Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ylläs Jazz Blues seminaari Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö Ilmastokeskus Materiaalia Mm. Ilmatieteen laitos / Ilmastonmuutostutkimus

2 Vuosi 212 oli tavallista sateisempi Itä- ja Pohjois-Lappia lukuunottamatta

3 Ilmaston lämpeneminen näkyy pitkissä aikasarjoissa - Vuosikeskilämpötilan poikkeama vertailuarvosta maapallolla Suomessa

4 Pohjoisen Jäämeren jääpeitteen kesäinen ja syksyinen laajuus sekä ympärivuotinen paksuus ovat vähentyneet voimakkaasti Ennätys (sitten v. 1979) Merijään supistuminen ja oheneminen on johtanut korkeampiin lämpötiloihin ja tuulen muutoksiin Arktiksessa syksyllä. Katso myös: Lähde: National Snow and Ice Data Center

5 CO 2 -pitoisuus (ppm) Hiilidioksidipitoisuudet kohoavat kaiken aikaa Mauna Loa, Havaiji v Maapallon vuosikeskiarvo: 29: ppm 21: ppm 211: 39.5 ppm Pallas, Suomen Lappi v Pitoisuus laskee kasvukauden aikana metsien hiilinielujen vuoksi.

6 Mihin perustuvat arviot ilmastonmuutoksesta? Päästöskenaariot Hiilen kiertokulku maapallolla Kasvihuonekaasujen pitoisuudet Tuleva ilmasto Kasvihuoneilmiön voimistuminen, palauteilmiöt

7 Ilmakehään kertyvä ylimääräinen CO 2 poistuu hitaasti ilmakehästä 35 Hiilidioksidipäästöt Hiilidioksidipitoisuudet 1 CO2 päästöt (Gt C/vuosi) CO2 pitoisuus (ppm) Vuosi Vuosi Pessimistinen emme tee mitään skenaario Toiveikas vähennämme päästöjä skenaario Päästöjen kasvu saadaan taitettua eli Siltä väliltä -skenaario

8 Ilmakehään kertyvä ylimääräinen CO 2 lämmittää ilmastoa CO 2 pitoisuus (ppm) Hiilidioksidipitoisuus Pessim. Siltä väliltä Optim. Maapallon keskilämpötilan muutos* Pessimistinen (A2) Siltä väliltä (A1B) Optimistinen (B1) Vakiopitoisuus Lähde: IPCC (27) Sopeutuminen ja hillintä *Verrattuna v Jo havaittu lämpeneminen:.74ºc / 1 v Koko epävarmuushaarukka v. 21: ºC -1

9 Fossiilisten polttoaineiden CO 2 -päästö (PgC/vuosi) Hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat seuranneet suurten päästöjen skenaarioita Energiantuotanto hiilellä on kasvanut Globaalisti kansantuotteen kasvua tehdään hiilivoimalla Ilmastokoulutus

10 Eniten lämpenevät mantereet ja pohjoinen napa-alue Todennäköisyys, että lämpeneminen* >2 C talvi kesä Yllä: joulu-helmikuu Alla: kesä-elokuu kesä Kaikkialla maapallolla lämpenee Muutosten maantieteelliset piirteet - samanlaiset kuin mitä havaittu viime vuosikymmenien aikana - riippumattomat päästöskenaarioista Lumi- ja jääpeitteet kutistuvat, ikirouta ohenee Myrskyradat (=säähäiriöiden tyypilliset esiintymisalueet) siirtyvät napoja kohti * v => v Päästöskenaario talvi (Gt C/vuosi) A1B Lähde: IPCC (27)

11 Lämpötila ( o C) (Cº) 1-2 Suomen keskilämpötila: Havainnot ja skenaariot havainnot ja skenaariot Suomen keskilämpötila kohoaa Lämpenemisen keskimääräinen nopeus ~.4±.1 C/1 v kaikissa skenaarioissa noin vuoteen 24 saakka. Myöhemmin erot eri ilmastoskenaarioiden välillä kasvavat ja suurimpien päästöjen skenaarioissa muutokset ovat jo huomattavia. Lähde: H. Tietäväinen & K. Ruosteenoja Vertailujaksona v Muutos (ºC) Skenaario Lämpötilan nousu A2 5.1 (3.1 7.) A1B 4.4 ( ) B1 3.2 ( ) 19 mallin antama paras arvio (suluissa 9%:n epävarmuushaarukka) (Gt C/vuosi) Päästöskenaario

12 Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät Lämpötilan muutos ( C) Suomi v => v (Gt C/vuosi) Päästöskenaario A1B Muutoksen paras arvio ja 9%:n todennäköisyysväli siltä väliltä -skenaarion (A1B) toteutuessa Kuukausi 19 ilmastomallin väliset erot Ilmaston luontainen vaihtelu

13 Etelä-Suomen keskilämpötilat siirtyvät kohti pohjoista - isompien päästöjen tapauksessa muutokset vielä suurempia v v A1B Päästöt (Gt C/year) A1B

14 Ilmastonmuutos vaikuttaa veden saatavuuteen maapallolla Päästöskenaario (Gt C/vuosi) A1B Vettä käytössä nykyistä vähemmän enemmän Keskimääräisen vuotuisen valunnan muutos (%) vuosisadan loppuun mennessä Lähde: IPCC (27)

15 Sademäärä (mm) Vuotuiset sademäärät kasvavat Suomessa Lammin havainnot & skenaariot Lammi pisteelle (61ºN, 21ºN) Mitä pienempää aluetta ja lyhyempää ajanjaksoa tarkastellaan, sitä suurempi luonnollisesta vaihtelusta aiheutuva epävarmuus! Vuosi Ajan myötä myös sateisuuden muutokset ylittävät luontaisen vaihtelun. Rankkasateet voimistuvat

16 Talven sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten mutta tulevaisuudessakin kesäsateet ovat runsaampia kuin talvisateet Kuukauden sademäärä (mm) A1B Kuukausi : korj. havainnot : malliarvio (Gt C/vuosi) Päästöskenaario Virhehaarukat kuvaavat 19 ilmastomallin tulosten eroja. Lisäksi tulevaisuuden päästöt =? Rankkasateet (lumi/vesi) voimistuvat kaikkina vuodenaikoina Lisätietoa:

17 Lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta v nähden Lumisade (marras-maalis) Lumen vesiarvo (maaliskuu) -3-1 Lämpötila (ºC) Lähde: Jouni Räisänen, Helsingin yliopisto (ACCLIM-hanke)

18 Lunta viime talvina paljon pääkaupunkisedulle pohjoisessa tavanomaisesti Toiminnan haavoittuvuus ja ilmastoriskit riippuvat monista tekijöistä!

19 Etelä-Suomessa hiihtokeskusten hissilippujen myynti riippuu lumipeitepäivien määrästä Liikevaihto ja lumipeitepäivät 14 21/211 Liikevaihto (1 211, ostovoimakorjattu) /28 26/27 29/21 28/29 25/ Lumipeitepäivät Etelä Suomessa (8 mittauspaikan keskiarvo) Nurmi ja Jokinen, 212

20 Terveysvaikutuksia Kuolleisuus riippuu lämpötilasta Ihminen sopeutuu omaan ilmastoonsa jossain määrin Lämpötilan mukavuusalue erilainen eri ilmastoissa Suomalaiset sopeutuneet kylmään paremmin kuin eteläeurooppalaiset Sen sijaan helle lisää kuolleisuutta nopeasti Suomessa Kuolleisuus ja sää Suomessa kylmyys: 2-3 / v. helle:1 2 / v. Lähteet: Näyhä, 25 Keatinge et al. 2

21 Ilmaston lämmetessä kuumastressi yleistyy ja kylmästressi vähenee

22 Ilmatieteen laitos varoittaa helteistä ja pakkasista Kenelle helle- ja pakkasvaroitukset on tarkoitettu? Sääherkkiä riskiryhmiä vanhukset, lapset, sydän- ja hengitystiesairaat, diabeetikot Ulkotyöntekijät, kuljetusala, pelastus- ja huoltoala Terveydenhuollon ja viranomaisten varautumisjärjestelmät Tavoite Koko ketju: Sairaankuljetus - päivystys - vanhainkodit Ehkäistä kylmästä ja kuumasta aiheutuvia terveysongelmia varoitusten avulla

23 Pakkasvaroitusten kriteerit kireä/ pureva pakkanen Eri kriteerit maan etelä- ja pohjoisosaan kolmitasoisena ilmastollisin perustein Myös tuulen vaikutus pakkasen purevuus -indeksin avulla (wind chill) Vuorokauden alin lämpötila / alin pakkasen purevuus Varoitusten vaaratasot : 1 keltainen / 2 oranssi / 3 punainen -2, -3, -35 o C maan eteläosa -25, -35, -4 o C maan keskiosa -3, -4, -45 o C maan pohjoisosa

24 Heinäkuu 21: uusi lämpöennätys 37.2 o C, Liperi, Joensuun lentoasema maan eteläosassa kuukauden keskilämpötilan poikkeama yli 5 o C

25 Heinäkuun 21 hellejakso näkyy kuolleisuudessa Kuolleet Suomessa touko-syyskuu Kuolleet Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lähde: Tilastokeskus

26 Rankkasateet ja tulvat voivat lisätä vesiepidemioiden riskiä Kesällä 28 pilaantuneista juomavesiä mm. Korpilahdella, Lohtajalla, Petäjävedellä, Porvoossa ja Ylöjärvellä Kesän 28 keskilämpötila ja sademäärä (lähde: Ilmastopalvelu)

27 Talvivaara ja vuoden 212 sateet - kolme suurinta sademäärää viimeisen 1 v. jaksolta! Sotkamo Saviaho, sademäärä jaksolla vuosina Sademäärä (mm)

28 Yksittäisten kuukausien sateet eivät olleet poikkeuksellisia, mutta useiden kuukausien aikana yhteensä kertynyt sademäärä oli poikkeuksellinen! Sademäärän kuukausiarvoja 35 3 Sademäärä (mm) Suomen ennätys Sotkamo Saviaho 212 (mm) Huom asti! Sotkamo Saviaho KA

29 Ilmastoriskien arviointi ja hallinta Ilmastoriski = Ilmastotapahtuman todennäköisyys x Tapahtuman vaikutukset Miten toiminta riippuu säästä ja ilmastosta? Miten suuri (ilmasto)riski voidaan ottaa? Miten usein kriittiset sääolosuhteet toistuivat havaitussa ilmastossa? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaan ja kriittisten säätekijöiden todennäköisyysteen? Haaste päätöksenteolle: Varautua suureen ilmaston luontaiseen vaihteluun ja samalla vähitellen muuttuvaan ilmastoon Miten ne otetaan huomioon investoinneissa ja toiminnan suuntaamisessa? Miten varaudutaan poikkeuksellisiin tai harvinaisiin tilanteisiin? Mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen liittyy? Molarius, 211

30 Miten sää- ja ilmastoriskeihin voidaan varautua? - Ilmastoriskien arviointi: - Ilmastotilastojen ja ilmastonmuutosskenaarioiden avulla - vaatii tietoa vaikutuksista - Usein kvalitatiivinen riskiarvio riittää, mutta monilla aloilla pystytään myös kvantitatiiviseen riskiarvioon! - Ilmastoriskien hallinta: - Sääennusteet ja -varoitukset operatiivisen tason riskien hallintaan - varautumissuunnitelmat - Ilmastoskenaariot ja sopeutumistutkimukset pitemmän tähtäimen suunnittelussa - kuukausi- ja vuodenaikaisennusteet kehittyvät

31 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja