Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa

Transkriptio

1 Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa Jouni Pykäläinen Metsämonex Oy Länsikatu Joensuu puhelin: sähköposti: Kari Pulkkinen Aventur Partners Oy

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Selvityksen tavoite Metsäenergiaan liittyvät muutosvoimat Ilmasto- ja energiapolitiikka Puukuidun kysynnän kehitys Metsäenergiaketjun kannattavuus Yksityismetsätalouden organisaatiomuutos Pienyritysten haasteet metsäenergia-alalla Yritysten verkottumisen hyödyt ja haitat Verkostoyrityksen asiakkaat ja toimintamallit Haastattelut Referenssit muilta toimialoilta Metsäenergia-alan haastattelut Aluekehityshanke Osuuskunta Osakeyhtiö Yleisiä kommentteja Nelikenttäanalyysi metsäenergia-alan pienyritysten verkostolle Yhteenveto metsäenergiaverkostojen edellytyksistä...23 Liite 1. Haastatellut yritykset ja henkilöt...27

3 3 Tiivistelmä Työssä selvittiin, millaisille metsäenergia-alan pienyritysten verkostoille nähdään tässä vaiheessa/lähitulevaisuudessa toimintaedellytyksiä Pohjois-Karjalassa. Tavoitteen saavuttamiseksi (a) käytiin läpi yritysten verkostoitumisen potentiaaliset hyödyt ja haitat yleisellä tasolla, (b) haastateltiin Pohjois-Karjalan metsäenergiasektorin toimijoita ja (c) tehtiin yhteenveto koostetun ja kerätyn tiedon pohjalta. Työ sisältää myös analyysin metsäenergia-alan pienyrityksen verkostoitumisen strategisista vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Kaiken kaikkiaan toteutettu työ palvelee metsäenergia-alan pienyrittäjiä/sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia, hanketoimijoita, kehitysyhtiöitä ja rahoittajia. Yritysten verkostoitumisen edellytykset ovat metsäenergia-alalla lähtökohtaisesti melko lailla samanlaiset eri puolella Suomea. Liiketoiminnan lainalaisuudet ovat samat kaikkialla ja toimintaympäristökin on homogeenisen kansallisen politiikan takia kaikilla alueilla jokseenkin samanlainen. Maakunnissa toimii tyypillisesti pari valtakunnallista toimijaa, muutama isompi alueellinen toimija ja kasvava joukko paikallisia toimijoita. Haastattelemalla nimenomaan maakunnallisia toimijoita haluttiin kuitenkin varmistaa maakunnallisen näkökulman mukaan tuleminen. Metsäenergiaalan laaja tutkimus-, kehitys- ja koulutussektori on selkeästi Pohjois-Karjalainen erityispiirre, joka tukee osaamislähtöisten yritysverkostojen/niiden osien syntyä. Selvitys nosti esille keskeisiä periaatteita, jotka kannattaa ottaa huomioon metsäenergiaverkostojen toimintaa kehitettäessä ja mahdollisia uusia verkostoja mietittäessä. Tärkeimmät viisi periaatetta ovat: (i) Verkostojen kehittämistarpeet ovat vahvasti kytköksissä verkoston elinkaareen. Verkostot ovat hyvin erilaisia ja asettavat itse toimintansa tavoitteet. Kehittämistarpeita ei siksi voi verrata mihinkään normiverkostoon. (ii) Verkostojen todellinen lisäarvo kytkeytyy liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Tämä tavoite toteutuu myynnin määrän kasvun ja/tai kustannustehokkuuden kautta. (iii) Verkostojen rakentamisen marssijärjestyksen on palveltava nimenomaan verkoston osakkaita. Toimiva verkosto rakentuu jäsenten tutustumisen ja sitä kautta muodostuvan luottamuksen kautta. Hankerahoitukset voivat luoda tähän otollisia

4 4 puitteita. (iv) Vetäjän rooli on haasteellinen ja sille on myös kovat odotukset. Verkostoissa on syytä miettiä keinoja vetäjän motivointiin ja sitouttamiseen. Esim. hankerahoitus vetäjän palkkaan ei vielä sellaisenaan välttämättä riitä, jos vetäjälle ei koidu itselleen hyötyä verkoston menestyksestä. (v) Verkoston sisäinen kilpailu voi toteutuessaan muodostua ongelmaksi verkoston toimivuuden kannalta. Esim. haastateltujen metsäenergia-alan yritysten joukossa ei ole tahtotilaa laajoihin ja avoimiin ( kaikki halukkaat mukaan ) verkostoihin. Muutaman yrityksen muodostamille verkostoille nähdään kovastikin tarvetta ja tällaisia verkostoja on jo syntynytkin.

5 5 1. Selvityksen tavoite Työssä tarkasteltava käytännön arvoketju ulottuu metsästä ja tuhkan/biomassojen jälkikäsittelyyn saakka (kuva 1), mutta esim. lämpölaitosten ja jälkikäsittely-yritysten toiminta energiamarkkinoilla ei kuulu selvityksen piiriin. Verkostot voivat toimia metsäenergian käytännön arvoketjussa vaakatasossa, pystysuorassa tai molempia. Työ palvelee metsäenergia-alan pienyrittäjiä/sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia, hanketoimijoita, kehitysyhtiöitä ja rahoittajia Toinen työn rajaus liittyy yritysten kokoon. Suuryritykset jätetään työn ulkopuolelle, koska ne tyypillisesti muodostavat itsenäisesti omat verkostonsa ja toisaalta voivat myös hankkia palveluita tämän selvityksen kohteena olevilta verkostoilta. Suuryritykset ovat mukana kokonaisarvoketjussa (kuva 1), koska niiden rooli on raaka-ainevirtojen kannalta hyvin keskeinen. Myöskään metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus eivät ole selvityksen tarkoittamien verkostojen piirissä aktiivisina verkostojen osapuolina, koska niiden tulee lainsäädännöllisen asemansa vuoksi suhtautua tasapuolisesti muihin toimijoihin. Ne eivät siis voi liittoutua yksittäisten toimijoiden kanssa. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys voivat kuitenkin olla verkostojen asiakkaita ja ne voivat esim. hankkia verkostoilta alihankintapalveluita omiin toimintoihinsa. Lisäksi metsäkeskuksella on erityisesti jatkossa merkittävä rooli metsävaratietojen ylläpitäjänä ja välittäjänä kaikille metsäalan toimijoille, myös metsäenergia-alan verkostoyrityksille. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys ovat suuryritysten tapaan mukana kokonaisarvoketjussa, vaikka ne eivät olekaan potentiaalisia yritysverkostojen osapuolia.

6 6 Käytännön arvoketju Metsä Metsävaratiedon tuottaminen ja tietokannat Metsäkeskus, inventointiyritykset, MHY, metsäpalveluyrittäjät Pohjois-Karjalan metsäenergiasektori T&K&Koulutus Itä-Suomen ylipisto Metsänomistajapalvelut Metsäkeskus, MHY, mp-yrittäjät, metsäteollisuus, Metsähallitus Asiatuntijat METLA Korjuu ja kuljetus koneyrittäjät, autoilijat Biomassojen varastointi ja esikäsittely hakeyritykset, terminaalit, kemian alan yritykset Puutuotteiden, sellun ja paperin valmistus metsä- ja puuteollisuus Kehitysyhtiöt PKKY AMK Tapio MHY Metsäkeskus Purun, lastujen, kuoren ym. energiajakeen keräys metsä- ja puuteollisuus Pelletit, briketit, nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet energiayritykset, metsä- ja puuteollisuus Tilitoimistot Laitevalmistajat ja -kauppiaat Poltto ja muut käyttötarkoitukset lämpöyrittäjät, energiayritykset, kunnat, metsä- ja puuteollisuus Jätteen käsittely ja hyödyntäminen lannoiteyritykset, kemian alan yritykset, maanrakennus Asianajotoimistot Ohjelmistopalvelut Asiantuntijat Korjaus ja huolto Tukitoiminnot Energiaa Copyright Metsämonex Oy & Aventur Partners Oy Kuva 1. Pohjois-Karjalan metsäenergiasektori. 2. Metsäenergiaan liittyvät muutosvoimat Metsäenergiaan liittyvä yrittäminen kytkeytyy tällä hetkellä nopeasti muuttuvaan ja epävarmaankin metsä- ja energiasektorin toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä merkittävimmiksi metsäenergiamarkkinoihin vaikuttavista muutosvoimista nähdään kansainväliset ilmastotavoitteet ja siihen liittyvä ilmasto- ja energiapolitiikka, kansainvälinen puukuidun markkinoiden kehitys, metsäenergiaketjun kannattavuuden kehitys sekä Suomen metsäsektorin tarpeet tehostaa julkisen tuen käyttöä ja edistää yrittäjyyttä.

7 7 2.1 Ilmasto- ja energiapolitiikka EU edellyttää uusiutuvan energian osuuden nostamista 28 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnan tasolla on puhuttu energiaksi käytettävän puuaineksen määrän nostamisesta nykyisestä viidestä miljoonasta kuutiometristä miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä (Esim. Kauppalehti 61/2010). Kansainväliset ilmastotavoitteet jalkautuvat elinkeinotoimintaan lähinnä metsäenergian tuottamiseen liittyvinä tukina ja aluekehitysrahoituksena. Tällä hetkellä käytössä olevia tukia ovat KEMERA tuet energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä investointituet lämpölaitoksiin. Energiapuun hankintaketjuun ei ole saatavilla investointitukia. Tuilla sinällään on metsäenergialle hyvin tärkeä merkitys; ilman KEMERA tukea nykyisen kaltainen hakeketju ei olisi kannattava. Aluekehityshankkeiden rooli on ollut hyvinkin keskeinen metsäenergian alkutaipaleella. Esim. metsäkeskuksissa on kautta maan ollut aktiivista hanketoimintaa metsäenergian edistämiseksi. Lisäksi tutkimus- ja oppilaitokset ovat koordinoineet ja olleet mukana toteuttamassa suurta joukkoa metsäenergiahankkeita. Viimeisimmät energiapoliittiset ratkaisut viestivät vahvaa hallituksen ja eduskunnan tahtotilaa nostaa uusiutuvan energian osuus EU:n edellyttämälle tasolle. Kokonaisuutena ottaen hallituksen esitykseen sisältyvät kahden ydinvoimalaluvan ja mittavan uusiutuvan energian tuotannon tuki periaatteessa lisäisivät jatkossa metsien käytön intensiteettiä ja pitäisivät yllä myös merkittävää energian raakaaineeksi sopivaa metsäteollisuuden sivutuotevirtaa. Tämän selvityksen valmistumisen hetkellä ollaan miettimässä, kuinka hallituksen esittämä uusiutuvan energian tukipaketti toteutetaan käytännössä. Uudistuksella on hyvin merkittävä vaikutus siihen, mihin suuntaan metsäenergian korjuu ja käyttö lähtevät kehittymään. Mikään tukipolitiikka ei kuitenkaan poista yritysten oman strategisen suunnittelun ja toimintojen optimaalisen organisoinnin merkitystä. Tuet luovat vain puitteita ja yritysten on itse ratkaistava liiketoimintamalleihinsa ja niiden käytännön toteutukseen liittyvät kysymykset.

8 8 2.2 Puukuidun kysynnän kehitys Puukuidun tuottamisessa Etelä-Amerikan ja Aasian merkitys kasvaa, mutta suomalaisellekin kuidulle on myös jatkossa kysyntää. Metsäteollisuudella on Suomessa laadukasta kapasiteettia ja Suomeen liittyvät maariskit ovat pienet. Suomen metsävarat kasvavat koko ajan ja tilaa myös puun energiakäytölle on. Metsäenergian raaka-ainepohjassa ongelmana ei niinkään ole puun riittävyys, vaan raaka-aineen haltuun saanti. Metsänomistajat ovat iäkkäitä ja he myyvät puuta ja tekevät/teettävät metsänhoitotöitä varsin passiivisesti (METLAn uutiskirje, ). Lisäksi energiapuun hinta ei saisi olla kovin korkea, jotta metsäenergia olisi kilpailukykyistä. 2.3 Metsäenergiaketjun kannattavuus Metsästä kerättävän energiapuun (latvusmassa, energiaranka ja kannot) kysyntätilanne on toistaiseksi vaihdellut voimakkaasti metsäteollisuuden suhdanteiden mukana. Latvusmassan ja kantojen keruu onnistuu silloin, kun ainespuukauppa käy. Toisaalta esim. vuoden 2009 aikana korjuu kohdistui normaalia vahvemmin pieniläpimittaiseen energiapuuhun metsänhoitokohteilla, koska ainespuukauppa oli varsin vähäistä. Energiarangan tekemisen kannattavuus on ollut heikompaa kuin ainespuun hakkuun, mutta sillä on silti ollut yrittäjien kassavirran näkökulmasta tärkeä merkitys (Metsälehti 6/2010, Koneyrittäjät, Simo Jaakkola). Yhtenä mahdollisuutena on tuotu esille tukien uudelleen suuntaaminen sinne, missä työn tuottavuus suurempien energiapuukertymien ansiosta on parempi. Myös tällä hetkellä mietinnässä oleva hallituksen esitys on näillä linjoilla. Hakkeen hintaa lämpölaitoksella ei ole kovin helppoa laskea entisestään. Nykymuotoisen korjuu-kuljetus-haketusketjun kustannuksia on todennäköisesti melko vaikeaa karsia enempää. Jos kustannuksia kuitenkin voidaan alentaa, niin tämä hyöty pitää viedä koneyritysten tuloksiin, koska puunkorjuun kannattavuus on kokonaisuutenakin ottaen haasteellinen. Lisäksi paineet metsänomistajille maksettavasta energiapuun kantorahasta ovat kasvamaan päin sitä mukaa, kun liikevaihto metsäenergian myynnissä kasvaa.

9 9 Metsäenergiaan panostavien korjuu-, kuljetus- ja haketusyritysten on syytä kartoittaa mahdollisuuksiaan myös perinteisen toimintansa ulkopuolelta, jotta ne voisivat parantaa tuloskuntoaan. Tämä voi tarkoittaa mm. uudentyyppistä organisoitumista ja uudenlaisia liiketoimintamalleja ja tällaisesta kehityksestä onkin jo nähtävissä ensimmäisiä merkkejä. 2.4 Yksityismetsätalouden organisaatiomuutos Kotimaiset metsäsektorin tarpeet tehostaa julkisen tuen käyttöä ja lisätä alan kilpailua näkyvät yksityismetsätalouden organisaatioiden ja toimintamallien uudistuksina: - Alueelliset metsäkeskukset ovat yhdistymässä koko valtakunnan kattavaksi organisaatioksi. - Valtion varoin kerättävän metsävaratiedon käyttöä ollaan tehostamassa. - Valtionavun ja veroluonteisten maksujen selkeä eriyttäminen metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten liiketoiminnasta on alkamassa. Metsäenergiayritysten näkökulmasta yksityismetsätalouden organisaatiomuutos parantaa toimintaedellytyksiä. Valtionaputoiminta näyttäisi olevan kehittymässä aidosti yrityksiä palvelevaan suuntaan. Organisaatiouudistuksen myötä nykyistä useammat palveluntarjoajat ovat esillä ja yhteydessä metsänomistajiin päin ja tämä osaltaan lisännee myös perinteisten organisaatioiden aktiivisuutta. Organisaatiouudistus edistää myös uusien palvelumallien syntymistä.

10 10 3. Pienyritysten haasteet metsäenergia-alalla Alla esitetään selvityksen tekijöiden analyysi pienyritysten haasteista metsänergialalla. Haasteet on luetteloitu kuvan 1 mukaisen käytännön arvoketjun jäsentelyä noudattaen. Metsien inventointi - Metsien inventointi on vahvasti valtion tukemaa toimintaa ja tuki kanavoituu pääasiassa metsäkeskukselle - MHY tai yksityinen metsäpalveluyritys voi käytännössä tehdä yksityismetsien inventointia ainoastaan metsäkeskuksen alihankkijana - jatkossakin inventoinnista vastannee pääasiassa metsäkeskus, mutta metsävaratieto tuotaneen nykyistä tehokkaammin ja laajemmin toimijoiden saataville - metsäkeskukset tuottavat tiedon tietokantoihinsa entistä enemmän kaukokartoitustekniikoilla, mikä tarkoittaa liiketoimintamahdollisuuksia lähinnä korkean osaamisen inventointiyrityksille ja niiden alihankkijoille Metsänomistajapalvelut - olemassa oleva metsävaratieto on energiajakeen osalta epätarkkaa - energiapuun myynnin lisäarvon näyttäminen metsänomistajalle tilanteessa, jossa puusta saatava hinta on alhainen - perinteiset organisaatiot ovat olleet kymmeniä vuosia asiakasrajapinnassa ja asiakkuuksien saaminen tässä kokonaisuudessa on erityisesti uusille yrityksille haastavaa - metsänomistajat ovat iäkkäitä ja he myyvät puuta ja tekevät/teettävät metsänhoitotöitä varsin passiivisesti - uusien (usein kaupunkilaisten) metsänomistajien tavoittaminen ja heille sopivien palvelumallien luominen - metsävaratiedon tuottaminen ja jakelu kehitysvaiheessa; ei selvää kuvaa lopullisesta käytännön toimivuudesta; pienyritykset ovat olleet aiemmin heikommassa asemassa, kuin esim. metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset

11 11 Korjuu-, kuljetus- ja haketusyritykset - nykytilanteessa yritysten mahdollisuudet erottua kilpailutilanteessa pienet ja uudentyyppisten palvelumallien omaehtoinen tarjonta jokseenkin mahdotonta - kannattavuus ei ole erityisen hyvä - korjuuyritykset ovat hyvin pääomavaltaisia; koneet ovat kalliita, eikä niitä ole varaa seisottaa ja työn tuottavuuden pitäisi olla hyvä - epäsuhta sopimusneuvotteluissa; melko pienet korjuuyritykset neuvottelevat isojen yritysten kanssa; verkostoituminen voi olla tässä suhteessa mahdollisuus koneyrittäjille - iso yrittäjäriski, yrittäjän oma rooli liian merkittävä - työvoiman saatavuus/pysyvyys - korjuuolojen vaihtelu; ilmastonmuutos lisää korjuuolojen suhteen huonojen talvien määrää - kyky mukautua markkinatilanteeseen; esim. Venäjän tuonti voi lohkaista merkittävän osan energiapuumarkkinoista; löytyykö korvaavaa työtä? - vaativat työolosuhteet Lämpöyrittäjät - raaka-aineen haltuun saanti - raaka-aineen hinnoittelumallin keskeneräisyys ja laadun vaihtelu - pääomavaltaisuus - tiukasti paikkaan sidottua liiketoimintaa - usein vain yksi asiakas, yhdessä pääomavaltaisuuden kanssa johtaa heikkoon neuvotteluasemaan - valtiovallan energiapoliittiset päätökset Innovatiiviset ja osaamislähtöiset yritykset; näitä voi periaatteessa olla kaikissa käytännön arvoketjun toiminnoissa - millä aikajänteellä ideasta syntyy liiketoimintaa - rahoitus - tekijänoikeuskysymykset - alalla olevien toimijoiden (asiakkaiden) jäykkyys - kilpailu olemassa olevien teknologioiden ja toimintamallien kanssa - uskottavuuden luominen erityisesti isojen toimijoiden keskuudessa

12 12 - myynti-/asiakastyöskentelyn osaaminen - oikeanlainen asiantuntijatuki - tuotteistaminen - osaavan ja motivoituneen henkilökunnan saaminen - kansainvälistymisen osaaminen - referenssien puute 4. Yritysten verkottumisen hyödyt ja haitat Yritykset tyypillisesti toimivat sekä verkostossa/verkostoissa että niiden ulkopuolella. Verkostoiden rooli on usein lisäarvoa tuova. Verkostoon kuuluminen ei useinkaan ole ydinliiketoiminnan kannalta strategisessa asemassa. Kaikki verkostoilla tavoiteltavat hyödyt tähtäävät parempaan liiketoiminnalliseen tulokseen. Verkostoon liittymisestä voi olla yritykselle mm. seuraavia hyötyjä: - kapasiteetin kasvattaminen; kyetään vastaamaan suurempiin tarjouspyyntöihin - kapasiteetin jakaminen; esim. yhteisiä toimitiloja, koneita ja laitteita, työvoima voi siirtyä yritysten välillä - palveluiden monipuolistaminen; esim. yhden luukun periaate - osaamispohjan laajentaminen ja syventäminen - uskottavuuden lisääntyminen; verkosto jo sinällään toimii jäsentensä arvioijana - markkinoinnin laajentaminen; esim. kaikki myyvät periaate - parhaiden käytäntöjen jakaminen verkostossa - yhteisostot; tavoitteena paljousalennus - kehittämistoiminnan tehostaminen - toimitusvarmuuden lisääntyminen Verkostosta voi olla myös haittaa, esimerkiksi: - jäykkyys; verkoston toimintamalli ei välttämättä sovi asiakkaalle - intressiristiriidat; yksittäinen yritys voisi tehdä kannattavamman kaupan verkoston ulkopuolella - kilpailun lisääntyminen; verkosto voi lisätä kilpailua, jos siinä on mukana useampia keskenään kilpailevia yrityksiä - talkootyön lisääntyminen

13 13 - osaamisen ei-toivottu siirtyminen yritykseltä toiselle 5. Verkostoyrityksen asiakkaat ja toimintamallit Metsäenergian verkostoyrityksen asiakkaana voivat olla metsänomistajat, julkisella rahoituksella pyörivät organisaatiot tai yritykset riippuen siitä, missä kohdassa arvoketjua verkosto toimii (kts. kuva 1). Asiakkuus voi olla ketjuuntunut / suora suhteessa tuotteen/palvelun loppukäyttäjään. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat pienemmät ketjuuntuneessa tilanteessa, koska myynnin määrä riippuu muista verkoston osapuolista. Ketjuuntunut asiakkuus voi olla myös vahvuus/välttämättömyys, jos yritys tarvitsee volyymia myyntiin ja sillä ei ole siihen itsellään resursseja. Verkoston merkitys ja odotukset yritykselle Ketjuyrittäjyys Yhteisyritys, Oy Franchising Osuuskunta Kumppanuus-/yhteistyösopimus Yhdistystoiminta Aluekehityshanke Ei yhteistyötä Sopimukseton yhteistyö Copyright Metsämonex Oy & Aventur Partners Oy Sitovuus Kuva 2. Verkostomuotoisen yrittämisen muodot. Mitä suurempi merkitys ja korkeammat odotukset asetetaan verkostolle, sitä sitovampi verkosto on yrityksen näkökulmasta.

14 14 Toistaiseksi yleisin verkostoitumisen muoto on ollut sopimukseton yhteistyö, jota tekevät käytännössä kaikki yritykset. Sopimuksettoman yhteistyön tunnusmerkkejä: - Yritykset haluavat säilyttää riippumattomuutensa. - Sopimuksettoman yhteistyön hallinta on helppoa ja joustavaa. - Edellyttää vahvaa luottamusta yritysten välillä. - Yritysten välillä ei välttämättä ole rahaliikennettä. Aluekehityshankkeet tarjoavat mm. yhteistä näkyvyyttä mm. verkkoportaalien, esitteiden, messuosastojen ja mainonnan muodossa. Osallistumalla hankkeisiin yritys voi mm. lisätä luotettavuuttaan ja saada kustannusetuja. Rekisteröityneiden yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki. Yhdistys valitsee jäsentensä keskuudesta hallituksen, joka puolestaan valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhdistykset järjestävät mm. yhteistä edunvalvontaa, tiedottamista, koulutusta, yhteisiä tapahtumia ja erilaisia verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ovat jo juridisesti sitovia sopimuksia verrattuna hankeyhteistyöhön ja yhdistystoimintaan. Sopimukset kirjoitetaan tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevaksi ja niihin sisällytetään ehdot, joiden mukaisesti yhteistyö voidaan lopettaa. Varsinaisen sopimuksen lisäksi voidaan laatia osapuolten hyväksymät toimintamallit/säännöt ja nimetä myös verkoston vetäjä. Osuuskunnan jäsenyyden perusajatus on samaan aikaan omistaa omaa yritystä ja käyttää sen palveluja. Osuuskunnassa tärkeintä ei ole sijoitetun pääoman tuotto vaan jäsenten palvelukyky. Osuuskunta palauttaa osan tuloksestaan harkintansa mukaan takaisin omistajajäsenilleen ns. ylijäämän palautuksena. Osuuskunta on jo metsäenergian alalla jonkin verran käytössä oleva verkostoitumisen muoto. Metsäenergiaosuuskunnissa omistajat ovat tyypillisesti metsänomistajia, jotka myös toimittavat puuta osuuskunnan omistamille lämpölaitoksille. Franchising yrittämisestä on olemassa yleiset toimintamallit, joiden pohjalta laaditaan tapauskohtaisesti yksilöidyt sopimukset. Suomen Franchising yhdistys määrittelee franchising toiminnan seuraavasti: Franchising on kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-antajan ja franchise-

15 15 ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta määriteltyjen ohjeiden mukaisesti sovitun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoimintakonseptia. Osakeyhtiönä toteutettu yhteisyritys on verkostoitumisen sitovin muoto. Osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki, jonka lisäksi osakkailla on mahdollisuus solmia keskinäistä toimintaa ohjaava osakassopimus. Korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, jossa päätösvalta jakaantuu osakkeiden omistusosuuksien suhteessa. Yhtiökokous nimeää hallituksen, jonka tärkeimpänä tehtävä yrityksen strategian määrittely ja valvoa strategian käytäntöön panoa. Usein hallituksen nimeämä toimitusjohtaja vastaa strategian toteuttamisesta operatiivisella tasolla. 6. Haastattelut 6.1 Referenssit muilta toimialoilta Selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 5 verkostotoimijaa metsäalan ulkopuolelta. Haastatteluja ei haluttu ohjata liiaksi, vaan haastateltaville annettiin mahdollisuus vapaaseen kommentointiin. Muutamia peruskysymyksiä oli kuitenkin mietitty etukäteen. Alla esitetään tiivistetysti haastateltavien esiin nostamat näkökohdat kysymyksittäin. Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenyritykselle? - lisää kauppaa silloin kun se kiinnostaa - kustannussäästöt - leveämmät hartiat; kapasiteetti, osaaminen, kontaktit - vinkkaaminen - yhteishankinnat - markkinoinnin apu - mahdolliset koulutukset - sähkösopimukset yhteishankintana - kokemusten vaihto

16 16 - keskustelufoorumi - yhteiset asiakkaat - lisäarvo oman yrityksen esittelyssä - työntekijäreservi - päällekkäisten investointitarpeiden optimointi - vaikuttavuus - koulutus- / kehityshankkeiden yhdistäminen - voimaa edunvalvontaan - näkyvyys - mahdollisuus vaikuttaa normeihin - uskottavuus - kehitystoiminta Kuinka verkosto näkyy julkisesti? - yhteinen esillä olo tapahtumissa - esitteet, myös englanniksi - yhteinen markkinointiketju - hankkeet - portaali - messunäkyvyys - yhteinen myyntimies - yhteiset vierailut yrityksiin/oppilaitoksiin - lehtiartikkelit Onko toiminta avointa verkoston sisällä? - pitkä historia ja yhdessä toiminta luo hyvän pohjan - kun ei kilpailla, avoimuus on mahdollista - yrityskulttuurisidonnainen - yhteiset säännöt edistävät avoimuutta - vetäjän rooli keskeinen avoimuuden näkökulmasta Verkoston vetäjän roolit? - vetäjä ehdottomasti oltava - kutsut, pöytäkirjat ja toiminnan koordinointi

17 17 - toiminnan perusedellytys, toisaalta myös kaikkien osakkaiden oltava itse aktiivisia - vetäjän nautittava verkoston luottamusta - vetäjällä oltava yritystuntemusta sekä yhteisten intressien tuntemusta Onko verkoston jäsenillä ja verkostolla sitova sopimus? - jäsenyys yhdistyksessä - yhteiset pelisäännöt Kehittämistarpeet - sisäinen tiedottaminen, tiedon kulku - tapaamisten lisääminen - pelisääntöjen selkeys - strategian päivittäminen - yhdessä kouluttautuminen - vastuiden/roolien jäsentäminen/täsmentäminen - työmäärän jakaminen - oma valvonta - sukupolvenvaihdosten haltuun otto - kv. kauppaa lisää - messuilla ym. verkostot taka-alalle, yritykset keulille - verkostosta osakeyhtiöksi - verkostoon selkeästi veturiyritys - toiminnan aktiivisuuden ylläpitäminen - verkosto on tukipilari, ei voi olla liian hallitseva 6.2 Metsäenergia-alan haastattelut Metsäenergia-alalta haastateltiin yhteensä 10 toimijaa. Haastatteluissa käytettiin samoja kysymyksiä kuin muiden toimialojen haastatteluissa. Esille nostetut asiat on tässä ryhmitelty sen mukaisesti, millaista verkostoa kommentit lähinnä koskevat. Osa kommenteista on esitetty yleisellä tasolla ja ne koskevat kaikkia verkostotyyppejä.

18 Aluekehityshanke - mahdollistanut vetäjän palkkaamisen verkostoille - mahdollistanut kv. toiminnan - luonteva kanssakäyminen tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa - aluekehitysvaroin toteutettu hanke ollut hyvä markkinointikanava - kustannusten jakaminen - toiminta alkanut lähinnä yhteisen näkymisen ja markkinoinnin merkeissä ja fyysinen toiminta verkostona käynnistymässä, verkosto tehnyt ensimmäiset kaupat - verkoston avulla voi kasvattaa toimialuetta - partneri tuuraajaksi verkoston kautta Osuuskunta Haasteita - maantieteellinen rajautuminen - muutosten läpi vienti - halu riskinottoon rajallinen - tulonjaon oikeudenmukaisuus puukauppatilin ja lämpölaitosten välillä Tuloksia - osuuskuntien ansiosta syntynyt monia lämpölaitoksia - osuuskunta voisi perustaa osakeyhtiön vaikkapa lämpölaitosten hoitoon Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenille? - parempi hinta puulle, paremmat markkinat, maksetaan jälkitiliä, palkitaan aktiivisuudesta toimitetun mottimäärän mukaisesti, hallitus kokouksessaan määrittelee jälkitilin tason - metsänhoito, 99% raaka-aineesta riukumetsistä - hyvän tekeminen : hiilen sidonta, paikallistalouden edistäminen

19 19 - verkostosta lisäarvoa haettaessa rahoitusta - osuuskunnassa metsänomistajilla vakuuksia ja pääomaa - tarjoaa osalle osakkaista päätoimista/lähes päätoimista työtä; esim. hakeyrittäjiä ja lämpölaitosten hoitajia - lisää liiketoimintaa, parempi tulos - lisää volyymia ja uskottavuutta - mieluummin koko ketju hallintaan - uutta liiketoimintaa - ympärivuotista työtä, kesällä energiapuuhakkuita - varmuutta investointeihin Kuinka verkosto näkyy? - hanketoimintaan osallistumisen kautta myös kv. näkyvyyttä - verkkosivut Onko toiminta avointa? Onko avoimuudesta jotenkin huolehdittu? - tiedotus hoidettu keskitetysti jäsenten suuntaan - asiakaspalautetta on kerätty ja sisäistä ilmapiiriä seurattu Onko verkostolla nimetty vetäjä ja kuinka koette vetäjän roolin verkoston toimivuuden näkökulmasta? - ei varsinaista toimitusjohtajaa, neuvottelut hallituksen PJ:n kanssa - tehtävät kuitenkin tarkasti määritelty ja organisaatiokaaviokin on Onko verkoston ja jäsenten välillä sopimus? - metsänomistajat liittyneet jäseneksi - osuuskunnan hallitus käsittelee hakemukset liittymismaksu ja 200 osuusmaksu, osuusmaksu palautetaan jos irrottautuu Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - peittopaperin hankinta maakunnallisena yhteishankintana - raaka-ainehankinnassa ja haketuksessa yhteistyötä toisen osuuskunnan kanssa

20 20 - lämpölaitosten hoidossa yhteistyötä toisen osuuskunnan kanssa - tiedon vaihto laitteisiin liittyen - opinnäytetyö tulossa Muuta - verkostojen on synnyttävä osakkaiden omasta halusta - yksilöiden merkitys ja kemioiden sopivuus - verkosto nähtävä tiimityönä, josta ei välttämättä tule pikavoittoja Osakeyhtiö Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenyrityksille? - jäsen = omistaja - koneyrittäjäomistaminen tuonut joitakin suhteita - iso porukka tarjoaa paremman alkupääoman - toiminnan monipuolistaminen ja volyymien kasvu - pienen yrittäjän rahkeet ei yksin riitä lähestyä isoja toimijoita tarjouksissa - operatiivinen yhteistyö koneyrittäjien välillä - pienten yritysten kannalta alkuvaiheessa verkosto ollut tärkeä - korjuuyrittäjä saa heti rahat hakkuusta; varastoihin liittyvä riski siirtyy yksittäiseltä yrittäjältä verkostolle - raaka-aineen hankintaan volyymia - kumppani mukana taloudellisessa vastuun kannossa (rahaa kiinni paljon kasoissa) - lisää lisäarvoa: laajentaminen metsänomistajapalveluihin ja lämpöyrittämiseen - de minimis rajat ei pauku niin helposti Kuinka verkosto näkyy? - verkkosivut - esitteet

21 21 Onko toiminta avointa? Onko avoimmuudesta jotenkin huolehdittu? - osakkaat kilpailevat myös keskenään - ostetaan myös ulkoa palveluita - tarjouspyyntöjen toteutuksesta sovitaan tiedossa olevan ja sopivan toteuttajan kanssa Onko verkostolla nimetty vetäjä ja kuinka koette vetäjän roolin verkoston toimivuuden näkökulmasta? - verkostomainen toiminta on helppo käynnistää, mutta osakkaiden aktivointi muuhunkin kuin omistamiseen on ollut haasteellista; verkostopäivä suunnitteilla - vaatii enemmän johtamista kuin normaali yritys Onko verkoston ja jäsenyrityksen välillä sopimus? - kirjalliset sopimukset - yhtiöjärjestys - osakassopimus Millaisia kehittämistarpeita olette huomannut? - metsävaratieto ja metsänomistajapalveluiden kehittäminen avainasemassa, jos jatketaan kasvua - puu on riittänyt, tällä volyymilla puunhankinta on toiminut - keskitytään liiaksi korjuuseen, kuljetukseen ja haketukseen Yleisiä kommentteja Hyvän metsäenergiaverkoston ominaisuuksia - hyvän verkoston osakkaiden määrä on rajallinen - pienempi ydinjoukko sitoutuu paremmin - osakkailla oltava halu verkoston luomiseen - aidot verkostokumppanit samaa kokoluokkaa Metsänomistajien näkökulmasta katsottuna - ongelmana kysynnän epäjatkuvuus

22 22 - energiapuun hankinta yhdistettävä muuhun puunhankintaan - volyymia saatava selvästi lisää, jotta homma kokonaisuutena järkevää - parempi hinta energiapuusta, jos verkoston tehostaa energiapuun hankintaan - metsäenergia on sivutuotebisnes Verkostoideoita - Metsäkeskuksen koordinoima avoin metsävara/-inventointiverkosto (idea Metsäkeskuksen ulkopuolelta) - hankkeiden kokoa suuremmaksi - toimijat mukaan tapapuolisesti tiedon hyödyntäjäksi jo inventointihankkeita suunniteltaessa; vrt. ilmakuvien yhteishankinnat 7. Nelikenttäanalyysi metsäenergia-alan pienyritysten verkostolle Metsänergialan pienyrittäjistä koostuvan verkoston strategisia vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia analysoitiin selvityksen tekijöiden osaamisen ja aiemman kokemuksen sekä tässä selvityksessä kerätyn tiedon pohjalta (kuva 3). Nämä strategiset näkökulmat ja niiden tapauskohtaiset painotukset ratkaisevat, kuinka yritykset suhtautuvat verkostoihin. Nelikenttäanalyysin kohdeverkosto on muutaman yrityksen/rajatun toimijajoukon muodostama tiivis verkosto, koska tällaisille verkostoille nähtiin selvityksessä Pohjois-Karjalassa parhaat edellytykset. Verkosto voi olla järjestäytynyt millä tahansa tavalla (kts. kuva 2) ja se voi sijoittua mihin tahansa käytännön arvoketjun (kts. kuva 3) kohtaan. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat saavat erilaisissa järjestäytymisen malleissa erilaisia painotuksia. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että mitä vahvempi verkostoitumisen aste on (kts. kuva 2), sitä voimakkaampana myös nelikenttäanalyysissä tunnistetut vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat voivat realisoitua.