HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET"

Transkriptio

1 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku? Mikä liikkeen pysäyttää? Kuka kantaa vastuun näiden lasten ja nuorten liikkeelle saamisesta? Mä haluaisin tehdä liikkatunnilla sitä mitä muutkin, mutta ne pitää mua omituisena ja surkeena. 1 Seurassa tämmösiä ei kauan kattella, kun en oo nopee enkä ketterä. Synkkä homma jäädä aina viimeseks ja ilman paria. Mä oikeestaan vihaan liikkaa tai siis - niitä tunteja. Poika, 9 vuotta

2 2 SISÄLTÖ Esipuhe 3 Lasten ja nuorten terveyserot ovat kasvaneet 4 Tavoite: liikkumatonta ja vähän liikkuvaa liikkeelle! 4 Liian monen liike on pysähtynyt 5 Kuka on liian vähän liikkuva? 6 Lapsi ja nuori keskiössä ja heitä lähellä olevat aikuiset ratkaisevassa asemassa 7 ALLE KOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8 Vanhemmilla päävastuu lapsen liikkumisesta 8 Liikunnan edistäminen päivähoidon ja neuvolan perustyöksi 10 ALAKOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 14 Tunti liikettä jokaiselle oppilaalle joka päivä 14 Ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset 16 Lisää innostavia liikkumisen paikkoja lähelle lasta 18 NUORTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 20 Aito osallisuus liikuttaa nuorta 20 Hyvä seura pitää mukanaan kaikki nuoret harrastajansa 22 Työseminaareissa nousseet yleiset toimenpide-ehdotukset 24 Tutkimuskatsauksesta nousseet ehdotukset 25 Hanketoiminnan esiin nostamat aktivoinnin eväät 26 Verkosto selvitystyön voimavarana 27 Selvitystyöhön osallistuneet henkilöt 28 Asiantuntija-artikkeleista poimittua 29 TEKIJÄT Mukana toteutuksessa: Laaja yhteistyöverkosto Kirjoittajat: Jukka Karvinen, Kirsi Räty, Sari Rautio Taitto: Graafinen suunnittelu Pirjo Uusitalo-Aura Valokuvat: SLU-alueiden kuvapankki / Tero Takalo-Eskola, Kerlo-hanke / Tuula Henttu, Suomen Sydänliitto, VAU / Anni Korhonen, Tung Bui / Nuori Suomi ry, Johanna Silvius, Painokas-hanke Paino: Lauttasaaren Reprotalo Oy, Helsinki 2010 ISBN painettu nettipdf

3 ESIPUHE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikkua! Yhteinen huoli lasten tulevaisuudesta oli suurin syy liikunnasta syrjäytyneiden kehittämistyön käynnistämiseen. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia selvitys nykytilanteesta ja suunnitelma toimenpide-ehdotuksineen liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Halusimme selvittää, miksi osa lapsista ja nuorista ei liiku, keitä nämä lapset ja nuoret ovat ja miten saamme aktivoitua heidät liikkumaan. Lähtökohdat työlle saimme hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta (STM) ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta (OKM) sekä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (OKM). Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta on ollut myös kehittämishankkeen taustatahona (STM,OKM). Ongelmaa on pohdittu yhdessä laajan verkoston kanssa (luettelo sivulla 28) ja tämä toimenpide-ohjelma on yhteistyön lopputulos. Aihetta työstettiin useissa työseminaareissa vuosina Verkoston jäsenet sekä lapset ja nuoret kirjoittivat meille ydinviestejään ja asiantuntijat artikkeleita itselleen läheisistä teemoista. Toimenpide-ehdotuksia syntyi useita jokaisesta aihekokonaisuudesta. Työstön loppuvaiheessa ehdotukset kirjattiin ikäryhmittäin ja niistä valittiin tähän raporttiin vain keskeisimmät toimenpiteet. Toimenpiteet ovat monelta osin myös läpileikkaavia teemoja, jotka voisi nostaa esiin kaikissa ikäryhmissä. Parasta prosessissa on ollut verkoston vahva sitoutuminen aitoon yhteistyöhön sekä vilpitön halu saada vähän liikkuvat lapset ja nuoret liikkumaan. Uskomme, että innostuneisuus ja sitoutuminen yhteisen päämäärän eteen vievät toimenpideehdotukset käytäntöön. Suuri kiitos antoisasta yhteistyöstä jokaiselle verkostossa mukana olleelle jäsenelle. Suuri kiitos myös työtämme tukeneille opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Pallo vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on nyt heitetty meille kaikille! 3 Terveisin Jukka Karvinen Kirsi Räty Sari Rautio kehitysjohtaja projektipäällikkö kehityspäällikkö Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry Nuori Suomi ry

4 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET Lasten ja nuorten terveyserot ovat kasvaneet 4 RISKITEKIJÖITÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISELLE OVAT ESIMERKIKSI: Epäedulliset ravintotottumukset, ylipaino Vammaisuus, vammautuminen, pitkäaikaissairaus Oppimisvaikeudet, neurologiset häiriöt Etninen tausta tai vähemmistöön kuuluminen Istuva elämäntapa Nuorten päihteiden käyttö, tupakan poltto Huono-osaisuus, alhainen sosioekonominen asema, kouluttamattomat vanhemmat Ei mallia kotoa tai muilta tärkeiltä aikuisilta, ei mallia toisilta lapsilta tai nuorilta Syrjäseudulla asuminen Puutteelliset liikuntapaikat TAVOITE: liikkumatonta ja vähän liikkuvaa liikkeelle! Lapsuus on muuttunut. Suurin osa lapsistamme elää lisääntyneen hyvinvoinnin myötä lelujen, teknisten laitteiden ja virikkeiden yltäkylläisyyden keskellä. Lasten vapaa-ajasta kilpailee ja huolehtii useampi taho kuin koskaan aikaisemmin. Nykyisestä elämänmenosta on tullut lasten terveen kehityksen uhka. Yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Valtaosa suomalaislapsista voi hyvin. Keskiarvojen taakse kätkeytyy kuitenkin vakavia ongelmia. Lasten ja nuorten terveyserot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet hälyttävästi ja heidän terveystottumuksissaan sekä elämänhallinnassaan riittää haasteita. Liikunnan edistäminen on välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen näkökan nalta. Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee mm. ylipainoa ja lihavuutta, riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunnan hyödyntäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tukijana on vielä monella tavalla hyödyntämätön voimavara. Liikunta tarjoaa positiivisia kokemuksia ja elämyksiä, kuulumista sosiaaliseen yhteisöön ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Jotta vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytyneiden lasten ongelmiin voidaan tarttua, täytyy ensin oppia tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat lapset. Yksiselitteisiä liikkumattomuuteen liittyviä syy seuraus -suhteita ei tutkimuksista ole löydettävissä. Sen sijaan on löydettävissä ryhmiä, joissa on tavallista enemmän liikkumattomia lapsia. Suositukset määrittävät liikunnan tavoitetason Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten suositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1 2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Uusien suositusten mukaan yhtämittainen paikallaan olo pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin, samoin ruutuaika. Vähän liikkuvien kohdalla pitää fyysistä aktiivisuutta lisätä ja samanaikaisesti vähentää paikallaan oloa molempia vähän kerrallaan kohti suositeltua tasoa.

5 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET LIIAN MONEN LIIKE ON PYSÄHTYNYT Tieto lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrästä on hyvin puutteellista. Tutkimusten yhteenvetona tiedämme kuitenkin, että: Yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on pojista viidesosa ja tytöistä neljännes. Erittäin vähän liikkuvien suhteellinen osuus kasvaa nuoruusiässä. Haluttomuuteen liikkua on useita hyvinkin erilaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia syitä. Liikkumattomuus heikentää lasten ja nuorten elämän laatua, aiheuttaa terveyshaittoja ja lisää terveysriskejä. Kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt ja urheiluseuroissa harrastaminen on jopa lisääntynyt. Samaan aikaan lapset ja nuoret ovat kuitenkin lihoneet, heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet. Urheilevistakin lapsista jää puolet alle terveysliikuntasuosituksen. Liikunnasta syrjäytyminen syrjäytymisen kokonaiskentässä Liikunta ja liikuntatottumukset nivoutuvat joidenkin yksilöiden kohdalla kokonaisvaltaisempaan syrjäytymiskehitykseen. Huono-osaisuus voi olla rajoittamassa täyspainoista liikunnan harrastamista esimerkiksi vanhempien varattomuuden takia. Liikunnasta syrjäytyneistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla on kuitenkin suotuisat perusedellytykset liikkumiselle ja ylipäätään hyvälle elämälle. 5

6 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET 6 KUKA ON VÄHÄN LIIKKUVA? Liian vähän liikkuvia ovat kaikki, joiden päivittäinen liikunta jää alle suositusten. Oheinen kuvio havainnollistaa lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden raja-arvoja. Kuvion joka ryhmässä on hyvin erilaisia lapsia: himoliikkujista löytyy pyörätuolia käyttäviä ja liikkumattomien ryhmästä laihoja pitkiä poikia. Erityisen riskiryhmän muodostavat kahden alimman lohkon lapset ja nuoret, joilla päivittäinen liikunta jää selvästi alle suositusten (0 30 minuuttia päivässä). Heidän kohdallaan terveysriskit kasvavat voimakkaasti, liikkumattomuus estää motoristen taitojen kehittymisen, voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja ongelmia sosio-emotionaalisessa kehityksessä. Arviolta prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä ja he tarvitsevat erityistä tukea. JOKA RYHMÄSSÄ ERILAISIA LAPSIA JA NUORIA Himoliikkujat yli 4t / pv Suositukset täyttyvät terveysvaikutukset, urheilijan suositus 3 4t / pv Suositus täyttyy, laatutekijöitä voi puuttua 2 3t / pv Riskejä liikunnasta etääntymiseen < 1t / pv Liikunta katoamassa arjesta, terveysriskejä < 30min. / pv Liikkumaton elämäntapa < 15min. / pv YDINVIESTEJÄ Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Vanhemmilla ei ole rahaa. Poika 6v. Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Jotkut haluais vain harrastaa, tosi monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Lapsi käyttää päivittäin 3 tuntia ruudun äärellä, mutta vain 4 minuuttia kuluu keskusteluihin perheen kanssa. Raisa Cacciatore, Väestöliitto (lähde: Helsingin Sanomat ) Lapsen edun tulee olla keskiössä. Lapsilla tulee olla oikeus liikkua monipuolisesti, oman kykynsä mukaan. Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Koululiikuntaliitto

7 HAASTEENA LIIKKUMATTOMAT LAPSET JA NUORET LAPSI JA NUORI KESKIÖSSÄ JA HEITÄ LÄHELLÄ OLEVAT AIKUISET RATKAISEVASSA ASEMASSA Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallista elämäntapaa tapahtuu arkiympäristöissä: kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa. Lapsi elää, toimii, kokee, tuntee tässä ja nyt ja tässä ja nyt häntä on myös tuettava. Lasta lähellä olevat aikuiset; vanhemmat, varhaiskasvattajat, opettajat ja ohjaajat ovat ratkaisevassa asemassa. Median rooli lasten ja nuorten elämässä on merkittävä ja arvaamaton. Tarvitaan yhteinen maali ja aikuisten aitoa yhdessä tekemistä tuloksellisen ja vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi. KOTI, PERHE Vanhemmat, sisarukset LAPSI NUORI MEDIA LÄHIYMPÄRISTÖ, HARRASTUKSET Kaverit, ohjaajat, valmentajat PÄIVÄHOITO, KOULU Varhaiskasvattajat, opettajat MUUT KUNNALLISET PALVELUT Terveydenhoitaja, koulupsykologi jne. YHTEISKUNNAN PALVELUT, LAIT, NORMIT, SUOSITUKSET Päättäjät 7 Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että myös ohjattu lasten liikunta ja urheilu on hauskaa. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus saada onnistumisen kokemuksia liikunnasta. Virpi Remahl, liikunnanopettaja Liikuntakeskus Pajulahti Mens sana in corpore sano terve mieli terveessä ruumiissa. Lapsen tulee oppia liikkumaan ja saada liikkua. Kaikkien aikuisten yhteinen tehtävä on turvata lapsen terveellisen ja turvallisen kasvun edellytykset. Eeva Monto, varhaisen tuen koordinaattori, Helsingin kaupunki Aikuisten liikuntamyönteisyydellä mennään lujaa ja pitkälle! Mervi Niemi kerhotoiminnan koordinaattori, Salo

8 ALLE KOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8 RISKITEKIJÄT LÖYTYVÄT HYVIN LÄHELTÄ LASTA: Lapsi ei saa liikkumiseen tukea vanhemmilta Ei tukea muilta merkityksellisiltä ihmisiltä Vanhemmat eivät liiku itse Vanhemmat eivät liiku lapsen kanssa Asuinympäristön turvattomuus Perhe ei ulkoile Perheen kiire ja passivoivat elämäntavat Turhat kiellot, säännöt ja rajoitukset Vanhemmilla on päävastuu lapsen liikkumisesta Eivät kaikki tajua, että pitäis edes vähän liikkua (Poika 6 vuotta) Pienelle lapselle liikkuminen on sisäsyntyinen tarve. Se tukee alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Pienillä lapsilla liikunta on yhtäläinen inhimillinen tarve kuin syöminen ja nukkuminen. Sen pitää olla riittävää, päivittäistä, monipuolista ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa. Erittäin vähän liikkuvia löytyy jo alle kouluikäisistä lapsista. Lapsen liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät tärkeimmät päätökset tehdään kehitysympäristössä, jossa lapsia elää ja kasvaa. Vanhempien tekemät valinnat ovat ratkaisevassa roolissa. Tutkimusten mukaan liikkumaton elämäntapa säilyy aikuisikään voimakkaammin kuin aktiivinen elämäntapa. Lapsen liikuntatottumukset kehittyvät osana perheen liikunta- ja terveystottumuksia ja vanhempien antamalla mallilla on siihen ratkaiseva rooli. Asiaan on havahduttava ajoissa. Vanhempien on tunnistettava tärkeä roolinsa lapsen liikkumisen mahdollistajana tai estäjänä. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, jotta viesti välittyy tehokkaasti vanhemmille. Viestin on tultava eri tahoilta samanlaisena. Vanhempien oma oivallus voi ratkaista liikkumattomuuden kierteen. Liian vähäinen liikunta heikentää jo alle kouluikäisen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, motoriset perustaidot jäävät vajavaisiksi, lapselle voi kehittyä ylipainoa ja terveyshaittoja. Vanhempien tietoisuutta liikkumisen tärkeydestä sekä liikkumattomuuden aiheuttamista riskeistä tulee lisätä. Esimerkiksi Kanadassa lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset on jalkautettu myös vanhempien tietoisuuteen. (Canada s Physical Activity Guide to Healthy Active Living, Family Guide to Physical Activity for Children). ALLE KOULUIKÄISTEN LIIKKUMISEN Jag bruka springa. Jag tycker att springa är jätte kul. Vet du varför jag sluta nassikkapaini? Där va en jätte dum pojke som sa, att jag är flickan. Pojken 5 år Jos niitä kiinnostaa enemmän telkkarin katsominen. Poika 6v. Sellaiset lapset ei liiku, jotka eivät tykkää juoda maitoa niin niiden luusto ei kehity. Silloin niiden jalat on tälläisiä (koputtaa omaa jalkaa joka on koukussa), ne ei kato liiku kunnolla, ne ei niinkuin kehity kunnolla! Poika 6v.

9 ALLE KOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MITÄ PITÄÄ TEHDÄ HERÄTELLÄÄN VANHEMMAT JO ENNEN LAPSEN SYNTYMÄÄ Lapselle leikki ja liike on ominaisin tapa toimia ja oppimisen väline. Lisätään pallo ja liikuntatietoa äitiyspakkaukseen. VIESTITÄÄN ALLE KOULUIKÄISTEN LIIKUNTA- SUOSITUKSET LASTEN VANHEMMILLE Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) on laadittu ensisijaisesti päivähoidon käyttöön. Suositukset tulee päivittää palvelemaan laajemmin alle kouluikäisen lapsen fyysisen aktiivisuuden tukemista. Tuotetaan perheille opas liikuntasuositusten toteuttamisesta. LAAJA MEDIAKAMPANJA Toteutetaan laaja ja herättelevä mediakampanja pienten lasten vanhemmille yhteistyössä eri toimijoiden ja medioiden kanssa. Viestin tulee havahduttaa pohtimaan oman lapsen fyysisen aktiivisuuden määrää sekä vanhemman roolia lapsen liikkumisen tukijana. PERHE LIIKKUMAAN YHDESSÄ Innostetaan perheitä havainnoimaan perheenjäsenten omaa ja perheen yhteistä liikkumisen määrää esimerkiksi perheliikuntakortin avulla. Korostetaan lapsen omaehtoisen ja aktiivisen leikin sekä perheen arkiliikunnan roolia. 9 Enemmän tekoja vähemmän puhetta. Liikkuminen ei ole itsestäänselvyys. Toiminko minä vanhempana niin kuin puhun? Tuomas Törrönen nuorisotoiminnan suunnittelija Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Ongelmana on perheiden liian vähäinen yhdessäolo, lasten yksinäisyys, aikuisen läsnäolon ja kannustuksen puute. Yksilöllisyyteen ja omatoimisuuteen, itsenäistymiseen tähtäävä yhteiskunta. Arkiliikunta on aliarvostettua. Arvostetaan vain liikuntamuotoja, johon aikuiset ostavat kalliit kausikortit. Sari Miettinen, lääkäri Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. Nyt isot liikkumaan yhdessä pienten kanssa, niin hyvä tulee. Annukka Alapappila liikunta-asiantuntija Suomen Sydänliitto Liikkuvat vanhemmat näyttävät esimerkkiä lapsilleen: onko kävellen ja pyörällä liikkuminen luonnollinen tapa siirtyä paikasta toiseen, vai onko se huippu-urheilusuoritukseen verrattava asia? Vanhempien taksipalvelu kouluun ja harrastuksiin ei ole aina lapsen etu. Johanna Tokola, suunnittelija Suomen Vanhempainliitto

10 ALLE KOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Liikunnan edistäminen päivähoidon ja neuvolan perustyöksi 10 Pieni lapsi ei syrjäydy liikunnasta omaehtoisesti. Alle kouluikäisen lapsen elinpiirissä ratkaiseva rooli liikunnallisen arjen valinnoissa on perheellä. Myös päivähoidolla ja neuvolajärjestelmällä on erinomaiset mahdollisuudet tukea lapsen päivittäistä liikettä ja kannustaa vanhempia huomioimaan liikunnan tärkeys osana lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Jos joku tästä ketjusta pettää, korostuu muiden rooli entistä enemmän. Ylivoimaisesti tehokkain ja edullisin tapa hoitaa lasten liikkumattomuudesta johtuvia ongelmia on ennaltaehkäisy. Päivähoidon ja neuvolan tulee tarjota lapsiperheille yhdenmukaista tietoa ja neuvontaa liikunnasta. Tämän tulee olla osa niiden perustyötä. Liikunnan edistämisen ketjun tulee ulottua perheiden arkeen yhteistyön kautta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman painopisteenä on ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Yhtenä keskeisenä ohjelman osa-alueena on hyvinvoiva lapsiperhe. Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Liikunnan edistämistyö tulee alkaa jo äitiysneuvolasta. Erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat ovat motivoituneita kaikkiin lapsen kasvua ja kehitystä tukeviin toimenpiteisiin. Päivähoidossa varhaiskasvattajien ja vanhempien kasvatuskumppanuus mahdollistaa yhteisen sitoutumisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Lapsen fyysisen aktiivisuuden tukeminen on yksi kasvatuskumppanuuden sisällöistä. Niinku sillon ku tekee mieli, uimisesta tykkään aika paljon. Tyttö 6v. Jollain voi olla jalkavaivoja, ne ei voi liikkua. Ne voi olla kato esim. pyörätuolissa tai niiden jalat eivät ole kehittyneet. Poika 6v. Varhaiskasvatus tukee lapsen päivittäistä liikkumista parhaiten silloin, kun koko lasta hoitava henkilöstö on sitoutunut lasten liikuntakasvatukseen. Päivi Kemppainen, varhaiskasvatuksen johtaja, Kaarinan kaupunki

11 ALLE KOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KÄYNNISTETÄÄN VALTAKUNNALLINEN PÄIVÄHOIDON LIIKUNNALLISTA TOIMINTAKULTTUURIA VAHVISTAVA LIIKKUVA PÄIVÄHOITO -OHJELMA. Tarvitaan muutosta päivähoidon toimintakulttuureihin, usein myös aikuisten asenteisiin ja toimintatapoihin liikkumisen edistämiseksi. Varhaiskasvattajien valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista tulee lisätä lasten päivittäisen liikkumisen mahdollisuuksien ja liikunnan kehittämisen osalta. Arkikäytäntöjen muuttaminen on koko työyhteisön haasteena. Johtajan rooli muutosten tukemisessa on ratkaiseva. Liikunnan sisällyttäminen lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten ja nuorten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi opiskelijoille. Erityisesti sosionomien sekä lähihoitajien ammattitutkinnoissa liikunnan osuus on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Huomioidaan erityisesti työyhteisötasoiset liikunnan edistämisen keinot, esimerkiksi liikunnan täydennyskoulutukset, jotka keskittyvät liikunnallisen toimintakulttuurin luomiseen sekä vähän liikkuvien lasten havainnointiin ja innostamiseen (esimerkiksi Nuoren Suomen Päivähoidon liikunta - Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön sekä Liikkujaksi innosta vähän liikkuvat lapset onnistumaan -koulutukset). ESIMERKKEJÄ TYÖKALUISTA LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN EDISTÄMISEEN PÄIVÄHOIDOSSA: Onnistumisen portaat -kehittämisväline Päivähoito liikkuu Vantaalla -hankkeessa ideoitiin Onnistumisen portaat -kehittämisväline, joka auttoi päivähoidon yksikköjä oman suunnitelman laatimisessa liikuntakasvatuksen edistämiseksi. Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli Nuoren Suomen Vauhtia varhaiskasvatukseen -toimintamalli tarjoaa tukea liikkumisen kehittämisprosessin käynnistämiseen päivähoidossa. Toimintamalli perustuu Varhaiskasvatussuunnitelmaan (Vasu) ja sen tavoitteena on sananmukaisesti vauhdittaa varhaiskasvatuksen liikuntaa suositusten (Valisu) mukaiselle tasolle. LiikuntaVasu Kehittämismallin tavoitteena on varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien valtakunnallisten liikuntasuositusten jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea. LiikuntaVasu -hankkeessa olivat mukana Kajaanin kaupungin varhaiskasvatusorganisaatio, Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus / Kajaanin opettajankoulutusyksikkö (Oulun yliopisto) ja Kainuun Liikunta ry. 11 Varhaiskasvatuksessa mahdollisuudet lasten liikkumiseen ja heidän liikuttamiseensa ovat rajattomat. Jokainen aikuinen osaa ja pystyy halutessaan luomaan lapsille liikkumisen mahdollisuuksia. Päivähoidossa lasten liikuttaminen on TAHDON ASIA. Johanna Silvius, lastentarhanopettaja, Turku Hyvä varhaiskasvatusympäristö on liikuntamyönteinen, sellainen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua liikkumaan, oppimaan ja iloitsemaan onnistumisestaan. Liikkuminen rakentuu luonnolliseksi osaksi varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöjä työyhteisöjen yhteisen kehittämistyön kautta. Yhteisen kehittämisen myötä syntyvät käytännöt ovat sellaisia, joita yhteisö käyttää ja joihin se toiminnassaan sitoutuu. Anu Kullberg, kehityspäällikkö, Nuori Suomi

12 ALLE KOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 12 PÄIVÄHOIDON JA NEUVOLAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ Tuotetaan alle kouluikäisen lapsen motorista kasvua ja kehitystä tukeva toimintamalli, joka otetaan käyttöön sekä päivähoidossa että neuvolassa. Malli sisältää yhdenmukaiset neuvontamateriaalit sekä työkalut terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille eri ikävaiheessa olevien lasten motorisen kehityksen tukemiseen sekä perheiden terveysneuvontaan. Alle kouluikäisten liikunnan suositukset -materiaali jalkautetaan vanhempien tietoisuuteen neuvolasta ja päivähoidosta. Tuotetaan lapsen motoristen taitojen havainnointilomake työkaluksi varhaiskasvattajille ja terveydenhoitajille. Vanhempainiltoihin materiaalipaketti liikunnasta Minä liikuttajana -itsearvioinnin työväline varhaiskasvattajien ja terveydenhoitajien kautta vanhempien käyttöön. Jo olemassa olevien liikunnan edistämisen työkalujen jalkauttamista tulee tehostaa. LIIKUNNAN EDISTÄMISEN VALMIUDET ON OPITTAVA JO PERUSKOULUTUKSESSA Terveydenhoitajien peruskoulutuksessa on vakavia puutteita lasten liikunnan osa-alueella. Javanainen-Levosen väitöstutkimuksen (2009) mukaan terveydenhoitajat ovat kiinnostuneita edistämään lasten liikuntaa ja heidän mielestään se on lastenneuvolan perustyötä. He eivät koe kuitenkaan olevansa siinä vahvoilla. Terveydenhuollon henkilöstön osaamista on vahvistettava, jotta lasten fyysisen aktiivisuuden tukeminen alkaa mahdollisimman varhain ja jatkuu katkeamattomana ketjuna aina äitiys- ja lastenneuvolasta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi terveydenhoitajien koulutusohjelmaan. Terveydenhoitajille ja varhaiskasvattajille tarvitaan täydennyskoulutusta vähän liikkuvan lapsen varhaisesta tunnistamisesta sekä tukemisesta. Liikunta on määritelty yhdeksi terveyden määrittäjäksi Euroopan tasolla. Miksi liikunta ei sisältönä näy suomalaisessa terveydenhoitajakoulutuksessa? Tarja Javanainen-Levonen, liikuntatieteiden tohtori Satakunnan ammattikorkeakoulu Perheille annettavan liikuntaneuvonnan on hyvä perustua perheen oman oivalluksen herättämiseen - sitä kautta sitoutuminen ja motivaatio muutokseen paranee. Minna Aromaa, dosentti, ylilääkäri, Lasten ja nuorten poliklinikka Turun sosiaali- ja terveystoimi

13 ALLE KOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ESIMERKKEJÄ TYÖKALUISTA LIIKUNNAN PUHEEKSI OTTAMISEEN NEUVOLOISSA: Sydänliiton Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelmassa on laadittu terveydenhoitajien käyttöön tietokansio, jota hyödynnetään perheiden ohjauksessa liikunta- ja terveysneuvonnan osalta. Neuvokas perhe -kortti kulkee perheen mukana neuvolakortin tavoin. Painokas -hankkeen työkalupakki Hankkeessa kehitettiin ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemiseen sekä voimavarojen hallintaan puheeksi ottamisen työväline lastenneuvoloiden terveydenhoitajille. Lasten terveystottumus -mittaristo ja Eväitä painonhallintaan -kansio (Hyvis-hanke) Neuvolan terveydenhoitajat saivat käyttöönsä mittariston lasten terveystottumusten muutosten mittaamiseen. Mittaristo perustuu kysymyksiin, jotka terveydenhoitaja käy lapsen vanhemman kanssa läpi 3-, 4-, 5- ja 6-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä. 13 Eväitä painonhallintaan -kansion avulla voidaan antaa terveysneuvontaa perheille liikunnan ja ravitsemuksen tärkeydestä. Terveydenhoitajille on koottu valmis luentomateriaali vanhempainiltoja ja muita vastaavia tilaisuuksia varten. Jokainen lapsi on luotu liikkumaan omalla tavallaan. Eikö meidän aikuisten tehtävänä ole tukea lapsiamme, jotta he voivat voida hyvin nyt lapsina ja tulevaisuuden aikuisina? Katri Arnivaara, pienten lasten liikunnan kehittäjä Lounais Suomen Liikunta ja Urheilu ry Miksi kaikki lapset eivät liiku? Siks ku jotku haluu leikkiä kauan eikä mennä ollenkaan ulos, ne ei niinku ehdi. Tyttö 6v. Ehkä siks, et ne ei oo pikkulapsena liikkunu paljon. Tyttö 5v. Vauvat ei voi liikkua, ne on vain paikallaan ja ihmettelee. Poika 6v.

14 ALAKOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tunti liikettä jokaiselle oppilaalle joka päivä 14 RISKIRYHMIEN TUNNISTAMINEN Tytöt liikkuvat poikia vähemmän ja heille on vähemmän tarjontaa Istuvan elämäntavan omaksuneet: esim. viihdemedian ääressä yli 4 tuntia päivittäin aikaansa viettävät pojat Ylipainoiset, lihavat Oppimisvaikeuksista kärsivät Kömpelöt, heikot motoriset perustaidot omaavat Maahanmuuttajat Vammaiset ja pitkäaikaissairaat Syrjäseudulla asuvat Tällä hetkellä koulu ei ota vastuuta jokaisen oppilaan päivittäisen liikuntatarpeen tyydyttämisestä. Kouluilla ei myöskään ole riittävästi tietoa eikä käytössään riittävän konkreettisia keinoja edistää vähän liikkuvien oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Liikunnasta etääntyneet lapset eivät liiku koulupäivän aikana luonnostaan heidät on houkuteltava liikunnan pariin kohdennetuilla, tehostetuilla toimenpiteillä. Vain puolet alakouluikäisistä liikkuu riittävästi Liian monen lapsen liike on pysähtynyt. Meidän on pysäytettävä tämä liikkumattomuuden noidankehä. Liikunnan vaikutukset koululaisten terveyteen, oppimiseen, vireystilaan, työrauhaan ja keskittymiskykyyn on niin kiistattomasti todistettu, että koulun tulisi tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen. Koulupäivän liikunnallistaminen Liikunnan välinearvo hyvinvoinnin edistäjänä sekä kasvun ja kehityksen tukena tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Koulun rehtorin tulee huolehtia koko työyhteisön hyvinvoinnista ja siitä, että koulu kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. Päivittäisen liikunnan edistäminen on saatava osaksi koulun opetus- ja työsuunnitelmaa. Koulun liikuntatoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on oppilailla oltava nykyistä suurempi rooli. Millä keinoilla vähän liikkuvien koululaisten fyysistä aktiivisuutta voidaan edistää? OMAEHTOINEN LIIKUNTA vanhempien esimerkki ja kannustus kannustavat kaverit liikuntaneuvonta (opettajat, kouluterveys) LIIKUNTAYMPÄRISTÖT JA -OLOSUHTEET lähellä käytettävissä virikkeellisiä VÄHINTÄÄN KAKSI TUNTIA PÄIVÄSSÄ TUNTI KOULUPÄIVÄN AIKANA koulumatkat välitunnit koulupäivän rakenne toiminnalliset oppitunnit liikunnan tukiopetus kampanjat osallisuus (vertaisohjaajat) Koska suurin osa lapsista haluaa vain maata tai katsoa televisiota koko päivän. He eivät vain jaksa liikkua yhtään päivässä. Tyttö 10v. Täytyy laittaa tv ja tietokone kielto. Poika 10v. Perustaa kouluihin liikuntakerhoja. Poika 10v. MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTAHARRASTUS räätälöidyt kutsukerhot urheiluseurojen harrasteryhmät erityiskerhot erityistä tukea tarvitseville

15 ALAKOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MITÄ PITÄÄ TEHDÄ PERUSOPETUKSEEN ON LUOTAVA LIIKKUVAN KOULUN TOIMINTAMALLI Toimintamalli koostuu fyysisen aktiivisuuden edistämisen keinoista koulupäivän aikana erityisenä kohderyhmänä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat lapset. Mallin työkalut auttavat kouluja tekemään arvion tilanteestaan, kehittämään toimintaansa ja seuraamaan omaa kehittymistään. Mallin käyttö mahdollistaa myös kuntakohtaisten ja valtakunnallisten yhteenvetojen laatimisen ja seurannan. Seurannassa hyödynnetään laajojen terveystarkastusten ja fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (5 lk ja 8 lk:t) tuloksia. Lisäksi on käynnistettävä valtakunnallinen lasten fyysisen aktiivisuuden seurantatutkimus. Toimintamallin jalkauttaminen kouluille edellyttää rehtoreiden ja opettajien täydennyskoulutusta sekä laaja-alaista viestintäkampanjaa. YLEISET KEINOT KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEKSI Koulupäivän liikunnallistamista on kokeiltu ja kehitelty useiden pilottikoulujen kanssa ja parhaillaan käynnissä oleva Liikkuva koulu -hanke jatkaa tätä työtä. Keinovalikko on löydettävissä esim. Nuoren Suomen www-sivuilta, OPH:n Liikkuva koulu -sivustolta ja kirjallisista materiaaleista (esim. Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille: osa koulu suositusten toteuttajana). ESIMERKKIHANKKEITA Turun Koulu liikkeelle -hanke ja sen jatkeena Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä -hanke Porin Liikuntatakuu -hanke Kuopion Kulttuuri- ja liikuntapolku -hanke Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulut 15 Jokainen lapsi, joka ei jostain syystä liiku tarpeeksi, on osaton. Osallistamalla nämä lapset heidät saadaan mukaan rakentavaan yhteisöön; aikuisten siipien suojaan. Ville Turkka, Icehearts Koko perhe liikkeelle ja matala kynnys osallistumiselle esim. ohjattuun toimintaan. Turvalliset, ei vertailua korostavat ryhmät. Katja Patoranta, luokanopettaja, Pori Mitä enemmän liikut sitä paremmin opit ja pärjäät elämässä. Anne Hyvätti, opettaja, Turku

16 ALAKOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ilman tehostettuja toimenpiteitä liikkuvat vain aktiiviset lapset 16 TYÖKALUJA RISKIRYHMIEN TUNNISTAMISEEN KOULUTOIMIJOILLE Malli auttaa kouluja tunnistamaan, tavoittamaan ja aktivoimaan erityisesti liian vähän liikkuvat lapset ja kohdentamaan näille toimenpiteitä. Tuen tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja määrittelyssä tarvitaan toimivaa yhteistyötä luokanopettajan, liikunnanopettajan, erityisopettajan, kouluterveydenhoitajan ja lääkärin välillä. Luokanopettajille täydennyskoulutusta, jotta he osaavat päivittäisessä toiminnassa tunnistaa vähän liikkuvat lapset ja aktivoida heidät liikkumaan. Yksinkertaisia, leikinomaisia kenttätestejä opettajille lasten motoristen perustaitojen havainnoinnin tueksi. LIIKUNNAN TUKIOPETUSTA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE Tukiopetus tulee järjestää hienovaraisesti oppilaita leimaamatta. Tukiopetus tulee aloittaa mahdollisimman varhain, jopa ennakoivasti ja sen on oltava riittävän pitkäaikaista. Liikunnan tukiopetusta pienryhmässä (esim. matalan kynnyksen liikuntakerho, vähän liikkuvien tyttöjen kerho). Yksittäisellä oppilaalle tai parille henkilökohtaista tukiopetusta (personal trainer). Erityiskoulua käyvät lapset voivat syrjäytyä yleisistä harrastuskerhoista pitkien koulumatkojen ja kaverien puuttumisen takia. Omaan lähikouluun pääsy tarjoaa vammaiselle lapselle enemmän mahdollisuuksia leikkiin ja liikkumiseen lähiympäristössään. Inklusiivinen koulu on paitsi reilua, myös liikuntateko. Aija Saari, toimialapäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry Silloin, kun minulla oli vielä näkö kunnossa, kavereita oli tosi paljon. Maastossa en näe enää kumpuja ja kuoppia. Talvella silmissä kieppuu vain valopalloja, enkä uskalla mennä yksin ulos. Jos olisi joskus avustaja, urheilisin niin älyttömästi, että tulisin vaikka maailmanmestariksi. Jossain tai monissakin lajeissa - Suomen lippuja vain heiluisi fiuuu-fiuuu. Lapsi 13v.

17 ALAKOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KOULUTERVEYDENHUOLLON VASTUUTA LIIKUNTANEUVONNAN TOTEUTTAMISESSA ON LISÄTTÄVÄ Kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisää osaamista liikuntaneuvonnan toteuttamiseen. Laajoihin terveystarkastuksiin on sisällytettävä koululaisten liikunnan seuranta. Koululääkäreiden vastaanotoilla tulee liikunnan seuraamisen olla mukana tarkastuksissa, varsinkin riskiryhmien osalta. Kouluterveydenhoitajille liikunnan täydennyskoulutusohjelma, liikuntaneuvonnan materiaalipaketti sekä opasmateriaali vanhemmille. Lääkäreiden liikuntaneuvonnan työkaluksi lasten liikkumisresepti. MUITA KEINOJA Oppilaat mukaan oman liikuntatoimintansa suunnitteluun ja toteuttamiseen (vertaisohjaajat, suunnittelun työkalut, oppilaiden oma tapahtumat). Matalan kynnyksen kerhoryhmät kaikille avoimen toiminnan periaatteella. Kohdennetut kerhot riskiryhmiin kuuluville (esim. motoristen perustaitojen harjaannuttamiseen keskittyvät motokerhot). Opettajille pitkäkestoinen täydennyskoulutusohjelma (esim. painopiste seuraavat 3 5v) erityistä tukea tarvitsevien ja soveltavan liikunnan osalta. Oppilashuollon roolin vahvistaminen liikkumattomuuteen tarttumisessa Tieto liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ei tavoita terveydenhuollon ammattilaisia. Jotta nämä terveysviestinnän kannalta avainasemassa olevat henkilöt edistäisivät aidosti väestön fyysistä aktiivisuutta, tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän liikuntatieteen ja liikuntalääketieteen koulutusta erityisesti lääkärien ja terveydenhoitajien koulutukseen. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Tavoitteiden ja tulosten sijaan, kyky liikuttaa lapsia lähtee läsnäolosta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa, vaan erilaisia tapoja liikkua tai liikuttaa. Kun liikuntaan käsitteenä ei kohdistu liikaa odotuksia, rohkenee yhä useampia liikkumaan ja liikuttamaan. Kati Karinharju, toimintakyvyn tukemisen lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu

18 ALAKOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 18 Lisää innostavia liikkumisen paikkoja lähelle lasta Oon jättänyt taloyhtiön puheenjohtajalle valituksen, että vois olla joitain keinuja ja muita laitteita. Mattoteline siellä on ja pyykkiteline - ja asfalttia autoille. Poika 8 v., Töölö. Suomi on vielä maa, jossa on runsaasti liikuntaan virittäviä ympäristöjä ja tilaa liikkua. Liikunnan olosuhteet ovat kuitenkin nousseet esteeksi lasten ja nuorten fyysiselle aktiivisuudelle, koska yhdyskuntasuunnittelua ohjaa aikuisten maailma ja autoliikenne, urheilupaikat on tehty aikuisten mitoituksilla ja organisoitu urheilu vie niiden käyttöajat, liikuntapaikat sijaitsevat liian kaukana lapsen asuinympäristöstä ja niille kulkeminen on turvatonta, me aikuiset olemme muodostuneet lasten liikkeen esteeksi luomalla turhia sääntöjä, kieltoja ja vääränlaista turvallisuuteen vetoamista. Liikkumisen paikat on luotava lähelle lasta ja niiden on oltava turvallisia ja houkuttelevia. Lapsen liike syntyy kasvun ja kehityksen tarpeista sekä lapsen sisäisestä oppimisen halusta. Liikkumalla lapsi oppii hallitsemaan oma kehoaan. Esimerkiksi juokseminen, tasapainoilu ja kiipeily ovat kaikki lapsen tutkimusmatkailua oman kehon mahdollisuuksiin. Lapsiystävällisen elinympäristön tunnistaa siitä, että se tarjoaa käyttäjilleen monipuolisesti toimintamahdollisuuksia. Toiminnoiltaan rikkaassa ympäristössä vietetään paljon aikaa ja näin syntyy myös runsaasti sosiaalista vuorovaikutusta. Liikuntamyönteisellä lähiympäristöllä on suuri merkitys lapsille, joilla sisäinen motivaatio fyysiseen aktiivisuuteen on sammutettu tai joilla on muita esteitä liikunnassa. Hyvän lasten ja nuorten liikuntapaikan ominaisuuksia Sijaitsee lähellä kotia tai arkireittien varrella Lapsen kokoinen ja näköinen Houkuttelee monipuoliseen liikkumiseen Saavutettavissa jalkaisin tai pyörällä turvallisesti Tuottaa iloa ja jännitystä turvallisesti ESIMERKKINÄ LASTEN LIIKETTÄ EDISTÄVÄ ASEMAKAAVA: HEINOLAN ASUNTOMESSUALUE Avainsanoina kaikkien ikäryhmien tavoitteissa olivat esteettömyys, turvallisuus ja kohtaamisen paikat. Lasten osalta asemakaavalle asetetut tavoitteet (esim. pihoilla on tilaa leikeille ja peleille, tonteilta on välitön yhteys luontoon, alueella on lähiliikuntapaikka, alueella on oma ja yhtenäinen kevyen liikenteen väylien, polkujen ja latujen verkosto, alueella on monikäyttöinen sisätila ja uimaranta) täyttyivät hyvin. Miksi kaikki lapset ja nuoret eivät liiku? Äidit eivät tiedä missä liikutaan ja jos ei kiinnosta. Tyttö 5v. Mä käyn joskus viikonloppusin pihalla ja kiipeilen kirsikkapuussa. Tykkään laukata. Tyttö 6v.

19 ALAKOULUIKÄISTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MITÄ PITÄÄ TEHDÄ KOULUJEN PIHAT ON KUNNOSTETTAVA SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA. Koulujen pihat ovat keskeisin lasten liikuntapaikka. Lasten liikkeestä yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoille. Liikkeen lisääminen edistää myös työrauhaa ja viihtymistä koulussa ja lisää koululaisten oppimisvirettä. Ilman valtion ja kuntien merkittävää lisäinvestointia on koulupihojen kunnostamisen vauhti liian hidas. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelma. LAPSET MUKAAN LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Oman osallisuuden kautta liikuntapaikoista tulee osa lapsen ja nuoren päivittäisiä arkiympäristöjä, joita vaalitaan ja ylläpidetään yhteisvastuullisesti. PehmoGIS-metodin avulla lapsen kokemuksellista ja arkikäyttäytymiseen liittyvää tietoa voidaan kerätä paikkatietopohjaisesti. Osallistuvan suunnittelun metodikortit, Teknisen Korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. LASTEN LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS TULEE VARMISTAA Erityistuen tarpeessa olevien osalta on liikuntaolosuhteiden esteettömyys ensiarvoisen tärkeä. Esteettömyys ei vielä toteudu toivotussa laajuudessa, joten tarvitaan informaatio-ohjausta ja osaamisen lisäämistä, jotta liikuntaolosuhteita suunnittelevat sisäistävät kokonaisvaltaisen käsityksen esteettömyydestä ja toteuttavat sitä käytännössä. UUTTA TEKNOLOGIAA UUSILLE LIIKKUJILLE Vähän liikkuvien lasten ja nuorten aktivoimiseksi on hyödynnettävä uutta teknologiaa myös liikuntaolosuhteiden kohdalla. Uusilla digiliikunnan välineillä voidaan kouluissa ottaa mikä tahansa vapaa tila uudeksi sisäliikuntatilaksi, pelihuoneeksi. Ulkoliikuntapaikoillekin on jo olemassa uusia teknisiä sovelluksia. Innovaatioiden käyttöönottoa on nopeutettava. MUITA LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN KEINOJA: Lasten arkireiteille turvallisia kevyen liikenteen väyliä Tuotetaan liikuttavan pihan suositukset kodeille, päiväkodeille ja kouluille. Kuntien on arvioitava kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa lapsivaikutukset ja vaikutukset lasten liikuntaan. Kaikki liikuntaan soveltuvat tilat on vallattava lasten ja nuorten liikunnan käyttöön. Belgiassa Hasseltin kaupungissa katu muuttuu sunnuntaisin asukkaiden lähiliikuntapaikaksi. 19 Ympäristön tulee tukea lapsen mahdollisuuksia ilmaiseen arkiliikkumiseen. Lapsi ei liiku vain leikkikentillä tai liikuntapaikoissa vaan ympäristön kaikki elementit voivat inspiroida aktiivisuuteen. Suomalainen lasten itsenäisen liikkumisvapauden kulttuuri on hyvin arvokas asia suorastaan harvinaisuus! Marketta Kyttä, ympäristöpsykologi, erikoistutkija, TKK/YTK Päivittäisistä lähiympäristöistä löytyvät innostavat liikuntapaikat ovat lasten omaehtoisen liikkumisen perusedellytys. Jan Norra, kehityspäällikkö, Nuori Suomi

