Saako maahanmuuttajalapsi olla lapsi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saako maahanmuuttajalapsi olla lapsi?"

Transkriptio

1 Väestöviesti 5/2004 Saako maahanmuuttajalapsi olla lapsi? Teksti: Anita Novitsky Lapsen minäkuva muotoutuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Käsitys omasta itsestään, omasta toiminnastaan, omasta arvostaan ja sen vaikutuksesta muihin rakentuu koko lapsuuden ja nuoruuden ajan peilisuhteessa muiden ihmisten parissa. Kun lapsi saa ympäröiviltä ihmisiltä palautetta toiminnastaan, hän muokkaa toimintaansa, joka taas vaikuttaa ympäristön reaktioihin. Lapselle alkaa muodostua käsitys itsestään, siitä kuka hän on, millainen hän on ja mikä hänessä on merkittävää ja tärkeää muiden ihmisten silmissä. Minäkuvan rakentuminen on koko elämän kestävä prosessi, jolle luodaan pohja lapsen tärkeimpien ihmissuhteiden kautta kotona, perheessä, päivähoidossa, koulussa ja kaveripiirissä. Jos ympäristö näkee ensisijaisesti maahanmuuttajan, pakolaisen, eri näköisen, eri uskonnon, eri kulttuurin edustajan ja vasta toissijaisesti lapsen, myös lapsi itse alkaa nähdä itsensä ympäristönsä silmin. Maahanmuuttajataustaisen lapsen lapsuus hukkuu maahanmuuttajuuden syövereihin. Suomalainen ympäristö ikään kuin pakottaa lapsen "edustamaan" kulttuurisia juuriaan ja ehkä jopa sellaista lähtömaata ja kulttuuria, jossa hän ei ole lainkaan asunut tai jonka hän tuntee huonosti tai ei lainkaan. Lapsen silmin tilanne voi näyttää tältä: "Eräänä joulupäivänä luokkalaiseni menivät kirkkoon. Minä jäin luokkaan, koska olen erimaalainen. Siksi minä erotunkin joukosta. koska olen erimaalainen." Elmedina, Kevätpörriäinen Maahanmuuttajataustainen lapsi joutuu elämässään suuriin saappaisiin, kun on samanaikaisesti sopeuduttava uuteen, opeteltava uutta, säilytettävä vanhaa, kunnioitettava perheen perinteitä, valittava arvojaan, sopeutettava käyttäytymistään ja etsittävä identiteettiään kahden kulttuurin välissä. Tehtävä on riittävän raskas ilman, että me aikuiset odotamme lapsen vielä opettavan meille ja koko muulle yhteiskunnalle kaiken itsestään ja kotikulttuuristaan. Jokainen opettaja tietää, ettei aina ole kivaa olla opettaja vapaa-aikanaankin. Jokainen lääkäri tietää, ettei aina ole kivaa olla lääkäri kaikille tutuille. Jokainen sosiaalityöntekijä, lakimies, putkimies, taksikuski jne. haluaa joskus olla jotain muuta kuin ammattinsa edustaja. Jokainen maahanmuuttajalapsikin haluaa joskus oikeuden olla vain lapsi. Kokemuksia maahanmuuttajataustaisten lasten arjesta Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotiympäristön arvot ja käyttäytymisnormisto voivat poiketa koulussa ja lapsiyhteisössä noudatettavasta normistosta. Niinpä lapsi joutuu elämänsä testiin tullessaan mihin tahansa lapsiryhmään. Sanotaan, että lapset ovat suvaitsevaisia ja hyväksyvät helposti erilaisuutta, mutta jokaisen lapsiryhmän käyttäytymistä "ohjeistaa" tavalla tai toisella taustalla vaikuttavat aikuiset. Se voi tarkoittaa päiväkodin opettajaa, luokanvalvojaa, kerhonvetäjää, valmentajaa tai vanhempia. Todellisuudessa jokainen ryhmään tuleva lapsi "testataan" muiden lasten toimesta. Jos lapsen reaktio ja toiminta ovat ryhmän ns. odotusarvon mukaisia, lapsi hyväksytään ryhmän jäseneksi. Jos taas testaamisen tuloksena syntyy epäjohdonmukaisuus ryhmän odotusten ja lapsen reaktion välillä, syntyy ns. dissonanssiilmiö, joka on yksi mm. kiusaamisen syntyyn vaikuttavista ryhmädynaamisista tekijöistä. Maahanmuuttajataustaisten lasten reaktio on usein epäjohdonmukainen kotiympäristön, kasvatuksen ja kodin arvojen vuoksi. Niin on kuitenkin monien muidenkin lasten kohdalla. Aikuisten rooli tärkeä Aikuinen voi vaikuttaa lapsiryhmän odotusarvoihin. Niin me teemme usein suomalaistaustaisten lasten kanssa. Selitämme muille lapsille, nostamme lapsen statusta ryhmässä, teemme hänen toimintansa

2 ymmärrettäväksi leimaamatta häntä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ollessa kyseessä selitämme liian usein vastaanottavalle ryhmälle kaiken johtuvan siitä, että testattava on maahanmuuttaja ja toivomme lasten olevan suvaitsevaisia ja ymmärtävän asian. Luomme siis kuvan, että maahanmuuttajalapsi on automaattisesti jollain lailla poikkeava lapsi. Näin toimimalla lapsiryhmän ennakko-odotukseksi muodostuu erilaisuus, ja miten tahansa lapsi toimii, hänen odotetaan käyttäytyvän toisin. Lapsi rooliensa ympäröimänä Maahanmuuttajatausta tekee lapsesta erilaisen, ja me aikuiset leimaamme lapsen maahanmuuttajaksi kaikkien lasten silmissä sen sijaan, että työstäisimme lapsen reaktioiden ymmärtämistä yhdessä ryhmän kanssa. Aikuiset ovat kirjoittamattomien sopimusten perusteella luoneet maahanmuuttajataustaisten lasten "diagnoosiksi" maahanmuuttaja, josta lapset pyrkivät varsinkin nuoruusiässä voimakkaasti eroon tai sopeutuvat katkerasti roolinsa ikuisina maahanmuuttajina. Oiva kysymys onkin, milloin maahanmuuttajalapsi saa lakata olemasta maahanmuuttaja? "Vielä viisi vuotta sitten minä olin koululainen. Kotona minä olin tytär. Nyt minä olen koulussa maahanmuuttaja, virastossa paluumuuttaja, kotona tulkki ja kulttuuriavustaja, ikätovereiden keskuudessa venäläinen ja kadulla kummajainen. Venäjällä käydessäni olen suomalainen. Oikeasti minä olen 15-vuotias nuori." Leimaamistä vältettävä Lapset eivät kuitenkaan ole pieniä aikuisia, joka ymmärtäisivät erilaisuuden maahanmuuttajuuden kautta. He haluavat kavereikseen toisia lapsia. Lapsille ei ole merkitystä, onko kaverina maahanmuuttajataustainen lapsi, jos aikuiset eivät tee asiasta leimaavaa. Ja valitettavasti me suvaitsevaisuutta korostavat aikuiset liian usein teemme juuri niin. Leimaamme lapsen maahanmuuttajaksi, ennen kuin hän on edes astunut päiväkodin/koulun ovesta sisään. Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten tärkein tavoite on saada olla lapsi muiden lasten joukossa, muiden lasten hyväksyminä ei erilaisuuden lähettiläinä. Aikuisten tehtävänä on opetella näkemään ennen kaikkea lapsi maahanmuuttajuuden ollessa pelkkä lapsuuden lisämauste. Otteita vihkosesta Katsaus islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Kirjoittajat: Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Islam uskonto ja elämäntapa

3 Islam on 1400 vuotta vanha uskonto, joka syntyi Arabian niemimaalla, mutta levisi pian laajoille alueille Lähiitään, Afrikan mantereelle ja Aasiaan. Islamilainen maailma kattaa valtavan rikkaan ja monipuolisen kulttuurien kirjon. Levitessään nopeaan tahtiin laajalle alueelle islam ei vain muuttanut paikalliskulttuureja vaan sopeutui harvinaislaatuisen joustavasti paikallisiin tapoihin ja olosuhteisiin. Siksi emme voi puhua islamista muuttumattomana ja tarkasti määriteltynä ilmiönä, vaan meidän tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet ja erilaiset tulkinnat. Muslimit sanovat usein, että islam on paitsi uskonto, myös elämäntapa. Tämä pitää varmasti ainakin osittain paikkansa, sillä muslimioppineet ovat pyrkineet antamaan ohjeita paitsi uskovien hengelliseen elämään, myös jokapäiväisen elämän kysymyksiin. Uskonnollinen laki, shari a, säätelee yhä monissa islamilaisissa yhteisöissä sekä avioitumista että avioeroa, lasten huoltajuutta, elatusta ja perinnönjakoa. Islamilaisten maiden perhelaki noudattaa shari an antamaa mallia eri maissa eri tavoin; monin paikoin käydään vilkasta keskustelua siitä, miten paljon uskonnon pitäisi ylipäänsä vaikuttaa lainsäädäntöön. Käytännön ratkaisut vaihtelevat ääripäistä toiseen: Turkissa lainsäädäntövalta on kokonaan eriytetty uskonnosta, Iranissa kaikille laeille täytyy viime kädessä saada uskonnollisen vartijainneuvoston hyväksyntä. Valtaosassa muslimiyhteisöjä lainsäädäntövalta toimii itsenäisesti, mutta selvästi islamin periaatteiden vastaisia uudistuksia on vaikea ellei mahdoton saada läpi. Muslimiperhe Perhe on islamilaisen yhteiskunnan perusyksikkö. Islamilaisissa maissa perheellä ja sukulaisuudella on usein laajempia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisiakin ulottuvuuksia kuin mihin pohjoismaisessa ydinperheajattelussa on totuttu. Muslimiperhe on suurperhe, joka tarjoaa lapselle elinikäisen sosiaalisen, emotionaalisen ja taloudellisen tukiverkoston, jossa yhteistyötä ja jaettua vastuuta pidetään itsestään selvänä. Islamilaisissa yhteisöissä sekä naisten että miesten yksin eläminen on harvinaista. Naimattomat tytöt ja pojat asuvat vanhempiensa kanssa ja lesket tai eronneet palaavat usein perheensä pariin. Muslimiperheessä saattaakin elää yhdessä monta sukupolvea. Perinteisesti perhe huolehtii pienten lasten ja vanhusten hoidosta, ja esimerkiksi suomalainen vanhainkotijärjestelmä onkin herättänyt kummastusta muslimimaahanmuuttajien keskuudessa. Muslimiperheissä isovanhempia ja vanhuksia kunnioitetaan suuresti, ja he voivat toimia tärkeällä tavalla välittäjinä vaikkapa puolisoiden tai lasten ja vanhempien välisissä ristiriitatilanteissa. Tänä päivänä monet suurperheet ovat hajonneet lisääntyneen liikkuvuuden, sotien ja pakolaisuuden seurauksena. Tästä huolimatta transnationaaliset, maantieteelliset rajat ylittävät perhesiteet ovat säilyneet monille muslimiperheille tärkeinä. Esimerkiksi Suomessa asuvat somalialaiset ylläpitävät maailmanlaajuisia perheverkostoja modernin teknologian kuten puhelimen, faksin ja internetin kautta. Lasten saaminen on muslimeille tärkeää. Lapset ovat Jumalan lahja ja pieninä he ovat suuren ihastuksen kohde. Lapset, erityisesti pojat, jatkavat ja vahvistavat isän sukulinjaa, mutta myös tytöt ovat tervetulleita. Äidit saattavat toivoa tytärtä avuksi kotitöihin ja myöhemmin tyttären avioituminen voi joissain kulttuureissa tietää morsiusmaksuja sulhasen perheeltä. Muslimiäidit saavat lisää vaikutusvaltaa perheessä ja yhteisössä lastensa kautta. Lisäksi lasten olemassaolo on tärkeää sekä äidin että isän vanhuuden turvaamiseksi, sillä omat lapset voidaan rinnastaa meikäläiseen sosiaaliturvaan tai eläkkeeseen: lasten velvollisuus on huolehtia ikääntyneistä vanhemmistaan. Lapsettomuus islamilaisessa avioliitossa on suuri ongelma, joka voi johtaa avioeroon tai toisen vaimon ottamiseen. Moniavioisuus

4 Islamilainen laki sallii rajoitetun polygamian. Sen mukaan miehellä voi yhtä aikaa olla enintään neljä vaimoa. Moniavioisuuden yleisyydestä on hyvin vaikea saada luotettavia tietoja, mutta se on käymässä yhä harvinaisemmaksi. Melkein kaikissa islamilaisissa maissa moniavioisuutta on rajoitettu lailla siten, että miehen on pystyttävä tuomioistuimessa perustelemaan halunsa ottaa toinen vaimo, edelliselle vaimolle on ilmoitettava asiasta ja vaimolla on oikeus vaatia avioliiton purkamista, mikäli hän ei hyväksy miehensä uutta avioliittoa. Tunisiassa ja Turkissa polygamia on kokonaan kielletty. Mielipiteet monivaimoisuudesta muslimien parissa vaihtelevat suuresti. Monet ovat sitä mieltä, että käytäntö ei sovellu nyky-yhteiskuntaan ja sotii naisten oikeuksia vastaan. Osa pitää sitä Jumalan miehille antamana oikeutena, johon ei saisi puuttua. Joissakin tapauksissa muslimit pitävät toisen vaimon hankkimista oikeutettuna silloin, jos ensimmäinen vaimo on sairas tai jos hän ei voi saada lapsia. Jotkut muslimit puolustavat polygamian sallimista, koska se estää laittomat suhteet, aviottomien lasten syntymisen ja sukupuolitautien tarttumisen. Avioero Avioerot ovat nykyisin varsin yleisiä myös muslimien parissa. Avioeroa ei pidetä suositeltavana, mutta jos pari ei tule toimeen keskenään eikä sovittelu auta, ero on mahdollinen. On hyvin yleistä ja myös suositeltavaa, että eronneet menevät uudelleen naimisiin. Miehen on huomattavasti helpompi saada ero kuin naisen. Islamilainen perhelaki tuntee monia erilaisia avioerotyyppejä, jotka laki määrittelee tarkasti. Talaq, jossa mies erottaa vaimonsa, on kuitenkin vain miehen käytössä. Nainen voi hakea eroa tuomioistuimesta. Päteviä syitä eron saamiselle ovat esimerkiksi miehen väkivaltaisuus, kyvyttömyys huolehtia perheen tarpeista tai impotenssi. Islamilainen laki määrittelee myös sellaisen avioerotyypin, jossa vaimo voi saada eron palauttamalla liittoa solmittaessa saamansa morsiusrahan tai osan siitä. Eron tullessa voimaan molemmat osapuolet pitävät oman omaisuutensa, sillä islamilaiseen avioliittokäsitykseen ei kuulu yhteisomistus. Lasten huoltajuus eron jälkeen jakautuu siten, että pienet lapset jäävät äidin, isommat isän luokse. Taloudellinen vastuu on kuitenkin aina lasten isällä. Muslimit Euroopassa ja Suomessa Muslimien tulo Eurooppaan erityisesti toisen maailmansodan jälkeen liittyi yleiseen työvoimapulaan. Muslimiväestö koostui 1970-luvun puoliväliin saakka pääosin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista, jotka olivat tavallisesti perheettömiä miehiä. Tämän jälkeen maahanmuuttajien demografinen rakenne alkoi muuttua perheenyhdistämisten tuloksena. Samalla uudenlaiset käytännölliset kysymykset, kuten uskonnon opetuksen järjestäminen lapsille, nousivat ajankohtaisiksi. Euroopassa olevien muslimien määrää on vaikea arvioida. Luokittelu kansalaisuuden mukaan ei useinkaan enää riitä, koska varsinkin toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajilla on tavallisesti asuinmaan kansalaisuus. Muslimeiksi ei voida myöskään luokitella automaattisesti kaikkia niitä maahanmuuttajia, jotka ovat lähtöisin jostain muslimienemmistöisestä maasta. Lisäksi muslimi-identiteetti on hyvin moniulotteinen käsite. Suomen muslimien historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle, jolloin ensimmäiset muslimit saapuivat maahan Venäjän armeijan palveluksessa ja kauppiaina. Tataarit, joista monet saapuivat maahan alun perin kauppamatkoillaan, perustivat Suomen ensimmäisen pysyvän muslimien yhteisön. Heidän maahanmuuttonsa alkoi 1870-luvulla ja jatkui aina 1930-luvulle saakka. Heitä on Suomessa nykyisin noin 800. Toinen muslimien ryhmä Suomessa ovat muslimeiksi kääntyneet suomalaiset. Heitä arvioidaan olevan noin 500, mutta heidän määränsä on kasvamassa. Monet käännynnäisistä ovat muslimien kanssa avioituneita suomalaisia naisia. Kolmas ja merkittävin muslimien ryhmä Suomessa ovat maahanmuuttajina Suomeen tulleet muslimit. Suomeen muutti 1960-luvulta lähtien yksittäisiä, pääasiassa miespuolisia muslimeja Välimeren alueelta. Muslimien määrän selvä kasvu Suomessa ajoittuu kuitenkin 1990-luvulle, jolloin maahanmuuttajien määrä Suomessa muutenkin moninkertaistui. Monet näistä uusista muslimimaahanmuuttajista ovat saapuneet Suomeen pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Suomessa on arviolta lähes muslimia, mikäli mukaan lasketaan tataarit, suomalaiset käännynnäiset sekä ne maahanmuuttajat, jotka puhuvat äidinkielenään esimerkiksi somalia, arabiaa tai muita kieliä, joita

5 puhutaan muslimienemmistöisissä maissa. Kaikki näistä maista muuttaneet eivät tietenkään ole muslimeja. Suurin yksittäinen muslimiryhmä Suomessa ovat somalialaiset vuoden 2003 lopussa somalia äidinkielenään puhuvien määrä oli Maantieteellisesti tarkasteltuna muslimitaustaiset maahanmuuttajat Suomessa ovat pääosin lähtöisin Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Irakista, Iranista, Turkista, Afganistanista ja Pohjois-Afrikasta. Katsaus islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Islamilaisuus on usein suomalaisille vierasta, vaikka meillä on asunut jo pitkään islamilaisia vähemmistöjä. Monet suomalaiset ovat myös olleet tekemisissä islamilaisten maiden ja muslimien kanssa jo vuosikymmenten ajan esimerkiksi kehitysyhteistyössä. Tästä huolimatta monilla on harhaanjohtavia käsityksiä islamilaisuudesta, ja siihen yhdistetään virheellisesti käytöstapoja ja lakeja, jotka pohjaavat pikemminkin paikallistapoihin kuin itse islamilaisuuteen. Tästä tunnetuin esimerkki lienee tyttöjen sukuelinten silpominen, joka on lähinnä Afrikassa käytössä. Väestöliiton Kehitysyhteistyön tuottamassa uudessa väestötietosarjan vihkosessa Katsaus islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys tarkastellaan tyttöjen ja naisten asemaan, perhe-elämään ja seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä islamin näkökulmasta. Julkaisussa aihetta lähestytään niin sanotun normatiivisen islamin, islamilaisten maiden perhelakien, paikallisten käytäntöjen ja perinnäistapojen sekä Eurooppaan muuttaneiden muslimien näkökulmasta. Julkaisun ovat kirjoittaneet FM Sylvia Akar ja FT Marja Tiilikainen. Sylvia Akar toimii Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen arabian kielen ja islamin tutkimuksen assistenttina ja Marja Tiilikainen projektipäällikkönä Ihmisoikeusliitossa. Vihkonen on suunnattu erityisesti opettajille, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, islamilaisissa maissa kehitysprojekteissa työskenteleville sekä Suomessa muslimiperheitä työssään kohtaaville. Se sopii hyvin myös kaikille muille islamista ja erityisesti musliminaisten elämästä kiinnostuneille. Vihkonen on maksuton ja sitä voi tilata Väestöliiton Kehitysyhteistyöstä puh. (09) /Mirkka Mattila tai Paula Alkio tai sähköpostitse: tai Julkaisuja Väestöliiton Kehitysyhteistyö on valmistanut suomenkielisen tiivistelmän YK:n väestörahaston vuosiraportista State of World Population Kymmenen vuotta sitten 179 valtiota allekirjoitti Kairossa pidetyssä YK:n väestö- ja kehityskonferenssissa 20-vuotisen toimintaohjelman, joka sisälsi tavoitteita mm. naisten aseman, sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisten hyvinvoinnin ja yksilön oikeuksien parantamiseksi. Toimintaohjelma peräänkuulutti lisääntymisterveyden ja oikeuksien takaamista kaikille kestävän kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa -julkaisussa tarkastellaan, miten kymmenen vuotta sitten asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Julkaisu on maksuton ja sitä voi tilata Väestöliitosta,

6 puh. (09) /Mirkka Mattila tai Paula Alkio tai sähköpostitse: tai

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus Väestötietosarja 20

islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus Väestötietosarja 20 Sylvia Akar ja Marja Tiilikainen Toimittanut Laura Lipsanen Katsaus islamilaiseen maailmaan Naiset, perhe ja seksuaaliterveys Väestötietosarja 20 VäesTöTieTOsarja 20 Kirjoittajat: FT sylvia akar työskentelee

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

islamilaiseen maailmaan

islamilaiseen maailmaan Katsaus Sylvia Akar Marja Tiilikainen islamilaiseen maailmaan NAISET, PERHE JA SEKSUAALITERVEYS Väestöliitto Väestötietosarja 13 Sanasto GHUSL Suuri puhdistautuminen, jolloin kylvetään kokonaan. Ghusl

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri

Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri 1(6) Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri Kontiolahti 11.5. ja 18.5.2011 FT Sylvia Akar, Helsingin yliopisto, FT Marja Tiilikainen, Helsingin yliopisto Islam,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

(Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76)

(Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76) Askel eteenpäin! (Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76) Teema: syrjintä, rasismi, yleiset ihmisoikeudet Kesto: 60 min. Osallistujamäärä: 10 + Ikäsuositus:

Lisätiedot