Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa"

Transkriptio

1 Metsäenergia-alan verkostoyrityksen edellytykset Pohjois-Karjalassa Jouni Pykäläinen Metsämonex Oy Länsikatu Joensuu puhelin: sähköposti: Kari Pulkkinen Aventur Partners Oy

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Selvityksen tavoite Metsäenergiaan liittyvät muutosvoimat Ilmasto- ja energiapolitiikka Puukuidun kysynnän kehitys Metsäenergiaketjun kannattavuus Yksityismetsätalouden organisaatiomuutos Pienyritysten haasteet metsäenergia-alalla Yritysten verkottumisen hyödyt ja haitat Verkostoyrityksen asiakkaat ja toimintamallit Haastattelut Referenssit muilta toimialoilta Metsäenergia-alan haastattelut Aluekehityshanke Osuuskunta Osakeyhtiö Yleisiä kommentteja Nelikenttäanalyysi metsäenergia-alan pienyritysten verkostolle Yhteenveto metsäenergiaverkostojen edellytyksistä...23 Liite 1. Haastatellut yritykset ja henkilöt...27

3 3 Tiivistelmä Työssä selvittiin, millaisille metsäenergia-alan pienyritysten verkostoille nähdään tässä vaiheessa/lähitulevaisuudessa toimintaedellytyksiä Pohjois-Karjalassa. Tavoitteen saavuttamiseksi (a) käytiin läpi yritysten verkostoitumisen potentiaaliset hyödyt ja haitat yleisellä tasolla, (b) haastateltiin Pohjois-Karjalan metsäenergiasektorin toimijoita ja (c) tehtiin yhteenveto koostetun ja kerätyn tiedon pohjalta. Työ sisältää myös analyysin metsäenergia-alan pienyrityksen verkostoitumisen strategisista vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Kaiken kaikkiaan toteutettu työ palvelee metsäenergia-alan pienyrittäjiä/sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia, hanketoimijoita, kehitysyhtiöitä ja rahoittajia. Yritysten verkostoitumisen edellytykset ovat metsäenergia-alalla lähtökohtaisesti melko lailla samanlaiset eri puolella Suomea. Liiketoiminnan lainalaisuudet ovat samat kaikkialla ja toimintaympäristökin on homogeenisen kansallisen politiikan takia kaikilla alueilla jokseenkin samanlainen. Maakunnissa toimii tyypillisesti pari valtakunnallista toimijaa, muutama isompi alueellinen toimija ja kasvava joukko paikallisia toimijoita. Haastattelemalla nimenomaan maakunnallisia toimijoita haluttiin kuitenkin varmistaa maakunnallisen näkökulman mukaan tuleminen. Metsäenergiaalan laaja tutkimus-, kehitys- ja koulutussektori on selkeästi Pohjois-Karjalainen erityispiirre, joka tukee osaamislähtöisten yritysverkostojen/niiden osien syntyä. Selvitys nosti esille keskeisiä periaatteita, jotka kannattaa ottaa huomioon metsäenergiaverkostojen toimintaa kehitettäessä ja mahdollisia uusia verkostoja mietittäessä. Tärkeimmät viisi periaatetta ovat: (i) Verkostojen kehittämistarpeet ovat vahvasti kytköksissä verkoston elinkaareen. Verkostot ovat hyvin erilaisia ja asettavat itse toimintansa tavoitteet. Kehittämistarpeita ei siksi voi verrata mihinkään normiverkostoon. (ii) Verkostojen todellinen lisäarvo kytkeytyy liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Tämä tavoite toteutuu myynnin määrän kasvun ja/tai kustannustehokkuuden kautta. (iii) Verkostojen rakentamisen marssijärjestyksen on palveltava nimenomaan verkoston osakkaita. Toimiva verkosto rakentuu jäsenten tutustumisen ja sitä kautta muodostuvan luottamuksen kautta. Hankerahoitukset voivat luoda tähän otollisia

4 4 puitteita. (iv) Vetäjän rooli on haasteellinen ja sille on myös kovat odotukset. Verkostoissa on syytä miettiä keinoja vetäjän motivointiin ja sitouttamiseen. Esim. hankerahoitus vetäjän palkkaan ei vielä sellaisenaan välttämättä riitä, jos vetäjälle ei koidu itselleen hyötyä verkoston menestyksestä. (v) Verkoston sisäinen kilpailu voi toteutuessaan muodostua ongelmaksi verkoston toimivuuden kannalta. Esim. haastateltujen metsäenergia-alan yritysten joukossa ei ole tahtotilaa laajoihin ja avoimiin ( kaikki halukkaat mukaan ) verkostoihin. Muutaman yrityksen muodostamille verkostoille nähdään kovastikin tarvetta ja tällaisia verkostoja on jo syntynytkin.

5 5 1. Selvityksen tavoite Työssä tarkasteltava käytännön arvoketju ulottuu metsästä ja tuhkan/biomassojen jälkikäsittelyyn saakka (kuva 1), mutta esim. lämpölaitosten ja jälkikäsittely-yritysten toiminta energiamarkkinoilla ei kuulu selvityksen piiriin. Verkostot voivat toimia metsäenergian käytännön arvoketjussa vaakatasossa, pystysuorassa tai molempia. Työ palvelee metsäenergia-alan pienyrittäjiä/sellaiseksi ryhtymistä harkitsevia, hanketoimijoita, kehitysyhtiöitä ja rahoittajia Toinen työn rajaus liittyy yritysten kokoon. Suuryritykset jätetään työn ulkopuolelle, koska ne tyypillisesti muodostavat itsenäisesti omat verkostonsa ja toisaalta voivat myös hankkia palveluita tämän selvityksen kohteena olevilta verkostoilta. Suuryritykset ovat mukana kokonaisarvoketjussa (kuva 1), koska niiden rooli on raaka-ainevirtojen kannalta hyvin keskeinen. Myöskään metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus eivät ole selvityksen tarkoittamien verkostojen piirissä aktiivisina verkostojen osapuolina, koska niiden tulee lainsäädännöllisen asemansa vuoksi suhtautua tasapuolisesti muihin toimijoihin. Ne eivät siis voi liittoutua yksittäisten toimijoiden kanssa. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys voivat kuitenkin olla verkostojen asiakkaita ja ne voivat esim. hankkia verkostoilta alihankintapalveluita omiin toimintoihinsa. Lisäksi metsäkeskuksella on erityisesti jatkossa merkittävä rooli metsävaratietojen ylläpitäjänä ja välittäjänä kaikille metsäalan toimijoille, myös metsäenergia-alan verkostoyrityksille. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys ovat suuryritysten tapaan mukana kokonaisarvoketjussa, vaikka ne eivät olekaan potentiaalisia yritysverkostojen osapuolia.

6 6 Käytännön arvoketju Metsä Metsävaratiedon tuottaminen ja tietokannat Metsäkeskus, inventointiyritykset, MHY, metsäpalveluyrittäjät Pohjois-Karjalan metsäenergiasektori T&K&Koulutus Itä-Suomen ylipisto Metsänomistajapalvelut Metsäkeskus, MHY, mp-yrittäjät, metsäteollisuus, Metsähallitus Asiatuntijat METLA Korjuu ja kuljetus koneyrittäjät, autoilijat Biomassojen varastointi ja esikäsittely hakeyritykset, terminaalit, kemian alan yritykset Puutuotteiden, sellun ja paperin valmistus metsä- ja puuteollisuus Kehitysyhtiöt PKKY AMK Tapio MHY Metsäkeskus Purun, lastujen, kuoren ym. energiajakeen keräys metsä- ja puuteollisuus Pelletit, briketit, nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet energiayritykset, metsä- ja puuteollisuus Tilitoimistot Laitevalmistajat ja -kauppiaat Poltto ja muut käyttötarkoitukset lämpöyrittäjät, energiayritykset, kunnat, metsä- ja puuteollisuus Jätteen käsittely ja hyödyntäminen lannoiteyritykset, kemian alan yritykset, maanrakennus Asianajotoimistot Ohjelmistopalvelut Asiantuntijat Korjaus ja huolto Tukitoiminnot Energiaa Copyright Metsämonex Oy & Aventur Partners Oy Kuva 1. Pohjois-Karjalan metsäenergiasektori. 2. Metsäenergiaan liittyvät muutosvoimat Metsäenergiaan liittyvä yrittäminen kytkeytyy tällä hetkellä nopeasti muuttuvaan ja epävarmaankin metsä- ja energiasektorin toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä merkittävimmiksi metsäenergiamarkkinoihin vaikuttavista muutosvoimista nähdään kansainväliset ilmastotavoitteet ja siihen liittyvä ilmasto- ja energiapolitiikka, kansainvälinen puukuidun markkinoiden kehitys, metsäenergiaketjun kannattavuuden kehitys sekä Suomen metsäsektorin tarpeet tehostaa julkisen tuen käyttöä ja edistää yrittäjyyttä.

7 7 2.1 Ilmasto- ja energiapolitiikka EU edellyttää uusiutuvan energian osuuden nostamista 28 %:sta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnan tasolla on puhuttu energiaksi käytettävän puuaineksen määrän nostamisesta nykyisestä viidestä miljoonasta kuutiometristä miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä (Esim. Kauppalehti 61/2010). Kansainväliset ilmastotavoitteet jalkautuvat elinkeinotoimintaan lähinnä metsäenergian tuottamiseen liittyvinä tukina ja aluekehitysrahoituksena. Tällä hetkellä käytössä olevia tukia ovat KEMERA tuet energiapuun korjuuseen ja haketukseen sekä investointituet lämpölaitoksiin. Energiapuun hankintaketjuun ei ole saatavilla investointitukia. Tuilla sinällään on metsäenergialle hyvin tärkeä merkitys; ilman KEMERA tukea nykyisen kaltainen hakeketju ei olisi kannattava. Aluekehityshankkeiden rooli on ollut hyvinkin keskeinen metsäenergian alkutaipaleella. Esim. metsäkeskuksissa on kautta maan ollut aktiivista hanketoimintaa metsäenergian edistämiseksi. Lisäksi tutkimus- ja oppilaitokset ovat koordinoineet ja olleet mukana toteuttamassa suurta joukkoa metsäenergiahankkeita. Viimeisimmät energiapoliittiset ratkaisut viestivät vahvaa hallituksen ja eduskunnan tahtotilaa nostaa uusiutuvan energian osuus EU:n edellyttämälle tasolle. Kokonaisuutena ottaen hallituksen esitykseen sisältyvät kahden ydinvoimalaluvan ja mittavan uusiutuvan energian tuotannon tuki periaatteessa lisäisivät jatkossa metsien käytön intensiteettiä ja pitäisivät yllä myös merkittävää energian raakaaineeksi sopivaa metsäteollisuuden sivutuotevirtaa. Tämän selvityksen valmistumisen hetkellä ollaan miettimässä, kuinka hallituksen esittämä uusiutuvan energian tukipaketti toteutetaan käytännössä. Uudistuksella on hyvin merkittävä vaikutus siihen, mihin suuntaan metsäenergian korjuu ja käyttö lähtevät kehittymään. Mikään tukipolitiikka ei kuitenkaan poista yritysten oman strategisen suunnittelun ja toimintojen optimaalisen organisoinnin merkitystä. Tuet luovat vain puitteita ja yritysten on itse ratkaistava liiketoimintamalleihinsa ja niiden käytännön toteutukseen liittyvät kysymykset.

8 8 2.2 Puukuidun kysynnän kehitys Puukuidun tuottamisessa Etelä-Amerikan ja Aasian merkitys kasvaa, mutta suomalaisellekin kuidulle on myös jatkossa kysyntää. Metsäteollisuudella on Suomessa laadukasta kapasiteettia ja Suomeen liittyvät maariskit ovat pienet. Suomen metsävarat kasvavat koko ajan ja tilaa myös puun energiakäytölle on. Metsäenergian raaka-ainepohjassa ongelmana ei niinkään ole puun riittävyys, vaan raaka-aineen haltuun saanti. Metsänomistajat ovat iäkkäitä ja he myyvät puuta ja tekevät/teettävät metsänhoitotöitä varsin passiivisesti (METLAn uutiskirje, ). Lisäksi energiapuun hinta ei saisi olla kovin korkea, jotta metsäenergia olisi kilpailukykyistä. 2.3 Metsäenergiaketjun kannattavuus Metsästä kerättävän energiapuun (latvusmassa, energiaranka ja kannot) kysyntätilanne on toistaiseksi vaihdellut voimakkaasti metsäteollisuuden suhdanteiden mukana. Latvusmassan ja kantojen keruu onnistuu silloin, kun ainespuukauppa käy. Toisaalta esim. vuoden 2009 aikana korjuu kohdistui normaalia vahvemmin pieniläpimittaiseen energiapuuhun metsänhoitokohteilla, koska ainespuukauppa oli varsin vähäistä. Energiarangan tekemisen kannattavuus on ollut heikompaa kuin ainespuun hakkuun, mutta sillä on silti ollut yrittäjien kassavirran näkökulmasta tärkeä merkitys (Metsälehti 6/2010, Koneyrittäjät, Simo Jaakkola). Yhtenä mahdollisuutena on tuotu esille tukien uudelleen suuntaaminen sinne, missä työn tuottavuus suurempien energiapuukertymien ansiosta on parempi. Myös tällä hetkellä mietinnässä oleva hallituksen esitys on näillä linjoilla. Hakkeen hintaa lämpölaitoksella ei ole kovin helppoa laskea entisestään. Nykymuotoisen korjuu-kuljetus-haketusketjun kustannuksia on todennäköisesti melko vaikeaa karsia enempää. Jos kustannuksia kuitenkin voidaan alentaa, niin tämä hyöty pitää viedä koneyritysten tuloksiin, koska puunkorjuun kannattavuus on kokonaisuutenakin ottaen haasteellinen. Lisäksi paineet metsänomistajille maksettavasta energiapuun kantorahasta ovat kasvamaan päin sitä mukaa, kun liikevaihto metsäenergian myynnissä kasvaa.

9 9 Metsäenergiaan panostavien korjuu-, kuljetus- ja haketusyritysten on syytä kartoittaa mahdollisuuksiaan myös perinteisen toimintansa ulkopuolelta, jotta ne voisivat parantaa tuloskuntoaan. Tämä voi tarkoittaa mm. uudentyyppistä organisoitumista ja uudenlaisia liiketoimintamalleja ja tällaisesta kehityksestä onkin jo nähtävissä ensimmäisiä merkkejä. 2.4 Yksityismetsätalouden organisaatiomuutos Kotimaiset metsäsektorin tarpeet tehostaa julkisen tuen käyttöä ja lisätä alan kilpailua näkyvät yksityismetsätalouden organisaatioiden ja toimintamallien uudistuksina: - Alueelliset metsäkeskukset ovat yhdistymässä koko valtakunnan kattavaksi organisaatioksi. - Valtion varoin kerättävän metsävaratiedon käyttöä ollaan tehostamassa. - Valtionavun ja veroluonteisten maksujen selkeä eriyttäminen metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten liiketoiminnasta on alkamassa. Metsäenergiayritysten näkökulmasta yksityismetsätalouden organisaatiomuutos parantaa toimintaedellytyksiä. Valtionaputoiminta näyttäisi olevan kehittymässä aidosti yrityksiä palvelevaan suuntaan. Organisaatiouudistuksen myötä nykyistä useammat palveluntarjoajat ovat esillä ja yhteydessä metsänomistajiin päin ja tämä osaltaan lisännee myös perinteisten organisaatioiden aktiivisuutta. Organisaatiouudistus edistää myös uusien palvelumallien syntymistä.

10 10 3. Pienyritysten haasteet metsäenergia-alalla Alla esitetään selvityksen tekijöiden analyysi pienyritysten haasteista metsänergialalla. Haasteet on luetteloitu kuvan 1 mukaisen käytännön arvoketjun jäsentelyä noudattaen. Metsien inventointi - Metsien inventointi on vahvasti valtion tukemaa toimintaa ja tuki kanavoituu pääasiassa metsäkeskukselle - MHY tai yksityinen metsäpalveluyritys voi käytännössä tehdä yksityismetsien inventointia ainoastaan metsäkeskuksen alihankkijana - jatkossakin inventoinnista vastannee pääasiassa metsäkeskus, mutta metsävaratieto tuotaneen nykyistä tehokkaammin ja laajemmin toimijoiden saataville - metsäkeskukset tuottavat tiedon tietokantoihinsa entistä enemmän kaukokartoitustekniikoilla, mikä tarkoittaa liiketoimintamahdollisuuksia lähinnä korkean osaamisen inventointiyrityksille ja niiden alihankkijoille Metsänomistajapalvelut - olemassa oleva metsävaratieto on energiajakeen osalta epätarkkaa - energiapuun myynnin lisäarvon näyttäminen metsänomistajalle tilanteessa, jossa puusta saatava hinta on alhainen - perinteiset organisaatiot ovat olleet kymmeniä vuosia asiakasrajapinnassa ja asiakkuuksien saaminen tässä kokonaisuudessa on erityisesti uusille yrityksille haastavaa - metsänomistajat ovat iäkkäitä ja he myyvät puuta ja tekevät/teettävät metsänhoitotöitä varsin passiivisesti - uusien (usein kaupunkilaisten) metsänomistajien tavoittaminen ja heille sopivien palvelumallien luominen - metsävaratiedon tuottaminen ja jakelu kehitysvaiheessa; ei selvää kuvaa lopullisesta käytännön toimivuudesta; pienyritykset ovat olleet aiemmin heikommassa asemassa, kuin esim. metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset

11 11 Korjuu-, kuljetus- ja haketusyritykset - nykytilanteessa yritysten mahdollisuudet erottua kilpailutilanteessa pienet ja uudentyyppisten palvelumallien omaehtoinen tarjonta jokseenkin mahdotonta - kannattavuus ei ole erityisen hyvä - korjuuyritykset ovat hyvin pääomavaltaisia; koneet ovat kalliita, eikä niitä ole varaa seisottaa ja työn tuottavuuden pitäisi olla hyvä - epäsuhta sopimusneuvotteluissa; melko pienet korjuuyritykset neuvottelevat isojen yritysten kanssa; verkostoituminen voi olla tässä suhteessa mahdollisuus koneyrittäjille - iso yrittäjäriski, yrittäjän oma rooli liian merkittävä - työvoiman saatavuus/pysyvyys - korjuuolojen vaihtelu; ilmastonmuutos lisää korjuuolojen suhteen huonojen talvien määrää - kyky mukautua markkinatilanteeseen; esim. Venäjän tuonti voi lohkaista merkittävän osan energiapuumarkkinoista; löytyykö korvaavaa työtä? - vaativat työolosuhteet Lämpöyrittäjät - raaka-aineen haltuun saanti - raaka-aineen hinnoittelumallin keskeneräisyys ja laadun vaihtelu - pääomavaltaisuus - tiukasti paikkaan sidottua liiketoimintaa - usein vain yksi asiakas, yhdessä pääomavaltaisuuden kanssa johtaa heikkoon neuvotteluasemaan - valtiovallan energiapoliittiset päätökset Innovatiiviset ja osaamislähtöiset yritykset; näitä voi periaatteessa olla kaikissa käytännön arvoketjun toiminnoissa - millä aikajänteellä ideasta syntyy liiketoimintaa - rahoitus - tekijänoikeuskysymykset - alalla olevien toimijoiden (asiakkaiden) jäykkyys - kilpailu olemassa olevien teknologioiden ja toimintamallien kanssa - uskottavuuden luominen erityisesti isojen toimijoiden keskuudessa

12 12 - myynti-/asiakastyöskentelyn osaaminen - oikeanlainen asiantuntijatuki - tuotteistaminen - osaavan ja motivoituneen henkilökunnan saaminen - kansainvälistymisen osaaminen - referenssien puute 4. Yritysten verkottumisen hyödyt ja haitat Yritykset tyypillisesti toimivat sekä verkostossa/verkostoissa että niiden ulkopuolella. Verkostoiden rooli on usein lisäarvoa tuova. Verkostoon kuuluminen ei useinkaan ole ydinliiketoiminnan kannalta strategisessa asemassa. Kaikki verkostoilla tavoiteltavat hyödyt tähtäävät parempaan liiketoiminnalliseen tulokseen. Verkostoon liittymisestä voi olla yritykselle mm. seuraavia hyötyjä: - kapasiteetin kasvattaminen; kyetään vastaamaan suurempiin tarjouspyyntöihin - kapasiteetin jakaminen; esim. yhteisiä toimitiloja, koneita ja laitteita, työvoima voi siirtyä yritysten välillä - palveluiden monipuolistaminen; esim. yhden luukun periaate - osaamispohjan laajentaminen ja syventäminen - uskottavuuden lisääntyminen; verkosto jo sinällään toimii jäsentensä arvioijana - markkinoinnin laajentaminen; esim. kaikki myyvät periaate - parhaiden käytäntöjen jakaminen verkostossa - yhteisostot; tavoitteena paljousalennus - kehittämistoiminnan tehostaminen - toimitusvarmuuden lisääntyminen Verkostosta voi olla myös haittaa, esimerkiksi: - jäykkyys; verkoston toimintamalli ei välttämättä sovi asiakkaalle - intressiristiriidat; yksittäinen yritys voisi tehdä kannattavamman kaupan verkoston ulkopuolella - kilpailun lisääntyminen; verkosto voi lisätä kilpailua, jos siinä on mukana useampia keskenään kilpailevia yrityksiä - talkootyön lisääntyminen

13 13 - osaamisen ei-toivottu siirtyminen yritykseltä toiselle 5. Verkostoyrityksen asiakkaat ja toimintamallit Metsäenergian verkostoyrityksen asiakkaana voivat olla metsänomistajat, julkisella rahoituksella pyörivät organisaatiot tai yritykset riippuen siitä, missä kohdassa arvoketjua verkosto toimii (kts. kuva 1). Asiakkuus voi olla ketjuuntunut / suora suhteessa tuotteen/palvelun loppukäyttäjään. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat pienemmät ketjuuntuneessa tilanteessa, koska myynnin määrä riippuu muista verkoston osapuolista. Ketjuuntunut asiakkuus voi olla myös vahvuus/välttämättömyys, jos yritys tarvitsee volyymia myyntiin ja sillä ei ole siihen itsellään resursseja. Verkoston merkitys ja odotukset yritykselle Ketjuyrittäjyys Yhteisyritys, Oy Franchising Osuuskunta Kumppanuus-/yhteistyösopimus Yhdistystoiminta Aluekehityshanke Ei yhteistyötä Sopimukseton yhteistyö Copyright Metsämonex Oy & Aventur Partners Oy Sitovuus Kuva 2. Verkostomuotoisen yrittämisen muodot. Mitä suurempi merkitys ja korkeammat odotukset asetetaan verkostolle, sitä sitovampi verkosto on yrityksen näkökulmasta.

14 14 Toistaiseksi yleisin verkostoitumisen muoto on ollut sopimukseton yhteistyö, jota tekevät käytännössä kaikki yritykset. Sopimuksettoman yhteistyön tunnusmerkkejä: - Yritykset haluavat säilyttää riippumattomuutensa. - Sopimuksettoman yhteistyön hallinta on helppoa ja joustavaa. - Edellyttää vahvaa luottamusta yritysten välillä. - Yritysten välillä ei välttämättä ole rahaliikennettä. Aluekehityshankkeet tarjoavat mm. yhteistä näkyvyyttä mm. verkkoportaalien, esitteiden, messuosastojen ja mainonnan muodossa. Osallistumalla hankkeisiin yritys voi mm. lisätä luotettavuuttaan ja saada kustannusetuja. Rekisteröityneiden yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki. Yhdistys valitsee jäsentensä keskuudesta hallituksen, joka puolestaan valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhdistykset järjestävät mm. yhteistä edunvalvontaa, tiedottamista, koulutusta, yhteisiä tapahtumia ja erilaisia verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ovat jo juridisesti sitovia sopimuksia verrattuna hankeyhteistyöhön ja yhdistystoimintaan. Sopimukset kirjoitetaan tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevaksi ja niihin sisällytetään ehdot, joiden mukaisesti yhteistyö voidaan lopettaa. Varsinaisen sopimuksen lisäksi voidaan laatia osapuolten hyväksymät toimintamallit/säännöt ja nimetä myös verkoston vetäjä. Osuuskunnan jäsenyyden perusajatus on samaan aikaan omistaa omaa yritystä ja käyttää sen palveluja. Osuuskunnassa tärkeintä ei ole sijoitetun pääoman tuotto vaan jäsenten palvelukyky. Osuuskunta palauttaa osan tuloksestaan harkintansa mukaan takaisin omistajajäsenilleen ns. ylijäämän palautuksena. Osuuskunta on jo metsäenergian alalla jonkin verran käytössä oleva verkostoitumisen muoto. Metsäenergiaosuuskunnissa omistajat ovat tyypillisesti metsänomistajia, jotka myös toimittavat puuta osuuskunnan omistamille lämpölaitoksille. Franchising yrittämisestä on olemassa yleiset toimintamallit, joiden pohjalta laaditaan tapauskohtaisesti yksilöidyt sopimukset. Suomen Franchising yhdistys määrittelee franchising toiminnan seuraavasti: Franchising on kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-antajan ja franchise-

15 15 ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta määriteltyjen ohjeiden mukaisesti sovitun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoimintakonseptia. Osakeyhtiönä toteutettu yhteisyritys on verkostoitumisen sitovin muoto. Osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki, jonka lisäksi osakkailla on mahdollisuus solmia keskinäistä toimintaa ohjaava osakassopimus. Korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, jossa päätösvalta jakaantuu osakkeiden omistusosuuksien suhteessa. Yhtiökokous nimeää hallituksen, jonka tärkeimpänä tehtävä yrityksen strategian määrittely ja valvoa strategian käytäntöön panoa. Usein hallituksen nimeämä toimitusjohtaja vastaa strategian toteuttamisesta operatiivisella tasolla. 6. Haastattelut 6.1 Referenssit muilta toimialoilta Selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 5 verkostotoimijaa metsäalan ulkopuolelta. Haastatteluja ei haluttu ohjata liiaksi, vaan haastateltaville annettiin mahdollisuus vapaaseen kommentointiin. Muutamia peruskysymyksiä oli kuitenkin mietitty etukäteen. Alla esitetään tiivistetysti haastateltavien esiin nostamat näkökohdat kysymyksittäin. Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenyritykselle? - lisää kauppaa silloin kun se kiinnostaa - kustannussäästöt - leveämmät hartiat; kapasiteetti, osaaminen, kontaktit - vinkkaaminen - yhteishankinnat - markkinoinnin apu - mahdolliset koulutukset - sähkösopimukset yhteishankintana - kokemusten vaihto

16 16 - keskustelufoorumi - yhteiset asiakkaat - lisäarvo oman yrityksen esittelyssä - työntekijäreservi - päällekkäisten investointitarpeiden optimointi - vaikuttavuus - koulutus- / kehityshankkeiden yhdistäminen - voimaa edunvalvontaan - näkyvyys - mahdollisuus vaikuttaa normeihin - uskottavuus - kehitystoiminta Kuinka verkosto näkyy julkisesti? - yhteinen esillä olo tapahtumissa - esitteet, myös englanniksi - yhteinen markkinointiketju - hankkeet - portaali - messunäkyvyys - yhteinen myyntimies - yhteiset vierailut yrityksiin/oppilaitoksiin - lehtiartikkelit Onko toiminta avointa verkoston sisällä? - pitkä historia ja yhdessä toiminta luo hyvän pohjan - kun ei kilpailla, avoimuus on mahdollista - yrityskulttuurisidonnainen - yhteiset säännöt edistävät avoimuutta - vetäjän rooli keskeinen avoimuuden näkökulmasta Verkoston vetäjän roolit? - vetäjä ehdottomasti oltava - kutsut, pöytäkirjat ja toiminnan koordinointi

17 17 - toiminnan perusedellytys, toisaalta myös kaikkien osakkaiden oltava itse aktiivisia - vetäjän nautittava verkoston luottamusta - vetäjällä oltava yritystuntemusta sekä yhteisten intressien tuntemusta Onko verkoston jäsenillä ja verkostolla sitova sopimus? - jäsenyys yhdistyksessä - yhteiset pelisäännöt Kehittämistarpeet - sisäinen tiedottaminen, tiedon kulku - tapaamisten lisääminen - pelisääntöjen selkeys - strategian päivittäminen - yhdessä kouluttautuminen - vastuiden/roolien jäsentäminen/täsmentäminen - työmäärän jakaminen - oma valvonta - sukupolvenvaihdosten haltuun otto - kv. kauppaa lisää - messuilla ym. verkostot taka-alalle, yritykset keulille - verkostosta osakeyhtiöksi - verkostoon selkeästi veturiyritys - toiminnan aktiivisuuden ylläpitäminen - verkosto on tukipilari, ei voi olla liian hallitseva 6.2 Metsäenergia-alan haastattelut Metsäenergia-alalta haastateltiin yhteensä 10 toimijaa. Haastatteluissa käytettiin samoja kysymyksiä kuin muiden toimialojen haastatteluissa. Esille nostetut asiat on tässä ryhmitelty sen mukaisesti, millaista verkostoa kommentit lähinnä koskevat. Osa kommenteista on esitetty yleisellä tasolla ja ne koskevat kaikkia verkostotyyppejä.

18 Aluekehityshanke - mahdollistanut vetäjän palkkaamisen verkostoille - mahdollistanut kv. toiminnan - luonteva kanssakäyminen tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa - aluekehitysvaroin toteutettu hanke ollut hyvä markkinointikanava - kustannusten jakaminen - toiminta alkanut lähinnä yhteisen näkymisen ja markkinoinnin merkeissä ja fyysinen toiminta verkostona käynnistymässä, verkosto tehnyt ensimmäiset kaupat - verkoston avulla voi kasvattaa toimialuetta - partneri tuuraajaksi verkoston kautta Osuuskunta Haasteita - maantieteellinen rajautuminen - muutosten läpi vienti - halu riskinottoon rajallinen - tulonjaon oikeudenmukaisuus puukauppatilin ja lämpölaitosten välillä Tuloksia - osuuskuntien ansiosta syntynyt monia lämpölaitoksia - osuuskunta voisi perustaa osakeyhtiön vaikkapa lämpölaitosten hoitoon Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenille? - parempi hinta puulle, paremmat markkinat, maksetaan jälkitiliä, palkitaan aktiivisuudesta toimitetun mottimäärän mukaisesti, hallitus kokouksessaan määrittelee jälkitilin tason - metsänhoito, 99% raaka-aineesta riukumetsistä - hyvän tekeminen : hiilen sidonta, paikallistalouden edistäminen

19 19 - verkostosta lisäarvoa haettaessa rahoitusta - osuuskunnassa metsänomistajilla vakuuksia ja pääomaa - tarjoaa osalle osakkaista päätoimista/lähes päätoimista työtä; esim. hakeyrittäjiä ja lämpölaitosten hoitajia - lisää liiketoimintaa, parempi tulos - lisää volyymia ja uskottavuutta - mieluummin koko ketju hallintaan - uutta liiketoimintaa - ympärivuotista työtä, kesällä energiapuuhakkuita - varmuutta investointeihin Kuinka verkosto näkyy? - hanketoimintaan osallistumisen kautta myös kv. näkyvyyttä - verkkosivut Onko toiminta avointa? Onko avoimuudesta jotenkin huolehdittu? - tiedotus hoidettu keskitetysti jäsenten suuntaan - asiakaspalautetta on kerätty ja sisäistä ilmapiiriä seurattu Onko verkostolla nimetty vetäjä ja kuinka koette vetäjän roolin verkoston toimivuuden näkökulmasta? - ei varsinaista toimitusjohtajaa, neuvottelut hallituksen PJ:n kanssa - tehtävät kuitenkin tarkasti määritelty ja organisaatiokaaviokin on Onko verkoston ja jäsenten välillä sopimus? - metsänomistajat liittyneet jäseneksi - osuuskunnan hallitus käsittelee hakemukset liittymismaksu ja 200 osuusmaksu, osuusmaksu palautetaan jos irrottautuu Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - peittopaperin hankinta maakunnallisena yhteishankintana - raaka-ainehankinnassa ja haketuksessa yhteistyötä toisen osuuskunnan kanssa

20 20 - lämpölaitosten hoidossa yhteistyötä toisen osuuskunnan kanssa - tiedon vaihto laitteisiin liittyen - opinnäytetyö tulossa Muuta - verkostojen on synnyttävä osakkaiden omasta halusta - yksilöiden merkitys ja kemioiden sopivuus - verkosto nähtävä tiimityönä, josta ei välttämättä tule pikavoittoja Osakeyhtiö Mitä lisäarvoa verkostosta on jäsenyrityksille? - jäsen = omistaja - koneyrittäjäomistaminen tuonut joitakin suhteita - iso porukka tarjoaa paremman alkupääoman - toiminnan monipuolistaminen ja volyymien kasvu - pienen yrittäjän rahkeet ei yksin riitä lähestyä isoja toimijoita tarjouksissa - operatiivinen yhteistyö koneyrittäjien välillä - pienten yritysten kannalta alkuvaiheessa verkosto ollut tärkeä - korjuuyrittäjä saa heti rahat hakkuusta; varastoihin liittyvä riski siirtyy yksittäiseltä yrittäjältä verkostolle - raaka-aineen hankintaan volyymia - kumppani mukana taloudellisessa vastuun kannossa (rahaa kiinni paljon kasoissa) - lisää lisäarvoa: laajentaminen metsänomistajapalveluihin ja lämpöyrittämiseen - de minimis rajat ei pauku niin helposti Kuinka verkosto näkyy? - verkkosivut - esitteet

21 21 Onko toiminta avointa? Onko avoimmuudesta jotenkin huolehdittu? - osakkaat kilpailevat myös keskenään - ostetaan myös ulkoa palveluita - tarjouspyyntöjen toteutuksesta sovitaan tiedossa olevan ja sopivan toteuttajan kanssa Onko verkostolla nimetty vetäjä ja kuinka koette vetäjän roolin verkoston toimivuuden näkökulmasta? - verkostomainen toiminta on helppo käynnistää, mutta osakkaiden aktivointi muuhunkin kuin omistamiseen on ollut haasteellista; verkostopäivä suunnitteilla - vaatii enemmän johtamista kuin normaali yritys Onko verkoston ja jäsenyrityksen välillä sopimus? - kirjalliset sopimukset - yhtiöjärjestys - osakassopimus Millaisia kehittämistarpeita olette huomannut? - metsävaratieto ja metsänomistajapalveluiden kehittäminen avainasemassa, jos jatketaan kasvua - puu on riittänyt, tällä volyymilla puunhankinta on toiminut - keskitytään liiaksi korjuuseen, kuljetukseen ja haketukseen Yleisiä kommentteja Hyvän metsäenergiaverkoston ominaisuuksia - hyvän verkoston osakkaiden määrä on rajallinen - pienempi ydinjoukko sitoutuu paremmin - osakkailla oltava halu verkoston luomiseen - aidot verkostokumppanit samaa kokoluokkaa Metsänomistajien näkökulmasta katsottuna - ongelmana kysynnän epäjatkuvuus

22 22 - energiapuun hankinta yhdistettävä muuhun puunhankintaan - volyymia saatava selvästi lisää, jotta homma kokonaisuutena järkevää - parempi hinta energiapuusta, jos verkoston tehostaa energiapuun hankintaan - metsäenergia on sivutuotebisnes Verkostoideoita - Metsäkeskuksen koordinoima avoin metsävara/-inventointiverkosto (idea Metsäkeskuksen ulkopuolelta) - hankkeiden kokoa suuremmaksi - toimijat mukaan tapapuolisesti tiedon hyödyntäjäksi jo inventointihankkeita suunniteltaessa; vrt. ilmakuvien yhteishankinnat 7. Nelikenttäanalyysi metsäenergia-alan pienyritysten verkostolle Metsänergialan pienyrittäjistä koostuvan verkoston strategisia vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia analysoitiin selvityksen tekijöiden osaamisen ja aiemman kokemuksen sekä tässä selvityksessä kerätyn tiedon pohjalta (kuva 3). Nämä strategiset näkökulmat ja niiden tapauskohtaiset painotukset ratkaisevat, kuinka yritykset suhtautuvat verkostoihin. Nelikenttäanalyysin kohdeverkosto on muutaman yrityksen/rajatun toimijajoukon muodostama tiivis verkosto, koska tällaisille verkostoille nähtiin selvityksessä Pohjois-Karjalassa parhaat edellytykset. Verkosto voi olla järjestäytynyt millä tahansa tavalla (kts. kuva 2) ja se voi sijoittua mihin tahansa käytännön arvoketjun (kts. kuva 3) kohtaan. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat saavat erilaisissa järjestäytymisen malleissa erilaisia painotuksia. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että mitä vahvempi verkostoitumisen aste on (kts. kuva 2), sitä voimakkaampana myös nelikenttäanalyysissä tunnistetut vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat voivat realisoitua.

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto

Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Pohjois-Savon liitto 26.10.2016 Terminaaleista tehoa biotalouteen -hanke Hankkeen tavoitteena on kehittää puutavaran ja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI

PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI PUUENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISHANKE - ROIHU 2:N ARVIOINTIRAPORTTI Suunnittelija Sari Pitkänen Joensuun yliopisto, täydennyskoulutuskeskust Tutkija Aki Villa Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tieteellinen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa

OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa OTM:n hankkeen yhteistyö muiden hankkeiden kanssa Opintohallinnon tietojärjestelmän käyttö- ja kehityspalveluita tuottavan inhouse yrityksen perustaminen Kati Kettunen, palvelujohtaja Opetus- ja opintopalvelut

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot