Metsäbiotalous ÄÄNESTÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! Metsänhoitajaliiton valtuustovaali VAALIOPAS PROFIILI METSÄPÄIVÄT

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/2013 VALTUUSTOVAALINUMERO ÄÄNESTÄ METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 Metsänhoitajaliiton valtuustovaali Metsäbiotalous UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MONELTA KANTILTA! 6 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja kurssilounaat 18 VAALIOPAS Valtuustovaalien opas ja ehdokkaiden esittelyt 32 PROFIILI Petri Parviainen: myyntiä, rockia ja metsää

2 Pääkirjoitus Tuula Jusko Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Käytä ääntäsi Syksyn väriloistoa odotellessa vaihtelua arkeen tuo Metsänhoitajaliiton valtuuston vaalit. Vallan uudelleen jaon alla pieni menneiden muistelokin lienee paikallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hallinnossa on paljon mietitty liiton tulevaisuutta. Millainen strategia turvaisi parhaiten jäsenten palvelutarpeet ja kantaisi myös tulevaisuuden muutoksissa. Tärkeä osa liiton ja sen jäsenten edunvalvonnan tulevaisuuden suunnittelua on tällä vuosituhannella ollut järjestöyhteistyön vaihtoehtojen avoin kartoitus. Voimien yhdistäminen muiden liittojen kanssa on ollut silloin suunnittelussa strateginen tavoite. Selvitys metsäalan osaajien, Metsänhoitajaliiton ja Meton voimien yhdistämiseksi yhdeksi liitoksi ei johtanut tulokseen. Myöskään luonnonvara-alojen akavalaisten liittojen fuusiota koskeva selvitys ei johtanut uuden liiton syntyyn. Molemmissa selvityksissä mukana olevien liittojen kanssa hyvä yhteistyö on jatkunut itsenäisten liittojen välisenä. Kuluva, vuoden vaihteessa päättyvä valtuustokausi aloitettiinkin itsenäiseen Metsänhoitajaliittoon perustuvalla strategialla. Nelivuotiskautta on leimannut voimakas metsäsektorin rakennemuutos ja euroalueen vaikeudet, joiden kanssa kamppaillaan myös tulevalla valtuustokaudella. Toimintaympäristön muutosten liiton toiminnalle ja taloudelle aiheuttamiin haasteisiin on jouduttu vastaamaan ja niistä on selvitty. Muutos vaatii myös ammattijärjestöltämme kykyä elää ajassa ja keskittyä jäsentemme edunvalvonnan kannalta keskeisiin asioihin. Liiton jäsenet rahoittavat liittomme toiminnan, näin ollen liiton tulee pystyä vastaamaan jäsentensä edunvalvonnan tarpeisiin. Yleinen järjestäytymisasteen lasku asettaa suuren haasteen ammattijärjestöille ja niiden toiminnalle, näin myös Metsänhoitajaliitolle. Ammattijärjestön tulee jatkossakin tarjota jäsentensä tarvitsemia palveluja niin Y-sukupolvelle kuin myös vanhemmille jäsenille. Mikä on liiton strategia jatkossa, siitä päättää uusi valtuusto ja hallitus. Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttävä valtuusto hyväksyy mm. liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee hallituksen. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä valtuustossa istuvat. Tässä lehdessä esittäytyy joukko innokkaita vastuun kantajia yhteisestä toiminnasta. Ehdokasmäärä osoittaa, että kiinnostus liiton toimintaan ei ole hiipunut. Mitä sinä odotat liiton tulevaisuudelta? Mitä ehdokkaasi on siitä mieltä? Älä nuku vaalien ohi vaan anna äänesi kuulua! Värikästä syksyn jatkoa! 63. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen, Henna Nummela, Silja Pitkänen, Merja Väisänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) fax (09) OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2013 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Flaxwood KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/

3 sisältö ÄÄNESTÄ SHUTTERSTOCK 6 12 VALTUUSTO- VAALIT 2013 METSÄNHOITAJALIITON 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 SATOJA TUHANSIA ENSIHARVENNUKSELTA? Metsäbiotaloudesta uusia mahdollisuuksia 12 AIKUISKOULUTUSTUKEA SAA YHÄ USEAMPI Tutkintoaan viimeistelevä Suvi saa tukea opintovapaansa ajaksi 14 TYÖMARKKINATUTKIMUKSEN TULOKSIA Kyselyyn vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti 16 METSÄPÄIVÄT Metsäpäivien ohjelma ja metsänhoitajien kurssilounaat 18 VAALIOPAS Metsänhoitajaliiton valtuustovaalien vaaliopas ja ehdokkaiden esittelyt 26 LAKIPALSTA Metsätilan sukupolvenvaihdos 28 UEF KONGRESSI SAARISELÄLLÄ Euroopan metsävaikuttajat kokoontuivat Suomen Lapissa 30 LYHYESTI Lyhenteiden lyhyt oppimäärä 31 OPISKELIJAPALSTA Vaikuttavaa opiskelijatoimintaa 32 PROFIILI Myyntiä, rockia ja metsää Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Petri Parviainen esittäytyy 34 HENKILÖUUTISET

4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. TILAISUUKSIA METSÄPÄIVÄT SHUTTERSTOCK Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Metsänhoitajaliitto järjestää omana tapahtumanaan viimevuosilta tutun Urafoorumin, jonka yhteydessä palkitaan Vuoden metsänhoitaja. Lue lisää Metsäpäivistä ja oheisohjelmasta tämän lehden sivuilta KENESTÄ VUODEN METSÄNHOITAJA 2013? Vuoden metsänhoitaja - palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan osoittaa korkeatasoista osaamista. Palkinnon myönnöstä päättää Metsänhoitajaliiton hallitus. Vuonna 2012 Vuoden metsänhoitajaksi valittiin Mikko Vastaranta. Mikkoa edeltävät Vuoden metsänhoitajat voit tarkistaa liiton verkkosivuilta. Ehdotuksesi Vuoden metsänhoitajaksi voit lähettää mennessä Metsänhoitajaliiton toimistoon tai sähköpostilla jukka.sippola@ metsanhoitajat.fi. Vuonna 2012 valittiin Vuoden metsänhoitajaksi Mikko Vastaranta. Vastaamalla Työmarkkinatutkimukseen autat sekä itseäsi että kollegaasi! MILLAINEN ON JÄSENTEN työmarkkinatilanne? Metsänhoitajaliitto tutkii vuosittain työmarkkinatutkimuksella jäsentensä sijoittumista, palkkausta ja muita työhön liittyviä asioita. Tuttuun tapaan linkki kyselyn lähetetään jäsenten sähköpostiin marraskuun ensimmäisellä viikolla ja siinä kysytään lokakuun ansioita, joten kyselyyn vastatessa lokakuun palkkakuitti kannattaa varata käden ulottuville. Työmarkkinatutkimuksen luotettavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään edunvalvonnassa ja jäsenten neuvonnassa, joten vastaamalla autat sekä itseäsi että kollegaasi! Lue lisää työmarkkinatutkimuksesta tämän lehden sivuilta METSÄNHOITAJA

5 SHUTTERSTOCK JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS Metsänhoitajaliiton tiedottaminen, edunvalvonta ja jäsenpalvelu HALKO perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin jäsentietoihin. Jotta voimme palvella jäseniämme parhaalla mahdollisella tavalla, on jäsenten tärkeää pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietonsa ajan tasalla liiton rekisterissä. Jos epäilet jäsentietojen muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, kannattaa olla suoraan yhteydessä Päiviin, jotta asia saadaan kerralla kuntoon. JÄSENTIETOJASI VOIT PÄIVITTÄÄ: Mentorointiohjelmassa pääset jakamaan ideoita urasuunnittelusta myös vertaisryhmissä. Verkkosivujen kautta: Päivitä tietosi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen ( kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omat tiedot. Täyttämällä tällä Omat tiedot lomakkeella olevat kentät haluamallasi tavalla päivität tiedot reaaliajassa jäsenrekisteriimme. Mentoroinnista IDEOITA JA ITSELUOTTAMUSTA? tai ottamalla yhteyttä toimistoon: Tietosi voit päivittää myös suoraan liittoon toimistoassistentti Päivi Toivoselle (09) ). Hakuaika suosittuun mentorointiohjelmaan on jälleen käynnissä. Ohjelma tarjoaa ohjausta urasuunnitteluun ja työelämään sekä mahdollisuuden vahvistaa ammatillista identiteettiä mentoriparin kanssa. Mikäli kiinnostuit mentoroinnista, lähetä meille hakemus, jossa kerrot miksi haluat ohjelmaan, mitä siltä odotat ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle. Liitä hakemukseesi ansioluettelo. Lähetä hakemuksesi Metsänhoitajaliittoon mennessä asiamies Johanna Hristoville Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. HUOM! Innokkaille mentoreille on aina kysyntää! Mikäli olet kiinnostunut toimimaan mentorina ilmoittaudu Johannalle. METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTON KOKOUS MARRASKUUSSA Metsänhoitajaliiton valtuuston syyskokous pidetään torstaina Sääntömääräisessä kokouksessa julkistetaan syksyn valtuustovaalien tulos ja valitaan liiton uuden hallituksen kokoonpano puheenjohtajaa lukuun ottamatta. METSÄNHOITAJA

6 KUVAT: STUDIO KORENTO/HARRI MÄENPÄÄ Puu rokkaa uusissa tuotteissa. Harri Välimäen pukineista ja rekvisiitasta löytyy kustakin puuta. "Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraakaaineen merkitystä osana energiantuotantoa" 6 METSÄNHOITAJA

7 Satoja tuhansia ENSIHARVENNUKSELTA? Elämme jalostusarvosta enemmän kuin kuutioiden määrästä, sanoo metsäbiotalouden edistäjä Harri Välimäki. Heikki Hamunen Simana Oy, metsänhoitaja Kun Harri Välimäki, 41, aloitti metsänhoitajan opinnot Joensuun yliopistossa, hänen tavoitteenaan oli saada tutkinto kasaan nopeasti ja palata Tampereelle diplomi-insinööriopintojen pariin. Toisin kuitenkin kävi. Opiskelujen jälkeen mies ajautui mukaan perustamaan luonnonkuitukomposiitteja valmistavaa yritystä. Nyt Välimäki vetää Joensuun Tiedepuistossa Uusiutuva Metsäteollisuus -osaamiskeskusohjelmaa ja puhuu uusien puutuotteiden puolesta. NYT PIENILLÄKIN ON SAUMAA Välimäki esittelee mielellään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuoretta Kaikkea muuta puusta -julkaisua. Puusankaiset silmälasit: Kraa Kraa Eyewear Komposiittikitara: Flaxwood Puukuitupohjainen paita: Kuosikulma Joensuu WOODCAST-saapaskipsi: Onbone Oy Mäntyöljypullo: UPM Kupilka-eräjuoma-astia: Joensuun Meskari Oy Berryfect-marjajauheet: Nordic Vitality Oy Lämpöpuukomposiitista tehty terassilauta: Lunacomp Oy Mallin meikki ja kampaus: Malli itse Kuvausjärjestelyt: Simana Oy Kuvaus: Studio Korento METSÄNHOITAJA

8 Suomalainen koivu toimii myös silmälaseissa. Tamperelaisen Kraa Kraa Oy:n aurinko- ja silmälasikehyksiä viedään ulkomaillekin. KUVA: KRAA KRAA EYEWEAR Puupohjaiset liikennepolttoaineet ja lämmitysöljyt ovat tulossa. UPM rakentaa Lappeenrantaan jalostamon, joka tekee raakamäntyöljystä biopolttoaineita. KUVA: UPM UPM:n tavoittelee merkittävää roolia uusiutuvien biopolttoaineiden markkinoilla. BioVerno kuvastaa yhtiön mukaan metsäteollisuuden uudistumista. KUVA: UPM Siinä sanotaan, että puun mahdollisuuksien laajamittaiseen hyödyntämiseen tarvitaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Opuksen mukaan uusilla tavoilla puuta käyttävät yritykset ovat keskeisessä roolissa hajautetun yhteiskunnan visiossa. Kyllä, jatkossa lienee kyse enemmän hajautetusta tuotannosta kuin tähän saakka, Välimäki vahvistaa. Hän kuitenkin painottaa, että suuret ja pienet eivät tällä pelikentällä ole kilpailijoita. Ei pidä olla mitään vastakkainasettelua pienet vastaan suuret. Nytkin metsäalan suuryritykset mahdollistavat suoraan tuhansien pienyritysten toiminnan. Yhteistyötä suurten ja pienten kesken voisi olla enemmänkin. Kun teollisuuden sivutuotteet päätyvät nyt suurelta osin energiakäyttöön, niiden jatkojalostaminen polttamisen sijaan voi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia monelle yritykselle. KUUTIOT EIVÄT OLE KAIKKI KAIKESSA Tällä hetkellä suurten konsernien pienet kumppanit ovat sellaisia, jotka osallistuvat perinteisten metsäteollisuustuotteiden arvoketjun rakentamiseen. Välimäki kollegoineen hakee ennen kaikkea ideoita, kuinka pienemmät yritykset pääsisivät jalostamaan teollisuuden sivumateriaalivirtoja aivan uusiksi tuotteiksi. Sektorin uusiutumisessa avainasemassa voivat olla metsäteollisuusyritysten lisäksi notkeat ja uusiutumiskykyiset muiden alojen yritykset, jotka hyödyntävät puuta raaka-aineenaan. Uusiutuva metsäteollisuus tai metsäbiotalous rakentuu monista pienistä puroista. Liukosellu on hyvä esimerkki perinteisen suurteollisuuden mukautumiskyvystä markkinatilanteen muuttuessa, Välimäki sanoo. Liukosellukaan ei yksin ole mikään kultakaivos eikä ratkaise kaikkea, Välimäki myöntää. Entä mitä pystyisi jalostamaan vielä liukoselluprosessin sivutuotteista kuten hemisellusta? Tutkittavaa riittää. Mutta onko tässä mitään järkeä tai realismia? Suomen metsien kasvu ei mahdu pikkupurkkeihin tai komposiittilautoihin. Jos vaikka luonnonkuitukomposiitista tehtäviä kaiuttimia valmistettaisiin kappaletta vuodessa, niin niihin käytettävä puumäärä kuluu paperintuotannossa silmänräpäyksessä. Mutta kaiuttimia valmistava yritys saa muutaman miljoonan liikevaihdon, Välimäki kuittaa. Vaikka asioita katsotaan mielellään kansantalouden kannalta, niin yritykset sen kansantalouden viime kädessä tekevät. Välimäki nostaa esimerkkinä maailmanmaineeseen nousseet Flaxwoodin kitarat, jotka tehdään luonnonkuitukomposiitista. Laskin joskus, että hehtaarin ensiharvennusmännikön jalostusarvo on niissä useita satoja tuhansia euroja, Välimäki sanoo. Viime kädessä tuosta jalostusarvostahan tässä eletään, ei puukuutioiden määrästä. PAPERIN PUDOTUSPELI JATKUU, UUSIA TUOTTEITA TULEE Pöyryn selvityksen mukaan vuosina on Euroopassa suljettu tai tullaan sulkemaan paperintuotantokapasiteettia lähes kolmen miljoonan tonnin edestä. Ennen vuotta 2015 on edessä vielä noin neljän miljoonan tonnin poistot. Suurteollisuudenkin tuotteet ovat muuttumassa. Esimerkiksi UPM:n tuotepaletti koostui aiemmin suurelta osin eri paperilaaduista ja perinteisen mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteista. Vuonna 2008 yhtiö yhdisti paperiliiketoimintojaan sekä perusti erilliset yksiköt sellulle, energialle ja teknisille materiaaleille. Tulevana syksynä liiketoimintarakenne uudistetaan taas. Tuotteiden kirjo on suuri, eivätkä tuotteiden nimet kuulosta enää 80-luvulta. UPM:n jo tuotannossa tai tuotekehityksessä olevia tuotteita ovat muun muassa puu-muovikomposiitti, biopolttoaineet, selluloosavahvisteinen muovigranulaatti, nano- ja mikroselluloosa sekä biokemikaalit. Puupohjaisten tuotteiden tuotekehityspanostukset vaihtelevat hyvin paljon hankekohtaisesti, sanoo UPM:n tutkimustoiminnasta vastaava johtaja Heikki Ilvespää. 8 METSÄNHOITAJA

9 Tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina. Luonnonkomposiitista tehty Kupilka-tuoteperhe on valittu Frankfurtin Ambiente-messuilla vuoden trendituotteeksi. Konepesun kestävät astiat ovat suosittuja esimerkiksi luontomatkailuyrityksissä. METSÄNHOITAJA

10 Uusien biopohjaisten polttoaineiden kehitys voi vaatia miljoonaan euroon yltäviä satsauksia ja 4 10 vuotta. Joku toinen, merkittäväkin, uusi tuote saadaan jo parissa vuodessa ja noin miljoonalla eurolla markkinoille. TULEVAISUUTTA VOI TEHDÄ ITSE Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa biotalouden arvo 80 miljardiin euroon ja synnyttää uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Välimäki korostaa, että suuria tavoitteita ei saavuteta pelkästään pk-yritysten voimin. Pienemmillä yrityksillä, vaikka olisivat kuinka nopeasti kasvavia hyvänsä, puunkäytön volyymit eivät voi olla suuria. Kaikkien haaveissa ovat uudet isot volyymituotteet, joilla vielä korkea jalostusaste. Niitäkin vielä tulee, Välimäki sanoo. Hän viittaa biopolttonesteiden lisäksi esimerkiksi metalliteollisuuden käyttämän teollisuuskoksin valmistamiseen puusta. Välimäen mukaan puunjalostusala on 20 vuoden kuluttua nykyistä hajautuneempi. Perinteistä metsäteollisuustuotantoa on edelleen, mutta lisäksi mukana on suuri joukko muiden toimialojen yrityksiä. Puu toimii edelleen kuitujen lähteenä, mutta tulevaisuuden tuotteissa puu on entistä useammin kemiallisina ainesosina ja erilaisina molekyylejä eikä välttämättä puuna tai pelkkinä kuituina. Meillä on silloin edelleen toimiva puuhuolto ja metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan. EU-tasolla on edelleen varmistettava suomalaisen metsäbiomassan käytön hyväksyttävyys. Metsäbiotalouden merkitys ei liene missään kansantaloudellisesti niin merkittävä kuin Suomessa. Vaikka puu pitäisikin pintansa tulevaisuudessa, ilmaiseksi uutta ei kuitenkaan opita. Välimäki patistaa ottamaan järkeä käteen valtakunnan tasolla mutta myös paikallispolitiikassa. Kaikissa pienissäkään kunnissa ei vielä haluta ymmärtää paikallisen metsäraaka-aineen merkitystä ja mahdollisuuksia osana energiantuotantoa. Mieluummin ostetaan öljyä kalliilla ulkoa, kuin vauhditettaisiin hakelämmityslaitosten rakentamista. Päivän pikakurssi metsäbiotalouteen Seminaarikiertue ympäri Suomen Voiko metsästä syntyä uutta liiketoimintaa? Voivatko suuret ja pienet jalostaa puuta yhdessä? Syksyn seminaarisarja kertoo, mistä kaikesta metsäbiotaloudessa on kyse. Metsäbiotalouden Road Show kiertää Suomen syys- lokakuussa. Valtakunnallisen kiertueen päätösseminaari pidetään marraskuun alussa Helsingissä. Biomassan korjaamiseen, kuljettamiseen ja jalostamiseen käytettävässä teknologiassa on suuria mahdollisuuksia. Metsätalouden Road Show seminaareilla päätavoitteena on innostaa yrityksiä uuteen liiketoimintaan näillä toimintaalueilla. Seminaareissa puhutaan uudenlaisista, metsään ja puuhun pohjautuvista liiketoimintamahdollisuuksista, sanoo kiertueen vetäjä Harri Välimäki Joensuun Tiedepuistosta. Erityisesti keskitymme siihen, miten alalla toimivat tai siitä kiinnostuneet yrittäjät voivat hyödyntää esimerkiksi Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusterin tietotaitoa. Seminaareihin on Välimäen mukaan lupautunut puhumaan Suomen ykköskaartia metsäbiotalouden alalta. Aivan loistavasti ovat asiantuntijat lupautuneet puhujiksi. Esiintyjäkaarti on sekoitus valtakunnan tason toimijoita ja paikallisia yrittäjiä. Luvassa on tehokasta tykitystä ja innostavia esimerkkejä. METSÄBIOTALOUDEN ROADSHOW -KIERTUEEN PAIKKAKUNNAT JA PÄIVÄMÄÄRÄT: 6.9. Jyväskylä Nuuksio, Espoo Mikkeli Imatra Kokkola Kajaani Joensuu Päätösseminaari Helsingissä Tarkat ohjelmat, seminaaripaikat ja ilmoittautuminen: roadshow2013 Kiertueen järjestää Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman, Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n, Finnish Wood Research Oy:n ja VTT:n kanssa. 10 METSÄNHOITAJA

11 KUVAT: UPM Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman vastuukaupungit ovat Oulu (tulevaisuuden terveys), Joensuu (biotalous), Vaasa (kestävät energiaratkaisut), Tampere (älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus) sekä Jyväskylä (kyberturvallisuus). Vuosina käynnissä olevasta ohjelmasta vastaa teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Kaupungeista kansainvälistä kilpailukykyä Joensuun seutu vastuuseen biotaloudesta Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kesällä viisi sektoria, joissa suomalaista osaamista voidaan erityisesti kehittää. Niitä ovat tulevaisuuden terveys, kestävät energiaratkaisut, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus, kyberturvallisuus sekä biotalous. Valinnat ovat osa ensi vuonna käynnistyvää Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa, jossa valtio ja kaupungit hakevat yhdessä kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa. Kullakin sektorilla on oma vastuukaupunkinsa. Biotalouden vastuukaupungiksi nimitettiin Joensuu. Muut valitut kaupungit ovat Oulu, Vaasa, Tampere ja Jyväskylä. Vetovastuussa olevat kaupungit vastaavat oman painopisteensä kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan teemavalinnoissa haluttiin painottaa sellaisia aloja, joissa talouskasvulle voidaan hakea uutta vauhtia kaupunkiseuduilta. ENSIMMÄISET BIOÖLJYKATTILAT KÄYNNISTYVÄT SYKSYLLÄ Joensuun seudulle päätös biotalouden vetovastuusta oli mieluisa. Maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mukaan linjaus sopii hyvin muun muassa Pohjois-Karjalan tavoitteeseen öljyttömästä maakunnasta. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteena on päästä kokonaan eroon tuontiöljystä vuoteen 2030 mennessä. Lämmitykseen käytettävästä tuontiöljystä pitäisi luopua jo vuonna Kunnianhimoinen tavoite on lähtenyt toteutumaan jopa etuajassa. Energiayhtiö Fortumin bioöljylaitos vahvistaa uskoa tavoitteen realistisuuteen. Hyttinen viittaa syksyllä Joensuussa avattavaan Fortumin laitokseen, jonka tuottama bioöljy muutetaan kaukolämmöksi. Integroitu nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva laitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Käynnistymisensä jälkeen laitoksen suora työllistämisvaikutus on henkilötyövuotta. Suunnitelmat merkitsevät lisämenekkiä puulle. Laitos muuttaa kuutiota puuta tonniksi bioöljyä. Tuotanto kattaa omakotitalon lämmitysöljyn tarpeen. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois-Karjalassa reippaasti jo ennen Fortumin laitosta. Vuosina sektori kasvoi noin 200 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 60 prosenttia. Hyttinen ennakoi lämmön, sähkön ja liikenteen polttoaineiden valmistuksen ja jakelun muodostuvan merkittäväksi elinkeinoksi maakunnassa. Olemme omalta osaltamme toteuttamassa EU:n komission unelmaa älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta taloudesta. METSÄNHOITAJA

12 Aikuiskoulutustukea saa yhä useampi Aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Tutkintoaan viimeistelevä Suvi Eriksson saa tukea opintovapaansa ajaksi. Jaana Parkkola Akava Filosofian maisterin opintojaan viimeistelevä Suvi Eriksson sai sattumalta tietää, että hän voi hakea aikuiskoulutustukea opintovapaansa ajalle. Tiesin tuen olemassaolosta, mutta olin luullut, etten täyttäisi sen saamisehtoja. Niinpä olikin iloinen yllätys, kun kävi ilmi, että tukihan on tarkoitettu minun kaltaiselleni opiskelijalle, Eriksson kertoo. Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisena sihteerinä työskentelevä Eriksson on huhti toukokuun opintovapaalla suorittaakseen tutkintonsa loppuun ja saa nyt siltä ajalta aikuiskoulutustukea. Tuen saaminen ei omalla kohdallani ratkaissut opintovapaalle jäämistä, koska olin tehnyt päätöksen siitä jo aiemmin, mutta toki sillä on myönteinen vaikutus. 12 METSÄNHOITAJA

13 Suvi Eriksson pitää aikuiskoulutusrahaa toimivana kannustimena. KUVA: JAANA PARKKOLA Monelle opintovapaa ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman koulutustukea, Eriksson huomauttaa. Erikssonin työnantaja suhtautui opintovapaaseen erittäin myönteisesti. Työjärjestelyt sujuivat hyvin, ja hänen tilalleen palkattiin sijainen vapaan ajaksi. Sijaisen saaminen oli itselleni tärkeää, koska en halunnut, että työni kasautuisivat työkavereideni harteille. Aikuiskoulutustuen hakeminen oli Erikssonin mielestä helppoa. Tarvittavat tiedot löytyivät helposti Koulutusrahaston verkkosivuilta ja tuen hakeminen oli selkeää. Monesti tukiasioiden selvittäminen on työn ja tuskan takana, joten siihen nähden asiat sujuivat mutkattomasti, Eriksson kiittelee. OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ OMIEN TARPEIDEN MUKAAN Eriksson pitää aikuiskoulutustukea toimivana kannustimena esimerkiksi suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. Mutta erityisesti pidempään työelämässä olleille se antaa hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon, Eriksson lisää. Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen on samaa mieltä. Aikuiskoulutustuki on tärkeä kannustin esimerkiksi kesken jääneen tutkinnon loppuunsaattajille, mutta se on ensisijaisesti tarkoitettu tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämiseen, Mielityinen sanoo. Mielityinen muistuttaa, että opintovapaa ja sen perusteella myönnettävä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu omaehtoiseen opiskeluun, eikä niiden tarvitse hyödyttää nykyistä työnantajaa. Työntekijällä on tietyin ehdoin subjektiivinen oikeus jäädä opintovapaalle. AKAVALAISILLE TÄRKEÄ TUKIMUOTO Aikuiskoulutustuen maksaa Koulutusrahasto, joka on työmarkkinaosapuolten "Aikuiskoulutus antaa erityisesti pidempään työelämässä olleille hyvän mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen tai jopa uranvaihtoon" hallinnoima rahasto. Koulutusrahaston tilastojen mukaan vuonna 2012 aikuiskoulutustukea maksettiin henkilölle. Tuen saajien määrä on ollut selvässä kasvussa sen jälkeen, kun aikuiskoulutustuen tasoa nostettiin vuoden 2010 alussa. Esimerkiksi vuonna 2012 tuen saajien määrä kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta, Mielityinen kertoo. Vuonna 2012 aikuiskoulutustuen saajista 37 prosenttia opiskeli yliopistossa ja 32 prosenttia ammattikorkeakoulussa. KUKA VOI SAADA AIKUISKOULUTUSTUKEA? Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua, jää palkattomalle opintovapaalle yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja ei saa opiskeluun muuta tukea. Muun muassa näiden mittareiden valossa kyse on akavalaisittain tärkeästä tukimuodosta, Mielityinen huomauttaa. Akavan tavoitteena on parantaa sovitellun tuen ehtoja eli tehdä kannattavammaksi tilannetta, jossa aikuisopiskelija saa samanaikaisesti sekä aikuiskoulutustukea että palkkaa. Monen akavalaisen on vaikea lähteä töistä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, joten haluamme kehittää aikuiskoulutustukea siihen suuntaan, että se tukisi myös työn ja opiskelun yhdistämistä, Mielityinen sanoo. Aikuiskoulutustuen kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta tukea voidaan maksaa. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Tukea maksetaan yhteensä enintään 18 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Lisätietoa: METSÄNHOITAJA

14 Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto Liiton vastaajat: omaa osaamista ylläpidettävä omaehtoisesti Metsänhoitajaliiton jäsenistö ylläpitää omaa osaamistaan pääsääntöisesti kouluttautumalla omatoimisesti. Järjestettyjä koulutuspäiviä kertyy vuoden aikana keskimäärin viisi. Organisaatiossani asiantuntijatyötä arvostetaan heikosti verrattuna esimiestyöhön. Kaikki eivät halua esimiestehtäviin, vaan kehittyä omassa osaamisessaan. Viime vuoden marraskuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa Metsänhoitajaliitto tiedusteli yhdessä muiden luonnonvaraalan ammattijärjestöjen kanssa työn ohessa kouluttautumisesta ja oman ammatillisen osaamisen päivittämisestä. Omatoimisuus ja oman alan osaamisen syventäminen nousivat jäsenistön kouluttautumisen teemoiksi. KOULUTUSPÄIVIÄ KERTYY VUODESSA KESKIMÄÄRIN VIISI Kuumentuneen koulutuspäiväkeskustelun inspiroimana myös Metsänhoitajaliiton jäsenistöltä tiedusteltiin käytettyjen koulutuspäivien määrää. Liiton jäsenistä reilu 80 % ilmoitti osallistuneensa koulutuksiin kuluneen vuoden aikana. Heille, jotka olivat osallistuneet koulutuksiin, kertyi keskimäärin viisi kokonaista koulutuspäivää vuoden aikana. Kuntasektorilla työskentelevistä jopa 90 % ilmoitti osallistuneensa koulutukseen vuonna 2012 ja heille koulutuspäiviä kertyi keskimäärin seitsemän päivän edestä. Vähiten koulutuksiin ilmoittivat osallistuneensa yliopistosektorilla työskentelevät, heistä noin 60 % kertoi osallistuneensa koulutukseen ja heille koulutuspäiviä kertyi vuodessa keskimäärin kolme. Toimiasemakohtaisesti tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi toimihenkilöille (6 päivää) ja ylimmälle johdolle (6 päivää). OMATOIMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ON YLEISTÄ Kaikki kyselyyn vastanneet Metsänhoitajaliiton jäsenet ilmoittivat kehittäneensä omaa ammatillista osaamistaan jollain tavoin vuoden 2012 aikana. Jäsenistöstä valtaosa kehitti ammatillista osaamistaan pääasiallisesti omatoimisesti, esimerkiksi lukemalla oman alan kirjallisuutta (73 % vastaajista) tai jakamalla kokemuksia kollegoiden ja tuttavien kanssa (49 % vastaajista). Myös konferensseihin tai seminaareihin osallistuminen oli yleistä, sillä jopa 60 % vastaajista oli osallistunut vähintään yhteen päivätilaisuuteen kuluneen vuoden aikana. Työssä oppiminen esimerkiksi työnkierron, uusien projektien kautta tai oman työnkuvan sisällön kehittämisen kautta on jäsenistön keskuudessa harvinaisempaa. Vain 30 % vastaajista koki kehittäneensä osaamistaan varsinaisen työnkuvan muutoksen kautta. Vielä harvempi (10 %) jäsenistä oli osallistunut pitkäkestoisempaan koulutuskokonaisuuteen, kuten jatko-opintoihin. ENITEN KEHITETTÄVÄÄ OMAN ERIKOISALAN OSAAMISESSA Liiton jäseniltä tiedusteltiin myös osaamisen kehittämistarpeista. Suurin osa Metsänhoitajaliiton jäsenistöstä koki, että oman erikoisalan osaamisen syventäminen on tärkein osaamisen kehittämiskohde. Kehitettäviksi osaamisalueiksi koettiin myös oman erikoisalan osaamisen laajentaminen, tietoteknisten taitojen kehittäminen sekä liiketoimintaosaaminen ja projektinhallintataidot. MILTÄ NÄYTTÄÄ SINUN VUOTESI 2013? Vastaa liiton työmarkkinatutkimukseen ja auta Metsänhoitajaliittoa tulkitsemaan jäsentensä työmarkkinatilannetta! Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn. Kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunvalvonnan sinun ja kollegoidesi hyödyksi. Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuun ensimmäisellä viikolla sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi Metsänhoitajaliiton verkkosivujen (www. metsanhoitajat.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omat tiedot. Tietoja voi päivittää myös suoraan Päivi Toivoselle sähköpostilla paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi tai puhelimitse (09) METSÄNHOITAJA

15

16 Tapahtumia Metsäpäivät ja metsänhoitajien kurssilounaat Tartu tilaisuuteen Metsäpäivillä Metsäala on suuren mahdollisuuden edessä, jos siihen vain osataan tarttua. Metsäpäivillä keskustellaan siitä, mitä uutta on edessä ja millaisia haasteita matkan varrella on vastassa. Metsätalouden uutta aikaa tarkastellaan Metsäpäivillä metsälain ja palvelumarkkinoiden muuttumisen ja työhyvinvoinnin kautta. Torstain ohjelmassa on avajaiset, kolme seminaaria ja iltamat. Avajaisissa ministerit Jari Koskinen ja Lauri Ihalainen sekä Metsäyhdistyksen puheenjohtaja, professori Petri Parvinen virittävät yleisön seminaarien aiheisiin. Uusi metsälaki, joka astuu voimaan vain muutama viikko Metsäpäivien jälkeen, painottaa metsänomistajan tavoitteiden toteuttamista kansantalouden hyödyn sijaan. Laki antaa mahdollisuuden hoitaa metsiä nykyistä monipuolisemmin ja moniarvoisemmin. SEMINAAREISSA PUHUTTAA METSÄLAIT, PALVELU JA TYÖHYVINVOINTI Metsälaki muuttuu riittääkö osaaminen -seminaarissa keskustellaan metsäammattilaisten valmiudesta yhdistää lainsäädännön suomat mahdollisuudet ja metsänomistajien toiveet. Metsänhoitoyhdistyslain muutos avaa metsäalalle mahdollisuuksia uudenlaisiin metsäpalvelumarkkinoihin. Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaarissa mietitään, millaisia palveluita ja yrittäjiä metsänomistajat odottavat. Miten metsäpalvelut tulisi muotoilla ja hinnoitella erilaisille metsänomistajille? Siirtyvätkö metsänhoitoyhdistykset puunhankintaan? Miten puunhankinnan ja metsänhoidon logistiikkaa voidaan tehostaa ohjelmistoilla? Seminaarissa saat vastauksen muun muassa näihin kysymyksiin. Muutokset aiheuttavat epävarmuutta alalla työskentelevissä. Siksi työhyvinvointi on entistä tärkeämpi aihe, ja siihen paneudutaan Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaarissa. Seminaarissa käydään läpi työhyvinvointiin vaikuttavia käytännön ongelmia ja saadaan neuvoja niiden ratkaisemiseen. Seminaari toteutetaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Torstai-ilta huipentuu Metsäpäivien iltamiin. Perjantain ohjelmaan kuuluvat muun muassa Euroopan Metsäinstituutti 20 vuotta -juhlaseminaari ja Metsämessut. Metsäpäivät järjestetään viime vuosien tapaan Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. Annamari Heikkinen 16 METSÄNHOITAJA

17 METSÄPÄIVIEN ALUSTAVA OHJELMA Torstai klo : Sidosryhmien omia tilaisuuksia klo 9 10: Tulokahvit klo 10 12: Avajaiset, sali 101 klo : Lounas klo : Metsälaki muuttuu - riittääkö osaaminen? -seminaari klo : Metsien palvelusta asiakaspalveluun -seminaari klo : Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia -seminaari klo : Sidosryhmätilaisuuksia klo : Metsämessujen avajaiset klo : Metsäpäivien iltamat Perjantai klo Euroopan Metsäinstituutti EFI 20 vuotta - juhlaseminaari klo Metsämessut Metsäpäivien normaalihintainen lippu maksaa 200 euroa + alv. Lipulla pääsee kaikkiin Metsäpäivien tapahtumiin ja Metsämessuille. Aiemmista vuosista poiketen lipun hintaan sisältyy torstaina aamukahvi ja lounas. VASTAVALMISTUNEET, TYÖTTÖMÄT JA OPISKELIJAT ERIKOISHINTAAN Työttömät sekä vuosien 2012 ja 2013 aikana valmistuneet Metsänhoitajaliiton jäsenet pääsevät Metsäpäiville 40 euron erikoishintaisella lipulla (norm. 200 euroa). Kampanjahinta sisältää kaikki Metsäpäivien tilaisuudet sekä torstaina aamukahvi ja lounas. Metsänhoitajaliitto lähettää edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville liiton jäsenille kutsun, jota vastaan erikoishintaisen lipun voi lunastaa Metsäpäivien infosta Messukeskuksesta. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla? Metsäpäivien opiskelijalippu maksaa 10 euroa. Alennuksen ehtona on alennukseen oikeuttava kortti tai muun todistus, joka tulee esittää sisäänkäynnin yhteydessä. URA HAKUSESSA? TÖITÄ PITÄISI SAADA? TULE URAFOORUMILLE? Metsänhoitajaliitto järjestää Metsäpäivien yhteydessä jo kolmatta kertaa kiitosta saaneen urafoorumin. Metsäinen urafoorumi tarjoaa työnantajille tilaisuuden saada näkyvyyttä metsäalan akateemisten osaajien ja ammattilaisten keskuudessa ja samalla työnhakijat pääsevät tutustumaan työnantajiin ja erilaisiin työmahdollisuuksiin. Tilaisuuden alussa jaetaan Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja -palkinto ja illan päätteeksi juhlistamme vastavalmistuneita metsänhoitajia yhteisellä illanvietolla. Metsänhoitajaliiton urafoorumi torstaina , klo , Messukeskuksessa (h203) Lisätietoa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta tai johanna.hristov@metsanhoitajat.fi. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tule tutustumaan, verkostoitumaan ja tapaamaan tuttuja! Katso lisätietoa ja tarkempi ohjelma: Kurssilounaat 2013 Kurssi Paikka Päivä Klo H54 Ravintola Grotesk, Ludvigink Avec. Ilmoittanet tulostasi Paavolle tai Yrjölle. H64/K56 Kellarikrouvi H69 Ravintola Elite Lisätietoa: Juhani Lukkari, rkj.lukkari@gmail.com H73 Kellarikrouvi mikko.ylinen@metsakeskus.fi H02/K Ilmoittautumiset reetta.hulmi@gmail.com H06/K98 Ravintola Aito Ilmoittautumiset: suvi.niemi@mt1.fi H09/K101 Ravintola Carelia Kurssilounasilmoituksia voi vielä ilmoittaa Metsänhoitajaliittoon Päivi Toivoselle (paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi). Verkossa julkaistavat kurssilounasilmoitukset löydät osoitteesta: Tapahtumia- kalenterista. METSÄNHOITAJA

18 OPAS ÄÄNESTÄJILLE VALTUUSTON VAALEIHIN Kuinka valitsen edustajani liittoon? Metsänhoitajaliiton uusittujen sääntöjen mukaan liiton korkein päättävä toimielin eli valtuusto valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. 20 valtuuston jäsentä sekä vastaava määrä varajäseniä kaudelle valitaan pidettävällä postiäänestyksellä. Valtuusto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Onneksi olkoon, jos olet saanut tämän lehden mukana äänestyslipun Metsänhoitajaliiton valtuuston vaaliin, olet äänioikeutettu valtuustovaalissa. Äänioikeutettuja ovat ne liiton henkilöjäsenet, joiden kesäkuun loppuun mennessä erääntynyt jäsenmaksu oli asianmukaisesti maksettu liitolle. Luettelo äänioikeutetuista oli elokuun alussa nähtävissä ja tarkistettavissa liiton toimistossa, kuten aiemmissa lehdissä on ilmoitettu. 18 METSÄNHOITAJA

19 METSÄNHOITAJALIITON ÄÄNESTYSOPAS Toimi näin äänestäessäsi: Tarkista, että tämän lehden mukana tuli äänestyslippu, äänestyskuori ja palautuskuori. Jos joku niistä puuttuu ja olet äänioikeutettu, voit tilata puuttuvan liiton toimistosta, puh. (09) tai metsanhoitajat.fi. Äänestäessäsi merkitse äänestyslippuun selvällä käsialalla äänestettävän henkilön numero, joka löytyy ehdokaslistasta. Ehdokkaat on esitelty tässä Metsänhoitajassa. Muita merkintöjä äänestyslippuun ei saa tehdä. Sulje äänestyslippu äänestyskuoreen ja laita äänestyskuori palautuskuoreen, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Merkitse palautuskuoren päälle allekirjoituksesi, nimenselvennys sekä kotipaikkasi merkiksi äänioikeuden käyttämisestä. Äänestyssalaisuus säilyy, sillä nimettömät äänestyskuoret kootaan palautuskuorista ja avataan vasta vaalilautakunnan tekemässä ääntenlaskennassa. Kuoressa oleva äänestyslippu on palautettava Metsänhoitajaliiton toimistoon (Kruunuvuorenkatu 5 F, Helsinki) siten, että se on perillä viimeistään perjantaina kello Paitsi postitse palautuskuori voidaan toimittaa liiton toimistoon tai myös vaalia valvovan vaalilautakunnan jäsenelle henkilökohtaisesti tai lähetin välityksellä määräaikaan mennessä. METSÄYLIOPPILAIDEN KIINTIÖEDUSTAJAT Metsäylioppilaat ry ja Joensuun Metsäylioppilaat ry valitsevat suoraan kumpikin jäsenäänestyksessä enemmistövaaleilla yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuustoon. Opiskelijayhdistysten tulee ilmoittaa liiton hallitukselle valitsemiensa valtuutettujen nimet äänestyslippujen jättämiselle asetettuun määräaikaan eli mennessä. Opiskelijoiden erikseen valitsema valtuustoedustajia voidaan vaihtaa vuosittain mikäli opiskelijayhdistykset ilmoittavat valitsemiensa uusien valtuutettujen nimet kalenterivuoden loppuun mennessä. Liiton jäsenmaksun maksaneet opiskelijat ovat äänioikeutettuja myös varsinaisessa valtuustovaalissa. VAALIN TULOKSEN LASKEMINEN Valtuuston jäsenten valinnassa noudatetaan yhdistyslain 29 :n 3 momentin 2 kohdassa mainitun suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa. Valtuuston vaalissa samassa vaaliliitossa olevat ehdokkaat järjestetään heidän äänimääriensä suuruuden mukaan. Vaaliliitossa eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle annetaan vertausluvuksi vaaliliiton äänestyslippujen koko lukumäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle kolmannes jne. Jäsenyhdistyksen ehdokaslistaan sovelletaan vaaliliittoa koskevia määräyksiä. Jos valitsijayhdistys, joka voi asettaa ainoastaan yhden ehdokkaan, ei kuulu vaaliliittoon, on vertausluku suoraan ehdokkaan saama äänimäärä. Ehdokkaita järjestettäessä saman äänimäärän tai vertausluvun saaneiden välisen järjestyksen ratkaisee arpa. Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujen suuruuden mukaan ja valtuuston jäseniksi valitaan suurimman vertausluvun saaneesta lähtien 20 jäsentä. Valtuuston 20 varajäsentä määräytyvät valitsematta jääneistä ehdokkaista heidän vertauslukujensa mukaisessa järjestyksessä. TULOSTEN JULKISTAMINEN Vaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen ääntenlaskennassa ja ilmoittaa valinnasta hallitukselle sekä kirjeitse valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi valituille. Tulos julkistetaan valtuuston kokouksessa , ja siitä lähtee myös jäsenyhdistyskirje. Vaalien virallinen tulos julkaistaan lisäksi joulukuussa Metsänhoitaja-lehden numerossa 4/2013 viikolla 50. VAALILAUTAKUNTA VALVOO Vaaleja valvoo ja tuloksen laskee liiton hallituksen asettama vaalilautakunta, jonka puheenjohtajana toimii kokenut Simo Jaakkola. Vaalilautakunnan jäseniä ovat Jukka Hyytiäinen, Maija Kovanen, Sakari Sarkkola, Arto Kariniemi ja Raili Voipio. Lautakunnan avustajina toimivat toimistosihteeri Päivi Toivonen ja järjestöpäällikkö Jukka Sippola liiton toimistosta. Muista: ÄÄNESTÄMÄLLÄ VOIT VAIKUTTAA! ÄÄNESTÄ METSÄNHOITAJALIITON VALTUUSTOVAALIT 2013 METSÄNHOITAJA

20 Metsäylioppilaat ry Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry LYYTIKÄINEN PAAVO opiskelija Helsinki 25 Ei me opiskelijat suinkaan sitä heikointa ainesta olla! ARONEN TUIJA MMT, dos. vanhempi tutkija Metsäntutkimuslaitos Parikkala 47 Yhdessä olemme enemmän KAAKKURIVAARA TOMI projektipäällikkö Metsäntutkimuslaitos 30 Pienen metsänhoitajan asialla! Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry MÄKITALO KARI vanhempi tutkija Rovaniemi Metsäntutkimuslaitos 57 NUORTEVA HEIKKI varttunut tutkija Metsäntutkimuslaitos Järvenpää 51 Tutkimuksesta käytännön hyötyä SAKSA TIMO erikoistutkija Metsäntutkimuslaitos Kangasniemi 56 Yhteistyötä koko elinkeinon parhaaksi Metsäntutkimuslaitoksen Tutkijat ry Teollisuuden Metsänhoitajat ry UOTILA ESA tutkija Metsäntutkimuslaitos Vantaa 54 Muutoksessa mukana HUJO SAMULI metsäasiakaspäällikkö UPM Metsä Hattula 40 Pöllin kuljetuksen puolesta! HURSKAINEN JARI eläkeläinen Kuopio 64 Metsänhoitaja ammattitaitoinen moniosaaja 20 METSÄNHOITAJA