Etelä-Karjalan maakunnan elinvoimakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan maakunnan elinvoimakatsaus"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan maakunnan elinvoimakatsaus - kooste väestönkehityksen, elinkeinopoliitikan ja osaamisen tilastoista sekä alustavista havainnoista

2 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 2 (29) Sisällys 1 Johdanto Taustaa Elinvoima Etelä-Karjalan aluerakenne Väestö Väestömäärän kehitys ja ennuste Ikärakenteen kehitys ja ennuste Työssäkäynti Työpaikat ja elinkeinoelämä Maakunnan suhdanneindikaattori ja seutukuntien kilpailukykymittari Työpaikat ja työllisyys Toimialat ja kehitysnäkymiä Teollisuus Maatalous Kauppa ja matkailu Rajaliikenteen kehitys Koulutus ja osaaminen Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinostrategia Yhteisiä kehittämisen rakenteita Maakuntaohjelma ja kehittämisen teemoja Maakuntakaavoitus ja suunnittelu Miten elinvoimaa voidaan edistää Etelä-Karjalassa? Johtopäätöksiä... 28

3 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 3 (29) 1 Johdanto 1.1 Taustaa Etelä-Karjalan maakunnassa toteutetaan Kuntarakennelain mukainen selvitys kuntarakenteesta. Selvitystyön tavoitteena on arvioida edellytyksiä yhdistää maakunnan kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi ja antaa tarvittavat tiedot kuntarakennetta koskevalle päätöksenteolle. Selvityksessä käsitellään sekä yhden että kahden kaupungin malleja. Selvitysalue, Etelä-Karjalan maakunta kostuu yhdeksästä kunnasta (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokalahti, Savitaipale ja Taipalsaari). Imatran seudun muodostavat Imatran kaupunki sekä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kunnat ja Lappeenrannan seudun muodostavat Lappeenrannan kaupunki sekä Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat. Tässä selvitystyön taustamuistiossa käsitellään maakunnan elinvoiman nykytilaa olemassa olevien selvitysten ja tilastojen kautta. Taustamuistiossa keskitytään elinvoiman elementeistä nimenomaan vetovoiman ja kilpailukyvyn tekijöiden nykytilatarkasteluun ja tarkastellaan väestöä, elinkeinoelämää, toimialoja ja työssäkäyntiä, aluerakennetta ja maankäytön kuvaa, koulutusta ja osaamista sekä elinkeinon kehittämisen rakenteita. Selvityksen taustaksi on lisäksi tavattu alueen keskeisten sidosryhmien edustajia koulutukseen ja elinkeinotoimintaan liittyen (liite1). Raportti on kuitenkin laadittu selvittäjien toimesta ja varsinaiset johtopäätökset asiasta tuodaan esille selvittäjien raportissa ja esityksessä, tässä raportissa kuvataan lähinnä nykytila, tulevaisuushaasteita sekä alustavia havaintoja.

4 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 4 (29) 1.2 Elinvoima Kunnan elinvoima muodostuu useista eri tekijöistä: demokratiasta ja johtamisesta, hyvistä julkisista ja yksityisistä palveluista, yhdyskunnan ja toimintaympäristön tilanteesta, vahvasta taloudesta ja resursseista sekä alueen vetovoimasta ja kilpailukyvystä. Kuva 1: Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Alueen elinvoiman tarkastelukehikkoon kuuluvat mm. seuraavat asiat (Eero Holstilan selvityksiin pohjautuen): Saavutettavuuden varmistaminen Sijaintietujen hyödyntäminen Vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen Osaava työvoima Yritysten uusiutuminen ja innovaatiokyvyn tukeminen Kuntien toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Yrittäjyyden edistäminen Paikallisyhteisön hyvinvointi Seudun kilpailukyky Arviointi ja seuranta Tärkeä pitkän aikavälin kehitystekijä alueen elinvoiman osalta on väestönkehitys. Se vaikuttaa alueen taloudellisen toiminnan ja hyvinvoinnin resursseihin, työvoiman saatavuuteen ja alueen yleiseen ilmapiiriin ja mielikuviin. Kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä keskeisiä näkökulmia ovat elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja innovaatioiden edistäminen. Näissä menestymisen avulla rahoitetaan niitä peruspalveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat. Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastella esimerkiksi ihmisten muuttopäätösten ja yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta. Alueen kilpailukyvyn tekijöitä ovat esim. työpaikat, koulutustarjonta, yritysdynamiikka, sijainti, osaavan työvoiman saatavuus, asuin- ja elinympäristön laatu, henkinen ilmapiiri, imago jne. Alueen pitkäjänteiseen menestymiseen vaikuttavat kaikki alueen toimijat; sen asukkaat, yritykset, yhteisöt ja julkinen valta. Alueet eivät voi toimia eristyksissä, vaan kunkin alueen menestymiseen vaikuttavat suuressa määrin maan muiden alueiden ja ulkomaiden vaikutus. (Lähde: Timo Aro ja Anna Laiho, 2013, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky)

