islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus Väestötietosarja 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus Väestötietosarja 20"

Transkriptio

1 Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Väestötietosarja 20

2 VäesTöTieTOsarja 20 Kirjoittajat: FT sylvia akar työskentelee islamintutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksella. FT marja Tiilikainen työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella. Julkaisun on toimittanut laura lipsanen Taitto: Otto Paakkanen Kannen kuva: mari jaakonaho ja matti nummelin Kansainvälisen kehityksen yksikkö PL 849, Helsinki isbn (nid.) isbn (PDF) issn-l issn (painettu) issn (verkkojulkaisu) newprint Oy loimaa 2009 Julkaisun tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa Painotuote

3 Katsaus Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen islamilaiseen maailmaan - Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Kuva: JackF/Shutterstock 3

4 4

5 SISÄLLYS Esipuhe...6 Johdanto...8 Islam uskonto ja elämäntapa Islamilainen kulttuuri...10 Muslimit Euroopassa ja Suomessa...11 Perhe ja laillinen avioliitto Muslimiperhe...14 Avioliiton solmiminen...18 Suomalainen seurustelukulttuuri ja islamilainen kulttuuri yhteensovittamisen vaikeus...20 Moniavioisuus...23 Avioero Lapset, jumalan lahja...26 Lasten saaminen...26 Rituaalinen puhtaus...30 Poikien ympärileikkaus...31 Tyttöjen ympärileikkaus...32 Muslimit suomalaisessa terveydenhuollossa...36 Houkutusten maailma Seksuaalisuus...38 Homoseksuaalisuus...42 Tulevaisuuden haasteita Oikeus omaan vartaloon...44 Kehitysnäkymiä...46 Lähteet ja kirjallisuus...50 Sanasto Kuva: Mari Jaakonaho

6 Esipuhe Marko Juntunen Kirjoittaja on antropologi ja islamin tutkija Helsingin yliopistossa. Kuva: Marja Tiilikainen Kaikkialla Länsi-Euroopassa on käynnissä alati vilkastuva islamia ja muslimivähemmistöjä koskeva julkinen keskustelu, joka kytkeytyy keskeisesti tämän julkaisun teemaan. eskustelu koskee suurelta osin muslimiväestön identiteettejä; eurooppalaisten muslimien oikeuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen erilaisuuteen K sekä toisaalta kyseisten oikeuksien rajoja. Asetelma on tuottanut hyvin kirjavia seurauksia, kuten kiistat moskeijoiden minareettien rakentamisesta musliminaisten pukeutumiseen julkisessa tilassa osoittavat. Vuosituhanteen taitetta lähestyttäessä ei ainoastaan islam, vaan uskonto ylipäänsä teki näyttävän paluun julkiseen tilaan. Tarkasteltiinpa globaalissa järjestelmässä Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa tai Intian hindunationalismia, oli käsillä joukko uskonnon kautta kanavoituneita reaktiota maallistunutta modernisaatiota vastaan. Myös islamin piirissä miljoonat ihmiset tuntuivat kaipaavan yhteiskuntiinsa enemmän uskontoa ja olivat yhä useammin valmiita toimimaan päämääriensä puolesta. Tilanne on tuottanut tyystin uudenlaisia tapoja puhua perheestä, sukupuolesta ja niihin kytkeytyvistä ideaaleista ja uhkista. 6