20 NUORTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Aito osallisuus liikuttaa nuorta 20 RISKEJÄ LIIKUNNASTA SYRJÄYTYMISEEN: Murrosikäisillä tytöillä liikunta vähenee Vamma tai pitkäaikaissairaus Etnisyys (maahanmuuttajatausta) Ylipaino Heikko itsearvostus ja koettu fyysinen pätevyys Ei elämyshakuisuutta Istuva elämäntapa liiallinen ruutuaika Epäsäännöllinen ateriarytmi Ei tukea vanhemmilta Ei vertaistukea toisilta nuorilta Vanhempien alhainen sosioekonominen asema Ei mahdollisuuksia harrastaa Ehkä tuo osallisuus on juurikin avainsana. Sen sijaan, että valmentaja tai opettaja kertoo mitä pitää tehdä, pitäisi luoda sellaiset puitteet, jotka tukevat nuorten omaehtoisia liikuntaharrastuksia. Omasta mielestäni koululiikunnan parhautta olivat ne tunnit, jolloin sai valita meneekö uimaan, luistelemaan, hiihtämään, karatetunnille vai kiipeilemään. Mieluummin käytän miljoonan lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen kuin uusien hallien rakentamiseen. Lisäksi liikuntaviestinnässä pitäisi välttää pakottamista. Jos joku koko ajan kuiskuttelee korvaan, että liikkukaa, liikkukaa, niin moni menee mieluummin vaikka kiusallaankin snägärille. Nuori mies, Hämeenlinna iksi joku muu päättää nuoren puolesta, miten ja missä liikutaan? Aikuisjohtoinen toimintamalli on edelleen voimassa kouluissa ja harrastuksissa. Huolimatta lainsäädännöstä ja hyvistä hankkeista, olemme osallisuuden toteutumisessa vielä alkutaipeella. Turvallisuustekijät nostetaan usein esteeksi nuorten mielipiteiden kuulemiselle: nuorille ei uskalleta antaa vastuuta omatoimisuuteen. Nuorten liikunnan lisäämiseksi on nuorten ääni saatava nykyistä paremmin kuuluviin heidät on otettava mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Osallisuuden kokemus aktivoi ja rohkaisee nuoria vastuuseen ja lisää omaehtoista liikkumista. Osallisuuden tulee olla pysyvä toimintatapa, joka näkyy kaikissa toiminnoissa. Aito osallisuus tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia kansalaistaitoja oman toimintansa kautta. Toimivat mallit on jalkautettava jokaiseen kuntaan, yläkouluun ja toisen asteen oppilaitokseen sekä seuroihin ja yhdistystoimintaan. Omaehtoinen liikunta ja kavereiden kanssa liikkuminen kiinnostavat nuoria. Yhdessä oleminen voi olla tärkeämpää kuin itse liikkuminen. Osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen ja vertaistoiminta voivat houkutella liikunnasta etääntyneitä nuoria liikkumaan kaverit vetävät heidät mukaan. Myönteisyyttä lasten ja nuorten liikuntakeskusteluun! Iloinen aihe muuttuu liian usein kielteiseksi ja vastenmieliseksi, kun liikunnasta puhuttaessa keskitytään liikkumattomuuden aiheuttamiin terveysuhkiin. Lapsille ja nuorille tulisi viestiä mieluummin sitä, että liikunta on hauskaa ja siitä tulee hyvä olo. Meidän aikuisten pitää toki nämäkin riskit tiedostaa, mutta lapselle ei saisi liikunnasta tulla ensimmäisenä mieleen lihomisen pelkoa tai muuta kielteistä. Juha Mallat, liikuntakasvattaja, Non Fighting Generation Liikkuminen on kivaa myös vähän liikkuvan mielestä, kunhan siihen tarjotaan lapsen ja nuoren näköiset innostavat mahdollisuudet. Elina Nevalainen kehityspäällikkö, Nuori Suomi

21 NUORTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MITÄ PITÄÄ TEHDÄ OSALLISUUDEN ESTEET TULEE TUNNISTAA JA PURKAA Usein esteet liittyvät vastuukysymyksiin, työnjakoihin sekä vaikuttamisen oikea-aikaisuuteen. Näiden esteiden tunnistamiseen ja niiden poistamiseen tarvitaan valtakunnallista viestintää. Avoimet, selkeät työnjaot ja roolit sekä innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta. Meillä on jo monia hyviä esimerkkejä lasten ja nuorten osallisuudesta kunnan (Lasten parlamentti, nuorisovaltuustot, Lapsen ääni Etelä-Suomessa, Lasten ja nuorten Vantaa) ja hankkeiden (Hyrrä -hanke) tasolla. Annetaan oppilaskunnille lisää vastuuta ja valtaa koulun tai oppilaitoksen liikunnan toteuttamisessa (koulun yhteiset tapahtumat, yhteisöllisyyttä lisäävät luokkasarjat). Luodaan yläkoulun oppilaiden tueksi täysi-ikäisistä nuorista koostuva mentoreiden ja tutoreiden verkosto, jonka tehtävä on tukea oppilaita liikunnan toteuttamisessa yläkouluissa. Koulutetaan nuoria liikuntatapahtumien järjestämiseen (esimerkkinä Your Move). Luodaan ohjaavien opettajien verkosto (koulutusta, vertaistukea, ideoiden jakamista). NUORTEN OMAT VIESTINTÄKANAVAT KÄYTTÖÖN LIIKUNTAAN AKTIVOINNISSA ESIMERKKEJÄ Nuorten Power Action (Turku), Action (Oulu) ja Fun Action toiminta (Helsinki) ovat nuorille suunnattuja liikuntavuoroja eri liikuntapaikoilla, joihin pääsee erillisellä Action-kortilla LISÄÄ LIIKUNTAA NUORTEN OMIN VOIMIN JA TOIMIN Nuorilla on halua ja kykyä ottaa vastuu omasta liikunnastaan. Nuorten osallisuutta liikunnan suunnittelijoina ja toteuttajina tulee vahvistaa yläkouluissa ja toisella asteella. Osallisuuden perustana on nuorten aito vaikuttaminen suunnittelussa, tekemisessä ja arvioinnissa Koulutetaan nuoria vertaisohjaajiksi esimerkiksi välituntiliikunnan ohjaamiseen ja apuohjaajana toimimiseen. Nuorten fyysisessä aktivoinnissa tulee huomioida työmenetelmien ja viestinnän moninaisuus ja uudet muodot. Esimerkiksi sosiaalista mediaa ja nuorten foorumeita voi hyödyntää liikunnallisten palveluiden viestinnässä ja suunnittelussa sekä tukimuodoista tiedottamisessa. Your Move sivustot Facebookissa ja IRC-Galleriassa Nuoren Suomen Movereiden toiminta on tarkoitettu tukemaan yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaita sekä urheiluseurojen nuoria liikuntatapahtumien järjestämisessä. Moveri on vuotias, liikunnasta kiinnostunut ja itse aktiivisesti liikkuva nuori. Pohjois-Suomen Hyrrä -hanke on erinomainen malli osallistamisesta läpi kaiken toiminnan. Lopetetaan puheet pullajalkasukupolvesta ja katsotaan peiliin: Lasten ja nuorten liikuntaan aktivointi on meidän kaikkien asia. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Nuoria on aidosti kuunneltava ja otettava mukaan osallisiksi ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan liikkumistaan. Nuorten nimellinen osallisuus on muutettava aidoksi nuorten ja aikuisten yhteiseksi päämäärähakuiseksi toiminnaksi. Pauli Miettinen, kehittämispäällikkö, Kuusamon kaupunki ja Hyrrä-hanke

22 NUORTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Hyvä seura pitää mukanaan kaikki nuoret harrastajansa 22 Aletaan paiskia hommia ja kiskomaan hyvällä asenteella liian vähän liikkuvia mukaan ohjattuun toimintaan. Palautetaan liikkumiseen iloa, myönteisyyttä, reippailun henkeä ja niitä tunteita kehossa, joita hikiliikunta saa aikaan. Sysätään kilpailu siellä syrjään. Ville Turkka, Kasvattaja, Icehearts Urheilun harrastaminen urheiluseurassa on suosituin harrastus: 56% vuotiaista ja 34% vuotiaista harrastaa seurassa. Suomessa arvioidaan olevan yli lasta ja nuorta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta seurojen tarjonta ja lasten ja nuorten tarpeet eivät aina kohtaa. Urheiluseurassa urheilevista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 2/ vuotiaista ja ¾ vuotiaista. Urheiluseurat ovat merkittävä osa suomalaista kansalaistoimintaa, jonka merkitys ei rajoitu yksin ihmisten liikuttamiseen vaan ne tarjoavat myös merkittäviä yhteisöllisyyden rakentamisen paikkoja. Suuri osa urheiluseurojen toimintaa tapahtuu kehitysvaiheessa olevien lasten ja nuorten parissa. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että harrasteliikunta ja kilpaurheilu nähdään tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Mitä tapahtuu nuorelle, joka ei pysty sitoutumaan yhä tiheneviin ja vaativampiin harjoitusohjelmiin tai jonka lahjakkuus ja yrittäminen eivät riitä? Nuoruus on terveyserojen kärjistymisen aikaa. Harrastustoiminnassa tämä ilmenee drop-out -ilmiönä. Seuratoiminta ei pidä kiinni kaikista nuorista, vaan päästää osan putoamaan. Nuorten pudottamista tai putoamista pois seuratoiminnasta tulee välttää ainakin 15 ikävuoteen asti. Kyllä mä joskus liikun joku päivä, jos mä innostun. Tyttö 14 v. Mä harrastin uintia, mut se oli 5 krt vkossa, ei jääny aikaa tehdä enää mitään muuta. Tyttö 15 v. Ei sitä huomaa lapsena ettei liiku, vasta sitten aikuisena tajuu. Liian monet harrastukset muuttuu ammattimaiseksi, jos haluis tehdä jotain. Poika 15 v. Jotkut haluais vain harrastaa, monet lajit on vaan kisailua. Tyttö 15 v. Kaikki on paljon koneella ja kattoo tv:tä eikä löydy sellaista lajia jota haluais harrastaa. Tyttö 15 v. No nyt kun on kaiken maailman videopelejä niin kaikki pelaavat aikansa kuluksi niitä. Poika 14v. Lapsilla on paljon muuta tekemistä esim. chillaus ja tv ja tietokone, liikuntaharrastukset eivät kiinnosta enää 14 ikävuoden jälkeen niin paljon, koska ne vievät paljon aikaa vapaa-ajasta. Poika 15v.

