TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 1 / 7 Kasvatuksen asiantuntijaryhmä

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 1 / 7 Paikka: Seurakuntien talo, huone Kaanaa Aika: Tiistai klo 17:15-19:30 Läsnä Jäsenet: Salme Halme Raisa Harju-Autti Antti Heino Johanna Lehtonen Eero Ropo Tiina Salminen Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, pj. Antti Wallenius Viranhaltijat: Kirsi Hakala, Kaija Karvala, Risto Korhonen, Jussi Laine (läsnä 17:15 18:00) Poissa: Raisa Harju-Autti, Johanna Lehtonen, Eero Ropo 1. Alkuhartaus Kirsi Hakala piti alkuhartauden. 2. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila avasi kokouksen klo Todettiin läsnäolijat. Poissa ilmoituksensa mukaisesti Raisa Harju-Autti, Johanna Lehtonen, Eero Ropo. Kokouksen sihteerinä ja muistion laatijana toimi Risto Korhonen 3. Kaste ja kummius hanke Seurakuntayhtymän kehittämistyön johtava asiantuntija Jussi Laine esitteli ev.lut. kirkon Kaste ja kummius hanketta ja sen etenemistä Tampereella. Seuraavassa joitakin huomioita Laineen alustuksesta ja sen virittämästä keskustelusta. Kaste ja kummius hanke on vuoden 2018 alusta käynnistynyt kokonaiskirkon hanke. Yhtenä keskeisenä syynä hankkeelle on kastettujen määrän jyrkkä lasku. Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2056 kastetaan viimeinen suomalainen lapsi. Iso muutos tapahtunut ja käynnissä viimeisten 10 vuoden aikana: Molempien kirkkoon kuuluvien vanhempien ensimmäinen lapsi (useimmiten) vielä kastetaan, mahdollisesti ei enää seuraava lapsi/seuraavat lapset. Jos vanhemmista vain toinen on kirkon jäsen, niin lasta ei enää kasteta automaattisesti. o Oletus siitä, että jos ja kun perheen esikoinen kastetaan, niin automaattisesti myös seuraavat lapset kastetaan, ei päde enää.

2 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 2 / 7 o Kirkon vaatimukset kasteen tiellä: esim. vaatimus kahdesta kummista, joiden pitää täyttää viralliset edellytykset koetaan hankalaksi, rajoittavaksi. o Kummiuden brändäys tärkeää, tähän liittyy mm. kirkon Kaste ja kummius hanke. o Kirkon jäsenviestintä Kirjuri ei valitettavasti ole kattavasti käytössä: Syitä tähän on paljon mm. tietosuoja. o Kehittämistehtävä: Kasvun polku hanke, jossa Tampereelta mukana Anne Ryyppö- Prami. Kaste mukana kasvun polulla Miten saadaan aikaiseksi yhtenäinen kokonaisuus? Kokonaiskriisi kirkossa: ei vain kasteasiassa Tampere: Miten kristinuskon perintö siirtyy seuraavalle sukupolvelle? o Tampere vetää Kasvun polku hanketta, mukaan myös Tampereen lähiseurakunnat, myös Helsingin srk-yhtymä kiinnostunut. o Huom! Nuorissa lapsiperheissä vallalla kasvava asenne ja tietoinen valinta: Lasta ei kasteta. Ne joiden lapsi kastetaan, heille päätös on helppo! o Kummibrändäys: Kummisuhdetta tukeva prosessi tarpeen ja koetaan tärkeäksi. o Huom! Kummit kaipaavat tukea: miten olla kummi omalle kummilapselleen? Kummit tarvitsevat ohjeita, neuvoja mitä on olla kummi! o Uskonnon harjoittamisen moodi muuttunut ja muuttuu koko ajan. o Vantaan seurakuntien tutkimus osoittaa: Kirkko näyttäytyy epäkiinnostavalta kumppanilta identiteetin muodostajana, sillä kirkko korostaa liikaa omaa agendaansa. o Rippikoulun merkitys ja vaikutus? o Kummius ei enää iso motivaatiotekijä rippikoulun käymiselle, vaan enemmänkin mahdollisuus kirkkohäihin. Mikä Kaste- ja kummius -hankkeen varsinainen pointti? I. Kastettavien määrä ei tule kasvamaan, jäsenyyskehitys ei muutu parempaan suuntaan. Pointtina on tamperelaisten perheiden tukeminen kasvatuksessa, muttei välttämättä kirkon jäsenyyden mielessä. II. III. Kristillisen kasvatuksen siirtyminen, kasvun polku-ajattelu. Tuon polun varrella tarjoutuu mahdollisuus kasteeseen. Kirkkohallitus tähtää siihen, että isot kaupunkiseurakunnat ja yhtymät ovat mukana tässä Kaste- ja kummius -hankkeessa.

3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 3 / 7 4. Miltä näytti mennyt kesä kasvatustyön kentällä seurakunnissa Kaija Karvala esitteli rippikoulujen kuulumisia ja Kirsi Hakala leirikesää. Huomioita ja kommentteja: Leirikesä-esite oli edelleen suurin, keskeinen informaation lähde. Vanhempien antamasta palautteen mukaan leirien edullisuutta arvioitiin positiivisesti. Miinusta annettiin: ilmoittuminen tökkii, leirikirje jäi tulematta tai se tuli myöhään, leirin lähtö- ja paluuajat hankalia töissä käyville vanhemmille & huoltajille Johtopäätös: Infosysteemiä on kehitettävä Kirkon jäsentietojärjestelmä Kirjuri pitää saada laajalti käyttöön, rajapinta-ongelma Asiantuntijaryhmä ehdottaa kehitettäväksi leirille lähtemisen alkutilannetta, esim. järjestämällä kootusti johonkin helposti tavoitettavissa olevaan srk-tilaan tai vastaavaan parkki, kerho, kokoontuminen, josta lähdetään leirille ja jonne kenties palataan leiriltä. Rippikoulupalaute: yleisarvio oikein hyvä > 4 (asteikolla 1-5) Rippikoulun turvallisuus sai korkeimmat lukemat 4,6 Yleisarvosana 4,5 Valtakunnallinen rippikoulupalaute (otos Tampereelta) osoittaa sekin Tampereen rippikoulutyön olevan laadukasta. Muutama otos (asteikolla 1-7): Rippikoulussa sain olla oma itseni 6,4 Turvallisuus 6,6, Opin uusia asioita kristinuskosta 5,8 Iloitsen elämästä 5,8 Haluan kuulua kirkkoon 5,3 Yhteys seurakuntaan vahvistui 4,7 Rippikoulupalautteet tämän muistion liitteenä. Asiantuntijaryhmän mielestä kysymysten muotoiluun kiinnitettävä jatkossa erityistä huomiota: Mitä palautteella halutaan saada selville, mitä ja miten kysytään? Edelleen asiantuntijaryhmä ehdottaa, että rippikoulua koskevissa infoissa hyödynnetään nykyistä paremmin em. tutkimustietoa. Kootaan erityisesti nuorten omia sanontoja, lausumia, miten he kokivat rippikoulun, kuvia ja videoita, joiden avulla nuoret kertovat toisille nuorille rippikoulustaan. Huom! Kysely leirijakson jälkeen

4 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 4 / 7 Asiantuntijaryhmä pohti myös mitä on tarjolla rippikoulun jälkeen? Jatkis, tapaaminen, tapahtuma, isoskoulutus mitä kaikkea se voisikaan olla? Jatkojalostusta, suunnittelua ja uusia ideoita kaivataan. Miten tuetaan rippikoulusta, leiristä saatua hyvää kokemusta? Asiantuntijaryhmä suosittelee seuraavaa: Esimerkkinä Espoon seurakuntien malli: Meidän ilta (ei enää isoskoulutus-kärjellä). Espoon mallissa tähtäyspisteenä opetuslapseuttaminen, se ilmaistu selkeänä tavoitteena. Tarkoituksena on ylläpitää ja virittää kiinnostumista Kristukseen, ei enää vain srk:n nuorten toiminnasta. Tarjolla mm. pyhäkoulun vetäjäkoulutusta, lasten leireillä ohjaajana toimimista. Keskusteliin erityistä tukea tarvitsevien nuorten rippikouluista ns. erityisryhmäriparit miniryhmissä/yksilöopetuksena. Todettiin, että niitä järjestetään tarpeen mukaan säännöllisesti. 5. AitO toimintakeskuksen kehittäminen ja muut leirikeskussuunnitelmat Kaija Karvala esitteli sekä AitO toimintakeskusta että yleisemmin leirikeskuksia koskevia suunnitelmia. Tämä asialistan kohta synnytti vilkasta keskustelua. Suunnitteilla on ns. leirikeskuskolmio, joka muodostuu AitO-keskuksesta, Pättinniemestä ja Luhtaanrannasta. Erityisesti satsataan AitO:oon esim. niin, että aikeissa on toteuttaa siellä samanaikaisesti kaksi tuplaleiriä. Mihin halutaan satsata? Rippikouluun? Välitetäänkö seurakunnissa aidosti nuorista? Päätettiin koota leirien kokoon ja henkilökunnan määrää liittyvää lisätietoa. Keskeinen kysymys on se, minkä kokoisia leirit ovat, montako samaan aikaan järjestettyä leiriä mm. rippikoulua, lapsileiriä jne. kussakin paikassa pidetään ja millä miehityksellä. Rippikoululeirien opetusta pohdittiin käytännön tasolla sekä opetuksen vaikuttavuutta ja antia osallistujalle. Asiantuntijaryhmän lausunto: Asiantuntijaryhmä esittää kantanaan, että suunnitelmat isoista rippikoulun opetusryhmistä sisältävät monenlaisia riskejä. Opetuksen laatu voi kärsiä merkittävästi, jos ryhmän koko on suuri. Opetusryhmän koko on tärkeä opetuksen laatutekijä. Uusi oppiminen uuden rippikoulua koskevan opetussuunnitelman mukaisesti, lähtee ajatuksesta, että rippikoululaiset otetaan huomioon yksilöinä. Tämä edellyttää yksilöllisempää rippikoulupapin tukea jokaiselle osallistujalle. Erityisen tärkeä pieni opetusryhmä on niille rippikoululaisille, joilla on oppimisessaan vaikeuksia ja vieraskielisille rippikoululaisille. Ryhmäkoko on myös tasa-arvokysymys; jokaisella tulee olla mahdollisuus saada hyvää opetusta.

5 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 5 / 7 Suurryhmä ajattelun sijasta asiantuntijaryhmä suosittelee kasvun polku mallin mukaisesti kasvurauhan ja kokonaisvaltaisen turvallisuuden (myös pedagoginen, henkinen, hengellinen) toteuttamista rippikouluissa. Jokaiselle ryhmälle olisi osoitettava oma pappi. Luottamus nuoren ja aikuisen välillä rakentuu pikkuhiljaa, rauhassa. Ryhmäytyminen vaatii turvallisia, läsnäolevia puitteita, osallistamista ja osallisuutta. Ryhmäytyminen ja ryhmäyttäminen ovat haaste isoissa ryhmissä. Niin ikään pedagogiset ongelmat saattavat käytännön tasolla nousta voimakkaasti esille isoissa opetusryhmissä rippikouluissa. LAVA lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä suunniteltuun rippikoulumalliin liittyen. Kirkkojärjestyksen 23 luku 3 velvoittaa kirkollisen viranomaisen arvioimaan ja huomioimaan päätösten valmistelussa päätöksen vaikutukset kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Kirkkojärjestyksen säännös koskee päätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja siksi lava tehdään päätöksen valmisteluvaiheessa. Lapsivaikutusten arviointi on osa normaalia päätöksen valmistelua samalla tavalla kuin esimerkiksi päätösten taloudellisten vaikutusten tai ympäristövaikutusten arviointi. Käytännössä jokaisen päätettävän asian valmistelussa on tarkistettava, onko päätöksellä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin 6. Kasvatuksen johtavan papin hakuprosessi Kaija Karvala jääväsi itse itsensä tämän asiakohdan käsittelyn ajaksi ja poistui. Risto Korhonen esitteli prosessin aikataulutuksen ja vaiheet. Hakemuksensa jättäneitä määräaikaan (25.9.) mennessä oli yhteensä kuusi henkilöä. Hakuprosessin taustamateriaali tämän muistion liitteenä. YKN:n päätös Hakuilmoitus julkistetttu viikolla 35, joka alkaa ma Henkilöstöpalvelut laittanut ilmoituksen sähköisiin kanaviin. Ilmoitus julkaistaan Sakastin avoimissa työpaikoissa, Oikotiellä, TE-palveluiden sivuilla, seurakuntayhtymän verkkosivuilla sekä seurakuntayhtymän intrassa. Kotimaa lehden printtiin lyhyt ilmoitus, jossa viitataan verkkoon. Hakuaika päättynyt klo 14 Valintaa valmisteleva työryhmä valitsee haastatteluihin kutsuttavat Haastattelut Haastatteluissa viimeistään päätetään soveltuvuusarviointeihin lähetettävät. Soveltuvuusarvioinnit

6 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 6 / 7 Soveltuvuusarviointien tulosten kuuleminen ja valintaesityksen tekeminen tai 6.11.; valintaa valmisteleva työryhmä. YKN päätös valinnasta Kouluyhteistyön tulevaisuus Kaija Karvala kertoi kuulumisia seurakunnan ja kaupungin kouluyhteistyöstä Tampereen eri alueiden kouluissa. Päätettiin jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa, johon mennessä saadaan lisää tarkentuneita tietoja tilanteen kehittymisestä ja mahdollisista tulevaisuuden uhkakuvista. 8. Asiantuntijaryhmän roolin vahvistaminen Tämä asialistan kohta jätettiin lisävalmisteluja ja tietojen keruuta varten seuraavaan kokoukseen. 9. Muut asiat A. Valtakunnallinen Lava-seminaari /koulutuspäivä Helsingissä. Toivotaan laajaa osallistumista eri seurakunnista. Tampereelta lähdössä tämänhetkisen tiedon mukaan 6-8 osallistujaa. B. Lasten oikeuksien päivää vietetään Teemana on OSALLISUUS. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään Viikko on kouluille suunnattu toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien tunnettuutta oppilaiden, opettajien ja kouluhenkilökunnan keskuudessa yhteisen tekemisen kautta. Jokaisella lapsella on oikeus osallisuuteen mutta toteutuuko oikeus käytännössä? C. Tampereen kaupungin sivuilta löytyy tietoa ilmaisista kulttuuri-, harrastus-, liikuntapalveluista. Näkyykö seurakunta ja sen tarjonta täällä? D. Lasten ylipaino kasvava kansallinen ongelma. Lapsen lihavuuden ehkäisy ja hoito vaativat elämäntaparemonttia, johon koko perheen tulisi sitoutua. Perheet liikkumaan hanke alkaa Tampereen kaupunki rahoittaa paikallisesti hankkeen toteuttamista, seurakuntien toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa tämä hanke tulee ottaa huomioon ja osallistaa seurakuntia & seurakuntalaisia hankkeeseen mukaan. Olli-Pekka Toikkonen on kaupungin nimeämä hankekoordinaattori. Toikkoselle ilmoittautumalla voi myös liittyä hänen ylläpitämään perheliikuntaverkostoon. Keväälle 2019 on suunnitteilla perheliikuntatapahtuma Tampereen stadionille. E. Seurakunta on nyt mukana edistämässä lasten, nuorten ja perheiden liikuntaa mm. leirien, sählykerhojen kautta. Esimerkkinä Uuden Verson Annalassa toteuttama Family Fun tapahtuma, salivuokraan mahdollista saada alennusta tai kokonaan ilmaiseksi.

7 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ MUISTIO Sivu 7 / 7 F. Kaupin Keilahalli Tampereella tarjoaa Nuorten maksuttomat vuorot -projektiin jatkoa. Kokeiluun on sisältynyt/ sisältyy maanantai ja perjantai iltapäivisin nuorille varattu ilmainen keilailuvuoro. Suunnitteilla on myös kansallinen keilailukuukausi, mihin eri kaupunkien keilailuhallit voivat osallistua tarjoamalla nuorille esim. yhden maksuttoman keilailuvuoron viikossa. Lisätietoja hankkeesta saa vt. toiminnanjohtaja Perttu Jussilalta. 10. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään tiistaina alkaen klo Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Varapäivä on torstaina klo Asiantuntijaryhmän jäseniä pyydetään ilmoittamaan Kaija Karvalalle mitä pikimmin, jos tiistain kokous ei sovi. Kiitos etukäteen. 11. Kokouksen päätös Puheenjohtaja Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila kiitti osallistujia hyvästä kokouksesta ja toivotti kaikille hyvää syksyn jatkoa. Hän päätti kokouksen klo