Metsäbiotalous ÄÄNESTÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! Metsänhoitajaliiton valtuustovaali VAALIOPAS PROFIILI METSÄPÄIVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäbiotalous ÄÄNESTÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! Metsänhoitajaliiton valtuustovaali 30.9. 31.10. VAALIOPAS PROFIILI METSÄPÄIVÄT"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/2013 VALTUUSTOVAALINUMERO ÄÄNESTÄ METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 Metsänhoitajaliiton valtuustovaali Metsäbiotalous UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! 6 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja kurssilounaat 18 VAALIOPAS Valtuustovaalien opas ja ehdokkaiden esittelyt 32 PROFIILI Petri Parviainen: myyntiä, rockia ja metsää

2 Pääkirjoitus Tuula Jusko Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Käytä ääntäsi Syksyn väriloistoa odotellessa vaihtelua arkeen tuo Metsänhoitajaliiton valtuuston vaalit. Vallan uudelleen jaon alla pieni menneiden muistelokin lienee paikallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hallinnossa on paljon mietitty liiton tulevaisuutta. Millainen strategia turvaisi parhaiten jäsenten palvelutarpeet ja kantaisi myös tulevaisuuden muutoksissa. Tärkeä osa liiton ja sen jäsenten edunvalvonnan tulevaisuuden suunnittelua on tällä vuosituhannella ollut järjestöyhteistyön vaihtoehtojen avoin kartoitus. Voimien yhdistäminen muiden liittojen kanssa on ollut silloin suunnittelussa strateginen tavoite. Selvitys metsäalan osaajien, Metsänhoitajaliiton ja Meton voimien yhdistämiseksi yhdeksi liitoksi ei johtanut tulokseen. Myöskään luonnonvara-alojen akavalaisten liittojen fuusiota koskeva selvitys ei johtanut uuden liiton syntyyn. Molemmissa selvityksissä mukana olevien liittojen kanssa hyvä yhteistyö on jatkunut itsenäisten liittojen välisenä. Kuluva, vuoden vaihteessa päättyvä valtuustokausi aloitettiinkin itsenäiseen Metsänhoitajaliittoon perustuvalla strategialla. Nelivuotiskautta on leimannut voimakas metsäsektorin rakennemuutos ja euroalueen vaikeudet, joiden kanssa kamppaillaan myös tulevalla valtuustokaudella. Toimintaympäristön muutosten liiton toiminnalle ja taloudelle aiheuttamiin haasteisiin on jouduttu vastaamaan ja niistä on selvitty. Muutos vaatii myös ammattijärjestöltämme kykyä elää ajassa ja keskittyä jäsentemme edunvalvonnan kannalta keskeisiin asioihin. Liiton jäsenet rahoittavat liittomme toiminnan, näin ollen liiton tulee pystyä vastaamaan jäsentensä edunvalvonnan tarpeisiin. Yleinen järjestäytymisasteen lasku asettaa suuren haasteen ammattijärjestöille ja niiden toiminnalle, näin myös Metsänhoitajaliitolle. Ammattijärjestön tulee jatkossakin tarjota jäsentensä tarvitsemia palveluja niin Y-sukupolvelle kuin myös vanhemmille jäsenille. Mikä on liiton strategia jatkossa, siitä päättää uusi valtuusto ja hallitus. Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttävä valtuusto hyväksyy mm. liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee hallituksen. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä valtuustossa istuvat. Tässä lehdessä esittäytyy joukko innokkaita vastuun kantajia yhteisestä toiminnasta. Ehdokasmäärä osoittaa, että kiinnostus liiton toimintaan ei ole hiipunut. Mitä sinä odotat liiton tulevaisuudelta? Mitä ehdokkaasi on siitä mieltä? Älä nuku vaalien ohi vaan anna äänesi kuulua! Värikästä syksyn jatkoa! 63. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) fax (09) OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Flaxwood KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/

3 sisältö ÄÄNESTÄ SHUTTERSTOCK 6 12 VALTUUSTO- VAALIT 2013 METSÄNHOITAJALIITON 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 SATOJA TUHANSIA ENSIHARVENNUKSELTA? Metsäbiotaloudesta uusia mahdollisuuksia 12 AIKUISKOULUTUSTUKEA SAA YHÄ USEAMPI Tutkintoaan viimeistelevä Suvi saa tukea opintovapaansa ajaksi 14 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN TULOKSIA Kyselyyn vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja metsänhoitajien kurssilounaat 18 VAALIOPAS Metsänhoitajaliiton valtuustovaalien vaaliopas ja ehdokkaiden esittelyt 26 LAKIPALSTA Metsätilan sukupolvenvaihdos 28 UEF KONGRESSI SAARISELÄLLÄ Euroopan metsävaikuttajat kokoontuivat Suomen Lapissa 30 LYHYESTI Lyhenteiden lyhyt oppimäärä 31 OPISKELIJAPALSTA Vaikuttavaa opiskelijatoimintaa 32 PROFIILI Myyntiä, rockia ja metsää Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Petri Parviainen esittäytyy 34 HENKILÖUUTISET

4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. TILAISUUKSIA METSÄPÄIVÄT SHUTTERSTOCK Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Metsänhoitajaliitto järjestää omana tapahtumanaan viimevuosilta tutun Urafoorumin, jonka yhteydessä palkitaan Vuoden metsänhoitaja. Lue lisää Metsäpäivistä ja oheisohjelmasta tämän lehden sivuilta KENESTÄ VUODEN METSÄNHOITAJA 2013? Vuoden metsänhoitaja - palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan osoittaa korkeatasoista osaamista. Palkinnon myönnöstä päättää Metsänhoitajaliiton hallitus. Vuonna 2012 Vuoden metsänhoitajaksi valittiin Mikko Vastaranta. Mikkoa edeltävät Vuoden metsänhoitajat voit tarkistaa liiton verkkosivuilta. Ehdotuksesi Vuoden metsänhoitajaksi voit lähettää mennessä Metsänhoitajaliiton toimistoon tai sähköpostilla metsanhoitajat.fi. Vuonna 2012 valittiin Vuoden metsänhoitajaksi Mikko Vastaranta. Vastaamalla Työmarkkinatutkimukseen autat sekä itseäsi että kollegaasi! MILLAINEN ON JÄSENTEN työmarkkinatilanne? Metsänhoitajaliitto tutkii vuosittain työmarkkinatutkimuksella jäsentensä sijoittumista, palkkausta ja muita työhön liittyviä asioita. Tuttuun tapaan linkki kyselyn lähetetään jäsenten sähköpostiin marraskuun ensimmäisellä viikolla ja siinä kysytään lokakuun ansioita, joten kyselyyn vastatessa lokakuun palkkakuitti kannattaa varata käden ulottuville. Työmarkkinatutkimuksen luotettavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään edunvalvonnassa ja jäsenten neuvonnassa, joten vastaamalla autat sekä itseäsi että kollegaasi! Lue lisää työmarkkinatutkimuksesta tämän lehden sivuilta METSÄNHOITAJA

5 SHUTTERSTOCK JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS Metsänhoitajaliiton tiedottaminen, edunvalvonta ja jäsenpalvelu HALKO perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin jäsentietoihin. Jotta voimme palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla, on jäsenten tärkeää pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietonsa ajan tasalla liiton rekisterissä. Jos epäilet jäsentietojen muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, kannattaa olla suoraan yhteydessä Päiviin, jotta asia saadaan kerralla kuntoon. JÄSENTIETOJASI VOIT PÄIVITTÄÄ: Mentorointiohjelmassa pääset jakamaan ideoita urasuunnittelusta myös vertaisryhmissä. Verkkosivujen kautta: Päivitä tietosi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www.metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omat tiedot. Täyttämällä tällä Omat tiedot lomakkeella olevat kentät haluamallasi tavalla päivität tiedot reaaliajassa jäsenrekisteriimme. Mentoroinnista IDEOITA JA ITSELUOTTAMUSTA? tai ottamalla yhteyttä toimistoon: Tietosi voit päivittää myös suoraan liittoon toimistoassistentti Päivi Toivoselle (09) ). Hakuaika suosittuun mentorointiohjelmaan on jälleen käynnissä. Ohjelma tarjoaa ohjausta urasuunnitteluun ja työelämään sekä mahdollisuuden vahvistaa ammatillista identiteettiä mentoriparin kanssa. Mikäli kiinnostuit mentoroinnista, lähetä meille hakemus, jossa kerrot miksi haluat ohjelmaan, mitä siltä odotat ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi ansioluettelo. Lähetä hakemuksesi Metsänhoitajaliittoon mennessä asiamies Johanna Hristoville Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. HUOM! Innokkaille mentoreille on aina kysyntää! Mikäli olet kiinnostunut toimimaan mentorina ilmoittaudu Johannalle. METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTON KOKOUS MARRASKUUSSA Metsänhoitajaliiton valtuuston syyskokous pidetään torstaina Sääntömääräisessä kokouksessa julkistetaan syksyn valtuustovaalien tulos ja valitaan liiton uuden hallituksen kokoonpano puheenjohtajaa lukuun ottamatta. METSÄNHOITAJA

6 KUVAT: STUDIO KORENTO/HARRI MÄENPÄÄ Puu rokkaa uusissa tuotteissa. Harri Välimäen pukineista ja rekvisiitasta löytyy kustakin puuta. "Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraakaaineen merkitystä osana energiantuotantoa" 6 METSÄNHOITAJA

7 Satoja tuhansia ENSIHARVENNUKSELTA? Elämme jalostusarvosta enemmän kuin kuutioiden määrästä, sanoo metsäbiotalouden edistäjä Harri Välimäki. Heikki Hamunen Simana Oy, metsänhoitaja Kun Harri Välimäki, 41, aloitti metsänhoitajan opinnot Joensuun yliopistossa, hänen tavoitteenaan oli saada tutkinto kasaan nopeasti ja palata Tampereelle diplomi-insinööriopintojen pariin. Toisin kuitenkin kävi. Opiskelujen jälkeen mies ajautui mukaan perustamaan luonnonkuitukomposiitteja valmistavaa yritystä. Nyt Välimäki vetää Joensuun Tiedepuistossa Uusiutuva Metsäteollisuus -osaamiskeskusohjelmaa ja puhuu uusien puutuotteiden puolesta. NYT PIENILLÄKIN ON SAUMAA Välimäki esittelee mielellään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuoretta Kaikkea muuta puusta -julkaisua. Puusankaiset silmälasit: Kraa Kraa Eyewear Komposiittikitara: Flaxwood Puukuitupohjainen paita: Kuosikulma Joensuu WOODCAST-saapaskipsi: Onbone Oy Mäntyöljypullo: UPM Kupilka-eräjuoma-astia: Joensuun Meskari Oy Berryfect-marjajauheet: Nordic Vitality Oy Lämpöpuukomposiitista tehty terassilauta: Lunacomp Oy Mallin meikki ja kampaus: Malli itse Kuvausjärjestelyt: Simana Oy Kuvaus: Studio Korento METSÄNHOITAJA

8 Suomalainen koivu toimii myös silmälaseissa. Tamperelaisen Kraa Kraa Oy:n aurinko- ja silmälasikehyksiä viedään ulkomaillekin. KUVA: KRAA KRAA EYEWEAR Puupohjaiset liikennepolttoaineet ja lämmitysöljyt ovat tulossa. UPM rakentaa Lappeenrantaan jalostamon, joka tekee raakamäntyöljystä biopolttoaineita. KUVA: UPM UPM:n tavoittelee merkittävää roolia uusiutuvien biopolttoaineiden markkinoilla. BioVerno kuvastaa yhtiön mukaan metsäteollisuuden uudistumista. KUVA: UPM Siinä sanotaan, että puun mahdollisuuksien laajamittaiseen hyödyntämiseen tarvitaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Opuksen mukaan uusilla tavoilla puuta käyttävät yritykset ovat keskeisessä roolissa hajautetun yhteiskunnan visiossa. Kyllä, jatkossa lienee kyse enemmän hajautetusta tuotannosta kuin tähän saakka, Välimäki vahvistaa. Hän kuitenkin painottaa, että suuret ja pienet eivät tällä pelikentällä ole kilpailijoita. Ei pidä olla mitään vastakkainasettelua pienet vastaan suuret. Nytkin metsäalan suuryritykset mahdollistavat suoraan tuhansien pienyritysten toiminnan. Yhteistyötä suurten ja pienten kesken voisi olla enemmänkin. Kun teollisuuden sivutuotteet päätyvät nyt suurelta osin energiakäyttöön, niiden jatkojalostaminen polttamisen sijaan voi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia monelle yritykselle. KUUTIOT EIVÄT OLE KAIKKI KAIKESSA Tällä hetkellä suurten konsernien pienet kumppanit ovat sellaisia, jotka osallistuvat perinteisten metsäteollisuustuotteiden arvoketjun rakentamiseen. Välimäki kollegoineen hakee ennen kaikkea ideoita, kuinka pienemmät yritykset pääsisivät jalostamaan teollisuuden sivumateriaalivirtoja aivan uusiksi tuotteiksi. Sektorin uusiutumisessa avainasemassa voivat olla metsäteollisuusyritysten lisäksi notkeat ja uusiutumiskykyiset muiden alojen yritykset, jotka hyödyntävät puuta raaka-aineenaan. Uusiutuva metsäteollisuus tai metsäbiotalous rakentuu monista pienistä puroista. Liukosellu on hyvä esimerkki perinteisen suurteollisuuden mukautumiskyvystä markkinatilanteen muuttuessa, Välimäki sanoo. Liukosellukaan ei yksin ole mikään kultakaivos eikä ratkaise kaikkea, Välimäki myöntää. Entä mitä pystyisi jalostamaan vielä liukoselluprosessin sivutuotteista kuten hemisellusta? Tutkittavaa riittää. Mutta onko tässä mitään järkeä tai realismia? Suomen metsien kasvu ei mahdu pikkupurkkeihin tai komposiittilautoihin. Jos vaikka luonnonkuitukomposiitista tehtäviä kaiuttimia valmistettaisiin kappaletta vuodessa, niin niihin käytettävä puumäärä kuluu paperintuotannossa silmänräpäyksessä. Mutta kaiuttimia valmistava yritys saa muutaman miljoonan liikevaihdon, Välimäki kuittaa. Vaikka asioita katsotaan mielellään kansantalouden kannalta, niin yritykset sen kansantalouden viime kädessä tekevät. Välimäki nostaa esimerkkinä maailmanmaineeseen nousseet Flaxwoodin kitarat, jotka tehdään luonnonkuitukomposiitista. Laskin joskus, että hehtaarin ensiharvennusmännikön jalostusarvo on niissä useita satoja tuhansia euroja, Välimäki sanoo. Viime kädessä tuosta jalostusarvostahan tässä eletään, ei puukuutioiden määrästä. PAPERIN PUDOTUSPELI JATKUU, UUSIA TUOTTEITA TULEE Pöyryn selvityksen mukaan vuosina on Euroopassa suljettu tai tullaan sulkemaan paperintuotantokapasiteettia lähes kolmen miljoonan tonnin edestä. Ennen vuotta 2015 on edessä vielä noin neljän miljoonan tonnin poistot. Suurteollisuudenkin tuotteet ovat muuttumassa. Esimerkiksi UPM:n tuotepaletti koostui aiemmin suurelta osin eri paperilaaduista ja perinteisen mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteista. Vuonna 2008 yhtiö yhdisti paperiliiketoimintojaan sekä perusti erilliset yksiköt sellulle, energialle ja teknisille materiaaleille. Tulevana syksynä liiketoimintarakenne uudistetaan taas. Tuotteiden kirjo on suuri, eivätkä tuotteiden nimet kuulosta enää 80-luvulta. UPM:n jo tuotannossa tai tuotekehityksessä olevia tuotteita ovat muun muassa puu-muovikomposiitti, biopolttoaineet, selluloosavahvisteinen muovigranulaatti, nano- ja mikroselluloosa sekä biokemikaalit. Puupohjaisten tuotteiden tuotekehityspanostukset vaihtelevat hyvin paljon hankekohtaisesti, sanoo UPM:n tutkimustoiminnasta vastaava johtaja Heikki Ilvespää. 8 METSÄNHOITAJA

9 Tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina. Luonnonkomposiitista tehty Kupilka-tuoteperhe on valittu Frankfurtin Ambiente-messuilla vuoden trendituotteeksi. Konepesun kestävät astiat ovat suosittuja esimerkiksi luontomatkailuyrityksissä. METSÄNHOITAJA

