erotilanteessa koko perheelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "erotilanteessa koko perheelle"

Transkriptio

1 Riitta Mykkänen-Hänninen neuvokeskuksesta tukea erotilanteessa koko perheelle kumppanuusyhteistyöllä eropalvelut saman katon alla Eropalveluiden osalta palvelujärjestelmämme Suomessa on sirpaleinen, ja asiakkaat kuvailevat kokeneensa hämmennystä etsiessään apua erotilanteessa. Varhaisella ja oikea-aikaisella tuella voidaan kuitenkin auttaa vanhempia jäsentämään eron aiheuttamia muutoksia arjessa ja vanhemmuudessa. (Katso myös Hämäläinen tässä teoksessa.) Neuvokeskus on järjestötoimijana ja matalan kynnyksen palveluntuottajana lähtenyt vastaamaan avun löytämisen vaikeuteen tarjoamalla keskitetysti tukea kaikille eroperheen jäsenille niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Neuvokeskus-hanke ( ) on jatkoa Neuvo-projektille, jossa kehitettiin tukimuotoja eronneiden vanhempien vanhemmuuden tukemiseksi. Projekti käynnistyi Lastensuojelun Keskusliiton alaisuudessa ja siirtyi osaksi Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa vuoden 2012 alussa. Neuvokeskuksessa palvelut on toteutettu kumppanuusyhteistyönä kokoamalla järjestöjen kehittämiä eropalveluita saman katon alle. Palvelut ovat ryhmämuotoisia ja niissä hyödynnetään vertaistukea. Työnjako perustuu kumppaneiden kehittämiin tukimuotoihin. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto vastaa vanhempiensa eron kokeneiden nuorten Vetskari-ryhmien ja lasten Taikuri-ryhmien toteuttamisesta. Kalliolan kansalaisopiston kautta organisoidaan Eroseminaareja ja Suomen Uusperheellisten liitto tarjoaa vertaistukea uusperhepareille. Neuvokeskus järjestää Eroneuvo-tilaisuuksia ja Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä sekä koordinoi vapaaehtoistyötä ja kansalaistoimintaa muun muassa Neuvokahvilan toteuttamisessa. Ruotsinkieliset asiakkaat ohjataan Barnavårdsförening i Finland:in (Suomen Lastenhoitoyhdistys) palveluiden piiriin. Vaikka pääkaupunkiseudun Neuvokeskus sijaitsee fyysisesti Helsingin Länsi-Pasilassa, voidaan koko perheen tuen tarpeeseen vastata myös alueellisesti koulutusyhteistyötä ja palveluohjausta kehittämällä. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä Lähestyn eron tuomia muutoksia lapsiperheessä Vanhemman neuvo -ryhmistä kertyneitä kokemuksia hyödyntäen. Kursivoidut lainaukset ovat otteita vanhempien antamista anonyymeistä asiakaspalautteista vuosilta Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä syntyi Neuvo-hankkeessa ( ), jossa lähdettiin kehittämään palveluita vahvistamaan vanhempien yhteistyötä ja sovinnollisuutta eron jälkeen, lähtökohtana lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erossa. Vanhemman neuvo -ryhmän tavoitteena on molempien vanhempien vanhemmuuden tukeminen ja toimivan vanhemmuussuhteen rakentaminen sekä lapsen näkökulman ylläpitäminen parisuhteen päättymisen jälkeen. Ryhmässä keskustellaan ammattilaisen ohjaamana siitä, millaisia haasteita parisuhteen 110