5 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 5 (29) 2 Etelä-Karjalan aluerakenne Etelä-Karjalan maakunnan aluerakenteen rungon muodostaa Salpausselän, valtatie 6:n ja Suomen itäisen pääradan muodostama vyöhyke, jonka ydinalueena toimii Lappeenrannan ja Imatran välinen, luoteessa Saimaaseen rajoittuva taajamanauha. Maakunnan palvelukeskusverkko on kaksinapainen: Lappeenranta hallitsee koko maakunnan ohella erityisesti sen eteläosaa ja Imatra puolestaan sen pohjoisosaa. Muilla maakunnan kuntakeskuksilla ei ole merkittävää seudullista roolia vaikkakin Parikkalalla oman ja naapurimaakuntien seutukeskuksista etäällä sijaitsevana kuntana on jossakin määrin itsenäinen asema esimerkiksi kaupallisten palvelujen osalta. Yli kuntarajojen kasvaneita taajamia on sekä Lappeenrannan että Imatran kaupunkikeskusten ympärillä, Imatralla tämä näkyy kaikkein selvimmin. Maakunnan pääkeskusten etäisyys varsinkin maakunnan pohjoisosiin on kohtalaisen pitkä, esimerkiksi Parikkalan etäisyys Lappeenrantaan on 97 km. (VM Etelä-Karjala) Lappeenranta ja sen kehyskunnat Lemi ja Taipalsaari muodostavat monilla mittareilla mitattuna maakunnan vahvimmin kehittyvän alueen. Imatra on kärsinyt teollisuuden murroksesta Lappeenrantaa enemmän, ja maakunnan maaseutualueilla rakennemurros näkyy erityisesti maatalouden ja teollisuuden merkityksen vähenemisenä. (Etelä-Karjalan Maakuntaohjelman luonnos) Kuva 2: Valtatie 6:n ja Karjalan radan varren kehityskäytävä. Lähde: Etelä-Karjalan maakuntaohjelma , luonnos)

6 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 6 (29) 3 Väestö 3.1 Väestömäärän kehitys ja ennuste Etelä-Karjalan maakunnassa oli vuonna 2012 yhteensä asukasta, joista 67 % Lappeenrannan seudulla ja 33 % Imatran seudulla. Lappeenrannan seudulla väestömäärä on hieman kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kun taas Imatran seudulla väestömäärä on huomattavasti laskenut Muutos Muutos Imatran seutu Lappeenrannan seutu Etelä-Karjala yhteensä Taulukko 1: Väkiluvun kehitys Etelä-Karjalassa Lähde: Etelä-Karjalan liitto, Tilastokeskus Lähes kaikissa alueen kunnissa on ollut 2000-luvulla maansisäistä muuttotappiota. Imatran seudun nettomuutto vuosina oli ja Lappeenrannan seudun nettomuutto Väestö keskittyy aluetta halkovan valtateiden ja rautatien varteen, kuten yllä olevasta kuvasta karkeasti näkyy. Myös palvelut ovat keskittyneet tälle käytävälle. Kuntakohtainen erittely maansisäisestä nettomuutosta seuraavassa taulukossa.

7 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 7 (29) Taulukko 2: Maansisäinen nettomuutto Lähde Tilastokeskus, v kuntajako Etelä-Karjalan nettomaahanmuutto sen sijaan on ollut positiivinen luvulla, vuonna 2013 nettomaahanmuutto oli 444 henkilöä ja vuosina yhteensä 3430 henkilöä (Lähde Tilastokeskus). Maahanmuutto tuo alueelle pääasiassa työikäistä väestöä eniten Venäjältä. Jos muuttoliike jatkuu esimerkiksi Lappeenrannassa nykyisenä koko vuosikymmenen ajan, arvioidaan väkiluvun voivan kasvaa jopa kolmella tuhannella henkilöllä. Maahanmuuton voi ennustaa jopa lisääntyvän entisestään, samoin kuin rajan ylittävän työssäkäynninkin. (Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, vaikutusten arviointi) Väestöennusteen mukaan väestö vähenee Etelä-Karjalassa tulevaisuudessa. Väestömäärän osalta positiivisesti kehittyy Lappeenrannan kaupunki ja sen välitön lähiympäristö, muut alueet menettävät väestöä. Kotimaan sisäinen muuttoliike vie Etelä- Karjalasta väestöä, mutta siirtolaisuus lievittää tätä katoa. Seuraavassa kuvassa oleva väestöennusten osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. (Lähde Tilastokeskus, Etelä-Karjala ART) Kuva 3: Väestöennuste. Lähde Tilastokeskus, Etelä-Karjala ART

8 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 8 (29) 3.2 Ikärakenteen kehitys ja ennuste Maakunnan ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin maan keskiarvoa enemmän, painotus on tapahtunut pitkällä aikavälillä ja korostuu jatkossakin. Vuonna vuotiaiden osuus maakunnan väestöstä oli 66 % ja vuonna 2012 vastaava luku oli 63 %. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut: vuonna 2002 yli 65-vuotiaita oli 18 % ja vuonna 2012 jo 23 %. Etelä-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012 oli 0,59 (koko maan keskiarvo 0,53). Heikoin huoltosuhde oli Savitaipaleen kunnassa (0,80) ja paras Lappeenrannassa (0,50) (Etelä-Karjalan liitto, Tilastokeskus). Eri ikäluokkien osuudet Etelä-Karjalan väestössä muuttuvat tulevaisuudessa merkittävästi ja huoltosuhde heikkenee. Vuonna 2030 Etelä-Karjalan kunnista peräti viisi kuuluu ennusteen mukaan huoltosuhteeltaan maan kahteen heikoimpaan viidennekseen: Savitaipale, Rautjärvi, Parikkala, Luumäki ja Ruokolahti (VM Etelä-Karjala). Kuva 4: Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain Imatran seudulla. Lähde: Tilastokeskus, Etelä-Karjala ART Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksen tilastopaketti ART:in ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee maakunnassa 15 % vuoteen 2029 mennessä vanhusväestön osuuden kasvaessa jopa 57 %. Vuonna 2029 eteläkarjalaisista jo 17 % on yli 75-vuotiaita.

9 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 9 (29) Imatran seudulla työikäisten suhteellinen osuus pienenee enemmän kuin Etelä-Karjalassa kokonaisuudessaan (2010:100, 2029:77) ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee ennusteen mukaan Imatran seudulla nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Lappeenrannan seudulla työikäisten suhteellinen osuus vähenee hieman vähemmän kuin Etelä-Karjalassa kokonaisuudessaan (2010:100, 2029:89), mutta etenkin vanhusväestön osuus kasvaa huomattavasti (2010:100, 2029:164). Seutukohtaiset ennusteet esitetään seuraavissa kaavioissa ja lisätietoja väestön kehityksestä myös kuntaliitosselvityksen tilastopaketissa. Kuva 5: Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain Lappeenrannan seudulla. Lähde: Tilastokeskus, Etelä-Karjala ART.

10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 10 (29) 4 Työssäkäynti Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, pienimmät työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Lemillä (alle 50 %) sekä Taipalsaarella ja Ruokolahdella. Lappeenrannan seudun työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 n. 100 %, Imatran seudun alle 95 %. Etelä-Karjalan maakunnassa pienimmät pendelöintiasteet ovat Lappeenrannassa (13,3 %), Imatralla (22,6 %) ja Parikkalassa (31,3 %) ja suurimmat vastaavasti Taipalsaarella (69,1 %), Lemillä (67,9 %) sekä Ruokolahdella (64,6 %). Lappeenrantaan pendelöidään huomattavasti etenkin Taipalsaarelta ja Lemiltä, mutta myös Luumäeltä ja Savitaipaleesta. Imatralle taas pendelöidään Ruokolahdelta mutta myös Rautjärveltä. Parikkalasta pendelöinti maakunnan sisällä on melko pientä, jonkin verran Rautjärvelle, Lappeenrantaan ja Imatralle, vahva pendelöinnin suunta Parikkalasta on Savonlinnaan. Kuntakohtaiset tarkastelut kartoilla esiteltynä ovat kuntarakenneselvityksen tilasto-osiossa osoitteessa Taulukko 3: Pendelöinti maakunnan sisällä. Lähde: Tilastokeskus

