Metsäbiotalous ÄÄNESTÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! Metsänhoitajaliiton valtuustovaali VAALIOPAS PROFIILI METSÄPÄIVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäbiotalous ÄÄNESTÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! Metsänhoitajaliiton valtuustovaali 30.9. 31.10. VAALIOPAS PROFIILI METSÄPÄIVÄT"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/2013 VALTUUSTOVAALINUMERO ÄÄNESTÄ METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 Metsänhoitajaliiton valtuustovaali Metsäbiotalous UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! 6 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja kurssilounaat 18 VAALIOPAS Valtuustovaalien opas ja ehdokkaiden esittelyt 32 PROFIILI Petri Parviainen: myyntiä, rockia ja metsää

2 Pääkirjoitus Tuula Jusko Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Käytä ääntäsi Syksyn väriloistoa odotellessa vaihtelua arkeen tuo Metsänhoitajaliiton valtuuston vaalit. Vallan uudelleen jaon alla pieni menneiden muistelokin lienee paikallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hallinnossa on paljon mietitty liiton tulevaisuutta. Millainen strategia turvaisi parhaiten jäsenten palvelutarpeet ja kantaisi myös tulevaisuuden muutoksissa. Tärkeä osa liiton ja sen jäsenten edunvalvonnan tulevaisuuden suunnittelua on tällä vuosituhannella ollut järjestöyhteistyön vaihtoehtojen avoin kartoitus. Voimien yhdistäminen muiden liittojen kanssa on ollut silloin suunnittelussa strateginen tavoite. Selvitys metsäalan osaajien, Metsänhoitajaliiton ja Meton voimien yhdistämiseksi yhdeksi liitoksi ei johtanut tulokseen. Myöskään luonnonvara-alojen akavalaisten liittojen fuusiota koskeva selvitys ei johtanut uuden liiton syntyyn. Molemmissa selvityksissä mukana olevien liittojen kanssa hyvä yhteistyö on jatkunut itsenäisten liittojen välisenä. Kuluva, vuoden vaihteessa päättyvä valtuustokausi aloitettiinkin itsenäiseen Metsänhoitajaliittoon perustuvalla strategialla. Nelivuotiskautta on leimannut voimakas metsäsektorin rakennemuutos ja euroalueen vaikeudet, joiden kanssa kamppaillaan myös tulevalla valtuustokaudella. Toimintaympäristön muutosten liiton toiminnalle ja taloudelle aiheuttamiin haasteisiin on jouduttu vastaamaan ja niistä on selvitty. Muutos vaatii myös ammattijärjestöltämme kykyä elää ajassa ja keskittyä jäsentemme edunvalvonnan kannalta keskeisiin asioihin. Liiton jäsenet rahoittavat liittomme toiminnan, näin ollen liiton tulee pystyä vastaamaan jäsentensä edunvalvonnan tarpeisiin. Yleinen järjestäytymisasteen lasku asettaa suuren haasteen ammattijärjestöille ja niiden toiminnalle, näin myös Metsänhoitajaliitolle. Ammattijärjestön tulee jatkossakin tarjota jäsentensä tarvitsemia palveluja niin Y-sukupolvelle kuin myös vanhemmille jäsenille. Mikä on liiton strategia jatkossa, siitä päättää uusi valtuusto ja hallitus. Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttävä valtuusto hyväksyy mm. liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee hallituksen. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä valtuustossa istuvat. Tässä lehdessä esittäytyy joukko innokkaita vastuun kantajia yhteisestä toiminnasta. Ehdokasmäärä osoittaa, että kiinnostus liiton toimintaan ei ole hiipunut. Mitä sinä odotat liiton tulevaisuudelta? Mitä ehdokkaasi on siitä mieltä? Älä nuku vaalien ohi vaan anna äänesi kuulua! Värikästä syksyn jatkoa! 63. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) fax (09) OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Flaxwood KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/

3 sisältö ÄÄNESTÄ SHUTTERSTOCK 6 12 VALTUUSTO- VAALIT 2013 METSÄNHOITAJALIITON 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 SATOJA TUHANSIA ENSIHARVENNUKSELTA? Metsäbiotaloudesta uusia mahdollisuuksia 12 AIKUISKOULUTUSTUKEA SAA YHÄ USEAMPI Tutkintoaan viimeistelevä Suvi saa tukea opintovapaansa ajaksi 14 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN TULOKSIA Kyselyyn vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja metsänhoitajien kurssilounaat 18 VAALIOPAS Metsänhoitajaliiton valtuustovaalien vaaliopas ja ehdokkaiden esittelyt 26 LAKIPALSTA Metsätilan sukupolvenvaihdos 28 UEF KONGRESSI SAARISELÄLLÄ Euroopan metsävaikuttajat kokoontuivat Suomen Lapissa 30 LYHYESTI Lyhenteiden lyhyt oppimäärä 31 OPISKELIJAPALSTA Vaikuttavaa opiskelijatoimintaa 32 PROFIILI Myyntiä, rockia ja metsää Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Petri Parviainen esittäytyy 34 HENKILÖUUTISET

4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. TILAISUUKSIA METSÄPÄIVÄT SHUTTERSTOCK Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Metsänhoitajaliitto järjestää omana tapahtumanaan viimevuosilta tutun Urafoorumin, jonka yhteydessä palkitaan Vuoden metsänhoitaja. Lue lisää Metsäpäivistä ja oheisohjelmasta tämän lehden sivuilta KENESTÄ VUODEN METSÄNHOITAJA 2013? Vuoden metsänhoitaja - palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan osoittaa korkeatasoista osaamista. Palkinnon myönnöstä päättää Metsänhoitajaliiton hallitus. Vuonna 2012 Vuoden metsänhoitajaksi valittiin Mikko Vastaranta. Mikkoa edeltävät Vuoden metsänhoitajat voit tarkistaa liiton verkkosivuilta. Ehdotuksesi Vuoden metsänhoitajaksi voit lähettää mennessä Metsänhoitajaliiton toimistoon tai sähköpostilla metsanhoitajat.fi. Vuonna 2012 valittiin Vuoden metsänhoitajaksi Mikko Vastaranta. Vastaamalla Työmarkkinatutkimukseen autat sekä itseäsi että kollegaasi! MILLAINEN ON JÄSENTEN työmarkkinatilanne? Metsänhoitajaliitto tutkii vuosittain työmarkkinatutkimuksella jäsentensä sijoittumista, palkkausta ja muita työhön liittyviä asioita. Tuttuun tapaan linkki kyselyn lähetetään jäsenten sähköpostiin marraskuun ensimmäisellä viikolla ja siinä kysytään lokakuun ansioita, joten kyselyyn vastatessa lokakuun palkkakuitti kannattaa varata käden ulottuville. Työmarkkinatutkimuksen luotettavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään edunvalvonnassa ja jäsenten neuvonnassa, joten vastaamalla autat sekä itseäsi että kollegaasi! Lue lisää työmarkkinatutkimuksesta tämän lehden sivuilta METSÄNHOITAJA

5 SHUTTERSTOCK JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS Metsänhoitajaliiton tiedottaminen, edunvalvonta ja jäsenpalvelu HALKO perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin jäsentietoihin. Jotta voimme palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla, on jäsenten tärkeää pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietonsa ajan tasalla liiton rekisterissä. Jos epäilet jäsentietojen muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, kannattaa olla suoraan yhteydessä Päiviin, jotta asia saadaan kerralla kuntoon. JÄSENTIETOJASI VOIT PÄIVITTÄÄ: Mentorointiohjelmassa pääset jakamaan ideoita urasuunnittelusta myös vertaisryhmissä. Verkkosivujen kautta: Päivitä tietosi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www.metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omat tiedot. Täyttämällä tällä Omat tiedot lomakkeella olevat kentät haluamallasi tavalla päivität tiedot reaaliajassa jäsenrekisteriimme. Mentoroinnista IDEOITA JA ITSELUOTTAMUSTA? tai ottamalla yhteyttä toimistoon: Tietosi voit päivittää myös suoraan liittoon toimistoassistentti Päivi Toivoselle (09) ). Hakuaika suosittuun mentorointiohjelmaan on jälleen käynnissä. Ohjelma tarjoaa ohjausta urasuunnitteluun ja työelämään sekä mahdollisuuden vahvistaa ammatillista identiteettiä mentoriparin kanssa. Mikäli kiinnostuit mentoroinnista, lähetä meille hakemus, jossa kerrot miksi haluat ohjelmaan, mitä siltä odotat ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi ansioluettelo. Lähetä hakemuksesi Metsänhoitajaliittoon mennessä asiamies Johanna Hristoville Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. HUOM! Innokkaille mentoreille on aina kysyntää! Mikäli olet kiinnostunut toimimaan mentorina ilmoittaudu Johannalle. METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTON KOKOUS MARRASKUUSSA Metsänhoitajaliiton valtuuston syyskokous pidetään torstaina Sääntömääräisessä kokouksessa julkistetaan syksyn valtuustovaalien tulos ja valitaan liiton uuden hallituksen kokoonpano puheenjohtajaa lukuun ottamatta. METSÄNHOITAJA

6 KUVAT: STUDIO KORENTO/HARRI MÄENPÄÄ Puu rokkaa uusissa tuotteissa. Harri Välimäen pukineista ja rekvisiitasta löytyy kustakin puuta. "Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraakaaineen merkitystä osana energiantuotantoa" 6 METSÄNHOITAJA

7 Satoja tuhansia ENSIHARVENNUKSELTA? Elämme jalostusarvosta enemmän kuin kuutioiden määrästä, sanoo metsäbiotalouden edistäjä Harri Välimäki. Heikki Hamunen Simana Oy, metsänhoitaja Kun Harri Välimäki, 41, aloitti metsänhoitajan opinnot Joensuun yliopistossa, hänen tavoitteenaan oli saada tutkinto kasaan nopeasti ja palata Tampereelle diplomi-insinööriopintojen pariin. Toisin kuitenkin kävi. Opiskelujen jälkeen mies ajautui mukaan perustamaan luonnonkuitukomposiitteja valmistavaa yritystä. Nyt Välimäki vetää Joensuun Tiedepuistossa Uusiutuva Metsäteollisuus -osaamiskeskusohjelmaa ja puhuu uusien puutuotteiden puolesta. NYT PIENILLÄKIN ON SAUMAA Välimäki esittelee mielellään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuoretta Kaikkea muuta puusta -julkaisua. Puusankaiset silmälasit: Kraa Kraa Eyewear Komposiittikitara: Flaxwood Puukuitupohjainen paita: Kuosikulma Joensuu WOODCAST-saapaskipsi: Onbone Oy Mäntyöljypullo: UPM Kupilka-eräjuoma-astia: Joensuun Meskari Oy Berryfect-marjajauheet: Nordic Vitality Oy Lämpöpuukomposiitista tehty terassilauta: Lunacomp Oy Mallin meikki ja kampaus: Malli itse Kuvausjärjestelyt: Simana Oy Kuvaus: Studio Korento METSÄNHOITAJA

8 Suomalainen koivu toimii myös silmälaseissa. Tamperelaisen Kraa Kraa Oy:n aurinko- ja silmälasikehyksiä viedään ulkomaillekin. KUVA: KRAA KRAA EYEWEAR Puupohjaiset liikennepolttoaineet ja lämmitysöljyt ovat tulossa. UPM rakentaa Lappeenrantaan jalostamon, joka tekee raakamäntyöljystä biopolttoaineita. KUVA: UPM UPM:n tavoittelee merkittävää roolia uusiutuvien biopolttoaineiden markkinoilla. BioVerno kuvastaa yhtiön mukaan metsäteollisuuden uudistumista. KUVA: UPM Siinä sanotaan, että puun mahdollisuuksien laajamittaiseen hyödyntämiseen tarvitaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Opuksen mukaan uusilla tavoilla puuta käyttävät yritykset ovat keskeisessä roolissa hajautetun yhteiskunnan visiossa. Kyllä, jatkossa lienee kyse enemmän hajautetusta tuotannosta kuin tähän saakka, Välimäki vahvistaa. Hän kuitenkin painottaa, että suuret ja pienet eivät tällä pelikentällä ole kilpailijoita. Ei pidä olla mitään vastakkainasettelua pienet vastaan suuret. Nytkin metsäalan suuryritykset mahdollistavat suoraan tuhansien pienyritysten toiminnan. Yhteistyötä suurten ja pienten kesken voisi olla enemmänkin. Kun teollisuuden sivutuotteet päätyvät nyt suurelta osin energiakäyttöön, niiden jatkojalostaminen polttamisen sijaan voi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia monelle yritykselle. KUUTIOT EIVÄT OLE KAIKKI KAIKESSA Tällä hetkellä suurten konsernien pienet kumppanit ovat sellaisia, jotka osallistuvat perinteisten metsäteollisuustuotteiden arvoketjun rakentamiseen. Välimäki kollegoineen hakee ennen kaikkea ideoita, kuinka pienemmät yritykset pääsisivät jalostamaan teollisuuden sivumateriaalivirtoja aivan uusiksi tuotteiksi. Sektorin uusiutumisessa avainasemassa voivat olla metsäteollisuusyritysten lisäksi notkeat ja uusiutumiskykyiset muiden alojen yritykset, jotka hyödyntävät puuta raaka-aineenaan. Uusiutuva metsäteollisuus tai metsäbiotalous rakentuu monista pienistä puroista. Liukosellu on hyvä esimerkki perinteisen suurteollisuuden mukautumiskyvystä markkinatilanteen muuttuessa, Välimäki sanoo. Liukosellukaan ei yksin ole mikään kultakaivos eikä ratkaise kaikkea, Välimäki myöntää. Entä mitä pystyisi jalostamaan vielä liukoselluprosessin sivutuotteista kuten hemisellusta? Tutkittavaa riittää. Mutta onko tässä mitään järkeä tai realismia? Suomen metsien kasvu ei mahdu pikkupurkkeihin tai komposiittilautoihin. Jos vaikka luonnonkuitukomposiitista tehtäviä kaiuttimia valmistettaisiin kappaletta vuodessa, niin niihin käytettävä puumäärä kuluu paperintuotannossa silmänräpäyksessä. Mutta kaiuttimia valmistava yritys saa muutaman miljoonan liikevaihdon, Välimäki kuittaa. Vaikka asioita katsotaan mielellään kansantalouden kannalta, niin yritykset sen kansantalouden viime kädessä tekevät. Välimäki nostaa esimerkkinä maailmanmaineeseen nousseet Flaxwoodin kitarat, jotka tehdään luonnonkuitukomposiitista. Laskin joskus, että hehtaarin ensiharvennusmännikön jalostusarvo on niissä useita satoja tuhansia euroja, Välimäki sanoo. Viime kädessä tuosta jalostusarvostahan tässä eletään, ei puukuutioiden määrästä. PAPERIN PUDOTUSPELI JATKUU, UUSIA TUOTTEITA TULEE Pöyryn selvityksen mukaan vuosina on Euroopassa suljettu tai tullaan sulkemaan paperintuotantokapasiteettia lähes kolmen miljoonan tonnin edestä. Ennen vuotta 2015 on edessä vielä noin neljän miljoonan tonnin poistot. Suurteollisuudenkin tuotteet ovat muuttumassa. Esimerkiksi UPM:n tuotepaletti koostui aiemmin suurelta osin eri paperilaaduista ja perinteisen mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteista. Vuonna 2008 yhtiö yhdisti paperiliiketoimintojaan sekä perusti erilliset yksiköt sellulle, energialle ja teknisille materiaaleille. Tulevana syksynä liiketoimintarakenne uudistetaan taas. Tuotteiden kirjo on suuri, eivätkä tuotteiden nimet kuulosta enää 80-luvulta. UPM:n jo tuotannossa tai tuotekehityksessä olevia tuotteita ovat muun muassa puu-muovikomposiitti, biopolttoaineet, selluloosavahvisteinen muovigranulaatti, nano- ja mikroselluloosa sekä biokemikaalit. Puupohjaisten tuotteiden tuotekehityspanostukset vaihtelevat hyvin paljon hankekohtaisesti, sanoo UPM:n tutkimustoiminnasta vastaava johtaja Heikki Ilvespää. 8 METSÄNHOITAJA

9 Tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina. Luonnonkomposiitista tehty Kupilka-tuoteperhe on valittu Frankfurtin Ambiente-messuilla vuoden trendituotteeksi. Konepesun kestävät astiat ovat suosittuja esimerkiksi luontomatkailuyrityksissä. METSÄNHOITAJA

10 Uusien biopohjaisten polttoaineiden kehitys voi vaatia miljoonaan euroon yltäviä satsauksia ja 4 10 vuotta. Joku toinen, merkittäväkin, uusi tuote saadaan jo parissa vuodessa ja noin miljoonalla eurolla markkinoille. TULEVAISUUTTA VOI TEHDÄ ITSE Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa biotalouden arvo 80 miljardiin euroon ja synnyttää uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Välimäki korostaa, että suuria tavoitteita ei saavuteta pelkästään pk-yritysten voimin. Pienemmillä yrityksillä, vaikka olisivat kuinka nopeasti kasvavia hyvänsä, puunkäytön volyymit eivät voi olla suuria. Kaikkien haaveissa ovat uudet isot volyymituotteet, joilla vielä korkea jalostusaste. Niitäkin vielä tulee, Välimäki sanoo. Hän viittaa biopolttonesteiden lisäksi esimerkiksi metalliteollisuuden käyttämän teollisuuskoksin valmistamiseen puusta. Välimäen mukaan puunjalostusala on 20 vuoden kuluttua nykyistä hajautuneempi. Perinteistä metsäteollisuustuotantoa on edelleen, mutta lisäksi mukana on suuri joukko muiden toimialojen yrityksiä. Puu toimii edelleen kuitujen lähteenä, mutta tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina. Meillä on silloin edelleen toimiva puuhuolto ja metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan. EU-tasolla on edelleen varmistettava suomalaisen metsäbiomassan käytön hyväksyttävyys. Metsäbiotalouden merkitys ei liene missään kansantaloudellisesti niin merkittävä kuin Suomessa. Vaikka puu pitäisikin pintansa tulevaisuudessa, ilmaiseksi uutta ei kuitenkaan opita. Välimäki patistaa ottamaan järkeä käteen valtakunnan tasolla mutta myös paikallispolitiikassa. Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraaka-aineen merkitystä ja mahdollisuuksia osana energiantuotantoa. Mieluummin ostetaan öljyä kalliilla ulkoa, kuin vauhditettaisiin hakelämmityslaitosten rakentamista. Päivän pikakurssi metsäbiotalouteen Seminaarikiertue ympäri Suomen Voiko metsästä syntyä uutta liiketoimintaa? Voivatko suuret ja pienet jalostaa puuta yhdessä? Syksyn seminaarisarja kertoo, mistä kaikesta metsäbiotaloudessa on kyse. Metsäbiotalouden Road Show kiertää Suomen syys- lokakuussa. Valtakunnallisen kiertueen päätösseminaari pidetään marraskuun alussa Helsingissä. Biomassan korjaamiseen, kuljettamiseen ja jalostamiseen käytettävässä teknologiassa on suuria mahdollisuuksia. Metsätalouden Road Show seminaareilla päätavoitteena on innostaa yrityksiä uuteen liiketoimintaan näillä toimintaalueilla. Seminaareissa puhutaan uudenlaisista, metsään ja puuhun pohjautuvista liiketoimintamahdollisuuksista, sanoo kiertueen vetäjä Harri Välimäki Joensuun Tiedepuistosta. Erityisesti keskitymme siihen, miten alalla toimivat tai siitä kiinnostuneet yrittäjät voivat hyödyntää esimerkiksi Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterin tietotaitoa. Seminaareihin on Välimäen mukaan lupautunut puhumaan Suomen ykköskaartia metsäbiotalouden alalta. Aivan loistavasti ovat asiantuntijat lupautuneet puhujiksi. Esiintyjäkaarti on sekoitus valtakunnan tason toimijoita ja paikallisia yrittäjiä. Luvassa on tehokasta tykitystä ja innostavia esimerkkejä. METSÄBIOTALOUDEN ROADSHOW -KIERTUEEN PAIKKAKUNNAT JA PÄIVÄMÄÄRÄT: 6.9. Jyväskylä Nuuksio, Espoo Mikkeli Imatra Kokkola Kajaani Joensuu Päätösseminaari Helsingissä Tarkat ohjelmat, seminaaripaikat ja ilmoittautuminen: roadshow2013 Kiertueen järjestää Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n, Finnish Wood Research Oy:n ja VTT:n kanssa. 10 METSÄNHOITAJA

11 KUVAT: UPM Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman vastuukaupungit ovat Oulu (tulevaisuuden terveys), Joensuu (biotalous), Vaasa (kestävät energiaratkaisut), Tampere (älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus) sekä Jyväskylä (kyberturvallisuus). Vuosina käynnissä olevasta ohjelmasta vastaa teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Kaupungeista kansainvälistä kilpailukykyä Joensuun seutu vastuuseen biotaloudesta Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kesällä viisi sektoria, joissa suomalaista osaamista voidaan erityisesti kehittää. Niitä ovat tulevaisuuden terveys, kestävät energiaratkaisut, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus, kyberturvallisuus sekä biotalous. Valinnat ovat osa ensi vuonna käynnistyvää Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jossa valtio ja kaupungit hakevat yhdessä kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa. Kullakin sektorilla on oma vastuukaupunkinsa. Biotalouden vastuukaupungiksi nimitettiin Joensuu. Muut valitut kaupungit ovat Oulu, Vaasa, Tampere ja Jyväskylä. Vetovastuussa olevat kaupungit vastaavat oman painopisteensä kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan teemavalinnoissa haluttiin painottaa sellaisia aloja, joissa talouskasvulle voidaan hakea uutta vauhtia kaupunkiseuduilta. ENSIMMÄISET BIOÖLJYKATTILAT KÄYNNISTYVÄT SYKSYLLÄ Joensuun seudulle päätös biotalouden vetovastuusta oli mieluisa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mukaan linjaus sopii hyvin muun muassa Pohjois-Karjalan tavoitteeseen öljyttömästä maakunnasta. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteena on päästä kokonaan eroon tuontiöljystä vuoteen 2030 mennessä. Lämmitykseen käytettävästä tuontiöljystä pitäisi luopua jo vuonna Kunnianhimoinen tavoite on lähtenyt toteutumaan jopa etuajassa. Energiayhtiö Fortumin bioöljylaitos vahvistaa uskoa tavoitteen realistisuuteen. Hyttinen viittaa syksyllä Joensuussa avattavaan Fortumin laitokseen, jonka tuottama bioöljy muutetaan kaukolämmöksi. Integroitu nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva laitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Käynnistymisensä jälkeen laitoksen suora työllistämisvaikutus on henkilötyövuotta. Suunnitelmat merkitsevät lisämenekkiä puulle. Laitos muuttaa kuutiota puuta tonniksi bioöljyä. Tuotanto kattaa omakotitalon lämmitysöljyn tarpeen. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois-Karjalassa reippaasti jo ennen Fortumin laitosta. Vuosina sektori kasvoi noin 200 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 60 prosenttia. Hyttinen ennakoi lämmön, sähkön ja liikenteen polttoaineiden valmistuksen ja jakelun muodostuvan merkittäväksi elinkeinoksi maakunnassa. Olemme omalta osaltamme toteuttamassa EU:n komission unelmaa älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta taloudesta. METSÄNHOITAJA

12 Aikuiskoulutustukea saa yhä useampi Aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Tutkintoaan viimeistelevä Suvi Eriksson saa tukea opintovapaansa ajaksi. Jaana Parkkola Akava Filosofian maisterin opintojaan viimeistelevä Suvi Eriksson sai sattumalta tietää, että hän voi hakea aikuiskoulutustukea opintovapaansa ajalle. Tiesin tuen olemassaolosta, mutta olin luullut, etten täyttäisi sen saamisehtoja. Niinpä olikin iloinen yllätys, kun kävi ilmi, että tukihan on tarkoitettu minun kaltaiselleni opiskelijalle, Eriksson kertoo. Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä työskentelevä Eriksson on huhti toukokuun opintovapaalla suorittaakseen tutkintonsa loppuun ja saa nyt siltä ajalta aikuiskoulutustukea. Tuen saaminen ei omalla kohdallani ratkaissut opintovapaalle jäämistä, koska olin tehnyt päätöksen siitä jo aiemmin, mutta toki sillä on myönteinen vaikutus. 12 METSÄNHOITAJA

13 Suvi Eriksson pitää aikuiskoulutusrahaa toimivana kannustimena. KUVA: JAANA PARKKOLA Monelle opintovapaa ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman koulutustukea, Eriksson huomauttaa. Erikssonin työnantaja suhtautui opintovapaaseen erittäin myönteisesti. Työjärjestelyt sujuivat hyvin, ja hänen tilalleen palkattiin sijainen vapaan ajaksi. Sijaisen saaminen oli itselleni tärkeää, koska en halunnut, että työni kasautuisivat työkavereideni harteille. Aikuiskoulutustuen hakeminen oli Erikssonin mielestä helppoa. Tarvittavat tiedot löytyivät helposti Koulutusrahaston verkkosivuilta ja tuen hakeminen oli selkeää. Monesti tukiasioiden selvittäminen on työn ja tuskan takana, joten siihen nähden asiat sujuivat mutkattomasti, Eriksson kiittelee. OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ OMIEN TARPEIDEN MUKAAN Eriksson pitää aikuiskoulutustukea toimivana kannustimena esimerkiksi suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. Mutta erityisesti pidempään työelämässä olleille se antaa hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon, Eriksson lisää. Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen on samaa mieltä. Aikuiskoulutustuki on tärkeä kannustin esimerkiksi kesken jääneen tutkinnon loppuunsaattajille, mutta se on ensisijaisesti tarkoitettu tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämiseen, Mielityinen sanoo. Mielityinen muistuttaa, että opintovapaa ja sen perusteella myönnettävä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu omaehtoiseen opiskeluun, eikä niiden tarvitse hyödyttää nykyistä työnantajaa. Työntekijällä on tietyin ehdoin subjektiivinen oikeus jäädä opintovapaalle. AKAVALAISILLE TÄRKEÄ TUKIMUOTO Aikuiskoulutustuen maksaa Koulutusrahasto, joka on työmarkkinaosapuolten "Aikuiskoulutus antaa erityisesti pidempään työelämässä olleille hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon" hallinnoima rahasto. Koulutusrahaston tilastojen mukaan vuonna 2012 aikuiskoulutustukea maksettiin henkilölle. Tuen saajien määrä on ollut selvässä kasvussa sen jälkeen, kun aikuiskoulutustuen tasoa nostettiin vuoden 2010 alussa. Esimerkiksi vuonna 2012 tuen saajien määrä kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta, Mielityinen kertoo. Vuonna 2012 aikuiskoulutustuen saajista 37 prosenttia opiskeli yliopistossa ja 32 prosenttia ammattikorkeakoulussa. KUKA VOI SAADA AIKUISKOULUTUSTUKEA? Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua, jää palkattomalle opintovapaalle yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja ei saa opiskeluun muuta tukea. Muun muassa näiden mittareiden valossa kyse on akavalaisittain tärkeästä tukimuodosta, Mielityinen huomauttaa. Akavan tavoitteena on parantaa sovitellun tuen ehtoja eli tehdä kannattavammaksi tilannetta, jossa aikuisopiskelija saa samanaikaisesti sekä aikuiskoulutustukea että palkkaa. Monen akavalaisen on vaikea lähteä töistä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, joten haluamme kehittää aikuiskoulutustukea siihen suuntaan, että se tukisi myös työn ja opiskelun yhdistämistä, Mielityinen sanoo. Aikuiskoulutustuen kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Tukea maksetaan yhteensä enintään 18 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Lisätietoa: METSÄNHOITAJA

14 Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Liiton vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti Metsänhoitajaliiton jäsenistö ylläpitää omaa osaamistaan pääsääntöisesti kouluttautumalla omatoimisesti. Järjestettyjä koulutuspäiviä kertyy vuoden aikana keskimäärin viisi. Organisaatiossani asiantuntijatyötä arvostetaan heikosti verrattuna esimiestyöhön. Kaikki eivät halua esimiestehtäviin, vaan kehittyä omassa osaamisessaan. Viime vuoden marraskuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliitto tiedusteli yhdessä muiden luonnonvaraalan ammattijärjestöjen kanssa työn ohessa kouluttautumisesta ja oman ammatillisen osaamisen päivittämisestä. Omatoimisuus ja oman alan osaamisen syventäminen nousivat jäsenistön kouluttautumisen teemoiksi. KOULUTUSPÄIVIÄ KERTYY VUODESSA KESKIMÄÄRIN VIISI Kuumentuneen koulutuspäiväkeskustelun inspiroimana myös Metsänhoitajaliiton jäsenistöltä tiedusteltiin käytettyjen koulutuspäivien määrää. Liiton jäsenistä reilu 80 % ilmoitti osallistuneensa koulutuksiin kuluneen vuoden aikana. Heille, jotka olivat osallistuneet koulutuksiin, kertyi keskimäärin viisi kokonaista koulutuspäivää vuoden aikana. Kuntasektorilla työskentelevistä jopa 90 % ilmoitti osallistuneensa koulutukseen vuonna 2012 ja heille koulutuspäiviä kertyi keskimäärin seitsemän päivän edestä. Vähiten koulutuksiin ilmoittivat osallistuneensa yliopistosektorilla työskentelevät, heistä noin 60 % kertoi osallistuneensa koulutukseen ja heille koulutuspäiviä kertyi vuodessa keskimäärin kolme. Toimiasemakohtaisesti tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi toimihenkilöille (6 päivää) ja ylimmälle johdolle (6 päivää). OMATOIMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ON YLEISTÄ Kaikki kyselyyn vastanneet Metsänhoitajaliiton jäsenet ilmoittivat kehittäneensä omaa ammatillista osaamistaan jollain tavoin vuoden 2012 aikana. Jäsenistöstä valtaosa kehitti ammatillista osaamistaan pääasiallisesti omatoimisesti, esimerkiksi lukemalla oman alan kirjallisuutta (73 % vastaajista) tai jakamalla kokemuksia kollegoiden ja tuttavien kanssa (49 % vastaajista). Myös konferensseihin tai seminaareihin osallistuminen oli yleistä, sillä jopa 60 % vastaajista oli osallistunut vähintään yhteen päivätilaisuuteen kuluneen vuoden aikana. Työssä oppiminen esimerkiksi työnkierron, uusien projektien kautta tai oman työnkuvan sisällön kehittämisen kautta on jäsenistön keskuudessa harvinaisempaa. Vain 30 % vastaajista koki kehittäneensä osaamistaan varsinaisen työnkuvan muutoksen kautta. Vielä harvempi (10 %) jäsenistä oli osallistunut pitkäkestoisempaan koulutuskokonaisuuteen, kuten jatko-opintoihin. ENITEN KEHITETTÄVÄÄ OMAN ERIKOISALAN OSAAMISESSA Liiton jäseniltä tiedusteltiin myös osaamisen kehittämistarpeista. Suurin osa Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä koki, että oman erikoisalan osaamisen syventäminen on tärkein osaamisen kehittämiskohde. Kehitettäviksi osaamisalueiksi koettiin myös oman erikoisalan osaamisen laajentaminen, tietoteknisten taitojen kehittäminen sekä liiketoimintaosaaminen ja projektinhallintataidot. MILTÄ NÄYTTÄÄ SINUN VUOTESI 2013? Vastaa liiton työmarkkinatutkimukseen ja auta Metsänhoitajaliittoa tulkitsemaan jäsentensä työmarkkinatilannetta! Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn. Kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunvalvonnan sinun ja kollegoidesi hyödyksi. Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuun ensimmäisellä viikolla sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www. metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omat tiedot. Tietoja voi päivittää myös suoraan Päivi Toivoselle sähköpostilla tai puhelimitse (09) METSÄNHOITAJA

15

16 Tapahtumia Metsäpäivät ja metsänhoitajien kurssilounaat Tartu tilaisuuteen Metsäpäivillä Metsäala on suuren mahdollisuuden edessä, jos siihen vain osataan tarttua. Metsäpäivillä keskustellaan siitä, mitä uutta on edessä ja millaisia haasteita matkan varrella on vastassa. Metsätalouden uutta aikaa tarkastellaan Metsäpäivillä metsälain ja palvelumarkkinoiden muuttumisen ja työhyvinvoinnin kautta. Torstain ohjelmassa on avajaiset, kolme seminaaria ja iltamat. Avajaisissa ministerit Jari Koskinen ja Lauri Ihalainen sekä Metsäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Petri Parvinen virittävät yleisön seminaarien aiheisiin. Uusi metsälaki, joka astuu voimaan vain muutama viikko Metsäpäivien jälkeen, painottaa metsänomistajan tavoitteiden toteuttamista kansantalouden hyödyn sijaan. Laki antaa mahdollisuuden hoitaa metsiä nykyistä monipuolisemmin ja moniarvoisemmin. SEMINAAREISSA PUHUTTAA METSÄLAIT, PALVELU JA TYÖHYVINVOINTI Metsälaki muuttuu riittääkö osaaminen -seminaarissa keskustellaan metsäammattilaisten valmiudesta yhdistää lainsäädännön suomat mahdollisuudet ja metsänomistajien toiveet. Metsänhoitoyhdistyslain muutos avaa metsäalalle mahdollisuuksia uudenlaisiin metsäpalvelumarkkinoihin. Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaarissa mietitään, millaisia palveluita ja yrittäjiä metsänomistajat odottavat. Miten metsäpalvelut tulisi muotoilla ja hinnoitella erilaisille metsänomistajille? Siirtyvätkö metsänhoitoyhdistykset puunhankintaan? Miten puunhankinnan ja metsänhoidon logistiikkaa voidaan tehostaa ohjelmistoilla? Seminaarissa saat vastauksen muun muassa näihin kysymyksiin. Muutokset aiheuttavat epävarmuutta alalla työskentelevissä. Siksi työhyvinvointi on entistä tärkeämpi aihe, ja siihen paneudutaan Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaarissa. Seminaarissa käydään läpi työhyvinvointiin vaikuttavia käytännön ongelmia ja saadaan neuvoja niiden ratkaisemiseen. Seminaari toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Torstai-ilta huipentuu Metsäpäivien iltamiin. Perjantain ohjelmaan kuuluvat muun muassa Euroopan Metsäinstituutti 20 vuotta -juhlaseminaari ja Metsämessut. Metsäpäivät järjestetään viime vuosien tapaan Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. Annamari Heikkinen 16 METSÄNHOITAJA

17 METSÄPÄIVIEN ALUSTAVA OHJELMA Torstai klo : Sidosryhmien omia tilaisuuksia klo 9 10: Tulokahvit klo 10 12: Avajaiset, sali 101 klo : Lounas klo : Metsälaki muuttuu - riittääkö osaaminen? -seminaari klo : Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaari klo : Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaari klo : Sidosryhmätilaisuuksia klo : Metsämessujen avajaiset klo : Metsäpäivien iltamat Perjantai klo Euroopan Metsäinstituutti EFI 20 vuotta - juhlaseminaari klo Metsämessut Metsäpäivien normaalihintainen lippu maksaa 200 euroa + alv. Lipulla pääsee kaikkiin Metsäpäivien tapahtumiin ja Metsämessuille. Aiemmista vuosista poiketen lipun hintaan sisältyy torstaina aamukahvi ja lounas. VASTAVALMISTUNEET, TYÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT ERIKOISHINTAAN Työttömät sekä vuosien 2012 ja 2013 aikana valmistuneet Metsänhoitajaliiton jäsenet pääsevät Metsäpäiville 40 euron erikoishintaisella lipulla (norm. 200 euroa). Kampanjahinta sisältää kaikki Metsäpäivien tilaisuudet sekä torstaina aamukahvi ja lounas. Metsänhoitajaliitto lähettää edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville liiton jäsenille kutsun, jota vastaan erikoishintaisen lipun voi lunastaa Metsäpäivien infosta Messukeskuksesta. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla? Metsäpäivien opiskelijalippu maksaa 10 euroa. Alennuksen ehtona on alennukseen oikeuttava kortti tai muun todistus, joka tulee esittää sisäänkäynnin yhteydessä. URA HAKUSESSA? TÖITÄ PITÄISI SAADA? TULE URAFOORUMILLE? Metsänhoitajaliitto järjestää Metsäpäivien yhteydessä jo kolmatta kertaa kiitosta saaneen urafoorumin. Metsäinen urafoorumi tarjoaa työnantajille tilaisuuden saada näkyvyyttä metsäalan akateemisten osaajien ja ammattilaisten keskuudessa ja samalla työnhakijat pääsevät tutustumaan työnantajiin ja erilaisiin työmahdollisuuksiin. Tilaisuuden alussa jaetaan Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja -palkinto ja illan päätteeksi juhlistamme vastavalmistuneita metsänhoitajia yhteisellä illanvietolla. Metsänhoitajaliiton urafoorumi torstaina , klo , Messukeskuksessa (h203) Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta tai Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tule tutustumaan, verkostoitumaan ja tapaamaan tuttuja! Katso lisätietoa ja tarkempi ohjelma: Kurssilounaat 2013 Kurssi Paikka Päivä Klo H54 Ravintola Grotesk, Ludvigink Avec. Ilmoittanet tulostasi Paavolle tai Yrjölle. H64/K56 Kellarikrouvi H69 Ravintola Elite Lisätietoa: Juhani Lukkari, H73 Kellarikrouvi H02/K Ilmoittautumiset H06/K98 Ravintola Aito Ilmoittautumiset: H09/K101 Ravintola Carelia Kurssilounasilmoituksia voi vielä ilmoittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle Verkossa julkaistavat kurssilounasilmoitukset löydät osoitteesta: Tapahtumia- kalenterista. METSÄNHOITAJA

18 OPAS ÄÄNESTÄJILLE VALTUUSTON VAALEIHIN Kuinka valitsen edustajani liittoon? Metsänhoitajaliiton uusittujen sääntöjen mukaan liiton korkein päättävä toimielin eli valtuusto valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. 20 valtuuston jäsentä sekä vastaava määrä varajäseniä kaudelle valitaan pidettävällä postiäänestyksellä. Valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Onneksi olkoon, jos olet saanut tämän lehden mukana äänestyslipun Metsänhoitajaliiton valtuuston vaaliin, olet äänioikeutettu valtuustovaalissa. Äänioikeutettuja ovat ne liiton henkilöjäsenet, joiden kesäkuun loppuun mennessä erääntynyt jäsenmaksu oli asianmukaisesti maksettu liitolle. Luettelo äänioikeutetuista oli elokuun alussa nähtävissä ja tarkistettavissa liiton toimistossa, kuten aiemmissa lehdissä on ilmoitettu. 18 METSÄNHOITAJA

19 METSÄNHOITAJALIITON ÄÄNESTYSOPAS Toimi näin äänestäessäsi: Tarkista, että tämän lehden mukana tuli äänestyslippu, äänestyskuori ja palautuskuori. Jos joku niistä puuttuu ja olet äänioikeutettu, voit tilata puuttuvan liiton toimistosta, puh. (09) tai metsanhoitajat.fi. Äänestäessäsi merkitse äänestyslippuun selvällä käsialalla äänestettävän henkilön numero, joka löytyy ehdokaslistasta. Ehdokkaat on esitelty tässä Metsänhoitajassa. Muita merkintöjä äänestyslippuun ei saa tehdä. Sulje äänestyslippu äänestyskuoreen ja laita äänestyskuori palautuskuoreen, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Merkitse palautuskuoren päälle allekirjoituksesi, nimenselvennys sekä kotipaikkasi merkiksi äänioikeuden käyttämisestä. Äänestyssalaisuus säilyy, sillä nimettömät äänestyskuoret kootaan palautuskuorista ja avataan vasta vaalilautakunnan tekemässä ääntenlaskennassa. Kuoressa oleva äänestyslippu on palautettava Metsänhoitajaliiton toimistoon (Kruunuvuorenkatu 5 F, Helsinki) siten, että se on perillä viimeistään perjantaina kello Paitsi postitse palautuskuori voidaan toimittaa liiton toimistoon tai myös vaalia valvovan vaalilautakunnan jäsenelle henkilökohtaisesti tai lähetin välityksellä määräaikaan mennessä. METSÄYLIOPPILAIDEN KIINTIÖEDUSTAJAT Metsäylioppilaat ry ja Joensuun Metsäylioppilaat ry valitsevat suoraan kumpikin jäsenäänestyksessä enemmistövaaleilla yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuustoon. Opiskelijayhdistysten tulee ilmoittaa liiton hallitukselle valitsemiensa valtuutettujen nimet äänestyslippujen jättämiselle asetettuun määräaikaan eli mennessä. Opiskelijoiden erikseen valitsema valtuustoedustajia voidaan vaihtaa vuosittain mikäli opiskelijayhdistykset ilmoittavat valitsemiensa uusien valtuutettujen nimet kalenterivuoden loppuun mennessä. Liiton jäsenmaksun maksaneet opiskelijat ovat äänioikeutettuja myös varsinaisessa valtuustovaalissa. VAALIN TULOKSEN LASKEMINEN Valtuuston jäsenten valinnassa noudatetaan yhdistyslain 29 :n 3 momentin 2 kohdassa mainitun suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa. Valtuuston vaalissa samassa vaaliliitossa olevat ehdokkaat järjestetään heidän äänimääriensä suuruuden mukaan. Vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle annetaan vertausluvuksi vaaliliiton äänestyslippujen koko lukumäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle kolmannes jne. Jäsenyhdistyksen ehdokaslistaan sovelletaan vaaliliittoa koskevia määräyksiä. Jos valitsijayhdistys, joka voi asettaa ainoastaan yhden ehdokkaan, ei kuulu vaaliliittoon, on vertausluku suoraan ehdokkaan saama äänimäärä. Ehdokkaita järjestettäessä saman äänimäärän tai vertausluvun saaneiden välisen järjestyksen ratkaisee arpa. Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuden mukaan ja valtuuston jäseniksi valitaan suurimman vertausluvun saaneesta lähtien 20 jäsentä. Valtuuston 20 varajäsentä määräytyvät valitsematta jääneistä ehdokkaista heidän vertauslukujensa mukaisessa järjestyksessä. TULOSTEN JULKISTAMINEN Vaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen ääntenlaskennassa ja ilmoittaa valinnasta hallitukselle sekä kirjeitse valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi valituille. Tulos julkistetaan valtuuston kokouksessa , ja siitä lähtee myös jäsenyhdistyskirje. Vaalien virallinen tulos julkaistaan lisäksi joulukuussa Metsänhoitaja-lehden numerossa 4/2013 viikolla 50. VAALILAUTAKUNTA VALVOO Vaaleja valvoo ja tuloksen laskee liiton hallituksen asettama vaalilautakunta, jonka puheenjohtajana toimii kokenut Simo Jaakkola. Vaalilautakunnan jäseniä ovat Jukka Hyytiäinen, Maija Kovanen, Sakari Sarkkola, Arto Kariniemi ja Raili Voipio. Lautakunnan avustajina toimivat toimistosihteeri Päivi Toivonen ja järjestöpäällikkö Jukka Sippola liiton toimistosta. Muista: ÄÄNESTÄMÄLLÄ VOIT VAIKUTTAA! ÄÄNESTÄ METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 METSÄNHOITAJA

20 Metsäylioppilaat ry Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry LYYTIKÄINEN PAAVO opiskelija Helsinki 25 Ei me opiskelijat suinkaan sitä heikointa ainesta olla! ARONEN TUIJA MMT, dos. vanhempi tutkija Metsäntutkimuslaitos Parikkala 47 Yhdessä olemme enemmän KAAKKURIVAARA TOMI projektipäällikkö Metsäntutkimuslaitos 30 Pienen metsänhoitajan asialla! Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry MÄKITALO KARI vanhempi tutkija Rovaniemi Metsäntutkimuslaitos 57 NUORTEVA HEIKKI varttunut tutkija Metsäntutkimuslaitos Järvenpää 51 Tutkimuksesta käytännön hyötyä SAKSA TIMO erikoistutkija Metsäntutkimuslaitos Kangasniemi 56 Yhteistyötä koko elinkeinon parhaaksi Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry Teollisuuden Metsänhoitajat ry UOTILA ESA tutkija Metsäntutkimuslaitos Vantaa 54 Muutoksessa mukana HUJO SAMULI metsäasiakaspäällikkö UPM Metsä Hattula 40 Pöllin kuljetuksen puolesta! HURSKAINEN JARI eläkeläinen Kuopio 64 Metsänhoitaja ammattitaitoinen moniosaaja 20 METSÄNHOITAJA

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET 1 HELSINGIN YLIOPISTO Keskusvaalilautakunta 29.8.2006/kr-k KAMPUSTEN VAALILAUTAKUNTIEN TEHTÄVÄT Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama 14.2.2003, 4, 33 ja 42 muutettu 16.2.2005) 2

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi l näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 1 Äänestys- ja vaalijärjestys 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin valtuuskunnan vaalissa noudatetaan yhdistyslakia, seuran sääntöjä sekä tätä äänestys- ja vaalijärjestystä. 2 Hallitus määrää joka kolmas

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke Professori Heli Peltola, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto Lähde: Luke

Lisätiedot

YDINENERGIA-ALAN TOIMITTAJIEN TOIMIALARYHMÄ SÄÄNNÖT 4.11.2009

YDINENERGIA-ALAN TOIMITTAJIEN TOIMIALARYHMÄ SÄÄNNÖT 4.11.2009 YDINENERGIA-ALAN TOIMITTAJIEN TOIMIALARYHMÄ SÄÄNNÖT 4.11.2009 1. Toimialaryhmän nimi ja tarkoitus Toimialaryhmän nimi on Ydinenergia-alan toimittajien toimialaryhmä, englanniksi Finnish Nuclear Suppliers

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 1 (5) 9.12.2011 VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 9-10.12.2011) 1 Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa

Lisätiedot

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT

KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT Kuusaan Latu ry / säännöt 1(5) KUUSAAN LATU ry. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kuusaan Latu ry. ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena yhdistyksellä on Kouvolan kaupunki ympäristöineen. 2. Yhdistyksen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

2. Koulutuspäivät keskusvaalilautakunnille

2. Koulutuspäivät keskusvaalilautakunnille 26.11.2002 OM 15/51/2002 Kunnan keskusvaalilautakunta (pl. Ahvenanmaa) EDUSKUNTAVAALIT 2003: Vaaliohjeet, koulutus ym. 1. Vaaliohjeet Oikeusministeriö kiinnittää keskusvaalilautakuntien huomiota seuraavaan:

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA

Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka NIMI JA KOTIPAIKKA Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Kuopion Ravitsemustieteen Opiskelijayhdistys Retikka. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 11.12.2015 klo 13.00 15.00 Paikka: Ravintola Talli (Patteristonkatu 2, Mikkeli), Tallin vintti -kokoushuone (2. krs) Paikalla: Hirvensalmi:

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

A S I A L U E T T E L O:

A S I A L U E T T E L O: IMATRAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (7) A S I A L U E T T E L O: 17 Kokouksen avaus 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 20 Ääntenlaskijoiden valinta 21 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7)

Tehy Tehyn ammattiosaston mallivaalijärjestys V103. Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) Valtuuston kokous 27.5.2003 27.5.2003 1 (7) 1 ' VAALITAPA Tehyn... ammattiosasto ry:n sääntöjen 13 ':ssä mainitut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ammattiosaston

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot