien nautinnot. Mitä suurempi ilo meidät valtaa, sitä täydellisimmiksi tulemme Arja Isola 48
17 Mahdollisuuksia Uhkia Yhteiskunta Palvelujärjestelmä Organisaatio Hoitaja Omaiset Yhteiskunta Palvelujärjestelmä Organisaatio Hoitaja Omaiset Arja Isola 49 MINÄ OON KUIN KÖYHÄN HEVONEN, ETTÄ MINÄ OON SIIHEN KAURA-ANNOKSEEN TYYTYVÄENE Arja Isola 50
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotSirpa Hartikainen Geriatrinen lääkehoito Farmasian laitos. Näkökulmia vapauden rajoittamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen
Sirpa Hartikainen Geriatrinen lääkehoito Farmasian laitos Näkökulmia vapauden rajoittamiseen ja tarpeiden tyydyttämiseen Huono hoidon laatu/ tarpeiden tyydyttämättömyys Valviran kriteerit laadulle Sirpa
LisätiedotRajoitteiden käyttö asumispalveluissa
Rajoitteiden käyttö asumispalveluissa Perustieto Määritelmä Miksi rajoitteita käytetään Tutkimustietoa Rajoitteiden käyttö Milloin rajoitteita voidaan käyttää Rajoitus hoitopäätöksenä Arviointi Rajoite
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotTurvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa
Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotVanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä
Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotKunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo
Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.2017 Muistisairaskin on Elävä Eheä Toivova Kokeva Luova Meillä on paljon elossa olevia kuolleita kukaan ei näe eikä kuule
LisätiedotTURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena
TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI 2016 2018 Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Kaksi päätoimista työntekijää
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotMUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö
Muistiviikko 2014 MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Perustettu vuonna 1988 Muistiliitto on kattojärjestö 43 jäsenyhdistykselle, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä Muistisairaiden
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotOsa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys
Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja
LisätiedotTunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012
Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Eija Jumisko, FT, TtM Lehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö,
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto
Mitä on vapaus muistisairailla Anna Tamminen Muistiliitto Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oma järjestö Jäsenyhdistyksiä 44, jäseniä noin 15 000 Tukea, ohjausta, neuvontaa,
LisätiedotLataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto
Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotElämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita
LisätiedotKinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli
1 Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli Virpi Hantikainen ESH, TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen kinestetiikkayhdistys ry:n puheenjohtaja
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotPakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss. ssä. Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007
Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss ssä Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007 Johdantoa Niuvanniemen sairaala tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotVirittäytymistä. NDCBoqA
Virittäytymistä https://www.youtube.com/watch?v=zcaw NDCBoqA Mitä turvallisuus on sinulle? Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja Inhimillistä ja ihmisarvoista kohtelua
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotVarsinais-Suomen alueen vastaukset
Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotOLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotMahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori
Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, essee jne.) Päivämäärä Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus Ryhmätunnus Opiskelijan etu- ja sukunimi Opettaja opettajan
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMuistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009
Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotNUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T
NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotKUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS
KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotHOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA
HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotLaatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015
(Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä
LisätiedotIkääntyvä ihminen hoitotieteellisen tutkimuksen keskiössä
Ikääntyvä ihminen hoitotieteellisen tutkimuksen keskiössä Maire Vuoti Arja Isola Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos 28.11.2011 1 Ikääntyminen Kronologisena Elämänkulun näkökulmasta Systeemien kautta
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotTÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö
TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotPerustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014
Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,
LisätiedotElämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö
Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKäyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa
Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin käytöstä tä Omakotisäätiön vanhainkodissa ja palvelutalossa Omakotisäätiön vanhainkoti ja palvelutalo Vanhainkodissa 3 osastoa, joissa asuu 26 27 asukasta 2 hengen
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotMuistisairautta sairastavien hoidon ja hoivan nykytilanne sekä katse tulevaisuuteen
Muistisairautta sairastavien hoidon ja hoivan nykytilanne sekä katse tulevaisuuteen Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Muistisairautta sairastavien
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotIäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille
Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pelastusopiston tutkijatapaaminen 2018 Kuopio 11.6.2018 Tutkimuksen
Lisätiedot