Atrian yritysvastuuraportti 2010 VASTUULLISEN ATRIAN JÄLKI

Transkriptio

1 n yritysvastuuraportti 21 VASTUULLISEN ATRIAN JÄLKI

2 Hyvä lukija Tässä raportissa kerrotaan, kuinka (1 vaikuttaa toimintaympäristössään ja koko yhteiskunnassa, ja kuinka ottaa vastuullisuuden huomioon toiminnassaan ja sen kehittämisessä. Raportti kuvaa yritysvastuun näkökulmasta n vuoden 21 keskeisiä tapahtumia, tuloksia ja vaikutuksia. Yritysvastuunsa yleisten periaatteiden soveltamisessa noudattaa hyviä toimintatapoja eri liiketoimintaalueillaan niin, että se kunnioittaa sidosryhmiensä erilaisia käsityksiä vastuullisuudesta ja eettisestä toiminnasta. Käsitykset ja toiminta eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa paikallisen tai kansainvälisen lainsäädännön, konsernihallinnon periaatteiden tai n arvojen kanssa. n yritysvastuun seurannasta ja kehittämisestä vastaa CRMM (Corporate Responsibility Management Meeting) -työryhmä, jossa on edustus n kaikilta liiketoiminta-alueilta. Työryhmää johtaa konsernin tuoteturvallisuudesta ja laatuasioista vastaava johtaja. Sidosryhmilleen olennaisen ja kattavan informaation takaamiseksi kehittää ja monipuolistaa yritysvastuunsa tavoitteista ja tuloksista raportointia. Raportointityön perustana käyttää kansainvälistä Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistoa, jossa yritysvastuuta käsitellään kolmipilarimallin mukaisesti taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmista. on valinnut GRI-ohjeistosta oman toimintansa ja sidosryhmiensä kannalta olennaiset mittarit ja indikaattorit. Olennaisuudet on määritelty sidosryhmäkyselyjen ja erilaisten selvitysten avulla. Tätä n yritysvastuuraporttia ei ole varmennettu puolueettomasti. Yritysvastuuraportin teksti ja muu esitys eivät seuraa GRI-ohjeistuksen mukaista tunnuslukujen järjestystä eikä otsikointia. Raportin lopussa olevassa taulukossa on kuitenkin verrattu sen kattavuutta GRI-ohjeistuksiin. Raportissa on mukana case- ja hankeesimerkkejä, jotka kuvaavat yhtiön vastuullisuutta käytännössä. Mukana on myös n toimialaa ja toimintaympäristöä kuvaavia lyhyitä artikkeleita. n ensimmäinen yritysvastuuraportti ilmestyi vuonna 21. Tätä aiemmin yritysvastuuta on esitelty ja raportoitu osana vuosikertomusta. Raportti kattaa yhtiön toiminnan tilikaudelta (2. julkaisee raportin kerran vuodessa ensisijassa sähköisenä versiona. Tämä raportti on julkaistu elokuussa 211 ja siitä on saatavissa myös painettu versio (3. n yritysvastuun raportti kattaa lähtökohtaisesti toiminnan koko konsernin laajuisesti. Pääosin yritysvastuuraportti on itsenäinen, n yritysvastuusta kertova kokonaisuus. Raportoinnin piiriin kuuluvaa hallinnointiosuutta ei kuitenkaan raporttiin sisälly. Se on luettavissa n vuoden 21 vuosikertomuksesta esimerkiksi n verkkopalvelusta osoitteessa Samalta sivustolta löytyy myös n Tapa Toimia -toimintaohjeet, jossa on kuvattu n yleiset eettiset toimintaperiaatteet. Yritysvastuun mittarointi vaihtelee hyvin paljon n eri liiketoiminta-alueilla. Syynä tähän on erot liiketoiminta-alueiden toiminnan luonteessa ja sidosryhmätarpeissa. Raportoinnin kannalta kattavin tunnusluvusto on Suomessa. Esimerkiksi ympäristötunnuslukujen tilastoinnin vakiinnuttaminen koko konsernin tasoisesti vie aikaa. Yritysvastuuraporttiin sisällytettäviä indikaattoreita lisätään suunnitelmien mukaisesti seuraavina raportointivuosina. Toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus ovat oleellinen osa n vastuullista toimintaa. Tämän mukaisesti viestii yritysvastuustaan sisäisille ja ulkoisille sidosryhmilleen avoimesti, kattavasti ja järjestelmällisesti. 1) -ilmaisulla tarkoitetaan tässä yritysvastuuraportissa koko -konsernia. Konsernin emoyhtiö on Oyj. 2) Jotkut, vuodelle 211 sijoittuvat asiat on sisällytetty raporttiin ajankohtaisuutensa vuoksi. 3) Painetun version tilaukset: Hanne Kortesoja, Viestintä- ja IR-päällikkö Puh , sähköposti: hanne.kortesoja@atria.fi JOHDANTO 2 n yritysvastuuraportti 21

3 Sisällysluettelo Lukijalle... 2 Toimitusjohtajalta... 4 Keskeiset saavutukset... 5 Yritysvastuun kehityshankkeet... 6 Organisaation kuvaus... 7 lainen ruokaketju... 7 n strategia... 7 Perustiedot -konsernista... 8 Tuotemerkit... 9 Liiketoiminnot ja asiakasryhmät... 1 Operatiivinen rakenne n sidosryhmät n Kädenjälki ohjelma n Tapa Toimia Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu...22 Henkilöstön hyvinvointi...22 Turvallinen Laatu...28 Yritysvastuuhankkeet...3 GRI-sisältövertailu Kartta ja yhteystiedot...32 Yritysvastuuraportti 21 CRMM (Corporate Responsibility Management Meeting) -työryhmä, pj. johtaja Merja Leino Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kuvalähteinä (henkilölähteineen) on käytetty seuraavia n julkaisuja: Meidän Atrium, Hyvä Ruoka, Tuottaja-lehden Lenkki-liite, Tehdään yhdessä -henkilöstöopas, n vuosikertomus n yritysvastuuraportti 21