2 muuttuminen vanhemmuussuhteeksi asettaa aikuiselle, miten vanhemmuuden toteutuminen arjessa muuttaa muotoaan ja miten vanhemmat voivat tukea ja auttaa lasta selviytymään erosta. Parhaimmillaan ryhmä tarjoaa mahdollisuuden pohtia suhdetta omaan vanhemmuuteen, suhdetta lapsen toiseen vanhempaan ja olosuhteisiin, joissa lapsi elää todeksi vanhempiensa tekemiä ratkaisuja. Päällimmäisenä jäi mieleen, ettei tarvitse olla erinomainen lapselle riittävän hyväkin on tarpeeksi. Eikä tarvitse vanhempana olla samanlainen kuin lapsen toinen vanhempi. Vanhemman neuvo -ryhmässä ryhmän jäsenten keskinäinen vertaisuus on keskeisessä asemassa. Huomiotta ei kuitenkaan voi jäädä ryhmää vetävän ammattilaisen kyky hyödyntää tätä vertaistukea. Vanhemman neuvo -ryhmän ohjaaja on käynyt menetelmäkoulutuksen, joka antaa valmiudet ryhmän vetämiselle ja hänellä on käytössään Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja. Oman asemansa sisäistänyt ohjaaja kykenee vastaamaan siitä, että ryhmä työskentelee sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti ja että ryhmässä vallitsee työskentelylle suotuisa ilmapiiri. Ohjaajan tehtävänä on rajata keskustelu vanhemmuuteen ja tuoda esille lapsen näkökulmaa erotilanteessa. 1 Minulle oli merkittävintä yrittää löytää uusia ajattelumalleja, toimintatapoja sekä selviytymiskeinoja. Omien tuntojen purkaminen toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa toi lohtua. Koen saaneeni vertaistukea tälle vaikealle matkalle. Kaikesta huolimatta uskon tulevaisuuteen ja uskon pärjääväni toivottavasti parempana vanhempana. Ryhmään valitaan kuudesta kahdeksaan vanhempaa, sekä isiä että äitejä, joilla on ala-ikäisiä lapsia. Ryhmään voi osallistua vain toinen perheen vanhemmista. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa ja jokaisella kerralla on oma teemansa. Aihetta käsitellään ohjaajan alustuksen, pienryhmä- ja kotitehtävien kautta. Kaikki ryhmään osallistuvat tavataan henkilökohtaisesti ennen ryhmän käynnistymistä. eron tuomat muutokset aikuisen ja lasten elämään Vanhempien ero on suuri muutos koko perheen elämässä 2. Vaikka ajatellaan eron olevan aikuisten välinen asia, se värittää vahvasti jälkipolven elämää. Vanhemman neuvo -ryhmässä tarkastellaan eron tuomia muutoksia sekä aikuisen että lapsen elämässä. Erilaiset lähestymistavat avaavat vanhempien silmiä näkemään entinen puoliso myös lapsen ainutkertaisena vanhempana. Vanhempien ja lapsen muodostaman kolmiosuhteen ymmärtäminen on osoittautunut käyväksi motivaation lähteeksi työskenneltäessä toimivan vanhemmuussuhteen eteen. Nuoren tulevaisuutta ajatellen on tärkeää, että aikuinen kykenee erottamaan puolisosuhteen yhteisestä vanhemmuudesta ja samalla turvaamaan sukupolvien välisen rajan säilymisen. 3,4,5,6 Aikuisille ero tarkoittaa parisuhteen päättymistä. Luopuminen yhteisestä kodista ja perheenä muodostetuista tavoista herättää paljon tunteita, riippuen aikuisen 111

3 henkilökohtaisesta suhteesta eroon. On tilanteita, joissa ero tuo pääasiassa helpotusta toimimattoman parisuhteen ongelmiin, mutta usein se herättää katkeruutta, surua, pettymystä ja vihaa aikuisten välillä. Tyypillistä on, että eroprosessi etenee puolisoiden välillä eriaikaisesti. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa ero on yllättänyt tai toinen kokee olevansa pakotettu eroon. 7,8 Aikuisen elämässä parisuhteen päättyminen voi olla uuden, odotetun elämänvaiheen alku, jolloin oma identiteetti halutaan määritellä uudelleen itsellisenä ja riippumattomana. Yhteisen vanhemmuuden jatkuminen edellyttää kuitenkin tiettyä riippuvuutta entisestä puolisosta. Lapset yhdistävät aikuisia lopun elämää ja sekä tytöt että pojat tarvitsevat suhdetta isään ja äitiin. Matkalla aikuisuuteen kaivataan miehen ja naisen mallia, milloin samaistumiskohteeksi tai eriytymisen tueksi. 9,10 Parisuhde on mennyt mutta uusi vanhemmuussuhde on muodostettava lasten takia. Minun ei kuitenkaan tarvitse eikä pidä olla sekä isä että äiti lapselle. Meitähän on kaksi Eroon liittyy taloudellisia, sosiaalisia ja emotionaalisia menetyksiä. Rahaan ja omaisuuteen kohdistuvat tappiot osataan tavallisesti nimetä ja konkretisoida, mutta henkisten menetysten tunnistaminen on haasteellisempaa 11. Pettymys parisuhteen toimimattomuudesta voi herättää katkeruutta, joka heijastuu pahansuopuutena toista kohtaan. Aikuisten haasteelliseksi tehtäväksi muodostuukin erossa parisuhteen pettymysten käsitteleminen niin, ettei se vahingoittaisi lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta. 12,13 Vanhemman neuvo -ryhmässä aikuiset tarkastelevatkin eroaan eläytyen lapsen tilanteeseen. Asioiden tarkastelu lapsen näkökulmasta pysähdytti? Pitäisi olla heijastamatta omia kielteisiä tunteita toisesta vanhemmasta lapseen. Kannattaisiko joissakin tilanteissa sittenkin joustaa vaiko pitää tiukasti kiinni sovitusta? Taisin löytää hitusen harmaata mustan ja valkoisen väliin. Vanhempien erotessa nuori kokee usein avuttomuutta ja riittämättömyyttä joutuessaan elämään vanhempien jännitteisessä tunneilmastossa. Hän on itsekin hämmentynyt perheen tapahtumista ja eron tuomista mahdollisista muutoksista. Vanhempien erotessa nuori kokee sekä yhteisen kodin särkymisen että vanhempien parisuhteen päättymisen. Nuori menettää molempien vanhempien samanaikaisen läsnäolon kodissa. Tuttu perherakenne ja perheen toimintamallit hajoavat, rakentuakseen ainakin toivottavasti uudelleen toimiviksi ja nuoren kasvua tukeviksi käytännöiksi. 14 Nuoren kehitystehtävänä on irtaantua vaiheittain vanhemmistaan ja liittyä enenevässä määrin ikätovereihin. Nuoruus on heiluriliikettä riippumattomuuden ja riippuvuuden välillä. Nuoren halu ottaa etäisyyttä ja pyrkimys riippumattomuuteen voi luoda eroa pohtiville ja eroaville vanhemmille vääristyneen kuvan nuoren vanhemmuusnälästä. Nuorelle perheen ja kodin merkitys on suuri. Tietoisuus kotipesän tarjoamasta turvasta ja vanhemman saatavilla olosta ovat tärkeitä 112

4 elementtejä elämänvaiheessa, jossa vaiheittain rakennetaan itsenäistä aikuisen identiteettiä. 15,16 Mikäli aikuisten ero jää työstämättä, voivat käsittelemättömät ongelmat siirtyä raskaaksi taakaksi jälkipolven harteille. Se, että vanhemmat kykenevät ylläpitämään tai rakentamaan toimivaa suhdetta keskenään, helpottaa merkittävästi nuoren selviytymistä eron kielteisiltä vaikutuksilta. (Katso Väyrynen tässä teoksessa.) Mä tiedän että tää on mun ja exän sotku, johon ei kannata hukuttaa noita kahta ihanaa ihmistä. Aikuisten kyky jakaa vastuuta, keskustella keskenään ja tehdä yhdessä päätöksiä lapsen asioissa lujittaa nuoren turvallisuuden tunnetta ja vähentää lojaliteettiristiriitaa tai painetta asettua toisen vanhemman puolelle toista vastaan. Toimiva yhteistyövanhemmuus antaa nuorelle varmuuden sekä isän että äidin aktiivisesta olemassaolosta elämässään. 17,18 Mitä yhteistyövanhemmuudella tarkoitetaan? Huoli lapsen selviytymisestä ja halu olla tukemassa nuorta motivoi aikuisia hakemaan itselleen apua erokriisissä. Vanhemmuusarvon löytyminen kannustaa tekemään yhteistyötä lapsen asioissa. Tiedetään, että lasten selviytymisen kannalta vanhempien välisen suhteen laatu on keskeisessä asemassa 19. Yhteistyövanhemmuus perustuu vanhempien keskinäiseen kunnioitukseen ja toistensa merkityksen ymmärtämiseen nuoren ainutkertaisina vanhempina. Vanhemmat eivät puhu toisistaan pahaa nuorelle eivätkä rakenna esteitä nuoren ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. 20,21 Sana tahdon sinetöi parisuhteen yhteiseksi liitoksi. Myös vanhemmuussuhteen rakentuminen eron jälkeen edellyttää tahtoa rakentaa keskinäistä vuorovaikutussuhdetta, niin että kyetään yhdessä sopimaan nuoren asioista ja kantamaan yhdessä vastuu vanhemmuudesta. Kaikki mitä voi tehdä vapauttaakseen omia ja toisen vanhemman voimavaroja vanhempana toimimiseen, kannattaa tehdä! Nuoruusikä haastaa aikuisia erilaisin kysymyksin kuin varhaislapsuus. Aikuiset luopuvat pikkulapsivaiheen vanhemmuusrooleista ja siirtyvät uuteen kehitysvaiheeseen. On etsittävä kenties uusia tapoja osoittaa lapselle välittämistä, kunnioitusta ja huolenpitoa. Myös nuori elää eräänlaisessa välitilassa siirtymällä vaiheittain kohti itsenäistä aikuisuutta. Selvää on, että aikuista kaivataan: hellää hyväksyntää, neuvottelijaa, vuorovaikutustaitoja, rajojen asettajaa ja tunteiden sanoittajaa

5 Tiesin, että suhteessa lapsiini tarvitsin tukea miten lähestyä murrosikää ja miten tukea heitä? Ryhmässä oli enemmän pienten lasten vanhempia, mutta itse asiassa ongelmat ovat aika samanlaisia. Nuoren elämässä vanhempien kyky asettaa rajoja on yksi keskeisiä elementtejä 23. Nuori voi erotilanteessa hyödyntää vanhempien kykenemättömyyttä keskinäiseen vuorovaikutukseen omien tarkoitusperiensä näkökulmasta. Rajoja on suhteellisen helppo rikkoa, mikäli vanhemmat eivät parisuhteen päättymiseen liittyvien tunnesuhteidensa kuormittamina kykene tarkistamaan toisiltaan, missä nuori liikkuu. 24 Vanhemmat tuntevat usein syyllisyyttä lapselle erollaan aiheuttamasta kärsimyksestä. Tätä syyllisyyttä voidaan yrittää häivyttää siirtymällä vanhemmuuden roolista kohti sallivampaa kaverisuhdetta vaiheessa, jossa nuori tarvitsee sekä joustavuutta että järkkymättömiä rajoja. Halu miellyttää nuorta voi olla vanhemmuuden ansa eron jälkeen. Vanhempien ei tule kilpailla keskenään nuoren hyväksynnästä ja huomiosta. 25 Vanhempien ero nuoren silmin Vanhemmuuden säilymisen kannalta on tärkeää, ettei vanhempien välinen suhde muutu valtataisteluksi, jossa nuori on pelinappula tai viestinviejä. Nuoren tulisi puolestaan saada psykologinen lupa ja aito hyväksyntä ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin ja nauttia näiden seurasta ilman lojaliteettiristiriitaa. 26 Nuoruudelle on ominaista ajattelun mustavalkoisuus, mielipiteiden ehdottomuus ja heiluriliike riippuvuuden ja riippumattomuuden välillä. Nuori voi tuntea olevansa lisätaakka vanhemmilleen, jotka ponnistelevat selviytyäkseen erokriisistä. Toisen vanhemman uusi parisuhde voi viedä nuoren kaipaaman huomion. Nuori saattaa joutua myös liiallisen vastuun kantajaksi. Huoli sisaruksista tai vanhemman selviämisestä estää nuorta elämästä ikäistensä elämää tai hankaloittaa nuoren irtaantumista lapsuuden kodista. 27 Ymmärrys erokriisin aiheuttamasta kivusta saa nuoret usein suojelemaan vanhempiaan lisämurheilta. Nuoren oma suru ja vihaisuus voi kätkeytyä puhumattomuuden tai vetäytymisen taakse. Se, että nuori voi hyväksyä vanhempiensa eron, voi vaatia pitkän ajan. Hänen on saatava surra eron tuomia menetyksiä omassa aikataulussaan, usein omassa kaveripiirissä tai ulkopuolisen, puolueettoman aikuisen kanssa.28,29 Vuorovaikutuksen voima Toimimattomat tai puutteelliset vuorovaikutustaidot ovat keskeinen tekijä parisuhdeongelmien taustalla. Suomalainen puhumattomuuden kulttuuri lisää mahdollisuutta, että eroprosessi jää puhumatta ja käsittelemättä perheen sisällä. On tärkeää, että nuoren kokemuksille ja ajatuksille on tilaa ja kiinnostusta 30. Vanhemman neuvo -ryhmässä keskitytäänkin omien vuorovaikutustapojen tarkasteluun ja pyritään tarvittaessa oppimaan uusia toimivampia malleja. 114

6 Yhteydenpito entisten puolisoiden välillä on välttämätöntä nuoren asioissa ja hyvät vuorovaikutustaidot helpottavat tätä kanssakäymistä. Kuuntelemisen taidon oppiminen ja oman vajavaisuuden hyväksyminen ovat kyllä asioita jotka panevat miettimään pidemmäksikin aikaa ja hyvä niin. Tajusin, että voisin vielä enemmän yrittää aktiivisesti kuunnella ja ymmärtää ex-kumppania. Lapsilla on taipumus etsiä eron syitä itsestään ja käyttäytymisestään 31. Nuori voi ajatella, että on käyttäytymisellään ajanut vanhemmat sietokyvyn äärirajoille. On tärkeää, että vanhemmat puhuvat nuoren kanssa erosta ja purkavat aiheetonta syyllisyyden tunnetta. Marjut Mäenpää ja Salla Poutiainen (2009) 32 ovat kirjoittaneet nuorten aikuisten kertomuksia lapsena koetusta vanhempien erosta ja eropäätöksen kuulemisesta. Aikuisten kyky sanoittaa eroa on merkityksellistä, jotta lapsi voi ymmärtää mistä erossa on kysymys. 33,34 Vuorovaikutusta tarvitaan, jotta nuorta voidaan tukea muuttuvassa perhetilanteessa ja hänen ajatuksensa tulevat kuulluiksi. Tavoitteena tulee kuitenkin olla nuoren tukeminen, ei taakan lisääminen. Aikuiselle voi olla suuri kiusaus uskoutua erokriisissä nuorelle, joka ulkoiselta olemukseltaan näyttää liki aikuiselta. Myös nuori voi kokea vetoa astua luottohenkilön asemaan. Vaikka nuoren kiinnostus aikuisuutta kohtaan onkin suuri, on elämänkokemus vielä rajallinen. On tärkeää, ettei nuorta aseteta tuomariksi tai terapeutiksi vanhempien parisuhteen ongelmissa. 35 Nuoren tukeminen sekä vanhemmuus edellyttävät kommunikointia. Vuorovaikutusta tarvitaan aikuisten välillä, jotta voidaan keskustella yhdessä kahden kodin käytännön järjestelyistä. Työskentely vanhempien kanssa paljastaa, että vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa täytetään puutteellisen kommunikoinnin aukkokohtia tulkinnoilla ja mielikuvilla. Älä hyvä mies luule tietäväsi mitä mieltä toinen on. Ja toista ihmistä ei voi muuttaa vain itseään voi! yhteiset vai erilliset juhlat? Vanhempien ero on asia, jota lapset käsittelevät eri ikävaiheissa uudelleen, hieman uudesta näkökulmasta. 36 Huonosti hoidettu tai hoitamaton ero voi varjostaa nuorten elämää pitkälle aikuisuuteen 37. Se voi olla arpeutumaton haava, joka kivuliaasti aukeaa henkilökohtaisesti merkittävissä elämäntilanteissa. Perhejuhlat nostavat eron usein sekä nuoren että vanhempien ajatuksiin. Nuoren merkkipäivät tuovat punnittavaksi myös vanhempien välisen suhteen laadun. Tilaisuudet, jotka perinteisesti kokoavat perheen yhteen ovat toimivassa vanhemmuussuhteessa luonnollinen osa elämää, mutta vanhempien tulehtuneet ja vihamieliset välit luovat iloisiin perhetapahtumiin hyvinkin jännittyneen ilmapiirin. (Katso Castrén tässä teoksessa.) Vaikka perheenjäsenet eivät asuisikaan samassa 115

7 taloudessa, he muodostavat nuoren mielessä tärkeän yksikön oman elämän perustan. 38,39 Olen kohdannut työssäni perheitä, joissa nuoren lähestyvät juhlat ovat motivoineet vanhempia hakemaan apua vanhemmuussuhteensa kohentamiseksi vuosienkin puhumattomuuden jälkeen. Rippijuhlat, koulun päättyminen, ammattiin valmistuminen tai häät ovat ainutkertaisia hetkiä, joita nuoret usein haluavat viettää molempien vanhempien läsnä ollessa, mikäli tunnelma on sopuisa ja kaikkia osapuolia kunnioittava. Valkolakkiaan juhlivan nuoren maininta, että merkittävin lahja oli vanhempien yhteiset juhlajärjestelyt ja samanaikainen läsnäolo, vahvistaa perheen psykologista merkitystä nuoren elämässä. toimiva vanhemmuussuhde on nuoren koti Miten määrittelemme lapsen kodin eron jälkeen? Tämä aihe herättää paljon keskustelua tilanteessa, jossa vanhempien tulee sopia lasten huollosta ja siitä, kenen luona lapsi on kirjoilla. Kristiina Väyrysen tutkimus (2008) 40 vahvistaa ajatusta, ettei sopimus tai oikeuden päätös lapsen huollosta ja tapaamisesta vielä kerro siitä, millaiseksi nuoren elämä muodostuu elettäessä sopimusta todeksi. Onko kodin määrittelyssä keskeisenä tekijänä katuosoite, joka kertoo missä lapsi on kirjoilla ja kenelle lapsilisät maksetaan? Ohjaako määrittelyä kodin fyysinen sijainti vai emotionaaliset suhteet? Arvioimmeko kodin neliöitä vai ihmissuhteita? Vai voisimmeko kiinnittää enemmän huomiota kahden kodin väliseen fyysiseen ja henkiseen etäisyyteen tai läheisyyteen? Vanhemmuus on ainutkertainen suhde lapsen ja aikuisen välillä. Eron jälkeisen vanhemmuuden tulisi olla samankaltaista kuin vanhemmuuden ennen eroa. Vanhemmuus on nuoren turvallisuudesta huolehtimista, välittämistä ja ajoittain tiukkaakin rajojen asettamista. Vanhemmuus on aikuisten välistä tiedon jakamista, vuorovaikutusta ja vastuun jakamista. Vanhemmuus on tunteiden ja tilanteiden jakamista, suhteessa oloa ja nuoren asioiden yhteistä kantamista. Parhaimmillaan vanhemmat ovat toisilleen luonnollisin tukipilari lasten asioissa. Sain uutta näkökulmaa ja ratkaisumalleja ongelmatilanteisiin, parisuhdeongelmista kohti jaettua vanhemmuutta lapsen paras huomioon ottaen Viitteet 1 Mykkänen-Hänninen 2009: 70, Pettilä & Yli-Marttila 1999: Castrén 2009: Koskela 2008:12. 5 Sinkkonen 2005:

8 6 Mykkänen-Hänninen 2009:65. 7 Koskela Pettilä & Yli-Marttila Pettilä & Yli-Marttila 1999: Sinkkonen Pettilä & Yli-Marttila 1999: Castrén 2009: Vidgren 1993: Väyrynen Rantanen 2004: Pylkkänen 1997: Vidgren Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Mykkänen-Hänninen 2009: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Pylkkänen 1997: Pylkkänen 1997: Sinkkonen 2005: Piha 2004: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Mäenpää & Poutiainen Mäenpää & Poutiainen Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Mäenpää ja Salla Poutiainen 2009: Pettilä&Yli-Marttila 1999: Mykkänen-Hänninen 2009: Väyrynen neuvokeskus auttaa lapsiperheen erossa Helsingissä sijaitseva Neuvokeskus tarjoaa palveluja eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille sekä lapsille ja nuorille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut on toteutettu kumppanuusyhteistyönä kokoamalla järjestöjen kehittämiä eropalveluita saman katon alle. Neuvokeskus kouluttaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia sekä vapaaehtoistyöntekijöitä ja vertaistukijoita. Neuvokeskuksessa voi tehdä monipuolista vapaaehtoistyötä eroperheiden hyväksi. Neuvokeskus vaikuttaa yhteiskunnallisesti eroperheiden lasten aseman parantamiseksi. Lähdeluettelo Castren A.-M. (2009). Mitä erosta seuraa? Eron vaikutus perheen sosiaalisiin suhteisiin. Teoksessa: Kääriäinen A., Hämäläinen J. ja Pölkki P. (toim): Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto/Neuvo-projekti, ss Koskela, R. (2008). Ero lapsiperheessä. Miten tukea lasta ja vanhempia? Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto/Neuvo-projekti. 117

9 Mäenpää, M. & Poutiainen, S. (2009). Nuorten aikuisten kertomuksia lapsena koetusta vanhempien avioerosta ja siitä kuulemisesta. Teoksessa: Kääriäinen A., Hämäläinen J. ja Pölkki P. (toim): Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti, Mykkänen-Hänninen, R. (2009). Vanhemmuuden tukeminen vertaistuen avulla. Teoksessa: Erossa neuvon keksiin. Neuvo-projekti tukemassa eronneita vanhempia vuosina Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti, Neuvo-projekti tukemassa eronneita vanhempia vuosina Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Pettilä, U. ja Yli-Marttila, L. (1999) Eron vaiheet. Opas eroaville ja eroavien auttajille. Helsinki: Tietosanoma. Piha, J. (2004). Perheen merkitys. Teoksessa Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J., Kumpulainen, K. (toim): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Jyväskylä: Gummerus. Ss Pylkkänen, K. (1997). Nuoruus murroksen aikaa. Teoksessa:. Heiskanen Tarja ja Vallisaari Mirja (toim): Elämäntaidon ja selviytymisen kirja. Suomen mielenterveysseura: WSOY. Ss Rantanen, P. (2004). Nuoruusikä. Teoksessa Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J., Kumpulainen, K. (toim): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Jyväskylä: Gummerus. Ss Sinkkonen, J. (2005). Elämäni poikana. Helsinki: WSOY Vanhemman opas (2011). Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti. Vidgren, A. (1993). Erokriisi. Teoksessa: Taskinen, Sirpa (toim) Itke vain sydämein. Tausta-aineistoa perheasioiden sovitteluun. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Raportteja 84. Gummerus Väyrynen, K. (2008). Lapsen tuska huoltoriidassa. Elämää vanhempien välissä. Psykologian ammatillinen lisensiaatintutkimus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 118

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Isän vanhemmuus eron jälkeen

Isän vanhemmuus eron jälkeen Isän vanhemmuus eron jälkeen Miestyön foorumi Työpajaesitys 31.5.-1.6.2011 Riitta Mykkänen-Hänninen Koulutuspäällikkö Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti Neuvokeskus-projekti 2010-2012 Yhden

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot