erotilanteessa koko perheelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "erotilanteessa koko perheelle"

Transkriptio

1 Riitta Mykkänen-Hänninen neuvokeskuksesta tukea erotilanteessa koko perheelle kumppanuusyhteistyöllä eropalvelut saman katon alla Eropalveluiden osalta palvelujärjestelmämme Suomessa on sirpaleinen, ja asiakkaat kuvailevat kokeneensa hämmennystä etsiessään apua erotilanteessa. Varhaisella ja oikea-aikaisella tuella voidaan kuitenkin auttaa vanhempia jäsentämään eron aiheuttamia muutoksia arjessa ja vanhemmuudessa. (Katso myös Hämäläinen tässä teoksessa.) Neuvokeskus on järjestötoimijana ja matalan kynnyksen palveluntuottajana lähtenyt vastaamaan avun löytämisen vaikeuteen tarjoamalla keskitetysti tukea kaikille eroperheen jäsenille niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Neuvokeskus-hanke ( ) on jatkoa Neuvo-projektille, jossa kehitettiin tukimuotoja eronneiden vanhempien vanhemmuuden tukemiseksi. Projekti käynnistyi Lastensuojelun Keskusliiton alaisuudessa ja siirtyi osaksi Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa vuoden 2012 alussa. Neuvokeskuksessa palvelut on toteutettu kumppanuusyhteistyönä kokoamalla järjestöjen kehittämiä eropalveluita saman katon alle. Palvelut ovat ryhmämuotoisia ja niissä hyödynnetään vertaistukea. Työnjako perustuu kumppaneiden kehittämiin tukimuotoihin. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto vastaa vanhempiensa eron kokeneiden nuorten Vetskari-ryhmien ja lasten Taikuri-ryhmien toteuttamisesta. Kalliolan kansalaisopiston kautta organisoidaan Eroseminaareja ja Suomen Uusperheellisten liitto tarjoaa vertaistukea uusperhepareille. Neuvokeskus järjestää Eroneuvo-tilaisuuksia ja Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä sekä koordinoi vapaaehtoistyötä ja kansalaistoimintaa muun muassa Neuvokahvilan toteuttamisessa. Ruotsinkieliset asiakkaat ohjataan Barnavårdsförening i Finland:in (Suomen Lastenhoitoyhdistys) palveluiden piiriin. Vaikka pääkaupunkiseudun Neuvokeskus sijaitsee fyysisesti Helsingin Länsi-Pasilassa, voidaan koko perheen tuen tarpeeseen vastata myös alueellisesti koulutusyhteistyötä ja palveluohjausta kehittämällä. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä Lähestyn eron tuomia muutoksia lapsiperheessä Vanhemman neuvo -ryhmistä kertyneitä kokemuksia hyödyntäen. Kursivoidut lainaukset ovat otteita vanhempien antamista anonyymeistä asiakaspalautteista vuosilta Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä syntyi Neuvo-hankkeessa ( ), jossa lähdettiin kehittämään palveluita vahvistamaan vanhempien yhteistyötä ja sovinnollisuutta eron jälkeen, lähtökohtana lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erossa. Vanhemman neuvo -ryhmän tavoitteena on molempien vanhempien vanhemmuuden tukeminen ja toimivan vanhemmuussuhteen rakentaminen sekä lapsen näkökulman ylläpitäminen parisuhteen päättymisen jälkeen. Ryhmässä keskustellaan ammattilaisen ohjaamana siitä, millaisia haasteita parisuhteen 110

2 muuttuminen vanhemmuussuhteeksi asettaa aikuiselle, miten vanhemmuuden toteutuminen arjessa muuttaa muotoaan ja miten vanhemmat voivat tukea ja auttaa lasta selviytymään erosta. Parhaimmillaan ryhmä tarjoaa mahdollisuuden pohtia suhdetta omaan vanhemmuuteen, suhdetta lapsen toiseen vanhempaan ja olosuhteisiin, joissa lapsi elää todeksi vanhempiensa tekemiä ratkaisuja. Päällimmäisenä jäi mieleen, ettei tarvitse olla erinomainen lapselle riittävän hyväkin on tarpeeksi. Eikä tarvitse vanhempana olla samanlainen kuin lapsen toinen vanhempi. Vanhemman neuvo -ryhmässä ryhmän jäsenten keskinäinen vertaisuus on keskeisessä asemassa. Huomiotta ei kuitenkaan voi jäädä ryhmää vetävän ammattilaisen kyky hyödyntää tätä vertaistukea. Vanhemman neuvo -ryhmän ohjaaja on käynyt menetelmäkoulutuksen, joka antaa valmiudet ryhmän vetämiselle ja hänellä on käytössään Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja. Oman asemansa sisäistänyt ohjaaja kykenee vastaamaan siitä, että ryhmä työskentelee sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti ja että ryhmässä vallitsee työskentelylle suotuisa ilmapiiri. Ohjaajan tehtävänä on rajata keskustelu vanhemmuuteen ja tuoda esille lapsen näkökulmaa erotilanteessa. 1 Minulle oli merkittävintä yrittää löytää uusia ajattelumalleja, toimintatapoja sekä selviytymiskeinoja. Omien tuntojen purkaminen toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa toi lohtua. Koen saaneeni vertaistukea tälle vaikealle matkalle. Kaikesta huolimatta uskon tulevaisuuteen ja uskon pärjääväni toivottavasti parempana vanhempana. Ryhmään valitaan kuudesta kahdeksaan vanhempaa, sekä isiä että äitejä, joilla on ala-ikäisiä lapsia. Ryhmään voi osallistua vain toinen perheen vanhemmista. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa ja jokaisella kerralla on oma teemansa. Aihetta käsitellään ohjaajan alustuksen, pienryhmä- ja kotitehtävien kautta. Kaikki ryhmään osallistuvat tavataan henkilökohtaisesti ennen ryhmän käynnistymistä. eron tuomat muutokset aikuisen ja lasten elämään Vanhempien ero on suuri muutos koko perheen elämässä 2. Vaikka ajatellaan eron olevan aikuisten välinen asia, se värittää vahvasti jälkipolven elämää. Vanhemman neuvo -ryhmässä tarkastellaan eron tuomia muutoksia sekä aikuisen että lapsen elämässä. Erilaiset lähestymistavat avaavat vanhempien silmiä näkemään entinen puoliso myös lapsen ainutkertaisena vanhempana. Vanhempien ja lapsen muodostaman kolmiosuhteen ymmärtäminen on osoittautunut käyväksi motivaation lähteeksi työskenneltäessä toimivan vanhemmuussuhteen eteen. Nuoren tulevaisuutta ajatellen on tärkeää, että aikuinen kykenee erottamaan puolisosuhteen yhteisestä vanhemmuudesta ja samalla turvaamaan sukupolvien välisen rajan säilymisen. 3,4,5,6 Aikuisille ero tarkoittaa parisuhteen päättymistä. Luopuminen yhteisestä kodista ja perheenä muodostetuista tavoista herättää paljon tunteita, riippuen aikuisen 111

3 henkilökohtaisesta suhteesta eroon. On tilanteita, joissa ero tuo pääasiassa helpotusta toimimattoman parisuhteen ongelmiin, mutta usein se herättää katkeruutta, surua, pettymystä ja vihaa aikuisten välillä. Tyypillistä on, että eroprosessi etenee puolisoiden välillä eriaikaisesti. Erityisen haastavia ovat tilanteet, joissa ero on yllättänyt tai toinen kokee olevansa pakotettu eroon. 7,8 Aikuisen elämässä parisuhteen päättyminen voi olla uuden, odotetun elämänvaiheen alku, jolloin oma identiteetti halutaan määritellä uudelleen itsellisenä ja riippumattomana. Yhteisen vanhemmuuden jatkuminen edellyttää kuitenkin tiettyä riippuvuutta entisestä puolisosta. Lapset yhdistävät aikuisia lopun elämää ja sekä tytöt että pojat tarvitsevat suhdetta isään ja äitiin. Matkalla aikuisuuteen kaivataan miehen ja naisen mallia, milloin samaistumiskohteeksi tai eriytymisen tueksi. 9,10 Parisuhde on mennyt mutta uusi vanhemmuussuhde on muodostettava lasten takia. Minun ei kuitenkaan tarvitse eikä pidä olla sekä isä että äiti lapselle. Meitähän on kaksi Eroon liittyy taloudellisia, sosiaalisia ja emotionaalisia menetyksiä. Rahaan ja omaisuuteen kohdistuvat tappiot osataan tavallisesti nimetä ja konkretisoida, mutta henkisten menetysten tunnistaminen on haasteellisempaa 11. Pettymys parisuhteen toimimattomuudesta voi herättää katkeruutta, joka heijastuu pahansuopuutena toista kohtaan. Aikuisten haasteelliseksi tehtäväksi muodostuukin erossa parisuhteen pettymysten käsitteleminen niin, ettei se vahingoittaisi lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta. 12,13 Vanhemman neuvo -ryhmässä aikuiset tarkastelevatkin eroaan eläytyen lapsen tilanteeseen. Asioiden tarkastelu lapsen näkökulmasta pysähdytti? Pitäisi olla heijastamatta omia kielteisiä tunteita toisesta vanhemmasta lapseen. Kannattaisiko joissakin tilanteissa sittenkin joustaa vaiko pitää tiukasti kiinni sovitusta? Taisin löytää hitusen harmaata mustan ja valkoisen väliin. Vanhempien erotessa nuori kokee usein avuttomuutta ja riittämättömyyttä joutuessaan elämään vanhempien jännitteisessä tunneilmastossa. Hän on itsekin hämmentynyt perheen tapahtumista ja eron tuomista mahdollisista muutoksista. Vanhempien erotessa nuori kokee sekä yhteisen kodin särkymisen että vanhempien parisuhteen päättymisen. Nuori menettää molempien vanhempien samanaikaisen läsnäolon kodissa. Tuttu perherakenne ja perheen toimintamallit hajoavat, rakentuakseen ainakin toivottavasti uudelleen toimiviksi ja nuoren kasvua tukeviksi käytännöiksi. 14 Nuoren kehitystehtävänä on irtaantua vaiheittain vanhemmistaan ja liittyä enenevässä määrin ikätovereihin. Nuoruus on heiluriliikettä riippumattomuuden ja riippuvuuden välillä. Nuoren halu ottaa etäisyyttä ja pyrkimys riippumattomuuteen voi luoda eroa pohtiville ja eroaville vanhemmille vääristyneen kuvan nuoren vanhemmuusnälästä. Nuorelle perheen ja kodin merkitys on suuri. Tietoisuus kotipesän tarjoamasta turvasta ja vanhemman saatavilla olosta ovat tärkeitä 112

4 elementtejä elämänvaiheessa, jossa vaiheittain rakennetaan itsenäistä aikuisen identiteettiä. 15,16 Mikäli aikuisten ero jää työstämättä, voivat käsittelemättömät ongelmat siirtyä raskaaksi taakaksi jälkipolven harteille. Se, että vanhemmat kykenevät ylläpitämään tai rakentamaan toimivaa suhdetta keskenään, helpottaa merkittävästi nuoren selviytymistä eron kielteisiltä vaikutuksilta. (Katso Väyrynen tässä teoksessa.) Mä tiedän että tää on mun ja exän sotku, johon ei kannata hukuttaa noita kahta ihanaa ihmistä. Aikuisten kyky jakaa vastuuta, keskustella keskenään ja tehdä yhdessä päätöksiä lapsen asioissa lujittaa nuoren turvallisuuden tunnetta ja vähentää lojaliteettiristiriitaa tai painetta asettua toisen vanhemman puolelle toista vastaan. Toimiva yhteistyövanhemmuus antaa nuorelle varmuuden sekä isän että äidin aktiivisesta olemassaolosta elämässään. 17,18 Mitä yhteistyövanhemmuudella tarkoitetaan? Huoli lapsen selviytymisestä ja halu olla tukemassa nuorta motivoi aikuisia hakemaan itselleen apua erokriisissä. Vanhemmuusarvon löytyminen kannustaa tekemään yhteistyötä lapsen asioissa. Tiedetään, että lasten selviytymisen kannalta vanhempien välisen suhteen laatu on keskeisessä asemassa 19. Yhteistyövanhemmuus perustuu vanhempien keskinäiseen kunnioitukseen ja toistensa merkityksen ymmärtämiseen nuoren ainutkertaisina vanhempina. Vanhemmat eivät puhu toisistaan pahaa nuorelle eivätkä rakenna esteitä nuoren ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. 20,21 Sana tahdon sinetöi parisuhteen yhteiseksi liitoksi. Myös vanhemmuussuhteen rakentuminen eron jälkeen edellyttää tahtoa rakentaa keskinäistä vuorovaikutussuhdetta, niin että kyetään yhdessä sopimaan nuoren asioista ja kantamaan yhdessä vastuu vanhemmuudesta. Kaikki mitä voi tehdä vapauttaakseen omia ja toisen vanhemman voimavaroja vanhempana toimimiseen, kannattaa tehdä! Nuoruusikä haastaa aikuisia erilaisin kysymyksin kuin varhaislapsuus. Aikuiset luopuvat pikkulapsivaiheen vanhemmuusrooleista ja siirtyvät uuteen kehitysvaiheeseen. On etsittävä kenties uusia tapoja osoittaa lapselle välittämistä, kunnioitusta ja huolenpitoa. Myös nuori elää eräänlaisessa välitilassa siirtymällä vaiheittain kohti itsenäistä aikuisuutta. Selvää on, että aikuista kaivataan: hellää hyväksyntää, neuvottelijaa, vuorovaikutustaitoja, rajojen asettajaa ja tunteiden sanoittajaa

5 Tiesin, että suhteessa lapsiini tarvitsin tukea miten lähestyä murrosikää ja miten tukea heitä? Ryhmässä oli enemmän pienten lasten vanhempia, mutta itse asiassa ongelmat ovat aika samanlaisia. Nuoren elämässä vanhempien kyky asettaa rajoja on yksi keskeisiä elementtejä 23. Nuori voi erotilanteessa hyödyntää vanhempien kykenemättömyyttä keskinäiseen vuorovaikutukseen omien tarkoitusperiensä näkökulmasta. Rajoja on suhteellisen helppo rikkoa, mikäli vanhemmat eivät parisuhteen päättymiseen liittyvien tunnesuhteidensa kuormittamina kykene tarkistamaan toisiltaan, missä nuori liikkuu. 24 Vanhemmat tuntevat usein syyllisyyttä lapselle erollaan aiheuttamasta kärsimyksestä. Tätä syyllisyyttä voidaan yrittää häivyttää siirtymällä vanhemmuuden roolista kohti sallivampaa kaverisuhdetta vaiheessa, jossa nuori tarvitsee sekä joustavuutta että järkkymättömiä rajoja. Halu miellyttää nuorta voi olla vanhemmuuden ansa eron jälkeen. Vanhempien ei tule kilpailla keskenään nuoren hyväksynnästä ja huomiosta. 25 Vanhempien ero nuoren silmin Vanhemmuuden säilymisen kannalta on tärkeää, ettei vanhempien välinen suhde muutu valtataisteluksi, jossa nuori on pelinappula tai viestinviejä. Nuoren tulisi puolestaan saada psykologinen lupa ja aito hyväksyntä ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin ja nauttia näiden seurasta ilman lojaliteettiristiriitaa. 26 Nuoruudelle on ominaista ajattelun mustavalkoisuus, mielipiteiden ehdottomuus ja heiluriliike riippuvuuden ja riippumattomuuden välillä. Nuori voi tuntea olevansa lisätaakka vanhemmilleen, jotka ponnistelevat selviytyäkseen erokriisistä. Toisen vanhemman uusi parisuhde voi viedä nuoren kaipaaman huomion. Nuori saattaa joutua myös liiallisen vastuun kantajaksi. Huoli sisaruksista tai vanhemman selviämisestä estää nuorta elämästä ikäistensä elämää tai hankaloittaa nuoren irtaantumista lapsuuden kodista. 27 Ymmärrys erokriisin aiheuttamasta kivusta saa nuoret usein suojelemaan vanhempiaan lisämurheilta. Nuoren oma suru ja vihaisuus voi kätkeytyä puhumattomuuden tai vetäytymisen taakse. Se, että nuori voi hyväksyä vanhempiensa eron, voi vaatia pitkän ajan. Hänen on saatava surra eron tuomia menetyksiä omassa aikataulussaan, usein omassa kaveripiirissä tai ulkopuolisen, puolueettoman aikuisen kanssa.28,29 Vuorovaikutuksen voima Toimimattomat tai puutteelliset vuorovaikutustaidot ovat keskeinen tekijä parisuhdeongelmien taustalla. Suomalainen puhumattomuuden kulttuuri lisää mahdollisuutta, että eroprosessi jää puhumatta ja käsittelemättä perheen sisällä. On tärkeää, että nuoren kokemuksille ja ajatuksille on tilaa ja kiinnostusta 30. Vanhemman neuvo -ryhmässä keskitytäänkin omien vuorovaikutustapojen tarkasteluun ja pyritään tarvittaessa oppimaan uusia toimivampia malleja. 114

6 Yhteydenpito entisten puolisoiden välillä on välttämätöntä nuoren asioissa ja hyvät vuorovaikutustaidot helpottavat tätä kanssakäymistä. Kuuntelemisen taidon oppiminen ja oman vajavaisuuden hyväksyminen ovat kyllä asioita jotka panevat miettimään pidemmäksikin aikaa ja hyvä niin. Tajusin, että voisin vielä enemmän yrittää aktiivisesti kuunnella ja ymmärtää ex-kumppania. Lapsilla on taipumus etsiä eron syitä itsestään ja käyttäytymisestään 31. Nuori voi ajatella, että on käyttäytymisellään ajanut vanhemmat sietokyvyn äärirajoille. On tärkeää, että vanhemmat puhuvat nuoren kanssa erosta ja purkavat aiheetonta syyllisyyden tunnetta. Marjut Mäenpää ja Salla Poutiainen (2009) 32 ovat kirjoittaneet nuorten aikuisten kertomuksia lapsena koetusta vanhempien erosta ja eropäätöksen kuulemisesta. Aikuisten kyky sanoittaa eroa on merkityksellistä, jotta lapsi voi ymmärtää mistä erossa on kysymys. 33,34 Vuorovaikutusta tarvitaan, jotta nuorta voidaan tukea muuttuvassa perhetilanteessa ja hänen ajatuksensa tulevat kuulluiksi. Tavoitteena tulee kuitenkin olla nuoren tukeminen, ei taakan lisääminen. Aikuiselle voi olla suuri kiusaus uskoutua erokriisissä nuorelle, joka ulkoiselta olemukseltaan näyttää liki aikuiselta. Myös nuori voi kokea vetoa astua luottohenkilön asemaan. Vaikka nuoren kiinnostus aikuisuutta kohtaan onkin suuri, on elämänkokemus vielä rajallinen. On tärkeää, ettei nuorta aseteta tuomariksi tai terapeutiksi vanhempien parisuhteen ongelmissa. 35 Nuoren tukeminen sekä vanhemmuus edellyttävät kommunikointia. Vuorovaikutusta tarvitaan aikuisten välillä, jotta voidaan keskustella yhdessä kahden kodin käytännön järjestelyistä. Työskentely vanhempien kanssa paljastaa, että vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa täytetään puutteellisen kommunikoinnin aukkokohtia tulkinnoilla ja mielikuvilla. Älä hyvä mies luule tietäväsi mitä mieltä toinen on. Ja toista ihmistä ei voi muuttaa vain itseään voi! yhteiset vai erilliset juhlat? Vanhempien ero on asia, jota lapset käsittelevät eri ikävaiheissa uudelleen, hieman uudesta näkökulmasta. 36 Huonosti hoidettu tai hoitamaton ero voi varjostaa nuorten elämää pitkälle aikuisuuteen 37. Se voi olla arpeutumaton haava, joka kivuliaasti aukeaa henkilökohtaisesti merkittävissä elämäntilanteissa. Perhejuhlat nostavat eron usein sekä nuoren että vanhempien ajatuksiin. Nuoren merkkipäivät tuovat punnittavaksi myös vanhempien välisen suhteen laadun. Tilaisuudet, jotka perinteisesti kokoavat perheen yhteen ovat toimivassa vanhemmuussuhteessa luonnollinen osa elämää, mutta vanhempien tulehtuneet ja vihamieliset välit luovat iloisiin perhetapahtumiin hyvinkin jännittyneen ilmapiirin. (Katso Castrén tässä teoksessa.) Vaikka perheenjäsenet eivät asuisikaan samassa 115

7 taloudessa, he muodostavat nuoren mielessä tärkeän yksikön oman elämän perustan. 38,39 Olen kohdannut työssäni perheitä, joissa nuoren lähestyvät juhlat ovat motivoineet vanhempia hakemaan apua vanhemmuussuhteensa kohentamiseksi vuosienkin puhumattomuuden jälkeen. Rippijuhlat, koulun päättyminen, ammattiin valmistuminen tai häät ovat ainutkertaisia hetkiä, joita nuoret usein haluavat viettää molempien vanhempien läsnä ollessa, mikäli tunnelma on sopuisa ja kaikkia osapuolia kunnioittava. Valkolakkiaan juhlivan nuoren maininta, että merkittävin lahja oli vanhempien yhteiset juhlajärjestelyt ja samanaikainen läsnäolo, vahvistaa perheen psykologista merkitystä nuoren elämässä. toimiva vanhemmuussuhde on nuoren koti Miten määrittelemme lapsen kodin eron jälkeen? Tämä aihe herättää paljon keskustelua tilanteessa, jossa vanhempien tulee sopia lasten huollosta ja siitä, kenen luona lapsi on kirjoilla. Kristiina Väyrysen tutkimus (2008) 40 vahvistaa ajatusta, ettei sopimus tai oikeuden päätös lapsen huollosta ja tapaamisesta vielä kerro siitä, millaiseksi nuoren elämä muodostuu elettäessä sopimusta todeksi. Onko kodin määrittelyssä keskeisenä tekijänä katuosoite, joka kertoo missä lapsi on kirjoilla ja kenelle lapsilisät maksetaan? Ohjaako määrittelyä kodin fyysinen sijainti vai emotionaaliset suhteet? Arvioimmeko kodin neliöitä vai ihmissuhteita? Vai voisimmeko kiinnittää enemmän huomiota kahden kodin väliseen fyysiseen ja henkiseen etäisyyteen tai läheisyyteen? Vanhemmuus on ainutkertainen suhde lapsen ja aikuisen välillä. Eron jälkeisen vanhemmuuden tulisi olla samankaltaista kuin vanhemmuuden ennen eroa. Vanhemmuus on nuoren turvallisuudesta huolehtimista, välittämistä ja ajoittain tiukkaakin rajojen asettamista. Vanhemmuus on aikuisten välistä tiedon jakamista, vuorovaikutusta ja vastuun jakamista. Vanhemmuus on tunteiden ja tilanteiden jakamista, suhteessa oloa ja nuoren asioiden yhteistä kantamista. Parhaimmillaan vanhemmat ovat toisilleen luonnollisin tukipilari lasten asioissa. Sain uutta näkökulmaa ja ratkaisumalleja ongelmatilanteisiin, parisuhdeongelmista kohti jaettua vanhemmuutta lapsen paras huomioon ottaen Viitteet 1 Mykkänen-Hänninen 2009: 70, Pettilä & Yli-Marttila 1999: Castrén 2009: Koskela 2008:12. 5 Sinkkonen 2005:

8 6 Mykkänen-Hänninen 2009:65. 7 Koskela Pettilä & Yli-Marttila Pettilä & Yli-Marttila 1999: Sinkkonen Pettilä & Yli-Marttila 1999: Castrén 2009: Vidgren 1993: Väyrynen Rantanen 2004: Pylkkänen 1997: Vidgren Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Mykkänen-Hänninen 2009: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Pylkkänen 1997: Pylkkänen 1997: Sinkkonen 2005: Piha 2004: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Mäenpää & Poutiainen Mäenpää & Poutiainen Pettilä & Yli-Marttila 1999: Piha 2004: Pettilä & Yli-Marttila 1999: Mäenpää ja Salla Poutiainen 2009: Pettilä&Yli-Marttila 1999: Mykkänen-Hänninen 2009: Väyrynen neuvokeskus auttaa lapsiperheen erossa Helsingissä sijaitseva Neuvokeskus tarjoaa palveluja eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille sekä lapsille ja nuorille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut on toteutettu kumppanuusyhteistyönä kokoamalla järjestöjen kehittämiä eropalveluita saman katon alle. Neuvokeskus kouluttaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia sekä vapaaehtoistyöntekijöitä ja vertaistukijoita. Neuvokeskuksessa voi tehdä monipuolista vapaaehtoistyötä eroperheiden hyväksi. Neuvokeskus vaikuttaa yhteiskunnallisesti eroperheiden lasten aseman parantamiseksi. Lähdeluettelo Castren A.-M. (2009). Mitä erosta seuraa? Eron vaikutus perheen sosiaalisiin suhteisiin. Teoksessa: Kääriäinen A., Hämäläinen J. ja Pölkki P. (toim): Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto/Neuvo-projekti, ss Koskela, R. (2008). Ero lapsiperheessä. Miten tukea lasta ja vanhempia? Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto/Neuvo-projekti. 117

9 Mäenpää, M. & Poutiainen, S. (2009). Nuorten aikuisten kertomuksia lapsena koetusta vanhempien avioerosta ja siitä kuulemisesta. Teoksessa: Kääriäinen A., Hämäläinen J. ja Pölkki P. (toim): Ero, vanhemmuus ja tukeminen. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti, Mykkänen-Hänninen, R. (2009). Vanhemmuuden tukeminen vertaistuen avulla. Teoksessa: Erossa neuvon keksiin. Neuvo-projekti tukemassa eronneita vanhempia vuosina Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti, Neuvo-projekti tukemassa eronneita vanhempia vuosina Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Pettilä, U. ja Yli-Marttila, L. (1999) Eron vaiheet. Opas eroaville ja eroavien auttajille. Helsinki: Tietosanoma. Piha, J. (2004). Perheen merkitys. Teoksessa Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J., Kumpulainen, K. (toim): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Jyväskylä: Gummerus. Ss Pylkkänen, K. (1997). Nuoruus murroksen aikaa. Teoksessa:. Heiskanen Tarja ja Vallisaari Mirja (toim): Elämäntaidon ja selviytymisen kirja. Suomen mielenterveysseura: WSOY. Ss Rantanen, P. (2004). Nuoruusikä. Teoksessa Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J., Kumpulainen, K. (toim): Lasten- ja nuorisopsykiatria. Jyväskylä: Gummerus. Ss Sinkkonen, J. (2005). Elämäni poikana. Helsinki: WSOY Vanhemman opas (2011). Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti. Vidgren, A. (1993). Erokriisi. Teoksessa: Taskinen, Sirpa (toim) Itke vain sydämein. Tausta-aineistoa perheasioiden sovitteluun. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Raportteja 84. Gummerus Väyrynen, K. (2008). Lapsen tuska huoltoriidassa. Elämää vanhempien välissä. Psykologian ammatillinen lisensiaatintutkimus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 118

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Isän vanhemmuus eron jälkeen

Isän vanhemmuus eron jälkeen Isän vanhemmuus eron jälkeen Miestyön foorumi Työpajaesitys 31.5.-1.6.2011 Riitta Mykkänen-Hänninen Koulutuspäällikkö Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti Neuvokeskus-projekti 2010-2012 Yhden

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Lapsen eduksi, perheen parhaaksi 6.11.2008 Jyväskylä Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa, Väestöliitto Perheverkko toiminut 1998 alkaen Kohderyhmät:

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Vanhemmuuden tukeminen

Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin

Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin Mies ja ero eroahdistuksesta eteenpäin Erotyövastaava Jouni Linnankoski Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Mies ja ero Erokriisi tunne-elämän kriisinä

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015

Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi 3.11.2015 Vantaan sosiaali- ja terveystoimi Perhepalvelut Perheneuvolatoiminnan päällikkö Mirja Varis Taustaa Vantaalla avioliittolain mukaista perheasioiden

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies 15.8.2012 Perheasioiden yksikön palvelut Lastenvalvojat palvelevat espoolaisia perheitä isyyden selvittämistä

Lisätiedot