SYKE-ILME SYKE VISUAL GUIDE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKE-ILME SYKE VISUAL GUIDE"

Transkriptio

1 SYKE-ILME SYKE VISUAL GUIDE tunnus typografia väripaletti kieli esimerkkejä

2 SYKE-tunnuksen käyttö ja väritys CMYK, 4-värisysteemi C 80 M 0 Y 100 K 20 C 50 M 0 Y 0 K 0 RGB-värimenetelmä C 0 M 0 Y 0 K 100 minimileveys 20 mm R 80 G 138 B 53 R 157 G 207 B 239 R 0 G 0 B 0 minimileveys 25 mm SYKE-tunnuksesta on sekä pysty- että vaakaversio, joista suositaan pystyversiota. Vaakaversiota käytetään, kun käytettävä tila ei sovellu pystyversiolle. Tunnusta ei suositella käytettäväksi oheisia minimileveyksiä kapeampana. Tunnukselle on määritelty turva-alue, joka varmistaa tunnuksen toimimisen vaihtelevissa visuaalisissa ympäristöissä. Sen sisäpuolelle ei tule sijoittaa muita graafisia elementtejä. Tummalla sävypohjalla tai kirjavalla kuvapinnalla käytetään tunnuksen taustana valkoista turva-aluetta. Kun tunnus on vaalealla sävypinnalla tai selkeällä, tasaisella kuvapinnalla, valkoista turva-aluetta ei tarvita. Harkitusti tunnusta voidaan käyttää tummalla pohjalla myös negana (yksivärinen valkoinen). Pantone, PMS värit PMS 348 PMS Process Cyan 50 % 1-väripainatus, musta musta 50 % musta 15 % PMS Black musta 100 % Esityksissä ja sähköisissä medioissa käytössä on RGB-värimenetelmä. Painotuotteissa yleisin värimenetelmä on CMYK, eli 4-väripainotekniikka. Pantone, eli ns. PMS-menetelmä on käytössä kun painetaan 2 3 -värituotteita tai käytetään silkkipainomenetelmää.

3 SYKE-tunnuksen kieliversiot Suomen ympäristökeskus Finlands miljöcentral Finnish Environment Institute Suomen ympäristökeskus Finlands miljöcentral Finnish Environment Institute

4 Typografia SYKEn julkaisemissa materiaaleissa käytetään pääsääntöisesti seuraavia kirjasimia; Otsikoissa ja lyhyissä teksteissä Gill Sans Light Gill Sans Regular Gill Sans Bold Gill Sans Ultra Bold Leipätekstissä Palatino Roman Palatino Bold Palatino Italic Edellä mainittujen lisäksi mm. asiantuntijoiden tuottamissa materiaaleissa (Power Point -esitykset, posterit, tapahtumien materiaalit) voidaan käyttää myös seuraavia kirjasimia; Otsikoissa ja lyhyissä teksteissä Century Gothic Regular Century Gothic Bold Leipätekstissä Calibri Regular Calibri Bold Tehosteteksteissä voidaan käyttää myös Tahoma Bold

5 SYKE-väripaletti SYKE-colors RGB DARK TUMMA CMYK DARK TUMMA HEX Vilja Grain R 228 G 159 B 21 R 164 G 118 B 43 C 0 % M 35 % K 10 % C 0 % M 35 % K 40 % #e49f15 Vesi Water R 36 G 173 B 174 R 16 G 128 B 130 C 70 % Y 30 % K 10 % C 70 % Y 30 % K 40 % #24adae Silmu Bud R 173 G 195 B 43 R 121 G 143 B 58 C 30 % K 10 % C 30 % K 40 % #adc32b Sumu Mist R 168 G 153 B 137 R 129 G 117 B 105 C 0 % M 10 % Y 20 % K 40 % C 0 % M 10 % Y 20 % K 60 % #a89989 Logo sininen blue R 109 G 207 B 246 R 76 G 170 B 205 C 50 % Y 0 % K 0 % C 55 % Y 0 % K 20 % #6dcff6 Logo vihreä green R 72 G 168 B 66 R 0 G 135 B 57 C 70 % K 10 % C 80 % K 30 % #50b848 SYKEn julkaisemissa materiaaleissa käytetään päsääntöisesti oheisia värejä sekä niiden sävyjä. Tumma-paletin värejä käytetään lähinnä tekstissä sekä tarvittaessa lisäväreinä esimerkiksi graafeissa.

6 SYKE kielessä Kun SYKEn nimi mainitaan tekstissä ensimmäisen kerran, lyhenne kirjoitetaan virallisen nimen jälkeen: Suomen ympäristökeskus SYKE Finlands miljöcentral SYKE Finnish Environment Institute SYKE Tämän jälkeen voi tekstissä käyttää pelkkää lyhennettä SYKE. Koko nimeä ilman lyhennettä käytetään mm. päätöksissä ja säädösperusteisissa lausunnoissa. SYKE kirjoitetaan isoilla, sykeläinen pienillä kirjaimilla. SYKEn keskusten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. SYKE taipuu ilman kaksoispistettä: SYKEn, SYKEä, SYKEen, SYKEssä. Näitä muotoja käytetään myös puhutussa kielessä.

7 Esimerkkejä SYKEn julkaisemista materiaaleista 1/4 Yhteistyölläkestävään kestävään Yhteistyöllä yhteiskuntaan yhteiskuntaan SYKE vaikuttavaa yhteistyötä mertensuojelussa Ympäristötiedolla on kasvava kysyntä Tarjoamme ratkaisuja meren tilan parantamiseksi ja meren kestävän käytön turvaamiseksi. SYKE kumppa nuutta yli rajoje n Tuotamme tietoa meren tilasta ja muutoksista päätösten tueksi. Kiertotalous Teemme tiivistä yhteistyötä kotimaisten ja eurooppalaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Ilmastonmuutos Työmme ulottuu myös arktisille alueille ja kehittyviin maihin. Päättäjät Päättäjät tutkimuslaboratori atuotetta vuode merentutkimusalus a ssa Aranda Ihmisen toiminta vaarantaa maapallon ekosysteemien kestävyyden. Ihmisen toiminta vaarantaa maapallon ekosysteemien kestävyyden. SYKE SYKE seuraaseuraa pitkäjänteisesti ympäristön sen muutoksia. Laaja-alaisella asiantuntemuksella pitkäjänteisesti ympäristön tilaa jatilaa senjamuutoksia. Laaja-alaisella asiantuntemuksella ja yhteistyöllä etsimme parhaita ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. ja yhteistyöllä etsimme parhaita ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. hyödynnämme kokeiluja, monitieteisiä skenaarioita, mallinnusta sekä eri TässäTässä hyödynnämme kokeiluja, monitieteisiä skenaarioita, mallinnusta sekä eri uusinta osaamista. Tarkastelemme kokonaisuuksina. alojenalojen uusinta osaamista. Tarkastelemme asioitaasioita kokonaisuuksina. us lopäättäjä Jokainen on Jokainen on päättäjä tota Kier s to Ilmastonmuu Sininen biotalous en Kaupungistumin minen Luonnon köyhty o aitos. us- ja asiantuntijal on valtion tutkim Oulussa. istökeskus SYKE, Joensuussa ja Suomen ympär gissä, Jyväsk ylässä Toimipaikat Helsin Ympäristöasioiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia. Yhdessä otamme Ympäristöasioiden ratkaisemiseen tarvitaan meitämeitä kaikkia. Yhdessä otamme käyttöön eri alojen osaamista sekä uusia tuottaa ja löytää käyttöön eri alojen osaamista sekä uusia tapojatapoja tuottaa tietoatietoa ja löytää ratkaisuja. Näin hahmotamme kestävän elää maapallolla. ratkaisuja. Näin hahmotamme kestävän tavan tavan elää maapallolla. Toimimme aloitteellisesti ja avoimesti kansainvälisissä, kansallisissa ja alueellisissa Toimimme aloitteellisesti ja avoimesti kansainvälisissä, kansallisissa ja alueellisissa verkostoissa, joille tarjoamme korkeatasoista tutkimusta ja asiantuntemusta. verkostoissa, joille tarjoamme korkeatasoista tutkimusta ja asiantuntemusta. syke.f i com/syke.fi isto.fi m/user/s ykevideo 43 % 42 % Henkilöstö kunn at, eurooppalaisis aisut Facebook-seuraajaa sa kunnissa käyt400töön tieto luonnomaakunnat Politiikan tekijät luotettavaa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon Politiikan tekijät luotettavaa tietoatietoa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon n tarjoam 49 % Sininen biotalous 54 % 48 % 2 40 % 53,9 miljoonaa euroa 0 vesiturvallisuu tuottaa ajantas VIERASLAJIT KURIIN MERILLÄ SUOMI RATIFIOI paran den aista ja laadust suuri haaste alueen luotettavaa tietoa erityisesti veden LAIVOJEN PAINOLASTIVESISOPIMUKSEN syke a on ollut osallistujaa vesirikkaimmalle ja kirgisian ympäri maalle kirgisialle. stö- ja metsävirasto SYKEn koulutuksissa neet Suomi teki historiaa ratifioimalla Kansainvälisen Merenkulkujärjestö IMO:n maan vesiympäristö ovat yhteistyössä jen seurantaa parantapainolastivesiyleissopimuksen syksyllä 2016.sekä Tämän johdosta laborat orioidesopimus n laatujärjestelm ja näytteenottoa, tiedonhallinta käytöss astuu voimaan maailmanlaajuisesti. Sopimus takaa alusten iä. kirgisia a ä onsen, 800 n ympäristövira näinettä tuoretta tietoa nomaisten mm. maan suurim tilasta. painolastivesien mukana kulkevien haitallisten vieraslajien samalla onleviäminen man järven issyk-k nostet tu kirgisia Twitter-seuraajaa ulin toksen n 700 vaikeutuu. SYKE tuotti sopimusta varten tietoa Itämeren tuomii nvieraslajeista, haasteisiin vesivar valmiuksia varautua ilmasto nmuuojen hallinn 600 niiden leviämisreiteistä ja torjunnasta sekä valmisteli meriympäristön assa. asiantuntijana lainsäädäntöä. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on tu500 Luon topo kenut tiedon tuottamista vieraslajeista. hjaiset ratk 48 % 45 % 42 % 38 % määräaikaisia vakituisia maakunnat ista ekosysteemip alveluista ja niiden 200 lisääntynyt, mutta yhteydestä veluiden huomi sykeläistä työkalut ekosys oimise 100 teemipaltutkimuskumppaneine ksi käytännön toimiss a ovat puuttuneet. Kaupungit ja kunnat yhteiskokeiluja, ympäristöratkaisuihin Kaupungit ja kunnat yhteiskokeiluja, tukea tukea ympäristöratkaisuihin en rakensi yhdess Kymenlaakson maakuntakaava (2014) laadittiin ensi kertaa meriluonto syke kanssa työkalu ä suunnit 0 telijoid 1998ja 1999 pakin, josta huomioiden. Meriliikenteen, suojelun jaarvioin matkailun tavoitteet sovitet en kansala löytyy välineit isten tiin ja hyödyntämise ä luontopohjais maakunnat asiantuntevaa yhteistyötä alueellisen kestävyyden turvaamiseen maakunnat asiantuntevaa yhteistyötä alueellisen kestävyyden turvaamiseen tiin merialueen kaavassa yhteen. Kaavoituksessa SYten ratkaisujen en. työkaluja on kisuunnitteluhyödynnettiin jo käytetty mm. ssa sekä 2014vedenalaisesta 2015 luonno KEn koordinoiman VELMU-ohjelman tuottamaa tietoa kaupun n terveyshyötyjen Barcelo elinkeinoelämä ja yritykset innovatiivisia kokeiluja ja ratkaisuja kestävään liiketoimintaan elinkeinoelämä ja yritykset innovatiivisia kokeiluja ja ratkaisuja kestävään liiketoimintaan nassa, norjan osloss paikkatietoaineistojen vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit luonnosta: lajeista, elinympäristöistä jasyken geologiasta. VELMUn mittava a, slovakian trnava arvioinnissa espanjan vahva osaaminen muut julkaisut ssa ja suomen kartoitustyö tukeejamerenalaisen suojelualueverkoston suunnittelua lataukset tutkimuksen ja Kansalaiset tietoa ja palveluita arkielämän valintoihin ja yhteiskunnalliseen sipoossa. Kansalaiset tietoa ja palveluita arkielämän valintoihin yhteiskunnalliseen sessavaikuttamiseen auttoivaikuttamiseen päätök 800 senteo työn onnistumista. n vuorovaikutuk ja ekosysteemipalvelujen turvaamista Suomen rannikkoalueilla. Myös tutkimuskumppanit innostavaa ja reilua kumppanuutta korkeatasoiseen tutkimukseen tutkimuskumppanit innostavaa ja Tansania reilua kumppanuutta korkeatasoiseen tutkimukseen 700 hyödyntää SYKEn osaamista kehittäessään Sansibarin alueella ChiLe parantaa merialuesuunnittelua. 600 ihmisen hyvinv KYMENLAAKSOSSA KAAVOITETTIIN ONNISTUNEESTI ointiin on ministeriöt olennaista ja oivaltavaa lainsäädäntötyöhön ministeriöt olennaista ja oivaltavaa tietoatietoa lainsäädäntötyöhön MERELLISET TAVOITTEET orkeatasoinen toja jo 1800-luvult yli 800 satelliittikuv t kilpailtua naisia puolet sykeläisistä 42 % 42 % Noin 580 asiantuntijaa ja tutkijaa. Toimipaikat Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa. 6 Julkaisujen määrä viranomaiset, tutk imus ympä Kansainväliset verkostot kiinnostavaa kumppanuutta globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseen Kansainväliset verkostot kiinnostavaa kumppanuutta globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseen ristö seur kumppanit antojen Laat 500 Chilessä luottam ua us tömittausten laadunvympäristötietoon on heiken tynyt, koska ympär 400 armistus ei ole suunnittelivat isollut riittävää. syken Chilen viranom aiset ympäristömittausten, ilmatieteen laitoksen300ja vttn kanssa maaha vertailulaborat edistää laborat oriokeskukse n 200 n orioiden mittau starkkuutta, levittää vuonna keskus sekä järjestää alan hyviä toimintatapoja ammattilaisten 100 pätevy yskokeita. torit ovat Chilell e2014 metsä- ja kaivoss 2015 ä tärkeit kasvua ympäristöseuranta ek0 loja, joiden kehittä misess on tärkeä lataukset ä laaduk ä. syken vahva mittausten osaamsyke.fi kemian alan ympär as inen oli yhteist istöyössä oleellista sille rahoitukses ta puole 46 % 41 % Kaupungistuminen ulkopuolinen rahoitus suora budjettirahoitus (miljoonaa ) viranomaiset, kans arojen hall intaa kirgisiassa alaiset syke on työske nnellyt pitkään politiikan tekijät jasi.ministeriöt keski-aasiassa tamisek kyky avoin uusille avauk ympäristöseuran Toiminnallinen rahoitus Suomen, Viron ja Venäjän pitkäjänteinen yhteistyö on parantanut 60 eduskuntakuulemista Suomenlahden tilaa ja sen arviointia sekä tehostanut suojelutoimia. SYKEn tieteellisellä ymmärryksellä rehevöitymisestä ja osaamisella 50 Toimi mme kestävänrooli sen torjunnassa on ollut merkittävä yhteistyössä. SYKE muun terveen ja elämä ntavan puole llisen ympäristön sta kansainvälis turva muassa ja arvioi EuroChemin Fosforit-tehtaan kipsivuoren 40 Yhteipaikallisti ten styötä lähialu kumppaniemme sekä lausuntoa Lugajoella Itämeren suurimmaksi yksittäiseksi fosforikuormittajaksi. eilta ja Euroo kanssa. pasta Keski-Aasia Tämän johdosta EuroChem tehosti vedenpuhdistustaan, mikä an, paransi 30 Afrikkaan ja Etelä- 35 % 38 % 38 % 40 % 40 % 39 % 36 % Amerikkaan saakk Itäisen Suomenlahden tilaa. SYKEn tekemien selvitysten ansiosta Pieta30 % a 20 rin kaupungin vesilaitos otti käyttöön kemiallisen fosforinpoiston, mikä vämpasiantuntijablogia vähensi Itämeren ravinnekuormitusta kestä merkittävästi. ää vesiv 10 intoa ja rohkeutta ua päivässä & ratkaisuja SUOMENLAHDEN TILA PARANTUNUT KANSAINVÄLISELLÄ YHTEISTYÖLLÄ noin kaksi julkais Osaamista reita kolmannes tohto vuodesta 2008 avoint a tietoa Luonnon köyhtyminen kansainväliset kumppanit ista ontieteellist ä osaam Kumppanit Kumppanit Ilmastonmuutos SYKE numeroina 2017 Ilmastonmuutos 25 Vesi Kulutus Kulutusjajatuotanto tuotanto Vesi 112 Rakennettuympäristö ympäristö Rakennettu 68 Ekosysteemipalvelut Meri Meri Ekosysteemipalvelut 1969 Ympäristötiedontuotanto tuotanto Ympäristötiedon kunta- ja luonn & vaikuttaa YhteisKestävät YhteisKestävät osaaminen RatKaisUt RatKaisUt osaaminen Halu tutkia SYKE m/company/syke Suomen ympäristökeskus syke.fi ymparisto.fi Avointa ympäristötietoa tutkimuksen käyttöön 575 julkaisua SYKE edelläkävijä Suomessa avoimen tiedon tarjoamisessa Suomen ympäristökeskus SYKE on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa Paikkatietoaineistojen latausmäärä kasvoi merkittävästi vuosina Kaikki ympäristöhallinnon tieto yhdessä verkkopalvelussa 19 Tutkimuskumppanit KUVA : SYKE/NASA/LC8 SYKE-folder ja handoutit Power point -pohjat & esittelyt

8 Esimerkkejä SYKEn julkaisemista materiaaleista 2/4 Ratkaisuja- ja Havaintoja -blogit

9 Esimerkkejä SYKEn julkaisemista materiaaleista 3/4 KE POLICY BRIEF VIEWS ON ENVIRONMENTAL POLICY SYKE POLICY BRIEF BLACK CARBON AND ARCTIC WARMING SYKE POLICY BRIEF VIEWS ON ENVIRONMENTAL POLICY SYKE POLICY BRIEF VIEWS ON ENVIRONMENTAL POLICY SYKE POLICY BRIEF environmental risk mbatting microplastics A future the planet can accommodate Respecting the limits of the earth is a prerequisite for the well-being of humanity. The circular economy, low carbon emissions, and securing biodiversity move society in a sustainable direction. Accelerating the change requires quick political decisions also in Finland. Consumption and production in Finland are not at a sustainable level. This has negative effects on the well-being of the entire planet, which ultimately comes back and impacts Finland. Curbing black carbon emissions slows warming in the Arctic Reducing emissions of black carbon can help to mitigate climate change globally, but particularly in arctic regions. It also brings considerable health benefits. Promoting health through interaction with nature in urban areas Contact with nature improves our health and well-being. Purposeful planning can make it easier to achieve the benefits we can gain from natural areas in our towns and cities. Natural areas should remain accessible close to homes even in increasingly densely populated cities. Forests, parks and other natural environments should also be used by kindergartens and schools more frequently than today. Managing chemicals and material cycles In the circular economy the value of products and materials is preserved for a while simultaneously minimizing environmental deterioration. Material cycles any risks to humans or the environment. In a sustainable circular economy we substances that give desirable qualities to products, but which may cause problem are reused or recycled. We must strive to reduce the use of hazardous subst entire product s life cycle: from design to production, use, maintenance, reuse and r imported from outside the EU represent a special challenge in the context of the since information on their exact composition may be unavailable. Black carbon - fine particles of soot illion tonnes of plastic was produced in 2015, y and durability of plastic products combine threats facing aquatic environments around packaging, 20% is used in the construction iture, electronics and health care products, lastic is generated through each of these use Making sustainable well-being the direction of Finnish policy The state has a significant role in making the structures and economy of the welfare state sustainable. A low-carbon society and upgrading the energy systems cannot be left to the market alone. Alongside GDP we need indicators that measure environmental impact and human well-being. Researchers have a key role in evaluating the long-term sustainability of decisions made for society. Municipalities need to move rapidly toward carbon neutrality and to support the environmental actions of local residents, such as the sustainable use of vegetarian and locally grown food, active transport and energy-efficient construction. These measures help rein in climate change and biodiversity loss while at the same time promoting well-being and health. The consumption of natural resources starts already in production. Companies can direct their own activities and those of their cooperative partners in a sustainable direction through measures such as requiring their subcontractors to use recycled materials. Best available technologies to the forefront Black carbon emissions Effective technologies for The wider use of best result from the incomplete reducing emissions of black available technologies could combustion of diesel fuels, carbon already exist. The markets reduce the warming effect of domestic firewood and coal, for for such technologies are global. black carbon in arctic regions instance. The warming caused In countries in the Arctic region by 0.25 o C by This would by black carbon in arctic regions itself, it is especially worth also result in significant health is largely due to emissions reducing emissions from traffic, benefits, particularly in occurring further south. and controlling gas-flaring densely populated areas. in oilfields. Recommendations for urban planners Encourage constructive dialogues between planners working with land use, transport and services. Stakeholders who organise recreational activities locally, including teachers and active local residents should also be involved. Actively inform stakeholders about the significant health benefits of nature in urban areas, since this concept is quite new. Ensure that local residents, including children who may not be able to walk long distances, have access to urban nature within easy reach. Recognise the varying characteristics of different urban districts, and take them into account in planning. Different solutions are needed for central districts and for suburban areas. Initiate local and regional trials to find new solutions. It is important to realise the health benefits of urban nature at all levels from regional to local. SYKE E SYKE.FI YMPARISTO.FI FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE SYKE.FI ENVIRONMENT.FI FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE SYKE.FI ENVIRONMENT.FI FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE SYKE.FI ENVIRONMENT.FI FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE SYKE.FI SYKE Policy Brief Näkökulmia ympäristöpolitiikkaan

10 Suomalaisten asumistoiveet ovat viime vuosina selvästi urbanisoituneet ja kaupunkimaisen asumisen suosio Esimerkkejä SYKEn julkaisemista materiaaleista 4/4 YMPÄRISTÖN TILA -KATSAUS 4/ YMPÄRISTÖN TILA -KATSAUS 3/ YMPÄRISTÖN TILA -KATSAUS 2/ YMPÄRISTÖN TILA -KATSAUS 1/ Suomi torjumassa ilmastonmuutosta Luonto kaupungissa Suomalaiset arvostavat asuinalueensa luontoa Lineaaritaloudesta kiertotalouteen Tuhansien vesien maa Ihmisen ja ilmaston vaikutukset näkyvät vesiluonnossamme Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa laskeneet luvun alun huippuvuosista, ja vuonna 2016 ne olivat noin 18 % pienemmät kuin vuonna Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 päästöt kuitenkin kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpia syitä tähän olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden pieneneminen liikenteen polttoaineiden käytössä. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja maankäyttösektorin nettohiilinielu vuosina milj.t CO 2 -ekv Hiilidioksidi Metaani Dityppioksidi F-kaasut Nielut Enemmistö suomalaisista asuu nykyään taajamissa ja kaupunkimaisen asumisen suosio kasvaa. Kaupunkiluonto ei saisi jäädä kaupungistumisen ja kaupunkien tiivistymisen jalkoihin, sillä luonnonympäristöllä on suuri vaikutus ihmisten viihtymiseen ja terveyteen. ASUINALUEEN VIIHTYVYYSTEKIJÄT % Sijainti ja liikenneyhteydet 54,0 Luonnonympäristö 44,4 Rauhallisuus 42,0 Ulkoilumahdolliisuudet 31,1 Palvelujen saatavuus 29,1 Turvallisuus 22,1 Hiljaisuus, meluttomuus 16,7 Sosiaaliset kontaktit 12,8 Rakentamisen väljyys 10,6 Alueen hyvä maine 9,8 Harrastusmahdollisuudet 9,7 Rakennusten ulkonäkö 5,9 ja mittakaava Alueen aktiivisuus ja tapahtumat 2,9 Rakentamisen tiiviys 0,6 Muu 1,9 Ei osaa sanoa 1,4 Lähde: Strandell, A. Asukasbarometri LUONNONVAROJEN KOKONAISKÄYTTÖ milj. t 600 Tuonnin piilovirrat Käyttämätön otto 500 Ulkomaiset suorat panokset Kotimaiset suorat panokset Lähde: Tilastokeskus VESIVARAT järveä kokonaispinta-ala km km rantaviivaa saarta lähdettä 647 jokea Pintavedet Mm 3 /v m 3 /v/asukas < 5% 5 15%15 35% > 35% vesialueiden pinta-alat jaettuna koko valuma-alueen pinta-alana * 100 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2016 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, ilman maankäyttöön, sen muutoksiin ja metsätalouteen liittyviä, ns. LULUCF-sektorin päästöjä ja hiilinieluja. Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat suurimmat päästöt. Vuonna 2016 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Teollisuusprosessit, tuotteiden käyttö ja maatalous aiheuttivat noin 11 prosenttia päästöistä. Jätehuollon osuus oli 3 prosenttia päästöistä. Jätehuollon päästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta saakka parantuneen jätehuollon ansiosta. Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja Suomen kasvihuonekaasutaseessa metsien hiilinielun suhteellinen merkitys on suurempi kuin EU-maissa yleensä. Metsiemme vuotuinen hiilinielu vaihteli vuosina hakkuumäärästä riippuen 20 ja 50 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä. Pienimmillään se vastasi noin kolmannesta ja suurimmillaan jopa puolta Suomen ilmastopäästöistä. Metsien hiilinielun ja puutuotteiden hiilivaraston muutoksia seurataan vuosittain, kuten myös muun maankäytön päästöjä. Suomen päästötaseeseen laskettavien puutuotteiden vuosittainen hiilinielu oli keskimäärin noin 5 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun taas muu maankäyttö aiheutti keskimäärin 10 miljoonan tonnin ilmastopäästöt. Koko LULUCF-sektori oli vuosina keskimäärin noin 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava nettonielu. kasvaa, mutta asuinalueelta halutaan myös luonnonrauhaa. Tämä käy ilmi vuonna 2016 toteutetusta Asukasbarometri-kyselystä. Asukasbarometrin mukaan suomalaisille kolme tärkeintä asuinalueiden viihtyvyystekijää ovat sijainti- ja liikenneyhteydet, luonnonympäristö ja rauhallisuus. Sijainti- ja liikenneyhteydet nousivat vuoden 2016 kyselyssä tärkeimmäksi viihtyvyystekijäksi. Edellisessä, vuoden 2010 kyselyssä tärkein viihtyvyystekijä oli rauhallisuus. Luonnonympäristö on säilyttänyt asemansa toiseksi tärkeimpänä viihtyvyystekijänä. Taajamien täydennysrakentamisen avulla voidaan edistää monia kaupungin kestävyyden tavoitteita ja ihmisten arjen sujuvuutta, kuten vähentää liikennettä ja pitää yllä asuinalueiden palveluita. Viheralueille kohdistuessaan täydennysrakentaminen voi