KOMISSION JÄSENEHDOKKAAN VASTAUKSET EUROOPAN PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Maroš Šefčovič Energiaunioni Komission varapuheenjohtaja

Transkriptio

1 FI KOMISSION JÄSENEHDOKKAAN VASTAUKSET EUROOPAN PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Maroš Šefčovič Energiaunioni Komission varapuheenjohtaja Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan kysymykset: 1. Komission jäsenen prioriteetit Mitkä ovat tärkeimmät prioriteettinne, joiden mukaisesti aiotte toimia energiaunionia koskevalla vastuualueellanne? Millä aikataululla aiotte toteuttaa nämä prioriteetit? Mitä erityisiä lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita aiotte esittää ja millä aikataululla? Euroopan energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka on yksi tulevan komission tärkeimmistä tavoitteista. Kohtuuhintaisen, varman ja kestävän energiahuollon turvaaminen kansalaisille, yrityksille ja koko Euroopalle on keskeisen tärkeää. Se edellyttää lainsäädännön, toimintapolitiikan ja rahoituksen erilaisten välineiden käyttöä talouden ja politiikan eri aloilla. Tätä varten tarvitaan hyvin koordinoitua toimintaa ja tiimityötä komission sisällä sekä heti alusta alkaen myös tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden ja kaikkien sidosryhmien kanssa, jotta asiasta voidaan saavuttaa mahdollisimman laaja yhteisymmärrys. Tämä tulee olemaan vaativa tehtävä, joka edellyttää kunnianhimoista ja yhdennettyä tavoitteenasettelua Euroopan energiapolitiikan parantamiseksi. Tärkeimpiä tekijöitä tässä toimintapolitiikassa ovat seuraavat: Energiavarmuuden ja solidaarisuuden on oltava energiaunionin ytimessä. Kehitystyö voidaan aloittaa komission toukokuussa 2014 esittämän Euroopan energiavarmuusstrategian pohjalta. Erityisesti on syytä jatkaa energialähteiden monipuolistamista ja sisämarkkinoiden täysimittaista hyödyntämistä sekä edistää järjestelmien yhdentämistä raja-alueilla ja energiatehokkuutta. Tärkeimpiä lähitulevaisuuden haasteita on toimitusvarmuuden turvaaminen seuraavien 3 12 kuukauden aikana ja erityisesti tulevana talvena, jos kaasutoimituksiin Venäjältä ja Ukrainasta tulee katkoja. Toimituskatkosten varalta on laadittava lyhyen aikavälin toimintasuunnitelma erityisesti riskialtteimpia jäsenvaltioita varten. Tätä edellyttää myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ja yhteisvastuu, jotka ovat Euroopan yhdentymisen kulmakiviä. Keskipitkän aikavälin toimenpiteisiin pitää sisällyttää kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen tarkistaminen. Tärkeä edellytys energiaunionin luomiselle ja yksi sen perustekijöistä on jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja yhteisvastuun lisääminen. Uuden komission on pohdittava, miten voitaisiin parhaiten yhdistää EU:n voimat neuvoteltaessa muiden maiden kanssa. Jotkut ovat ehdottaneet kaasun yhteisostoja jäsenvaltioiden välisten suurien hintaerojen tasaamiseksi. On tutkittava, miten Euroopan neuvotteluasemaa voitaisiin parantaa kilpailu- ja sisämarkkinasääntöjä ja kauppaoikeutta noudattaen. Lisäksi on tarpeen tehostaa yleisemminkin energiadiplomatiaa eri yhteyksissä, jotta voidaan lisätä yhdenmukaisuutta energia-alan keskeisimpien kumppanien kanssa sekä edistää sääntöpohjaista energiavarojen hallintaa Kansainvälisen energiajärjestön, G7:n, G20:n ja energiayhteisön puitteissa. Energiaunionista vastaavana varapuheenjohtajana pyrkisin hyvin tiiviiseen yhteistyöhön korkean edustajan, komission varapuheenjohtajan Federica Mogherinin - 1 -

2 sekä naapuruus- ja kehityspolitiikasta vastaavien työtovereideni kanssa. Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet muodostavat yhden energiaunionin keskeisistä osatekijöistä. Tässä on kyse paitsi ilmastopolitiikasta myös energiavarmuudesta, kilpailukyvystä ja kasvusta. Talous on voitava irrottaa hiilestä EU:n energia-alan etenemissuunnitelmassa 2050 asetetun pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, uusiutuvien energiavarojen osuuden lisäämistä ja energian kulutuksen vähentämistä. EU:n päästökauppajärjestelmän lujittaminen ja erityisesti markkinavakausvarannon käyttöönotto auttavat varmistamaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman pienin kustannuksin. Energiatehokkuutta on parannettava. Komission tuleva puheenjohtaja Juncker on tehnyt hyvin selväksi, miten tärkeänä hän pitää tätä kysymystä. Meidän on voitava kehittää uudenlaista ajattelua energiatehokkuudesta paitsi energiankulutuksen vähentämiseksi myös osana energiavarmuutta, innovoinnin edistäjänä ja merkittävänä työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin osana. Rakennusten osuus on 40 prosenttia energian loppukulutuksesta EU:ssa Nykyisen ikääntyvän rakennuskannan kunnostaminen tarjoaa valtavat mahdollisuudet vähentää energiankulutusta ja kotitalouksien kustannuksia. Tätä tavoitetta on tuettava luomalla sen toteutumiselle oikeat edellytykset, joihin sisältyy myös rahoituksen ja teknisten palvelujen saatavuuden helpottaminen. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa voidaan edistää merkittävästi vaikuttamalla liikenteeseen, jonka osuus energian loppukulutuksesta on 32 prosenttia. Huikeita mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto sekä liikennejärjestelmien ja liikenteenhallinnan tehostaminen. Hiilestä irtautumista ja riippuvuuden vähentämistä EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevista fossiilisista polttoaineista voidaan edistää tuottamalla Euroopassa entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Komissio aikoo esittää vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden täytäntöönpanon yhteydessä uusiutuvaa energiaa koskevia ehdotuksia, joissa määritellään esimerkiksi edellytykset valtiontuelle vuoden 2020 jälkeen, uusiutuvan energian hankkeiden täytäntöönpanoa koskevalle EU:n rahoitukselle sekä tutkimuksen ja kehittämisen edistämiselle. Tässä yhteydessä ei saa kuitenkaan unohtaa huolia, joita on esitetty uusiutuvien energialähteiden yhdistelmän eräiden osatekijöiden kestävyydestä: biopolttoaineet liikenteessä ja biomassa sähköntuotannossa. Euroopalla on uusiutuvan energian alalla maailmanlaajuinen johtoasema, ja uuden teknologian ja innovaatioiden avulla olemme onnistuneet luomaan uusia työpaikkoja. EU:n olisi oltava uusiutuvan energian alalla koko maailman kärjessä. Vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden osalta jo toteutetut ja vielä tulossa olevat toimet auttavat turvaamaan EU:lle johtoaseman tärkeissä ilmastonmuutosneuvotteluissa valmistauduttaessa ensi vuonna pidettävään Pariisin ilmastokokoukseen, jonka onnistumiseksi teemme kaikkemme. Yhtenä energiaunionin tärkeimmistä tavoitteista on pidettävä energian sisämarkkinoiden toteuttamista uuden komission virkakauden aikana. Tämä tarkoittaa ensinnäkin alalla jo annetun lainsäädännön täysimittaista täytäntöönpanoa. Kilpailun lisääntymisen pitäisi auttaa alentamaan yksityishenkilöiden ja yritysten kustannuksia, parantamaan kilpailukykyä ja edistämään työllisyyttä ja kasvua. Tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien tarpeet ja sosiaaliset näkökohdat. Energian sisämarkkinat on kuitenkin vietävä pitemmälle. Erityisesti alueellisen yhteistyön lisäämiseen on löydettävä uusi näkökulma. Tämä edellyttää sellaisen energiaverkon kehittämistä, joka mahdollistaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian hallinnan ja jakelun, siirtoverkoston parhaan mahdollisen käytön sekä tilanteen, jossa kotitalouksista voidaan tehdä aktiivisia osallistujia energiaverkossa sekä tarjonnan että kysynnän puolella ja jossa kuluttajahintoja ohjailevat markkinavoimat, jotka ottavat huomioon kaikki ulkoiset kustannukset. Energiaunionista vastaavana varapuheenjohtajana teen kaiken voitavani tukeakseni varapuheenjohtaja Kataista ja hoitaakseni oman osuuteni puheenjohtajaksi valitun Junckerin ilmoittamasta 300 miljardin euron työllisyys-, kasvu- ja investointipaketista. Se on yksi uuden komission tärkeimmistä aloitteista ja asia, johon energia- ja ilmastopolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi Komissio tekee kaiken voitavansa auttaakseen jäsenvaltioita selviytymään energiainfrastruktuurin kriittisistä puutteista helpottamalla energiavarmuusstrategiassa lueteltujen yhteistä etua koskevien hankkeiden mahdollisimman nopeaa toteuttamista. Energiainfrastruktuuria on modernisoitava ja laajennettava siten, että energia voi virrata vapaasti EU:ssa ja energiasaarekkeista päästään eroon. Tarvittavan rahoituksen saaminen hallituksilta, teollisuudelta ja kotitalouksilta tulee olemaan melkoinen haaste. Koska EU:n varat ovat hyvin rajoitetut, tarvitaan kiireellisesti innovatiivisia rahoitusmekanismeja, jotka edistäisivät julkisten ja yksityisten - 2 -

3 investointien hankkimista infrastruktuuriin, kuten energiaverkkoihin, ja uusiutuvaan energiaan sekä kannustaisivat kotitalouksia investoimaan energiatehokkuuteen. 2. Lainsäädäntöehdotusten laatu ja avoimuus Miten aiotte henkilökohtaisesti varmistaa lainsäädäntöehdotusten korkean laadun, (joko Teihin tai alaisuudessanne oleviin yksiköihin kohdistuvan) lobbaustoiminnan täyden avoimuuden ja kaikkien sidosryhmien yhdenmukaisen ja tasapuolisen kuulemisen, kun otetaan lisäksi huomioon perusteellisten vaikutustenarviointien tarve? Nykyinen vastuualueeni ja myös aikaisempi toimintani kansallisessa hallinnossa ovat opettaneet, miten ratkaiseva merkitys EU-lainsäädännön laadulla on niille, jotka vastaavat sen täytäntöönpanosta tai soveltamisesta. Mielestäni komissiolla on jo nyt käytössään hyvät välineet näyttöön perustuvaan poliittiseen päätöksentekoon. Sidosryhmien julkinen kuuleminen, tiivis yhteydenpito Euroopan parlamenttiin, muihin toimielimiin ja jäsenvaltioihin sekä avoimuus suhteessa kaikkiin näkemyksiin ja valmisteleviin ulkopuolisiin tutkimuksiin ovat tärkeitä tekijöitä tässä suhteessa. Lisäksi komission ehdotusten vaikutusten arviointi on parantunut huomattavasti, mikä auttaa parantamaan EU:n sääntelyn laatua. Kaikki nämä keinot ovat käytettävissä, ja niiden käyttöä on jatkettava ja kehitettävä. Varapuheenjohtajana varmistaisin, että tulokset analysoidaan perusteellisesti ja että kaikkia tahoja on kuultu lainsäädännön valmistelussa. Tämä on tärkeää aina kaikessa lainsäädännössä, mutta erityisesti, kun on kyse niinkin arkaluontoisesta, monitahoisesta ja vaikeasta kysymyksestä kuin joustavan energiaunionin ja tulevaisuuteen suuntautuvan ilmastonmuutospolitiikan kehittäminen. Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että komission yksiköiden ja komission jäsenten yhteistyö eri vastuualueiden välillä auttaa parantamaan EU-lainsäädännön laatua ja viestintää lainsäädännöstä. Tämä ei tietenkään koske vain uutta lainsäädäntöä vaan myös jo olemassa olevia säädöksiä, joiden osalta on myös tarpeen arvioida niiden toimivuutta sekä määritellä tarpeita ja mahdollisuuksia lainsäädännön soveltamisalan täsmentämiseen, sääntelytaakan keventämiseen tai säädösten yksinkertaistamiseen. Tässä suhteessa odotan paljon läheiseltä yhteistyöltä varapuheenjohtaja Timmermansin kanssa, josta minulla on kokemusta jo nykyisessä toimessani. Nykyisessä asemassani toimielinten välisistä suhteista ja hallinnosta vastaavana varapuheenjohtajana olen vastannut myös komission avoimuusaloitteesta ja olenkin syvästi vakuuttunut avoimuuden tärkeydestä. Olen sen vuoksi sitoutunut panemaan kaikilta osin täytäntöön puitesopimuksen laaja-alaiset säännökset Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista avoimuuden ja näiden kahden toimielimen välisen tiedonkulun osalta. Lisäksi olen edelleen täysin sitoutunut komission laajempiin pyrkimyksiin joihin olen myös osallistunut nykyisellä toimikaudellani lisätä avoimuutta suhteessa kansalaisiin ja varmistaa mahdollisimman laaja kuuleminen päätöksentekoprosessissa. Neuvottelin Euroopan parlamentin kanssa toimielinten välisen sopimuksen Euroopan parlamentin ja komission yhteisestä avoimuusrekisteristä vuosina 2010 ja 2011 sekä sen tarkistamisesta vuosina 2013 ja 2014, ja tuen täysin valitun puheenjohtajan poliittisissa suuntaviivoissaan esittämää uutta sitoutumista toimintamme läpinäkyvyyteen suhteessa sidosryhmiin ja edunvalvojiin sekä hänen aikomustaan ehdottaa pakollista rekisteriä, joka kattaisi kaikki kolme toimielintä. Lupaan julkistaa kaiken yhteydenpidon ja tapaamiset, joita minulla on eri ammattialojen organisaatioiden tai ammatinharjoittajien kanssa mistä tahansa EU:n politiikan laadintaan ja toteuttamiseen liittyvästä asiasta, ja varmistan, että henkilöstöni noudattaa komission henkilökuntaa sitovia eettisiä sääntöjä kanssakäymisessään edunvalvojien ja muiden sidosryhmien kanssa. 3. Koordinointi ja yhteistyö Miten aiotte hoitaa energiaunionista vastaavana varapuheenjohtaja koordinoinnin tiimiinne kuuluvien komission jäsenten ja niiden muiden varapuheenjohtajien kanssa, joiden politiikanalat vaikuttavat Teidän politiikanalaanne tai päinvastoin? Miten aiotte varmistaa tehostetun yhteistyön parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien kanssa? Energiaunioni koskee monia politiikan aloja: energiaa, ilmastotoimia, liikennettä, sisämarkkinoita, teollisuutta, yritystoimintaa ja pk-yrityksiä, ympäristöä, meriasioita ja kalastusta, aluepolitiikkaa, maataloutta ja maaseudun kehittämistä sekä tutkimusta, tiedettä ja innovointia. Energiaunionin toteuttaminen edellyttää lainsäädännön, toimintapolitiikan ja rahoituksen monien erilaisten välineiden käyttöä keskeisillä talouden aloilla ja useiden komission jäsenten ja varapuheenjohtajien - 3 -

4 työn yhteensovittamista, yhteistyötä rinnakkain työskentelyn sijasta sekä siiloutumisen välttämistä tai tarpeen mukaan siitä eroon pääsemistä. Annan myös täyden tukeni varapuheenjohtaja Kataiselle ja hänen työryhmälleen työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin valmistelutyössä, jonka tulokset esitellään uuden komission ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Energiaa koskevilla investoinneilla on suurta merkitystä tässä yhteydessä, oli sitten kyse verkoista, uusiutuvasta energiasta tai energiatehokkuudesta. Onnistunut yhteensovittaminen ja yhteistyö luo synergiaa ja helpottaa etenemistä monissa asioissa, kuten älykkään tietoteknologian käyttöönottoa siirto- ja jakeluverkoissa; kuluttajien aktiivista osallistumista markkinoilla; innovatiivisen teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä tutkimuksen avulla; älykästä verotuspolitiikkaa, jossa saastuttaja maksaa; ruoan ja polttoaineen tuotannon välisen vastakkainasettelun vaikutusten käsittelyä maatalousalalla sekä maatalouden roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa siten, että voidaan turvata elintarvikkeiden tuotanto maailman lisääntyvälle väestölle; tasavertaisten toimintaedellytysten turvaamista oikeudenmukaisilla kilpailusäännöillä; energia- ja ilmastotavoitteita tukevaa koheesiopolitiikkaa sekä lähentymistä muuhun maailmaan maailmalaajuisissa energia- ja ilmastokysymyksissä. Tämän vuoksi onkin selvää, että tehtävieni suorittaminen vaatii aktiivista yhteistyötä ja ryhmätyöskentelyä monien kollegion jäsenten ja heidän yksikköjensä kanssa. Tämä on ratkaisevan tärkeää tämän keskeisen strategisen hankkeen onnistumiselle. Olen vakuuttunut siitä, että kokemukseni ja hyvät yhteistyösuhteeni kaikkialla komissiossa nykyisellä toimikaudellani auttavat minua löytämään oikeat ratkaisut tavoitteen saavuttamiseksi. Viime vuodet olen ollut vastuussa toimielinten välisistä suhteista ja tässä tehtävässäni neuvottelin komission puolesta nykyisen puitesopimuksen Euroopan parlamentin kanssa. Sen vuoksi sitoudun edelleenkin varmistamaan rakentavan poliittisen vuoropuhelun Euroopan parlamentin ja sen valiokuntien kanssa avoimuuden, läpinäkyvyyden, keskinäisen luottamuksen, säännöllisen raportoinnin ja tietojenvaihdon pohjalta, jotta Euroopan parlamentti voi harjoittaa tehokasta demokraattista valvontaa. Komission tulevan puheenjohtajan tavoin olen kaikilta osin valmis lujittamaan komission sekä Euroopan parlamentin ja sen valiokuntien välistä erityissuhdetta puitesopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa erityisesti tiiviin ja läheisen yhteyden luomista ja ylläpitämistä vastuualueeni kahteen valiokuntaan (ITRE ja ENVI). Aion olla edelleenkin valmis osallistumaan pyydettäessä kaikkiin valiokuntien kokouksiin, jatkamaan säännöllistä ja suoraa tiedonvaihtoa parlamentin valiokuntien puheenjohtajien kanssa, olemaan käytettävissä kahdenvälisiin tapaamisiin ja suoriin keskusteluihin kaikkien valiokuntien jäsenten kanssa sekä antamaan tietoa nopeasti ja selkeästi ja ryhtymään tarvittaessa jatkotoimiin näissä tapaamisissa esiin tulleiden näkemysten johdosta. 4. Valvonta ja kansainväliset neuvottelut Mitä toimia aiotte toteuttaa edistääksenne asiasta vastaavien valiokuntien harjoittamaa lainsäädäntömenettelyjen ja muiden menettelyjen valvontaa (delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten laadinta mukaan lukien) ja niiden toteuttamisen seurantaa? Miten aiotte varmistaa, että asiasta vastaavat valiokunnat saavat asianmukaisesti tietoa kansainvälisistä sopimuksista vastuualueellanne, kun pidetään mielessä transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käydyistä neuvotteluista saatu kokemus? Miten aiotte varmistaa yhtenäisen EU:n kannan tulevissa kansainvälisissä ilmastohuippukokouksissa? Nykyisellä toimikaudellani vastasin muun muassa Lissabonin sopimuksen monien institutionaalisten osatekijöiden täytäntöönpanosta, jolloin tulin viettäneeksi paljon aikaa delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten parissa. Olen erittäin hyvin tietoinen siitä, että näissä asioissa on esiintynyt viime vuosina toimielinten välillä erilaisia ja eroavia näkemyksiä. Tämä on tärkeä kysymys kaikille toimielimille. On selvää, että ratkaisujen on oltava yhteensopivia perussopimusten kanssa sekä mahdollistettava entistä parempi omistajuus ja avoimuus. Kokemukseni perusteella katson, että tällaisia ratkaisuja olisi sovellettava horisontaalisesti toimielinten välisellä tasolla, sillä ne koskevat kaikkia asia-alueita ja ovat luonteeltaan interinstitutionaalisia. Kollegani Frans Timmermans on tässä suhteessa merkittävässä asemassa. Omaan vastuualueeseeni kuuluvissa asioissa aion tietysti varmistaa, että komissio noudattaa sitoumuksiaan, jotka se on antanut delegoituja säädöksiä koskevan yhteisymmärryksen ja parlamentin kanssa tehdyn puitesopimuksen, jonka neuvottelin komission puolesta, yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi lupaus toteuttaa asianmukaiset ja avoimet asiantuntijatason kuulemiset delegoituja säädöksiä valmisteltaessa tai lupaus varmistaa, että parlamentti ja jäsenvaltiot saavat - 4 -

5 kaikki tarvittavat asiaa koskevat tiedot. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös niiden puitesopimuksen määräysten noudattamista, jotka koskevat parlamentin asiantuntijoiden osallistumista asiantuntijaryhmien kokouksiin. Täytäntöönpanosäädösten osalta on olemassa asetuksella (EU) N:o 182/2011 vahvistetut selkeät ja kattavat oikeudelliset puitteet, ja avoimuus varmistetaan komitologiarekisterillä. EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon osalta on noudatettava kulloisenkin lainsäädännön mukaisia raportointivelvollisuuksia ja komission on tarvittaessa vastattava myös muihin kuin näiden velvollisuuksien soveltamisalaan koskeviin tietopyyntöihin ja huolehdittava raportoinnista parlamentin jäsenille osana säännöllistä vuoropuheluamme. EU:n säännöstön täytäntöönpano ja soveltamisen valvonta on ratkaisevan tärkeä keino saada EU:n politiikat toimimaan käytännössä ja hyödyttämään kaikkia. Olen valmis tekemään säännöllisesti selkoa ITRE- tai ENVI-valiokunnassa tai muissa asianmukaisissa yhteyksissä niiden kansainvälisten neuvottelujen etenemisestä, joita käydään omilla vastuualueillani tai yhteistyössä muiden kansainvälisiä suhteita käsittelevien komission jäsenten kanssa. Myös nykyisellä toimikaudellani olen pitänyt tärkeänä avointa vuoropuhelua parlamentin valiokuntien kanssa ja mielelläni kuulen valiokuntien näkemyksiä sekä kansainvälisistä että muista asioista ja otan opikseni parlamentin saavutuksista kansainvälisessä yhteydenpidossa. On sanomattakin selvää, että puitesopimus on yhteistyömme perusta. Kansainvälisissä neuvotteluissa EU:lla on eniten painoarvoa, jos sillä on niissä yhteinen linja, jota neuvottelukumppanit eivät voi heikentää hyödyntämällä jäsenvaltioiden välisiä erimielisyyksiä. Tämä pätee erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikassa. Sen vuoksi katson olevan ensiarvoisen tärkeää varmistaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden johdonmukaiset yhteiset kannat ulkoasioissa sekä kaikissa ilmasto- ja energiakysymyksissä niihin liittyvä huomattava yhteisvaikutus huomioon ottaen. Energia-alalla on jo olemassa esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista, joissa EU on osapuolena. Toivon näkeväni enemmänkin niitä tulevaisuudessa, sillä se on erittäin tarpeen, jos haluamme EU:n esiintyvän yhtenäisenä energiantoimitustemme turvaamiseksi ja energiajärjestelmiemme kestävän siirtymän sekä myös energiateknologiamme ja standardien viennin edistämiseksi. Tässäkin asiassa noudatan tietysti kaikilta osin perussopimusten ja puitesopimuksen asiaa koskevia määräyksiä. Kansainvälisissä neuvotteluissa EU onnistui yhtenäisenä unionina toimimalla saamaan Durbanissa aikaan läpimurtopäätöksen uuden, kaikkiin sovellettavan maailmanlaajuisen sopimuksen tekemisestä vuonna EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on runsaasti kokemusta "sekamuotoisten" sopimusten neuvottelemisesta, myös ilmastonmuutosasioissa ja muiden monenvälisten ympäristösopimusten tapauksessa, ja koordinointi EU:n sisällä on toimivaa ja avointa. Mielestäni on välttämätöntä varmistaa, että jokainen jäsenvaltio tuntee vuoden 2015 sopimuksen omakseen ennen kuin se hyväksytään ja allekirjoitetaan. Vain tällä tavoin voimme varmistaa, että jäsenvaltiot ratifioivat tämän oikeudellisesti sitovan sopimuksen (siten että se voi tulla voimaan jo ennen vuotta 2020) ja panevat sitoumuksemme tosiasiallisesti täytäntöön. Yhtenäinen eurooppalainen rintama ilmastoasioissa edellyttää vankkaa tukea myös parlamentilta ja tiivistä yhteistyötä toimielinten välillä. Uuden maailmanlaajuisen sitovan ilmastosopimuksen ratifiointi ja täytäntöönpano vaatii parlamentin hyväksynnän. Huolehdin yhdessä energia-asioista ja ilmastotoimista vastaavan komission jäsenen kanssa siitä, että parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot neuvottelujen edistymisestä. Keskustelen mielelläni parlamentin kanssa valmistelusta ja tuloksista, sekä ennen Liman ja Pariisin kokouksia että niiden jälkeen. Haluan myös jatkaa parlamentin valtuuskunnan kutsumista tärkeisiin neuvotteluihin, joiden edistymisestä raportoin päivittäin. Ydinalalla Euratom on osapuolena kaikissa tärkeimmissä kansainvälisissä yleissopimuksissa, joita on tehty Kansainvälisen atomienergiajärjestön puitteissa, sekä liittynyt moniin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin ydinalan yhteistyötä koskeviin sopimuksiin. Olen tietoinen siitä, että Euroopan parlamentin kanssa on sovittu toimintatavoista, ja sen mukaisesti aion tiedottaa jatkossakin asiaa käsitteleville parlamentin valiokunnille kaikista Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla neuvoteltavista kansainvälisistä sopimuksista