23 NUORTEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MITÄ PITÄÄ TEHDÄ NUORILLE KOHTAAMIS- JA VAIKUTTAMISPAIKKOJA SEUROISSA Nuorille seuraharrastajille on luotava mahdollisuuksia vaikuttaa oman toimintansa suunnitteluun ja toteutukseen. Aikuisten roolina on tukea, kannustaa, ohjata ja neuvoa nuoria toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sinettiseurajärjestelmä voi toimia nuorten osallisuuden kärkijoukkona, koska järjestelmän uudistuvissa kriteereissä tämä asia on huomioitu. Otetaan seuran hallintotehtäviin nuoria mukaan. Annetaan taloudellista tukea, osallisuusavustusta, ryhmälle tai toiminnalle, joka lähtee nuorten omasta suunnittelusta. Lisätään nuorilta nuorille toimintaa: vertaisohjaajatoiminta, -koulutus. Jaetaan toteutusvastuuta nuorille etenkin harrasteliikunnassa. Sportti työllistää -hankkeen kautta on lajiliittoihin, Nuoreen Suomeen ja urheiluseuroihin palkattu satoja nuoria. LISÄÄ MATALAN KYNNYKSEN VAIHTOEHTOJA LIIKUNNAN ALOITTAMISEEN Urheiluseurojen osaaminen nuorten liikunnan edistäjänä tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Yhä useamman seuran tulee avata ovia erilaisille nuorille. Seurojen yhteiskuntavastuun herättämiseksi tarvitaan taloudellista ja koulutuksellista tukea. Seuroihin harrastetutorit, harrastemanagerit tai moverit aktivoimaan harrasteliikuntaa nuorten lähdöistä Eri liikuntalajien kokeilumahdollisuudet, vapaaharjoitteluvuorot lajien alkeisryhmiä tai alkeiskursseja myös nuorille LISÄÄ RYHMIÄ TUKEA TARVITSEVILLE LAPSILLE JA NUORILLE Meillä on paljon urheiluseuroja, jotka jo nyt järjestävät toimintaa erityistä tukea tarvitseville. Tätä toimintaa pitää laajentaa luomalla urheiluseuroille taloudellinen, tähän tarkoitukseen korvamerkitty tukijärjestelmä. HJK-Juniorit on sinettiseura ja toimii Kaikki pelaa -periaatteen mukaisesti. Seurassa pidetään osallistumiskynnys matalana järjestämällä tukea vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten jalkapalloharrastukseen. VAU ry:n lasten ja nuorten Sporttikerhot ja Sporttiklubit (13 19-vuotiaille) ovat paikallista liikuntakerhotoimintaa vammaisille tai erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Icehearts on pojille suunnattu varhaisen puuttumisen innovatiivinen toimintamalli. Se on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa joukkueurheilun avulla tarjotaan pojille, joista on erityinen huoli, pitkäkestoista ja ammatillista tukea. Yksi joukkue toimii 12 vuotta. Icehearts kasvattajat toimivat myös koulussa ja vapaa-ajalla. 23 Poika osasi valehdella, kiemurrella, varastaa, huutaa, potkia ja lyödä. Meille hän tuli ja meille hän jäi. Vuosien yhteistoiminnan jälkeen tuo poika osaa tunnistaa omia virheitään, toimia ryhmässä, suunnitella omaa toimintaansa ja auttaa toisiakin. Vuosien työ on tuottanut mukavan ryhmää sietävän nuorukaisen. Ville Turkka, Icehearts Oppilashuollossa liikuntakerhot tulisi nähdä yhdeksi varteenotettavaksi varhaisen tuen keinoksi. Moniarvoinen liikuntakulttuuri edellyttää, että sekä harrasteliikunta että kilpaurheilu nähdään molemmat tasavertaisina ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina. Myös harrasteliikunnan muotoja ja mahdollisuuksia tulee kehittää. Tytti Soini, lasten ja nuorten liikunnan koordinaattori Helsingin liikuntavirasto

24 YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 24 Työseminaareissa nousseet yleiset toimenpide-ehdotukset Hankkeen työseminaareissa nousi esiin myös yleisempiä toimenpide-ehdotuksia, jotka eivät liity ainoastaan liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Toimenpide-ehdotuksia syntyi esimerkiksi hallinnon rakenteisiin sekä valtion että kuntien tasolla, hankkeiden rahoitukseen ja yleiseen normi- ja informaatio-ohjaukseen sekä viestintään. Rahoitus- ja avustusjärjestelmät ja toimenpiteiden juurruttaminen Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tarvitaan hallinnon, rahoituksen ja viestinnän yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä sekä kansallisella että kunnallisella taholla. Valtion rahoitus- ja avustusjärjestelmät tulee selkiyttää ja yksinkertaistaa etenkin hanketoiminnan osalta (selvät kriteerit, vakiinnuttaminen mukana). Valtakunnallinen vastuunanto liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten liikunnan edistämiseksi tietylle taholle myös järjestösektorille toivotaan koordinointia. Taloudellinen tuki liikunnan harrastamiseen heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapsille. Normi- ja informaatio-ohjaus sekä viestintä Normiohjaus Suomessa on hyvä lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva lainsäädäntö ja normiohjaus. Ongelmana on, etteivät ne toteudu kuntatasolla. Toteutumista tulee tehostaa. Liikunta on kirjattava uudistettaviin opetussuunnitelman perusteisiin koko koulun tehtäväksi samoin kuntien ja koulujen opetussuunnitelmiin. Lapsivaikutusten arviointia kunnan päätöksissä tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin ja arvioida kaikissa kuntapäätöksissä niiden vaikutukset lasten ja nuorten liikuntatoimintaan. Viestintä Liikunnan kansallisten suositusten ja ohjelmien ydinviestit pitää koota yhteen ja panostaa niiden jalkauttamiseen kentälle. Suurelle yleisölle tarvitaan laaja ja pitkäaikainen viestintäkampanja, joka toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa ja joka ottaa terävästi kantaa lasten ja nuorten liikunnan vähäisyyteen ja antaa ratkaisumalleja. Viestinnän suhteen tarvitaan ryhtiä ja selkeyttä. Ongelmat esille! Muut Urheiluseurojen roolia kuntien kumppanina lasten ja nuorten monipuolisten liikuntapalvelujen tuottajana on vahvistettava. Koulut ja päiväkodit tulee kehittää ja avata oman asuinalueensa toimintakeskuksiksi. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on yhteistä liikuntatoimintaa kantaväestön kanssa tehostettava varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida lähiliikuntareitit ja -raitit. Vanhempana kannustan lasta liikkumaan harrastuksiin kävellen ja pyöräillen, jos reitti on turvallinen. Kun jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kaikki potentiaaliset käyttäjät meistä tulee liikkuva ja hyvinvoiva kansa. Tarvitaan tekoja yhteisen ympäristön eteen. Riikka Juntunen, toiminnanjohtaja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Halpa urheilukerho koulun tiloihin, että kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan, vanhemmat ja lapset yhdessä liikkumaan. Maria Kiviniemi-Kajonen, lääkäri Tulevaisuudessa kaikkeen suunnitteluun liikunnan mahdollistava näkökulma. Tarja Lähdemäki liikuntasihteeri, Loimaa

25 YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tutkimuskatsauksesta nousseet ehdotukset (Lähde: Liikunnasta syrjäytyneet hankkeen tutkimuskatsaus. LIKES 2010) Yleiset johtopäätökset Lasten ja nuorten vähäiseen liikuntaan pohjautuvia ehdotuksia lasten ja nuorten liikunnan edistäjille: Lisää liikuntaa erityisesti tytöille. Vähemmän istumista ja ruutuaikaa, erityisesti nuorille pojille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Lisää liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajille. Lisää ideoita liikuntaan syksyllä ja talvella, jotta liikunta ei vähenisi kesän jälkeen. Lisää tukea perheille, joilla on heikompi sosioekonominen asema. Vanhemmat, sisarukset, kaverit ja muut merkitykselliset ihmiset tukemaan lasten ja nuorten liikuttamista. Lähiympäristöä on kehitettävä liikuntaa tukevaksi. Tutkimustoimintaan liittyvät ehdotukset Lasten ja nuorten liikunnasta sekä fyysisestä kokonaisaktiivisuudesta tarvitaan lisää objektiivisiin tutkimusmenetelmiin perustuvaa tietoa. Lasten ja nuorten liikuntaan tarvitaan fyysisen kokonaisaktiivisuuden seurantajärjestelmä. Lasten ja nuorten liikunnan edistämistoimista, erilaisista ja eri ympäristöissä toteutetuista interventioista, ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Interventiot kohdistuvat yleensä koko ikäluokalle. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten ja millaiset interventiot vaikuttavat erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaan. Interventioiden vaikutusten arvioinnin tulisi pohjautua nykyistä enemmän objektiivisiin mittausmenetelmiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeet olisi hyvä suunnitella toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät eri ympäristöissä (esimerkiksi koti, päivähoito, koulu, urheiluseurat) tukevat lapsen ja nuorten liikuntaa ja tervettä kasvua Kehittämishankkeiden ja tutkimuksen erottelu on aikansa elänyt käytäntö ja rahoittajien tulisi ymmärtää niiden synergia. Tutkimuksen systemaattisilla menetelmillä voidaan osoittaa kehittämishankkeidenkin vaikuttavuus, ja vaikuttavuuden arvioinnin luulisi kiinnostavan myös rahoittajia. Liikuntatutkimuksen rahoitus sille tasolle, mille se väestön terveysriskien näkökulmasta ansaitsee tulla. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL )

26 YLEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Hanketoiminnan esiin nostamat aktivoinnin eväät (Lähde: Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi raportti hanketoiminnasta. LIKES ja Nuori Suomi 2010.) Monet kunnat eri puolilla Suomea painiskelevat samojen ongelmien parissa pyrkiessään aktivoimaan liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria. Suurin osa hankkeista esimerkiksi työstää erilaisia materiaaleja, vaikka vastaavia materiaaleja on tehty muuallakin. Päällekkäiseen työhön käytetään paljon aikaa. 26 ankeajat ovat lyhyitä, joten niissä pitäisi päästä tehokkaammin käsiksi varsinaisen toiminnan toteuttamiseen. Hankkeet hyötyisivät avoimemmasta ja sujuvammasta tiedonkulusta, jolloin ne voisivat paremmin hyödyntää toistensa kokemuksia. Hankkeiden kokemusten kautta nousseita aktivoinnin eväitä Muutosta on lähdettävä tekemään lapsen ja perheen arjen hahmottamisen kautta. - tavoitteena elämäntapamuutoksen tukeminen Tunnistamisen, tavoittamisen ja aktivoimisen ketju saatava toimimaan tähän tarvitaan osaamisen lisäämistä ja työvälineitä varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja terveydenhuoltoon. Nykytilanteessa tarvitaan muutoksia sekä yleisessä liikunnan palvelujärjestelmässä että lisää liikunnan kohdennettuja palveluja eheät liikuntapalveluketjut yhteiseksi tavoitteeksi. Hyvät liikkumisympäristöt ja liikunnan olosuhteet lähietäisyydellä tukevat lasten ja nuorten omaehtoista liikuntaa. Nykyisestä, hyvin pitkälti rahoitusmalleista johtuvasta pirstaleisesta hankemaailmasta olisi päästävä pysyvämpään toimintaan juurruttaminen kunniaan. Opettajankouluttajien tehtävänä on opettaa opettajia opettamaan lapsia liikkumaan! Marko Kielinen, koulutusdekaani, Oulun yliopisto Liikuntaa pitää ehdottomasti hyödyntää nykyistä paremmin lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Tytti Soini, lasten ja nuorten liikunnan koordinaattori, Helsingin liikuntavirasto Föräldrarna ska föregå med gott exempel och röra på sig > barnen blir intresserade. Ta med barnen ut och röra på sig. Carolina Strandman, opettaja, Turku

27 VERKOSTO SELVITYSTYÖN VOIMAVARANA Verkosto selvitystyön voimavarana Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -kehittämishankkeen tavoitteena oli kansallisen selvitystyön ja suunnitelman luominen liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Toisena keskeisenä tavoitteena oli yhteistyöverkoston luominen ja sitä kautta tiedon ja osaamisen jakaminen sekä hyvien, toimivien ideoiden ja toimintamallien levittäminen lasten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Verkostomainen työtapa on antanut lukuisia näkökulmia tarkastella vähän liikkuvien lasten ja nuorten ilmiötä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja prosessoida keskeisiä toimenpide-ehdotuksia tilanteen muuttamiseksi. Verkostossa mukana 96 asiantuntijaa Selvitystyön aikana koottu laaja asiantuntija- ja hanketoimijoiden verkosto on tehnyt mittavaa työtä liikkumattomuuden teeman prosessoinnissa. Verkoston tehtävänä on ollut pohtia aihealueeseen liittyviä käsitteitä, motorisen kehityksen ja oppimisen kivijalkaa, ratkaisumalleja liikkumattomuuden ongelman ennaltaehkäisemiseksi ja tehokkaita korjaavia toimenpiteitä. Asiantuntija- ja hankeverkoston kokoontumisia oli vuosien aikana seitsemän kertaa. Työkokousten lisäksi järjestettiin yhdeksän kohdennettua työseminaaria, joiden tavoitteena oli tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia valittujen aihioiden pohjalta. Kohdennettuihin työseminaareihin kutsuttiin myös aihealueeseen liittyen verkoston ulkopuolisia asiantuntijoita. Verkostolla on ollut yhteisenä työalustana extranet sivusto, jonka kautta on levitetty materiaalia ja tietoa selvitystyön etenemisestä. Keväällä 2010 avatuille -sivuille on kerätty hankkeiden hyviä malleja sekä levitetty aktiivisesti tietoa ilmiöön liittyvistä aiheista. Verkosto on myös tuottanut artikkeleita sivuston käyttöön. Verkostolla on ollut vahva sitoutuminen aitoon yhteistyöhön sekä vilpitön halu saada muutos vähän liikkuvien lasten ja nuorten tilanteeseen. Uskomme, että innostuneisuus ja sitoutuminen yhteisen päämäärän eteen jatkuvat toimenpideohjelman jalkauttamisessa. 27 Suuri kiitos antoisasta yhteistyöstä jokaiselle verkostossa mukana olleelle jäsenelle. Liikunta kaikkien asiaksi - se ei pitäisi olla vain liikuntahörhöjen juttu! Tukea tarvitaan joka suunnalta mm. yhteistyön, hyvien käytännön ideoiden jakamisen ja todellisen tekemisen muodossa. Rohkeutta peliin ja hihat siis laajalla rintamalla heilumaan! Anne-Mari Jussila, kehittämispäällikkö, UKK-instituutti ja LiVE ohjelma Teknisen toimen rooli liikuntaan aktivoivana tahona on ymmärrettävä laajemmin kuin vain pelikenttien rakentajana. Se edistää tai eristää liikunnasta esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL)

28 VERKOSTOTYÖ SELVITYSTYÖN VOIMAVARANA Selvitystyöhön osallistuneet henkilöt 28 Aalto Teemu Aalto-Nevalainen Päivi Arnivaara Katri Alapappila Annukka Andersson Jari Aromaa Minna Asanti Riitta Beurling Juha Eerola Riikka Haarala Janne Heikkilä Tero Heino Sanna Henttu Tuula Holma Markku Hotulainen Risto Huovinen Terhi Isoviita Mirja Javanainen-Levonen Tarja Juntunen Riikka Jussila Anne-Mari Karinharju Kati Karvinen Jukka Katva Liisa Kemppainen Päivi Kielinen Marko Kilpelä Niina Koivumäki Kari Koljonen Maija Korhonen Nina Korpelainen Raija Kullberg Anu Kuusela Keijo Kyttä Marketta Lempäälän kaupunki opetus -ja kulttuuriministeriö Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Suomen Sydänliitto ry Sastamalan kaupunki Turun kaupunki Turun yliopisto Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Nuori Suomi Hengitysliitto Tuusulan kunta Koulutuskeskus Tavastia Jyväskylän kaupunki Kirkkohallitus Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Porin kaupunki Satakunnan ammattikorkeakoulu Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry UKK-instituutti Satakunnan ammattikorkeakoulu Nuori Suomi Helsingin Diakonissalaitos Kaarinan kaupunki Oulun Yliopisto Kynnys ry. opetus- ja kulttuuriministeriö Metropolia ammattikorkeakoulu Nuori Suomi Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Nuori Suomi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus (TKK) Laasonen Kaisu Lahti Riikka Levo Mirja Liukkonen Jarmo Lounio Tomi Maijala Hanna-Mari Mallat Juha Malmisalo Tiina Mannerkivi Heidi Martinoja Riia Miettinen Mari Miettinen Pauli Monto Eeva Mikkonen Pilvi Mäensivu Kirsti Mäki Päivi Nevalainen Elina Niemelä Miika Norra Jan Ojanen Päivi Paronen Olavi Partanen Pekka Pelto-Huikko Antti Perho Maija Pietilä Mauri Pihkala Jussi Piispanen Toni Pratesi Maurizio Pyky Riitta Rajala Katja Rapeli Terhi Rautio Sari Remahl Virpi Saimaan ammattikorkeakoulu Nuori Suomi Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Jyväskylän yliopisto Liikkukaa ry Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Non Fighting Generation Turun kaupunki Heinolan kaupunki Nuori Suomi sosiaali- ja terveysministeriö Kuusamon kaupunki Helsingin kaupunki Suomen Mielenterveysseura Hämeenlinnan kaupunki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuori Suomi Icehearts Nuori Suomi Mannerheimin lastensuojeluliitto UKK-instituutti Iisalmen kaupunki Sosiaalikehitys Oy sosiaali- ja terveysministeriö Itä-Suomen yliopisto opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntatieteellinen seura (LTS) Suomen Palloliitto Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL) Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Helsingin kaupunki Nuori Suomi Liikuntakeskus Pajulahti Ronkainen Minna Räsänen Elina Räty Kirsi Saari Aija Salmela Maria Sarlin Hanna-Mari Savolainen Virve Siira Tarja Silvius Johanna Sippola Saija Sjöholm Kari Soini Tytti Suomilammi Emmi Talvitie Timo Tammelin Tuija Tarhala Marianna Tarvainen Tom Taulu Anne Tiainen Marjukka Toivonen Karita Tolonen Hannu Tolonen Inka Tokola Johanna Tomperi Terho Turkka Ville Tverin Hannele Wallin Hannele Vartiamäki Teemu Viitanen Marko Väätäinen Eero Haukiputaan kunta Espoon liikuntatoimi Nuori Suomi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Helsingin kaupunki Nuori Suomi Mannerheimin lastensuojeluliitto Kuusamon kaupunki Turun kaupunki Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry Suomen Kuntaliitto Helsingin kaupungin liikuntavirasto sosiaali- ja terveysministeriö Seinäjoen kaupunki Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Nuori Suomi Sosiaalikehitys Oy Soveltava Liikunta SoveLi ry Liikuntakeskus Pajulahti Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry. opetus ja kulttuuriministeriö Espoon kaupunki Suomen Vanhempainliitto Koululiikuntaliitto Icehearts Huoltoliitto Porin kaupunki Icehearts Suomen Palloliitto Vantaan kaupunki

29 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELEISTA POIMITTUA Asiantuntija-artikkeleista poimittua Pyysimme selvitystyössä mukana olleilta verkoston asiantuntijoilta artikkeleita aihepiiriin liittyen. Kaikki artikkelit löytyvät kokonaisena -sivuilta. Nuorten syrjäyttäminen liikunnasta on estettävä Urheiluseurojen kasvatusvastuuta on tuettava Tuhansia nuoria jättäytyy vuosittain aktiivisen urheiluseuraharrastuksen ulkopuolelle. Lasten ja nuorten pitämistä liikuntaharrastuksen piirissä tulisi tukea mahdollisimman tehokkaasti. Ollakseen kannustavaa, toiminnan pitää olla palkitsevaa. Harrastajatasolla on tärkeä huomioida yksilöllisyys. Itsetunnon rakentumisvaiheessa jokainen urheilusuoritus on tilaisuus, jossa lapsi tai nuori yrittää parastaan ja haluaa onnistua. Kukin onnistuu omien kykyjensä ja lahjakkuutensa rajoissa. Harrastustasolla näissä rajoissa onnistumisen pitäisi riittää. Kilpailuhenkisyyden korostuminen urheiluseurojen toiminnassa ei saisi johtaa siihen, että hyvä yritys palkitaan moitteilla, jos suoritus ei vastaa lajin parhaiden suoritusta. Minna Aromaa, lastenlääkäri, Dosentti Riitta Asanti, kasvatustieteiden tohtori Pauli Miettinen, kehittämispäällikkö Kari Sjöholm, erityisasiantuntija Fat David ajatuksia nuorten liikuntakasvatuksesta Nuoria ei voi syyllistää siitä, että suuri osa heistä liikkuu liian vähän. Koko länsimainen elämäntapa on kehittynyt sellaiseen suuntaan, että jokapäiväistä perusliikuntaa ei yksinkertaisesti tule tarpeeksi. Liikunta vapaa-ajanviettomuotona on saanut kovia kilpailijoita. Kuka oikeasti tulee lähteneeksi ulos pelaamaan jalkapalloa, kun FIFA konsolipeli on niin sairaan hyvä? Juha Mallat, liikuntakasvattaja Non Fighting Generation Tavoitteena terveet elintavat pienestä pitäen Vanhemmat ja muut lasten elämänpiiriin kuuluvat aikuiset vaikuttavat valinnoillaan ratkaisevasti lasten terveyteen. Aikuisella on myös avaimet totuttaa lapsi liikkumiseen. Aikuinen on lapselle malli niin hyvässä kuin pahassa. Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Suomen Sydänliitto Miten edistää parhaiten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten liikuntaa? Liikunnasta syrjässä olevien lasten ja nuorten piirissä on yhä tarvetta kiinnittää erityistä huomiota niihin lapsiin, joilla on erilaisia vammoja tai pitkäaikaissairauksia. Koululiikunta on erityistarpeita omaavilla lapsilla ja nuorilla poikkeuksellisen tärkeää, koska he ovat muita vähemmän mukana urheilu- ja liikuntaseurojen toiminnassa. Soveltavan liikunnan spesialistien on siis syytä erityisesti pyrkiä kouluttamaan liikuntaa opettavia opettajia sekä liikuntaseurojen valmentajia ja ohjaajia, jotta nämä osaisivat toimia mahdollisimman asiantuntevasti erityistarpeita omaavien lasten ja nuorten kanssa. Kari Koivumäki, erityisliikunnan suunnittelija OKM Kunta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Liikunta on kunnassa sivistyksellinen perusoikeus, peruspalvelu ja kunnan lakisääteinen tehtävä. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja -palvelut ovat hyvinvointipolitiikan keskeisiä tekijöitä. Kunnallisen liikuntatoimen tavoitteena on lisätä terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten sekä kaikkien kuntalaisten määrää. Kunta- ja palvelurakenneuudistus avaa liikunnalle uusia mahdollisuuksia. Liikunnan palvelutarjonnassa tulee selkeämpi jako alueellisiin ja paikallisiin liikuntapalveluihin kuntamallista riippumatta. Lasten ja nuorten sekä ikääntyvien liikuntapalvelut hoidetaan lähipalveluna. Lähipalvelutarjonnassa koulujen ja iltapäivätoiminnan rooli lasten ja nuorten liikuttajana lisääntyy. Koulupihojen kunnostaminen arki- ja lähiliikuntapaikoiksi tukee tätä kehitystä ja liikuntaviranomainen kunnassa voi erikoistua erimerkiksi erityisryhmien ja lasten sekä nuorten liikunnan kehittämiseen. Kari Sjöhölm, erityisasiantuntija, Kuntaliitto 29

30 ASIANTUNTIJA-ARTIKKELEISTA POIMITTUA 30 Kehittämishankkeiden tulokset pysyviksi apuvälineiksi juurruttamistyön strategiset areenat Hanketoiminnan painopiste on siirtynyt kehittämishankkeista hankkeisiin, joissa juurruttamisen elementti on vahvasti läsnä. Hieman sarkastisesti voisi kysyä: entä kaiken juurruttamisen jälkeen? Kuinka saadaan herätetyksi ja viritetyksi eri toimijoiden yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja pyrkimys työskennellä samansuuntaisten tavoitteiden eteen. Keinot, menetelmät ja tekniikat vaihtelevat, mutta yhtä kaikki eri osapuolia tarvitaan. Tulosten jalkauttaminen peruspalveluihin vaatii monenlaista osaamista, kykyä ja valmisteluvoimaa. Sosiaalikehitys Oy:n projektipäällikkö Antti Pelto-Huikko Sosiaalikehitys Oy:n kehitysjohtaja Tom Tarvainen Terveydenhoitajien toteuttama liikunnanedistämistyö väitöstutkimuksen pohjalta Tutkimustulosten perusteella perheen liikunta oli vain harvoin liikunnanedistämistyön kohteena, huolimatta perheen liikunnan merkityksen korostumisesta lastenneuvolatyön ohjeissa. Terveydenhoitajat pitivät perehtyneisyyttään riittämättömänä liikuntareseptin antamiseen. Mielestään he pystyvät ainoastaan avaamaan keskustelun asiasta. Erityistarpeita omaavien lasten kohdalla terveydenhoitajat totesivat olevansa kädet levällään, lähinnä vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten perheitä on kuunneltu ja kannustettu. Tarja Javanainen-Levonen, lehtori, LitT Satakunnan ammattikorkeakoulu Lasten ja nuorten liikunnasta syrjäytyminen Nuoren Suomen koordinoima liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivoinnin selvitystyö on osa hyvää alkua. On ollut ilo olla mukana. Selvitystyö menee viemäristä alas, jollei sitä seuraa myös valtion ja kuntien taloudellinen ohjaus. Liikunnan määrä lisääntyy, jos varoja ohjataan selvitystyön edellyttämällä tavalla sinne, missä voidaan etsiä ja löytää liian vähän liikkuvia. Aletaan paiskia hommia ja kiskomaan hyvällä asenteella liian vähän liikkuvia mukaan ohjattuun toimintaan. Palautetaan liikkumiseen iloa, myönteisyyttä, reippailun henkeä ja niitä tunteita kehossa, joita hikiliikunta saa aikaan. Sysätään kilpailu siellä syrjään. Ville Turkka, kasvattaja, Icehearts Suositukset liikunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisliikunnan näkökulmasta Liikunnasta syrjäytyminen kosketta isoa väestöryhmää ja erityisryhmiin kuuluvat ovat olennainen osa tätä kohderyhmää. Liikunnalla on erityisryhmille usein laaja-alaisempaa merkitystä kuin muille väestönosille. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten harrasteliikunnassa tarvitaan lisää ohjaajakoulutusta ja konsultoivaa työotetta. Toni Piispanen, koordinaattori Liikuntatieteellinen seura LTS "Mitä sitä turhaa rehkimään" - Miten saamme nuoret osallistumaan ja liikkumaan? Kuusamon yläkoulujen ja toisen asteen nuoret ovat osallistuneet ideariihiin, joissa on pohdittu syitä nuorten vähäiseen liikkumiseen, miten nuoret saadaan liikkumaan ja mitä nuoret haluavat. Kuntien liikuntapalvelut ja urheiluseurat järjestävät monenlaista toimintaa, mutta nuorten mielestä liian tarjontalähtöisesti. Tieto liikuntamahdollisuuksista ei myöskään tavoita kattavasti nuoria. Olisiko sosiaalinen media yksi tehokas ratkaisu tähän? Nuorille on tarjolla liian vähän harrasteryhmiä. Järjestetty liikunta on joidenkin nuorten mielestä liian kallista, eikä sivukylilläkään ole riittävästi toimintaa nuorille. Kilpaurheilupainotteinen liikunta ei jaksa kiinnostaa suurta osaa nuorista. Halutaan harrastaa kavereiden kanssa. Nuoret toivovat myös lisää vapaita vuoroja koulujen saleille. Ideariihen ja Hyrrä-kyselyn mukaan nuoret haluavat kokeilla myös uusia lajeja perinteisten lisäksi. Nuoret esittävät omia harrasteryhmiä mm. kiipeilyyn, soutuun, joogaan, nyrkkeilyyn ja myös perinteisiin lajeihin. Seurat hereille! On nuorten vetoomus. Pauli Miettinen, kehittämispäällikkö Hyrrä -hanke

31 Pallo on heitetty 31 meille kaikille. OTA KOPPI!

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja

Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelma-asiakirja Tutkimusmatkalla

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 MIKKELIN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Ristiina Suomenniemi Laatija Johanna Will-Orava Lapsiperhepalveluiden

Lisätiedot

MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA?

MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA? MIKSI MURROSIKÄINEN LUOPUU LIIKUNNASTA? Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä Tuula Aira, Lasse Kannas, Jorma Tynjälä, Jari Villberg ja Sami Kokko Miksi lapset ja nuoret katoavat liikuntaja urheiluseuroista

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI

YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI YHDESSÄ TOIMIEN LASTEN JA PERHEIDEN TUEKSI SUUNNITELMA JÄRVI-POHJANMAAN LASTENSUOJELUN JÄRJES- TÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ VUOSILLE 2013-2016 -ENNALTA EHKÄISYSTÄ KORJAAVAAN TYÖHÖN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.)

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014 VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2015:2 Sami Kokko & Riikka Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Helsinki 2013 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Toim. Kaisu Mononen 1, Outi Aarresola 1, 2, Pasi Sarkkinen 4, Jarkko Finni 3, Sami Kalaja 3, Asko Härkönen 4 ja Mikko Pirttimäki 2 TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Vantaa II -toimintaohjelman valmistelu. Yhteenveto valmistelussa käytetystä aineistosta

Lasten ja nuorten Vantaa II -toimintaohjelman valmistelu. Yhteenveto valmistelussa käytetystä aineistosta Lasten ja nuorten Vantaa II -toimintaohjelman valmistelu Yhteenveto valmistelussa käytetystä aineistosta Kannen kuva: Lasten asiantuntijaryhmän 27.2.2013 työpajassa työstämä vaikuttamisen kehärata 1 Sisällys

Lisätiedot

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali 2. uudistettu painos Toimittajat:

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN. - opas erityisliikunnan toimijoille

KAIKKI MUKAAN. - opas erityisliikunnan toimijoille KAIKKI MUKAAN - opas erityisliikunnan toimijoille Kaikki mukaan - opas erityisliikunnan toimijoille Hannu Itkonen (toim.) Kaikki mukaan opas erityisliikunnan toimijoille ISBN 978-952-68235-2-2 (nid.) ISBN

Lisätiedot

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana

KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana KUN ELÄMÄ EI ETENE Tsempin työ nuorten kokemana Johanna Sämpi Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mä tanssin kuin myrsky!

Mä tanssin kuin myrsky! Sanna Lepoaho Mä tanssin kuin myrsky! Tanssi-ilmaisu osana päiväkodin varhaiskasvatusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi Opinnäytetyö 07.04.2015

Lisätiedot

-HYVÄ LAPSUUS- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA

-HYVÄ LAPSUUS- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA -HYVÄ LAPSUUS- PERUSTIETOA PÄIVÄHOIDOSTA Nina Hemmilä & Titta Husgafvel Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

HAMPAAT IRVESSÄ? Painavia sanoja 11 15-vuotiaiden kilpaurheilusta

HAMPAAT IRVESSÄ? Painavia sanoja 11 15-vuotiaiden kilpaurheilusta HAMPAAT IRVESSÄ? Painavia sanoja 11 15-vuotiaiden kilpaurheilusta Mikko Salasuo & Manu Kangaspunta (toim.) HAMPAAT IRVESSÄ? Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 39, 2011. HAMPAAT

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa

Oli syy tulla kouluun. Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Oli syy tulla kouluun Oppimisen ja kuntoutuksen yhteispeliä oppilaitoksen arjessa Ulla Kauranen & Salla Sipilä (toim.)

Lisätiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi

Lisätiedot

Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa

Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa Sisältö Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! - eli mihin

Lisätiedot