kuitenkin aiheuttaa myös haittaa. Suomalaisten suhtautuminen täydennysrakentamiseen vaihtelee. Asukasbarometrin vastaajista reilu kolmannes hyväksyy omalla asuinalueellaan täydennysrakentamisen, jos sen sijaintiin ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan, reilu viidennes ei hyväksy sitä lainkaan. Vuonna 2010 täydennysrakentamisen hyväksyi runsas puolet vastaajista, eli suhtautuminen on muuttunut varauksellisemmaksi. Se kertoo, että luonto on suomalaisille tärkeä osa elinpiiriä, mikä täytyy huomioida täydennysrakentamisessa. Kiertotaloudella halutaan korvata nykyinen lineaarinen talousjärjestelmä, joka perustuu materiaalien kuluttamiseen ja niiden hylkäämiseen käytön jälkeen. Kiertotaloudessa käytetään mahdollisimman vähän neitseellisiä raaka-aineita. Myös niiden hävikki ja haitalliset ympäristövaikutukset kierron eri vaiheissa minimoidaan. Kiertotalous parantaa yritysten kustannustehokkuutta. Se auttaa parantamaan Suomen vaihtotasetta ja omavaraisuutta, luomaan uusia työpaikkoja saavuttamaan ilmastotavoitteet. Myös EU haluaa edistää kiertotaloutta. Komission kiertotalouspaketti julkaistiin joulukuussa Kiertotaloudessa toisen jäte on usein toisen raaka-aine. Siksi yhteistyötä yli perinteisten sektorijakojen on lisättävä. Tuotteiden uudelleenkäyttöön ja -valmistukseen sekä materiaalien kierrätykseen tarvitaan kokonaan uusia liiketoimintamalleja ja tuote- ja palvelukonsepteja. Jakamistalous auttaa osaltaan vähentämään materiaalien käyttöä. Tärkeää on myös suunnitella tavarat alun alkaen pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö kasvoi 1970-luvulta vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen kasvu pysähtyi, ja luonnonvarojen käyttö on pysynyt likimain samalla tasolla näihin päiviin asti. Vesiensuojelun kehitys Suomessa on monelta osin menestystarina. Silti maataloustuotanto, maankäytön tehostuminen, ilmastonmuutos ja kemikalisoituminen huonontavat edelleen vesiemme tilaa, uhkaavat vesiluontoa ja haittaavat vesien käyttöä ja virkistäytymistä. Maamme vesistöt ovat jääkauden muokkaamia. Reilut vuotta sitten paljastui vesistöjen synnylle otollinen maanpinta. Syntyi rikkonaisen rannikon sekä tuhansien järvien, jokien ja saarien maa. Suomen lukemattomat vesistöt tarjoavat meille runsaasti erilaisia ekosysteemipalveluja, kuten ravintoa, virkistymistä, puhtaita vesiä ja laadukkaita pohjavesiä. Lisäksi Suomessa on ainutlaatuisen laajat jokamiehenoikeudet. Käytännössä kaikki ihmiset pääsevät johonkin rantaan virkistäytymään ilmaiseksi. Yli puolet suomalaisista elää alle puolen kilometrin päässä jostain vesistöstä. Sisävesien rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvon on arvioitu olevan 1 1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomen järvistä 85 prosenttia on peräti hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suuri osa jokivesistä on ollut hyvää huonommassa tilassa ja noin kolmannes jokivesistä vaatii edelleen selkeitä parannustoimia. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE.FI YMPARISTO.FI SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE.FI YMPARISTO.FI SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE.FI YMPARISTO.FI SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE.FI YMPARISTO.FI Suomen ympäristön tila -katsaukset

11 syke.fi Ajankohtaista SYKE-ilme ja tunnukset Suomen ympäristökeskus Viestintä Suomen ympäristökeskus SYKE on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa. Suomen ympäristökeskus syke.fi ymparisto.fi