11 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 11 (29) 5 Työpaikat ja elinkeinoelämä 5.1 Maakunnan suhdanneindikaattori ja seutukuntien kilpailukykymittari Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman maakuntien suhdannekehitys raportin suhdanneindikaattori v mukaan Etelä-Karjala on aivan maan keskiarvon tuntumassa kokonaisuudessaan. Kaupan alan kehitys on ollut erittäin positiivista, liikevaihdon kasvu on ollut Etelä-Karjalassa vuosina 2012 ja 2013 ylivoimaisesti suurinta. Aloittaneiden yritysten osalta kehitys hiipui, aloittaneita yrityksiä oli Etelä-Karjalassa keskimääräistä vähemmän vuosina (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014) Suomen seutukuntien kilpailukykyä ja menestymistä seurataan Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä vuosittain kuuden tekijän avulla. Mittaristoon kuuluvat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vuoden 2012 laskelmissa Lappeenranta on sijalla 8. Edellä ovat Porvoo, Vaasa, Helsinki, Tampere, Oulu, Turku ja Hämeenlinna. Imatran sijoitus oli 24. Imatran seutukunnan sijoitus on laskenut ja Lappeenrannan vastaavasti noussut viime vuosina. Lappeenrannan sijoituksen nousua selittää etenkin innovatiivisuuden kasvu. (Turun yliopisto, SataMittari) 5.2 Työpaikat ja työllisyys Vuonna 2011 Etelä-Karjalan maakunnassa oli työpaikkaa, mikä on 789 työpaikkaa enemmän kuin vuonna Myös edeltävänä vuonna työpaikkojen lisäys oli 726 työpaikkaa, mutta lamavuonna 2009 työpaikkoja katosi jopa (www.ekliitto.fi) Määrällisesti eniten vuonna 2011 Etelä-Karjalassa työllistivät teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kaupan ala. Taulukko 4: Työpaikat toimialoittain Lähde: Etelä-Karjalan maakuntaliitto, Tilastokeskus

12 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 12 (29) Teollisuudella on maakunnassa ollut vahva asema. Suurteollisuuden työpaikkamäärän kehitys on ollut laskeva jo pitkään, eikä pk-sektorin työpaikkojen määrä ole kasvanut riittävästi korvaamaan teollisuuden työpaikkamenetyksiä. Suurin negatiivinen muutos on tapahtunut paperi- ja puuteollisuudessa. (Etelä-Karjalan maakuntaohjelma). Uusia korvaavia työpaikkoja on syntynyt palvelualoille ja kauppaan, joiden osuus elinkeinorakenteessa painottuu yhä enemmän. Venäjän talouskasvun tuomat mahdollisuudet tuovat hyötyä elinkeinoelämälle. Työpaikkojen määrän kehitys Lappeenrannan seudulla on ollut vain hieman heikompaa kuin maassa keskimäärin, Imatran seudulla kehitys sen sijaan kehitys on ollut huomattavan heikkoa. Kuntien työpaikkakehitys on eriytynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Vain Taipalsaarella ja Lappeenrannassa työpaikkojen määrä on kasvanut, suurinta pudotus on ollut Rautjärvellä, Lemillä, Parikkalassa ja Savitaipaleella. Kuva 6: Työpaikkojen määrän kehitys 2000-luvulla, seututarkastelu. (Lähde: Tilastokeskus)

13 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 13 (29) Kuva 7: Työpaikkojen määrän kehitys 2000-luvulla. (Lähde Tilastokeskus) Yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi vain Lappeenrannassa, hieman myös Taipalsaarella ja Ruokolahdella. Seutukuntien välillä toimialoittaisessa työpaikkajakaumassa on eroavaisuuksia: Imatran seutukunnassa teollisten työpaikkojen merkitys on selkeästi suurempi kuin Lappeenrannassa. Kuvassa 5 esitetään työpaikkajakauma toimialoittain ja seutukunnittain vuonna Kuva 8: Työpaikat seutukunnittain ja toimialoittain. Lähde: Etelä-Karjalan maakuntaliitto, Tilastokeskus

14 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 14 (29) Etelä-Karjalassa työllisten määrä on 2000-luvulla hieman laskenut. kehitys on ollut selkeästi heikompaa kuin Lappeenrannan seudulla. Imatran seudun Kuva 9: Työlliset (Lähde: Tilastokeskus) Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa 2000-luvulla, mutta lähtötaso on ollut usein varsin alhainen. Kuva 10: Tutkinnon suorittaneet (Lähde: Tilastokeskus)