7 Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet voimakkaan tarpeen kamppailla muslimeihin kohdistuvia yksinkertaistavia näkemyksiä vastaan. Kehityskulku koskettaa suomalaista yhteiskuntaa aiempaa konkreettisemmin. Vaikuttaa vahvasti siltä, että islamin uskontoon ja uskonnollisiin identiteetteihin liittyvä monimuotoinen keskustelu on tullut jäädäkseen. Islamia ja muslimeja koskevat kirjavat kannat ovat Suomessakin voimakkaassa sidoksessa siihen, mitä muualla globaalissa järjestelmässä tapahtuu. Miltei puolentoista miljardin muslimin ylläpitämä uskonto on vääjäämättä moniääninen ja moni-ilmeinen. Viranomaistoimijat päiväkodeista terveyskeskuksiin ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä pohtiessaan sukupuoleen, terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsityksien moni-ilmeisyyttä kohdatessaan muslimiväestön edustajia. On ensisijaisen tärkeää avata tuota moninaisuutta järjestäviä käsityksiä, käsitteitä ja yhteiskunnallisia keskusteluja eri puolilla islamilaista maailmaa. Samalla tämä julkaisu muistuttaa islam ja muslimi -termeihin piileytyvistä ongelmista. Sosiaaliset identiteetit ovat aina monisäikeisiä ne rakentuvat vakaumuksiin kiinnittyvistä käsityksistä mutta yhtälailla etnisyyteen, kansallisuuteen, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan viittaavista merkityksistä. Identiteetit ovat ristiriitaisia ja muutosalttiita; ne eivät ole koskaan pysähdyksissä. Toinen keskeinen ongelma kiteytyy islamin ja yhteiskunnan suhteisiin. On toisaalta tärkeää välittää tietoutta islamin ilmiasuista, muslimiyhteiskuntien sukupuolijärjestelmistä ja perhekulttuureista, sekä politiikan ja juridisen järjestelmän tuottamista sukupuolittuneista käsityksistä. Samalla on muistettava, että aikamme muslimit elävät kaikkialla osana valtioiden vaikutuspiiriltä karkaavaa globaalia taloutta sekä viihde- ja kulutuskulttuuria. Yhä useampi hyödyke on islamin merkkaama Barbie-nukeista internetsivustoihin, virvokejuomiin, musiikkiin ja viihteeseen saakka. Etenkin koulutetun ja vauraan musliminuorison kohdalla on näkyvissä voimakas irtaantuminen paikallisesti juurtuneista uskonnollisista käsityksistä vanhempien uskonnollisuudesta ja pyrkimys korostaa uutta globaalia islamilaista kulttuuria, joka tukeutuu individualistiseen etiikkaan. Kehitys voi johtaa hyvin erilaisiin suuntiin; toisille on keskeistä ahdas ja konservatiivinen uskonkäsitys, ns. uus-fundamentalismi, toisille taas islamin kautta tuotettu kulutusorientoitunut spirituaalisuus ja hyvin yksilökeskeinen käsitys terveydestä ja hyvinvoinnista. Lukuisten maamme muslimien kohdalla emme ole niinkään tekemisissä yhteisen tradition jakavien muslimivähemmistöjen kanssa vaan käsillä on yhä korostuneemmin joukko hyvin erilaisia globaaleja uskonnollisia vakaumuksellisia liikkeitä joihin ei synnytä vaan niihin liitytään vapaaehtoisesti. Viime vuosina lukuisat tutkijat ovat kokeneet voimakkaan tarpeen kamppailla muslimeihin kohdistuvia yksinkertaistavia näkemyksiä vastaan, joilla on mitä ilmeisimmin hyvin keskeisiä vaikutuksia sekä poliittiseen päätöksentekoon että julkiseen kansalaiskeskusteluun länsimaissa. Tämä päämäärä yhdistää kaikkia tämän julkaisun tekemiseen osallistuneita henkilöitä. n 7

8 Kuva: Mari Jaakonaho Johdanto Tämän vihkosen tarkoituksena on valottaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä islamin näkökulmasta. Aihetta lähestytään eri tasoilta: ns. normatiivisen islamin näkökulmasta, jolloin tarkastelun kohteena ovat islamin kirjalliset lähteet, islamilaisten maiden perhelakien kannalta, paikallisten käytäntöjen ja perinnäistapojen kannalta sekä Eurooppaan, erityisesti Suomeen, muuttaneiden muslimien näkökulmasta. Islamin peruslähteet, Koraani sekä Profeetan sunna eli profeetta Muhammedin esimerkkiin perustuva oikea menettelytapa, luovat pohjan islamin näkemyksille seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Huolimatta yhteisistä peruslähtökohdista lähteitä on kuitenkin tulkittu eri aikoina ja eri puolilla islamilaista maailmaa eri tavoin. Erityisesti viime vuosikymmeninä kiihtynyt muslimeiden muutto varsinaisilta islamin ydinalueilta Eurooppaan ja muualle länsimaihin on luonut jälleen uudenlaisen paikallisen ja globaalin kontekstin, jossa islamia voidaan ja joudutaan tulkitsemaan uusissa olosuhteissa. Tässä julkaisussa käsiteltyjen asioiden kannalta islamin pääsuuntausten, sunnalaisuuden (noin 85 prosenttia maailman muslimeista) ja shiialaisuuden, välillä ei ole merkittäviä näkemyseroja. Sunnalaisten lakikoulukuntien väliset erot ovat aste-eroja, eivätkä niiden näkemykset ole toisiaan poissulkevia. Julkaisussa keskitytään sellaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaalueisiin, joihin liittyy erityispiirteitä muslimien arkipäivässä tai islamilaisten 8

9 maiden lainsäädännössä. On huomattava, että monet yleiset seksuaali- ja lisääntymisterveyteen negatiivisesti vaikuttavat seikat kuten köyhyys ja sukupuolten välinen epätasa-arvo, sodat ja pakolaisuus määrittävät monen muslimin elämää yhtä lailla kuin muihinkin uskontokuntiin kuuluvien elämää erityisesti ei-teollistuneissa maissa. Maahanmuuttajataustaiset muslimit puolestaan joutuvat usein kokemaan työttömyyttä, syrjintää ja muita yleisiä maahanmuuttoon liittyviä haasteita, jotka heijastuvat koko perheen hyvinvointiin, kuten kielitaidon puutteellisuutta. Islamin usko sinänsä ei selitä seksuaali- ja lisääntymisterveyteenkin heijastuvaa yhteiskunnallista alikehittyneisyyttä, epätasa-arvoa ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa muslimiperheitä kohtaavan työntekijän on tärkeä pitää mielessä, että vaikka uskonto on merkityksellinen osa monien muslimien elämää, monet kulttuuriset käytännöt myös muuttuvat maahanmuuton sekä siihen liittyvän suomalaisen lainsäädännön ja muiden rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta. Lisäksi asiakkaiden ja perheiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat viime kädessä yksilöllisiä. Tämä julkaisu voi parhaimmillaan tarjota perustietoa seksuaaliterveyteen vaikuttavista seikoista islamilaisessa maailmassa sekä rohkaista uusiin kysymyksiin ja keskusteluihin muslimien kanssa työssä ja vapaaaikana. n Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä tarkoitetaan kaikkia seksuaalisuuteen liittyviä terveysasioita. Sellaisia ovat esimerkiksi mahdollisuus käyttää nykyaikaisia, luotettavia ehkäisymenetelmiä, sukupuolitautien ehkäisy ja hoito, raskauden seuranta ja hyvä synnytyksen aikainen hoito sekä tarvittaessa mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Siihen kuuluu oleellisena osana myös sukupuoleen liittyvän väkivallan ja haitallisten perinnäistapojen, kuten tyttöjen ympärileikkauksen eli sukuelinten silpomisen, vastustaminen ja vähentäminen. 9

10 ISLAM uskonto ja elämäntapa 2 Islam on 1400 vuotta vanha uskonto, joka syntyi Arabian niemimaalla, mutta levisi pian laajoille alueille Lähi-itään, Afrikan mantereelle ja Aasiaan. Islam on 1,3 1,5 miljardin ihmisen uskonto, joka muodostaa enemmistön yli neljässäkymmenessä maassa. Islamilainen maailma kattaa valtavan rikkaan ja monipuolisen kulttuurien kirjon. Islamilainen kulttuuri Levitessään nopeaan tahtiin laajalle alueelle islam ei vain muuttanut paikalliskulttuureja vaan sopeutui harvinaislaatuisen joustavasti paikallisiin tapoihin ja olosuhteisiin. Siksi emme voi puhua islamista muuttumattomana ja tarkasti määriteltynä ilmiönä, vaan meidän tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet ja erilaiset tulkinnat. Muslimit sanovat usein, että islam on paitsi uskonto, myös elämäntapa. Tämä pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, sillä muslimioppineet ovat 10

11 Islamin maailma Sunnalaisen islamin alue. Shiialaisen islamin alue. Kuva: Thomas Hagström pyrkineet antamaan ohjeita paitsi uskovien hengelliseen elämään, myös jokapäiväisen elämän kysymyksiin, kuten puhtauteen, moraaliin, seksuaalisuuteen, ruokailuun ja pukeutumiseen liittyviin asioihin. Uskonnollinen laki, shari a, säätelee yhä monissa islamilaisissa yhteisöissä sekä avioitumista että avioeroa, lasten huoltajuutta, elatusta ja perinnönjakoa. Islamilaisten maiden perhelaki noudattaa shari an antamaa mallia eri maissa eri tavoin: monin paikoin käydään vilkasta keskustelua siitä, miten paljon uskonnon pitäisi ylipäänsä vaikuttaa lainsäädäntöön. Käytännön ratkaisut vaihtelevat ääripäistä toiseen: Turkissa lainsäädäntövalta on kokonaan eriytetty uskonnosta, Iranissa kaikille laeille täytyy viime kädessä saada uskonnollisen vartijainneuvoston hyväksyntä. Valtaosassa muslimiyhteisöjä lainsäädäntövalta toimii itsenäisesti, mutta selvästi islamin periaatteiden vastaisia uudistuksia on vaikea, ellei mahdoton saada läpi. Muslimit Euroopassa ja Suomessa Islam on vaikuttanut Euroopassa jo 700-luvun alusta lähtien, jolloin arabit ja berberit asettuivat Iberian niemimaalle. Myös Itä-Eurooppa on ollut kosketuksissa muslimien kanssa jo varhaisessa vaiheessa islaminuskon omaksuneiden mongolien kautta. Lisäksi osmanien valtakunnan vaikutuspiiri on ulottunut Balkanille, mistä saivat alkunsa nykyiset Balkanilla ja Itä-Euroopassa asuvat muslimiyhteisöt. Länsi-Euroopassa Britannian ja Ranskan muslimiväestön historia on yhteydessä maiden harjoittamaan kolonialismiin. Muslimien tulo Eurooppaan erityisesti toisen maailmansodan jälkeen liittyi yleiseen työvoimapulaan. Muslimiväestö koostui 1970-luvun puoliväliin saakka pääosin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista, jotka olivat tavallisesti perheettömiä miehiä. Tämän jälkeen maahanmuuttajien demografinen rakenne alkoi muuttua per11

12 Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisella ja kolmannella sukupolvella on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus. Kuva: Thomas Hagström heenyhdistämisten tuloksena. Samalla uudenlaiset käytännölliset kysymykset, kuten uskonnon opetuksen järjestäminen lapsille, nousivat ajankohtaisiksi. Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisella ja kolmannella sukupolvella on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus. Muslimeiksi ei voida myöskään luokitella automaattisesti kaikkia niitä maahanmuuttajia, jotka ovat lähtöisin jostain muslimienemmistöisestä maasta. Lisäksi muslimiidentiteetti on hyvin moniulotteinen käsite. Suomen muslimien historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle, jolloin ensimmäiset muslimit saapuivat maahan Venäjän armeijan palveluksessa ja kauppiaina. Tataarit, joista monet saapuivat maahan alun perin kauppamatkoillaan, perustivat Suomen ensimmäisen pysyvän muslimien yhteisön. Heidän maahanmuuttonsa alkoi 1870-luvulla ja jatkui aina 1930-luvulle saakka. Tataarien perustama Suomen Islam-seurakunta on toiminut vuodesta 1922 lähtien. Tataarit ovat Suomessa paitsi uskonnollinen, myös etninen vähemmistö. Heitä on Suomessa nykyisin alle 700. Toinen muslimien ryhmä Suomessa ovat muslimeiksi kääntyneet suomalaiset. Heitä arvioidaan olevan noin ja heidän määränsä on vähitellen kasvamassa. Monet käännynnäisistä ovat muslimien kanssa avioituneita suomalaisia naisia. Kolmas ja merkittävin muslimien ryhmä Suomessa ovat maahanmuuttajina Suomeen tulleet muslimit. Suomeen muutti 1960-luvulta lähtien yksittäisiä, pääasiassa miespuolisia muslimeja Välimeren alueelta. Muslimien määrän selvä kasvu Suomessa Euroopan muslimiväestö % ajoittuu kuitenkin 1990-luvulle, jolloin maahanmuuttajien määrä Suomessa muutenkin moninkertaistui. Monet näistä uusista muslimeista ovat saapuneet Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Vuonna 2009 Suomessa oli arviolta muslimia, mikäli mukaan lasketaan tataarit, suomalaiset käännynnäiset sekä ne maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien 12

13 Lähde: Mapping the Global Muslim Population: A Report on the Size and Distribution of the World s Muslim Population: Main Page, Pew Research Center lapset, jotka puhuvat äidinkielenään esimerkiksi somalia, arabiaa tai muita kieliä, joita puhutaan muslimienemmistöisissä maissa. Kaikki näistä maista muuttaneet eivät tietenkään ole muslimeja. Suurin yksittäinen muslimiryhmä Suomessa ovat somalialaiset Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa somalia äidinkielenään puhuvien määrä oli Samaan aikaan arabiaa äidinkielenään puhuvia oli 8 806, kurdia 6 455, albaniaa 6 308, turkkia 4 669, persiaa ja bosniaa puhuvia Maantieteellisesti tarkasteltuna muslimitaustaiset maahanmuuttajat Suomessa ovat pääosin lähtöisin Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Turkista, Irakista, Iranista, Afganistanista ja Pohjois-Afrikasta. n 13

14 Kuva: Marja Tiilikainen PERHE ja laillinen avioliitto Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Islamilaisissa maissa perheellä ja sukulaisuudella on usein laajempia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisiakin ulottuvuuksia kuin mihin pohjoismaisessa ydinperheajattelussa on totuttu. Muslimiperhe Muslimiperhe on suurperhe, johon lasketaan mukaan vanhempien ja lasten lisäksi isovanhemmat, vanhempien sisarukset, serkut ja joskus myös ystävät, jotka saattavat elää perheessä pysyvästi tai väliaikaisesti. Suurperhe tarjoaa lapselle elinikäisen sosiaalisen, emotionaalisen ja taloudellisen tukiverkoston, jossa yhteistyötä ja jaettua vastuuta pidetään itsestään selvänä. Islamilaisissa yhteisöissä sekä naisten että miesten yksin eläminen on harvinaista. Naimattomat tytöt ja pojat asuvat vanhempiensa kanssa ja lesket tai eronneet palaavat usein perheensä pariin. Muslimiperheessä saattaakin elää yhdessä monta sukupolvea. Perinteisesti perhe huolehtii 14

15 Kuva: Matti Nummelin pienten lasten ja vanhusten hoidosta, ja esimerkiksi suomalainen vanhainkotijärjestelmä onkin herättänyt kummastusta maahanmuuttajataustaisten muslimien keskuudessa. Muslimiperheissä isovanhempia ja vanhuksia kunnioitetaan suuresti, ja he voivat toimia tärkeällä tavalla välittäjinä vaikkapa puolisoiden tai lasten ja vanhempien välisissä ristiriitatilanteissa. Tänä päivänä monet suurperheet ovat hajonneet lisääntyneen liikkuvuuden, sotien ja pakolaisuuden seurauksena. Tästä huolimatta transnationaaliset, eli maantieteelliset rajat ylittävät perhesiteet ovat säilyneet monille muslimiperheille tärkeinä. Esimerkiksi Suomessa asuvat somalialaiset ylläpitävät maailmanlaajuisia perheverkostoja modernin teknologian kuten internetin avulla. Lasten saaminen on muslimeille tärkeää. Lapset ovat Jumalan lahja ja pieninä he ovat suuren ihastuksen kohde. Lapset, erityisesti pojat, jatkavat ja vahvistavat isän sukulinjaa, mutta myös tytöt ovat tervetulleita. Äidit saattavat toivoa tytärtä avuksi kotitöihin ja myöhemmin tyttären avioituminen voi joissain kulttuureissa tietää morsiusmaksuja sulhasen perheeltä. Muslimiäidit saavat lisää vaikutusvaltaa perheessä ja yhteisössä lastensa kautta. Lisäksi lasten olemassaolo on tärkeää sekä äidin että isän vanhuuden turvaamiseksi, sillä omat lapset voidaan rinnastaa suomalaiseen sosiaaliturvaan tai eläkkeeseen: lasten velvollisuus on huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan. Lapsettomuus islamilaisessa avioliitossa on suuri ongelma, joka voi johtaa avioeroon tai toisen vaimon ottamiseen. Ennen koulun aloittamista lapsia kasvatetaan kodeissa, koraanikouluissa ja kaupungeissa myös lastentarhoissa. Muslimiperheissä lapsia opetetaan ymmärtämään ja suorittamaan uskonnollisissa seremonioissa tarvittavat toimet, rukoilemaan ja 15

16 16 Kuva: Marja Tiilikainen

17 Varsinkin sellaisissa maissa, joissa elintaso on alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Islam ei uskontona estä tyttöjen tai naisten opiskelua. paastoamaan. Lasten henkistä kasvua muslimiyhteisön jäseniksi tuetaan. Lisäksi heille annetaan moraalisia ohjeita ja neuvoja, kuinka he voivat välttää pahoja tapoja. Kulttuuriin ja islamiin liittyvien arvojen ja tapojen välittäminen pienille lapsille on erityisesti äitien tehtävä. Jo varhain lapsia aletaan sosiaalistaa naisten ja miesten maailmoihin ja heille annetaan sukupuolen mukaan eriytyviä tehtäviä. Esimerkiksi tytöt alkavat vähitellen opetella kotitaloustöitä ja muita hyvälle vaimolle kuuluvia tehtäviä. Tyttöjen ohjaaminen ja opetus on äidin ja muiden naispuolisten sukulaisten vastuulla. Yleisesti ottaen sekä tyttöjen että poikien koulutusta arvostetaan, mutta monissa islamilaisissa maissa tyttöjen koulutustaso on kuitenkin alhaisempi kuin poikien. Perinteiset käsitykset tyttöjen roolista ja tulevaisuudesta kodin piirissä vaikuttavat siihen, että varsinkin köyhissä oloissa perheet eivät välttämättä kannusta tyttöjään opintojen jatkamiseen. Kuilu tyttöjen ja poikien koulutustason välillä on kuitenkin kaventumassa hyvää vauhtia. Varsinkin sellaisissa maissa, joissa elintaso on alkanut kohota, tyttöjen koulutukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Islam ei uskontona estä tyttöjen tai naisten opiskelua. Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet niin poikien kuin tyttöjenkin opiskeluun ja muslimiperheet arvostavat lasten koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleilla vanhemmilla voi olla suuriakin odotuksia lastensa opintojen ja koulussa menestymisen suhteen, ja tällöin vaikkapa lapsen tarve erityisopetukseen on syytä selittää vanhemmille perusteellisesti. Koulun ja kodin yhteistyöhön vaikuttavat kielellisten ja kulttuuristen erojen lisäksi myös aikaisemmat kokemukset ja käsitykset yhtäältä koulun ja opettajien sekä toisaalta kodin ja vanhempien rooleista: Monissa islamilaisissa maissa koulu ja koti ovat kaksi erilaista maailmaa, joiden välillä ei ole tiivistä yhteistyötä. Koulu nähdään paikkana, jossa lasta opetetaan, kun taas kotona lasta kasvatetaan. Opettaja on ehdoton auktoriteetti, jota ei sinutella ja jonka opetustapoihin tai rangaistuskäytäntöihin koulussa ei puututa. Opettajalla on vastuu koulussa tapahtuvista asioista, kun taas vanhemmat ovat vastuussa siitä mitä tapahtuu koulun jälkeen. Lasten on kunnioitettava vanhempiaan ja vanhemmat voivat tarvittaessa myös kurittaa lapsiaan fyysisesti heitä ojentaakseen. Suomessa muslimivanhemmat odottavat, että päiväkodeissa ja kouluissa kunnioitetaan perheen uskonnollista vakaumusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsille ei tarjota kiellettyjä ruoka-aineita, kuten sianlihaa tai verituotteita, tai heille järjestetään mahdollisuus päivittäisiin rukoushetkiin ja tärkeimpien uskonnollisten juhlien viettoon perheen kanssa ramadanin ja pyhiinvaelluskuukauden jälkeen. Maahan muuttaneilla muslimivanhemmilla voi olla pelkoja siitä, että Suomessa kasvaessaan nuoret vähitellen etääntyvät kodin arvoista ja tavoista, ja omaksuvat esimerkiksi suomalaisen alkoholin käytön. Lasta suojellakseen vanhemmat saattavat hädissään turvautua kuritukseen tai nuoren liikkumisen rajoittamiseen. Vanhemmilla saattaa myös olla epätietoisuutta ja kysymyksiä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa annettavasta opetuksesta erityisesti musiikin, kuvaamataidon ja liikunnan osalta. 17

18 Vaikka islamilaisen avioliiton solmimiseen liittyy aina myös taloudellinen puoli, vaimoa ei missään tapauksessa voi ostaa. Vanhemmat saattavat suhtautua kuvaamataidon ja musiikin opiskeluun epäilevästi siksi, että taideaineita ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lukuaineita. Jotkut muslimit pitävät ihmishahmon kuvaamista uskonnollisesti kiellettynä. Myös etenkin popmusiikin sanoja saatetaan pitää moraaliltaan arveluttavina. Muslimikoululaisten peseytymistä liikuntatuntien jälkeen voi edistää ripustamalla suihkutiloihin verhoja: riisuutuminen ja peseytyminen hoidetaan mieluiten yksityisesti, sillä alastomuus ei ole suotavaa edes samaa sukupuolta olevien kesken. Hämmennystä aiheuttaa myös terveystiedon oppiaine, jossa muun muassa käydään yksityiskohtaisesti läpi ihmisen anatomiaa ja annetaan seksuaalivalistusta vanhemmat saattavat epäillä kyseisen tiedon kannustavan esiaviollisiin seksisuhteisiin ja romuttavan muslimeille keskeisiä moraalisia arvoja. Suomalaisissa kouluissa on tarjolla myös islamin opetusta, mutta ongelmana on pätevien opettajien puute. Avioliiton solmiminen Avioliittoon liittyviä asioita säätelee kunkin maan perhelaki. Islamilainen avioliitto, nikah, on kahden suvun välinen sopimus, joka tuo sekä miehelle että vaimolle tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Miehen velvollisuuksiin kuuluu perheen elättäminen, päätöksenteko tärkeissä koko perhettä koskevissa asioissa ja perheen edustaminen yhteiskunnassa. Vaimon velvollisuus on totella miestään, mikäli hänen vaatimuksensa ovat uskonnon ja lain mukaisia. Usein lasten kasvatus ja kodinhoito ovat vaimon vastuulla. Jos vaimolla on omia palkkatuloja, hänen tulisi voida käyttää palkkansa omiin tarpeisiinsa. Vaikka mies on periaatteessa perheen pää, vaimolla saattaa olla paljonkin valtaa perheen sisäisissä asioissa. Raha vaihtaa omistajaa, mutta morsiusraha, mahr/meher, kuuluu morsiamelle, ei hänen huoltajalleen. Avioliiton solmimisen yhteydessä voi tapahtua paikallisista tavoista riippuen myös muuta omaisuuden tai varallisuuden vaihtoa perheiden kesken. Perinteiset sukupuoliroolit ovat muuttuneet. Yhä useampi musliminainen käy kodin ulkopuolella töissä. Työttömyyden rasittamissa suurkaupungeissa naisille saattaa elinkeinorakenteen muuttuessa löytyä jopa helpommin töitä kuin miehille ja näin vaimosta saattaa tulla perheen pääasiallinen elättäjä. Tämä voi aiheuttaa suuria psykologisia ongelmia perheissä, sillä taloudellinen vastuu islamilaisessa avioliitossa kuuluu miehelle. Myös maahanmuuttotilanteessa miehen on vaikea selviytyä yksin perheen elättäjän roolista, mikä vaikeuttaa usein uuteen kotimaahan sopeutumista. Monissa yhteisöissä sota tai muut konfliktit ovat korostaneet naisten asemaa taloudellisina toimijoina. Perherakenteet muuttuvat myös lisääntyneen kaupungistumisen myötä ja moderneissa kaupungeissa ydinperheet ovatkin yleisempiä kuin perinteiset suurperheet. Perherakenteiden muutokset vaikuttavat myös tiedonkulkuun: perinteisesti seksuaalivalistusta ovat antaneet vanhemmat sukupolvet, varsinkin isoäidit, mutta kun sukupolvien väliset siteet heikentyvät, myös perinteinen valistuksen ja kulttuurin välittyminen vaarantuu. Islamilainen avioliitto on laillinen sopimus, joka solmitaan islamilaisen tuomarin 18

19 Marja Kuva: inen Tiilika 19

20 Suomalainen seurustelukulttuuri ja islamilainen kulttuuri yhteensovittamisen vaikeus n 20-vuotias somalitaustainen Iqlas on asunut Suomessa kolmivuotiaasta saakka, ja kahden kulttuurin välissä eläminen on hänelle tuttua. Hän on seurustellut aiemmin somalitaustaisen kanssa ja myös hänen nykyinen poikaystävänsä on somali. Iqlas ei voisi olla muslimi, jos hän menisi naimisiin muun kuin islaminuskoisen kanssa ja sitä hän ei halua. Nuorempana hän seurusteli itseään kahdeksan vuotta vanhemman miehen kanssa yrittäen salata seurustelun vanhemmiltaan, sillä uskonnolliset säännöt kieltävät seurustelun ja ylipäänsä kanssakäymisen poikien kanssa. Pojan kanssa ei saa olla kahdestaan tai tapaamisissa pitäisi olla vähintään esiliina mukana. Iqlasin veljet saivat kuitenkin tietää seurustelusta. Huolissaan siskonsa ja koko perheen maineesta he pyysivät Iqlasia lopettamaan seurustelun tai harkitsemaan naimisiinmenoa. Tytön isän saadessa tietää suhteesta myös hän halusi, että Iqlas menisi naimisiin. Hän kuitenkin koki olevansa liian nuori, ja lopulta päätti lopettaa suhteensa. Jälkeenpäin hän ei ole katunut ratkaisuaan. Vanhempana hän ymmärsi, ettei heillä ollut paljoakaan mitään yhteistä. Seurustelu ja sen salaaminen vanhemmilta on melko yleistä tytön kaveripiirissä ja siksi salailu ei tunnu kovinkaan ihmeelliseltä. Nuoret seurustelevat, koska se on suomalaisessa kulttuurissa tapana. Iqlas on alkanut seurustella uudestaan samanikäisen pojan kanssa. Hän on edelleen päättänyt salata suhteensa vanhemmiltaan, vaikka ajatteleekin, että hän voisi jossain vaiheessa mennä nykyisen kumppaninsa kanssa naimisiin. Hän ei halua kertoa vanhemmilleen, koska hän haluaa noudattaa oman kulttuurinsa sääntöjä ja vanhemmille kertominen tarkoittaisi automaattisesti naimisiinmenoa, mihin hän ei vielä ole valmis. Toisaalta tytön nuorempi sisko on seurustellut ei-islaminuskoisten kanssa niin, että heidän vanhempansa ovat tienneet asiasta. Vanhemmat eivät pakottaneet siskoa naimisiin eivätkä he myöskään vaadi tätä käyttämään huivia. Koska Iqlas ei voi muuttaa pois kotoa ennen kuin on mennyt naimisiin, nuoret tapaavat toisiaan kahviloissa, kaupungilla ja elokuvissa. Vaikka islamilaisten sääntöjen mukaan tapailu on kiellettyä, hänestä tuntuisi omituiselta pyytää jokin kolmas henkilö mukaan tapaamisiin. Hän kertoo, että he ovat toisinaan halanneet tai suukotelleet, mutta siitä on tullut jälkikäteen huono omatunto, koska säännöt kieltävät fyysisen kontaktin ennen avioliittoa Iqlas arvelee, että jos hän olisi asunut koko ikänsä Somaliassa, hän olisi jo naimisissa ja hänellä olisi monta lasta. Somaliassa hänellä ei olisi ehkä mahdollisuutta opiskella, mutta Suomessa asuessaan hän halusi hankkia itselleen koulutuksen ja hän on nyt lähihoitaja. Hänen haaveenaan on päästä opiskelemaan kätilöksi. Tulevaisuudessa Iqlas haluaisi muuttaa takaisin Somaliaan tai muuhun islamilaiseen maahan, sillä hänestä olisi helpompaa elää muslimien keskuudessa. Hän haluaisi saada 4 lasta ja hän olisi valmis käyttämään ehkäisyä. Hän ajattelee, että hän sallisi lastensa seurustelun ja toivoo, että hänellä olisi tyttäriensä kanssa avoin äiti-tytär -suhde. Hänen lapsensa voisivat kertoa kaikista asioista hänelle eikä hän tahtoisi salailun kulttuuria omaan tulevaan perheeseensä. Hänen mielestään nuorten on voitava seurustella ja kasvettava islamilaiseen kulttuuriin. Islamin uskon vahvistuminen kuuluu aikuistumiseen ja naisen osalta usko kulminoituu naimisiinmenoon. Naimisiin mentyään myös kulttuurien väliset ristiriidat vähenevät. Hän ei myöskään tahtoisi oman äitinsä tapaan jäädä kotiin hoitamaan lapsia vaan hän laittaisi lapsensa päiväkotiin ja menisi itse töihin. Vaikka hänen mielestään mies on perheen pää ja elättäjä hän tahtoisi tehdä työtä kätilönä, jotta hän voisi auttaa muita. Haastateltavan nimi on muutettu Haastattelun teki Riikka Närhi, joka oli syksyn 2009 Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä korkeakouluharjoittelijana. 20

21 Kuva: Thomas Hagström Islamilaisen lain mukaan ketään ei voida pakottaa avioliittoon vaan molemmilta puolisoilta täytyy saada suostumus. luona. Se ei ole uskonnollinen vaan juridinen sopimus, joka voidaan myös purkaa. Nuoripari ei voi solmia avioliittoa itsenäisesti, vaan morsiamen huoltaja, wali, luovuttaa tytön avioliittoon. Monesti muslimien avioliitot ovat järjestettyjä liittoja. Järjestetty avioliitto ei kuitenkaan tarkoita pakkoavioliittoa. Islamilaisen lain mukaan ketään ei voida pakottaa avioliittoon vaan molemmilta puolisoilta täytyy saada suostumus. Suvun paine voi kuitenkin olla niin suuri, että nuorten on vaikea vastustaa vanhempiensa puolisoehdokasta. Myös pakkoavioliittoja esiintyy esimerkiksi silloin, jos tyttö on menettänyt neitsyytensä. Sellainen liitto, jossa puolisot tapaavat toisensa ensimmäisen kerran omissa häissään, on nyky-yhteiskunnissa kuitenkin yhä harvinaisempi. Vaikka suomalaisille nuorille tavallista seurustelukulttuuria ei tunnetakaan, ei sukupuolten välinen segregaatio ole aukotonta vaan nuoret tapaavat toisiaan opiskelu- ja työpaikoilla. Tässäkin on suuria eroavaisuuksia eri yhteisöjen välillä. Islamilainen käytäntö edellyttää, että nuoret ovat neitsyitä mennessään ensimmäistä kertaa naimisiin. Perinteisissä yhteisöissä suku on hääyön jälkeen kokoontunut toteamaan morsiamen neitsyyden, jonka todisteena on esitelty veren tahraama lakana. Nykyään tapa on katoamassa. Mikäli sulhanen kuitenkin toteaa, ettei morsian ole neitsyt, tämä aiheuttaa suuren häpeän koko morsiamen perheelle, ja 21 Kuva: Marja-Leena Kultanen

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16

Islamin perusteet. ja islamilainen arki. 12. lokakuuta 16 Islamin perusteet ja islamilainen arki Luennoitsijasta Veijo Fiskaali Valtiotieteiden maisteri Käytännöllinen filosofia (tunnef.) Filosofian maisteri Uskontotiede (islamin synty) Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia 1 (Nimi, asema ja osoite) 1.1 Yhdyskunnan nimi on Vaasan Islamilainen yhdyskunta (Vaasa Islamic society). Lyhennettynä VIS. VIS on Suomen Islamilaisen Neuvoston

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Islamin peruspilarit. Viisi asiaa, joita muslimit tekevät. 13. syyskuuta 16

Islamin peruspilarit. Viisi asiaa, joita muslimit tekevät. 13. syyskuuta 16 Islamin peruspilarit Viisi asiaa, joita muslimit tekevät Peruspilarit Uskontunnustus (Shahada) Rukous (Salat) Almut (Zakat) Paasto (Sawm) Pyhiinvaellus (Hajj) Peruspilarit Tapa selittää islamia: mitä muslimit

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE. Liisa Nieminen

PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE. Liisa Nieminen PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE Liisa Nieminen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2098-6 ISBN 978-952-14-2099-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö 1 Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö Johdanto Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti kirjoitettu laki, olemmehan eläneet erilaisten lakikäsitysten alla jo muutaman vuosituhannen, vaikka nykyaikaisten

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot