islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus Väestötietosarja 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus Väestötietosarja 20"

Transkriptio

1 Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Väestötietosarja 20

2 VäesTöTieTOsarja 20 Kirjoittajat: FT sylvia akar työskentelee islamintutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksella. FT marja Tiilikainen työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella. Julkaisun on toimittanut laura lipsanen Taitto: Otto Paakkanen Kannen kuva: mari jaakonaho ja matti nummelin Kansainvälisen kehityksen yksikkö PL 849, Helsinki isbn (nid.) isbn (PDF) issn-l issn (painettu) issn (verkkojulkaisu) newprint Oy loimaa 2009 Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa Painotuote

3 Katsaus Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen islamilaiseen maailmaan - Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Kuva: JackF/Shutterstock 3

4 4

5 SISÄLLYS Esipuhe...6 Johdanto...8 Islam uskonto ja elämäntapa Islamilainen kulttuuri...10 Muslimit Euroopassa ja Suomessa...11 Perhe ja laillinen avioliitto Muslimiperhe...14 Avioliiton solmiminen...18 Suomalainen seurustelukulttuuri ja islamilainen kulttuuri yhteensovittamisen vaikeus...20 Moniavioisuus...23 Avioero Lapset, jumalan lahja...26 Lasten saaminen...26 Rituaalinen puhtaus...30 Poikien ympärileikkaus...31 Tyttöjen ympärileikkaus...32 Muslimit suomalaisessa terveydenhuollossa...36 Houkutusten maailma Seksuaalisuus...38 Homoseksuaalisuus...42 Tulevaisuuden haasteita Oikeus omaan vartaloon...44 Kehitysnäkymiä...46 Lähteet ja kirjallisuus...50 Sanasto Kuva: Mari Jaakonaho

6 Esipuhe Marko Juntunen Kirjoittaja on antropologi ja islamin tutkija Helsingin yliopistossa. Kuva: Marja Tiilikainen Kaikkialla Länsi-Euroopassa on käynnissä alati vilkastuva islamia ja muslimivähemmistöjä koskeva julkinen keskustelu, joka kytkeytyy keskeisesti tämän julkaisun teemaan. eskustelu koskee suurelta osin muslimiväestön identiteettejä; eurooppalaisten muslimien oikeuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen erilaisuuteen K sekä toisaalta kyseisten oikeuksien rajoja. Asetelma on tuottanut hyvin kirjavia seurauksia, kuten kiistat moskeijoiden minareettien rakentamisesta musliminaisten pukeutumiseen julkisessa tilassa osoittavat. Vuosituhanteen taitetta lähestyttäessä ei ainoastaan islam, vaan uskonto ylipäänsä teki näyttävän paluun julkiseen tilaan. Tarkasteltiinpa globaalissa järjestelmässä Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa tai Intian hindunationalismia, oli käsillä joukko uskonnon kautta kanavoituneita reaktiota maallistunutta modernisaatiota vastaan. Myös islamin piirissä miljoonat ihmiset tuntuivat kaipaavan yhteiskuntiinsa enemmän uskontoa ja olivat yhä useammin valmiita toimimaan päämääriensä puolesta. Tilanne on tuottanut tyystin uudenlaisia tapoja puhua perheestä, sukupuolesta ja niihin kytkeytyvistä ideaaleista ja uhkista. 6

7 Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet voimakkaan tarpeen kamppailla muslimeihin kohdistuvia yksinkertaistavia näkemyksiä vastaan. Kehityskulku koskettaa suomalaista yhteiskuntaa aiempaa konkreettisemmin. Vaikuttaa vahvasti siltä, että islamin uskontoon ja uskonnollisiin identiteetteihin liittyvä monimuotoinen keskustelu on tullut jäädäkseen. Islamia ja muslimeja koskevat kirjavat kannat ovat Suomessakin voimakkaassa sidoksessa siihen, mitä muualla globaalissa järjestelmässä tapahtuu. Miltei puolentoista miljardin muslimin ylläpitämä uskonto on vääjäämättä moniääninen ja moni-ilmeinen. Viranomaistoimijat päiväkodeista terveyskeskuksiin ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä pohtiessaan sukupuoleen, terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsityksien moni-ilmeisyyttä kohdatessaan muslimiväestön edustajia. On ensisijaisen tärkeää avata tuota moninaisuutta järjestäviä käsityksiä, käsitteitä ja yhteiskunnallisia keskusteluja eri puolilla islamilaista maailmaa. Samalla tämä julkaisu muistuttaa islam ja muslimi -termeihin piileytyvistä ongelmista. Sosiaaliset identiteetit ovat aina monisäikeisiä ne rakentuvat vakaumuksiin kiinnittyvistä käsityksistä mutta yhtälailla etnisyyteen, kansallisuuteen, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan viittaavista merkityksistä. Identiteetit ovat ristiriitaisia ja muutosalttiita; ne eivät ole koskaan pysähdyksissä. Toinen keskeinen ongelma kiteytyy islamin ja yhteiskunnan suhteisiin. On toisaalta tärkeää välittää tietoutta islamin ilmiasuista, muslimiyhteiskuntien sukupuolijärjestelmistä ja perhekulttuureista, sekä politiikan ja juridisen järjestelmän tuottamista sukupuolittuneista käsityksistä. Samalla on muistettava, että aikamme muslimit elävät kaikkialla osana valtioiden vaikutuspiiriltä karkaavaa globaalia taloutta sekä viihde- ja kulutuskulttuuria. Yhä useampi hyödyke on islamin merkkaama Barbie-nukeista internetsivustoihin, virvokejuomiin, musiikkiin ja viihteeseen saakka. Etenkin koulutetun ja vauraan musliminuorison kohdalla on näkyvissä voimakas irtaantuminen paikallisesti juurtuneista uskonnollisista käsityksistä vanhempien uskonnollisuudesta ja pyrkimys korostaa uutta globaalia islamilaista kulttuuria, joka tukeutuu individualistiseen etiikkaan. Kehitys voi johtaa hyvin erilaisiin suuntiin; toisille on keskeistä ahdas ja konservatiivinen uskonkäsitys, ns. uus-fundamentalismi, toisille taas islamin kautta tuotettu kulutusorientoitunut spirituaalisuus ja hyvin yksilökeskeinen käsitys terveydestä ja hyvinvoinnista. Lukuisten maamme muslimien kohdalla emme ole niinkään tekemisissä yhteisen tradition jakavien muslimivähemmistöjen kanssa vaan käsillä on yhä korostuneemmin joukko hyvin erilaisia globaaleja uskonnollisia vakaumuksellisia liikkeitä joihin ei synnytä vaan niihin liitytään vapaaehtoisesti. Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet voimakkaan tarpeen kamppailla muslimeihin kohdistuvia yksinkertaistavia näkemyksiä vastaan, joilla on mitä ilmeisimmin hyvin keskeisiä vaikutuksia sekä poliittiseen päätöksentekoon että julkiseen kansalaiskeskusteluun länsimaissa. Tämä päämäärä yhdistää kaikkia tämän julkaisun tekemiseen osallistuneita henkilöitä. n 7

8 Kuva: Mari Jaakonaho Johdanto Tämän vihkosen tarkoituksena on valottaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä islamin näkökulmasta. Aihetta lähestytään eri tasoilta: ns. normatiivisen islamin näkökulmasta, jolloin tarkastelun kohteena ovat islamin kirjalliset lähteet, islamilaisten maiden perhelakien kannalta, paikallisten käytäntöjen ja perinnäistapojen kannalta sekä Eurooppaan, erityisesti Suomeen, muuttaneiden muslimien näkökulmasta. Islamin peruslähteet, Koraani sekä Profeetan sunna eli profeetta Muhammedin esimerkkiin perustuva oikea menettelytapa, luovat pohjan islamin näkemyksille seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Huolimatta yhteisistä peruslähtökohdista lähteitä on kuitenkin tulkittu eri aikoina ja eri puolilla islamilaista maailmaa eri tavoin. Erityisesti viime vuosikymmeninä kiihtynyt muslimeiden muutto varsinaisilta islamin ydinalueilta Eurooppaan ja muualle länsimaihin on luonut jälleen uudenlaisen paikallisen ja globaalin kontekstin, jossa islamia voidaan ja joudutaan tulkitsemaan uusissa olosuhteissa. Tässä julkaisussa käsiteltyjen asioiden kannalta islamin pääsuuntausten, sunnalaisuuden (noin 85 prosenttia maailman muslimeista) ja shiialaisuuden, välillä ei ole merkittäviä näkemyseroja. Sunnalaisten lakikoulukuntien väliset erot ovat aste-eroja, eivätkä niiden näkemykset ole toisiaan poissulkevia. Julkaisussa keskitytään sellaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaalueisiin, joihin liittyy erityispiirteitä muslimien arkipäivässä tai islamilaisten 8

9 maiden lainsäädännössä. On huomattava, että monet yleiset seksuaali- ja lisääntymisterveyteen negatiivisesti vaikuttavat seikat kuten köyhyys ja sukupuolten välinen epätasa-arvo, sodat ja pakolaisuus määrittävät monen muslimin elämää yhtä lailla kuin muihinkin uskontokuntiin kuuluvien elämää erityisesti ei-teollistuneissa maissa. Maahanmuuttajataustaiset muslimit puolestaan joutuvat usein kokemaan työttömyyttä, syrjintää ja muita yleisiä maahanmuuttoon liittyviä haasteita, jotka heijastuvat koko perheen hyvinvointiin, kuten kielitaidon puutteellisuutta. Islamin usko sinänsä ei selitä seksuaali- ja lisääntymisterveyteenkin heijastuvaa yhteiskunnallista alikehittyneisyyttä, epätasa-arvoa ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa muslimiperheitä kohtaavan työntekijän on tärkeä pitää mielessä, että vaikka uskonto on merkityksellinen osa monien muslimien elämää, monet kulttuuriset käytännöt myös muuttuvat maahanmuuton sekä siihen liittyvän suomalaisen lainsäädännön ja muiden rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta. Lisäksi asiakkaiden ja perheiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat viime kädessä yksilöllisiä. Tämä julkaisu voi parhaimmillaan tarjota perustietoa seksuaaliterveyteen vaikuttavista seikoista islamilaisessa maailmassa sekä rohkaista uusiin kysymyksiin ja keskusteluihin muslimien kanssa työssä ja vapaaaikana. n Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä tarkoitetaan kaikkia seksuaalisuuteen liittyviä terveysasioita. Sellaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus käyttää nykyaikaisia, luotettavia ehkäisymenetelmiä, sukupuolitautien ehkäisy ja hoito, raskauden seuranta ja hyvä synnytyksen aikainen hoito sekä tarvittaessa mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Siihen kuuluu oleellisena osana myös sukupuoleen liittyvän väkivallan ja haitallisten perinnäistapojen, kuten tyttöjen ympärileikkauksen eli sukuelinten silpomisen, vastustaminen ja vähentäminen. 9

10 ISLAM uskonto ja elämäntapa 2 Islam on 1400 vuotta vanha uskonto, joka syntyi Arabian niemimaalla, mutta levisi pian laajoille alueille Lähi-itään, Afrikan mantereelle ja Aasiaan. Islam on 1,3 1,5 miljardin ihmisen uskonto, joka muodostaa enemmistön yli neljässäkymmenessä maassa. Islamilainen maailma kattaa valtavan rikkaan ja monipuolisen kulttuurien kirjon. Islamilainen kulttuuri Levitessään nopeaan tahtiin laajalle alueelle islam ei vain muuttanut paikalliskulttuureja vaan sopeutui harvinaislaatuisen joustavasti paikallisiin tapoihin ja olosuhteisiin. Siksi emme voi puhua islamista muuttumattomana ja tarkasti määriteltynä ilmiönä, vaan meidän tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet ja erilaiset tulkinnat. Muslimit sanovat usein, että islam on paitsi uskonto, myös elämäntapa. Tämä pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, sillä muslimioppineet ovat 10

11 Islamin maailma Sunnalaisen islamin alue. Shiialaisen islamin alue. Kuva: Thomas Hagström pyrkineet antamaan ohjeita paitsi uskovien hengelliseen elämään, myös jokapäiväisen elämän kysymyksiin, kuten puhtauteen, moraaliin, seksuaalisuuteen, ruokailuun ja pukeutumiseen liittyviin asioihin. Uskonnollinen laki, shari a, säätelee yhä monissa islamilaisissa yhteisöissä sekä avioitumista että avioeroa, lasten huoltajuutta, elatusta ja perinnönjakoa. Islamilaisten maiden perhelaki noudattaa shari an antamaa mallia eri maissa eri tavoin: monin paikoin käydään vilkasta keskustelua siitä, miten paljon uskonnon pitäisi ylipäänsä vaikuttaa lainsäädäntöön. Käytännön ratkaisut vaihtelevat ääripäistä toiseen: Turkissa lainsäädäntövalta on kokonaan eriytetty uskonnosta, Iranissa kaikille laeille täytyy viime kädessä saada uskonnollisen vartijainneuvoston hyväksyntä. Valtaosassa muslimiyhteisöjä lainsäädäntövalta toimii itsenäisesti, mutta selvästi islamin periaatteiden vastaisia uudistuksia on vaikea, ellei mahdoton saada läpi. Muslimit Euroopassa ja Suomessa Islam on vaikuttanut Euroopassa jo 700-luvun alusta lähtien, jolloin arabit ja berberit asettuivat Iberian niemimaalle. Myös Itä-Eurooppa on ollut kosketuksissa muslimien kanssa jo varhaisessa vaiheessa islaminuskon omaksuneiden mongolien kautta. Lisäksi osmanien valtakunnan vaikutuspiiri on ulottunut Balkanille, mistä saivat alkunsa nykyiset Balkanilla ja Itä-Euroopassa asuvat muslimiyhteisöt. Länsi-Euroopassa Britannian ja Ranskan muslimiväestön historia on yhteydessä maiden harjoittamaan kolonialismiin. Muslimien tulo Eurooppaan erityisesti toisen maailmansodan jälkeen liittyi yleiseen työvoimapulaan. Muslimiväestö koostui 1970-luvun puoliväliin saakka pääosin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista, jotka olivat tavallisesti perheettömiä miehiä. Tämän jälkeen maahanmuuttajien demografinen rakenne alkoi muuttua per11

12 Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisella ja kolmannella sukupolvella on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus. Kuva: Thomas Hagström heenyhdistämisten tuloksena. Samalla uudenlaiset käytännölliset kysymykset, kuten uskonnon opetuksen järjestäminen lapsille, nousivat ajankohtaisiksi. Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisella ja kolmannella sukupolvella on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus. Muslimeiksi ei voida myöskään luokitella automaattisesti kaikkia niitä maahanmuuttajia, jotka ovat lähtöisin jostain muslimienemmistöisestä maasta. Lisäksi muslimiidentiteetti on hyvin moniulotteinen käsite. Suomen muslimien historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle, jolloin ensimmäiset muslimit saapuivat maahan Venäjän armeijan palveluksessa ja kauppiaina. Tataarit, joista monet saapuivat maahan alun perin kauppamatkoillaan, perustivat Suomen ensimmäisen pysyvän muslimien yhteisön. Heidän maahanmuuttonsa alkoi 1870-luvulla ja jatkui aina 1930-luvulle saakka. Tataarien perustama Suomen Islam-seurakunta on toiminut vuodesta 1922 lähtien. Tataarit ovat Suomessa paitsi uskonnollinen, myös etninen vähemmistö. Heitä on Suomessa nykyisin alle 700. Toinen muslimien ryhmä Suomessa ovat muslimeiksi kääntyneet suomalaiset. Heitä arvioidaan olevan noin ja heidän määränsä on vähitellen kasvamassa. Monet käännynnäisistä ovat muslimien kanssa avioituneita suomalaisia naisia. Kolmas ja merkittävin muslimien ryhmä Suomessa ovat maahanmuuttajina Suomeen tulleet muslimit. Suomeen muutti 1960-luvulta lähtien yksittäisiä, pääasiassa miespuolisia muslimeja Välimeren alueelta. Muslimien määrän selvä kasvu Suomessa Euroopan muslimiväestö % ajoittuu kuitenkin 1990-luvulle, jolloin maahanmuuttajien määrä Suomessa muutenkin moninkertaistui. Monet näistä uusista muslimeista ovat saapuneet Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Vuonna 2009 Suomessa oli arviolta muslimia, mikäli mukaan lasketaan tataarit, suomalaiset käännynnäiset sekä ne maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien 12

13 Lähde: Mapping the Global Muslim Population: A Report on the Size and Distribution of the World s Muslim Population: Main Page, Pew Research Center lapset, jotka puhuvat äidinkielenään esimerkiksi somalia, arabiaa tai muita kieliä, joita puhutaan muslimienemmistöisissä maissa. Kaikki näistä maista muuttaneet eivät tietenkään ole muslimeja. Suurin yksittäinen muslimiryhmä Suomessa ovat somalialaiset Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa somalia äidinkielenään puhuvien määrä oli Samaan aikaan arabiaa äidinkielenään puhuvia oli 8 806, kurdia 6 455, albaniaa 6 308, turkkia 4 669, persiaa ja bosniaa puhuvia Maantieteellisesti tarkasteltuna muslimitaustaiset maahanmuuttajat Suomessa ovat pääosin lähtöisin Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Turkista, Irakista, Iranista, Afganistanista ja Pohjois-Afrikasta. n 13

14 Kuva: Marja Tiilikainen PERHE ja laillinen avioliitto Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Islamilaisissa maissa perheellä ja sukulaisuudella on usein laajempia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisiakin ulottuvuuksia kuin mihin pohjoismaisessa ydinperheajattelussa on totuttu. Muslimiperhe Muslimiperhe on suurperhe, johon lasketaan mukaan vanhempien ja lasten lisäksi isovanhemmat, vanhempien sisarukset, serkut ja joskus myös ystävät, jotka saattavat elää perheessä pysyvästi tai väliaikaisesti. Suurperhe tarjoaa lapselle elinikäisen sosiaalisen, emotionaalisen ja taloudellisen tukiverkoston, jossa yhteistyötä ja jaettua vastuuta pidetään itsestään selvänä. Islamilaisissa yhteisöissä sekä naisten että miesten yksin eläminen on harvinaista. Naimattomat tytöt ja pojat asuvat vanhempiensa kanssa ja lesket tai eronneet palaavat usein perheensä pariin. Muslimiperheessä saattaakin elää yhdessä monta sukupolvea. Perinteisesti perhe huolehtii 14

15 Kuva: Matti Nummelin pienten lasten ja vanhusten hoidosta, ja esimerkiksi suomalainen vanhainkotijärjestelmä onkin herättänyt kummastusta maahanmuuttajataustaisten muslimien keskuudessa. Muslimiperheissä isovanhempia ja vanhuksia kunnioitetaan suuresti, ja he voivat toimia tärkeällä tavalla välittäjinä vaikkapa puolisoiden tai lasten ja vanhempien välisissä ristiriitatilanteissa. Tänä päivänä monet suurperheet ovat hajonneet lisääntyneen liikkuvuuden, sotien ja pakolaisuuden seurauksena. Tästä huolimatta transnationaaliset, eli maantieteelliset rajat ylittävät perhesiteet ovat säilyneet monille muslimiperheille tärkeinä. Esimerkiksi Suomessa asuvat somalialaiset ylläpitävät maailmanlaajuisia perheverkostoja modernin teknologian kuten internetin avulla. Lasten saaminen on muslimeille tärkeää. Lapset ovat Jumalan lahja ja pieninä he ovat suuren ihastuksen kohde. Lapset, erityisesti pojat, jatkavat ja vahvistavat isän sukulinjaa, mutta myös tytöt ovat tervetulleita. Äidit saattavat toivoa tytärtä avuksi kotitöihin ja myöhemmin tyttären avioituminen voi joissain kulttuureissa tietää morsiusmaksuja sulhasen perheeltä. Muslimiäidit saavat lisää vaikutusvaltaa perheessä ja yhteisössä lastensa kautta. Lisäksi lasten olemassaolo on tärkeää sekä äidin että isän vanhuuden turvaamiseksi, sillä omat lapset voidaan rinnastaa suomalaiseen sosiaaliturvaan tai eläkkeeseen: lasten velvollisuus on huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan. Lapsettomuus islamilaisessa avioliitossa on suuri ongelma, joka voi johtaa avioeroon tai toisen vaimon ottamiseen. Ennen koulun aloittamista lapsia kasvatetaan kodeissa, koraanikouluissa ja kaupungeissa myös lastentarhoissa. Muslimiperheissä lapsia opetetaan ymmärtämään ja suorittamaan uskonnollisissa seremonioissa tarvittavat toimet, rukoilemaan ja 15

16 16 Kuva: Marja Tiilikainen

17 Varsinkin sellaisissa maissa, joissa elintaso on alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Islam ei uskontona estä tyttöjen tai naisten opiskelua. paastoamaan. Lasten henkistä kasvua muslimiyhteisön jäseniksi tuetaan. Lisäksi heille annetaan moraalisia ohjeita ja neuvoja, kuinka he voivat välttää pahoja tapoja. Kulttuuriin ja islamiin liittyvien arvojen ja tapojen välittäminen pienille lapsille on erityisesti äitien tehtävä. Jo varhain lapsia aletaan sosiaalistaa naisten ja miesten maailmoihin ja heille annetaan sukupuolen mukaan eriytyviä tehtäviä. Esimerkiksi tytöt alkavat vähitellen opetella kotitaloustöitä ja muita hyvälle vaimolle kuuluvia tehtäviä. Tyttöjen ohjaaminen ja opetus on äidin ja muiden naispuolisten sukulaisten vastuulla. Yleisesti ottaen sekä tyttöjen että poikien koulutusta arvostetaan, mutta monissa islamilaisissa maissa tyttöjen koulutustaso on kuitenkin alhaisempi kuin poikien. Perinteiset käsitykset tyttöjen roolista ja tulevaisuudesta kodin piirissä vaikuttavat siihen, että varsinkin köyhissä oloissa perheet eivät välttämättä kannusta tyttöjään opintojen jatkamiseen. Kuilu tyttöjen ja poikien koulutustason välillä on kuitenkin kaventumassa hyvää vauhtia. Varsinkin sellaisissa maissa, joissa elintaso on alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Islam ei uskontona estä tyttöjen tai naisten opiskelua. Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet niin poikien kuin tyttöjenkin opiskeluun ja muslimiperheet arvostavat lasten koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleilla vanhemmilla voi olla suuriakin odotuksia lastensa opintojen ja koulussa menestymisen suhteen, ja tällöin vaikkapa lapsen tarve erityisopetukseen on syytä selittää vanhemmille perusteellisesti. Koulun ja kodin yhteistyöhön vaikuttavat kielellisten ja kulttuuristen erojen lisäksi myös aikaisemmat kokemukset ja käsitykset yhtäältä koulun ja opettajien sekä toisaalta kodin ja vanhempien rooleista: Monissa islamilaisissa maissa koulu ja koti ovat kaksi erilaista maailmaa, joiden välillä ei ole tiivistä yhteistyötä. Koulu nähdään paikkana, jossa lasta opetetaan, kun taas kotona lasta kasvatetaan. Opettaja on ehdoton auktoriteetti, jota ei sinutella ja jonka opetustapoihin tai rangaistuskäytäntöihin koulussa ei puututa. Opettajalla on vastuu koulussa tapahtuvista asioista, kun taas vanhemmat ovat vastuussa siitä mitä tapahtuu koulun jälkeen. Lasten on kunnioitettava vanhempiaan ja vanhemmat voivat tarvittaessa myös kurittaa lapsiaan fyysisesti heitä ojentaakseen. Suomessa muslimivanhemmat odottavat, että päiväkodeissa ja kouluissa kunnioitetaan perheen uskonnollista vakaumusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsille ei tarjota kiellettyjä ruoka-aineita, kuten sianlihaa tai verituotteita, tai heille järjestetään mahdollisuus päivittäisiin rukoushetkiin ja tärkeimpien uskonnollisten juhlien viettoon perheen kanssa ramadanin ja pyhiinvaelluskuukauden jälkeen. Maahan muuttaneilla muslimivanhemmilla voi olla pelkoja siitä, että Suomessa kasvaessaan nuoret vähitellen etääntyvät kodin arvoista ja tavoista, ja omaksuvat esimerkiksi suomalaisen alkoholin käytön. Lasta suojellakseen vanhemmat saattavat hädissään turvautua kuritukseen tai nuoren liikkumisen rajoittamiseen. Vanhemmilla saattaa myös olla epätietoisuutta ja kysymyksiä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa annettavasta opetuksesta erityisesti musiikin, kuvaamataidon ja liikunnan osalta. 17

18 Vaikka islamilaisen avioliiton solmimiseen liittyy aina myös taloudellinen puoli, vaimoa ei missään tapauksessa voi ostaa. Vanhemmat saattavat suhtautua kuvaamataidon ja musiikin opiskeluun epäilevästi siksi, että taideaineita ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lukuaineita. Jotkut muslimit pitävät ihmishahmon kuvaamista uskonnollisesti kiellettynä. Myös etenkin popmusiikin sanoja saatetaan pitää moraaliltaan arveluttavina. Muslimikoululaisten peseytymistä liikuntatuntien jälkeen voi edistää ripustamalla suihkutiloihin verhoja: riisuutuminen ja peseytyminen hoidetaan mieluiten yksityisesti, sillä alastomuus ei ole suotavaa edes samaa sukupuolta olevien kesken. Hämmennystä aiheuttaa myös terveystiedon oppiaine, jossa muun muassa käydään yksityiskohtaisesti läpi ihmisen anatomiaa ja annetaan seksuaalivalistusta vanhemmat saattavat epäillä kyseisen tiedon kannustavan esiaviollisiin seksisuhteisiin ja romuttavan muslimeille keskeisiä moraalisia arvoja. Suomalaisissa kouluissa on tarjolla myös islamin opetusta, mutta ongelmana on pätevien opettajien puute. Avioliiton solmiminen Avioliittoon liittyviä asioita säätelee kunkin maan perhelaki. Islamilainen avioliitto, nikah, on kahden suvun välinen sopimus, joka tuo sekä miehelle että vaimolle tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Miehen velvollisuuksiin kuuluu perheen elättäminen, päätöksenteko tärkeissä koko perhettä koskevissa asioissa ja perheen edustaminen yhteiskunnassa. Vaimon velvollisuus on totella miestään, mikäli hänen vaatimuksensa ovat uskonnon ja lain mukaisia. Usein lasten kasvatus ja kodinhoito ovat vaimon vastuulla. Jos vaimolla on omia palkkatuloja, hänen tulisi voida käyttää palkkansa omiin tarpeisiinsa. Vaikka mies on periaatteessa perheen pää, vaimolla saattaa olla paljonkin valtaa perheen sisäisissä asioissa. Raha vaihtaa omistajaa, mutta morsiusraha, mahr/meher, kuuluu morsiamelle, ei hänen huoltajalleen. Avioliiton solmimisen yhteydessä voi tapahtua paikallisista tavoista riippuen myös muuta omaisuuden tai varallisuuden vaihtoa perheiden kesken. Perinteiset sukupuoliroolit ovat muuttuneet. Yhä useampi musliminainen käy kodin ulkopuolella töissä. Työttömyyden rasittamissa suurkaupungeissa naisille saattaa elinkeinorakenteen muuttuessa löytyä jopa helpommin töitä kuin miehille ja näin vaimosta saattaa tulla perheen pääasiallinen elättäjä. Tämä voi aiheuttaa suuria psykologisia ongelmia perheissä, sillä taloudellinen vastuu islamilaisessa avioliitossa kuuluu miehelle. Myös maahanmuuttotilanteessa miehen on vaikea selviytyä yksin perheen elättäjän roolista, mikä vaikeuttaa usein uuteen kotimaahan sopeutumista. Monissa yhteisöissä sota tai muut konfliktit ovat korostaneet naisten asemaa taloudellisina toimijoina. Perherakenteet muuttuvat myös lisääntyneen kaupungistumisen myötä ja moderneissa kaupungeissa ydinperheet ovatkin yleisempiä kuin perinteiset suurperheet. Perherakenteiden muutokset vaikuttavat myös tiedonkulkuun: perinteisesti seksuaalivalistusta ovat antaneet vanhemmat sukupolvet, varsinkin isoäidit, mutta kun sukupolvien väliset siteet heikentyvät, myös perinteinen valistuksen ja kulttuurin välittyminen vaarantuu. Islamilainen avioliitto on laillinen sopimus, joka solmitaan islamilaisen tuomarin 18

19 Marja Kuva: inen Tiilika 19

20 Suomalainen seurustelukulttuuri ja islamilainen kulttuuri yhteensovittamisen vaikeus n 20-vuotias somalitaustainen Iqlas on asunut Suomessa kolmivuotiaasta saakka, ja kahden kulttuurin välissä eläminen on hänelle tuttua. Hän on seurustellut aiemmin somalitaustaisen kanssa ja myös hänen nykyinen poikaystävänsä on somali. Iqlas ei voisi olla muslimi, jos hän menisi naimisiin muun kuin islaminuskoisen kanssa ja sitä hän ei halua. Nuorempana hän seurusteli itseään kahdeksan vuotta vanhemman miehen kanssa yrittäen salata seurustelun vanhemmiltaan, sillä uskonnolliset säännöt kieltävät seurustelun ja ylipäänsä kanssakäymisen poikien kanssa. Pojan kanssa ei saa olla kahdestaan tai tapaamisissa pitäisi olla vähintään esiliina mukana. Iqlasin veljet saivat kuitenkin tietää seurustelusta. Huolissaan siskonsa ja koko perheen maineesta he pyysivät Iqlasia lopettamaan seurustelun tai harkitsemaan naimisiinmenoa. Tytön isän saadessa tietää suhteesta myös hän halusi, että Iqlas menisi naimisiin. Hän kuitenkin koki olevansa liian nuori, ja lopulta päätti lopettaa suhteensa. Jälkeenpäin hän ei ole katunut ratkaisuaan. Vanhempana hän ymmärsi, ettei heillä ollut paljoakaan mitään yhteistä. Seurustelu ja sen salaaminen vanhemmilta on melko yleistä tytön kaveripiirissä ja siksi salailu ei tunnu kovinkaan ihmeelliseltä. Nuoret seurustelevat, koska se on suomalaisessa kulttuurissa tapana. Iqlas on alkanut seurustella uudestaan samanikäisen pojan kanssa. Hän on edelleen päättänyt salata suhteensa vanhemmiltaan, vaikka ajatteleekin, että hän voisi jossain vaiheessa mennä nykyisen kumppaninsa kanssa naimisiin. Hän ei halua kertoa vanhemmilleen, koska hän haluaa noudattaa oman kulttuurinsa sääntöjä ja vanhemmille kertominen tarkoittaisi automaattisesti naimisiinmenoa, mihin hän ei vielä ole valmis. Toisaalta tytön nuorempi sisko on seurustellut ei-islaminuskoisten kanssa niin, että heidän vanhempansa ovat tienneet asiasta. Vanhemmat eivät pakottaneet siskoa naimisiin eivätkä he myöskään vaadi tätä käyttämään huivia. Koska Iqlas ei voi muuttaa pois kotoa ennen kuin on mennyt naimisiin, nuoret tapaavat toisiaan kahviloissa, kaupungilla ja elokuvissa. Vaikka islamilaisten sääntöjen mukaan tapailu on kiellettyä, hänestä tuntuisi omituiselta pyytää jokin kolmas henkilö mukaan tapaamisiin. Hän kertoo, että he ovat toisinaan halanneet tai suukotelleet, mutta siitä on tullut jälkikäteen huono omatunto, koska säännöt kieltävät fyysisen kontaktin ennen avioliittoa Iqlas arvelee, että jos hän olisi asunut koko ikänsä Somaliassa, hän olisi jo naimisissa ja hänellä olisi monta lasta. Somaliassa hänellä ei olisi ehkä mahdollisuutta opiskella, mutta Suomessa asuessaan hän halusi hankkia itselleen koulutuksen ja hän on nyt lähihoitaja. Hänen haaveenaan on päästä opiskelemaan kätilöksi. Tulevaisuudessa Iqlas haluaisi muuttaa takaisin Somaliaan tai muuhun islamilaiseen maahan, sillä hänestä olisi helpompaa elää muslimien keskuudessa. Hän haluaisi saada 4 lasta ja hän olisi valmis käyttämään ehkäisyä. Hän ajattelee, että hän sallisi lastensa seurustelun ja toivoo, että hänellä olisi tyttäriensä kanssa avoin äiti-tytär -suhde. Hänen lapsensa voisivat kertoa kaikista asioista hänelle eikä hän tahtoisi salailun kulttuuria omaan tulevaan perheeseensä. Hänen mielestään nuorten on voitava seurustella ja kasvettava islamilaiseen kulttuuriin. Islamin uskon vahvistuminen kuuluu aikuistumiseen ja naisen osalta usko kulminoituu naimisiinmenoon. Naimisiin mentyään myös kulttuurien väliset ristiriidat vähenevät. Hän ei myöskään tahtoisi oman äitinsä tapaan jäädä kotiin hoitamaan lapsia vaan hän laittaisi lapsensa päiväkotiin ja menisi itse töihin. Vaikka hänen mielestään mies on perheen pää ja elättäjä hän tahtoisi tehdä työtä kätilönä, jotta hän voisi auttaa muita. Haastateltavan nimi on muutettu Haastattelun teki Riikka Närhi, joka oli syksyn 2009 Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä korkeakouluharjoittelijana. 20

21 Kuva: Thomas Hagström Islamilaisen lain mukaan ketään ei voida pakottaa avioliittoon vaan molemmilta puolisoilta täytyy saada suostumus. luona. Se ei ole uskonnollinen vaan juridinen sopimus, joka voidaan myös purkaa. Nuoripari ei voi solmia avioliittoa itsenäisesti, vaan morsiamen huoltaja, wali, luovuttaa tytön avioliittoon. Monesti muslimien avioliitot ovat järjestettyjä liittoja. Järjestetty avioliitto ei kuitenkaan tarkoita pakkoavioliittoa. Islamilaisen lain mukaan ketään ei voida pakottaa avioliittoon vaan molemmilta puolisoilta täytyy saada suostumus. Suvun paine voi kuitenkin olla niin suuri, että nuorten on vaikea vastustaa vanhempiensa puolisoehdokasta. Myös pakkoavioliittoja esiintyy esimerkiksi silloin, jos tyttö on menettänyt neitsyytensä. Sellainen liitto, jossa puolisot tapaavat toisensa ensimmäisen kerran omissa häissään, on nyky-yhteiskunnissa kuitenkin yhä harvinaisempi. Vaikka suomalaisille nuorille tavallista seurustelukulttuuria ei tunnetakaan, ei sukupuolten välinen segregaatio ole aukotonta vaan nuoret tapaavat toisiaan opiskelu- ja työpaikoilla. Tässäkin on suuria eroavaisuuksia eri yhteisöjen välillä. Islamilainen käytäntö edellyttää, että nuoret ovat neitsyitä mennessään ensimmäistä kertaa naimisiin. Perinteisissä yhteisöissä suku on hääyön jälkeen kokoontunut toteamaan morsiamen neitsyyden, jonka todisteena on esitelty veren tahraama lakana. Nykyään tapa on katoamassa. Mikäli sulhanen kuitenkin toteaa, ettei morsian ole neitsyt, tämä aiheuttaa suuren häpeän koko morsiamen perheelle, ja 21 Kuva: Marja-Leena Kultanen

Saako maahanmuuttajalapsi olla lapsi?

Saako maahanmuuttajalapsi olla lapsi? Väestöviesti 5/2004 Saako maahanmuuttajalapsi olla lapsi? Teksti: Anita Novitsky Lapsen minäkuva muotoutuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Käsitys omasta itsestään, omasta toiminnastaan, omasta arvostaan

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

islamilaiseen maailmaan

islamilaiseen maailmaan Katsaus Sylvia Akar Marja Tiilikainen islamilaiseen maailmaan NAISET, PERHE JA SEKSUAALITERVEYS Väestöliitto Väestötietosarja 13 Sanasto GHUSL Suuri puhdistautuminen, jolloin kylvetään kokonaan. Ghusl

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mohamed Hassan Turku University of Applied Sciences

Mohamed Hassan Turku University of Applied Sciences Mohamed Hassan Turku University of Applied Sciences Sisällysluettelo TAUSTAA Islam Muslimit Islamin perusopit Islamilainen näkökulma terveydenhoitoon yleisesti Islamilaiset normit Perhesuunnittelusta Vastasyntynyttä

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri

Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri 1(6) Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri Kontiolahti 11.5. ja 18.5.2011 FT Sylvia Akar, Helsingin yliopisto, FT Marja Tiilikainen, Helsingin yliopisto Islam,

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia 1 (Nimi, asema ja osoite) 1.1 Yhdyskunnan nimi on Vaasan Islamilainen yhdyskunta (Vaasa Islamic society). Lyhennettynä VIS. VIS on Suomen Islamilaisen Neuvoston

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ISLAMILAINEN HAUTAUS

ISLAMILAINEN HAUTAUS Suomen Islamilainen Hautausyhdistys (SIHY) ry ISLAMILAINEN HAUTAUS Muslimien hautaustavat Pia Jardi ESIPUHE Suomessa muslimien määrä lisääntyy koko ajan, siksi on tärkeää tietää islamilaisista hautaustavoista,

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

PAKOLAISET, MAAHANMUUTTAJAT, ROMANIT Toisen rodun, kultturin, uskonnon omaavien ihmisten kohtaaminen.

PAKOLAISET, MAAHANMUUTTAJAT, ROMANIT Toisen rodun, kultturin, uskonnon omaavien ihmisten kohtaaminen. Koulutuspäivä Pörkenäs 3.5.2011 PAKOLAISET, MAAHANMUUTTAJAT, ROMANIT Toisen rodun, kultturin, uskonnon omaavien ihmisten kohtaaminen. Tausta - pakosta vai vapaaehtoisesti - yksin vai perheen kanssa - traumaattisia

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot