Kysymyksiä ja vastauksia hiilidioksidin geologista varastointia koskevasta direktiiviehdotuksesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymyksiä ja vastauksia hiilidioksidin geologista varastointia koskevasta direktiiviehdotuksesta"

Transkriptio

1 MEMO/08/36 Bryssel 23. tammikuuta 2008 Kysymyksiä ja vastauksia hiilidioksidin geologista varastointia koskevasta direktiiviehdotuksesta 1) Mitä tarkoitetaan hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla? Hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla tarkoitetaan sarjaa teknologisia prosesseja, joihin kuuluvat hiilidioksidin talteenotto teollisuuden päästämistä kaasuista sekä sen siirtäminen ja injektointi geologisiin muodostumiin. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (carbon capture and storage; CCS) tärkein sovellus on fossiilisiin polttoaineisiin, lähinnä hiileen ja kaasuun, perustuvan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muilla suuria hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla teollisuudenaloilla, kuten sementtiteollisuudessa, öljyn- ja kaasunjalostuksessa, rauta- ja terästeollisuudessa, petrokemian teollisuudessa ja muilla aloilla. Talteenoton jälkeen hiilidioksidi siirretään sopivaan geologiseen muodostumaan, johon se injektoidaan. Tarkoituksena on hiilidioksidin pitkäikäinen eristys ilmakehästä. Geologisen varastoinnin lisäksi on olemassa myös muita varastointivaihtoehtoja, kuten varastointi vesipatsaaseen tai mineraaliesiintymiin. Vesipatsaaseen varastoinnin katsotaan aiheuttavan suuria ympäristöriskejä, ja hiilidioksidin geologista varastointia koskevassa komission direktiiviehdotuksessa se kielletäänkin EU:n alueella. Varastointia mineraaliesiintymiin tutkitaan parhaillaan. Alan kehitystä tullaan tarkkailemaan. 2) Kuinka geologinen varastointi toimii? Hiilidioksidin eristämiseksi hyvin valittuihin geologisiin muodostumiin voidaan käyttää neljää keskeistä mekanismia. Ensimmäinen ovat rakenteelliset loukut, joilla tarkoitetaan läpäisemätöntä peitteenä olevaa kivilajiyksikköä, joka jo alusta alkaen estää hiilidioksidin karkaamisen. Toinen on jäännöshiilidioksidin loukkuuntuminen, jossa hiilidioksidi työntyy kapillaarivoimien ansiosta kivimuodostuman huokostiloihin. Tämä kehittyy noin 10 vuoden ajan injektoinnista. Kolmas ovat liukoisuuteen perustuvat loukut, joissa hiilidioksidi liukenee geologisessa muodostumassa olevaan veteen ja painuu muodostuman pohjalle, koska veteen liuennut hiilidioksidi on tavallista vettä painavampaa. Prosessi on voimakkain vuotta injektoinnista. Neljäs mekanismi on mineraaliloukkuuntuminen, jossa liuennut hiilidioksidi reagoi kemiallisesti muodostuman kivilajin kanssa ja muodostaa mineraaleja. 3) Miksi hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on tarpeellista? Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ovat pitkällä aikavälillä kaikkien kestävimpiä ratkaisuja sekä energiavarmuuden että ilmaston kannalta. EU:n ja koko maailman hiilidioksidipäästöjä ei voida kuitenkaan puolittaa vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjen vähentämiseksi ei käytetä myös muita vaihtoehtoja, kuten hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

2 Oikea-aikainen toiminta on olennaisen tärkeää. Arviolta kolmannes Euroopassa sijaitsevista hiilikäyttöisistä voimalaitoksista korvataan uusilla laitoksilla seuraavien 10 vuoden aikana. Kansainvälisellä tasolla Kiinan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Meksikon energiankulutus johtaa merkittävään maailmanlaajuisen kysynnän lisääntymiseen, joka todennäköisesti tyydytetään suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla. On kiireellisesti luotava valmiudet huolehtia näistä mahdollisesti erittäin huomattavista päästöistä. 4) Onko hiilidioksidin talteenotto ja varastointi teknisesti riittävän toteuttamisvalmis? Hiilidioksidin talteenoton, siirron ja varastoinnin toimivuus on kukin osoitettu erikseen, mutta niiden yhdistäminen täydelliseksi CCS-prosessiksi ja kustannusten alentaminen on edelleen haasteellista. Suurimmat hiilidioksidin varastointihankkeet, joissa on mukana eurooppalaisia yrityksiä, ovat Sleipner-hanke 1 Pohjanmerellä (Statoil) ja In Salah-hanke 2 Algeriassa (Statoil, BP and Sonatrach). Molemmissa hankkeissa on kyse hiilidioksidin erottamisesta maakaasusta tämä prosessi on toteutettava ennen kuin kaasu voidaan myydä ja sen varastoinnista maanalaisiin geologisiin muodostumiin. Sleipner-hankkeen käynnistämisen takana on Norjassa käyttöön otettu hiilidioksidivero, joka on huomattavasti korkeampi kuin kustannukset, jotka aiheutuvat hiilidioksiditonnin varastoinnista Sleipnerin geologiseen muodostumaan. In Salah-hankkeen taustalla on BP:n sisäinen hiilidioksidikauppajärjestelmä. Muista käynnissä olevista demonstrointihankkeista voidaan mainita Vattenfallin Schwartze Pumpe -hanke 3 Saksassa, joka on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2008 puolivälissä, sekä Totalin CCS-hanke Lacqin alueella Ranskassa. Fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia käsittelevä eurooppalainen teknologiayhteisö (ETP-ZEP), joka on komission tukema sidosryhmien aloite, on määritellyt noin 15 täysimittaista demonstrointihanketta, jotka voitaisiin käynnistää heti kun tarvittavat taloudelliset puitteet on luotu. 5) Kuinka paljon hiilidioksidin talteenotto ja varastointi maksaa? Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kustannukset koostuvat toisaalta hiilidioksidin talteenottoon, siirtoon ja varastointiin tarvittaviin laitteistoihin tehtävistä kiinteistä investoinneista ja toisaalta kustannuksista, jotka aiheutuvat näiden laitteistojen varsinaisesta käytöstä hiilidioksidin varastointiin tähän sisältyy muun muassa hiilidioksidin talteenottoon, siirtoon ja injektointiin tarvittava energiamäärä. Nykyisin teknologian hinnoin alkuvaiheen investointikustannukset ovat noin prosenttia (eli useita satoja miljoonia euroja laitosta kohden) korkeammat kuin tavanomaisissa laitoksissa, ja käyttökustannukset ovat nykyisin prosenttia korkeammat kuin hiilikäyttöisissä voimalaitoksissa, joita ei ole varustettu CCS:llä. Näiden kustannusten odotetaan laskevan huomattavasti, kun teknologian toimivuus osoitetaan kaupallisessa mittakaavassa. 6) Milloin menetelmä tulee laajasti käyttöön? Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin yleistyminen riippuu hiilidioksidin ja teknologian hinnoista. Jos CCS:n avulla vältetyn hiilidioksiditonnin hinta on alhaisempi kuin hiilidioksidin hinta, CCS alkaa yleistyä. Vaikka molemmat näistä hinnoista ovat edelleen hyvin epävakaita, EU:n ilmasto- ja energiapaketti auttaa jossain määrin vakiinnuttamaan niitä

3 Talteen otettu, siirretty ja turvallisesti varastoitu hiilidioksidi katsotaan EU:n päästökauppajärjestelmässä sellaiseksi, josta ei ole muodostunut päästöjä. Järjestelmän uudistamisen siten, että päästökaupan piiriin kuuluvat alat hoitavat oman osuutensa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennystavoitteen saavuttamisesta, pitäisi taata riittävän korkea ja vakaa hiilidioksidin hinta. Kestävän sähköntuotannon varhaisvaiheen demonstroinnin tukemista koskevassa tiedonannossa komissio sitoutuu tukemaan CCS:n varhaista ja tuloksellista demonstrointia ja peräänkuluttaa nopeita ja rohkeita aloitteita teollisuuden ja viranomaisten taholta. Demonstroinnin tavoitteena on saada kokemuksia prosessin eri osien käytännön integroinnista kaupallisessa mittakaavassa. CCS:n mahdollistavaa oikeudellista kehystä sovelletaan demonstrointihankkeisiin ja kaikkiin muihin tuleviin CCS-hankkeisiin. Kun demonstrointihankkeet saadaan käyntiin, teknologian hinnan pitäisi laskea huomattavasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hiilidioksidin geologista varastointia koskevaan direktiiviehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa esitettyjen komission ennusteiden mukaan CCS:n käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa alkaa todennäköisesti vuoden 2020 tietämillä ja kasvaa huomattavasti tämän jälkeen. 7) Kuka vastaa kustannuksista? CCS:n mahdollistamista koskeva ehdotus ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia niiden lisäksi, jotka aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennystavoitteen toteuttamisesta. Kun CCS-teknologia kypsyy, yksittäiset toiminnanharjoittajat voivat itse päättää, aiheuttavatko ne päästöjä ja maksavat vastaavista päästöoikeuksista vai käyttävätkö ne CCS:ää päästöjensä ja päästökauppajärjestelmään liittyvien vastattaviensa vähentämiseen. Se, kuinka paljon toiminnanharjoittaja joutuu enimmillään maksamaan, riippuu suurelta osin hiilidioksidin hinnasta: CCS otetaan käyttöön vain, jos vältetyn hiilidioksiditonnin kustannukset ovat alhaisemmat kuin hiilidioksidin hinta. Tällä tavoin hiilidioksidipäästöjen ilmastokustannukset otetaan huomioon hiilidioksidin hinnassa. Kyseisten markkinoiden olosuhteista riippuen toiminnanharjoittajat voivat siirtää osan hiilidioksidin kustannuksista kuluttajahintoihin. (Ks. taakanjakoa ja uudistettua päästökauppajärjestelmää koskevat tiedotteet.) CCS-demonstrointihankkeet tarvitsevat alkuvaiheessa lisärahoitusta hiilidioksidimarkkinoiden tarjoamien kannustimien lisäksi, koska teknologian kustannukset ovat tällä hetkellä huomattavasti hiilidioksidin hintaa korkeammat. Tämän lisärahoituksen houkuttelemiseksi teollisuuden päättäväinen taloudellinen sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää, ja myös jäsenvaltioiden tukitoimilla on todennäköisesti tärkeä merkitys. Kun otetaan huomioon CCS:n varhaisen demonstroinnin merkitys sähköntuotannossa ja koska useat tällaiset hankkeet saattavat tarvita julkista rahoitusta, komissio on valmis suhtautumaan myönteisesti valtiontuen käyttöön niiden lisäkustannusten kattamiseksi, jotka liittyvät CCS:n demonstrointiin sähkötuotantohankkeissa. Tämä sitoumus käy ilmi ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevista tarkistetuista suuntaviivoista, jotka on hyväksytty osana pakettia. 8) Tehdäänkö hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista pakollista? Ei tässä vaiheessa. Komission ehdotus mahdollistaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin luomalla puitteet ympäristöriskien hallinnalle ja poistamalla esteet voimassa olevasta lainsäädännöstä. Se, otetaanko CCS käytännössä käyttöön, riippuu hiilidioksidin hinnasta ja teknologian kustannuksista. Kukin toiminnanharjoittaja itse päättää, onko CCS:n käyttö taloudellisesti järkevää. 3

4 Direktiiviehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan seurauksia, joita olisi CCS:n tekemisestä pakolliseksi. Vaikka CCS:n käyttö olisikin tällöin laajempaa varhaisvaiheessa, se aiheuttaisi huomattavia kustannuksia eikä tuottaisi selkeitä etuja sen enempää teknologian kehittämisen nopeuttamisen kuin ilmanlaadun parantamisen suhteen, eikä se myöskään edistäisi CCS:n varhaisempaa käyttöönottoa EU:n ulkopuolisissa maissa. CCS:n tekeminen pakolliseksi olisi myös ristiriidassa EU:n päästökauppajärjestelmän markkinapohjaisen lähestymistavan kanssa. Lisäksi sellaisen teknologian tekeminen pakolliseksi, jonka toimivuutta ei ole vielä osoitettu kaupallisessa mittakaavassa, aiheuttaa riskejä, joita ei voida tällä hetkellä perustella. Tilanne voi kuitenkin muuttua. CCS:n käyttöönotto on välttämätöntä, jotta vuotta 2020 pidemmälle ulottuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet voidaan saavuttaa, ja vuoteen 2015 mennessä myös teknologiavaihtoehdot selkiytyvät. Jos siis CCS:n kaupallinen käyttöönotto on hidasta, poliittisten päättäjien on harkittava uudelleen CCS-teknologian tekemistä pakolliseksi. 9) Kuinka CCS otetaan huomioon EU:n päästökauppajärjestelmässä? Päästökauppajärjestelmä muodostaa tärkeimmän kannustimen CCS:n käytölle. EU:n oikeudellisen kehyksen mukaisesti talteen otettua ja turvallisesti varastoitua hiilidioksidia pidetään päästökauppajärjestelmässä sellaisena, josta ei ole muodostunut päästöjä. Päästökauppajärjestelmän toisessa vaiheessa ( ) CCS-laitokset voidaan ottaa huomioon. Päästökauppadirektiivin muuttamista koskevan ehdotuksen mukaan järjestelmän kolmannessa vaiheessa (vuodesta 2013 eteenpäin) talteenotto-, siirto- ja varastointilaitteistot sisällytetään nimenomaisesti päästökauppadirektiivin liitteeseen I. 10) Kuinka suuri on CCS:n vaikutus EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen? Tarkka vaikutus riippuu CCS:n käyttöönoton laajuudesta. Direktiiviehdotukseen liittyvää vaikutustenarviointia varten tehdyt ennusteet osoittavat, että kun oletuksena on kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähennys vuoteen 2020 mennessä ja tämän jälkeen huomattava edistyminen kohti vuosisadan puoliväliin asetettua tavoitetta vuoteen 2030 mennessä, päästökauppajärjestelmän piiriin otetun CCS:n avulla voitaisiin vuonna 2020 ottaa talteen 7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, ja määrä nousisi noin 160 miljoonaan tonniin vuonna Vältetyt hiilidioksidipäästöt muodostaisivat vuonna 2030 noin 15 prosenttia Euroopalta vaaditusta päästönvähennyksestä 4. Mahdollista maailmanlaajuista vaikutusta koskevat arviot ovat samansuuntaisia eli noin 14 prosenttia vuonna ) Minkä tyyppisiä paikkoja varastointiin valitaan ja miten? Hiilidioksidin geologiseen varastointiin voidaan käyttää pääasiassa kahdenlaisia geologisia muodostumia: käytöstä poistettuja öljy- ja kaasukenttiä sekä suolaisia pohjavesiesiintymiä (pohjavesiesiintymät, joiden suolapitoisuus on niin korkea, ettei niitä voi käyttää juoma- tai kasteluvetenä). Paikan valinta on olennaisen tärkeä vaihe varastointihankkeen suunnittelussa. Jäsenvaltioilla on oikeus määrittää, mitä niiden alueeseen kuuluvia alueita voidaan käyttää hiilidioksidin varastointiin. Jos tarvittavien tietojen hankkiminen edellyttää tutkimuksia, tutkimusluvat on myönnettävä syrjimättömin perustein; lupien on oltava voimassa kaksi vuotta, ja ne on voitava uusia. 4 5 Hiilidioksidin geologista varastointia koskevaan direktiiviehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi (SEC(2008)XXX). Tiedonantoon Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen (KOM(2007) 2) liittyvä vaikutustenarviointi (SEC(2007) 8). 4

5 Mahdollisesta varastointipaikasta on tehtävä yksityiskohtainen analyysi ehdotuksen liitteessä I esitettyjen perusteiden mukaisesti. Tähän sisältyy mallinnus hiilidioksidin odotetusta käyttäytymisestä injektoinnin jälkeen. Paikkaa voidaan käyttää ainoastaan, jos tämä analyysi osoittaa, että ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ei esiinny merkittävää vuotoriskiä ja että merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia ei todennäköisesti synny. Mahdollisen toiminnanharjoittajan on tehtävä paikan alustava analyysi ja toimitettava sitä koskevat asiakirjat jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle lupahakemuksen yhteydessä. Toimivaltainen viranomainen tarkastaa tiedot, ja jos se katsoo, että ehdot on täytetty, antaa lupapäätösluonnoksen. Alkuvaiheen varastointihankkeiden osalta ehdotukseen sisältyy vielä suojatoimenpide: jotta voidaan varmistaa direktiivin yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla EU:ssa ja lisätä yleisön luottamusta hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, komissio voi tarkastaa lupaluonnokset teknisistä asiantuntijoista koostuvan tiedelautakunnan avustuksella. Komission lausunto julkaistaan, mutta lopullisen lupapäätöksen tekemisestä vastaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kansallinen toimivaltainen viranomainen. 12) Sallitaanko varastointi EU:n ulkopuolella? Ehdotetulla direktiivillä voidaan säännellä varastointia ainoastaan Euroopan unionissa (ja Euroopan talousalueella, jos direktiivi saatetaan osaksi ETA-sopimusta, kuten komissio olettaa tapahtuvan). Näillä alueilla varastoituja päästöjä pidetään ehdotetun direktiivin mukaan sellaisina, että ne eivät ole aiheuttaneet päästökauppajärjestelmään kuuluvia päästöjä. Hiilidioksidin varastointia EU:n ulkopuolelle ei kielletä, mutta tällä tavoin varastoituja päästöjä ei oteta huomioon päästökauppajärjestelmässä, joten tällainen hiilidioksidin varastointi ei olisi järkevää. 13) Kuinka suuri on vuotojen riski? Mitä tapahtuu, jos varastointipaikasta vuotaa hiilidioksidia? Vuotoriski riippuu suuressa määrin paikasta. IPCC:n CCS:ää koskevassa erityisraportissa todetaan: havainnot osoittavat, että varastoidun hiilidioksidin pysyvyys hyvin valituissa ja hoidetuissa geologisissa varastoissa on erittäin todennäköisesti yli 99 prosenttia 100 vuoden aikana ja todennäköisesti yli 99 prosenttia 1000 vuoden aikana. 6 Avainkysymys on varastointipaikkojen asianmukainen valinta ja hoito. Varastointipaikan valintaa koskevilla vaatimuksilla pyritään varmistamaan, että valituksi tulee ainoastaan sellaisia paikkoja, joissa vuotoriski on minimaalinen. Lisäksi komission riippumattoman tiedelautakunnan avustamana tekemä lupapäätösluonnosten tarkastus lisää luottamusta siihen, että vaatimuksia sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Toiminnanharjoittajan on laadittava seurantasuunnitelma sen varmistamiseksi, että injektoitu hiilidioksidi käyttäytyy odotetulla tavalla. Jos paikan valinnan yhteydessä toteutetuista varotoimenpiteistä huolimatta varasto vuotaa, on toteutettava toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja varastointipaikan palauttamiseksi turvalliseen tilaan. Vuotanutta hiilidioksidia vastaavat päästöoikeudet on palautettava. Tällä kompensoidaan se, että varastoidut päästöt on katsottu päästökauppajärjestelmässä päästöiksi, jotka eivät ole aiheutuneet niiden lähteessä. Vuototapauksessa sovelletaan myös ympäristövastuudirektiivin 7 vaatimuksia paikallisten vahinkojen korjaamisesta. 6 7 IPCC:n erityisraportti (ks. alaviite 1), s. 14. Direktiivi 2004/35/EY. 5

6 14) Kuka vastaa hiilidioksidin varastointipaikkojen tarkastamisesta? Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava tarkastusten suorittaminen sen todentamiseksi, että ehdotetun direktiivin vaatimuksia noudatetaan. Säännöllisiä tarkastuksia on suoritettava vähintään kerran vuodessa, ja niihin on sisällyttävä injektointi- ja seurantalaitteistojen tarkastus sekä varastointikompleksin kaikkien ympäristövaikutusten tarkastus. Niiden ohella on suoritettava lisätarkastuksia, jos on saatu ilmoitus vuodosta, jos toiminnanharjoittajan toimivaltaiselle viranomaiselle toimittamasta vuosikertomuksesta käy ilmi, ettei laitos ole ehdotetun direktiivin mukainen, tai jos esiin on tullut muita huolenaiheita. 15) Kuinka vastuu varastointipaikasta varmistetaan pitkällä aikavälillä? Geologinen varastointi kestää huomattavasti keskimääräisen taloudellisen toimijan elinkaarta pidempään. Tarvitaan järjestelyt, joilla varmistetaan varastointipaikkojen hoito pitkällä aikavälillä. Ehdotuksen mukaan varastointipaikat siirretään ennen pitkää jäsenvaltioiden hallintaan. Aiheuttamisperiaate kuitenkin edellyttää, että toiminnanharjoittaja pysyy vastuussa varastointipaikasta niin kauan kuin siihen liittyy merkittävä vuotoriski. Tarvitaan myös sääntöjä sen varmistamiseksi, ettei jäsenvaltioiden erilaisista lähestymistavoista aiheudu kilpailun vääristymiä. Ehdotetun direktiivin mukaan vastuu varastointipaikasta siirretään valtiolle, kun kaikki saatavilla oleva näyttö osoittaa, että varastoitu hiilidioksidi pysyy täysin eristettynä määräämättömään tulevaisuuteen. Koska tämä on toinen keskeinen päätös varastointipaikan elinkaaren aikana (ensimmäinen on luvan antaminen paikan käyttöön), komission ehdotetaan tarkastavan myös nämä päätökset. Lisätietoja: Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia käsittelevä komission internetsivu: Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva erityisraportti: 6

Hiilidioksidin talteenoton javarastoinnin. turvallisuuden varmistaminen Euroopassa. Ilmastotekoja

Hiilidioksidin talteenoton javarastoinnin. turvallisuuden varmistaminen Euroopassa. Ilmastotekoja Hiilidioksidin talteenoton javarastoinnin turvallisuuden varmistaminen Euroopassa Ilmastotekoja Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on uusi teknologia, joka parantaa huomattavasti mahdollisuuksia

Lisätiedot

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa CCS-seminaari, Espoo, 11.11.2010 Tutkija Sebastian Teir, VTT 2 CCS Suomi -tutkimusprojekti (1/2008-2/2011) Tavoitteena on luoda

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0015(COD) 15.9.2008 LAUSUNTO teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.4.2016 COM(2016) 183 final 2016/0094 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ICAO:n elinten laatimaan kansainvälisestä ilmailusta aiheutuvia

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2006) 1723 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Komission tiedonanto: Kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista: tavoitteena hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

CCS:n rooli päästökaupassa

CCS:n rooli päästökaupassa CCS:n rooli päästökaupassa CCS-seminaari, 28.10.2009 Hanasaari, Espoo Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Päästökaupparyhmä Energiamarkkinavirasto Hiilidioksidin talteenoton vaiheet Laitos talteenotto siirto

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 19/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivien 85/337/ETY

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivien 85/337/ETY

Lisätiedot

Hiilidioksidin varastointi

Hiilidioksidin varastointi Hiilidioksidin varastointi Sebastian Teir VTT CCS-seminaari, Hanasaari, 28.10.2009 Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Kuljetus laivoilla varastointiterminaaliin Kuljetus putkella välivarastoon

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 2013/2079(INI) 6.9.2013 MIETINTÖLUONNOS täytäntöönpanokertomuksesta 2013: Hiilidioksidin talteenotto-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2015 (OR. en) 14381/15 ADD 2 SAATE Lähettäjä: CLIMA 138 ENV 723 ENER 401 IND 187 TRANS 378 COMPET 536 MI 745 AGRI 612 ECOFIN 913 Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta 9.2.2017 A8-0003/151 151 Johdanto osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010) Asia: Ruotsin Riksdagenin lausunto perusteluineen muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2012 COM(2012) 416 final 2012/0202 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 29. tammikuuta 2008 (01.02) (OR. en) 5835/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0015 (COD)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 29. tammikuuta 2008 (01.02) (OR. en) 5835/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0015 (COD) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. tammikuuta 008 (01.0) (OR. en) 5835/08 Toimielinten välinen asia: 008/0015 (COD) ENV 48 ENER 7 IND 9 CODEC 103 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Päivä: 8. tammikuuta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.10.2014 COM(2014) 653 final 2014/0302 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. tammikuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 5543/17 LIMITE EHDOTUS Lähettäjä: CORLX 34 CFSP/PESC 52 RELEX 45 COAFR 25 COARM 12 FIN 36 Euroopan

Lisätiedot

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0201 (COD) 14060/1/14 REV 1 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto ENV 816 COMPET

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 199 final 2017/0088 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2016 COM(2016) 407 final 2016/0189 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XIX (Kuluttajansuoja)

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen P5_TA(2004)0082 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Euroopan parlamentin päätöslauselma ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.12.2016 COM(2016) 779 final 2016/0385 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan OECD:n järjestelyn osallistujien työryhmässä esitettävästä markkinaviitearvoihin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 145 final 2017/0065 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta yhteistyöstä muilla kuin neljän vapauden

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2017 (OR. en) 5896/17 AGRILEG 26 VETER 10 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 1. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D049061/02 Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.3.2017 COM(2017) 146 final 2017/0066 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31, joka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen XX (Ympäristö) muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen XX (Ympäristö) muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.3.2017 COM(2017) 111 final 2017/0047 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen XX (Ympäristö)

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 18.7.2008 2008/0013(COD) TARKISTUKSET 824-827 Mietintöluonnos Avril Doyle (PE407.778v01-00) ehdotuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.8.2012 COM(2012) 439 final 2012/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tehostetun yhteistyön yleistä kehystä koskevan Euroopan unionin ja Euroopan lennonvarmistusjärjestön välisen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 2010/0059(COD) 2.7.2010 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN

PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 290 final 2014/0151 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.6.2016 COM(2016) 395 final 2016/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.5.2013 COM(2013) 307 final 2013/0159 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS moottoripyörien hyväksyntää melun osalta koskevista yhdenmukaisista vaatimuksista annetun Yhdistyneiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Tarja Virkkunen VALTIONEUVOSTON ASETUS PÄÄSTÖKAUPASTA JOHTUVIEN EPÄSUORIEN KUSTANNUSTEN KOMPEN- SOINNISTA

Tarja Virkkunen VALTIONEUVOSTON ASETUS PÄÄSTÖKAUPASTA JOHTUVIEN EPÄSUORIEN KUSTANNUSTEN KOMPEN- SOINNISTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Ylitarkastaja Muistio Tarja Virkkunen 18.5.2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS PÄÄSTÖKAUPASTA JOHTUVIEN EPÄSUORIEN KUSTANNUSTEN KOMPEN- SOINNISTA YLEISPERUSTELUT 1.1 Nykytila Päästökauppa

Lisätiedot

Tietosuoja KERÄÄTKÖ TALLENNATKO KÄYTÄTKÖ HENKILÖTIETOJA? Mitä henkilötiedot ovat? Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta.

Tietosuoja KERÄÄTKÖ TALLENNATKO KÄYTÄTKÖ HENKILÖTIETOJA? Mitä henkilötiedot ovat? Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta. 0100101000011010100010001010110101101111000101000 00101000011010100010001010110101101111000101 Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta Tietosuoja 01001001010000110101000100010101101011011110001 Tietosuojaa

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 16.6.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (53/2011) Asia: Italian tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.6.2013 COM(2013) 427 final 2013/0198 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (EY) N:o 2368/2002 muuttamisesta Grönlannin ottamiseksi mukaan

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0374 (CNS) 7103/17 LIMITE PUBLIC FISC 59 ECOFIN 184 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 17. heinäkuuta 2003 PE 331.654/9-18 TARKISTUKSET 9-18 Mietintöluonnos (PE 331.654) Guido Sacconi Ehdotus

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot