islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus Väestötietosarja 20

Transkriptio

1 Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Väestötietosarja 20

2 VäesTöTieTOsarja 20 Kirjoittajat: FT sylvia akar työskentelee islamintutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksella. FT marja Tiilikainen työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella. Julkaisun on toimittanut laura lipsanen Taitto: Otto Paakkanen Kannen kuva: mari jaakonaho ja matti nummelin Kansainvälisen kehityksen yksikkö PL 849, Helsinki isbn (nid.) isbn (PDF) issn-l issn (painettu) issn (verkkojulkaisu) newprint Oy loimaa 2009 Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa Painotuote

3 Katsaus Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen islamilaiseen maailmaan - Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Kuva: JackF/Shutterstock 3

4 4

5 SISÄLLYS Esipuhe...6 Johdanto...8 Islam uskonto ja elämäntapa Islamilainen kulttuuri...10 Muslimit Euroopassa ja Suomessa...11 Perhe ja laillinen avioliitto Muslimiperhe...14 Avioliiton solmiminen...18 Suomalainen seurustelukulttuuri ja islamilainen kulttuuri yhteensovittamisen vaikeus...20 Moniavioisuus...23 Avioero Lapset, jumalan lahja...26 Lasten saaminen...26 Rituaalinen puhtaus...30 Poikien ympärileikkaus...31 Tyttöjen ympärileikkaus...32 Muslimit suomalaisessa terveydenhuollossa...36 Houkutusten maailma Seksuaalisuus...38 Homoseksuaalisuus...42 Tulevaisuuden haasteita Oikeus omaan vartaloon...44 Kehitysnäkymiä...46 Lähteet ja kirjallisuus...50 Sanasto Kuva: Mari Jaakonaho

6 Esipuhe Marko Juntunen Kirjoittaja on antropologi ja islamin tutkija Helsingin yliopistossa. Kuva: Marja Tiilikainen Kaikkialla Länsi-Euroopassa on käynnissä alati vilkastuva islamia ja muslimivähemmistöjä koskeva julkinen keskustelu, joka kytkeytyy keskeisesti tämän julkaisun teemaan. eskustelu koskee suurelta osin muslimiväestön identiteettejä; eurooppalaisten muslimien oikeuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen erilaisuuteen K sekä toisaalta kyseisten oikeuksien rajoja. Asetelma on tuottanut hyvin kirjavia seurauksia, kuten kiistat moskeijoiden minareettien rakentamisesta musliminaisten pukeutumiseen julkisessa tilassa osoittavat. Vuosituhanteen taitetta lähestyttäessä ei ainoastaan islam, vaan uskonto ylipäänsä teki näyttävän paluun julkiseen tilaan. Tarkasteltiinpa globaalissa järjestelmässä Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa tai Intian hindunationalismia, oli käsillä joukko uskonnon kautta kanavoituneita reaktiota maallistunutta modernisaatiota vastaan. Myös islamin piirissä miljoonat ihmiset tuntuivat kaipaavan yhteiskuntiinsa enemmän uskontoa ja olivat yhä useammin valmiita toimimaan päämääriensä puolesta. Tilanne on tuottanut tyystin uudenlaisia tapoja puhua perheestä, sukupuolesta ja niihin kytkeytyvistä ideaaleista ja uhkista. 6

7 Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet voimakkaan tarpeen kamppailla muslimeihin kohdistuvia yksinkertaistavia näkemyksiä vastaan. Kehityskulku koskettaa suomalaista yhteiskuntaa aiempaa konkreettisemmin. Vaikuttaa vahvasti siltä, että islamin uskontoon ja uskonnollisiin identiteetteihin liittyvä monimuotoinen keskustelu on tullut jäädäkseen. Islamia ja muslimeja koskevat kirjavat kannat ovat Suomessakin voimakkaassa sidoksessa siihen, mitä muualla globaalissa järjestelmässä tapahtuu. Miltei puolentoista miljardin muslimin ylläpitämä uskonto on vääjäämättä moniääninen ja moni-ilmeinen. Viranomaistoimijat päiväkodeista terveyskeskuksiin ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä pohtiessaan sukupuoleen, terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsityksien moni-ilmeisyyttä kohdatessaan muslimiväestön edustajia. On ensisijaisen tärkeää avata tuota moninaisuutta järjestäviä käsityksiä, käsitteitä ja yhteiskunnallisia keskusteluja eri puolilla islamilaista maailmaa. Samalla tämä julkaisu muistuttaa islam ja muslimi -termeihin piileytyvistä ongelmista. Sosiaaliset identiteetit ovat aina monisäikeisiä ne rakentuvat vakaumuksiin kiinnittyvistä käsityksistä mutta yhtälailla etnisyyteen, kansallisuuteen, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan viittaavista merkityksistä. Identiteetit ovat ristiriitaisia ja muutosalttiita; ne eivät ole koskaan pysähdyksissä. Toinen keskeinen ongelma kiteytyy islamin ja yhteiskunnan suhteisiin. On toisaalta tärkeää välittää tietoutta islamin ilmiasuista, muslimiyhteiskuntien sukupuolijärjestelmistä ja perhekulttuureista, sekä politiikan ja juridisen järjestelmän tuottamista sukupuolittuneista käsityksistä. Samalla on muistettava, että aikamme muslimit elävät kaikkialla osana valtioiden vaikutuspiiriltä karkaavaa globaalia taloutta sekä viihde- ja kulutuskulttuuria. Yhä useampi hyödyke on islamin merkkaama Barbie-nukeista internetsivustoihin, virvokejuomiin, musiikkiin ja viihteeseen saakka. Etenkin koulutetun ja vauraan musliminuorison kohdalla on näkyvissä voimakas irtaantuminen paikallisesti juurtuneista uskonnollisista käsityksistä vanhempien uskonnollisuudesta ja pyrkimys korostaa uutta globaalia islamilaista kulttuuria, joka tukeutuu individualistiseen etiikkaan. Kehitys voi johtaa hyvin erilaisiin suuntiin; toisille on keskeistä ahdas ja konservatiivinen uskonkäsitys, ns. uus-fundamentalismi, toisille taas islamin kautta tuotettu kulutusorientoitunut spirituaalisuus ja hyvin yksilökeskeinen käsitys terveydestä ja hyvinvoinnista. Lukuisten maamme muslimien kohdalla emme ole niinkään tekemisissä yhteisen tradition jakavien muslimivähemmistöjen kanssa vaan käsillä on yhä korostuneemmin joukko hyvin erilaisia globaaleja uskonnollisia vakaumuksellisia liikkeitä joihin ei synnytä vaan niihin liitytään vapaaehtoisesti. Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet voimakkaan tarpeen kamppailla muslimeihin kohdistuvia yksinkertaistavia näkemyksiä vastaan, joilla on mitä ilmeisimmin hyvin keskeisiä vaikutuksia sekä poliittiseen päätöksentekoon että julkiseen kansalaiskeskusteluun länsimaissa. Tämä päämäärä yhdistää kaikkia tämän julkaisun tekemiseen osallistuneita henkilöitä. n 7

8 Kuva: Mari Jaakonaho Johdanto Tämän vihkosen tarkoituksena on valottaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä islamin näkökulmasta. Aihetta lähestytään eri tasoilta: ns. normatiivisen islamin näkökulmasta, jolloin tarkastelun kohteena ovat islamin kirjalliset lähteet, islamilaisten maiden perhelakien kannalta, paikallisten käytäntöjen ja perinnäistapojen kannalta sekä Eurooppaan, erityisesti Suomeen, muuttaneiden muslimien näkökulmasta. Islamin peruslähteet, Koraani sekä Profeetan sunna eli profeetta Muhammedin esimerkkiin perustuva oikea menettelytapa, luovat pohjan islamin näkemyksille seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Huolimatta yhteisistä peruslähtökohdista lähteitä on kuitenkin tulkittu eri aikoina ja eri puolilla islamilaista maailmaa eri tavoin. Erityisesti viime vuosikymmeninä kiihtynyt muslimeiden muutto varsinaisilta islamin ydinalueilta Eurooppaan ja muualle länsimaihin on luonut jälleen uudenlaisen paikallisen ja globaalin kontekstin, jossa islamia voidaan ja joudutaan tulkitsemaan uusissa olosuhteissa. Tässä julkaisussa käsiteltyjen asioiden kannalta islamin pääsuuntausten, sunnalaisuuden (noin 85 prosenttia maailman muslimeista) ja shiialaisuuden, välillä ei ole merkittäviä näkemyseroja. Sunnalaisten lakikoulukuntien väliset erot ovat aste-eroja, eivätkä niiden näkemykset ole toisiaan poissulkevia. Julkaisussa keskitytään sellaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaalueisiin, joihin liittyy erityispiirteitä muslimien arkipäivässä tai islamilaisten 8

9 maiden lainsäädännössä. On huomattava, että monet yleiset seksuaali- ja lisääntymisterveyteen negatiivisesti vaikuttavat seikat kuten köyhyys ja sukupuolten välinen epätasa-arvo, sodat ja pakolaisuus määrittävät monen muslimin elämää yhtä lailla kuin muihinkin uskontokuntiin kuuluvien elämää erityisesti ei-teollistuneissa maissa. Maahanmuuttajataustaiset muslimit puolestaan joutuvat usein kokemaan työttömyyttä, syrjintää ja muita yleisiä maahanmuuttoon liittyviä haasteita, jotka heijastuvat koko perheen hyvinvointiin, kuten kielitaidon puutteellisuutta. Islamin usko sinänsä ei selitä seksuaali- ja lisääntymisterveyteenkin heijastuvaa yhteiskunnallista alikehittyneisyyttä, epätasa-arvoa ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa muslimiperheitä kohtaavan työntekijän on tärkeä pitää mielessä, että vaikka uskonto on merkityksellinen osa monien muslimien elämää, monet kulttuuriset käytännöt myös muuttuvat maahanmuuton sekä siihen liittyvän suomalaisen lainsäädännön ja muiden rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta. Lisäksi asiakkaiden ja perheiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat viime kädessä yksilöllisiä. Tämä julkaisu voi parhaimmillaan tarjota perustietoa seksuaaliterveyteen vaikuttavista seikoista islamilaisessa maailmassa sekä rohkaista uusiin kysymyksiin ja keskusteluihin muslimien kanssa työssä ja vapaaaikana. n Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä tarkoitetaan kaikkia seksuaalisuuteen liittyviä terveysasioita. Sellaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus käyttää nykyaikaisia, luotettavia ehkäisymenetelmiä, sukupuolitautien ehkäisy ja hoito, raskauden seuranta ja hyvä synnytyksen aikainen hoito sekä tarvittaessa mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Siihen kuuluu oleellisena osana myös sukupuoleen liittyvän väkivallan ja haitallisten perinnäistapojen, kuten tyttöjen ympärileikkauksen eli sukuelinten silpomisen, vastustaminen ja vähentäminen. 9

10 ISLAM uskonto ja elämäntapa 2 Islam on 1400 vuotta vanha uskonto, joka syntyi Arabian niemimaalla, mutta levisi pian laajoille alueille Lähi-itään, Afrikan mantereelle ja Aasiaan. Islam on 1,3 1,5 miljardin ihmisen uskonto, joka muodostaa enemmistön yli neljässäkymmenessä maassa. Islamilainen maailma kattaa valtavan rikkaan ja monipuolisen kulttuurien kirjon. Islamilainen kulttuuri Levitessään nopeaan tahtiin laajalle alueelle islam ei vain muuttanut paikalliskulttuureja vaan sopeutui harvinaislaatuisen joustavasti paikallisiin tapoihin ja olosuhteisiin. Siksi emme voi puhua islamista muuttumattomana ja tarkasti määriteltynä ilmiönä, vaan meidän tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet ja erilaiset tulkinnat. Muslimit sanovat usein, että islam on paitsi uskonto, myös elämäntapa. Tämä pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, sillä muslimioppineet ovat 10

11 Islamin maailma Sunnalaisen islamin alue. Shiialaisen islamin alue. Kuva: Thomas Hagström pyrkineet antamaan ohjeita paitsi uskovien hengelliseen elämään, myös jokapäiväisen elämän kysymyksiin, kuten puhtauteen, moraaliin, seksuaalisuuteen, ruokailuun ja pukeutumiseen liittyviin asioihin. Uskonnollinen laki, shari a, säätelee yhä monissa islamilaisissa yhteisöissä sekä avioitumista että avioeroa, lasten huoltajuutta, elatusta ja perinnönjakoa. Islamilaisten maiden perhelaki noudattaa shari an antamaa mallia eri maissa eri tavoin: monin paikoin käydään vilkasta keskustelua siitä, miten paljon uskonnon pitäisi ylipäänsä vaikuttaa lainsäädäntöön. Käytännön ratkaisut vaihtelevat ääripäistä toiseen: Turkissa lainsäädäntövalta on kokonaan eriytetty uskonnosta, Iranissa kaikille laeille täytyy viime kädessä saada uskonnollisen vartijainneuvoston hyväksyntä. Valtaosassa muslimiyhteisöjä lainsäädäntövalta toimii itsenäisesti, mutta selvästi islamin periaatteiden vastaisia uudistuksia on vaikea, ellei mahdoton saada läpi. Muslimit Euroopassa ja Suomessa Islam on vaikuttanut Euroopassa jo 700-luvun alusta lähtien, jolloin arabit ja berberit asettuivat Iberian niemimaalle. Myös Itä-Eurooppa on ollut kosketuksissa muslimien kanssa jo varhaisessa vaiheessa islaminuskon omaksuneiden mongolien kautta. Lisäksi osmanien valtakunnan vaikutuspiiri on ulottunut Balkanille, mistä saivat alkunsa nykyiset Balkanilla ja Itä-Euroopassa asuvat muslimiyhteisöt. Länsi-Euroopassa Britannian ja Ranskan muslimiväestön historia on yhteydessä maiden harjoittamaan kolonialismiin. Muslimien tulo Eurooppaan erityisesti toisen maailmansodan jälkeen liittyi yleiseen työvoimapulaan. Muslimiväestö koostui 1970-luvun puoliväliin saakka pääosin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista, jotka olivat tavallisesti perheettömiä miehiä. Tämän jälkeen maahanmuuttajien demografinen rakenne alkoi muuttua per11

12 Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisella ja kolmannella sukupolvella on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus. Kuva: Thomas Hagström heenyhdistämisten tuloksena. Samalla uudenlaiset käytännölliset kysymykset, kuten uskonnon opetuksen järjestäminen lapsille, nousivat ajankohtaisiksi. Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisella ja kolmannella sukupolvella on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus. Muslimeiksi ei voida myöskään luokitella automaattisesti kaikkia niitä maahanmuuttajia, jotka ovat lähtöisin jostain muslimienemmistöisestä maasta. Lisäksi muslimiidentiteetti on hyvin moniulotteinen käsite. Suomen muslimien historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle, jolloin ensimmäiset muslimit saapuivat maahan Venäjän armeijan palveluksessa ja kauppiaina. Tataarit, joista monet saapuivat maahan alun perin kauppamatkoillaan, perustivat Suomen ensimmäisen pysyvän muslimien yhteisön. Heidän maahanmuuttonsa alkoi 1870-luvulla ja jatkui aina 1930-luvulle saakka. Tataarien perustama Suomen Islam-seurakunta on toiminut vuodesta 1922 lähtien. Tataarit ovat Suomessa paitsi uskonnollinen, myös etninen vähemmistö. Heitä on Suomessa nykyisin alle 700. Toinen muslimien ryhmä Suomessa ovat muslimeiksi kääntyneet suomalaiset. Heitä arvioidaan olevan noin ja heidän määränsä on vähitellen kasvamassa. Monet käännynnäisistä ovat muslimien kanssa avioituneita suomalaisia naisia. Kolmas ja merkittävin muslimien ryhmä Suomessa ovat maahanmuuttajina Suomeen tulleet muslimit. Suomeen muutti 1960-luvulta lähtien yksittäisiä, pääasiassa miespuolisia muslimeja Välimeren alueelta. Muslimien määrän selvä kasvu Suomessa Euroopan muslimiväestö % ajoittuu kuitenkin 1990-luvulle, jolloin maahanmuuttajien määrä Suomessa muutenkin moninkertaistui. Monet näistä uusista muslimeista ovat saapuneet Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Vuonna 2009 Suomessa oli arviolta muslimia, mikäli mukaan lasketaan tataarit, suomalaiset käännynnäiset sekä ne maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien 12

13 Lähde: Mapping the Global Muslim Population: A Report on the Size and Distribution of the World s Muslim Population: Main Page, Pew Research Center lapset, jotka puhuvat äidinkielenään esimerkiksi somalia, arabiaa tai muita kieliä, joita puhutaan muslimienemmistöisissä maissa. Kaikki näistä maista muuttaneet eivät tietenkään ole muslimeja. Suurin yksittäinen muslimiryhmä Suomessa ovat somalialaiset Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa somalia äidinkielenään puhuvien määrä oli Samaan aikaan arabiaa äidinkielenään puhuvia oli 8 806, kurdia 6 455, albaniaa 6 308, turkkia 4 669, persiaa ja bosniaa puhuvia Maantieteellisesti tarkasteltuna muslimitaustaiset maahanmuuttajat Suomessa ovat pääosin lähtöisin Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Turkista, Irakista, Iranista, Afganistanista ja Pohjois-Afrikasta. n 13

14 Kuva: Marja Tiilikainen PERHE ja laillinen avioliitto Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Islamilaisissa maissa perheellä ja sukulaisuudella on usein laajempia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisiakin ulottuvuuksia kuin mihin pohjoismaisessa ydinperheajattelussa on totuttu. Muslimiperhe Muslimiperhe on suurperhe, johon lasketaan mukaan vanhempien ja lasten lisäksi isovanhemmat, vanhempien sisarukset, serkut ja joskus myös ystävät, jotka saattavat elää perheessä pysyvästi tai väliaikaisesti. Suurperhe tarjoaa lapselle elinikäisen sosiaalisen, emotionaalisen ja taloudellisen tukiverkoston, jossa yhteistyötä ja jaettua vastuuta pidetään itsestään selvänä. Islamilaisissa yhteisöissä sekä naisten että miesten yksin eläminen on harvinaista. Naimattomat tytöt ja pojat asuvat vanhempiensa kanssa ja lesket tai eronneet palaavat usein perheensä pariin. Muslimiperheessä saattaakin elää yhdessä monta sukupolvea. Perinteisesti perhe huolehtii 14

15 Kuva: Matti Nummelin pienten lasten ja vanhusten hoidosta, ja esimerkiksi suomalainen vanhainkotijärjestelmä onkin herättänyt kummastusta maahanmuuttajataustaisten muslimien keskuudessa. Muslimiperheissä isovanhempia ja vanhuksia kunnioitetaan suuresti, ja he voivat toimia tärkeällä tavalla välittäjinä vaikkapa puolisoiden tai lasten ja vanhempien välisissä ristiriitatilanteissa. Tänä päivänä monet suurperheet ovat hajonneet lisääntyneen liikkuvuuden, sotien ja pakolaisuuden seurauksena. Tästä huolimatta transnationaaliset, eli maantieteelliset rajat ylittävät perhesiteet ovat säilyneet monille muslimiperheille tärkeinä. Esimerkiksi Suomessa asuvat somalialaiset ylläpitävät maailmanlaajuisia perheverkostoja modernin teknologian kuten internetin avulla. Lasten saaminen on muslimeille tärkeää. Lapset ovat Jumalan lahja ja pieninä he ovat suuren ihastuksen kohde. Lapset, erityisesti pojat, jatkavat ja vahvistavat isän sukulinjaa, mutta myös tytöt ovat tervetulleita. Äidit saattavat toivoa tytärtä avuksi kotitöihin ja myöhemmin tyttären avioituminen voi joissain kulttuureissa tietää morsiusmaksuja sulhasen perheeltä. Muslimiäidit saavat lisää vaikutusvaltaa perheessä ja yhteisössä lastensa kautta. Lisäksi lasten olemassaolo on tärkeää sekä äidin että isän vanhuuden turvaamiseksi, sillä omat lapset voidaan rinnastaa suomalaiseen sosiaaliturvaan tai eläkkeeseen: lasten velvollisuus on huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan. Lapsettomuus islamilaisessa avioliitossa on suuri ongelma, joka voi johtaa avioeroon tai toisen vaimon ottamiseen. Ennen koulun aloittamista lapsia kasvatetaan kodeissa, koraanikouluissa ja kaupungeissa myös lastentarhoissa. Muslimiperheissä lapsia opetetaan ymmärtämään ja suorittamaan uskonnollisissa seremonioissa tarvittavat toimet, rukoilemaan ja 15

16 16 Kuva: Marja Tiilikainen

17 Varsinkin sellaisissa maissa, joissa elintaso on alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Islam ei uskontona estä tyttöjen tai naisten opiskelua. paastoamaan. Lasten henkistä kasvua muslimiyhteisön jäseniksi tuetaan. Lisäksi heille annetaan moraalisia ohjeita ja neuvoja, kuinka he voivat välttää pahoja tapoja. Kulttuuriin ja islamiin liittyvien arvojen ja tapojen välittäminen pienille lapsille on erityisesti äitien tehtävä. Jo varhain lapsia aletaan sosiaalistaa naisten ja miesten maailmoihin ja heille annetaan sukupuolen mukaan eriytyviä tehtäviä. Esimerkiksi tytöt alkavat vähitellen opetella kotitaloustöitä ja muita hyvälle vaimolle kuuluvia tehtäviä. Tyttöjen ohjaaminen ja opetus on äidin ja muiden naispuolisten sukulaisten vastuulla. Yleisesti ottaen sekä tyttöjen että poikien koulutusta arvostetaan, mutta monissa islamilaisissa maissa tyttöjen koulutustaso on kuitenkin alhaisempi kuin poikien. Perinteiset käsitykset tyttöjen roolista ja tulevaisuudesta kodin piirissä vaikuttavat siihen, että varsinkin köyhissä oloissa perheet eivät välttämättä kannusta tyttöjään opintojen jatkamiseen. Kuilu tyttöjen ja poikien koulutustason välillä on kuitenkin kaventumassa hyvää vauhtia. Varsinkin sellaisissa maissa, joissa elintaso on alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Islam ei uskontona estä tyttöjen tai naisten opiskelua. Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet niin poikien kuin tyttöjenkin opiskeluun ja muslimiperheet arvostavat lasten koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleilla vanhemmilla voi olla suuriakin odotuksia lastensa opintojen ja koulussa menestymisen suhteen, ja tällöin vaikkapa lapsen tarve erityisopetukseen on syytä selittää vanhemmille perusteellisesti. Koulun ja kodin yhteistyöhön vaikuttavat kielellisten ja kulttuuristen erojen lisäksi myös aikaisemmat kokemukset ja käsitykset yhtäältä koulun ja opettajien sekä toisaalta kodin ja vanhempien rooleista: Monissa islamilaisissa maissa koulu ja koti ovat kaksi erilaista maailmaa, joiden välillä ei ole tiivistä yhteistyötä. Koulu nähdään paikkana, jossa lasta opetetaan, kun taas kotona lasta kasvatetaan. Opettaja on ehdoton auktoriteetti, jota ei sinutella ja jonka opetustapoihin tai rangaistuskäytäntöihin koulussa ei puututa. Opettajalla on vastuu koulussa tapahtuvista asioista, kun taas vanhemmat ovat vastuussa siitä mitä tapahtuu koulun jälkeen. Lasten on kunnioitettava vanhempiaan ja vanhemmat voivat tarvittaessa myös kurittaa lapsiaan fyysisesti heitä ojentaakseen. Suomessa muslimivanhemmat odottavat, että päiväkodeissa ja kouluissa kunnioitetaan perheen uskonnollista vakaumusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsille ei tarjota kiellettyjä ruoka-aineita, kuten sianlihaa tai verituotteita, tai heille järjestetään mahdollisuus päivittäisiin rukoushetkiin ja tärkeimpien uskonnollisten juhlien viettoon perheen kanssa ramadanin ja pyhiinvaelluskuukauden jälkeen. Maahan muuttaneilla muslimivanhemmilla voi olla pelkoja siitä, että Suomessa kasvaessaan nuoret vähitellen etääntyvät kodin arvoista ja tavoista, ja omaksuvat esimerkiksi suomalaisen alkoholin käytön. Lasta suojellakseen vanhemmat saattavat hädissään turvautua kuritukseen tai nuoren liikkumisen rajoittamiseen. Vanhemmilla saattaa myös olla epätietoisuutta ja kysymyksiä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa annettavasta opetuksesta erityisesti musiikin, kuvaamataidon ja liikunnan osalta. 17

18 Vaikka islamilaisen avioliiton solmimiseen liittyy aina myös taloudellinen puoli, vaimoa ei missään tapauksessa voi ostaa. Vanhemmat saattavat suhtautua kuvaamataidon ja musiikin opiskeluun epäilevästi siksi, että taideaineita ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lukuaineita. Jotkut muslimit pitävät ihmishahmon kuvaamista uskonnollisesti kiellettynä. Myös etenkin popmusiikin sanoja saatetaan pitää moraaliltaan arveluttavina. Muslimikoululaisten peseytymistä liikuntatuntien jälkeen voi edistää ripustamalla suihkutiloihin verhoja: riisuutuminen ja peseytyminen hoidetaan mieluiten yksityisesti, sillä alastomuus ei ole suotavaa edes samaa sukupuolta olevien kesken. Hämmennystä aiheuttaa myös terveystiedon oppiaine, jossa muun muassa käydään yksityiskohtaisesti läpi ihmisen anatomiaa ja annetaan seksuaalivalistusta vanhemmat saattavat epäillä kyseisen tiedon kannustavan esiaviollisiin seksisuhteisiin ja romuttavan muslimeille keskeisiä moraalisia arvoja. Suomalaisissa kouluissa on tarjolla myös islamin opetusta, mutta ongelmana on pätevien opettajien puute. Avioliiton solmiminen Avioliittoon liittyviä asioita säätelee kunkin maan perhelaki. Islamilainen avioliitto, nikah, on kahden suvun välinen sopimus, joka tuo sekä miehelle että vaimolle tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Miehen velvollisuuksiin kuuluu perheen elättäminen, päätöksenteko tärkeissä koko perhettä koskevissa asioissa ja perheen edustaminen yhteiskunnassa. Vaimon velvollisuus on totella miestään, mikäli hänen vaatimuksensa ovat uskonnon ja lain mukaisia. Usein lasten kasvatus ja kodinhoito ovat vaimon vastuulla. Jos vaimolla on omia palkkatuloja, hänen tulisi voida käyttää palkkansa omiin tarpeisiinsa. Vaikka mies on periaatteessa perheen pää, vaimolla saattaa olla paljonkin valtaa perheen sisäisissä asioissa. Raha vaihtaa omistajaa, mutta morsiusraha, mahr/meher, kuuluu morsiamelle, ei hänen huoltajalleen. Avioliiton solmimisen yhteydessä voi tapahtua paikallisista tavoista riippuen myös muuta omaisuuden tai varallisuuden vaihtoa perheiden kesken. Perinteiset sukupuoliroolit ovat muuttuneet. Yhä useampi musliminainen käy kodin ulkopuolella töissä. Työttömyyden rasittamissa suurkaupungeissa naisille saattaa elinkeinorakenteen muuttuessa löytyä jopa helpommin töitä kuin miehille ja näin vaimosta saattaa tulla perheen pääasiallinen elättäjä. Tämä voi aiheuttaa suuria psykologisia ongelmia perheissä, sillä taloudellinen vastuu islamilaisessa avioliitossa kuuluu miehelle. Myös maahanmuuttotilanteessa miehen on vaikea selviytyä yksin perheen elättäjän roolista, mikä vaikeuttaa usein uuteen kotimaahan sopeutumista. Monissa yhteisöissä sota tai muut konfliktit ovat korostaneet naisten asemaa taloudellisina toimijoina. Perherakenteet muuttuvat myös lisääntyneen kaupungistumisen myötä ja moderneissa kaupungeissa ydinperheet ovatkin yleisempiä kuin perinteiset suurperheet. Perherakenteiden muutokset vaikuttavat myös tiedonkulkuun: perinteisesti seksuaalivalistusta ovat antaneet vanhemmat sukupolvet, varsinkin isoäidit, mutta kun sukupolvien väliset siteet heikentyvät, myös perinteinen valistuksen ja kulttuurin välittyminen vaarantuu. Islamilainen avioliitto on laillinen sopimus, joka solmitaan islamilaisen tuomarin 18

19 Marja Kuva: inen Tiilika 19

20 Suomalainen seurustelukulttuuri ja islamilainen kulttuuri yhteensovittamisen vaikeus n 20-vuotias somalitaustainen Iqlas on asunut Suomessa kolmivuotiaasta saakka, ja kahden kulttuurin välissä eläminen on hänelle tuttua. Hän on seurustellut aiemmin somalitaustaisen kanssa ja myös hänen nykyinen poikaystävänsä on somali. Iqlas ei voisi olla muslimi, jos hän menisi naimisiin muun kuin islaminuskoisen kanssa ja sitä hän ei halua. Nuorempana hän seurusteli itseään kahdeksan vuotta vanhemman miehen kanssa yrittäen salata seurustelun vanhemmiltaan, sillä uskonnolliset säännöt kieltävät seurustelun ja ylipäänsä kanssakäymisen poikien kanssa. Pojan kanssa ei saa olla kahdestaan tai tapaamisissa pitäisi olla vähintään esiliina mukana. Iqlasin veljet saivat kuitenkin tietää seurustelusta. Huolissaan siskonsa ja koko perheen maineesta he pyysivät Iqlasia lopettamaan seurustelun tai harkitsemaan naimisiinmenoa. Tytön isän saadessa tietää suhteesta myös hän halusi, että Iqlas menisi naimisiin. Hän kuitenkin koki olevansa liian nuori, ja lopulta päätti lopettaa suhteensa. Jälkeenpäin hän ei ole katunut ratkaisuaan. Vanhempana hän ymmärsi, ettei heillä ollut paljoakaan mitään yhteistä. Seurustelu ja sen salaaminen vanhemmilta on melko yleistä tytön kaveripiirissä ja siksi salailu ei tunnu kovinkaan ihmeelliseltä. Nuoret seurustelevat, koska se on suomalaisessa kulttuurissa tapana. Iqlas on alkanut seurustella uudestaan samanikäisen pojan kanssa. Hän on edelleen päättänyt salata suhteensa vanhemmiltaan, vaikka ajatteleekin, että hän voisi jossain vaiheessa mennä nykyisen kumppaninsa kanssa naimisiin. Hän ei halua kertoa vanhemmilleen, koska hän haluaa noudattaa oman kulttuurinsa sääntöjä ja vanhemmille kertominen tarkoittaisi automaattisesti naimisiinmenoa, mihin hän ei vielä ole valmis. Toisaalta tytön nuorempi sisko on seurustellut ei-islaminuskoisten kanssa niin, että heidän vanhempansa ovat tienneet asiasta. Vanhemmat eivät pakottaneet siskoa naimisiin eivätkä he myöskään vaadi tätä käyttämään huivia. Koska Iqlas ei voi muuttaa pois kotoa ennen kuin on mennyt naimisiin, nuoret tapaavat toisiaan kahviloissa, kaupungilla ja elokuvissa. Vaikka islamilaisten sääntöjen mukaan tapailu on kiellettyä, hänestä tuntuisi omituiselta pyytää jokin kolmas henkilö mukaan tapaamisiin. Hän kertoo, että he ovat toisinaan halanneet tai suukotelleet, mutta siitä on tullut jälkikäteen huono omatunto, koska säännöt kieltävät fyysisen kontaktin ennen avioliittoa Iqlas arvelee, että jos hän olisi asunut koko ikänsä Somaliassa, hän olisi jo naimisissa ja hänellä olisi monta lasta. Somaliassa hänellä ei olisi ehkä mahdollisuutta opiskella, mutta Suomessa asuessaan hän halusi hankkia itselleen koulutuksen ja hän on nyt lähihoitaja. Hänen haaveenaan on päästä opiskelemaan kätilöksi. Tulevaisuudessa Iqlas haluaisi muuttaa takaisin Somaliaan tai muuhun islamilaiseen maahan, sillä hänestä olisi helpompaa elää muslimien keskuudessa. Hän haluaisi saada 4 lasta ja hän olisi valmis käyttämään ehkäisyä. Hän ajattelee, että hän sallisi lastensa seurustelun ja toivoo, että hänellä olisi tyttäriensä kanssa avoin äiti-tytär -suhde. Hänen lapsensa voisivat kertoa kaikista asioista hänelle eikä hän tahtoisi salailun kulttuuria omaan tulevaan perheeseensä. Hänen mielestään nuorten on voitava seurustella ja kasvettava islamilaiseen kulttuuriin. Islamin uskon vahvistuminen kuuluu aikuistumiseen ja naisen osalta usko kulminoituu naimisiinmenoon. Naimisiin mentyään myös kulttuurien väliset ristiriidat vähenevät. Hän ei myöskään tahtoisi oman äitinsä tapaan jäädä kotiin hoitamaan lapsia vaan hän laittaisi lapsensa päiväkotiin ja menisi itse töihin. Vaikka hänen mielestään mies on perheen pää ja elättäjä hän tahtoisi tehdä työtä kätilönä, jotta hän voisi auttaa muita. Haastateltavan nimi on muutettu Haastattelun teki Riikka Närhi, joka oli syksyn 2009 Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä korkeakouluharjoittelijana. 20

21 Kuva: Thomas Hagström Islamilaisen lain mukaan ketään ei voida pakottaa avioliittoon vaan molemmilta puolisoilta täytyy saada suostumus. luona. Se ei ole uskonnollinen vaan juridinen sopimus, joka voidaan myös purkaa. Nuoripari ei voi solmia avioliittoa itsenäisesti, vaan morsiamen huoltaja, wali, luovuttaa tytön avioliittoon. Monesti muslimien avioliitot ovat järjestettyjä liittoja. Järjestetty avioliitto ei kuitenkaan tarkoita pakkoavioliittoa. Islamilaisen lain mukaan ketään ei voida pakottaa avioliittoon vaan molemmilta puolisoilta täytyy saada suostumus. Suvun paine voi kuitenkin olla niin suuri, että nuorten on vaikea vastustaa vanhempiensa puolisoehdokasta. Myös pakkoavioliittoja esiintyy esimerkiksi silloin, jos tyttö on menettänyt neitsyytensä. Sellainen liitto, jossa puolisot tapaavat toisensa ensimmäisen kerran omissa häissään, on nyky-yhteiskunnissa kuitenkin yhä harvinaisempi. Vaikka suomalaisille nuorille tavallista seurustelukulttuuria ei tunnetakaan, ei sukupuolten välinen segregaatio ole aukotonta vaan nuoret tapaavat toisiaan opiskelu- ja työpaikoilla. Tässäkin on suuria eroavaisuuksia eri yhteisöjen välillä. Islamilainen käytäntö edellyttää, että nuoret ovat neitsyitä mennessään ensimmäistä kertaa naimisiin. Perinteisissä yhteisöissä suku on hääyön jälkeen kokoontunut toteamaan morsiamen neitsyyden, jonka todisteena on esitelty veren tahraama lakana. Nykyään tapa on katoamassa. Mikäli sulhanen kuitenkin toteaa, ettei morsian ole neitsyt, tämä aiheuttaa suuren häpeän koko morsiamen perheelle, ja 21 Kuva: Marja-Leena Kultanen