N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen

Transkriptio

1 N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava Perusselvitykset ja tavoitteet Kate xx kate om

2 Asia 217/ /2013 Kaavan laatijat: Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM Asemantie 30, Nummela s-posti puh. (09) , matkap. (044) Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins.amk Asemantie 30, Nummela s-posti: puh. (09) , matkap. (044) Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate kate liite 19 Kuulutus Perusselvitykset ja tavoitteet Kate xx kate om Kh xx.x.2014 xx kh om Valmistelumateriaali Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta Perusselvitykset ja tavoitteet - raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Se julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus. Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Raportin on laatinut Tuomas Turpeinen. 2 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava

3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Kaava-alueen määrittely 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 5 3 LÄHTÖKOHDAT Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö 7 4 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennus- ja toimenpidekiellot Pohjakartta Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 11 5 TAVOITTEET Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 12 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaprosessin vaiheet 13 7 SELVITYKSET JA LÄHTEET 14 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava 3

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kylät: Härköilä (406) Kaavan nimi: Höytiönnummen työpaikkaalueen asemakaava Numero: N Kaavan tarkoitus Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen työpaikka-alueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa samanaikaisesti on tarkoituksena laatia Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. 1.3 Kaava-alueen määrittely Asemakaava-alue sijaitsee Turunväylän (E18) pohjoispuolella, Nummelan taajaman eteläpuolella Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Alustava kaava-alue muodostaa lähes kolmiomaisen alueen, ja se rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen, ja lännessä Pillistöntien ja Vanhan Turuntien väliseen kahden kiinteistön ajoyhteytenä toimivaan kevyen liikenteen väylään. Kaava-alue muodostuu suureksi osaksi metsää kasvavasta kallioisesta mäestä, ja kaavan toteuttamisen yhteydessä on todennäköisesti tarve kallion louhinnalle. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 10 hehtaaria. Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti havainnollistaa kaavatyön lähtökohtia, ja se laaditaan kaavan käynnistämisvaiheessa. Kaavatyön aloitusvaiheessa ilmestyy myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja menettelyt. Suunnittelualueelle tyypillistä kallioista maastoa. Vasemmalla Pillistöntie. 4 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä Kaava kuulutettiin vireille Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on laadittu kaavoitus ja teknisen lautakunnan kokoukseen Suunnittelualueen likimääräinen sijainti kunnan opaskartalla. Vihdin kunnan mittaustoimi N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava 5

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Kaava-alue alue sijaitsee Nummelan taajamassa, Vanhan Turuntien (110) pohjoispuolella hieman yli puolen kilometrin etäisyydellä Pajuniityn asemakaava-alueesta. Kohde sijaitsee Nummelan keskustasta noin 3 kilometriä linnuntietä etelään Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä, ja se on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava laaditaan alueelle, joka kattaa edellä mainittujen teiden risteyksessä sijaitsevan metsää kasvavan kallioisen mäen. Kaava-alue muodostaa lähes kolmiomaisen alueen, ja se rajautuu idässä Pillistöntiehen, etelässä Vanhaan Turuntiehen, ja lännessä Pillistöntien ja Vanhan Turuntien väliseen kahden kiinteistön ajoyhteytenä toimivaan kevyen liikenteen väylään. Suunnittelualue on suurelta osin kunnan omistuksessa, mutta sen länsiosa on yksityisten omistamaa. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvalla. Vihdin kunnan mittaustoimi. 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu Etelä-Nummelan tasankovyöhykkeen eteläpuoliseen ns. Etelä-Nummelan kallioselännealueeseen. Kaava-alue muodostuu metsää kasvavasta kallioselänteestä, joka kohoaa korkeimmillaan noin 90 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se ei ole kuitenkaan korkeimpia kohtia Höytiönnummen alueella, sen korkeimman kohdan kohotessa 108 metriä merenpinnan yläpuolelle. Korkeustaso vaihtelee kaava-alueen kohdalla noin m-mpy välillä. Heti höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan pohjoispuolella sijaitsee Höytiönnummen laakea soramuodostuma, jossa toimii mm. ajoharjoittelurata. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Suunnittelualue on pääosin kallioista ja peruskallio on niin lähellä maanpintaa, että myös maaperä luokitellaan kallioksi. Alueen kivilaji on kiillegneissi. Kallioalueen reunamilla on hienorakeisempaa maa-ainesta kuten moreenia, hiekkamoreenia, hiekkaa ja hienoa hietaa sekä hiesua. Kalliomaat ovat maarakentamisen kannalta sikäli ongelmattomia, että ne kantavat eivätkä roudi. Kallioalueilla rakennuksien ja rakenteiden perustaminen onkin helppoa. Rakentamisen maastoon sovittaminen on kuitenkin usein vaikeaa ja johtaa kallion leikkaamiseen, voimakkaisiin paikallisiin korkeuseroihin jne. Myös kallioalueiden maaaines on vaikeasti irrotettavissa. Höytiönnummen työpaikka-alueen toteuttamisen edellytyksenä on hyvin todennäköisesti kallion louhintaa. 6 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava

7 Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b), joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kallioperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Suunnittelualue on suureksi osaksi kalliometsää, jossa kasvaa mäntyä ja kuusta. Aluskasvillisuus on varpujen, lähinnä mustikan, vallitsemaa. Kuivemmilla kohdilla kasvaa myös kanervaa. Kallioalueille tyypillisiä suolaikkuja ei juuri esiinny. Metsät ovat hoidettuja talousmetsiä, joita on harvennettu viime vuosina. Maaperäkartta suunnittelualueelta (GTK). Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Suunnittelualueen maasto on vaihtelevaa, mutta sitä voidaan muokata kalliota louhimalla. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijaitsee kahden valuma-alueen rajalla. Suunnittelualueelta vedet laskevat osittain Enäjärveen ja osittain Risubackajokeen - Karhujärveen. (+ 31,9 m-mpy). Suunnittelualueen sisällä ei ole vesistöjä, lukuun ottamatta kaakkoiskulmassa olevaa ojaa. Suunnittelualue ei myöskään sijaitse pohjavesialueella....\höytiönnummin161rajaus.dgn :26:10 Korkeuskäyrät havainnollistavat alueen vaihtelevaa topologiaa. 3.3 Rakennettu ympäristö Alueen historiallisia vaiheita Suunnittelualueella ei ole ollut tunnetusti aikaisempaa asutusta. Höytiönnummen kaakkoispuolella, Pillistöntien pohjoispuolella sijaitsevan mäen päällä kalliolla, lähellä sen korkeinta kohtaa on sijainnut noin 4 metriä leveä kiviröykkiö. Kiviröykkiötä on aikaisemmin epäilty vanhaksi rajamerkiksi tai hautaröykkiöksi. Suunnittelualueen ympäristön valuma-alueet. Likimääräinen sijainti merkitty ympyrällä Kesällä 2013 alueella suoritettiin arkeologinen kaivaus, jossa ei löydetty mitään edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin viittaavaa. Kaivauksissa löydettiin hiiltyneitä luita, mutta osteologin tutkimusten perusteella ne ovat eläinten luita. Tutkimuksen perusteella röykkiön keskeltä dokumentoitu kivirakenne sopii tulisijavaihtoehtoon, mutta palamisen jälkien ja palaneiden luiden sijoittuminen pääasiassa röykkiön muihin osiin mutkistaa tulkintaa. Röykkiön sijainti (kallion päällä, kaukana N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava 7

8 vesistöistä) ei ole asuinrakennukselle tyypillinen, mutta kuitenkin mahdollinen. Kaiken kaikkiaan tutkitun röykkiön alkuperäistä tarkoitusta on pidettävä epävarmana. Koska alueelta ei löydetty arkeologisesti merkittäviä kohteita, ja paikalle on suunniteltu maanrakennusta, arkeologit eivät nähneet röykkiön ennallistamista tarpeellisena. Suunnittelualueen rakennuskanta ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta. Siellä ei myöskään sijaitse erityisiä kulttuuriympäristöjä. Näkymä Pillistöntien ja Vanhan Turuntien risteyksestä itään. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Kaava-alueelta on tietä pitkin noin 3 kilometriä Nummelan keskustaan ja noin 1 kilometri Linnanniitun asuinalueelle. Porintielle (VT2) sekä Turunväylälle (E18) kummallekin on matkaa hieman yli 2 kilometriä. Höytiönnummen asemakaava-alue sijoittuu Nummelan taajaman eteläpuolelle, sen luonnolliselle laajenemisalueelle. Nummelan taajaman keskusta, ns. Piste, sijoittuu vanhasta juna-asemasta koilliseen, paikkaan, joka on ollut liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvulla. Kaupallinen keskusta on viime vuosina laajentunut Pisteeltä itään ja etelään päin kohti Höytiönnummea. Nummelan eteläpuolen peltoaukealle ollaan parhaillaan kaavoittamassa uutta laajaa Pajuniityn eteläosien asuinaluetta koulu- ja urheilukeskuksineen. Höytiönnummen lähimmät palvelut ja työpaikat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Nummelan Pisteen alueelle ja sen ympäristöön. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Lähimmät koulut sijaitsevat noin 4 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Huhdanmäen ja Pajuniityn pohjoisosan asemakaava-alueella sijaitsee Pajuniityn perhekeskuksen päiväkoti ja neuvola. Kultasepän yksityinen päiväkoti sijoittuu suunnittelualueen koillispuolelle. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Vihdin ajoharjoittelurata. Kaava-alueelle tyypillistä luonnonympäristöä. Talousmetsää kaava-alueella. Virkistys Nummelan taajaman eteläpuolella, Höytiönnummen lähiympäristössä, sijaitsevat vielä toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsäalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella marjastus- ja sienestysalueinaan. Pillistöntie kuvattuna kaava-alueen eteläosasta. 8 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava

9 Liikenneverkko Liikenteellisesti suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla, Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Kaava-alueelta on tietä pitkin noin 3 kilometriä Nummelan keskustaan ja noin 1 kilometri Linnanniitun asuinalueelle. Porintielle (VT2) sekä Turunväylälle (E18) kummallekin on matkaa hieman yli 2 kilometriä. Näkymä Pillistöntieltä Vanhan Turuntien risteykseen. Kaava-alue kuvassa oikealla. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa samanaikaisesti laaditaan Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. Suunnittelualueelta on matkaa noin 3 kilometriä Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Linja-autot kulkevat myös Vanhalla Turuntiellä. Heti kaava-alueen pohjoispuolelle suunnitellaan ESA-rataa (Espoo-Salo oikorata) ja sen asemaa, joka toteutuessaan parantaa liikenneyhteyksiä alueelle entisestään. Kunnan omistaman maan ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkeva 20 kv voimalinja. Tekninen huolto Höytiönnummen kaava-alue ei ole kunnallistekniikan piirissä. Aivan kaava-alueen pohjoisosassa kulkee 110 kv voimajohto, jonka lisäksi kunnan omistaman maa-alueen ja yksityisten omistaman maan rajalla kulkee 20 kv voimalinja. Kunnallistekniikka kulkee lähimmillään linnuntietä pitkin noin 650 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Ympäristöhäiriöt Vuonna 1998 tehdyn Vihdin tieliikenteen meluselvityksen mukaan Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava ei sijoitu Turunväylän melualueelle ennustetilanteessa vuodelle Maanomistus Suunnittelualue on suurelta osin kunnan omistuksessa, mutta sen länsiosa on yksityisten omistamaa. Kaava-alueelle ominaista mänty- ja kuusimetsää. N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava 9

10 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelukohde on taajamatoimintojen aluetta. Myös 110 kv voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä meneillään. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. 2. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty, ei vahvistettu) sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty tiivistettäväksi alueeksi, ja sen pohjoispuolella kulkee varaus uudelle pääradalle. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä suunnittelualueeseen. 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on juuri käynnistynyt. Siinä määritetään yleiset kehittämislinjat elinkeinoille ja innovaatiotoiminnalle, logistiikalle, tuulivoimalle, viherrakenteelle ja kulttuuriympäristöille. 4.2 Yleiskaava Vihdin kunnan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986, mutta se on oikeusvaikutukseton. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavaalueen likimääräinen sijainti merkitty punaisellaympyrällä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:n Hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Nummelan eteläosien osayleiskaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), joka on tarkoitettu liikennehakuisille työpaikkatoiminnoille, mutta ei kuitenkaan MRL 114 :ssä tarkoitetuille vähittäiskaupan suuryksiköille. Alueelle voi sijoittua teollisuutta ja varastointia, mikäli toiminta on ympäristövaikutuksiltaan verrattavissa liike- ja toimistotiloihin. Ote Nummelan eteläosien osayleiskaavasta. 10 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava

11 Pieni osa suunnittelualueen pohjoisosasta on merkitty Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C:ssä keskustatoimintojen alueeksi (C-K). Höytiönnummen asemakaavaa valmistellaan kuitenkin vain työpaikka-alueena, eikä sen alueelle suunnitella keskustatoimintoja. 4.3 Asemakaava Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoittamatonta. Kaava-alueelta etäisyys Pajuniityn eteläosan asemakaava-alueelle N 106 on noin 600 metriä. 4.4 Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan nettisivuilta. 4.5 Rakennus- ja toimenpidekiellot Alueella on voimassa MRL 53 :n mukainen rakennuskielto ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus asti yleiskaavan laatimista varten. Kunnanvaltuuston tekemästä Nummelan eteläosien osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus raukeavat kaavan saatua lainvoiman. 4.6 Pohjakartta Alueen pohjakartta saatetaan ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä. 4.7 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv ) on esitetty linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta ja yritystoiminnan aluetta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava 11

12 5 TAVOITTEET 5.1 Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia :n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. 5.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisen takia kaavatyön yhteydessä on otettava huomioon asemakaavan sisältövaatimusten ohella myös yleiskaavan sisältövaatimukset, eli Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. 5.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavassa tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen työpaikka-alueeksi. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille. Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaavan kanssa samanaikaisesti on tarkoituksena laatia Pillistöntien asemakaava N 167. Asemakaavalla suunnitellaan nykyisin yksityistienä olevan Pillistöntien jatke Pajuniityn eteläosan (N 106) kaava-alueelta Vanhalle Turuntielle. Kaavatyöllä selvitetään katulinjauksen ja maantieliittymän tilatarpeet. 12 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava

13 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Suunnittelun tarve Kunnan tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Höytiönnummen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskeisessä laajenemissuunnassa, se ei sijaitse pohjavesialueella ja on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Suunnittelukohde on alustavasti tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Työpaikka-alueen vaatiman louhinnan kanssa saman aikaisesti alueella voisi toimia betoniasema. Ennen ESA-radan asemanseudun toteuttamista kohde on tarkoitus pitää kunnan omistuksessa. Kaava-alueelta voidaan vuokrata esimerkiksi väljää ja kohtuuhintaista varastointitilaa, ja asemanseudun toteutuessa Höytiönnummi otetaan tiiviimpään rakentamiseen. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, lähialueen asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu tarkemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), kate , liite Kaavaprosessin vaiheet Höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä Kaava kuulutettiin vireille Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on laadittu kaavoitus ja teknisen lautakunnan kokoukseen Kaava-alueella sijaitseva arkeologinen kaivauspaikka. N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava 13

14 7 SELVITYKSET JA LÄHTEET Lausunto Vihdin Höytiönnummen Hiidenkirnun suojelullisesta arvosta. Geologian tutkimuskeskus, Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alue C. Kv Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, Maakuntavaltuuston hyväksymä Vihdin Höytiönnummen kiviröykkiön arkeologinen kaivaus. Mikroliitti, Vihdin kunnan Höytinnummen asemakaava - Elinympäristöselvitys. Luontotieto Keiron, Vihdin kunnan yleiskaava Vihdin kunta. Kv Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunta. Kv Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan Ely-keskus, Vihdin kunnan kaavoitusohjelma Kv Vihdissä Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö M-A Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija FM 14 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava

15 N 161 höytiönnummen työpaikka-alueen asemakaava 15

16