4 Vastuullisuushankkeet hyvässä vauhdissa Vain vastuullisesti toimivalla yrityksellä on tulevaisuus. Voimme pelkästään tiedotusvälineitä seuraamallakin havaita, kuinka yritysten ulkopuoliset tahot, kuten asiakkaat ja kuluttajat, asettavat yhä kasvavia vaatimuksia yritysten vastuullisuudelle. Yrityksen tehtävänä onkin tulkita sidosryhmiensä vaatimukset ja odotukset oikein ja rakentaa oma vastuullisuuden strategiansa näiden mukaiseksi., kuten monet muutkin elintarvikealan toimijat, ovat tuskailleet viime ajat kannattavuutensa kanssa. Toiminnan tuloksellisuus on yksi, jopa tärkein vastuullisuuden ilmentymä, jota sidosryhmät odottavat taloudellisilta toimijoilta. Kannattavan yrityksen on helpompi huolehtia myös toimintansa sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vastuista. Vuosi 21 oli meille taloudellisesti hankala, enkä voi parhaalla tahdollakaan sanoa, että olisimme tyytyväisiä lopputulokseen. Skandinavian ja Baltian liiketoiminta-alueilla tosin paransimme kannattavuuttamme, mutta Suomessa ja Venäjällä kehitys oli päinvastainen. Konsernimme tulosta söi ennen muuta Venäjän tappiollisuus. n lyhyen aikavälin yksiselitteinen tavoite onkin kannattavuuden merkittävä parantaminen. *** Vaikka vuosi 21 oli lle taloudellisesti tukala, se ei hidastanut vastuullista toimintaa syventävien ja laajentavien hankkeiden eteenpäinmenoa. Voisin sanoa, että etenimme pikemminkin loikkauksin kuin pienin askelin. Konsernitasolla merkittävin saavutuksemme oli se, että kokosimme vastuullisen toimintamme periaatteet ja hankkeet yhteisen, koko atrialaisen ruokaketjun kattavan n Kädenjälki -yritysvastuuohjelman alle. Ohjelman ansiosta pystymme kehittämään vastuullisuushankkeitamme eri maissa entistä koordinoidummin ja myös kertomaan niistä aiempaa järjestelmällisemmin. n Kädenjälki -ohjelma on tietysti sinänsä enemmän tai vähemmän strategisen tason ohjelma. Toimintamme vastuullisuus mitataan ja arvioidaan arkipäivän tekoina ja yksittäisinä hankkeina. Ohjelmaa viedäänkin eteenpäin yksittäisten kehityshankkeiden kautta n kaikilla liiketoiminta-alueilla: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Venäjällä. Kukin liiketoiminta-alue on määritellyt yritysvastuuhankkeensa omien sidosryhmiensä kautta. Suomen ja Skandinavian liiketoimintaalueilla n Kädenjälki -ohjelma painottuu ympäristöön, eläinten hyvinvointiin, tuoteturvallisuuteen, ravitsemukseen, henkilöstöön ja viestintään kytkeytyviin kehityshankkeisiin. Baltiassa ja Venäjällä sidosryhmien odotukset poikkeavat muiden liiketoiminta-alueiden odotuksista. Näillä alueilla kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä työolosuhteiden ja -ilmapiirin parantamiseen. Myös viestinnän eri osa-alueiden edistäminen on Venäjällä ja Virossa keskeinen kehittämiskohde. lla on käynnissä kymmeniä yritysvastuuhankkeita, joista osaa on avattu myös tässä raportissa. Yhdeksi esimerkiksi voisin ottaa ravitsemukselliseen vastuuseemme liittyvät hankkeet. Toteutamme näitä Suomen, Skandinavian ja Baltian alueilla. Hankkeilla pyrimme vähentämään lisäaineiden ja rasvan käyttöä. Tuotteidemme suola- ja rasvapitoisuuksia olemme vähentänet johdonmukaisesti jo aiemminkin, ja nyt luuppimme alla ovat ruoan lisäaineet. Alan suurena yrityksenä ymmärrämme vastuumme ruoan ravitsemukseen liittyvissä asioissa erityisen painokkaana, koska ruokailutuotteiden koostumuksella on suora vaikutus niin yksittäisten kansalaisten kuin koko kansakunnan terveyteen. *** Kirjoitukseni alussa sanoin, että vastuullisen toiminnan vaatimukset tulevat yhä painokkaammin yrityksen ulkopuolelta. Tämä on toki totta, mutta vain osittain. Aito vastuullisuus kumpuaa yrityksen arvoista, yksittäisten ihmisten teoista ja yrityksen historiasta. n historia ulottuu 18 vuoden päähän. Näin pitkä historia on mahdollista vain vastuullisesti ja avoimesti toimivalle yritykselle. Tulevan menestyksen rakennamme näille samoille arvoille. Yritysvastuumme kiteytyy myös tulevaisuudessa missiomme lauseeseen: Hyvä ruoka parempi mieli. Meille hyvän ruoan käsite kattaa koko ruokaketjun alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytään. n hyvä ruoka on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, laadukasta ja turvallista ruokaa, joka tuottaa parempaa mieltä kaikille sidosryhmillemme. Seinäjoella elokuussa 211 Juha Gröhn Oyj:n toimitusjohtaja TOimiTusJOHTAJAN katsaus 4 n yritysvastuuraportti 21

5 keskeiset tulokset vuonna 21 Taloudellinen vastuu: kannattavaa toimintaa n liikevaihto jäi edellisvuoden tasolle ja liikevoitto oli tuntuvasti edellisvuotta pienempi. Taloudellista suoriutumista heikensivät erityisesti Venäjän toiminnan tappiollisuus sekä kevään 21 työmarkkinaselkkaus Suomessa. Skandinavian kannattavuus parani merkittävästi, liikevoitto kasvoi lähes 4 prosenttia. Kaikilla liiketoiminta-alueilla toteutettiin kustannustehokkuutta parantavia tehostamistoimia. Hankinnat ja ostot kuluineen olivat 998 miljoonaa euroa. maksoi palkkoja ja palkkioita 181 miljoonaa euroa ja veroja sosiaalikuluineen 52 miljoonaa euroa. Ympäristövastuu: ekologinen ympäristön hyvinvointi jatkoi kaikille liiketoiminta-alueille yhteisten ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden sekä mittausperiaatteiden kehittämistä. Konsernitasolla energian kokonaiskulutus nousi 4 prosenttia. Tuotettuja kiloja kohti kulutus kasvoi 4,6 prosenttia. Konsernitasolla veden kokonaiskulutus kasvoi 2 prosenttia, joka aiheutui Venäjän Pit-Producttehtaan tuotannon ylösajosta. Muilla liiketoimintaalueilla vedenkulutus laski keskimäärin 2,5 prosenttia. Käyttöenergian tuotannosta syntyneet kasvihuonepäästöt on hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna kasvaneet. Suomessa raakaöljyn korvaaminen turpeella on nostanut suorien kasvihuonepäästöjen määrää. sosiaalinen vastuu: henkilöstön hyvinvointi Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä pysyi määräaikaisten rekrytointien kautta edellisvuoden tasolla ja oli vajaat 6 2 työntekijää. Liiketoimintojen yhdistymisen ja tehostamisen tuloksena henkilöstöä vähennettiin usean sadan työpaikan verran. Työhyvinvointia kehitettiin liiketoiminta-alueittain: Suomessa työhyvinvointia kehitettiin laaja-alaisesti n Varhaisen välittämisen toimenpiteillä. Henkilöstön osaamista kehitettiin pitkäjänteisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, josta merkittävin oli Future Leader Program -johtajakoulutus. Konsernissa valmistauduttiin koko organisaation kattavaan henkilöstökyselyyn, joka toteutettiin alkutalvella 211. CASE uusi strategia : Parempi kannattavuus tuotejohtajana uudisti keväällä 21 strategiansa. Sen keskeisin taloudellinen tavoite on n ulkomaisten toimintojen kannattavuuden merkittävä parantaminen. Strategialla pyritään myös turvaamaan ja vahvistamaan Suomen kannattavuutta. Kannattavuutensa parantamiseksi ja kasvunsa turvaamiseksi tavoittelee entistä vahvempaa markkina-asemaa kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Tuoteryhmien ja toiminnan kehittäminen toteutetaan tuotejohtajuuden lähtökohdasta. n tuotejohtajuusmalli on aidosti kuluttajalähtöinen liiketoimintamalli. Kuluttajien tarpeet ja toiveet ohjaavat niin tuoteryhmien hallintaa ja kehittämistä kuin niiden hinnoitteluakin. Kyetäkseen kehittämään toimintaansa ja tarjontaansa kuluttajalähtöiseksi, lisää merkittävästi tutkimustoiminnan avulla saatavaa kuluttajatuntemusta kaikilla liiketoiminta-alueillaan. 5 n yritysvastuuraportti 21

6 Yritysvastuun kehityshankkeet n Kädenjälki -yritysvastuuohjelmassa vastuullisuutta kehitetään ja mitataan ensivaiheessa seitsemällä osa-alueella. Osa-alueiden tasapainoisella kehittämisellä pyrkii tulemaan toimialueillaan vastuullisen elintarviketuotannon kärkiyritykseksi. Liiketoiminta-alueittain vaihtelevat kehityshankkeet nivovat yhteen jo vakiintuneita käytäntöjä, mutta luovat myös kokonaan uusia toimintatapoja. Kaikki yritysvastuuhankkeet ja niiden päättymisajankohdat on lueteltu sivulla 3. Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Talous Ympäristö Tavoite Taloudellisen toiminnan parantamisessa painottuu n rahoitusaseman ja taserakenteen vahvistaminen sekä omavaraisuusasteen ja oman pääoman tuoton nostaminen. laisessa lihantuotannossa ekologinen ympäristö otetaan huomioon koko ruokaketjussa ja toiminnan kaikilla tasoilla. on sitoutunut seuraamaan toimintojensa, tuotteidensa ja palvelujensa ympäristövaikutuksia sekä tunnistamaan ympäristövaikutusten merkityksen toimintaketjunsa eri vaiheissa. Hankkeita yhteensä 4 Esimerkkihankkeita 6 Elintarvikehävikin vähentäminen elintarvikeketjussa Eläinten hyvinvointi laisessa tuotannossa on tärkeää eettisyys eli että eläimet voivat hyvin. Eläinten terveydenhuolto on koko elintarvikeketjun edun mukaista, koska terve ja hyvin hoidettu eläin varmistaa laadukkaan liharaaka-aineen ja kannattavan tuotannon. 12 Porsaiden kivuttoman kastraation kehittäminen Sosiaalinen vastuu Tuoteturvallisuus n tuotteiden turvallisuus perustuu viranomaishyväksyttyihin omavalvontasuunnitelmiin, jotka kattavat raaka-aineet, tuotantoprosessit ja jakeluketjut. 7 Tuotantolaitosten ISO 22 -sertifiointi Ravitsemus tekee pitkäjänteistä tuotekehitystyötä paremman ruoan puolesta. Tuotekehityksen lähtökohta on kuluttajan mieltymysten ja ravitsemussuositusten tasapainottaminen. 8 Keinotekoisten lisäaineiden poisto Henkilöstö Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin varaan rakentuu yrityksen kaikkien toimintojen ja tuotteiden laatu sekä kilpailukyky. 9 Työturvallisuuden parantaminen Viestintä viestii yritysvastuustaan sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille avoimesti, kattavasti ja järjestelmällisesti. 8 Kotimainen liha -kampanja 6 n yritysvastuuraportti 21

7 Organisaation kuvaus lainen ruokaketju lla on liiketoimintansa kannalta sidokset useille tahoille, joiden kanssa yhtiö ja sen edustajat ovat vuorovaikutuksessa ja jotka toimillaan ja päätöksillään vaikuttavat välittömästi tai välillisesti yhtiön menestymiseen ja toimintaedellytyksiin. tuottaa ruokaa alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytään. lainen ruokaketju on monivaiheinen, ja se vaihtelee hyvinkin paljon tuoteryhmien ja liiketoiminta-alueiden mukaan. laisen ruokaketjun päävaiheet ovat alkutuotanto, teollinen tuotanto, asiakas ja kuluttaja sekä vaiheita läpileikkaava logistinen ketju. Omaa alkutuotantoa lla on Venäjällä ja Virossa. Suomessa liharaaka-aineen tuottamisesta vastaavat sopimustuottajat. Skandinavia hankkii liharaakaaineensa kansallisilta ja kansainvälisiltä liharaaka-ainemarkkinoilta. n strategia n missio on Hyvä ruoka parempi mieli. n visiona on olla kuluttajien ja asiakkaiden ykkösvalinta tuoreruoka-alalla Itämeren alueella ja Venäjän Euroopan puoleisissa osissa. Visiotaan toteuttaa kannattavan kasvun strategialla, johon uusi, vuoteen 213 ulottuva strategia on mukautettu. Strategiansa mukaisesti hakee kasvua perinteisten liha- ja lihanjalostusmarkkinoiden lisäksi laajemmin koko ruoka-alalla, erityisesti tuoreruokien segmenteissä. pyrkii kasvamaan ensisijassa orgaanisesti, mutta myös täydentävät yritysostot ovat mahdollisia. n uusi kilpailustrategia on tuotejohtajuus, jonka avulla se pyrkii saavuttamaan pitkäkestoista kilpailuetua ja erilaistumaan kilpailijoistaan. Onnistuakseen parhaalla mahdollisella tavalla tuotejohtajuus edellyttää kuluttajaohjautuvasti painotettua toimintaa sekä selkeästi segmentoitua tarjontaa. Toinen pitkäkestoisen menestyksen edellytys on kattava ja tasapainoinen tarjooma, johon lla yhtenä alan suurimpana toimijana on hyvät edellytykset. pyrkii myös olemaan paras työpaikka: välineinä ovat hyvä johtaminen ja järjestelmällinen, strategiaan pohjautuva osaamisen kehittäminen. n arvot ovat kuluttajalähtöisyys ja asiakasyhteistyö yksilö- ja yhteisöosaaminen verkostoituminen kustannustehokkuus. OrgANisAATiON kuvaus Hankkeet EETTisYYs JA EliNTArVikkEiDEN TurVAllisuus OHJAAVAT ATriAlAisTA lihantuotantoa laisen tuotantotavan mukaan huolehtii tuottajista ja eläimistä läpi koko ruokaketjun. Hyvinvointia johdetaan määrätietoisesti, ja tuloksia mitataan ja seurataan. Alkutuotannon vastuullisuutta viedään konkreettisesti eteenpäin yksittäisillä hankkeilla, kuvaa lihantuotantoketjun hallintaa johtaja Matti Perälä. laisessa lihantuotannossa tärkeitä tekijöitä ovat tuotannon eettisyys ja elintarvikkeiden turvallisuus. Eettisyys tarkoittaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon ympäristövaikutusten hallintaa. Elintarvikkeiden turvallisuus syntyy terveistä eläimistä, jotka eivät levitä ihmiseen sairauksia ja joiden lihassa ei ole haitallisia jäämiä, kertoo Perälä. Eläinten hyvinvointia edistetään Suomessa ja Skandinaviassa yhteensä 12 hankkeen avulla. Esimerkiksi Kivuttoman kastraatiotavan hankkeessa pilotoi kevättalvella 21 immuunikastraation toimivuutta porsas- ja lihasikalassa. Tavoitteena onkin, että vuonna 211 luovutaan nykymuotoisesta kastraatiosta ilman kivunlievitystä tai anestesiaa. Muita eläinten hyvinvointiin liittyviä hankkeita ovat muun muassa Teurashylkäysten vähentäminen, Eläinten hyvinvoinnin tutkimus ja Aktiivinen valtakunnallinen nautakarjan terveydenhuollon edistäminen. Katso muut hankkeet sivulta 3. Lue tarkemmin atrialaisesta lihantuotantoketjun hallinnasta ja avoimuudesta osoitteessa yritysvastuu/sosiaalinenvastuu. 7 n yritysvastuuraportti 21

8 Perustiedot -konsernista Oyj on voimakkaasti kasvava ja kansainvälistyvä, suomalainen elintarvikealan pörssiyritys. Liikevaihdoltaan -konserni on suurin lihanjalostaja Suomessa ja yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella. Emoyhtiö Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat kansainvälisen konsernin, jonka kotipaikka on Kuopio. n pääkonttori sijaitsee Seinäjoella. n liikevaihto vuonna 21 oli 1 31 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli keskimäärin henkilöä. Konserni jakaantuu neljään liiketoiminta-alueeseen. Ne ovat Suomi, Skandinavia, Venäjä ja Baltia. n asiakasryhmiä ovat päivittäistavarakauppa, Food Service (3 -asiakkaat ja alan teollisuus. Lisäksi sillä on omiin tuotemerkkeihin perustuvaa Fast Food -konseptiliiketoimintaa. n juuret ulottuvat vuoteen 193, jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Oyj:n osakkeet listataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on osakasta. Oyj:n tuotteita ovat tuore ja kuluttajapakattu liha, lihavalmisteet, valmisruoat ja herkuttelutuotteet. valmistaa lihatuotteita porsaasta, naudasta ja siipikarjasta. Lihavalmisteet ovat leivänpäällisiä ja makkaroita. Valmisruokatuotteita ovat muun muassa kotiruokatuotteet sekä pika- ja kioskiruoat. Raportointikaudella ei saanut palkintoja. Oyj on jäsenenä Suomessa elintarviketeollisuusliitto ETL:ssä, Kansainvälisessä Kauppakamarissa, Pohjoismaisen kansalaistyön keskusliitto Pohjola-Nordenissa sekä osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö Pellervossa Venäjällä Pietarin ja Leningradin oblastin lihayhdistyksessä ja ruokateollisuusyhdistyksessä sekä Venäjän osaamista edistävässä East Officessa Ruotsissa elintarvikeyhdistyksissä Livsmedelsföretag LI:ssä, Kött och Charkföretagen KCF:ssä, Djupfrysningsbyrån Swedish Frozen Food Institutessa, Dagligvaruleverantörers fördund DLF:ssä, Institutet för livsmedel och bioteknik SIK:ssa, Ideon Agrofoodissa sekä innovaatioverkostossa Innovatio Pioneersissä. Virossa henkilöstöyhdistus Eesti Personaalitöö Arendamise Ühingissä, kauppakamari Eesti Kaubandus - Töötuskodassa, GS1 Estonia MTÜ:ssä ja elintarviketeollisuuden liitossa Eesti Toiduainetetööstuse Liit. 3) Sisältää hotelli-, ravintola- ja suurkeittiöasiakkuudet (HoReCa) sekä julkishallinnon asiakkuudet. OrgANisAATiON kuvaus ATriA-kONsErNiN AVAiNluVuT 21 TuOTErYHmiEN VAlmisTus liiketoiminta-alueittain Liikevaihto, milj. euroa 1 3,9 1316, Liikevoitto, milj. euroa 9,8 27,5 Liikevoitto, %,8 2,1 Voitto ennen veroja, milj. euroa,3 16,5 Osakekohtainen tulos, euroa -,18,25 Omavaraisuusaste, % 4,2 39,7 Bruttoinvestionnit, milj. euroa 46,2 33, Bruttoinvestoinnit liikevaihdosta, % 3,5 2,5 Henkilöstö keskimäärin Tuore ja kuluttajapakattu liha Lihavalmisteet Valmisruoat Siipikarjatuotteet Herkuttelutuotteet Suomi Skandinavia Venäjä Baltia 8 n yritysvastuuraportti 21

9 Tuotemerkit Vahvat alueelliset ja kansainväliset tuotemerkit ovat olennainen osa n kasvustrategiaa. Investoimalla niihin turvaa nykyisten tuoteryhmiensä ja palveluidensa kilpailukykyä sekä helpottaa uusien tuoteryhmien ja ruoka-alan innovaatioiden markkinoille tuomista. n tavoite on, että sen tuotemerkit ovat kahden tunnetuimman merkin joukossa kehittyneillä tuoreruokamarkkinoilla sekä kehittyvillä lihavalmiste- ja liha-alan markkinoilla. Päätuotemerkeillä voi olla tuoteryhmäkohtaisia alatuotemerkkejä. Esimerkiksi Suomen päätuotemerkki on, jonka alabrändejä ovat Wilhelm ja Fresh. kunkin liiketoiminta-alueen johtavat tuotemerkit Suomi: Skandinavia: OrgANisAATiON kuvaus Venäjä: Baltia: 9 n yritysvastuuraportti 21

10 liiketoiminnot ja asiakasryhmät Oyj:n liiketoiminnot ovat liha-, lihavalmiste- sekä ateria- ja siipikarjaliiketoiminta, joita suunnataan päivittäistavarakaupalle, Food Service -sektorille, konseptiasiakkuuksille, elintarviketeollisuudelle ja vientiin. liiketoiminnoittain asiakkaat jakautuvat seuraavasti Food Service Elintarvikealan teollisuus Konsepti Vientiasiakkuudet Liha Lihavalmiste Ateria Siipikarja Herkuttelutuotteet OrgANisAATiON kuvaus Asiakkuuksittain liiketoiminnot jakautuvat seuraavasti Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Food Service Elintarvikealan teollisuus Konsepti Vientiasiakkuudet Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Skandinavialla on lisäksi omana asiakasryhmänään Deli- ja Denmark-asiakkuudet. Hanke 3-sTJErNET PANOsTAA leivänpäällisten VäHärAsVAisuuTEEN Tammikuun 211 alussa tanskalainen 3-Stjernet toi markkinoille viisi uutuustuotetta, jotka sisältävät vain 9 % rasvaa ja täyttävät kuluttajien nykyvaatimukset. 3-Stjernet-tuotteiden vähärasvainen suuntaus on askel kohti entistä terveellisempien elintarvikkeiden valmistusta. Tuotteet ovat laadukkaita ja perustuvat kuluttajien tarpeita koskeviin tietoihin, joita saadaan tutkimuksista ja asiakaskyselyistä, kertoo 3-Stjernetin myynti- ja markkinointipäällikkö Anders Laursenin. Tanskassa on havaittavissa suuntaus yhä vähärasvaisempaan ruokaan. Tanskalaisista kuluttajista suurin osa valitsee leivänpäällisensä maun ja terveellisyyden/vähärasvaisuuden perusteella. Tanskassa leivänpäälliset ovat tärkeä ruoka, sillä Tanskassa valmistetaan peräti kaksi miljoonaan eväsleipää joka päivä. Puolet tanskalaisista pakkaa päivittäin omat eväät mukaansa töihin tai kouluun, jatkaa Laursenin. Tuotekehityksen myötä koko 3-Stjernet-valikoima on asteittain muuttumassa yhä terveellisempään suuntaan. Uutuustuotteet muuttavat 3-Stjernetin imagoa, koska jatkossa tarjonta ei ole vain salamia ja muita rasvaisia leikkeleitä. panostaa ravitsemukseen yhteensä kahdeksalla eri hankkeella. Muita hankkeita ovat esimerkiksi keinotekoisten lisäaineiden ja natriumglutamaatin poisto. Muut hankkeet on listattu sivulla 3. 1 n yritysvastuuraportti 21

11 Operatiivinen rakenne suomi Suomen keskeisimmät yhtiöt ovat Suomi Oy, A-Tuottajat Oy ja A-Rehu Oy. Suomi Oy kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Yhtiö on liikevaihdolla mitaten Suomen suurin lihanjalostusyritys. Suomi Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Nurmossa, Forssassa, Kuopiossa, Kauhajoella ja Karkkilassa. A-Tuottajat Oy on lihanhankintaan keskittynyt tytäryhtiö ja A-Rehu Oy rehuliiketoimintaan keskittynyt yhtiö. Sen tuotantolaitokset sijaitsevat Koskenkorvalla ja Varkaudessa. Vuonna 21 Suomen liikevaihto pieneni vajaat kaksi prosenttia ja liikevaihto 28 prosenttia. Suomen kasvua ja tuloksentekoedellytyksiä heikensivät merkittävästi kevään 21 työmarkkinaselkkauksesta johtuneen tuotantokatkoksen välittömät ja välilliset vaikutukset. Lisäksi kannattavuutta heikensivät lihatuotannon kustannuksia nostanut rehujen kallistuminen sekä lisääntyneen tuonnin aiheuttama paine kuluttajahintoihin. OrgANisAATiON kuvaus skandinavia Skandinavian keskeisimmät yhtiöt ovat Retail AB, Foodservice AB, Deli Ridderheims & Falbygdens AB, Consept AB ja Denmark 3-Stjernet A/S. Retail AB toimittaa kuluttajapakatun lihan, lihavalmisteiden ja valmisruoan päivittäistavarakaupalle, Foodservice AB on lihavalmisteiden ja valmisruoan toimittaja suurkeittiöille, Deli Ridderheims & Falbygdens AB toimittaa tuoreet herkuttelutuotteet päivittäistavarakaupalle ja suurkeittiöille, Concept AB on Sibylla-pikaruokakonseptin kehittäjä ja toimittaja sekä Denmark 3-Stjernet A/S toimittaa leivänpäälliset päivittäistavarakaupalle erityisesti Tanskassa. Vuonna 21 n Skandinavian kannattavuus parani merkittävästi. Yhtiön liikevoitto kasvoi lähes 4 prosenttia edellisvuodesta. Myönteinen kannattavuuskehitys perustui ensisijassa mittaviin uudelleenjärjestelyihin, TiESiTkö, ETTä Suomalainen elintarvikeketju voi olla ylpeä tuotantoeläinten terveydenhuollosta Suomalainen elintarvikeketju saa olla syystä ylpeä muun muassa tuotantoeläinten terveydenhuollon ja kuluttajille suunnatun ravitsemusinformaation korkeasta tasosta. MTT:n tutkimuksen mukaan ruokaketjun helmiksi nousivat tuoteturvallisuus, kotieläintuotannon salmonellattomuus, lääkejäämien vähäisyys ja kasvunedistäjähormonien käyttämättömyys sekä kuluttajille tarkoitettu monipuolinen ravitsemusinformaatio. Lähde: MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11 n yritysvastuuraportti 21

12 TiESiTkö, ETTä Lihan tärkeimmät ostoperusteet ovat hinta ja laatu Valtaosa suomalaisista, 93 prosenttia syö lihaa. Määrä on vähentynyt hieman viimeisen vuoden aikana, mutta suhtautuminen lihaan ja lihan arvostus ovat säilyneet ennallaan. Yleisimmin suomalaiset syövät naudan jauhelihaa, broilerin rintafileetä, leikkelemakkaroita ja broilerisuikaleita. Harvemmin lautasella on kalkkunaa tai lammasta. Tärkein ostoperuste lihaa ostaessa on hinta ja toiseksi tärkein peruste on laatu. Laatu on tärkeää varsinkin päivittäin lihaa syöville kuluttajille, joiden mukaan laadukas liha on hyvänmakuista ja vähärasvaista. Kolmanneksi tärkein valinta lihaostokselle on lihan alkuperä. Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto, Lihan kulutusta ohjaavat tekijät -tutkimus joilla yhtiö kevensi kustannusrakennettaan ja paransi toimintojensa kustannustehokkuutta. Liikevaihto puolestaan supistui hieman yli kolme prosenttia. Tämä johtui ennen muuta lopetetuista liiketoiminnoista. Yhtiön orgaanista kasvua heikensi joidenkin tuoteryhmien vähentynyt myynti odotettua hitaammin toipuneilla Ruotsin tuoreruokamarkkinoilla. Venäjä Venäjä toimii Venäjällä kahdessa paikassa, kahdella päätuotemerkillä. Pietarissa päätuotemerkki on Pit-Product, jonka nimissä tehdään lihavalmisteista erityisesti makkaroita ja leivänpäällisiä. Lihanjalostuslaitokset sijaitsevat Leningradin oblastissa Sinyavinossa ja Gorelovossa. Gorelovon tehtaan yhteydessä on yhtiön logistiikkakeskus. Moskovassa päätuotemerkkinä on CampoMos, jonka nimissä tuotetaan lihavalmisteita, leivänpäällisiä, pitsoja, ruokamakkaroita ja tuorelihaa. Tuotantolaitos ja logistiikkakeskus sijaitsevat Moskovassa. Yhdistelmäsikala on Moskovan oblastin alueella. Vuonna 21 markkinoinnin ja myynnin lisäpanostukset kasvattivat Venäjän liikevaihtoa ja vahvistivat sen markkina-asemaa sekä Moskovan että Pietarin päivittäistavarakaupassa. Toiminnan kannattavuus sitä vastoin heikkeni tuntuvasti. Laskeneen kokonaiskysynnän, lisääntyneen hintakilpailun ja erityisesti kohonneiden raaka-ainekustannusten takia operatiivisen toiminnan tulos oli tappiollinen. Yhtiön liikearvoon kohdistuvat arvonalennukset lisäsivät kertaluonteisesti yhtiön liiketappiota yli 1 miljoonalla eurolla. Baltia Baltiassa näkyy kolmella tuotemerkillä, jotka ovat Maks & Moorits, Wõro ja VK. Päätuoteryhmiä ovat leivänpäälliset, makkarat ja kuluttajapakattu liha. Baltian tuotantolaitokset sijaitsevat Virossa Valgassa ja Vastse-Kuustessa. liikevaihdon jakautuminen liiketoimintaalueittain Suomi...58 % Skandinavia...42 % Venäjä...1 % Baltia...3 % Vuonna 21 Virossa jatkunut päivittäistavaroiden kysynnän ja hintojen lasku heikensi Baltian kasvuja tuloksentekoedellytyksiä. Liikevaihto ei yltänyt edellisvuoden tasolle, ja tulos oli tappiollinen. Kannattavuus kuitenkin parani voimakkaiden tehostamistoimenpiteiden ansiosta. merkittävät muutokset yhtiörakenteessa Vuonna 21 ei toteuttanut yritysostaja, vaan se keskittyi toimintojen keskittämiseen ja vakauttamiseen. Skandinaviassa päätettiin luopua kuluttajapakatun lihan valmistamisesta, joten Årstan tuotantolaitoksen tuotanto lopetettiin ja tehdas suljettiin. Myös Tukholman alueella sijaitseva Tyresön tehdas suljettiin, ja tuotanto siirrettiin Skenen tehtaalle. Venäjällä päätettiin keskittää lihavalmistetuotantoa Pietarin Sinyavinon ja Moskovan tehtailta Gorelovon keväällä avattuun tuotantolaitokseen. Baltiassa suljettiin alkuvuodesta sulkea Ahjan tehdas ja tuotanto keskitettiin Valgan ja Vastse-Kuusten tehtaille. OrgANisAATiON kuvaus 12 n yritysvastuuraportti 21

13 n sidosryhmät käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Toiminnalleen merkitykselliset sidosryhmät on määritellyt liiketoimintastrategiasta käsin. Strategisesti merkittävät sidosryhmät ovat asiakkaat, kuluttajat, omistajat, viranomaiset, henkilöstö ja tavarantoimittajat. Muita sidosryhmiä ovat alihankkijat, lähiyhteisöt, oppilaitokset ja media. n yritysvastuu konkretisoituu arkipäivän työssä sidosryhmien kanssa. Heidän odotuksiaan kartoittaa laaja-alaisesti erilaisten selvitysten, kyselyjen ja analyysien sekä tapaamisten ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen avulla. toimii vain luotettaviksi ja rehelliseksi tiedettyjen alkutuottajien ja alihankkijoiden, asiakkaiden ja muiden liikekumppaneiden kanssa. suosii yhteistyötahoja, jotka voivat hinta- ja laatuargumenttien ohella osoittaa toimivansa eettisesti hyväksyttävien toimintatapojen mukaisesti. Esimerkiksi materiaali- ja/tai raakaainetoimittajia valitessaan n yksi valintakriteeri on toimittajan ympäristöjohtamisen taso. Asiakkaat ovat kuluttajien ohella n liiketoiminnan kannalta tärkein ulkoinen sidosryhmä. n ja asiakkaiden yhteistyö on pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet kuuntelevat ja ymmärtävät toistensa tarpeet, toiveet ja mahdollisuudet myös vastuullisuuden näkökulmasta. Kuluttajien mieltymykset ja toiveet määrittävät viime kädessä sen, mitä tuoteryhmiä ja tuotteita toimittaa kaupalle ja muille asiakkailleen. Kuluttajatutkimuksen kautta saatava kuluttajatuntemus ohjaa n tuotekehitystä ja markkinointia. Kuluttajan osto- ja ruokailutottumusten tunteminen on elintarviketeollisuuden keskeisimpiä haasteita. panostaa kuluttajatutkimukseen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla on selkeä ja konkreettinen tavoite: pyrkii aidosti tuotteiden ja konseptien onnistuneeseen, kuluttajalähtöiseen kaupallistamiseen. CASE ruoka-alan sähköinen tulevaisuus n Tulevaisuusseminaarissa tammikuussa 211 tulevaisuuden verhoa raotettiin etenkin sähköisen kaupankäynnin näkökulmasta. Tulevaisuuden innovaatioihin johdattivat futurologi Magnus Lindkvist, mobiiliin markkinointiin erikoistunut Scott Goodstein ja TNS Gallup Oy:n Reijo Mesimäki, joka kuvasi etenkin tulevaisuuden digitaalista ostamista. Talouden näkökulman seminaariin toi Ilmarisen talousjohtaja Jaakko kiander, ja kansainvälisen politiikan muutostrendeistä kertoi ulkoasianministeri Alexander Stubb. Oyj:n toimitusjohtaja korosti puheessaan vastuullisuuden merkitystä ruoan tuotannossa ja kertoi n panostavansa tänä vuonna luomutuotteiden kehitykseen. Yhdeksättä kertaa järjestetty seminaari keräsi runsaat kaksisataa päättäjää ja vaikuttajaa suomalaisesta elinkeinoelämästä ja valtiovallasta. Seminaarisarja aloitettiin n 1-vuotisjuhlavuonna 23, joten ensi vuonna on luvassa 1-vuotisjuhlaseminaari. OrgANisAATiON kuvaus n sidosryhmät on jaettu yhdeksään ryhmään, joista strategisesti merkittäviä ovat asiakkaat, kuluttajat, omistajat, viranomaiset, henkilöstö ja tavarantoimittajat. Vähittäiskauppaketju Minimanin toimitusjohtaja Kalle Lähdesmäki uskoo, että ruokaturvallisuus ja terveellisyys nousevat entistä tärkeämmiksi myyntivalteiksi koko elintarviketjussa. 13 n yritysvastuuraportti 21

14 n sidosryhmät Sidosryhmä Sidosryhmän odotukset n odotukset Omistajat Sijoittajat Rahoittajat Asiakkaat Viranomaiset Alihankkijat ja yhteistyökumppanit Mielipidevaikuttajat ja media Henkilöstö Kuluttajat Lähiyhteisöt ja oppilaitokset sijoituksien tuotto, yritystoiminnan jatkuvuus, päätäntävalta sekä pääoman palautukset lainojen lyhennykset sovittuna aikana, luotettavuus, jatkuvuus, velankestokyky kilpailukykyiset hinnat, turvallisuus ja laatu, asiakaslähtöinen palvelu, luotettavuus toimituksissa sekä muussa toiminnassa verotulot, työllistäminen, kansainvälinen kilpailukyky, investoinnit, avoimuus, yhteistyö ja ympäristön huomioon ottaminen luotettava laskujen maksaminen, pitkäaikainen asiakassuhde, ennustettavuus ja kasvava kysyntä riskin kantaminen pääoman muodossa vieraan pääoman lainaaminen sovittuun hintaan yhteiset toimintamallit, sovittujen asioiden toteuttaminen, ennusteet lainsäädäntö, julkiset palvelut kuten hygieniavalvonta ja rahoitus sovitunlaatuisten tuotannon tekijöiden kuten raaka-aineiden, materiaalien, palveluiden sekä valmiiden tuotteiden toimittaminen sovittujen toimitusehtojen mukaisesti Esimerkkejä sidosryhmäodotuksiin vastaamisesta Mittarit Vuorovaikutuskanavat Case: Uusi strategia ulottuu vuoteen 213, s. 5 Case: Ruoka-alan sähköinen tulevaisuus, s. 13 Hanke: 3-Stjernet panostaa leivänpäällisten vähärasvaisuuteen, s. 1 Case: Auditoitu tuoteturvallisuusjärjestelmä takaa hyvän ruoan, s. 29 Hanke: Eettisyys ja elintarvikkeiden turvallisuus ohjaavat atrialaista lihantuotantoa, s. 7 läpinäkyvyys, alan asiantuntijuus yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen Hanke: Tietoa kotimaisen lihan puolesta, s. 28 palkka, työsuhteen jatkuvuus, sosiaaliedut, viihtyvät ja turvalliset työolot ja uralla etenemismahdollisuus tuotteita kuluttajan tarpeeseen, edullinen hinta, turvallisuus ja laatu, luotettavuus, eettisesti oikeutetut tuotteet työllistäminen, yhteistyö, ympäristöstä huolehtiminen, harjoittelupaikat työpanos, innovatiivisuus n tuotteiden valinta, luottamus ja maksuvalmius -brändiä kohtaan julkiset palvelut kuten koulutus, infratekniikka Case: Ensimmäinen kansainvälinen johtamiskoulutusohjelma, s. 23 Case: Informatiiviset pakkaukset palvelevat kuluttajaa, s. 28 Case: Kesätöitä sadoille kesätyöntekijöille, s. 27 sidosryhmäkysely asiakastyytyväisyystutkimus sidosryhmäkysely medialuotaus kehityskeskustelut, työilmapiirikysely, sairauspoissaolot kuluttajatutkimukset, kuluttajakäyttäytyminen henkilökohtainen kanssakäyminen, vuosikertomus, verkkopalvelut, joukkoviestintä, yhtiökokous, Capital Markets Day, pörssi- ja mediatiedotteet vuosikertomus, verkkopalvelut, joukkoviestintä, pörssi- ja mediatiedotteet henkilökohtainen kanssakäyminen, markkinointiviestintä, verkkopalvelut, joukkoviestimet, tuotelanseeraukset, kampanjat, vierailut, asiakaslehdet henkilökohtainen kanssakäyminen, vuosikertomus, verkkopalvelut, joukkoviestintä, sidosryhmäkysely, seminaarit ja tapahtumat, viranomaisyhteistyö, pörssi- ja mediatiedotteet henkilökohtainen kanssakäyminen, markkinointiviestintä, vuosikertomus, verkkopalvelut, joukkoviestimet, sidosryhmäkyselyt, tuotelanseeraukset, kampanjat, seminaarit ja tapahtumat, tutkimus- ja kehitysprojektit henkilökohtainen kanssakäyminen, markkinointiviestintä, vuosikertomus, verkkopalvelut, Hyvä Ruoka asiakaslehti, pörssi- ja mediatiedotteet, mediayhteistyö henkilökohtainen kanssakäyminen, verkkopalvelut, joukkoviestintä, kehityskeskustelut, henkilöstötutkimukset, koulutukset, seminaarit ja tapahtumat, Meidän Atrium -henkilöstölehti, yksiköiden omat viestintäkanavat markkinointiviestintä, verkkopalvelut, joukkoviestimet, tuotelanseeraukset, kampanjat henkilökohtainen kanssakäyminen, verkkopalvelut, joukkoviestimet, seminaarit ja tapaamiset, vierailut, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikat, tutkimus- ja kehitysprojektit OrgANisAATiON kuvaus 14 n yritysvastuuraportti 21

15 Yritysvastuuohjelma Vuonna 21 panosti vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen ja käynnisti n Kädenjälki -yritysvastuuohjelman, joka näkyy ja vaikuttaa koko atrialaisessa ruokaketjussa. n Kädenjälki -ohjelma kokoaa vastuullisen toiminnan periaatteet, käytännöt, projektit ja tulokset sekä viestii niistä kattavasti ja läpinäkyvästi. n Kädenjälki -ohjelmassa vastuullisuutta kehitetään ja mitataan ensivaiheessa seitsemällä osa-alueella. Nämä ovat: talous ympäristö eläinten hyvinvointi tuoteturvallisuus ravitsemus henkilöstö viestintä. Osa-alueiden tasapainoisella kehittämisellä pyrkii tulemaan toimialueillaan vastuullisen elintarviketuotannon kärkiyritykseksi. n Kädenjälki -ohjelma kehittää ja syventää n vastuullisia käytäntöjä erityyppisillä kehitysprojekteilla, jotka vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. n Kädenjälki -ohjelman tunnus on n Kädenjälki -merkki. Merkki kertoo jokaisen atrialaiseen ruokaketjuun osallistuvan henkilökohtaisesta panostuksesta kädenjäljestä ja viestii väreillään vastuullisuuden vaikutuksista. VASTUULLISEN ATRIAN JÄLKI n Tapa Toimia Yksi osa n Kädenjälki -ohjelmaa ovat n yleiset eettiset toimintaperiaatteet ja -ohjeet. Ne on julkaistu nimellä n Tapa Toimia. Konsernin johtoryhmä hyväksyi periaatteet keväällä 21. n Tapa Toimia heijastaa n arvoja ja niitä käytäntöjä, jotka ohjaavat yhtiön toimintaa kohti kestävää kehitystä ja jatkuvaa parantamista. Ohjeisto kehystää ne odotukset, jotka lla on työntekijöidensä käyttäytymisen sekä eettisten ja lainsäädännöllisten perusvastuiden suhteen, kun he toimivat n edustajina. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia n työntekijöitä kaikilla liiketoiminta-alueilla sekä niitä kumppanuuksia ja yhteisyrityksiä, joissa lla on enemmistöosuus ja/tai johdon vastuutehtäviä. n Tapa Toimia -toimintaohjeet sisältävät seuraavat aihekokonaisuudet: Turvallinen Laatu (sisältäen alkutuotannon) Ympäristön kunnioittaminen (sisältäen eläinten hyvinvoinnin) Sidosryhmäsuhteet Motivoitunut henkilöstö Liiketoiminnan rehellisyys. n Tapa Toimia -toimintaohjeet on luettavissa osoitteessa: Yritysvastuuohjelman johtaminen n Kädenjälki -ohjelmaa johdetaan kahden ryhmän avulla. Nämä ovat CRMM (Corporate Responsibility Management Meeting) ja CR (Corporate Responsibility). CRMM:n kokoonpano tukee n Kädenjälki -ohjelman johtamista koko konsernissa ja varmistaa, että liiketoiminta-aluekohtaiset kehityshankkeet tukevat yhteisiä tavoitteita. Tämä ryhmä käyttää olennaisen tiedon lähteenä omia sidosryhmäselvityksiä sekä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten ja toimialan selvityksiä. CR-ohjausryhmien tehtävä kaikilla liiketoimintaa- TiESiTkö, ETTä Eurooppalaisilla myönteiset mielikuvat ruoasta Selvitysten (mm. Eurobarometri) mukaan suomalaisista 75 prosenttia ei pidä todennäköisenä sitä, että ruoka voisi vahingoittaa omaa terveyttä. Suomalaisten suurimpia huolenaiheita on tuotantoeläinten hyvinvointi, jota pohtii 66 prosenttia suomalaisista ja 64 prosenttia kaikista EUkansalaisista. Suomalaiset luottavat koko elintarvikeketjuun. Suomalaisten luottamus on vahvaa myös ruoantuottajiin, joita tukee 65 prosenttia suomalaisista ja 35 prosenttia EU:sta. Lähde: Evira lueilla on tarkemmin analysoida liiketoiminta-alueensa merkityksellisten ja aktiivisten sidosryhmien n vastuullisuuteen liittyvät odotukset. Ohjausryhmien organisoinnin avulla huolehditaan siitä, että kustakin sidosryhmärajapinnasta on edustaja CR-ohjausryhmissä. Tällöin strategisesti tärkeiden sidosryhmien näkemykset ovat jatkuvasti osana päätöksentekoa. kädenjälki -OHJElmA 15 n yritysvastuuraportti 21

16 Taloudellinen vastuu kannattava TOimiNTAA Taloudellisella vastuullaan tarkoittaa taloudellisten tavoitteidensa saavuttamista niin, että se voi tuottaa pitkäjänteisesti taloudellista lisäarvoa omistajille ja muille sidosryhmille sekä lisätä hyvinvointivaikutuksia lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi n toiminnalta edellytetään ennen muuta kannattavuutta. Tätä tukevat hyvä kilpailukyky ja tehokkuus sekä liiketoimintaan liittyvien riskien hallinta. Taloudellinen vastuu tarkoittaa lla myös tervei- n taloudellisen lisäarvon jakautuminen Asiakkaat Päivittäistavarakauppa Food Service asiakkaat Alan teollisuus Vientiasiakkaat Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot 1 39 MEUR den ja vastuullisten liiketoimintatapojen noudattamista. Liiketoiminnan vastuullisuutta sekä yhtiön päätöksentekoa ja hallintoa ohjaavat kansalliset lainsäädännöt ja säädökset sekä muun muassa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi. Kannattavuus ja tehokkuus luovat edellytykset sosiaalisen ja ympäristövastuun kantamiselle. lla nähdään, että sosiaalisen ja ympäristövastuun kantaminen toimivat myös toiseen suuntaan eli taloudellista vastuuta vahvistavina tekijöinä. Yhteistyökumppanit Erityisesti alkutuotanto Ostot ja muut kulut 998 MEUR Henkilöstö Palkat ja palkkiot 181 MEUR Yhteiskunta Verot ja sosiaalikulut 52 MEUR Omistajat Osingot 7 MEUR rahoittajat Rahoituskulut 11 MEUR kasvuinvestoinnit Bruttoinvestoinnit Tutkimus ja tuotekehitys 57 MEUR CASE suunnitelmista käytäntöön strategisten projektien avulla n uuden strategian tavoite saavutetaan liiketoimintaaluekohtaisten kehitysprojektien avulla. Kukin liiketoimintaalue on valinnut avainprojektit, jotka vievät n strategiakauden aikana maakohtaisiin tavoitteisiin. Suomessa tuttujen yritysvastuun ja tuotejohtajuuden lunastuksen lisäksi kehityskohteina ovat muun muassa raaka-ainevirran kokonaisohjauksen kehittäminen, tulevaisuuden teknologianäkemys ja työhyvinvointijohtaminen. Skandinavian strategian ytimessä on kaksi käsitettä: tuotejohtajuus ja innovointi. Suunnitelmien toteuttamisessa auttavat kuusi strategista projektia, jotka ovat parempi hintapolitiikka, myynnin johtaminen, Concept liiketoiminta, tehokkaampi tuotantokoneisto sekä erilliset strategiat siivutetuille leivänpäällisille ja makkaralla. Strategisia projekteja seurataan konsernin toimesta maittain joka kuukausi, ja sen lisäksi niistä käydään laajempaa tarkastelua kolmen kuukauden välein konsernin niin sanotussa Strategy Implementation Steering Groupissa. TAlOuDElliNEN VAsTuu 16 n yritysvastuuraportti 21

17 Ympäristövastuu EkOlOgiNEN YmPärisTöN HYViNVOiNTi Ympäristön hyvinvointi on n ja koko elintarviketeollisuuden toiminnan perusedellytys. konsernin ympäristövastuu rakentuu kolmesta pääelementistä: ekologisen ympäristön huomioonottamisesta toiminnan kaikilla tasoilla välillisten ympäristövaikutusten tunnistamisesta toimintaketjun eri vaiheissa välittömien ympäristövaikutusten vähentämisestä käytännön toiminnassa. n keskeiset ympäristönäkökohdat ovat energian käyttö, veden käyttö, jäteveden aiheuttama kuormitus ja yhdyskuntajätteen synty. Välillisesti merkittäviä ovat kuljetukset sekä alkutuotanto. Näiden vaikutuksista ollaan tietoisia, ja esimerkiksi kuljetusten osalta seurataan polttoaineen kulutusta ja alkutuotannossa ympäristötuen ehtoihin sitoutuneiden tuottajatilojen osuutta kaikista tiloista. Ympäristöjohtamista kehitetään konsernin arvojen mukaisesti verkottumalla, jolloin muiden toimijoiden kanssa kehitetään parhaat ympäristöjohtamiskäytännöt jatkuvan parantamisen tueksi. Ympäristöjohtamisen taustalla Suomella ja osin Skandinavialla on ISO 141 -standardin mukaan sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Muilla liiketoiminta-alueilla pyritään vastaavaan ympäristöjohtamisen tasoon. Konkreettinen tavoite on luoda ympäristöpäämäärille konsernitason mittausperiaatteet ja tavoitteet sekä kehittää n kaikkia liiketoiminta-alueita koskevaa ympäristöohjeistoa. n toimintojen rakenteet ja ympäristömuuttujien mittaustavat eri liiketoiminta-alueilla vaihtelevat niin merkittävästi, että vuoden 21 lopulla yhteiset ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet olivat osin kesken. Konsernitasolla vuonna 21 ympäristösuoriutumista mitattiin absoluuttisina arvoina ja tuotantovolyymiin suhteutettuna veden- ja energiankulutusta sekä kasvihuonepäästöjä. Hanke kaukolämpö PiENENsi HiiliDiOksiDiPääsTöJä 5 TONNiA VuODEssA Skandinavian Skenen laitoksella Ruotsissa luovuttiin polttoöljystä maaliskuussa 21, ja se korvattiin kokonaan kaukolämmöllä, joka tuotetaan 98-prosenttisesti uusiutuvasta materiaalista. Arvion mukaan hanke pienentää laitoksen hiilidioksidipäästöjä noin 12 tonnilla vuodessa. Skandinavian Tranåsin laitoksella polttoöljy korvattiin osittain kaukolämmöllä marraskuussa 21. Öljystä ei voitu luopua kokonaan, koska kaukolämpöä ei voida prosessoida höyryksi ja tuotantoprosessissa tarvitaan höyryä. Tämä toimenpide pienentää hiilidioksidipäästöjä noin 38 tonnilla vuodessa. lla on meneillään ympäristöön liittyviä hankkeita yhteensä kuusi. Muita hankkeita ovat Energiatehokkuussopimus ja Elintarvikehävikin vähentäminen elintarvikeketjussa. Hankkeet listattu sivulla 3. YmPärisTöVAsTuu Vuoden 21 tulokset ( Suomi) Sähkönkulutuksen tehokkuus parani hieman, mutta energiatehokkuus laski. Kokonaisenergiankulutus on lähellä tavoitetta. lla tehtiin vuonna 21 perusteellinen energiakatselmus, jonka pohjalta on käynnistetty lisäselvitykset energiatehokkuutta parantavien investointien tueksi. Kokonaisvedenkulutus laski kaksi prosenttia, ja veden käyttöä on onnistuttu tehostamaan neljä prosenttia. Yhdyskuntajätteen määrä kasvoi viisi prosenttia, mikä aiheutui kevään 21 työmarkkinaselkkausten tuotantolaitoksen ylös- ja alasajoista Jäteveden laadussa noudatettiin ympäristöluvassa määritettyjä raja-arvoja. Jäteveden laatu on pysynyt hyvin tavoitetasolla. 17 n yritysvastuuraportti 21

18 suomen ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet on määritellyt toimintojensa, tuotteidensa ja palvelujensa aiheuttamat ympäristövaikutukset ja -näkökohdat, jotka vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Keskeisimpiä kaikilla alueilla ovat energiankäyttö, vedenkäyttö, jäteveden aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntajäte. Keskeiset ympäristömittarit ovat energian- ja vedenkulutuksen sekä kaatopaikkajätteen ja pakkausmateriaalien määrä tuotettua tuotetonnia kohden. Suomen ympäristöjohtamisesta vastaa johtoryhmän alaisuudessa toimiva ohjausryhmä, jonka tehtävä on ympäristöjohtamisen suunnittelu ja seuranta. Ohjausryhmässä on edustajia ostotoiminnosta, tuotannosta, tuotekehityksestä, pakkaussuunnittelusta sekä energiantuotannosta. Ryhmän kokoonpano varmistaa, että johtaminen kattaa kaikki alueet, joilla n on mahdollista hallita ympäristövaikutuksia. Ryhmä analysoi edellisenä vuonna saavutetut tulokset, suunnittelee tarvittavat investoinnit ja asettaa tavoitteet tulevalle jaksolle. lla ei ole vuonna 21 saatu merkittäviä sakkoja tai huomautuksia ympäristöasioiden laiminlyönneistä. Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Ympäristöohjelma Energian käytön hallinta Veden käytön hallinta Jätevesiarvojen hallinta Yhdyskuntajätteen määrän hallinta Pakkausmateriaalin hallinta Tuotantoon suhteutetun energian käytön vähentäminen 9 prosenttia vuoteen 216, vertailuvuosi 25 Tuotantoon suhteutetun vedenkäytön säilyttäminen vuoden 28 tasolla Toimipaikan ympäristöluvan sallimien arvojen puitteissa toimimisen varmistaminen Energiajakeen määrän lisääminen 5 prosenttia vuoteen 211 Ympäristöarvojen huomioiminen kiinteä osa pakkaussuunnittelua Energiakatselmus ja -analyysi Nurmossa Kylmätilojen ja -järjestelmien säädön tehostaminen Lämmön talteenoton lisääminen kannattavasti Veden kierrättämisen tehostaminen ja uusien kierrättämiskohteiden tunnistaminen Veden hukkakäytön tunnistaminen uusien kulutusseurantojen ja -hälytysten avulla Prosessipesujen vedenkäytön optimointi Tuotantolaitteistojen tyhjentäminen kiinteästä jätteestä ennen pesua Esikäsittelylaitosten puhdistustehon ylläpito Lajittelun tehostaminen henkilöstön perehdyttämisellä Energiajakeen keräyspisteiden sijainnin suunnittelu Jäteastioiden värikoodaus Pakkausmenetelmien ja -materiaalien ympäristövaikutusten tunnistaminen Kuljetusmoduuliin sopivien pakkausyksiköiden kehittäminen YmPärisTöVAsTuu 18 n yritysvastuuraportti 21

19 mittarit / konserni Energiankulutus Elintarviketeollisuudessa energiaa kuluu eniten erilaisiin tuotannon kuumennus- ja jäähdytysprosesseihin sekä materiaalivirtojen ja kylmäketjun ylläpitoon. Energian kokonaiskulutus nousi tarkastelujaksolla 4 prosenttia, ja energiatehokkuudessa tuotettuja kiloja kohti kulutus kasvoi 4,6 prosenttia. Vedenkulutus Veden käyttö elintarviketeollisuudessa on runsasta muun muassa tuotantohygieenisistä syistä. Veden kokonaiskulutus kasvoi tarkastelujaksolla 2 prosenttia, mikä johtui Pit-Productin tuotannon ylösajosta Venäjällä. Muilla liiketoimintaalueilla vedenkulutus on laskenut keskimäärin 2,5 prosenttia. Veden käytön tehokkuutta on saatu parannettua 2 prosenttia. Yhteistyöllä paikallisten vesilaitosten kanssa pyritään minimoimaan veden kulutuksen ympäristövaikutuksia, muun muassa tarvittaessa lisäämällä pintaveden käyttöä ja tasaamalla kulutushuippuja. GJ Energiankulutus Suomi Skandinavia Venäjä Viro Vedenkulutus m Suomi Skandinavia Venäjä Viro GJ/tuotantotonni m 3 / tuotantotonni Energian kokonaiskulutus tuotantoon suhteutettuna lähdekohtainen veden kokonaiskulutus tuotantoon suhteutettuna Päälähteiden suora energiankulutus GJ Uusiutuvat lähteet Uusiutumattomat lähteet lähdekohtainen veden kokonaiskulutus m Pintavesi Pohjavesi GJ Päälähteiden epäsuora energiankulutus Uusiutuvat lähteet Uusiutumattomat lähteet kasvihuonepäästöt CO 2 GJ Lukema perustuu tuotantolaitosten suoran energiantuotannon päästömittauksiin. Suomi Skandinavia Venäjä Viro YmPärisTöVAsTuu kasvihuonepäästöt Käyttöenergian tuotannosta syntyneet kasvihuonepäästöt hiilidioksidiekvivalentteina laskettuna on tarkastelujaksolla kasvanut. Suomessa raakaöljyn korvaaminen turpeella on nostanut kasvihuonepäästöjen määrää, mutta toisaalta tässä tarkastelussa ei oteta huomioon kokonaisympäristövaikutusta, mikä turpeen käytössä on näkemyksemme mukaan positiivinen. Myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmista turpeen käyttö on perusteltua, ja valinta ollut tietoinen. 19 n yritysvastuuraportti 21

20 mittarit / suomi Energian kulutus (sähkö ja lämpö) Sähkönkulutuksen tehokkuus parani hiukan edellisvuodesta, mutta energiatehokkuussopimuksen määrittämässä tavoitetahdissa ei sähkön kohdalla vielä olla. Lämmityskapasiteetin lisäys on myös lisännyt lämmön käyttöä ja heikentänyt tehokkuutta. Poikkeuksellisen kylmä talvi vuonna 21 lisäsi lämmityksen ja jäähdytyksen tarvetta suuremmaksi kuin edellisinä vuosina. Tuotantoon suhteutetussa lämmönkäytössä tavoite on saavutettu. Kokonaisenergiankulutus on lähellä energiatehokkuussopimuksen tavoitetta. lla tehtiin perusteellinen energiakatselmus 21, jonka pohjalta on käynnistetty lisäselvitykset energiatehokkuutta parantavien investointien tueksi.,345,34,335,33,325,32,315,31,35 sähkönkulutus Vedenkulutus kwh/tuotekilo m 3 /tuotetonni 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 4, 3,9 3,8 3,7 3,6 3, Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite kg/tuotetonni Jäteveden kuormitus Toteutunut Tavoite YmPärisTöVAsTuu Vedenkulutus Kokonaisvedenkulutus laski kaksi prosenttia edellisvuodesta, ja veden käyttöä on onnistuttu tehostamaan tarkastelujaksolla neljä prosenttia. Tavoitteena on tehostaa vedenkulutusta vuoden 28 lukemasta yksi prosentti. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteen (biojäte, sekajäte, energiajae) määrä on kasvanut viisi prosenttia edellisvuoteen nähden. Jätteen määrän lisääntymiseen vaikuttivat työmarkkinaselkkaus, jolloin tehtaan ylös- ja alasajoista syntyi paljon tuotehävikkiä ja jätettä. kaatopaikkajäte kg/tuotetonni Toteutunut Tavoite suomen jäteprofiili tonnia Ongelmjäte Hävitettävä teurasjäte Kaatopaikka Hävitys polttamalla Kierrätysmateriaalit Hyödynnettävä biojäte Rehuraaka-aine Komposti Jätevesiarvot Jäteveden laatu on pysynyt ympäristöluvassa määriteltyjen raja-arvojen tavoitetasolla. 2 n yritysvastuuraportti 21