10 Uusien biopohjaisten polttoaineiden kehitys voi vaatia miljoonaan euroon yltäviä satsauksia ja 4 10 vuotta. Joku toinen, merkittäväkin, uusi tuote saadaan jo parissa vuodessa ja noin miljoonalla eurolla markkinoille. TULEVAISUUTTA VOI TEHDÄ ITSE Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa biotalouden arvo 80 miljardiin euroon ja synnyttää uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Välimäki korostaa, että suuria tavoitteita ei saavuteta pelkästään pk-yritysten voimin. Pienemmillä yrityksillä, vaikka olisivat kuinka nopeasti kasvavia hyvänsä, puunkäytön volyymit eivät voi olla suuria. Kaikkien haaveissa ovat uudet isot volyymituotteet, joilla vielä korkea jalostusaste. Niitäkin vielä tulee, Välimäki sanoo. Hän viittaa biopolttonesteiden lisäksi esimerkiksi metalliteollisuuden käyttämän teollisuuskoksin valmistamiseen puusta. Välimäen mukaan puunjalostusala on 20 vuoden kuluttua nykyistä hajautuneempi. Perinteistä metsäteollisuustuotantoa on edelleen, mutta lisäksi mukana on suuri joukko muiden toimialojen yrityksiä. Puu toimii edelleen kuitujen lähteenä, mutta tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina. Meillä on silloin edelleen toimiva puuhuolto ja metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan. EU-tasolla on edelleen varmistettava suomalaisen metsäbiomassan käytön hyväksyttävyys. Metsäbiotalouden merkitys ei liene missään kansantaloudellisesti niin merkittävä kuin Suomessa. Vaikka puu pitäisikin pintansa tulevaisuudessa, ilmaiseksi uutta ei kuitenkaan opita. Välimäki patistaa ottamaan järkeä käteen valtakunnan tasolla mutta myös paikallispolitiikassa. Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraaka-aineen merkitystä ja mahdollisuuksia osana energiantuotantoa. Mieluummin ostetaan öljyä kalliilla ulkoa, kuin vauhditettaisiin hakelämmityslaitosten rakentamista. Päivän pikakurssi metsäbiotalouteen Seminaarikiertue ympäri Suomen Voiko metsästä syntyä uutta liiketoimintaa? Voivatko suuret ja pienet jalostaa puuta yhdessä? Syksyn seminaarisarja kertoo, mistä kaikesta metsäbiotaloudessa on kyse. Metsäbiotalouden Road Show kiertää Suomen syys- lokakuussa. Valtakunnallisen kiertueen päätösseminaari pidetään marraskuun alussa Helsingissä. Biomassan korjaamiseen, kuljettamiseen ja jalostamiseen käytettävässä teknologiassa on suuria mahdollisuuksia. Metsätalouden Road Show seminaareilla päätavoitteena on innostaa yrityksiä uuteen liiketoimintaan näillä toimintaalueilla. Seminaareissa puhutaan uudenlaisista, metsään ja puuhun pohjautuvista liiketoimintamahdollisuuksista, sanoo kiertueen vetäjä Harri Välimäki Joensuun Tiedepuistosta. Erityisesti keskitymme siihen, miten alalla toimivat tai siitä kiinnostuneet yrittäjät voivat hyödyntää esimerkiksi Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterin tietotaitoa. Seminaareihin on Välimäen mukaan lupautunut puhumaan Suomen ykköskaartia metsäbiotalouden alalta. Aivan loistavasti ovat asiantuntijat lupautuneet puhujiksi. Esiintyjäkaarti on sekoitus valtakunnan tason toimijoita ja paikallisia yrittäjiä. Luvassa on tehokasta tykitystä ja innostavia esimerkkejä. METSÄBIOTALOUDEN ROADSHOW -KIERTUEEN PAIKKAKUNNAT JA PÄIVÄMÄÄRÄT: 6.9. Jyväskylä Nuuksio, Espoo Mikkeli Imatra Kokkola Kajaani Joensuu Päätösseminaari Helsingissä Tarkat ohjelmat, seminaaripaikat ja ilmoittautuminen: roadshow2013 Kiertueen järjestää Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n, Finnish Wood Research Oy:n ja VTT:n kanssa. 10 METSÄNHOITAJA

11 KUVAT: UPM Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman vastuukaupungit ovat Oulu (tulevaisuuden terveys), Joensuu (biotalous), Vaasa (kestävät energiaratkaisut), Tampere (älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus) sekä Jyväskylä (kyberturvallisuus). Vuosina käynnissä olevasta ohjelmasta vastaa teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Kaupungeista kansainvälistä kilpailukykyä Joensuun seutu vastuuseen biotaloudesta Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kesällä viisi sektoria, joissa suomalaista osaamista voidaan erityisesti kehittää. Niitä ovat tulevaisuuden terveys, kestävät energiaratkaisut, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus, kyberturvallisuus sekä biotalous. Valinnat ovat osa ensi vuonna käynnistyvää Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jossa valtio ja kaupungit hakevat yhdessä kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa. Kullakin sektorilla on oma vastuukaupunkinsa. Biotalouden vastuukaupungiksi nimitettiin Joensuu. Muut valitut kaupungit ovat Oulu, Vaasa, Tampere ja Jyväskylä. Vetovastuussa olevat kaupungit vastaavat oman painopisteensä kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan teemavalinnoissa haluttiin painottaa sellaisia aloja, joissa talouskasvulle voidaan hakea uutta vauhtia kaupunkiseuduilta. ENSIMMÄISET BIOÖLJYKATTILAT KÄYNNISTYVÄT SYKSYLLÄ Joensuun seudulle päätös biotalouden vetovastuusta oli mieluisa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mukaan linjaus sopii hyvin muun muassa Pohjois-Karjalan tavoitteeseen öljyttömästä maakunnasta. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteena on päästä kokonaan eroon tuontiöljystä vuoteen 2030 mennessä. Lämmitykseen käytettävästä tuontiöljystä pitäisi luopua jo vuonna Kunnianhimoinen tavoite on lähtenyt toteutumaan jopa etuajassa. Energiayhtiö Fortumin bioöljylaitos vahvistaa uskoa tavoitteen realistisuuteen. Hyttinen viittaa syksyllä Joensuussa avattavaan Fortumin laitokseen, jonka tuottama bioöljy muutetaan kaukolämmöksi. Integroitu nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva laitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Käynnistymisensä jälkeen laitoksen suora työllistämisvaikutus on henkilötyövuotta. Suunnitelmat merkitsevät lisämenekkiä puulle. Laitos muuttaa kuutiota puuta tonniksi bioöljyä. Tuotanto kattaa omakotitalon lämmitysöljyn tarpeen. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois-Karjalassa reippaasti jo ennen Fortumin laitosta. Vuosina sektori kasvoi noin 200 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 60 prosenttia. Hyttinen ennakoi lämmön, sähkön ja liikenteen polttoaineiden valmistuksen ja jakelun muodostuvan merkittäväksi elinkeinoksi maakunnassa. Olemme omalta osaltamme toteuttamassa EU:n komission unelmaa älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta taloudesta. METSÄNHOITAJA

12 Aikuiskoulutustukea saa yhä useampi Aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Tutkintoaan viimeistelevä Suvi Eriksson saa tukea opintovapaansa ajaksi. Jaana Parkkola Akava Filosofian maisterin opintojaan viimeistelevä Suvi Eriksson sai sattumalta tietää, että hän voi hakea aikuiskoulutustukea opintovapaansa ajalle. Tiesin tuen olemassaolosta, mutta olin luullut, etten täyttäisi sen saamisehtoja. Niinpä olikin iloinen yllätys, kun kävi ilmi, että tukihan on tarkoitettu minun kaltaiselleni opiskelijalle, Eriksson kertoo. Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä työskentelevä Eriksson on huhti toukokuun opintovapaalla suorittaakseen tutkintonsa loppuun ja saa nyt siltä ajalta aikuiskoulutustukea. Tuen saaminen ei omalla kohdallani ratkaissut opintovapaalle jäämistä, koska olin tehnyt päätöksen siitä jo aiemmin, mutta toki sillä on myönteinen vaikutus. 12 METSÄNHOITAJA

13 Suvi Eriksson pitää aikuiskoulutusrahaa toimivana kannustimena. KUVA: JAANA PARKKOLA Monelle opintovapaa ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman koulutustukea, Eriksson huomauttaa. Erikssonin työnantaja suhtautui opintovapaaseen erittäin myönteisesti. Työjärjestelyt sujuivat hyvin, ja hänen tilalleen palkattiin sijainen vapaan ajaksi. Sijaisen saaminen oli itselleni tärkeää, koska en halunnut, että työni kasautuisivat työkavereideni harteille. Aikuiskoulutustuen hakeminen oli Erikssonin mielestä helppoa. Tarvittavat tiedot löytyivät helposti Koulutusrahaston verkkosivuilta ja tuen hakeminen oli selkeää. Monesti tukiasioiden selvittäminen on työn ja tuskan takana, joten siihen nähden asiat sujuivat mutkattomasti, Eriksson kiittelee. OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ OMIEN TARPEIDEN MUKAAN Eriksson pitää aikuiskoulutustukea toimivana kannustimena esimerkiksi suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. Mutta erityisesti pidempään työelämässä olleille se antaa hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon, Eriksson lisää. Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen on samaa mieltä. Aikuiskoulutustuki on tärkeä kannustin esimerkiksi kesken jääneen tutkinnon loppuunsaattajille, mutta se on ensisijaisesti tarkoitettu tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämiseen, Mielityinen sanoo. Mielityinen muistuttaa, että opintovapaa ja sen perusteella myönnettävä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu omaehtoiseen opiskeluun, eikä niiden tarvitse hyödyttää nykyistä työnantajaa. Työntekijällä on tietyin ehdoin subjektiivinen oikeus jäädä opintovapaalle. AKAVALAISILLE TÄRKEÄ TUKIMUOTO Aikuiskoulutustuen maksaa Koulutusrahasto, joka on työmarkkinaosapuolten "Aikuiskoulutus antaa erityisesti pidempään työelämässä olleille hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon" hallinnoima rahasto. Koulutusrahaston tilastojen mukaan vuonna 2012 aikuiskoulutustukea maksettiin henkilölle. Tuen saajien määrä on ollut selvässä kasvussa sen jälkeen, kun aikuiskoulutustuen tasoa nostettiin vuoden 2010 alussa. Esimerkiksi vuonna 2012 tuen saajien määrä kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta, Mielityinen kertoo. Vuonna 2012 aikuiskoulutustuen saajista 37 prosenttia opiskeli yliopistossa ja 32 prosenttia ammattikorkeakoulussa. KUKA VOI SAADA AIKUISKOULUTUSTUKEA? Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua, jää palkattomalle opintovapaalle yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja ei saa opiskeluun muuta tukea. Muun muassa näiden mittareiden valossa kyse on akavalaisittain tärkeästä tukimuodosta, Mielityinen huomauttaa. Akavan tavoitteena on parantaa sovitellun tuen ehtoja eli tehdä kannattavammaksi tilannetta, jossa aikuisopiskelija saa samanaikaisesti sekä aikuiskoulutustukea että palkkaa. Monen akavalaisen on vaikea lähteä töistä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, joten haluamme kehittää aikuiskoulutustukea siihen suuntaan, että se tukisi myös työn ja opiskelun yhdistämistä, Mielityinen sanoo. Aikuiskoulutustuen kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Tukea maksetaan yhteensä enintään 18 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Lisätietoa: METSÄNHOITAJA

14 Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Liiton vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti Metsänhoitajaliiton jäsenistö ylläpitää omaa osaamistaan pääsääntöisesti kouluttautumalla omatoimisesti. Järjestettyjä koulutuspäiviä kertyy vuoden aikana keskimäärin viisi. Organisaatiossani asiantuntijatyötä arvostetaan heikosti verrattuna esimiestyöhön. Kaikki eivät halua esimiestehtäviin, vaan kehittyä omassa osaamisessaan. Viime vuoden marraskuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliitto tiedusteli yhdessä muiden luonnonvaraalan ammattijärjestöjen kanssa työn ohessa kouluttautumisesta ja oman ammatillisen osaamisen päivittämisestä. Omatoimisuus ja oman alan osaamisen syventäminen nousivat jäsenistön kouluttautumisen teemoiksi. KOULUTUSPÄIVIÄ KERTYY VUODESSA KESKIMÄÄRIN VIISI Kuumentuneen koulutuspäiväkeskustelun inspiroimana myös Metsänhoitajaliiton jäsenistöltä tiedusteltiin käytettyjen koulutuspäivien määrää. Liiton jäsenistä reilu 80 % ilmoitti osallistuneensa koulutuksiin kuluneen vuoden aikana. Heille, jotka olivat osallistuneet koulutuksiin, kertyi keskimäärin viisi kokonaista koulutuspäivää vuoden aikana. Kuntasektorilla työskentelevistä jopa 90 % ilmoitti osallistuneensa koulutukseen vuonna 2012 ja heille koulutuspäiviä kertyi keskimäärin seitsemän päivän edestä. Vähiten koulutuksiin ilmoittivat osallistuneensa yliopistosektorilla työskentelevät, heistä noin 60 % kertoi osallistuneensa koulutukseen ja heille koulutuspäiviä kertyi vuodessa keskimäärin kolme. Toimiasemakohtaisesti tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi toimihenkilöille (6 päivää) ja ylimmälle johdolle (6 päivää). OMATOIMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ON YLEISTÄ Kaikki kyselyyn vastanneet Metsänhoitajaliiton jäsenet ilmoittivat kehittäneensä omaa ammatillista osaamistaan jollain tavoin vuoden 2012 aikana. Jäsenistöstä valtaosa kehitti ammatillista osaamistaan pääasiallisesti omatoimisesti, esimerkiksi lukemalla oman alan kirjallisuutta (73 % vastaajista) tai jakamalla kokemuksia kollegoiden ja tuttavien kanssa (49 % vastaajista). Myös konferensseihin tai seminaareihin osallistuminen oli yleistä, sillä jopa 60 % vastaajista oli osallistunut vähintään yhteen päivätilaisuuteen kuluneen vuoden aikana. Työssä oppiminen esimerkiksi työnkierron, uusien projektien kautta tai oman työnkuvan sisällön kehittämisen kautta on jäsenistön keskuudessa harvinaisempaa. Vain 30 % vastaajista koki kehittäneensä osaamistaan varsinaisen työnkuvan muutoksen kautta. Vielä harvempi (10 %) jäsenistä oli osallistunut pitkäkestoisempaan koulutuskokonaisuuteen, kuten jatko-opintoihin. ENITEN KEHITETTÄVÄÄ OMAN ERIKOISALAN OSAAMISESSA Liiton jäseniltä tiedusteltiin myös osaamisen kehittämistarpeista. Suurin osa Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä koki, että oman erikoisalan osaamisen syventäminen on tärkein osaamisen kehittämiskohde. Kehitettäviksi osaamisalueiksi koettiin myös oman erikoisalan osaamisen laajentaminen, tietoteknisten taitojen kehittäminen sekä liiketoimintaosaaminen ja projektinhallintataidot. MILTÄ NÄYTTÄÄ SINUN VUOTESI 2013? Vastaa liiton työmarkkinatutkimukseen ja auta Metsänhoitajaliittoa tulkitsemaan jäsentensä työmarkkinatilannetta! Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn. Kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunvalvonnan sinun ja kollegoidesi hyödyksi. Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuun ensimmäisellä viikolla sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www. metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omat tiedot. Tietoja voi päivittää myös suoraan Päivi Toivoselle sähköpostilla tai puhelimitse (09) METSÄNHOITAJA

15

16 Tapahtumia Metsäpäivät ja metsänhoitajien kurssilounaat Tartu tilaisuuteen Metsäpäivillä Metsäala on suuren mahdollisuuden edessä, jos siihen vain osataan tarttua. Metsäpäivillä keskustellaan siitä, mitä uutta on edessä ja millaisia haasteita matkan varrella on vastassa. Metsätalouden uutta aikaa tarkastellaan Metsäpäivillä metsälain ja palvelumarkkinoiden muuttumisen ja työhyvinvoinnin kautta. Torstain ohjelmassa on avajaiset, kolme seminaaria ja iltamat. Avajaisissa ministerit Jari Koskinen ja Lauri Ihalainen sekä Metsäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Petri Parvinen virittävät yleisön seminaarien aiheisiin. Uusi metsälaki, joka astuu voimaan vain muutama viikko Metsäpäivien jälkeen, painottaa metsänomistajan tavoitteiden toteuttamista kansantalouden hyödyn sijaan. Laki antaa mahdollisuuden hoitaa metsiä nykyistä monipuolisemmin ja moniarvoisemmin. SEMINAAREISSA PUHUTTAA METSÄLAIT, PALVELU JA TYÖHYVINVOINTI Metsälaki muuttuu riittääkö osaaminen -seminaarissa keskustellaan metsäammattilaisten valmiudesta yhdistää lainsäädännön suomat mahdollisuudet ja metsänomistajien toiveet. Metsänhoitoyhdistyslain muutos avaa metsäalalle mahdollisuuksia uudenlaisiin metsäpalvelumarkkinoihin. Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaarissa mietitään, millaisia palveluita ja yrittäjiä metsänomistajat odottavat. Miten metsäpalvelut tulisi muotoilla ja hinnoitella erilaisille metsänomistajille? Siirtyvätkö metsänhoitoyhdistykset puunhankintaan? Miten puunhankinnan ja metsänhoidon logistiikkaa voidaan tehostaa ohjelmistoilla? Seminaarissa saat vastauksen muun muassa näihin kysymyksiin. Muutokset aiheuttavat epävarmuutta alalla työskentelevissä. Siksi työhyvinvointi on entistä tärkeämpi aihe, ja siihen paneudutaan Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaarissa. Seminaarissa käydään läpi työhyvinvointiin vaikuttavia käytännön ongelmia ja saadaan neuvoja niiden ratkaisemiseen. Seminaari toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Torstai-ilta huipentuu Metsäpäivien iltamiin. Perjantain ohjelmaan kuuluvat muun muassa Euroopan Metsäinstituutti 20 vuotta -juhlaseminaari ja Metsämessut. Metsäpäivät järjestetään viime vuosien tapaan Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. Annamari Heikkinen 16 METSÄNHOITAJA

17 METSÄPÄIVIEN ALUSTAVA OHJELMA Torstai klo : Sidosryhmien omia tilaisuuksia klo 9 10: Tulokahvit klo 10 12: Avajaiset, sali 101 klo : Lounas klo : Metsälaki muuttuu - riittääkö osaaminen? -seminaari klo : Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaari klo : Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaari klo : Sidosryhmätilaisuuksia klo : Metsämessujen avajaiset klo : Metsäpäivien iltamat Perjantai klo Euroopan Metsäinstituutti EFI 20 vuotta - juhlaseminaari klo Metsämessut Metsäpäivien normaalihintainen lippu maksaa 200 euroa + alv. Lipulla pääsee kaikkiin Metsäpäivien tapahtumiin ja Metsämessuille. Aiemmista vuosista poiketen lipun hintaan sisältyy torstaina aamukahvi ja lounas. VASTAVALMISTUNEET, TYÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT ERIKOISHINTAAN Työttömät sekä vuosien 2012 ja 2013 aikana valmistuneet Metsänhoitajaliiton jäsenet pääsevät Metsäpäiville 40 euron erikoishintaisella lipulla (norm. 200 euroa). Kampanjahinta sisältää kaikki Metsäpäivien tilaisuudet sekä torstaina aamukahvi ja lounas. Metsänhoitajaliitto lähettää edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville liiton jäsenille kutsun, jota vastaan erikoishintaisen lipun voi lunastaa Metsäpäivien infosta Messukeskuksesta. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla? Metsäpäivien opiskelijalippu maksaa 10 euroa. Alennuksen ehtona on alennukseen oikeuttava kortti tai muun todistus, joka tulee esittää sisäänkäynnin yhteydessä. URA HAKUSESSA? TÖITÄ PITÄISI SAADA? TULE URAFOORUMILLE? Metsänhoitajaliitto järjestää Metsäpäivien yhteydessä jo kolmatta kertaa kiitosta saaneen urafoorumin. Metsäinen urafoorumi tarjoaa työnantajille tilaisuuden saada näkyvyyttä metsäalan akateemisten osaajien ja ammattilaisten keskuudessa ja samalla työnhakijat pääsevät tutustumaan työnantajiin ja erilaisiin työmahdollisuuksiin. Tilaisuuden alussa jaetaan Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja -palkinto ja illan päätteeksi juhlistamme vastavalmistuneita metsänhoitajia yhteisellä illanvietolla. Metsänhoitajaliiton urafoorumi torstaina , klo , Messukeskuksessa (h203) Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta tai Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tule tutustumaan, verkostoitumaan ja tapaamaan tuttuja! Katso lisätietoa ja tarkempi ohjelma: Kurssilounaat 2013 Kurssi Paikka Päivä Klo H54 Ravintola Grotesk, Ludvigink Avec. Ilmoittanet tulostasi Paavolle tai Yrjölle. H64/K56 Kellarikrouvi H69 Ravintola Elite Lisätietoa: Juhani Lukkari, H73 Kellarikrouvi H02/K Ilmoittautumiset H06/K98 Ravintola Aito Ilmoittautumiset: H09/K101 Ravintola Carelia Kurssilounasilmoituksia voi vielä ilmoittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle Verkossa julkaistavat kurssilounasilmoitukset löydät osoitteesta: Tapahtumia- kalenterista. METSÄNHOITAJA

18 OPAS ÄÄNESTÄJILLE VALTUUSTON VAALEIHIN Kuinka valitsen edustajani liittoon? Metsänhoitajaliiton uusittujen sääntöjen mukaan liiton korkein päättävä toimielin eli valtuusto valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. 20 valtuuston jäsentä sekä vastaava määrä varajäseniä kaudelle valitaan pidettävällä postiäänestyksellä. Valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Onneksi olkoon, jos olet saanut tämän lehden mukana äänestyslipun Metsänhoitajaliiton valtuuston vaaliin, olet äänioikeutettu valtuustovaalissa. Äänioikeutettuja ovat ne liiton henkilöjäsenet, joiden kesäkuun loppuun mennessä erääntynyt jäsenmaksu oli asianmukaisesti maksettu liitolle. Luettelo äänioikeutetuista oli elokuun alussa nähtävissä ja tarkistettavissa liiton toimistossa, kuten aiemmissa lehdissä on ilmoitettu. 18 METSÄNHOITAJA

19 METSÄNHOITAJALIITON ÄÄNESTYSOPAS Toimi näin äänestäessäsi: Tarkista, että tämän lehden mukana tuli äänestyslippu, äänestyskuori ja palautuskuori. Jos joku niistä puuttuu ja olet äänioikeutettu, voit tilata puuttuvan liiton toimistosta, puh. (09) tai metsanhoitajat.fi. Äänestäessäsi merkitse äänestyslippuun selvällä käsialalla äänestettävän henkilön numero, joka löytyy ehdokaslistasta. Ehdokkaat on esitelty tässä Metsänhoitajassa. Muita merkintöjä äänestyslippuun ei saa tehdä. Sulje äänestyslippu äänestyskuoreen ja laita äänestyskuori palautuskuoreen, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Merkitse palautuskuoren päälle allekirjoituksesi, nimenselvennys sekä kotipaikkasi merkiksi äänioikeuden käyttämisestä. Äänestyssalaisuus säilyy, sillä nimettömät äänestyskuoret kootaan palautuskuorista ja avataan vasta vaalilautakunnan tekemässä ääntenlaskennassa. Kuoressa oleva äänestyslippu on palautettava Metsänhoitajaliiton toimistoon (Kruunuvuorenkatu 5 F, Helsinki) siten, että se on perillä viimeistään perjantaina kello Paitsi postitse palautuskuori voidaan toimittaa liiton toimistoon tai myös vaalia valvovan vaalilautakunnan jäsenelle henkilökohtaisesti tai lähetin välityksellä määräaikaan mennessä. METSÄYLIOPPILAIDEN KIINTIÖEDUSTAJAT Metsäylioppilaat ry ja Joensuun Metsäylioppilaat ry valitsevat suoraan kumpikin jäsenäänestyksessä enemmistövaaleilla yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuustoon. Opiskelijayhdistysten tulee ilmoittaa liiton hallitukselle valitsemiensa valtuutettujen nimet äänestyslippujen jättämiselle asetettuun määräaikaan eli mennessä. Opiskelijoiden erikseen valitsema valtuustoedustajia voidaan vaihtaa vuosittain mikäli opiskelijayhdistykset ilmoittavat valitsemiensa uusien valtuutettujen nimet kalenterivuoden loppuun mennessä. Liiton jäsenmaksun maksaneet opiskelijat ovat äänioikeutettuja myös varsinaisessa valtuustovaalissa. VAALIN TULOKSEN LASKEMINEN Valtuuston jäsenten valinnassa noudatetaan yhdistyslain 29 :n 3 momentin 2 kohdassa mainitun suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa. Valtuuston vaalissa samassa vaaliliitossa olevat ehdokkaat järjestetään heidän äänimääriensä suuruuden mukaan. Vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle annetaan vertausluvuksi vaaliliiton äänestyslippujen koko lukumäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle kolmannes jne. Jäsenyhdistyksen ehdokaslistaan sovelletaan vaaliliittoa koskevia määräyksiä. Jos valitsijayhdistys, joka voi asettaa ainoastaan yhden ehdokkaan, ei kuulu vaaliliittoon, on vertausluku suoraan ehdokkaan saama äänimäärä. Ehdokkaita järjestettäessä saman äänimäärän tai vertausluvun saaneiden välisen järjestyksen ratkaisee arpa. Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuden mukaan ja valtuuston jäseniksi valitaan suurimman vertausluvun saaneesta lähtien 20 jäsentä. Valtuuston 20 varajäsentä määräytyvät valitsematta jääneistä ehdokkaista heidän vertauslukujensa mukaisessa järjestyksessä. TULOSTEN JULKISTAMINEN Vaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen ääntenlaskennassa ja ilmoittaa valinnasta hallitukselle sekä kirjeitse valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi valituille. Tulos julkistetaan valtuuston kokouksessa , ja siitä lähtee myös jäsenyhdistyskirje. Vaalien virallinen tulos julkaistaan lisäksi joulukuussa Metsänhoitaja-lehden numerossa 4/2013 viikolla 50. VAALILAUTAKUNTA VALVOO Vaaleja valvoo ja tuloksen laskee liiton hallituksen asettama vaalilautakunta, jonka puheenjohtajana toimii kokenut Simo Jaakkola. Vaalilautakunnan jäseniä ovat Jukka Hyytiäinen, Maija Kovanen, Sakari Sarkkola, Arto Kariniemi ja Raili Voipio. Lautakunnan avustajina toimivat toimistosihteeri Päivi Toivonen ja järjestöpäällikkö Jukka Sippola liiton toimistosta. Muista: ÄÄNESTÄMÄLLÄ VOIT VAIKUTTAA! ÄÄNESTÄ METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 METSÄNHOITAJA

20 Metsäylioppilaat ry Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry LYYTIKÄINEN PAAVO opiskelija Helsinki 25 Ei me opiskelijat suinkaan sitä heikointa ainesta olla! ARONEN TUIJA MMT, dos. vanhempi tutkija Metsäntutkimuslaitos Parikkala 47 Yhdessä olemme enemmän KAAKKURIVAARA TOMI projektipäällikkö Metsäntutkimuslaitos 30 Pienen metsänhoitajan asialla! Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry MÄKITALO KARI vanhempi tutkija Rovaniemi Metsäntutkimuslaitos 57 NUORTEVA HEIKKI varttunut tutkija Metsäntutkimuslaitos Järvenpää 51 Tutkimuksesta käytännön hyötyä SAKSA TIMO erikoistutkija Metsäntutkimuslaitos Kangasniemi 56 Yhteistyötä koko elinkeinon parhaaksi Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry Teollisuuden Metsänhoitajat ry UOTILA ESA tutkija Metsäntutkimuslaitos Vantaa 54 Muutoksessa mukana HUJO SAMULI metsäasiakaspäällikkö UPM Metsä Hattula 40 Pöllin kuljetuksen puolesta! HURSKAINEN JARI eläkeläinen Kuopio 64 Metsänhoitaja ammattitaitoinen moniosaaja 20 METSÄNHOITAJA

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015 Yritysesittely Metsäteho Oy 2015 Toimintaperiaatteet Metsäteho tukee soveltavan tutkimuksen avulla osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014

Daniel Valtakari. TEK vaalit 2014 TEK vaalit 2014 TEK = Tekniikan Akateemiset ja TFiF Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on etu- ja palvelujärjestö, johon kuuluu kaksi jäsenjärjestöä: Tekniikan Akateemiset ry edustaa pääasiassa suomenkielisiä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT

DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 15.5.2012 DESIGN FORUM FINLAND SUOMEN TAIDETEOLLISUUSYHDISTYS KONSTFLITFÖRENINGEN I FINLAND RY SÄÄNNÖT 2/6 3/6 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Taideteollisuusyhdistys-Konstflitföreningen

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 1 (5) 9.12.2011 VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 9-10.12.2011) 1 Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 1 Äänestys- ja vaalijärjestys 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 2 Hallitus määrää joka kolmas

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille!

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy:n liikeidea Uranus Oy on asiakkaidensa kumppani sähköisessä rekrytoinnissa. Toimimme kahdella liiketoiminta-alueella eli osaajien tavoittamisessa

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

PUHEENJOHTAJAN PALSTA PUHEENJOHTAJAN PALSTA Vaalitunnelmointia Hyvät naismetsänhoitajat, vielä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä istuvat seuraavat neljä vuotta liiton valtuustossa. Äänestysaikaa on ensi viikon torstaihin,

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi l näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot