& arpajaisia. Asiakasbileitä

Transkriptio

1 26 Mallikas kaupallistaminen 45 JARI sillanpää pelot estävät luovuutta 60 terveiset joulumaasta 62 Olemmeko mekin viikinkikansaa? 48 Puhtaamman autoilun puolesta Asiakasbileitä 6/2010 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi & arpajaisia gtien yrittäjä jenni ahtiainen Sivut

2 Kaksi puhelinta yhdessä Suurta 3,7 tuuman kosketusnäyttöä on helppo selata, ja avattavalla QWERTY-näppäimistöllä kirjoittaminen käy nopeasti. Saat siis kahden laitteen toiminnot yhdessä puhelimessa. HTC Desire Z htc.com

3 PÄÄKIRJOITUS 3 Työstä ja johtamisesta antto Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n tuore raportti Mainettaan parempi työ Kymmenen väitettä työelämästä nostaa keskustelukissaa pöydälle tavoitteena erottaa faktat fiktiosta kymmenessä työelämään liittyvässä väitteessä. Raportin tekijä Tuomo Alasoini sanoo, että vastoin hyvin yleistä julkinäkemystä suomalainen työelämä ei ole huonontunut, eivätkä esimerkiksi paljon puhutut pätkätyöt ole lisääntyneet aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Itse asiassa raportin mukaan suomalaisten työssäoloajat samassa työpaikassa ovat kasvaneet 1980-luvulta asti ja ovat nykyään Euroopan pisimpien joukossa. Ihmisten välisessä kanssakäy misessä on aina ristiriitoja, ja siksi niitä on myös työpaikoilla. Samantyyppisiä hyviä uutisia on ollut jo aiemmin luettavissa mm. Suomen Yrittäjien selvityksistä, joita se on tehnyt jo useamman vuoden ajan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin vastaustietojen pohjalta. Kesällä 2010 voitiin esimerkiksi kertoa, että työntekijät pienissä yrityksissä kokevat työolonsa erittäin hyviksi. Näissä ihmisläheisissä työpaikoissa johdon ja työntekijöiden väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset, eikä esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja ole paljon. Toinen totuus tietenkin on, että ihmisten välisessä kanssakäymisessä on aina ristiriitoja, ja siksi niitä on myös työpaikoilla, pienillä tai suurilla, enemmän kuitenkin julkisilla kuin yksityisillä. Perinteisesti ne on kuvattu esimies - alais asetelmaan kuuluviksi, ja siten hyvin usein työnjohdollisista erimielisyyksistä johtuviksi. Ajan myötä ristiriitakirjo on kuitenkin laventunut ja nyt tietenkin tiedetään, että työhyvinvointiin kielteisesti vaikuttavia ristiriitoja on myös työntekijöiden kesken. Kaikki työhuono ei siis johdukaan työnantajasta, vaan liikkeellä saattavat olla monenlaiset muut voimat ja motiivit. Ihmisten välisten ristiriitojen maailmassa yritysjohtajan osana saattoi aiempina aikoina olla erotuomarin rooli, jossa asemassa oli valta päättää, mikä on oikein, mikä on väärin. Nyt tämä ei enää vetele, vaan yrittäjän/johtajan osa on selvitellä ja sovitella, hakea riidoille taustat ja tarinat, osoittaa niin parjatuille kuin parjaajillekin tarvittaessa terapeutit ja tohtorit. Voi myös kysyä, että mikä näihin suomalaisiin on mennyt, kun ihmisten johtamisessa aika kuluu enemmän nakertajien toiminnan estämiseen, kuin hyvien tyyppien kannustamiseen. Paitsi pienissä yrityksissä, joissa tutkimusten mukaan työntekijöiden kohtelu on tasapuolista ja työpaikkakiusaamista esiintyy tuskin lainkaan. Onneksi olkoon siitä, arvoisat yrittäjät. // jouko.lantto@yrittajat.fi

4 Joulukuu Kultainen lisätuote Kasvusta on tullut pakkomielle. Argumentit kansantalouden kasvun tärkeydestä ulotetaan usein virheellisesti myös yritysmaailmaan, professori Mikko Ketokivi väittää. Ketokivi esittää hypoteesin, että kasvuhalukkuuden sijaan meiltä saattaa puuttua hyviä ideoita tai kannattavan kasvun mahdollistavaa skaalautuvaa liiketoimintaa. Suomen Yrittäjien Jussi Järventauksen mukaan yritysten kasvukykyyn ja - mahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa politiikkatoimilla lyhyemmälläkin aikavälillä. Pääkirjoitus 3 Työstä ja johtamisesta Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Hän 10 Jarmo Leppiniemi on rohkea ja pitkäjänteinen sijoittaja Markkinat 12 Puusta bisnestä, osa 2 Kolumni 17 Muuttajat Strategia 18 Jätä taaksesi Punainen meri Uusi teknologia 20 Sporalla avaruuteen? Innovaatio 24 Tekniikka pyrkii iholle Markkinointi 26 Kaupallistamisessa vaanii sudenkuoppia Kasvuyrittäjyys 28 Kasvu ja kannattavuus eivät ole kavereita

5 10 Salkku kunnossa? Sijoittaminen kertoo vastuullisuudesta ja luo mahdollisuuksia tulevaisuuden turvaamiseen. Ole pitkäjänteinen, äläkä odota nopeaa rikastumista. Toivoa tietysti saa, sijoitusguru Jarmo Leppiniemi opastaa. 12 Projektiliiketoiminta vaatii luonnetta Helsingin Musiikkitalon työmaalla erikoiskalustetöitä tekevän Raision Puuseppien toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä kertoo urakan olevan yrityksen 25-vuotisen historian suurin. 24 Tekniikka tulee iholle Älyrannekkeet, -vaatteet, -pillerit ja monet muut laitteet mittaavat, analysoivat ja jopa lääkitsevät käyttäjäänsä. Nykytekniikka on onkin ihollamme tai jopa sen alla. Yrittäjät 34 Kaulavaatteita ja koruja 38 Soppakeittiö on suosiossa 42 Suunnistusalan kauppa käy menestyksellisesti Ystäväkirja 45 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa Ekoliikenne 46 Vihreitä kilsoja Minun maakuntani 58 Lappi on tulevaisuusmaakunta Kulttuuri 62 Saaristolaisyrittäjä viikinkien jalanjäljillä 65 Täydellinen riskituote 66 Silkkitie avasi globaalit markkinat Uutismaailma 68 Poimintoja Maailmanpyörä 73 Ajankohtaista maailmalta Kolumni 74 Nerokkaimmat ketkut

6 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi Napapiirillä alkaa sesonki Joulupukin kotiluolassa alkaa olla kiire Muuttaa maailmaa positiivisesti Tectian, joka on entinen SSH Communication, perustaja Tatu Ylönen kertoi yrittäjän eteen tulevista ongelmista. Ensin hän teki 78-tuntisia viikkoja, kunnes oli burn outin partaalla ja palkkasi toimitusjohtajan. Työnantajavelvoitteet harmittavat häntä: Toisen saama etuus on aina jollekin velvollisuus. Vuonna 1999 yhtiön liikevaihto kasvoi 350 prosenttia, mutta it-lama kuritti myös Tectiaa vuonna Silti hän jatkaa ja perustaa uusia yrityksiä. Haluan tehdä jotakin, mikä muuttaa maailmaa positiivisella tavalla. Yrityksillä on nytkin 29 patenttihakemusta Yhdysvalloissa. Uusin yritys Clausol Company yrittää saada tietokoneita ymmärtämään kirjoitettua kieltä. Tatu Ylönen esiintyi akateemisten yrittäjien yrittäjätapahtumassa, jonka Ekonomiliitto ja Tekniikan Akateemisten Liitto järjestivät ensimmäistä kertaa. Napapiirillä toimiva Santapark Oy oli välillä huvittelumylly, mutta nyt se on palannut hyödyntämään lappilaista lunta ja joulupukkia. Yrittäjät Ilkka Länkinen ja Katja Ikäheimo-Länkinen ovat ottaneet ohjat käsiinsä: he ostivat yrityksen viime vuonna. Aiemmin heillä oli yritys Prosanta sekä elämyspaikka Joulukka. Yritysrypääseen kuuluu nykyisin myös joulupukin kesämökki Espoossa. Santapark on nykyään Joulupukin kotiluola. Uudet omistajat ovat puhaltaneet siihen uutta henkeä. Asiakaspalaute on ollut kiittävää. Kustannukset kuriin ja sopivasti investoimalla saamme tästä muutamassa vuodessa jo varsin kannattavan, toimitusjohtaja Länkinen arvioi. Yrittäjät haluavat lisätä elämyksellisyyttä ja tekemistä, mistä matkailijat innostuvat. Haaveissa on sisäluistelurata, jossa voi luistella kesät talvet, Länkinen suunnittelee. Yritysrypään liikevaihto on 2,4 miljoonaa euroa. Lapin matkailuun Ilkka Länkinen toivoo laajempaa kokonaiskuvaa. Meidän on lyötävä Lapin matkailussa hynttyyt yhteen ja tehtävä mahdollisimman paljon yhteistyötä. Silloin saadaan vähäisillä euroilla paljon tulosta, toimitusjohtaja Länkinen huomauttaa. Onni voi vaania joka kulman takana, mutta se ei tee kotikäyntejä. Carlos Ruiz Zafòn: Tuulen varjo

7 MAKASIINI 7 Naisenergiaa Aion olla vielä 70-vuotiaana yrittäjä ja opiskella lisää. Nyt alan opiskella funktionaalista lääketiedettä. Suolistossa asuu terveys ja sairaus, Kaarina Krogerus sanoo. Hän työskenteli ensin sairaanhoitajana, kunnes perusti 1999 oman terveyshoitolan Jyväskylään. Hän antaa terveyttä edistäviä hoitoja ja jäi kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi muutama vuosi sitten. Elämäni paras työpaikka, hän sanoo. Yrittäjänaisten hallituksessa istuvat Pirjo Kokko ja Kaisa Särkelä. Pirjo Kokolla on takanaan parikymmentä vuotta yrittäjyyttä yhteensä, vaikka hän oli välillä palkkatyössä. Olemme miehen kanssa uusioyrittäjiä. Pronor perustettiin alkujaan vuonna Yritys tekee sähköalan asennuksia ja suunnittelua sekä sahojen automatisointeja. Yrittäjänaisten pohjoisin hallituksen jäsen tulee Saariselältä. Kaisa Särkelällä on Laanilassa majoitusta ja ohjelmapalveluja. Teen yhteistyötä Lapin muiden yrittäjien kanssa. Laanilan Savotta Oy työllistää ympärivuotisesti kolme ja matkailusesonkina 6 7 henkeä lisää. Kaisa Särkelä kantaa kaulassaan kultakorua, jonka kullan hän on itse kaivanut Lemmenjoella. Kesällä Lapin yrittäjällä on aikaa viettää siellä pitempikin tovi. ½½ Kaarina Krogerus on koulutukseltaan sairaanhoitaja, ja hän jättäytyi itselliseksi yrittäjäksi. Pirjo Kokko on puolisonsa kanssa sähköalan yrittäjä Jyväskylästä. Kaisa Särkelällä on Laanilan Savotta Oy Saariselällä. J-P Palmulaakso Nauruterapiaa Leskirouva Marja Tyrni Turun Pallivahasta hauskutti Turun valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Nuorten yrittäjien tapaamisessa. Kamerat räpsyivät ja nauru raikui. Oikeasti näyttelijä Aku Hirviniemi poimi neljä nuorta yrittäjää, istutti heidät tuoleihin, määritteli jokaisen asennot ja veti lopussa tuolit pois alta. Siinä yrittäjät lepäsivät maan ja taivaan välillä kummallisissa asennoissa. Marja Tyrni tietysti selosti koko ajan asiaa ja asian vierestä. Nauruterapia teki hyvää meille vanhemmillekin.»» Marja Tyrni pani nuoret yrittäjät koetukselle. Hetken, kaksi sä rinnalla toisen Yksinyrittäjistä yli 60 prosenttia toimii palvelualalla. Suomen Yrittäjien Harri Hellstén kertoi, että ykkössyy ryhtyä yrittäjäksi on ollut vapaus ja itsenäisyys, eli yrittäjyys on ollut yksiyrittäjillekin tietoinen valinta. Neljännes yksinyrittäjistä ei siirtyisi mistään hinnasta palkkatyöhön, 29 prosenttia harkitsisi palkkatyötä, jos ansiotaso olisi huomattavasti korkeampi. Moni toimii verkostomaisesti eli ostaa palveluja toisilta yksinyrittäjiltä. Peräti 90 prosenttia tekee yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa. Yksinyrittäjät käyttävät yhteensä 4,5 miljardia euroa palveluiden ostamiseen toisilta yrittäjiltä. Tämän perusteella yrittäjä ei ole vain yksin toimiva vaan voi olla nokka pystyssä kansantaloutta kartuttamassa.

8 8 MAKASIINI I Lahtis Kruununprinsessa Viktoria ja Prinssi Daniel olivat marraskuun alussa päivän Lahdessa. Se ei vielä riitä. Lahti on asettanut tavoitteekseen olla ympäristötehokkain ja yritysystävällisin kaupunki vuoteen 2015 mennessä. Koko Lahden seutu haluaa parantaa yritysystävällisyyttä. Yritysystävällisyys on sitä, että kaikessa julkisessa, elinkeinoelämään vaikuttavassa toiminnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan yritysten edellytykset. Käytännössä yritysystävällisyys on julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta. Haluamme nostaa positiivisia tekoja ja onnistumisia yleiseen tietoisuuteen. Tarkoitus on herättää julkisen sektorin eri toimijat pohtimaan, mitä omassa toiminnassa voi konkreettisesti tehdä yritysystävällisemmin. Helposti tämän ajatellaan koskevan vain yrityspalvelu- ja elinkeino-organisaatioita, mutta kyse on yhteisestä tavoitteesta, Päijät- Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto sanoo. Öljyä laineilla Meksikonlahden öljykatastrofissa huudettiin apuun suomalaista Lamoria Jos vesilasin pinnalla on öljyä, sen saa paremmin pois pullasudilla (höyhenellä) kuin lusikalla. Tällaiseen harjamenetelmään perustuu öljynkeräys merellä sattuneen vahingon jälkeen. Patentoitu keksintö on suomalaisen Lamor-yhtiön. Kun veljekset Bent ja Fred Larsen perustivat Lamorin, oli jo alusta alkaen selvää, että markkinat ovat globaalit. Maailmalle mentiin räjähdysmallin mukaan: ei asteittain maasta toiseen vaan kerralla kaikkialle. Öljyä porataan ja kuljetetaan kaikkialla, niin öljyvahingotkin sattuvat kaikkialla. Meksikonlahdella piti nopeasti kouluttaa kalastajaa käyttämään katkarapualuksissaan öljynkeräyslaitetta. Forrest Gump -elokuvassa on tyypillinen alus, joita oli meren lahdella käytettävissä noin 500 kappaletta Toimitusjohtaja Fred Larsen sanoo, että liikevaihto nousee tänä vuonna katastrofin vuoksi samoihin kuin se oli parhaimpina vuosina. Aina ei tarvitse odottaa isoa vahinkoa, sillä maailmalla sattuu 5 7 pientä öljyvahinkoa päivässä. Miten se menikään: toisen vahinko on toisen leipä.»» Siperia opettaa, sanoo Fred Larsen. Siperiasta ovat peräisin opit öljyn keräykses tä ja pumppaa misesta takaisin putkistoon. Mukavaa joulun odotusta! Uusi vuosi olkoon loistava! Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 28. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Joni Halmelahti, Anna Lantee, Helinä Hirvikorpi Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Tiiu Kaitalo

9 Yrityksesi maksuliikenne muuttuu merkittävästi heti ensi vuoden alussa. Nyt on aika laittaa SEPA-asiat kuntoon. SEPA helpottaa yritysten maksuliikennettä niin kotimaassa kuin maasta toiseen. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan tule suoraan Nordeaan. Meillä on täydet SEPA-valmiudet. Käänny asiantuntijan puoleen. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja kysy lisää. nordea.fi/sepa Teemme sen mahdolliseksi

10 10 HÄN» Jarmo Leppiniemi on rohkea ja pitkäjänteinen sijoittaja Pörssi pieni pyörii Helsingin Pörssissä ei uusia tulijoita pahemmin näy. Vaateet pörssiyhtiölle ovat kovat ja hyödyt varsinkin pienemmille yrityksille vähäiset. Osakesäästämiseen erikoistunut professori Jarmo Leppiniemi näkee tilanteessa ongelman, mutta ei ole valmis maalailemaan vielä piruja seinille. Helsingin Pörssi on itsekin osa pörssiyritystä. Se ei kuihdu, jos se pitää huolen vetovoimaisuudestaan niin noteeratuissa yrityksissä kuin sijoittajien keskuudessa, Leppiniemi pohtii. Pörssiin listautuminen on kiinni siitä, että tulija näkee hyötyvänsä enemmän kuin menettää. Mielestäni pörssiyhtiöille asetetut vaatimukset esimerkiksi julkistettavien tietojen osalta ovat ylimitoitettuja. Ylisääntelyä parempi ratkaisu olisi pitää huoli siitä, että tärkeät perusasiat on määrätty ja määräysten noudattamista valvotaan tehokkaasti. Piskuinen pörssimme pyörii aika lailla yhden ässäkortin, Nokian, varassa. Viime aikoina uuti- set jätistämme ovat kuitenkin olleet enemmänkin mollivoittoisia. Leppiniemi ei ole kuitenkaan huolestunut. Nokia on suuri, taloudeltaan terve ja paljon voimavaroja omaava, joten sillä on mahdollisuus hankkia parhaat resurssit sekä toteuttaa pitkäjänteisiäkin ohjelmia. Uutta meillä on se, että Nokiastakin kirjoitetaan kriittisesti. Itsesensuurin purkautuminen korostaa silmissämme ongelma-asioita, jotka kuitenkin ovat nyt, tulevaisuudessa ja olivat aikaisemmin ominaisia kaikelle yritystoiminnalle. Ei tässä mitään uutta ole, Leppiniemi kuittaa. Pitkäjänteinen ja rohkea Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja suhtautuu itse kaikkiin osakkeisiin suurella mielenkiinnolla. Ne tarjoavat realistisen säästömuodon sekä kurkistuksen talouteen, Leppiniemi avaa. Analysoimalla on mielestäni mahdoton löytää tulevaisuuden voittajia, mutta kylläkin mahdottomia kohteita. Sellaisia, joita ei tulisi pörssissä olla. Leppiniemi näkee itse olevansa rohkea ja pitkäjänteinen sijoittaja. Kun haen turvallisia osakkeita, kiinnitän huomiota erityisesti osinkoihin. Kun yritän tunnistaa turvattomia, kiinnitän huomiota osingottomuuteen sekä siihen, ettei yhtiön osakkeella juurikaan käydä kauppaa. Aina katson, ketkä yritystä johtavat. Sijoitusuraansa vasta aloittelevaa Jarmo Leppiniemi neuvoo näin: Olet oikealla tiellä, sijoittaminen kertoo omavastuisuudesta ja luo mahdollisuuksia taloudelliseen liikkumavaraan. Ole pitkäjänteinen, äläkä odota nopeaa rikastumista. Toivoa tietysti saa, Leppiniemi nauraa.

11 TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA Pekka Sipola 11 Hän Jarmo Leppiniemi Taustat juuret Olen syntynyt Pohjanmaalla, Jurvassa (isän kotiseutu) ja kasvanut Satakunnassa, Porissa (äidin kotiseutu). Olen Kurikan Yrityskummi ja Ässien kannattaja. Ihminen Ihmisenä jo 62 vuotta. Päätyö laskentatoimen professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kahden tyttären isä (33 v. ja 17 v.), yhden pojan isoisä (1,5 v). Olen työorientoitunut, kiinnostunut alani kehittämisestä, luennoimisesta sekä toimimisesta yritysten ja muiden yhteisöjen hallinnossa. Tällä hetkellä toimin esimerkiksi Altiassa, Suomen Hypoteekkiyhdistyksessä ja Suomen Asunto- HypoPankissa, olen mukana seurakuntahallinnossa ja olen valtion tilintarkastuslautakunnan jäsen. Opinnot Perusopinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa, kauppatieteen ylioppilaasta tohtoriksi. Aiempi työelämä Päätoimeni ohella Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa olen ollut useiden yritysten ja yhteisöjen hallituksissa. Pitkäaikainen luottamustehtävä oli myös Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtajuus. Perhe ja vapaa-aika Kotona lisäkseni vaimo ja 17-vuotias lukion ja autokoulun aloittanut tytär. Lyhyt vapaa-aika kuluu hyvin Helsingissä, pidempi mieluiten matkustaen: maailmassa on paljon nähtävää, uutta sekä kertaamisen arvoista. Kun tekee monipuolista työtä, josta oikeasti pitää, työn ja vapaa-ajan välinen raja on häilyvä. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Lue, mitä luet, pääasia että luet. Bisneksen takia kannattaa seurata kaikkea taloudessa tapahtuvaa: kehitystä ja muutoksia. Motivaation ja uusien ideoiden syntymisen kannalta mielestäni hyvää ja viihdyttävää lukemista ovat yrityshistoriikit ja elämänkerrat. Kaunokirjallisuus taas lisää voimia ja ajatuksen lentoa. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Maut ovat niin monenlaisia, ettei kannata suositella. Minusta neljä huippupaikkaa matkustushaluista ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen ovat: eläminen Helsingissä, rauhoittuminen Kuusamossa, uuden etsiminen ja katselu Nizzassa ja sykkeessä mukanaolo Manhattanilla. Työstä Työn sisältö Kirjoittamista ja opettamista sekä niiden taustalla olevaa tutkimista ja asioiden seuraamista. Mikä motivoi Viihdyn työssäni, se motivoi. Oman osaamisalueeni muuttuvat käytännöt ja lainsäädäntö motivoivat pysymään ajan hermolla. Samoin se, että yrityksissä voi nähdä tiedon tarpeet. Yritysmaailmassa yleisesti tapahtunut edistys esimerkiksi hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden suhteen on osaltaan palkitsevaa. Vielä saavuttamatta Vaikka mitä! Paljon enemmän on ideoita siitä, mitä voisi tehdä kuin on tullut tehtyä. Lisäksi maailmanparantajaminäni näkee paljon asioita, joiden edistämiseen ja oikeasuuntaistamiseen haluaisin osallistua. Myös läheisille pitäisi antaa enemmän aikaa ja huomiota. Osakeosaajalta useimmin kysytty KYSYMYS Mihin suuntaan talous tai pörssi on menossa tai suorasukaisemmin: mihin nyt kannattaa sijoittaa? Kumpaankaan en tiedä oikeaa vastausta, mutta jos kysyjä on sellainen, jonka tiedän varmasti ymmärtävän tietämättömyyteni tuoman rajoitteen, vastaan parhaani mukaan. //

12 12 MARKKINAT» Puusta bisnestä, osa 2 TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT J-P Palmulaakso Projektiliiketoiminta vaatii luonnetta Jarmo Yrjölä seisoo Helsingin Musiikkitalon työmaalla ja seisahtuu katselemaan ympärilleen, sillä näkymä ympärille kertoo raisiolaisyhtiön onnistuneesta rynnistyksestä pääkaupunkiseudun markkinoille. Raision Puuseppien valmistamia erikoispuusepänkalusteita on eduskunnassa, sen lisärakennuksessa, Kiasmassa ja Musiikkitalossa. Musiikkitalon ison salin, lämpiön ja harjoitussalien erikoiskalustetyöt ovat työllistäneet Raision Puusepät vuodeksi: joulukuun loppuun mennessä urakan pitäisi olla viimeistelyä vaille valmis. Enemmistöosakas Yrjölän vetämä projektitoimisto tekee myös muita urakoita samaan aikaan. Emme voi olla muilta markkinoilta pois. Yhteistyökuviot on pidettävä lämpöisinä, 17 henkeä työllistävän Raision Puusepät Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Yrjölä selvittää. Erikoispuusepänkalusteverstas tekee samanaikaisesti kalusteita muun muassa toimistorakennukseen Vantaalle. Laadukas puumateriaali a ja o Urakkasopimus Musiikkitalon kalusteista tehtiin SRV Viitosten kanssa jo vuoden vaihteessa. Silloin käynnistyivät urakkasuunnittelu ja materiaalihankinnat. Nyt ei puhuta ihan pienistä määristä puuta. Konserttisalin sisustusvuoraukseen, eli seinä- ja alakattoverhouksiin sekä parkettiin, menee 400 kuutiota koivua ja kuutiota oksatonta mäntyä. Ei tällaisia määriä pysty hetkessä hankkimaan. Siinä meni koko kevät, ja kesääkin käytettiin hankintoihin. Materiaalihankinnat eivät ole pikku juttu, sillä laatu näkyy ja kuuluu kauas. Esimerkiksi Espoon Mormonitemppelin kalusteissa käytettiin kirsikkaa. USA:sta tuodut pöllit sahattiin Hampurissa. Olin sahalla mukana valitsemassa, mitkä otetaan käyttöön. Sama pätee muihinkin projekteihimme. Musiikkitalon koivutkin on huolella valittu, jotta puumateriaali on samanluonteista kauttaaltaan. Ohjeet tulevat tilaajan arkkitehdiltä siitä, mitä hän haluaa. Olemme tehneet takavuosina puutöiden osalta mielenkiintoisia urakoita. Musiikkitalon urakka on Raision Puuseppien 25-vuotisen historian suurin. Loppulaskun suuruudesta ei ole lupa puhua, mutta miljoonaluokan työstä on kyse. Yleensä erikoispuusepänkalusteprojektien hinnat liikkuvat sadan tuhannen molemmin puolin. Verkostoveturilla pitää olla luonnetta Musiikkitalo on rakennettu verkoston varaan, ja projektia johtaa SRV Viitoset. Nyt hulppean rakennuksen sisustusvaiheessa Raision Puusepät toimii projektissa ns. verkostoveturina, jolla on alihankkijoita ja tavarantoimittajia muun muassa metalli- ja lasitöissä. Ko- ¼¼ Petsatusta männystä tehtyjä palo suojattuja uralevyjä näkee kon - sertti salissa mm. katsomojen välisissä säleiköissä ja seinissä. Salissa on toista tuhatta neliötä uralevyä, joiden urat parantavat akustiikkaa.

13 13 Rahan kierto on aika hidasta urakoissa. Meidän pitää rahoittaa työ ennen kuin saamme tavaran työmaalle ja asennettua, vasta sitten saamme asiakkaalta maksupostin. Välillä on kovaa taiteilua rahan kanssa.

14 14 Tarjouksissa kym menien prosenttien hintaeroja Vieläkö alalla näkyy silloin tällöin poskettoman halpoja tarjouksia? Nimeltä mainitsemattomassa julkisessa urakassa, jossa Raision Puusepät jäi rannalle, halvimman tarjouksen esittänyt ja kilpailutuksen voittanut tarjous oli 20 prosenttia toimitusjohtaja Jarmo Yrjölän tarjousta halvempi. Olimme yhdeksästä tarjoajasta juuri keskellä. Kalleimman ja halvimman välillä oli aikamoinen ero. Jokainen tietysti laskee omasta mielestään oikein, mutta jostain ne erot tulevat, Yrjölä ihmettelee. Virolaisia urakoitsijoita on julkisuudessa parjattu hintojen polkemisesta ja ties mistä, mutta eivät poskettoman halvat tarjoukset aina tule Viron suunnasta. konaisvastuu säilyy Raision Puusepillä. Yhteensä alihankkijoita on toistakymmentä. Yrjölän 17 hengen vahvuinen miehistö tekee töitä verstaalla ja on tarvittaessa reservinä. Työmaalla asennushommissa ja parkettihommissa on noin 20 sopimuskumppaneiden tekijää. Puuteollisuuden yritykset Suomessa ovat yksinään monesti liian pieniä päästäkseen kiinni isoihin saati sitten kansainvälisiin projekteihin, mutta verkoston avulla urakat ovat jo saavutettavissa. On kaikenlaisia yritysverkostoja, me kuitenkin uskomme enemmän perinteiseen alihankintaperiaatteella toimivaan yhteistyöverkostoon, Jarmo Yrjölä selvittää. Raision Puusepät on saanut hoitaakseen melko paljon isoja hankkeita viime vuosina. Yrjölän mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana isot, erikoisemmat erikoispuusepänkalusteurakat tässä maassa ovat tulleet pitkälti heille. Yrittäjällähän olisi aihetta olla rinta rottingilla, mutta siitä ei näy merkkiäkään. He ovat vieneet projekteja läpi pitkälti samojen yhteistyökumppaneiden kanssa, sillä luottamuksen pitää olla kohdallaan Musiikkitalon suuruusluokan jutuissa. Asiakkaaseen päin pitää aina olla yhtä, vaikka välillä kulisseissa neuvotellaan asioista yhteistyökumppaneiden kesken.

15 15»» Mittavaan m² tuotantoverstasinvestointiin uskallettiin ryhtyä, sillä yrittäjillä on uskoa omaan tekemiseen. ½½ Vuonna 1985 perustettu Raision Puusepät on viimeisen kymmenen vuoden aikana laajentunut projektipuolelle. Kuuden kaveruksen perustajaporukasta on vielä jäljellä osakas, tuotantovastaava Hannu Heino (ei kuvassa). Rahan kierto hidasta Oma alihankintaosuutemme on pientä. Mieluimmin junailemme asiat itse. Isojen projektien eteenpäin vieminen vaatii tietynlaista luonnetta. Luonteen lisäksi tarvitaan myös rahoitusta. Työ pitää rahoittaa alihankkijoille ja omille tavarantoimittajille. Rahan kierto on aika hidasta urakoissa. Meidän pitää rahoittaa työ ennen kuin saamme tavaran työmaalle ja asennettua, vasta sitten saamme asiakkaalta maksupostin. Rahan kanssa on välillä kovaa taiteilua. Raision Puusepät oli vielä jokunen vuosi sitten tunnettu telakkapuolen töistään. Laivakalusteiden tekoa alettiin vähentää jo kymmenen vuotta sitten. Olemme pyrkineet rakentamaan pääkaupunkiseudulla määrätietoisesti mainetta erikoispuusepänkalustetoimittajana. Aina kun on jotain isoa ja haasteellista, se kiinnostaa meitä erityisesti. Todellisuudessa isoa ja haasteellista pääsee tekemään vain harvoin. Muina aikoina yritys tekee kaikenlaisia julkisia kohteita pienistä myymäläsisustuksista toimiston taukotilakalusteisiin. Oma tuotantomme on hyvin joustavaa. Teemme nyt Musiikkitaloon massiivipuusta, toisessa projektissa voimme muuntautua ihan toisentyyppiseen työhön kokeneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Mitä huominen tuo tullessaan Pieni raisiolaisyhtiö teki Ruotsin valtiopäiväsalin kalustuksen Martelan tytäryhtiö P.O. Korhosen kanssa, joka oli pääurakoitsija. Martelan tarjous ei ollut halvin, mutta malli oli laadullisesti paras. Viime keväänä Raision Puusepät oli puoli vuotta mukana kansainvälisessä urakkakilpailussa, mutta loppuvaiheessa asiakas alkoi puhua vain hinnasta, jolloin suomalaistoimijalla tuli viiva vastaan. Yrjölä nyökyttelee päätään, että kyllähän projektivienti kiinnostaa. He ovat tehneet takavuosina urakoita myös Venäjälle. Emme ole vielä lähteneet markkinoimaan itseämme suoranaisesti vaan olemme tilaisuuden tullen tarttuneet projekteihin. Mutta ikinä ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Julkiset hankinnat riepovat Julkisen hankintamenettelyn jäykkyys ja ammattitaidottomuudestakin voi kai puhua ihmetyttää erikoispuusepänkalusteyrittäjää. Julkiset hankinnat ovat yksi osa töitämme. Heillä on tietty protokolla, jonka mukaan pitää mennä. Ajattele nyt, kun

16 16 tarjoajalle tulee paksu piirustusnippu, josta pitää laskea kalusteiden hinta. Ammattilaisten, siis rakennusliikkeiden, kanssa kauppaa tehtäessä asiat käydään läpi urakkaneuvotteluissa, jolloin varmistutaan siitä, että on ymmärretty oikein. Musiikkitalon urakkaneuvottelu oli Jarmo Yrjölän uran pisin, seitsemän tuntia istuttiin ja käytiin piirustus piirustukselta ja detalji detaljilta läpi. Se kirpaisi kuitenkin vain kerran, julkisissa hankinnoissa kirpaisu voi olla isompi, jos jää väärinymmärryksen takia rannalle. Julkisissa hankinnoissa piirustusnippu on se, mitä papereissa lukee. Joku voi ymmärtää sen eri tavoin kuin joku toinen ja halvin valitaan. Yrjölän mukaan ei ole harvinaista, että lopulliset kalusteet eivät julkisissa kilpailutuksissa olekaan lopulta ollenkaan sellaiset kuin piirustuksissa ohjeistettiin. Ympäristöystävällisyys markkinoinnissa esille Puuseppäyritys muutti kesällä uusiin m²:n tiloihin, jossa on parannettu energiatehokkuutta muun muassa siirtymällä kaukolämpöön. Myös eristeet ovat paksummat ja hallissa otetaan talteen ilmanvaihdon lämpö. Turvallisuusnäkökohdat Raision Kuninkojalla, ohikulkutien varressa sijaitsevassa hallissa on huomioitu automaattisesta palohälytysjärjestelmästä automaattisiin savunpoistoluukkuihin. Toteutimme hallin ja varustetason ajatuksella, että antaa koneen tehdä se, minkä kone tekee. Voimme keskittyä itse muuhun. Haluamme tuoda markkinoinnissamme esille ympäristöystävällisen ja ajanmukaisen tuotantotilamme ja olemme vakuuttuneita siitä, että asiakasta kiinnostaa se, kuinka teemme asioita, Yrjölä kuvailee. Investointiin uskallettiin ryhtyä, sillä yrittäjillä on uskoa omaan tekemiseen. Vuosi 2009 oli kuitenkin vaikea myös puusepän alalla, koska työt olivat todella pieniä. Kasaan saatu liikevaihto oli huono ja muodostui tosi pienistä töistä. Ainoa iso oli eduskunnan työhuoneiden entisöinti. // ½½ Rakennusalan käännetty alv-järjestelmä tulee käyttöön Jarmo Yrjölä uskoo sen olevan lopulta yrittäjillekin eduksi, vaikka uusi järjestelmä voi tuodakin lisätöitä. Kotimarkkinat melko kyllästettyjä Puuteollisuudessa vientimahdollisuuksia on monilla alueilla, esimerkiksi huonekaluissa, rakennuspuusepäntuotteissa ja projektiviennissä, kunhan löydetään oikea tapa toimia ja sopiva sortimentti, Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi kertoo. Vientiponnistukset edellyttävät usein verkostoa, sillä yritykset ovat yksin liian pieniä. Kotimarkkinat ovat tällä hetkellä melko täynnä. Puutuotetoimialalta poistuu tuoreen TEM:n toimialaraportin mukaan vuoteen 2015 mennessä n. 20 prosenttia henkilöstöstä ja alalta poistuu 26 prosenttia henkilöstöstä. Työvoimahaaste voi siis olla melkoinen.

17 KOLUMNI 17 Muuttajat Haastattelin serkkuani Markku Kakriaista, joka on Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja. Muuttotappiomaakunnan tulevaisuus edellyttää hänen mukaansa työperäisiä muuttajia sekä kotimaasta että ulkomailta, koska työvoimareservit ovat loppu ja lamankin aikana on työvoimapulaa, jonka korjaajiksi vanhoista syrjäytyneistä työttömistä ei ole. Väestön ikärakenne on pelottava. Karjalaisen sukumme päälinja on asunut puoli vuosituhatta Kakrialan kylässä Mikkelin vieressä muutettuaan sinne Kannakselta Kustaa Vaasan yrittäjyysohjelman (uudisraivaajien verohelpotukset) perässä. Suvun jäsenet ovat viljelyn ohella harjoittaneet koko ajan muitakin ammatteja, levinneet merten yli ja tehneet kaikkea mahdollista. Entisajan maailma ei ollut staattinen, vaikka niin luullaan. Ja savolaiseen naapurustoon on koko ajan ilmaantunut ihmisiä ja sukunimiä kaikista ilmansuunnista. Muuttoliikkeet eivät ole uutta, mutta uutta on se, että ihmiset eivät juurru ja integroidu niin kuin ennen. Ennen muuttajien lapset kasvoivat uuden kotimaan kieleen ja kolmas polvi ei enää puhunut Multikulttuuripolitiikka tukee ghettoutumista. Ei ole enää sulatusuuneja. Tälle ei mahda millään kotouttamispolitiikalla mitään. lähtömaan kieltä eikä muistanut sen jumalia. Nyt skype ja kumppanit mahdollistavat pysyvän kielellisen ja henkisen oleskelun entisessä. Multikulttuuripolitiikka tukee ghettoutumista. Ei ole enää sulatusuuneja. Tälle ei mahda millään kotouttamispolitiikalla mitään. Vain internetin ja langattoman puhelinjärjestelmän alasajo auttaisi. Meidän on pakko määritellä koko joukko ongelmia normaalitilaksi ja sillä siisti. Isoisiemme isän serkku Gustaf Adolf Kakriainen ( ) syntyi Mikkelissä teurastajan pojaksi, opiskeli värjäriksi, palveli 20 vuotta armeijassa kapiaisena, hankki Wiipurin maalaiskunnasta tilan ja perusti värjäämön, istui lukuisissa johtokunnissa säästöpankkia myöten ja kuoli kunnallisneuvoksena. Hänen uransa muistuttaa aikamme ihannetta kyky vaihtaa elämänalaa, yritteliäs mieli ja sosiaalista vastuuntuntoa. GAK istui eduskunnassa Kenraalikuvernööri Seyn hajotutti eduskunnan vähän väliä, eikä parlamenttityö sortokaudella motivoinut verrattuna siihen mitä paikallisesti sai aikaan. Entä nyt? Vaalien alla puhutaan aina yrittäjäedustajien tarpeesta. Onhan heitä joka puolueessa. Jos meillä olisi yrittäjille oma kamari, porvarissääty, nähtäisiin kohta, ettei se olisi yhtä mieltä yrittäjiä koskevista lakihankkeista, kuten ei entinen porvarissäätykään. Yrittäjäjärjestössäkin on aina monenlaista ilmaa ja ristiriitoja. Tämä ei ole epäkohta vaan normaalia elämää. Kaikkien puolueiden yrittäjien pitäisi nyt yhdessä torjua populistisia kaunaverohankkeita eli varallisuusveron paluuta ja osinkoverojen lisäkiristystä. Mieluummin perustelemalla lähiehdokkaille kuin järjestön nyrkkipöytäjulkilausumilla. Pitää ehkäistä pääomaperäistä maastamuuttoa! // Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

18 18 STRATEGIA» Jätä taaksesi Punainen meri TEKSTI Riikka Koskenranta Kurkota siniselle merelle Tunnettu bisneskirja Sinisen meren strategia opastaa yritysjohtajia jättämään kilpaillun punaisen meren taakseen ja luovimaan tiensä kilpailusta vapaalle siniselle merelle. Näin tehdäkseen yrityksen on etsittävä uudenlaisia markkinoita sekä innovoitava uusia tuotteita ja palveluja. Innovaatioista vain 85 prosenttia menestyy kaupallisesti, Sinisen meren strategian kirjoittaja ja professori W. Chan Kim muistuttaa. Kim kysyi suomalaisyleisöltä, miten innovaation ja kaupallisen menestyksen välinen aukko suljetaan. Oletetaan, että sinulla on mahtavia ideoita. Minkä niistä valitset bisneksesi pohjaksi? Yrittäjyyskurssit opettavat, että älä pelkää epäonnistumista, voit aina yrittää uudestaan. Riskin ottamista toki auttaa, jos johdolla on riittävä tietämys ja työkalut hallita riskiä. Luovalla ajattelulla pyritään kurkottamaan innovaation ja kaupallisen menestyksen välimaastoon, professori jatkaa. Sinisen meren strategia antaa vastauksia työkalujen ja prosessin valintaan. Se ei ole tyhjentävä vastaus, mutta se tarjoaa paljon apuja ja pyrkii pienentämään innovaation ja kaupallisen menestyksen välimatkaa. Luovuus on hyvä strateginen ase yritykselle. Strategian tulee viedä kilpailun toiselle puolelle, Kim sanoi. Investoinnit sinisellä merellä tuovat merkittävästi suurempia voittoja kuin kilpailluilla markkinoilla toimiminen. Kiinalaiset hallitsevat teknologian Korealaisen professori Kimin neuvo kuuluu: älä aliarvioi tuottavuuden merkitystä, mutta uuden luomisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Kiinan kustannusrakenne tulee olemaan halvempi vuosikymmeniä. Länsimaailma ei siis voi kilpailla hinnalla. Yksi asia meidän pitää tietää: maailma pienenee ja muuttuu yhdeksi. Kiinalaiset yritykset hallitsevat teknologian, ja he matkivat sekä kopioivat, Kim totesi. Maailmassa Kuka? INSEAD Blue Ocean Strategy instituutin johtaja W. Chan Kim kirjoitti Sinisen meren strategian yhdessä Renée Mauborgnen kanssa. Kansainvälinen johtamisen asiantuntijoiden rankinglista Thinkers 50 sijoitti Kimin viiden vaikutusvaltaisimman ajattelijan joukkoon Hän on ollut useiden kansainvälisten yritysten hallituksissa ja neuvonantajana Euroopassa, Amerikassa ja Tyynenmeren Aasiassa. Sinisen meren strategia pyrkii pienentämään innovaation ja kaupallisen menestyksen välimatkaa ja tarjoaa vastauksia työkalujen ja prosessin valintaan, W. Chan Kim kertoi vieraillessaan Helsingissä.

19 19 Nintendo tavoitteli olemassa olevien asiakkaiden lisäksi uusia asiakkaita, vanhuksia ja vanhempia, jotka eivät osanneet pelata konsolilla, mutta uusi televisioavusteinen pelaaminen sopi vanhuksillekin. on suuria kehittyvien maiden ongelmia, kuten nälänhätä, aliravitsemus, infrastruktuurin puute. Kuinka voimme saada aikaiseksi win-win tilanteen kaikille osapuolille ympäri maailmaa, suosittu luennoitsija kysyi yleisöltä. Tuhoisa hintakilpailu ei ole oikea tie. Meidän pitäisi luoda uutta kysyntää maailmantaloudessa, siksi uuden luominen on välttämätöntä. Tätä nykyä tarjonta ylittää kysynnän. Irrottaudu operatiivisesta työstä Hänellä oli vielä neuvo yrittäjille ja yritysjohtajille: mieti, kuinka paljon ajastasi käytät tuottavuuteen liittyvässä työssä ja operatiivisen tekemisen parissa. Jos ylin johtaja käyttää suurimman osan ajastaan operatiivisen työn parissa, kuka oikein hoitaa yrityksen luovuuteen liittyvät asiat, kuten kasvustrategiat, brändin rakentamisen jne. Joku päivä sininen meri, ts. uudet kilpailusta vapaat markkinat, muuttuvat kovan kilpailun areenaksi, sinisen meren strategia opettaakin jatkuvasti olemaan tuntosarvet koholla. INSEAD Blue Ocean Strategy instituutin johtaja W. Chan Kim kertoi esimerkin videopeliteollisuudesta. Nintendo joutui 1990-luvulla alakynteen Sonyyn ja Microsoftiin nähden. Viisastuneena Nintendo laittoi sinisen meren strategian toimintaan. Kun Nintendo toi vuonna 2006 markkinoille Nintendo Wii pelikoneen, se oli yksinkertaistanut videopelien pelaamisen kerta kaikkiaan ja löytänyt tiensä takaisin siniselle merelle. Nintendo tavoitteli olemassa olevien asiakkaiden lisäksi uusia asiakkaita, vanhuksia ja vanhempia, jotka eivät osanneet pelata konsolilla, mutta uusi televisioavusteinen pelaaminen sopi vanhuksillekin. // YRITYKSELLESI INTERNETSIVUSTOT EDULLISELLA KUUKAUSIHINNALLA Nettisivut On muuten upeat! ALK. 29 /KK HELPPO YLLÄPITÄÄ ITSE! INTERNETSIVUSTOT SEKÄ VERKKOKAUPPA RATKAISUT

20 20 UUSI TEKNOLOGIA» Sporalla avaruuteen? TEKSTI Mikko Suominen, HENKILÖKUVA Maglev 2000, KUVAT NASA Tähtiratikka mullistaisi avaruustoiminnan Kalliille ja ilmakehää saastuttavalle rakettitoiminnalle olisi olemassa vaihtoehto, joka pudottaisi samalla avaruuteen pääsemisen hinnan murto-osaan nykyisestä luvulla ideoitu StarTram eli tähtiratikka odottaa yhä investoijia. Kuvittele istuvasi Maglevjunaa muistuttavan virtaviivaisen aluksen kyytiin. Kooltaan sylinterimäinen sukkula vastaa junanvaunua, mutta maanpinnalla olevan radan sijaan se on sijoitettu paineistettuun putkeen. Kulkuvälineen liikkeellelähtö on lähes äänetön, mutta pian kova kiihtyvyys painaa sinut penkkiäsi vasten. Kiihtyvyys jatkuu useiden minuuttien ajan, kunnes äkkiä alus humahtaa laukaisuputkesta ulos 22 kilometrin korkeudessa aiheuttaen kovan jarrutustönäyksen. Seuraavan parinkymmen sekunnin kuluessa jarrutus laskee nopeasti nollaan. Pian leijailet painottomuudessa ja voit ihailla sukkulan ikkunoista kaukana alapuolellasi kaartuvaa maanpintaa. Tältä voisi tuntua laukaisu avaruuteen Tähtiratikka-järjestelmän kyydissä. Monien mielestä tuhannen kilometrin mittaisen tyhjiöputken rakentaminen kuulostaisi suuruudenhullulta, mutta laskennallisesti se olisi kannattavaa. Teoriassa jokainen hahmotellun kulkuvälineen järjestelmistä pitäisi olla teknisesti toteutettavissa. Perinteiset raketit tarvitsevat vaihtoehdon Erilaiselle tavalle matkustaa avaruuteen olisi kovasti käyttöä. Nykyään kemialliset palamiseen perustuvat raketit ovat kalliita käyttää, eikä niitä voi juurikaan kierrättää. Suurin ongelma on se, että raketti joutuu kantamaan mukanaan kaiken tarvitsemansa energian polttoaineen muodossa. Laukaisuihin käytettyjen monivaiheisen kantoraketin lähtömassasta noin 90 prosenttia koostuu ajoaineista eli polttoaineesta ja hapettimesta. Raketin rakenteet ja moottorit vievät massasta yhdeksän prosenttia, mikä jättää hyötykuormalle vain yhden prosentin. Tähtiratikan rakentamista harkitseville harmaita hiuksia tuottaa lähinnä sille arvioitu 50 miljardin euron hintalappu.