15 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 15 (29) Vuoden 2013 lokakuussa Etelä-Karjalan työttömyysaste oli 12,3 % (koko maan keskiarvo 10,3 %). Lappeenrannan seudun työttömyysaste oli hieman tätä matalampi, mutta Imatran seudulla työttömyysaste oli yli 13 %. Maakunnan suurimmat työttömyysasteet lokakuussa 2013 olivat Imatralla, Rautjärvellä ja Lappeenrannassa. Pienimmät työttömyysasteet olivat Taipalsaarella, Lemillä ja Luumäellä. Kuntakohtainen erittely seuraavassa taulukossa. Taulukko 5: Työttömyysasteet lokakuussa kunnittain Lähde Työnvälitystilasto (TEM). Vuoden 2013 kuntajako Alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentin vuosikeskiarvo 2013 oli Lappeenrannan seudulla 16,7 ja Imatran seudulla selkeästi korkeampi 22,4. (Koko maan keskiarvo 14,5, Kaakkois- Suomen keskiarvo 19,5) (Nuorisotakuun toteutuminen/kaakkois-suomen ELY-keskus, Työnvälitystilasto) 5.3 Toimialat ja kehitysnäkymiä Sekä Imatran että Lappeenrannan seuduille on ollut tyypillistä teollisuuden hallitseva rooli elinkeinorakenteessa. Suurteollisuuden työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet Etelä- Karjalasta 60 % viimeisen 30 vuoden aikana. Teollisuus on edelleen seuduille tärkeä toimiala, mutta rinnalle ovat nousseet palvelut, joiden kysyntää esimerkiksi lisääntynyt matkailu on kasvattanut. Voidaan olettaa, että elinkeinorakenteen monipuolistuminen jatkuu tulevaisuudessa. Etelä-Karjalassa korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän pkyritysten rooli ja kauppa ja matkailu ovat merkittävässä asemassa toimialoina. Työllisten määrän on arvioitu kasvavan Etelä-Karjalassa eniten seuraavilla toimialoilla vuoteen 2017 mennessä: liike-elämää palveleva toiminta, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kuljetus ja varastointi. Eniten työllisten määrän on arvioitu vähenevän vuoteen 2017 mennessä paperiteollisuudessa, kaupassa ja maataloudessa. (Kaakkois-suomen kehitysnäkymät 2013, Kaakkois-Suomen ELY-keskus) Teollisuus Metsäteollisuus Etelä-Karjalassa on merkittävä metsäteollisuuden ja osaamisen keskittymä. Metsäteollisuudella on Etelä-Karjalalle suurempi merkitys kuin millekään muulle maakunnalle: tuotanto on laajinta Etelä-Karjalassa ja se synnyttää myös eniten välillisiä tuotantovaikutuksia maakuntaan. (Yle ).

16 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 16 (29) Teknologian kehittyminen on vähentänyt työpaikkoja, mutta metsäteollisuuden ansiosta viennin osuus väestöön suhteutettuna on suhteellisen korkea. Vähennyksistä huolimatta alue on edelleen merkittävä metsäteollisuuskeskittymä ja metsäteollisuus vahvin toimiala. Yhtenä menestystekijänä on Etelä-Karjalan edullinen sijainti; puun saanti on hyvää ja satamat riittävän lähellä. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat mm. bio- ja energia-alat sekä pakkausliiketoiminta. Alalla on jo tehty merkittäviä investointeja uusiutuvan energian tuotantoon ja tutkimukseen. Imatran ja Lappeenrannan seudut ovat puuntuotannon ohella myös metsäalan tutkimuksen ja koulutuksen ydintä. Kaksi globaalia metsäteollisuuden toimijaa, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj, ovat sijoittaneet merkittävimmät tutkimuskeskuksensa alueelle. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) sekä Saimaan ammattikorkeakoulu ovat erikoistuneet metsäalan liiketaloudellisen ja teknillisen osaamisen vahvistamiseen. (www.kehy.fi) Suomen metsäteollisuuden kysynnän arvioidaan nousevan hieman paperia lukuun ottamatta, kasvu jatkuu kuitenkin hitaana (Metsäsektorin suhdannekatsaus ). Metalli- ja koneteollisuus Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa metallin jalostus ja koneteollisuus ovat merkittäviä teollisuuden toimialoja, yritystoiminta painottuu teollisuuden kunnossapitoon ja konepajatoimintaan. Ala on rakennemuutoksessa ja haasteita ovat mm. investoinnit tuotekehitykseen, sarjatuotantoon ja laitekantaan. Metallialan työllisten määrän ennakoidaan pysyvän lähivuosina lähes samalla tasolla (Lähde: Kaakkois-Suomen elinkeinorakenteen kehitys). Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on merkittävä rooli koneenrakennuksen kehityksessä. LUT tarjoaa korkean luokan tutkimusta ja osaamista sekä koneenrakennuksen että liiketalouden puolella. Alan haasteena ja mahdollisuutena on kansainvälistyminen, kotimarkkinat eivät tulevaisuudessa riitä. Etenkin Venäjän teollisuuden modernisaatiossa nähdään mahdollisuuksia Suomelle ja Lappeenrannalle Maatalous Etelä-Karjalassa maatalous on vähentynyt rajusti pitkällä aikavälillä, Euroopan unionin aikana tilojen määrä on vähentynyt 38 prosenttia. Maatalouden työllisyys on ollut pitkään vähenevä, mutta vähennys on ollut monia muita aloja tasaisempaa. Maidon jalostusta ei maakunnassa tehdä ja teurastamotoiminta on myös melko pientä. Etenkin maaseutualueilla lähimpänä kaupunkeja on siirrytty viljelyyn. Maatilojen tuloista kolmannes kertyy sivuansioista, kuten koneurakoinnista ja matkailupalveluista (Etelä- Karjalan maakuntaesite) Kauppa ja matkailu Vähittäiskaupan liikevaihto (pl. autokauppa) on kehittynyt Etelä-Karjalassa hieman nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Vuosina 2012 ja 2013 kaupan alan liikevaihdon kasvu on ollut Etelä-Karjalassa ylivoimaisesti suurinta. Lappeenrannan seudulla vähittäiskauppa on kasvanut hieman nopeammin kuin Imatran seudulla. (TEM maakuntien suhdannekehitys ) Etelä-Karjala ja Saimaa ovat vilkasta luonto-, kulttuuri- ja ostosmatkailun aluetta. Venäjän positiivinen talouden ja yhteiskunnan kehitys on jo synnyttänyt Etelä-Karjalaan varsin mittavan matkailu- ja palveluteollisuuden. Rekisteröityneet yöpymiset Etelä-Karjalassa ovat kehittyneet positiivisesti viime vuosina, kasvu on tullut ulkomaan markkinoilta, joilla Venäjän osuus on merkittävä ja huomattavassa kasvussa. Venäläisten osuus

17 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 17 (29) ulkomaalaisten yöpymisistä oli vuonna 2013 jopa 89 %. Suurin osa venäläisten Etelä- Karjalaan tekemistä matkoista on lyhyitä ja nimenomaan ostosmatkoja, lomamatkailu lisääntyy koko ajan. Matkailulla on varsin suuri merkitys Etelä-Karjalan aluetaloudessa. Etelä-Karjalan välitön matkailutulo oli vuonna miljoonaa, josta suuri osa saadaan vähittäiskaupassa. Välitön Kokonaismatkailutulo Osuus aluetaloudesta matkailutulo Etelä-Karjala 954 Milj. 1,2 Mrd 16 % (vrt. Kaakkois-Suomi 9,6 %) Lappeenrannan seutu 614 Milj. 786 Milj. 16,1 % Imatran seutu 339 Milj. 435 Milj. 15,9 % Taulukko 6: Matkailutulo Etelä-Karjalassa (Lähde: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus Kaakkois-Suomen alueella 2013) Lappeenranta oli vuonna 2013 Helsingin jälkeen toiseksi suurin Tax-free myynnin paikkakunta ja Imatra kolmanneksi suurin. Väestömäärään suhteutettuna Tax-free myynnin merkitys Lappeenrannalle ja Imatralle korostuu. Tax-free myynnin määrälliset luvut eivät kerro koko totuutta Venäjän ostosmatkailun merkityksestä, suosiotaan kasvattaa koko ajan ns. invoice -kauppa, joka ei rekisteröidy tilastoihin. Kuva 11: Tax free -myynti suhteutettuna asukaslukuun. (Lähde: Global Blue, Etelä- Karjalan 1. vaihemaakuntakaavaselostus) Tutkimus- ja Analysointikeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2012 venäläisten tuoteostot ja palveluostot olivat Imatralla 75 miljoonaa euroa ja Lappeenrannassa 260 miljoonaa euroa (TAK Rajatutkimus). Ostosmatkailun vauhdittamana Lappeenrannan ja Imatran alueille on rakennettu uusia kauppakeskittymiä ja uudella vaihemaakuntakaavalla haetaan merkittävästi lisää aluevarauksia kaupalle. Imatran alueen matkailun vetovoima on kasvanut merkittävästi esimerkiksi Rauhan ja Imatran kylpylän sekä Ukonniemen matkailualueiden kehittymisen myötä. Lisäksi maaseutumatkailulla on suurta merkitystä pienemmille kunnille, monet Etelä-Karjalan kunnista ovat niin sanottuja kesäkuntia, joiden väkimäärä kaksin- tai kolminkertaistuu kesäisin. Matkailualan kasvun odotetaan näkyvän erityisesti Imatran kehityksessä.

18 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 18 (29) Tulevaisuudessa ostovoima maakunnassa on kasvussa. Vuonna 2025 Etelä-Karjalassa arvioidaan maakunnan asukkailla olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 1,2 miljardia euroa. Ostovoimasta noin 70 % on Lappeenrannan seudulla ja 30 % Imatran seudulla. Etelä-Karjalan ostovoiman kehitykseen kokonaisuudessaan vaikuttaa merkittävästi Venäjältä tulevan ostovoiman kehitys. Kaupan palveluverkkoselvityksen ennusteiden mukaan matkailijamäärät kasvavat Etelä-Karjalassa niin paljon, että venäläisten ostovoima maakunnassa yltäisi vuonna 2025 samalle tasolle maakunnan asukkaiden ostovoiman kanssa. Suurimmissa skenaarioissa matkailijoiden ostovoiman taso olisi kaksinkertainen maakunnan asukkaiden ostovoimaan nähden. Vuoden 2011 jälkeen matkailun kasvu on kuitenkin hidastunut ja ruplan kurssimuutoksilla ja Suomeen suuntautuvien matkojen määrien kehityksellä on olemassa suuntaa-antavaa korrelaatiota. Suomea enemmän suosiotaan ovat kasvattamassa Viro sekä kaukaisemmat kohteet kuten Turkki ja Egypti. (Lähde: Taktiikka.fi) Toisaalta parannukset rajainfrastruktuurissa ja mahdollinen viisumivapaus tulevat todennäköisesti kiihdyttämään venäläisten Suomeen suuntautuvan matkailun kasvua.

19 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 19 (29) 6 Rajaliikenteen kehitys Venäjän läheisyys on merkittävä tekijä Etelä-Karjalan maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittymisessä. Pietarin metropolialue ja sen 7 miljoonaa asukasta ovat lähempänä Imatraa ja Lappeenrantaa kuin Helsinki. Nuijamaan (maantieliikenne), Imatran (maantieliikenne ja rautatien tavaraliikenne) ja Vainikkalan (vain rautatieliikenne) lisäksi Parikkalassa on väliaikainen rajanylityspaikka. Parikkalan väliaikaisen raja-aseman muuttaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi on ollut esillä useaan kertaan, päätöstä aikataulusta ei kuitenkaan ole tehty. Rajanylitysliikenne Kaakkois-Suomen raja-asemilla on kasvanut viime vuosien aikana selkeästi. Suurimpia syitä pitkän aikavälin kasvulle ovat Venäjän talouden ja väestön ostovoiman kasvu ja Suomen joustava viisumipolitiikka. Nuijamaa on jo saavuttanut Vaalimaan rajanylitysvolyymin, vuonna 2013 Nuijamaalla toteutui lähes 3,7 miljoonaa rajanylitystä (+9 % ed. vuoteen verrattuna), Vaalimaalla lähes 3,6 miljoonaa. Sisäasiainministeriö on arvioinut rajaliikenteen Itärajalla kasvavan 15 20% vuosivauhtia useiden vuosien ajan ja viisumivapauden toteutuessa kasvu olisi hetkellisesti paljon suurempaa (Sisäasiainministeriö 2012, Kasvavan rajaliikenteen hallinta). Seuraavassa kaaviossa esitetään rajaliikenne-ennusteet Kaakkois-Suomen raja-asemilla vuoteen 2020 saakka. Kuva 12: Rajanylitykset ja ennuste vuoteen 2020 (Lähde: Suomen Tulli, Etelä- Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, kaavaselostus) Mahdollinen viisumivapaus tulisi näkymään Etelä-Karjalan rajanylityspaikoilla nopeasti kasvavina rajanylitysmäärinä ja maakunnassa kasvavana liikenteenä ja selkeänä taloudellisena hyötynä. Viisumivapauden myötä venäläisten rahankäytön Suomessa on arvioitu vähintään kolminkertaistuvan (Viisumivapauden vaikutukset, yhteenvetoraportti). Viisumivapauden odotetaan lisäävän merkittävästi matkailun ja kaupan alan sekä palvelujen kysyntää ja työllisyyttä. Viisumivapauden on arveltu aiheuttavan myös lieveilmiöitä, kuten rikollisuuden lisääntyminen, turvapaikanhakijoiden määrän kasvaminen sekä yleisen turvallisuuden heikkeneminen.

20 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 20 (29) Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n Viisumivapauden alueelliset vaikutukset ja vetovoimatekijät raportin mukaan viisumivapauden myötä venäläisturistien määrä Etelä- Karjalassa kasvaisi 40 % ja lisäisi työllisyyttä noin henkilötyövuodella maakunnassa (Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, kaavaselostus).

21 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Elinvoimakatsaus 21 (29) 7 Koulutus ja osaaminen Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Etelä-Karjalassa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata pienempi. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli vuonna 2012 suorittanut 65,7 % maakunnan asukkaista, kun koko maan vastaava osuus oli 68,5 %. (Etelä-Karjalan Maakuntaohjelma , luonnos) Etelä-Karjalassa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Maakunnan vahvuus on tekniikan opetuksessa. Lappeenrannassa sijaitsevat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattiopisto sekä maasotakoulu. Imatralla sijaitsee Saimaan ammattikorkeakoulun sekä Saimaan ammattiopiston yksiköt, lisäksi ammattiopistolla on toimipiste Ruokolahdella. Maakunnan oppilaitosten oppilaspaikkojen määrät ovat ikäluokkien pienentymisen seurauksena vähentyneet ja koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu ikäluokkien pienenemisestä ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisestä johtuen muutos- ja kehittämistarpeita. Etelä-Karjalan koulutustoimijat LUT, Saimia ja Sampo, ovat viime vuosina uusiutuneet ja tehostaneet toimintaansa koulutuskentän ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. (Etelä-Karjalan Maakuntaohjelma , luonnos). Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat yhteisen kampuksen myötä myös lisänneet selkeästi yhteistyötään. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) toimii teknillinen tiedekunta, tuotantotalouden tiedekunta ja kauppakorkeakoulu sekä useita tutkimusyksiköitä. Perusja jatkotutkinto-opiskelijoita on yhteensä n Kansainvälisten opiskelijoiden osuus on suuri, syksyllä 2012 aloittaneista opiskelijoista kolmasosa oli ulkomaalaisia. LUT on fokusoitunut vihreään energiaan ja teknologiaan, kestävän kilpailukyvyn luomiseen ja kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien rakentajana toimimiseen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa sijaitsee Suomen suurin energia-alan tutkimus- ja koulutusyksikkö. Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta yhteensä viidellä eri alalla: tekniikassa, kuvataiteessa, hotelli- ja ravintola-alalla, liiketaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Ammattikorkeakoulussa on yhteensä n opiskelijaa. Ammattikorkeakoululla on kaksi kampusta, toinen Lappeenrannassa ja toinen Imatralla. Saimaan ammattiopisto Sampo syntyi, kun Etelä-Karjalan ammattiopisto ja Etelä-Karjalan aikuisopisto yhdistyivät 2013 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymäksi. Sampo tarjoaa nuorten ammatillisia perustutkintoja sekä monipuolista aikuiskoulutusta. Nuorten puolella on noin opiskelijaa. Muita merkittäviä osaamisen kehittämisen tahoja ovat: VTT:n Lappeenrannan yksikkö Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus, LUT Etelä-Karjala-instituutti, LUT Maasotakoulu, Lappeenranta Etelä-Karjalan kesäyliopisto Technopolis Oy, Lappeenranta

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kuntien elinvoimapolitiikka. Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen

Kuntien elinvoimapolitiikka. Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen Kuntien elinvoimapolitiikka Varkaus 25.8.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen, kansainvälistyminen) työpaikkoja poistuu ja syntyy koko ajan Elinvoimainen

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot