Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa"

Transkriptio

1 Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa Jouni Pykäläinen Metsämonex Oy Länsikatu Joensuu puhelin: sähköposti: Kari Pulkkinen Aventur Partners Oy

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Selvityksen tavoite Metsäenergiaan liittyvät muutosvoimat Ilmasto- ja energiapolitiikka Puukuidun kysynnän kehitys Metsäenergiaketjun kannattavuus Yksityismetsätalouden organisaatiomuutos Pienyritysten haasteet metsäenergia-alalla Yritysten verkottumisen hyödyt ja haitat Verkostoyrityksen asiakkaat ja toimintamallit Haastattelut Referenssit muilta toimialoilta Metsäenergia-alan haastattelut Aluekehityshanke Osuuskunta Osakeyhtiö Yleisiä kommentteja Nelikenttäanalyysi metsäenergia-alan pienyritysten verkostolle Yhteenveto metsäenergiaverkostojen edellytyksistä...23 Liite 1. Haastatellut yritykset ja henkilöt...27

3 3 Tiivistelmä Työssä selvittiin, millaisille metsäenergia-alan pienyritysten verkostoille nähdään tässä vaiheessa/lähitulevaisuudessa toimintaedellytyksiä Pohjois-Karjalassa. Tavoitteen saavuttamiseksi (a) käytiin läpi yritysten verkostoitumisen potentiaaliset hyödyt ja haitat yleisellä tasolla, (b) haastateltiin Pohjois-Karjalan metsäenergiasektorin toimijoita ja (c) tehtiin yhteenveto koostetun ja kerätyn tiedon pohjalta. Työ sisältää myös analyysin metsäenergia-alan pienyrityksen verkostoitumisen strategisista vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Kaiken kaikkiaan toteutettu työ palvelee metsäenergia-alan pienyrittäjiä/sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia, hanketoimijoita, kehitysyhtiöitä ja rahoittajia. Yritysten verkostoitumisen edellytykset ovat metsäenergia-alalla lähtökohtaisesti melko lailla samanlaiset eri puolella Suomea. Liiketoiminnan lainalaisuudet ovat samat kaikkialla ja toimintaympäristökin on homogeenisen kansallisen politiikan takia kaikilla alueilla jokseenkin samanlainen. Maakunnissa toimii tyypillisesti pari valtakunnallista toimijaa, muutama isompi alueellinen toimija ja kasvava joukko paikallisia toimijoita. Haastattelemalla nimenomaan maakunnallisia toimijoita haluttiin kuitenkin varmistaa maakunnallisen näkökulman mukaan tuleminen. Metsäenergiaalan laaja tutkimus-, kehitys- ja koulutussektori on selkeästi Pohjois-Karjalainen erityispiirre, joka tukee osaamislähtöisten yritysverkostojen/niiden osien syntyä. Selvitys nosti esille keskeisiä periaatteita, jotka kannattaa ottaa huomioon metsäenergiaverkostojen toimintaa kehitettäessä ja mahdollisia uusia verkostoja mietittäessä. Tärkeimmät viisi periaatetta ovat: (i) Verkostojen kehittämistarpeet ovat vahvasti kytköksissä verkoston elinkaareen. Verkostot ovat hyvin erilaisia ja asettavat itse toimintansa tavoitteet. Kehittämistarpeita ei siksi voi verrata mihinkään normiverkostoon. (ii) Verkostojen todellinen lisäarvo kytkeytyy liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Tämä tavoite toteutuu myynnin määrän kasvun ja/tai kustannustehokkuuden kautta. (iii) Verkostojen rakentamisen marssijärjestyksen on palveltava nimenomaan verkoston osakkaita. Toimiva verkosto rakentuu jäsenten tutustumisen ja sitä kautta muodostuvan luottamuksen kautta. Hankerahoitukset voivat luoda tähän otollisia

4 4 puitteita. (iv) Vetäjän rooli on haasteellinen ja sille on myös kovat odotukset. Verkostoissa on syytä miettiä keinoja vetäjän motivointiin ja sitouttamiseen. Esim. hankerahoitus vetäjän palkkaan ei vielä sellaisenaan välttämättä riitä, jos vetäjälle ei koidu itselleen hyötyä verkoston menestyksestä. (v) Verkoston sisäinen kilpailu voi toteutuessaan muodostua ongelmaksi verkoston toimivuuden kannalta. Esim. haastateltujen metsäenergia-alan yritysten joukossa ei ole tahtotilaa laajoihin ja avoimiin ( kaikki halukkaat mukaan ) verkostoihin. Muutaman yrityksen muodostamille verkostoille nähdään kovastikin tarvetta ja tällaisia verkostoja on jo syntynytkin.

5 5 1. Selvityksen tavoite Työssä tarkasteltava käytännön arvoketju ulottuu metsästä ja tuhkan/biomassojen jälkikäsittelyyn saakka (kuva 1), mutta esim. lämpölaitosten ja jälkikäsittely-yritysten toiminta energiamarkkinoilla ei kuulu selvityksen piiriin. Verkostot voivat toimia metsäenergian käytännön arvoketjussa vaakatasossa, pystysuorassa tai molempia. Työ palvelee metsäenergia-alan pienyrittäjiä/sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia, hanketoimijoita, kehitysyhtiöitä ja rahoittajia Toinen työn rajaus liittyy yritysten kokoon. Suuryritykset jätetään työn ulkopuolelle, koska ne tyypillisesti muodostavat itsenäisesti omat verkostonsa ja toisaalta voivat myös hankkia palveluita tämän selvityksen kohteena olevilta verkostoilta. Suuryritykset ovat mukana kokonaisarvoketjussa (kuva 1), koska niiden rooli on raaka-ainevirtojen kannalta hyvin keskeinen. Myöskään metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus eivät ole selvityksen tarkoittamien verkostojen piirissä aktiivisina verkostojen osapuolina, koska niiden tulee lainsäädännöllisen asemansa vuoksi suhtautua tasapuolisesti muihin toimijoihin. Ne eivät siis voi liittoutua yksittäisten toimijoiden kanssa. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys voivat kuitenkin olla verkostojen asiakkaita ja ne voivat esim. hankkia verkostoilta alihankintapalveluita omiin toimintoihinsa. Lisäksi metsäkeskuksella on erityisesti jatkossa merkittävä rooli metsävaratietojen ylläpitäjänä ja välittäjänä kaikille metsäalan toimijoille, myös metsäenergia-alan verkostoyrityksille. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys ovat suuryritysten tapaan mukana kokonaisarvoketjussa, vaikka ne eivät olekaan potentiaalisia yritysverkostojen osapuolia.

6 6 Käytännön arvoketju Metsä Metsävaratiedon tuottaminen ja tietokannat Metsäkeskus, inventointiyritykset, MHY, metsäpalveluyrittäjät Pohjois-Karjalan metsäenergiasektori T&K&Koulutus Itä-Suomen ylipisto Metsänomistajapalvelut Metsäkeskus, MHY, mp-yrittäjät, metsäteollisuus, Metsähallitus Asiatuntijat METLA Korjuu ja kuljetus koneyrittäjät, autoilijat Biomassojen varastointi ja esikäsittely hakeyritykset, terminaalit, kemian alan yritykset Puutuotteiden, sellun ja paperin valmistus metsä- ja puuteollisuus Kehitysyhtiöt PKKY AMK Tapio MHY Metsäkeskus Purun, lastujen, kuoren ym. energiajakeen keräys metsä- ja puuteollisuus Pelletit, briketit, nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet energiayritykset, metsä- ja puuteollisuus Tilitoimistot Laitevalmistajat ja -kauppiaat Poltto ja muut käyttötarkoitukset lämpöyrittäjät, energiayritykset, kunnat, metsä- ja puuteollisuus Jätteen käsittely ja hyödyntäminen lannoiteyritykset, kemian alan yritykset, maanrakennus Asianajotoimistot Ohjelmistopalvelut Asiantuntijat Korjaus ja huolto Tukitoiminnot Energiaa Copyright Metsämonex Oy & Aventur Partners Oy Kuva 1. Pohjois-Karjalan metsäenergiasektori. 2. Metsäenergiaan liittyvät muutosvoimat Metsäenergiaan liittyvä yrittäminen kytkeytyy tällä hetkellä nopeasti muuttuvaan ja epävarmaankin metsä- ja energiasektorin toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä merkittävimmiksi metsäenergiamarkkinoihin vaikuttavista muutosvoimista nähdään kansainväliset ilmastotavoitteet ja siihen liittyvä ilmasto- ja energiapolitiikka, kansainvälinen puukuidun markkinoiden kehitys, metsäenergiaketjun kannattavuuden kehitys sekä Suomen metsäsektorin tarpeet tehostaa julkisen tuen käyttöä ja edistää yrittäjyyttä.

7 7 2.1 Ilmasto- ja energiapolitiikka EU edellyttää uusiutuvan energian osuuden nostamista 28 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnan tasolla on puhuttu energiaksi käytettävän puuaineksen määrän nostamisesta nykyisestä viidestä miljoonasta kuutiometristä miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä (Esim. Kauppalehti 61/2010). Kansainväliset ilmastotavoitteet jalkautuvat elinkeinotoimintaan lähinnä metsäenergian tuottamiseen liittyvinä tukina ja aluekehitysrahoituksena. Tällä hetkellä käytössä olevia tukia ovat KEMERA tuet energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä investointituet lämpölaitoksiin. Energiapuun hankintaketjuun ei ole saatavilla investointitukia. Tuilla sinällään on metsäenergialle hyvin tärkeä merkitys; ilman KEMERA tukea nykyisen kaltainen hakeketju ei olisi kannattava. Aluekehityshankkeiden rooli on ollut hyvinkin keskeinen metsäenergian alkutaipaleella. Esim. metsäkeskuksissa on kautta maan ollut aktiivista hanketoimintaa metsäenergian edistämiseksi. Lisäksi tutkimus- ja oppilaitokset ovat koordinoineet ja olleet mukana toteuttamassa suurta joukkoa metsäenergiahankkeita. Viimeisimmät energiapoliittiset ratkaisut viestivät vahvaa hallituksen ja eduskunnan tahtotilaa nostaa uusiutuvan energian osuus EU:n edellyttämälle tasolle. Kokonaisuutena ottaen hallituksen esitykseen sisältyvät kahden ydinvoimalaluvan ja mittavan uusiutuvan energian tuotannon tuki periaatteessa lisäisivät jatkossa metsien käytön intensiteettiä ja pitäisivät yllä myös merkittävää energian raakaaineeksi sopivaa metsäteollisuuden sivutuotevirtaa. Tämän selvityksen valmistumisen hetkellä ollaan miettimässä, kuinka hallituksen esittämä uusiutuvan energian tukipaketti toteutetaan käytännössä. Uudistuksella on hyvin merkittävä vaikutus siihen, mihin suuntaan metsäenergian korjuu ja käyttö lähtevät kehittymään. Mikään tukipolitiikka ei kuitenkaan poista yritysten oman strategisen suunnittelun ja toimintojen optimaalisen organisoinnin merkitystä. Tuet luovat vain puitteita ja yritysten on itse ratkaistava liiketoimintamalleihinsa ja niiden käytännön toteutukseen liittyvät kysymykset.

8 8 2.2 Puukuidun kysynnän kehitys Puukuidun tuottamisessa Etelä-Amerikan ja Aasian merkitys kasvaa, mutta suomalaisellekin kuidulle on myös jatkossa kysyntää. Metsäteollisuudella on Suomessa laadukasta kapasiteettia ja Suomeen liittyvät maariskit ovat pienet. Suomen metsävarat kasvavat koko ajan ja tilaa myös puun energiakäytölle on. Metsäenergian raaka-ainepohjassa ongelmana ei niinkään ole puun riittävyys, vaan raaka-aineen haltuun saanti. Metsänomistajat ovat iäkkäitä ja he myyvät puuta ja tekevät/teettävät metsänhoitotöitä varsin passiivisesti (METLAn uutiskirje, ). Lisäksi energiapuun hinta ei saisi olla kovin korkea, jotta metsäenergia olisi kilpailukykyistä. 2.3 Metsäenergiaketjun kannattavuus Metsästä kerättävän energiapuun (latvusmassa, energiaranka ja kannot) kysyntätilanne on toistaiseksi vaihdellut voimakkaasti metsäteollisuuden suhdanteiden mukana. Latvusmassan ja kantojen keruu onnistuu silloin, kun ainespuukauppa käy. Toisaalta esim. vuoden 2009 aikana korjuu kohdistui normaalia vahvemmin pieniläpimittaiseen energiapuuhun metsänhoitokohteilla, koska ainespuukauppa oli varsin vähäistä. Energiarangan tekemisen kannattavuus on ollut heikompaa kuin ainespuun hakkuun, mutta sillä on silti ollut yrittäjien kassavirran näkökulmasta tärkeä merkitys (Metsälehti 6/2010, Koneyrittäjät, Simo Jaakkola). Yhtenä mahdollisuutena on tuotu esille tukien uudelleen suuntaaminen sinne, missä työn tuottavuus suurempien energiapuukertymien ansiosta on parempi. Myös tällä hetkellä mietinnässä oleva hallituksen esitys on näillä linjoilla. Hakkeen hintaa lämpölaitoksella ei ole kovin helppoa laskea entisestään. Nykymuotoisen korjuu-kuljetus-haketusketjun kustannuksia on todennäköisesti melko vaikeaa karsia enempää. Jos kustannuksia kuitenkin voidaan alentaa, niin tämä hyöty pitää viedä koneyritysten tuloksiin, koska puunkorjuun kannattavuus on kokonaisuutenakin ottaen haasteellinen. Lisäksi paineet metsänomistajille maksettavasta energiapuun kantorahasta ovat kasvamaan päin sitä mukaa, kun liikevaihto metsäenergian myynnissä kasvaa.

9 9 Metsäenergiaan panostavien korjuu-, kuljetus- ja haketusyritysten on syytä kartoittaa mahdollisuuksiaan myös perinteisen toimintansa ulkopuolelta, jotta ne voisivat parantaa tuloskuntoaan. Tämä voi tarkoittaa mm. uudentyyppistä organisoitumista ja uudenlaisia liiketoimintamalleja ja tällaisesta kehityksestä onkin jo nähtävissä ensimmäisiä merkkejä. 2.4 Yksityismetsätalouden organisaatiomuutos Kotimaiset metsäsektorin tarpeet tehostaa julkisen tuen käyttöä ja lisätä alan kilpailua näkyvät yksityismetsätalouden organisaatioiden ja toimintamallien uudistuksina: - Alueelliset metsäkeskukset ovat yhdistymässä koko valtakunnan kattavaksi organisaatioksi. - Valtion varoin kerättävän metsävaratiedon käyttöä ollaan tehostamassa. - Valtionavun ja veroluonteisten maksujen selkeä eriyttäminen metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten liiketoiminnasta on alkamassa. Metsäenergiayritysten näkökulmasta yksityismetsätalouden organisaatiomuutos parantaa toimintaedellytyksiä. Valtionaputoiminta näyttäisi olevan kehittymässä aidosti yrityksiä palvelevaan suuntaan. Organisaatiouudistuksen myötä nykyistä useammat palveluntarjoajat ovat esillä ja yhteydessä metsänomistajiin päin ja tämä osaltaan lisännee myös perinteisten organisaatioiden aktiivisuutta. Organisaatiouudistus edistää myös uusien palvelumallien syntymistä.

10 10 3. Pienyritysten haasteet metsäenergia-alalla Alla esitetään selvityksen tekijöiden analyysi pienyritysten haasteista metsänergialalla. Haasteet on luetteloitu kuvan 1 mukaisen käytännön arvoketjun jäsentelyä noudattaen. Metsien inventointi - Metsien inventointi on vahvasti valtion tukemaa toimintaa ja tuki kanavoituu pääasiassa metsäkeskukselle - MHY tai yksityinen metsäpalveluyritys voi käytännössä tehdä yksityismetsien inventointia ainoastaan metsäkeskuksen alihankkijana - jatkossakin inventoinnista vastannee pääasiassa metsäkeskus, mutta metsävaratieto tuotaneen nykyistä tehokkaammin ja laajemmin toimijoiden saataville - metsäkeskukset tuottavat tiedon tietokantoihinsa entistä enemmän kaukokartoitustekniikoilla, mikä tarkoittaa liiketoimintamahdollisuuksia lähinnä korkean osaamisen inventointiyrityksille ja niiden alihankkijoille Metsänomistajapalvelut - olemassa oleva metsävaratieto on energiajakeen osalta epätarkkaa - energiapuun myynnin lisäarvon näyttäminen metsänomistajalle tilanteessa, jossa puusta saatava hinta on alhainen - perinteiset organisaatiot ovat olleet kymmeniä vuosia asiakasrajapinnassa ja asiakkuuksien saaminen tässä kokonaisuudessa on erityisesti uusille yrityksille haastavaa - metsänomistajat ovat iäkkäitä ja he myyvät puuta ja tekevät/teettävät metsänhoitotöitä varsin passiivisesti - uusien (usein kaupunkilaisten) metsänomistajien tavoittaminen ja heille sopivien palvelumallien luominen - metsävaratiedon tuottaminen ja jakelu kehitysvaiheessa; ei selvää kuvaa lopullisesta käytännön toimivuudesta; pienyritykset ovat olleet aiemmin heikommassa asemassa, kuin esim. metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset

11 11 Korjuu-, kuljetus- ja haketusyritykset - nykytilanteessa yritysten mahdollisuudet erottua kilpailutilanteessa pienet ja uudentyyppisten palvelumallien omaehtoinen tarjonta jokseenkin mahdotonta - kannattavuus ei ole erityisen hyvä - korjuuyritykset ovat hyvin pääomavaltaisia; koneet ovat kalliita, eikä niitä ole varaa seisottaa ja työn tuottavuuden pitäisi olla hyvä - epäsuhta sopimusneuvotteluissa; melko pienet korjuuyritykset neuvottelevat isojen yritysten kanssa; verkostoituminen voi olla tässä suhteessa mahdollisuus koneyrittäjille - iso yrittäjäriski, yrittäjän oma rooli liian merkittävä - työvoiman saatavuus/pysyvyys - korjuuolojen vaihtelu; ilmastonmuutos lisää korjuuolojen suhteen huonojen talvien määrää - kyky mukautua markkinatilanteeseen; esim. Venäjän tuonti voi lohkaista merkittävän osan energiapuumarkkinoista; löytyykö korvaavaa työtä? - vaativat työolosuhteet Lämpöyrittäjät - raaka-aineen haltuun saanti - raaka-aineen hinnoittelumallin keskeneräisyys ja laadun vaihtelu - pääomavaltaisuus - tiukasti paikkaan sidottua liiketoimintaa - usein vain yksi asiakas, yhdessä pääomavaltaisuuden kanssa johtaa heikkoon neuvotteluasemaan - valtiovallan energiapoliittiset päätökset Innovatiiviset ja osaamislähtöiset yritykset; näitä voi periaatteessa olla kaikissa käytännön arvoketjun toiminnoissa - millä aikajänteellä ideasta syntyy liiketoimintaa - rahoitus - tekijänoikeuskysymykset - alalla olevien toimijoiden (asiakkaiden) jäykkyys - kilpailu olemassa olevien teknologioiden ja toimintamallien kanssa - uskottavuuden luominen erityisesti isojen toimijoiden keskuudessa

12 12 - myynti-/asiakastyöskentelyn osaaminen - oikeanlainen asiantuntijatuki - tuotteistaminen - osaavan ja motivoituneen henkilökunnan saaminen - kansainvälistymisen osaaminen - referenssien puute 4. Yritysten verkottumisen hyödyt ja haitat Yritykset tyypillisesti toimivat sekä verkostossa/verkostoissa että niiden ulkopuolella. Verkostoiden rooli on usein lisäarvoa tuova. Verkostoon kuuluminen ei useinkaan ole ydinliiketoiminnan kannalta strategisessa asemassa. Kaikki verkostoilla tavoiteltavat hyödyt tähtäävät parempaan liiketoiminnalliseen tulokseen. Verkostoon liittymisestä voi olla yritykselle mm. seuraavia hyötyjä: - kapasiteetin kasvattaminen; kyetään vastaamaan suurempiin tarjouspyyntöihin - kapasiteetin jakaminen; esim. yhteisiä toimitiloja, koneita ja laitteita, työvoima voi siirtyä yritysten välillä - palveluiden monipuolistaminen; esim. yhden luukun periaate - osaamispohjan laajentaminen ja syventäminen - uskottavuuden lisääntyminen; verkosto jo sinällään toimii jäsentensä arvioijana - markkinoinnin laajentaminen; esim. kaikki myyvät periaate - parhaiden käytäntöjen jakaminen verkostossa - yhteisostot; tavoitteena paljousalennus - kehittämistoiminnan tehostaminen - toimitusvarmuuden lisääntyminen Verkostosta voi olla myös haittaa, esimerkiksi: - jäykkyys; verkoston toimintamalli ei välttämättä sovi asiakkaalle - intressiristiriidat; yksittäinen yritys voisi tehdä kannattavamman kaupan verkoston ulkopuolella - kilpailun lisääntyminen; verkosto voi lisätä kilpailua, jos siinä on mukana useampia keskenään kilpailevia yrityksiä - talkootyön lisääntyminen

13 13 - osaamisen ei-toivottu siirtyminen yritykseltä toiselle 5. Verkostoyrityksen asiakkaat ja toimintamallit Metsäenergian verkostoyrityksen asiakkaana voivat olla metsänomistajat, julkisella rahoituksella pyörivät organisaatiot tai yritykset riippuen siitä, missä kohdassa arvoketjua verkosto toimii (kts. kuva 1). Asiakkuus voi olla ketjuuntunut / suora suhteessa tuotteen/palvelun loppukäyttäjään. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat pienemmät ketjuuntuneessa tilanteessa, koska myynnin määrä riippuu muista verkoston osapuolista. Ketjuuntunut asiakkuus voi olla myös vahvuus/välttämättömyys, jos yritys tarvitsee volyymia myyntiin ja sillä ei ole siihen itsellään resursseja. Verkoston merkitys ja odotukset yritykselle Ketjuyrittäjyys Yhteisyritys, Oy Franchising Osuuskunta Kumppanuus-/yhteistyösopimus Yhdistystoiminta Aluekehityshanke Ei yhteistyötä Sopimukseton yhteistyö Copyright Metsämonex Oy & Aventur Partners Oy Sitovuus Kuva 2. Verkostomuotoisen yrittämisen muodot. Mitä suurempi merkitys ja korkeammat odotukset asetetaan verkostolle, sitä sitovampi verkosto on yrityksen näkökulmasta.

14 14 Toistaiseksi yleisin verkostoitumisen muoto on ollut sopimukseton yhteistyö, jota tekevät käytännössä kaikki yritykset. Sopimuksettoman yhteistyön tunnusmerkkejä: - Yritykset haluavat säilyttää riippumattomuutensa. - Sopimuksettoman yhteistyön hallinta on helppoa ja joustavaa. - Edellyttää vahvaa luottamusta yritysten välillä. - Yritysten välillä ei välttämättä ole rahaliikennettä. Aluekehityshankkeet tarjoavat mm. yhteistä näkyvyyttä mm. verkkoportaalien, esitteiden, messuosastojen ja mainonnan muodossa. Osallistumalla hankkeisiin yritys voi mm. lisätä luotettavuuttaan ja saada kustannusetuja. Rekisteröityneiden yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki. Yhdistys valitsee jäsentensä keskuudesta hallituksen, joka puolestaan valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhdistykset järjestävät mm. yhteistä edunvalvontaa, tiedottamista, koulutusta, yhteisiä tapahtumia ja erilaisia verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ovat jo juridisesti sitovia sopimuksia verrattuna hankeyhteistyöhön ja yhdistystoimintaan. Sopimukset kirjoitetaan tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevaksi ja niihin sisällytetään ehdot, joiden mukaisesti yhteistyö voidaan lopettaa. Varsinaisen sopimuksen lisäksi voidaan laatia osapuolten hyväksymät toimintamallit/säännöt ja nimetä myös verkoston vetäjä. Osuuskunnan jäsenyyden perusajatus on samaan aikaan omistaa omaa yritystä ja käyttää sen palveluja. Osuuskunnassa tärkeintä ei ole sijoitetun pääoman tuotto vaan jäsenten palvelukyky. Osuuskunta palauttaa osan tuloksestaan harkintansa mukaan takaisin omistajajäsenilleen ns. ylijäämän palautuksena. Osuuskunta on jo metsäenergian alalla jonkin verran käytössä oleva verkostoitumisen muoto. Metsäenergiaosuuskunnissa omistajat ovat tyypillisesti metsänomistajia, jotka myös toimittavat puuta osuuskunnan omistamille lämpölaitoksille. Franchising yrittämisestä on olemassa yleiset toimintamallit, joiden pohjalta laaditaan tapauskohtaisesti yksilöidyt sopimukset. Suomen Franchising yhdistys määrittelee franchising toiminnan seuraavasti: Franchising on kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-antajan ja franchise-

15 15 ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta määriteltyjen ohjeiden mukaisesti sovitun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoimintakonseptia. Osakeyhtiönä toteutettu yhteisyritys on verkostoitumisen sitovin muoto. Osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki, jonka lisäksi osakkailla on mahdollisuus solmia keskinäistä toimintaa ohjaava osakassopimus. Korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, jossa päätösvalta jakaantuu osakkeiden omistusosuuksien suhteessa. Yhtiökokous nimeää hallituksen, jonka tärkeimpänä tehtävä yrityksen strategian määrittely ja valvoa strategian käytäntöön panoa. Usein hallituksen nimeämä toimitusjohtaja vastaa strategian toteuttamisesta operatiivisella tasolla. 6. Haastattelut 6.1 Referenssit muilta toimialoilta Selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 5 verkostotoimijaa metsäalan ulkopuolelta. Haastatteluja ei haluttu ohjata liiaksi, vaan haastateltaville annettiin mahdollisuus vapaaseen kommentointiin. Muutamia peruskysymyksiä oli kuitenkin mietitty etukäteen. Alla esitetään tiivistetysti haastateltavien esiin nostamat näkökohdat kysymyksittäin. Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenyritykselle? - lisää kauppaa silloin kun se kiinnostaa - kustannussäästöt - leveämmät hartiat; kapasiteetti, osaaminen, kontaktit - vinkkaaminen - yhteishankinnat - markkinoinnin apu - mahdolliset koulutukset - sähkösopimukset yhteishankintana - kokemusten vaihto

16 16 - keskustelufoorumi - yhteiset asiakkaat - lisäarvo oman yrityksen esittelyssä - työntekijäreservi - päällekkäisten investointitarpeiden optimointi - vaikuttavuus - koulutus- / kehityshankkeiden yhdistäminen - voimaa edunvalvontaan - näkyvyys - mahdollisuus vaikuttaa normeihin - uskottavuus - kehitystoiminta Kuinka verkosto näkyy julkisesti? - yhteinen esillä olo tapahtumissa - esitteet, myös englanniksi - yhteinen markkinointiketju - hankkeet - portaali - messunäkyvyys - yhteinen myyntimies - yhteiset vierailut yrityksiin/oppilaitoksiin - lehtiartikkelit Onko toiminta avointa verkoston sisällä? - pitkä historia ja yhdessä toiminta luo hyvän pohjan - kun ei kilpailla, avoimuus on mahdollista - yrityskulttuurisidonnainen - yhteiset säännöt edistävät avoimuutta - vetäjän rooli keskeinen avoimuuden näkökulmasta Verkoston vetäjän roolit? - vetäjä ehdottomasti oltava - kutsut, pöytäkirjat ja toiminnan koordinointi

17 17 - toiminnan perusedellytys, toisaalta myös kaikkien osakkaiden oltava itse aktiivisia - vetäjän nautittava verkoston luottamusta - vetäjällä oltava yritystuntemusta sekä yhteisten intressien tuntemusta Onko verkoston jäsenillä ja verkostolla sitova sopimus? - jäsenyys yhdistyksessä - yhteiset pelisäännöt Kehittämistarpeet - sisäinen tiedottaminen, tiedon kulku - tapaamisten lisääminen - pelisääntöjen selkeys - strategian päivittäminen - yhdessä kouluttautuminen - vastuiden/roolien jäsentäminen/täsmentäminen - työmäärän jakaminen - oma valvonta - sukupolvenvaihdosten haltuun otto - kv. kauppaa lisää - messuilla ym. verkostot taka-alalle, yritykset keulille - verkostosta osakeyhtiöksi - verkostoon selkeästi veturiyritys - toiminnan aktiivisuuden ylläpitäminen - verkosto on tukipilari, ei voi olla liian hallitseva 6.2 Metsäenergia-alan haastattelut Metsäenergia-alalta haastateltiin yhteensä 10 toimijaa. Haastatteluissa käytettiin samoja kysymyksiä kuin muiden toimialojen haastatteluissa. Esille nostetut asiat on tässä ryhmitelty sen mukaisesti, millaista verkostoa kommentit lähinnä koskevat. Osa kommenteista on esitetty yleisellä tasolla ja ne koskevat kaikkia verkostotyyppejä.

18 Aluekehityshanke - mahdollistanut vetäjän palkkaamisen verkostoille - mahdollistanut kv. toiminnan - luonteva kanssakäyminen tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa - aluekehitysvaroin toteutettu hanke ollut hyvä markkinointikanava - kustannusten jakaminen - toiminta alkanut lähinnä yhteisen näkymisen ja markkinoinnin merkeissä ja fyysinen toiminta verkostona käynnistymässä, verkosto tehnyt ensimmäiset kaupat - verkoston avulla voi kasvattaa toimialuetta - partneri tuuraajaksi verkoston kautta Osuuskunta Haasteita - maantieteellinen rajautuminen - muutosten läpi vienti - halu riskinottoon rajallinen - tulonjaon oikeudenmukaisuus puukauppatilin ja lämpölaitosten välillä Tuloksia - osuuskuntien ansiosta syntynyt monia lämpölaitoksia - osuuskunta voisi perustaa osakeyhtiön vaikkapa lämpölaitosten hoitoon Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenille? - parempi hinta puulle, paremmat markkinat, maksetaan jälkitiliä, palkitaan aktiivisuudesta toimitetun mottimäärän mukaisesti, hallitus kokouksessaan määrittelee jälkitilin tason - metsänhoito, 99% raaka-aineesta riukumetsistä - hyvän tekeminen : hiilen sidonta, paikallistalouden edistäminen

19 19 - verkostosta lisäarvoa haettaessa rahoitusta - osuuskunnassa metsänomistajilla vakuuksia ja pääomaa - tarjoaa osalle osakkaista päätoimista/lähes päätoimista työtä; esim. hakeyrittäjiä ja lämpölaitosten hoitajia - lisää liiketoimintaa, parempi tulos - lisää volyymia ja uskottavuutta - mieluummin koko ketju hallintaan - uutta liiketoimintaa - ympärivuotista työtä, kesällä energiapuuhakkuita - varmuutta investointeihin Kuinka verkosto näkyy? - hanketoimintaan osallistumisen kautta myös kv. näkyvyyttä - verkkosivut Onko toiminta avointa? Onko avoimuudesta jotenkin huolehdittu? - tiedotus hoidettu keskitetysti jäsenten suuntaan - asiakaspalautetta on kerätty ja sisäistä ilmapiiriä seurattu Onko verkostolla nimetty vetäjä ja kuinka koette vetäjän roolin verkoston toimivuuden näkökulmasta? - ei varsinaista toimitusjohtajaa, neuvottelut hallituksen PJ:n kanssa - tehtävät kuitenkin tarkasti määritelty ja organisaatiokaaviokin on Onko verkoston ja jäsenten välillä sopimus? - metsänomistajat liittyneet jäseneksi - osuuskunnan hallitus käsittelee hakemukset liittymismaksu ja 200 osuusmaksu, osuusmaksu palautetaan jos irrottautuu Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - peittopaperin hankinta maakunnallisena yhteishankintana - raaka-ainehankinnassa ja haketuksessa yhteistyötä toisen osuuskunnan kanssa

20 20 - lämpölaitosten hoidossa yhteistyötä toisen osuuskunnan kanssa - tiedon vaihto laitteisiin liittyen - opinnäytetyö tulossa Muuta - verkostojen on synnyttävä osakkaiden omasta halusta - yksilöiden merkitys ja kemioiden sopivuus - verkosto nähtävä tiimityönä, josta ei välttämättä tule pikavoittoja Osakeyhtiö Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenyrityksille? - jäsen = omistaja - koneyrittäjäomistaminen tuonut joitakin suhteita - iso porukka tarjoaa paremman alkupääoman - toiminnan monipuolistaminen ja volyymien kasvu - pienen yrittäjän rahkeet ei yksin riitä lähestyä isoja toimijoita tarjouksissa - operatiivinen yhteistyö koneyrittäjien välillä - pienten yritysten kannalta alkuvaiheessa verkosto ollut tärkeä - korjuuyrittäjä saa heti rahat hakkuusta; varastoihin liittyvä riski siirtyy yksittäiseltä yrittäjältä verkostolle - raaka-aineen hankintaan volyymia - kumppani mukana taloudellisessa vastuun kannossa (rahaa kiinni paljon kasoissa) - lisää lisäarvoa: laajentaminen metsänomistajapalveluihin ja lämpöyrittämiseen - de minimis rajat ei pauku niin helposti Kuinka verkosto näkyy? - verkkosivut - esitteet

21 21 Onko toiminta avointa? Onko avoimmuudesta jotenkin huolehdittu? - osakkaat kilpailevat myös keskenään - ostetaan myös ulkoa palveluita - tarjouspyyntöjen toteutuksesta sovitaan tiedossa olevan ja sopivan toteuttajan kanssa Onko verkostolla nimetty vetäjä ja kuinka koette vetäjän roolin verkoston toimivuuden näkökulmasta? - verkostomainen toiminta on helppo käynnistää, mutta osakkaiden aktivointi muuhunkin kuin omistamiseen on ollut haasteellista; verkostopäivä suunnitteilla - vaatii enemmän johtamista kuin normaali yritys Onko verkoston ja jäsenyrityksen välillä sopimus? - kirjalliset sopimukset - yhtiöjärjestys - osakassopimus Millaisia kehittämistarpeita olette huomannut? - metsävaratieto ja metsänomistajapalveluiden kehittäminen avainasemassa, jos jatketaan kasvua - puu on riittänyt, tällä volyymilla puunhankinta on toiminut - keskitytään liiaksi korjuuseen, kuljetukseen ja haketukseen Yleisiä kommentteja Hyvän metsäenergiaverkoston ominaisuuksia - hyvän verkoston osakkaiden määrä on rajallinen - pienempi ydinjoukko sitoutuu paremmin - osakkailla oltava halu verkoston luomiseen - aidot verkostokumppanit samaa kokoluokkaa Metsänomistajien näkökulmasta katsottuna - ongelmana kysynnän epäjatkuvuus

22 22 - energiapuun hankinta yhdistettävä muuhun puunhankintaan - volyymia saatava selvästi lisää, jotta homma kokonaisuutena järkevää - parempi hinta energiapuusta, jos verkoston tehostaa energiapuun hankintaan - metsäenergia on sivutuotebisnes Verkostoideoita - Metsäkeskuksen koordinoima avoin metsävara/-inventointiverkosto (idea Metsäkeskuksen ulkopuolelta) - hankkeiden kokoa suuremmaksi - toimijat mukaan tapapuolisesti tiedon hyödyntäjäksi jo inventointihankkeita suunniteltaessa; vrt. ilmakuvien yhteishankinnat 7. Nelikenttäanalyysi metsäenergia-alan pienyritysten verkostolle Metsänergialan pienyrittäjistä koostuvan verkoston strategisia vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia analysoitiin selvityksen tekijöiden osaamisen ja aiemman kokemuksen sekä tässä selvityksessä kerätyn tiedon pohjalta (kuva 3). Nämä strategiset näkökulmat ja niiden tapauskohtaiset painotukset ratkaisevat, kuinka yritykset suhtautuvat verkostoihin. Nelikenttäanalyysin kohdeverkosto on muutaman yrityksen/rajatun toimijajoukon muodostama tiivis verkosto, koska tällaisille verkostoille nähtiin selvityksessä Pohjois-Karjalassa parhaat edellytykset. Verkosto voi olla järjestäytynyt millä tahansa tavalla (kts. kuva 2) ja se voi sijoittua mihin tahansa käytännön arvoketjun (kts. kuva 3) kohtaan. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat saavat erilaisissa järjestäytymisen malleissa erilaisia painotuksia. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että mitä vahvempi verkostoitumisen aste on (kts. kuva 2), sitä voimakkaampana myös nelikenttäanalyysissä tunnistetut vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat voivat realisoitua.

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

PUUENERGIATOIMISTOhanke

PUUENERGIATOIMISTOhanke PUUENERGIATOIMISTOhanke HANKKEEN TAVOITTEET Mm: Energiapuun logistiikan ja verkostoyhteistyön kehittäminen ensijalostusprosessien kehittäminen. terminaalitoiminnan selvitys selvittää metsähakkeen kuivauksen/

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila Metsäkeskus Pohjois-Karjala PUUENERGIANEUVONTA metsäkeskuksissa käytännön esimerkkejä Lämpöyrittäjyyden kehittyminen Lähde: TTS 2008 Pilkeyrittäminen verkossa

Lisätiedot

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran Taustakysymyksiä: Liite 2 1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran 2 Millainen on roolinne osuuskunnan toiminnassa? 1. hallituksen jäsen/ varajäsen

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Puuhallikumppanit. Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä. Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi

Puuhallikumppanit. Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä. Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi Puuhallikumppanit Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi Suomen Metsäkeskus Maakunnallisesta valtakunnalliseksi 2012 Julkiset palvelut/ Metsäpalvelut Metsälait

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous

09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous 09.12.2014 Ylimääräinen yhtiökokous Hallituksen täydentäminen Hallitus ehdottaa, että hallitusta täydennetään uudella jäsenellä ja että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan KTM, CEFA Saga Forss (s. 1969).

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot