Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot
|
|
- Heidi Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Maapallon ilmasto on muuttunut lukemattomia kertoja luonnollisten syiden kautta sen koko pitkän historian aikana. Maapallon ilmastohistoriasta löytyy suuriakin mullistuksia, osoittaen ilmastojärjestelmän olevan herkkä erilaisille pakotteille. Muutoksien alkusysäyksinä ovat toimineet mm. mantereiden liikkeet ja niistä aiheutuva vuoristojen synty, ilmakehän koostumuksen luontaiset muutokset sekä eripituiset auringonsäteilyn jakaumaan vaikuttavat jaksollisuudet maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa. Edellä mainittujen tekijöiden yhdessä ilmastojärjestelmän palauteilmiöiden kanssa aiheuttamat muutokset ovat kuitenkin tapahtuneet ihmisen näkökulmasta hitaasti. Edellä esiteltyjen luonnollisten, hitaita muutoksia aiheuttavien tekijöiden rinnalle on viimeisen reilun parin vuosisadan aikana noussut uusi tekijä, ihmiskunta. Teollisen vallankumouksen alkamisen jälkeen ihmiskunnan päästöt ovat nostaneet ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuutta kiihtyvällä tahdilla, vaikuttaen täten maapallon lämpötasapainoon. Elämä maapallolla, ainakaan nykyisen kaltaisena, ei olisi mahdollista ilman ilmakehän niin kutsuttua kasvihuoneilmiötä (kuva 1). Se estää tehokkaasti lämpöä karkaamasta avaruuteen, ja ilman sitä maapallon keskilämpötila olisikin nykyisen n. +15 C sijasta n. -18 C. Keskeisessä asemassa tässä ilmiössä ovat ilmakehän kasvihuonekaasut, jotka sitovat tehokkaasti maapallon lähettämää lämpösäteilyä, mutta toisaalta eivät estä auringonsäteilyn imeytymistä maahan, meriin ja ilmakehään, missä auringon säteilyn energia muuttuu lämmöksi. Toiminnallaan ihmiskunta on kasvattanut kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehän koostumuksessa. Tällöin entistä suurempi osa maapallon lähettämästä lämpösäteilystä jää sen vaikutuspiiriin ja täten lämmittää maapalloa. Hiilidioksidi CO 2 on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista tärkein (kuva 2). Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut noin 30 % esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa pitoisuuden kasvua n. 280 ppm:stä (ppm = tilavuuden miljoonasosa) yli 380 ppm:ään, josta suuri osa on tapahtunut viime vuosikymmenien aikana. Nykyisin hiilidioksidipitoisuuden kasvu jatkuu n. 2 ppm:n vuositahdilla. Jääkairausten mukaan pitoisuus on tällä hetkellä korkeimmillaan ainakin vuoteen. Ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä merkittävin osa syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja liikenteessä. Muita huomattavia lähteitä ovat mm. maatalous ja kaatopaikat sekä maankäyttöön liittyvät tekijät kuten metsien hävittäminen. Muita ihmisperäisiä kasvihuonekaasuja ovat metaani, dityppioksidi sekä halogenisoidut hiilivedyt joihin myös CFCyhdisteet eli freonit kuuluvat. Ilmastomallit ja -skenaariot Tärkeä väline ilmastonmuutostutkimuksessa ovat ilmastomallit (kuva 6). Ne ovat suurta laskentatehoa vaativia tietokoneohjelmia, jotka pyrkivät mallintamaan ilmastojärjestelmän käyttäytymistä fysiikan lakeihin pohjautuen. Ilmaston mallintamisessa ei siis ole kysymys tulevaisuuden ennustamisesta tilastollisin keinoin ilmaston tähänastisten havaittujen vaihtelujen perusteella. Ilmastomalleilla voidaan simuloida sitä kuinka mm. kasvavat kasvihuonekaasupitoisuudet ja erinäiset palauteilmiöt vaikuttavat tulevaan ilmastoon sekä eri tekijöiden osuutta jo havaittuihin muutoksiin. Malleilla pyritään kuvaamaan, pakosta välillä huomattavasti yksinkertaistaen, niin ilmakehän kuin merienkin yleistä kiertoliikettä sekä maaperän lämpötaloutta, ja tärkeänä osana näiden keskinäisiä vuorovaikutuksia. Ilmastomalleissa ilmakehän tila kuvataan ns. hilapisteikössä. Supertietokoneiden rajallinen suorituskyky asettaa rajansa sille, kuinka tiheää hilapisteikköä mallissa voidaan käyttää (kuva 7). Nykyään maailmanlaajuisissa ilmastomalleissa hilapisteiden horisontaalinen välimatka on n. 200 km:n luokkaa, pystysuunnassa kilometrin. Tarkempaan alueelliseen erotuskykyyn päästään ns.
2 alueellisilla ilmastomalleilla, jotka siis mallintavat vain tiettyä aluetta maapallosta. Näiden mallien erotuskyky on noin km. Tulevia ilmastonmuutoksia arvioitaessa on ratkaisevaa millaisiksi ihmiskunnan päästöt ja niistä seuraavat kasvihuonekaasujen pitoisuudet tulevaisuudessa kehittyvät (kuva 8). Niihin vaikuttavat mm. maapallon väestömäärän kehitys, maailmantalouden kehitys ja käytettävät energiantuotantotavat. Näitä erilaisia kehityksen kulkusuuntia varten on luotu joukko erilaisia päästöskenaarioita, joista tunnetuin on IPCC:n SRES-skenaarioperhe. Suomen tulevaa ilmastoa arvioitaessa on yleisimmin käytetty kolmea SRES-skenaariota, A2-skenaarion edustaessa varsin pessimististä ja B1-skenaarion edustaessa hyvinkin optimistista tulevaisuudenkuvaa. A1B-skenaario sijoittuu näiden kahden välimaastoon. Ilmastoennusteisiin liittyy erilaisia epävarmuuksia (kuva 9). Ilmastomallit eivät luonnollisestikaan ole täydellisiä vaan niissä joudutaan tekemään erilaisia yksinkertaistuksia, mm. silloin kun tarkastellaan ilmakehän prosesseja jotka ovat kooltaan mallin hilaväliä pienempiä. Ilmastomalleihin liittyvät epävarmuuksilla on taipumus kasvaa ajon edetessä pidemmälle tulevaisuuteen. Myös ihmiskunnan tulevista päästöistä syntyvä epävarmuus kasvaa päästöskenaarioiden välisten erojen kasvaessa kohti vuosisadan loppua. Lähitulevaisuudessa suurin epävarmuuksien lähde liittyy ilmaston luonnolliseen vaihteluun. Tämä on erityisesti meillä Suomessa sijaintimme johdosta varsin suurta (kuva 4), eikä se tule tulevaisuudessa mihinkään katoamaan. Tämän vuoksi ilmastotarkasteluissa keskitytäänkin yleensä yksittäisten vuosien sijasta 30 vuoden keskiarvoihin. Lämpötila Maapallo on lämmennyt viimeisen vuosisadan aikana 0,74 C (kuva 3) ja Suomi reilun asteen (kuva 4). Lämpötilan nousu ei jakaannu maapallolle tasaisesti, vaan lämpeneminen on voimakkainta maa-alueilla, erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla. Suomen vuosikeskilämpötilan arvioidaan nousevan lähivuosikymmeninä noin 0,4±0,1 C per vuosikymmen (kuva 12). Vuosisadan viimeiselle kolmannekselle vuoden keskilämpötilan arvioidaan kohoavan päästöskenaariosta riippuen 3,2 6,4 C vertailujakson keskiarvoon verrattuna. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan noin kaksi kertaa enemmän kuin kesälämpötilojen (kuva 13). Lämpötilat kohoavat Pohjois-Suomessa hieman muuta maata voimakkaammin (kuva 18). Keskilämpötilojen muutosten lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta keskeisessä roolissa ovat muutokset vuosittaisen lämpötilajakauman eri osissa. Jo pienetkin muutokset keskilämpötilassa vaikuttavat suhteellisen suuresti äärevien lämpötilojen esiintymiseen. Esimerkiksi jo asteen nousu kesän keskilämpötilassa nostaa hellepäivien määrää huomattavasti. B1- skenaariossa hellepäivien määrä yli kaksinkertaistuisi ja A2-skenaariossa nelinkertaistuisi tämän vuosisadan lopulle tultaessa. Tämän lisäksi muutosten odotetaan olevan lämpötilajakauman päissä suurempia kuin sen keskivaiheilla, eli esim. talven kylmimmät pakkaset leudontuvat enemmän kuin koko talven keskilämpötila. Talven ns. ankarien pakkaspäivien, joiden kynnysarvona Lapissa pidetään vuorokauden keskilämpötilaa alle -25 C, keskimääräinen lukumäärä laskee selvästi kuluvan vuosisadan aikana (kuva 14). Nykyisin ( ) niitä on Oulun- ja Lapinläänin alueella (kuuden paikkakunnan keskiarvo) keskimäärin 9,1 kpl talvessa. Arvioiden, jotka noudattavat keskimääräisen lämpenemisen skenaariota, mukaan ankarien pakkaspäivien määrä olisi tulevaisuudessa vastaavasti jaksolla ,6 kpl, jaksolla ,4 kpl ja jaksolla ,1 kpl talvea kohti. Vastaava kehitys koskee myös talven pisimmän yhtenäisen ankaran pakkasjakson pituutta, joka lyhenee vuosisadan lopulle nykyisestä keskiarvostaan 3,1 vrk keskiarvoon 1,2 vrk. Esitettynä samalla tavalla kuin edellä pakkaspäivien osalta, muuttuvat myös kesäisten kuumien päivien esiintymiset (kuva 15). Ns. kuuman päivän kynnysarvona pidetään vuorokauden keskilämpötilan 20 C ylittymistä ja ns. erittäin kuuman päivän kynnysarvona vastaavasti vuorokauden keskilämpötilan 24 C ylittymistä. Näitä päiviä on nykyisin tarkastelualueella
3 keskimäärin 3,7 ja 0,2 kpl kesässä, jaksolla ,9 ja 0,6 kpl, jaksolla ,8 ja 1,1 kpl, ja jaksolla ,0 ja 1,8 kpl. Pisin yhtenäinen kuumien päivien jakso pitenee vuosisadan lopulle nykyisestä keskiarvostaan 2,1 vrk keskiarvoon 6,3 vrk. Kohoavat lämpötilat vaikuttavat selvästi myös syksyn ensipakkasen ja kevään viimeisen pakkasen ajankohtiin (kuva 23). Vuosisadan lopulle tultaessa A2-päästöskenaarion tapauksessa syksyn ensipakkasen arvioidaan viivästyvän nykyiseen ( ) verrattuna Etelä- ja Keski- Lapissa vrk:lla ja Pohjois-Lapissa vrk:lla. Vastaavasti kevään viimeinen pakkanen aikaistuu koko Lapin alueella n. 20 vrk:lla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että pakkaskausi lyhenee noin vrk:lla. Toisaalta pakkaspäivien lukumäärän arvioidaan vähentyvän vrk:lla eli noin kolmannes nykyistä vähemmän (kuva 24), mikä tarkoittaa sitä, että pakkaskautta pilkkovat suojasäät yleistyvät. Tämä näkyy myös nollapistepäivien, eli päivien joina lämpötilan vuorokausiminimi on pakkasen ja vuorokausimaksimi suojan puolella, lisääntymisenä talvikuukausina (kuva 25). Sademäärä Ennusteiden mukaan Suomen vuotuinen sademäärä kasvaa kohti kuluvan vuosisadan loppua, kasvun ollessa vuosisadan loppuun mennessä päästöskenaariosta riippuen % jakson keskiarvoon verrattuna (kuva 16). Myös sademäärien osalta lisääntymisen odotetaan olevan Pohjois-Suomessa hieman muuta maata suurempaa (kuva 18). Sademäärät lisääntyvät varsinkin talvisin, kasvun ollessa vuosisadan lopulla 30 % luokkaa (kuva 17). Tästä huolimatta kesäsateet pysyvät edelleen määrällisesti runsaampina kuin talvisateet. Koko vuoden ja vuodenaikojen sadesumman lisäksi vuorokausittaisten sademäärämaksimien odotetaan kasvavan kaikkina vuodenaikoina (kuva 21). Talvella sekä sadepäivien lukumäärä että kerralla saatava vesimäärä kasvavat, kun taas kesällä sadepäivien lukumäärä ei näytä juuri muuttuvan, mutta tyypillisesti vettä tulee kerralla enemmän. Kesän pisimmän sateettoman jakson pituudessa ei Suomessa ole selvää muutosta, toisin kuin Skandinavian eteläosissa, missä jakson odotetaan pidentyvän (kuva 22). Mutta kuitenkin juuri Lapin alueella on merkkejä siitä että kesän pisin sateeton jakso saattaisi hieman pidentyä. Pilvisyys ja auringon säteily Pilvisyyden arvioidaan lisääntyvän selvästi talvikuukausina vuosisadan loppuun mennessä (kuva 19). Kesällä taasen pilvisyyden odotetaan hieman vähentyvän, tosin mallit eivät tästä ole kovinkaan yksimielisiä. Talvelle arvioitu pilvisyyden noin viiden prosenttiyksikön kasvu tarkoittaa huomattavaa selkeän taivaan osuuden pienentymistä, sillä jo nykyisin pilvisyys talvisin on noin 80 prosenttiyksikön luokkaa, eli selkeän taivaan osuus laskisi tällöin jopa neljänneksellä. Sopusoinnussa pilvisyyden lisääntymisen kanssa on auringon säteilyn väheneminen, tosin Lapissa absoluuttinen muutos talvisin on hyvin pieni. Vuositasolla saapuvan auringonsäteilyn arvioidaan pienentyvän A1B-skenaariossa vuosisadan lopulle tultaessa noin 5 % (kuva 20). Kesällä tilanne on pitkälti samanlainen kuin koko vuoden keskiarvolla. Lumisuus Talvilämpötilojen kohoamisella tulevaisuudessa on luonnollisesti suuri vaikutus tulevien talvien lumioloihin, mutta myös sateisuuden muutoksilla on oma merkityksensä. Vuosisadan loppuun mennessä lumipeitepäivien määrän arvioidaan laskevan Pohjois-Suomessa %:lla (kuva 26) nykyisestä ( ) keskimäärin kpl:sta. Tästä lumipeitepäivien vähenemisestä suhteellisesti suurin osuus ajoittuu talven alkuun (kuva 27). Lumen vesiarvo eli lumikuorma vähenee melko tasaisesti kuluvan vuosisadan loppuun asti (kuva 28). Vuosisadan viimeisellä kolmanneksella A2-päästöskenaarion toteutuessa lumen vesiarvo on Pohjois-Suomessa alle puolet nykyisestä, laskun ollessa Käsivarren Lapissa hieman vähäisempää. Myös lumen vesiarvon vuotuinen maksimi pienenee, muttei kuitenkaan niin paljoa
4 kuin sen edellä esitetty keskiarvo. Eli siis runsaslumisimpien päivien lumipeite ohenee Käsivarressa vajaa 30 % ja muualla Lapissa %. Kuten edellä mainituista seikoista voi huomata, lumipeitepäivien määrä pienenee suhteellisesti vähemmän kuin lumen vesiarvo. Tämä johtaa siihen, että jäljelle jäävistä lumipeitepäivistä entistä suurempi osa on vesiarvoltaan niukkalumisia päiviä. Valunta Valunnan odotetaan pääosin lisääntyvän Lapissa (kuva 29). Maa-alueilta tapahtuvan valunnan prosentuaalinen muutos jaksosta jaksoon A2 ja B1 päästöskenaarioissa on pääosin selvästi positiivinen. A2-skenaarion toteutuessa talvivalunta (joulu-tammi-helmikuu) kasvaa kaikkialla Lapissa Käsivartta lukuun ottamatta yli 100 %, ja B2-skenaarionkin tapauksessa kasvu on Etelä-Lapissa yli 100 % ja muuallakin huomattavaa. Kevätvalunta (maalis-huhtitoukokuu) puolestaan tulee monin paikoin pienentymään tai pysymään jotakuinkin samana, varsinkin Etelä-Lapissa ja A2-skenaarion tapauksessa. B2-skenaariossa tosin kevätvalunta näyttää kasvavan Pohjois-Lapissa. Kaiken kaikkiaan muuttuvilla lumiolosuhteilla ja sadannalla on suuri vaikutus valuntaan tulevaisuudessa. Haihdunta Ilmaston lämmetessä myös haihdunta luonnollisesti lisääntyy. Maa-alueilta tapahtuvan haihdunnan lisääntymistä jaksosta jaksolle A2- ja B1-skenaarioissa on esitettynä kuvassa 28. B2-skenaarion toteutuessa vuotuinen haihdunta kasvaisi Lapissa noin mm ja A2-skenaarion toteutuessa mm, paikoin hieman enemmän. Termiset vuodenajat Vuosisadan loppuun mennessä on termisten vuodenaikojen kestoissa odotettavissa selviä muutoksia (kuvat 31 ja 32). Terminen kesä pitenee selvästi, A1B-skenaarion toteutuessa pituuden kasvu on Lapissa yleisesti vrk:ta, Käsivarren perukoilla huomattavasti enemmänkin. Muutokset termisen syksyn pituudessa ovat vastaavasti vähäisiä toisin kuin muualla maassa. Eteläja Keski-Lapissa syksy voi hieman pidentyä, korkeintaan 10 vrk:lla, kun taas Pohjois-Lapissa tilanne voi olla jopa sellainen, että syksy lyhenee aavistuksen verran. Terminen talvi lyhenee voimakkaasti, suuressa osassa Lappia vrk:lla ja Käsivarressa vrk:lla. Kevät pitenee Lapissa hieman Käsivarren perukoita lukuun ottamatta. Yleisesti kevät pitenee korkeintaan 10 vrk:lla, mutta Lapin koilliskulmalla muutos voi olla noin 20 vrk:ta. Termisen kasvukauden pituus ja tehoisan lämpötilan summa Termisen kevään, kesän ja syksyn pidetessä myös terminen kasvukausi pitenee vääjäämättä (kuva 33). Terminen kasvukausi pitenee (vuosisadan viimeinen kolmannes ja A1B-skenaario) suuressa osassa Lappia reilulla kuukaudella, aivan pohjoisimmassa osassa Lappia jopa enemmän, noin 40 vrk:lla. Terminen kasvukausi ei tosin kuvaa todellista kasvukautta täysin realistisesti, sillä todellisuudessa kasvukauden pituutta rajaa päivänvalon määrä, mikä luonnollisestikaan ei ole mihinkään muuttumassa. Myös tehoisan lämpötilan summat kasvavat huomattavasti (kuva 34). A2-skenaarion toteutuessa vuosisadan lopulla lämpösummat olisivat Etelä- ja Keski-Lapissa samalla tasolla (1200 Cvrk) kuin nykyään Etelä-Suomessa. Pohjois-Lapissa vastaavasti Keski-Suomen nykyisellä tasolla, tosin Käsivarren perukoilla lämpösumma kasvaa huomattavasti maltillisemmin. Routa Roudan paksuutta lumettomilla pinnoilla voidaan arvioida varsin luotettavasti talven pakkassumman avulla. Mikäli lämpötila nousee mallien keskimäärin ennustamalla nopeudella,
5 arvioidaan roudan paksuuden pienenevän Lapissa nykyisestä ( ) arvostaan cm vuosisadan viimeiselle kolmannekselle ( ) arvoon cm (kuva 35). Lumi eristää tehokkaasti lämpöä, ja routakerros jääkin lumettomiin alueisiin verrattuna selvästi ohuemmaksi lumipeitteisillä alueilla. Tällaisten alueiden roudan paksuuden kehityksen arvioiminen on kuitenkin huomattavasti haastavampaa, sillä myös tulevat muutokset lumipeitteen paksuudessa tulee huomioida. Lumipeitteisen maan tapauksessa routajakson ennustetaan lyhentyvän koko maassa, mutta Etelä-Suomessa lumipeitteen huomattava kutistuminen voi johtaa roudan todennäköisyyden kasvamiseen keskitalvella. Lapissa (Muonio) sen sijaan on tulevaisuudessakin lunta vielä niin paljon, että roudan vuosittainen maksimisyvyys ohenee siellä nykyisestä. Esim. roudan keskimääräisen helmi-maaliskuun syvyyden ennustetaan pienentyvän nykyisestä noin 50 cm:stä vajaaseen 20 cm:iin tämän vuosisadan lopulle tultaessa (kuva 36). Merenpinnan nousu Suomen rannikoilla keskimääräisen merenpinnan korkeuden muutoksiin vaikuttavat tulevaisuudessa sekä globaali merenpinnan nousu ilmaston lämmetessä että jääkauden jäljiltä edelleen jatkuva maankohoaminen. Maankohoaminen on Suomessa voimakkainta Perämeren alueella (8-9 mm/vuosi), missä sen vaikutus riittää kumoamaan globaalin merenpinnan nousun lähitulevaisuudessa. Maksimiskenaarion (kuva 37) mukaan keskimääräinen merenpinta alkaisi nousta Kemin ympäristössä vuoden 2040 jälkeen, mutta tässä yhteydessä yleisesti tarkastelluissa B1, A1B ja A2-skenaarioissa maankohoaminen voittaa globaalin merenpinnan nousun vaikutuksen vielä koko kuluvan vuosisadan ajan. Merijää Ilmaston lämmetessä Itämeren jääpäivien lukumäärä vähenee (kuva 38). Nykyisin jääpäiviä on Perämeren keskiosassa noin kpl ja rannikolla noin kpl. Vuosisadan lopulla jääpäiviä arvioidaan olevan B2-skenaariossa Perämeren keskiosassa noin kpl ja rannikolla noin kpl ja A2-skenaariossa vastaavasti kpl ja kpl. Myös muutoksilla Jäämeren olosuhteissa voi olla huomattava merkitys Lapille tulevaisuudessa. Merijään kesäinen laajuus Jäämerellä on kutistunut lähivuosikymmeninä (kuva 39), tahdin ollessa kiihtymään päin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lineaarisen trendin turvin esitettynä kutistuminen on ollut 0.79 x 10 6 km 2 / 10a kaikkien havaintojen perusteella ja 1.72 x 10 6 km 2 / 10a viimeisen 10 vuoden havaintojen perusteella. Mallitulosten mukaan (kuva 40) Jäämeri tulisi olemaan kesällä jäätön aikaisintaan vuosisadan puolivälin tienoilla. Ensimmäisenä odotetaan koillisväylän avautuvan, sitten pohjoisnavan kautta kulkevan meriväylä ja vasta viimeisenä luoteisväylän. Talvella jääpeitteen laajuuden ei odoteta juurikaan kutistuvan nykyisestä, mutta merijään paksuus olisi keskimäärin huomattavasti pienempi. Tuuli Eri ilmastomalleihin pohjautuvat arviot tuulisuuden ja myrskyjen esiintymisen muutoksista poikkeavat toisistaan. Tosin merijään väheneminen lisännee tuulisuutta talvisin rannikoilla. Matalapaineiden reittien mahdolliset muutokset tulevaisuudessa voisivat vaikuttaa tuulisuuteen ja myrskyisyyteen, mutta aihe vaatii vielä lisätutkimusta. Selvää näyttöä myrskyisyyden lisääntymisestä Suomessa ei ole. Tämän hetkiset arviot keskituulen voimistumisesta sadassa vuodessa ovat vain muutaman prosentin luokkaa. Yhteenveto Ilmasto Suomessa ja muualla maailmassa on muuttumassa ihmiskunnan toimien johdosta. Meneillään olevalla ilmastonmuutoksella tulee olemaan varsin dramaattisia vaikutuksia Suomen ilmastolle, varsinkin talvien olosuhteille. Tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin
6 riippuvaisia siitä millaista tahtia kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä jatkavat kasvuaan. Luonnon ja yhteiskunnan sopeutumiskyvyn kannalta on suuri ero, eteneekö ilmastonmuutos maltillista vai voimakasta muutosta ennakoivien skenaarioiden mukaisesti. Kuluvan vuosisadan aikana Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän 3,2 6,4 C. Suuri vuosien välinen vaihtelu kuitenkin säilyy yhtenä ilmastomme tunnusmerkkinä. Talvilämpötilat nousevat kesälämpötiloja enemmän, noin kaksinkerroin. Muutos on myös hieman voimakkaampi Pohjois-Suomessa verrattuna maan eteläisempiin osiin. Keskilämpötilojen nousulla on myös huomattava vaikutus äärevämpiin ilmiöihin, helteet voivat lisääntyä rajustikin ja talven kireimpien pakkasten odotetaan lauhtuvan selvästi. Lauhtuvat talvet vaikuttavat myös voimakkaasti lumioloihin, lumipeitepäivien määrä ja lumen vesiarvon keskimääräinen suuruus laskevat huomattavasti. Myös pakkaskautta pilkkovat suojasäät yleistyvät. Suomen vuotuinen sademäärän arvioidaan kasvavan kuluvan vuosisadan aikana %, ja tästä entistä suurempi osa tulee vetenä. Tästä sademäärän kasvusta suuri osa ajoittuu talvelle, jonka kanssa sopusoinnussa myös talviajan pilvisyyden ennustetaan kasvavan ja saapuvan auringonsäteilyn vähentyvän. Kasvavat sademäärät näkyvät talvella niin sadepäivien määrän kasvuna kuin yksittäisten sateiden voimakkuuden lisääntymisenäkin, kesällä taasen kasvu näkyy lähinnä sademaksimien voimistumisena. Suomen odotetaan selviävän ilmastonmuutoksesta alkuun kohtalaisesti, joillakin aloilla siitä jopa hyödytään. Ilmastonmuutos on kuitenkin otettava nykyään huomioon aina kun tehdään suunnitelmia pidemmälle kuin vuoden päähän. Lähteet Acclim-hankkeen www-sivut: Beldring, S., J. Andréasson, S. Bergström, L. P. Graham, J. F. Jónsdóttir, S. Rogozova, J. Rosberg, M. Suomalainen, T. Tonning, B. Vehviläinen ja N. Veijalainen, Mapping water resources in the Nordic region under a changing climate. Nordic Project on Climate and Energy. Report no. CE-3, 125 s. Gregow, H., A. Venäläinen, M. Laine, N. Niinimäki, T. Seitola, H. Tuomenvirta, K. Jylhä, T. Tuomi ja A. Mäkelä, Vaaraa aiheuttavista sääilmiöistä Suomen muuttuvassa ilmastossa. Raportteja 2008:3, 99 s. Ilmatieteen laitos. Haapala, J., 2010: Jäämeri lyhyt katsaus, Ilmatieteen laitos, IPCC, 2007: Summary for Policymakers. In: Climate Change 2007: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Solomon, S., D. Qin, M. Manning, Z. Chen, M. Marquis, K.B. Averyt, M.Tignor and H.L. Miller (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. Johansson, M. M., K. K. Kahma, H. Boman ja J. Launiainen, 2004: Scenarios for sea level on the Finnish coast. Boreal Environmental Research, 9: Meier, H. E. M., R. Döscher ja A. Halkka, 2004: Simulated distributions of Baltic Sea-ice in warming climate and consequences for the winter habitat of the Baltic ringed seal. Ambio 33:
7 Nevanlinna, H. (toim.) Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. 237 s. Karttakeskus. Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Heikinheimo, M., Kellomäki, S., Peltola, H., Strandman, H. and Väisänen, H., The impact of climate change on soil frost under snow cover in a forested landscape. Climate Research. Vol 17, Wang, M., and J. E. Overland (2009), A sea ice free summer Arctic within 30 years?, Geophys. Res. Lett., 36, L07502, doi: /2009gl
Lapin ilmastonmuutoskuvaus
Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen
LisätiedotLappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot
Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Maapallon ilmasto on muuttunut lukemattomia kertoja luonnollisten syiden kautta sen koko pitkän historian aikana. Maapallon ilmastohistoriasta
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotIlmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos - uhka vai mahdollisuus? Ilmastostrategiaseminaari 16.9.2010 Kajaani Leena Neitiniemi-Upola Henkilöstön kehittäjä, meteorologi Ilmatieteen laitos Taustaa ilmastomallista ja päästöskenaarioista
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotMiksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset
Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotMAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA
MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA SETUKLIM-hankkeen 1. osahankkeessa laadittiin arvioita Suomen ilmaston tulevista muutoksista tuoreimpien maailmanlaajuisten
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotIlmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia
Maataloustieteen päivät 2016. www.smts.fi 1 Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Kimmo Ruosteenoja 1), Jouni Räisänen 2), Ari Venäläinen 1) ja Matti Kämäräinen 1) 1) Ilmatieteen laitos, PL 503,
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT
ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT
LisätiedotStaffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotKuinka Suomen ilmasto muuttuu?
Kuinka Suomen ilmasto muuttuu? Anna Luomaranta Ilmatieteen laitos Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari 14.11.2018, Ympäristöministeriö Maapallon ilmasto lämpenee Suomen ilmasto
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotIlmastonmuutos on käynnissä, mikä muuttuu Varsinais-Suomessa?
Ilmastonmuutos on käynnissä, mikä muuttuu Varsinais-Suomessa? Kirsti Jylhä Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmatieteen laitos Lounais-Suomen rakennuspäivä 8.2.2019 klo 14-18 Turun Messukeskus
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotSää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ
Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio
Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotSUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA
SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään
Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumin Suomi 100 -seminaari Ympäristöministeriön Pankkisali,
LisätiedotIlmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
LisätiedotMetsätuhoja aiheuttavat sääilmiöt muuttuvassa ilmastossa
Metsätuhoja aiheuttavat sääilmiöt muuttuvassa ilmastossa Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Mikko Laapas, Pentti Pirinen, Kimmo Ruosteenoja FORBIO hankkeen puoliväliseminaari, 25.10.2017, Vantaa Ilmasto ja
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa
Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Teija Kirkkala 1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on mikä tahansa luontainen tai ihmistoiminnan
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotIlmastonmuutos ja pohjoisen metsät
Ilmastonmuutos ja pohjoisen metsät Suomen Yhteismetsäpäivät Oulu 4.-5.4.2019 Leena Neitiniemi-Upola Leena.upola@gmail.com Maailmanlaajuinen ilmastomalli Ilmakehämalli on kuin isosilmäinen kalaverkko Lohiverkolla
LisätiedotACCLIM II hankkeen yleisesittely
http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman
LisätiedotLapin nykyilmasto. Ilmatieteen laitos 2010. Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita)
Lapin nykyilmasto Ilmatieteen laitos 21 Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita) Lähteet Havaintotietojen arkisto Ilmatieteen laitoksen synoptisilta havaintoasemilta 1971-2 Toistuvuus aikatasojen kuvien
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin
LisätiedotIlmastotietoja ja skenaarioita pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmaa varten
Ilmastotietoja ja skenaarioita pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmaa varten Ari Venäläinen, Milla Johansson, Juha Kersalo, Hilppa Gregow, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Leena Neitiniemi-Upola,
LisätiedotIlmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa
Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotIlmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen
Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen Ylläs Jazz Blues seminaari 1.2.213 Reija Ruuhela ryhmäpäällikkö Ilmastokeskus Materiaalia Mm. Ilmatieteen laitos / Ilmastonmuutostutkimus 5.2.213
LisätiedotACCLIM hankkeen tuloksia
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/acclim hankkeen tuloksia Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Hankkeen vetäjä: Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos ISTO-ohjelman ilmastohanke:
LisätiedotIlmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille
Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille LAPIN LIITTO Lapin liitto Julkaisunumero A32/2012 ISBN 978-951-9244-64-8 Rovaniemi 2012 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Lapissa Luonnollinen
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/20 08 17/07/2009 1 Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000
LisätiedotLiite 4. Ilmasto muuttuu. 1 Globaali ilmastonmuutos
Liite 4. Ilmasto muuttuu 1 Globaali ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on käynnissä. Maapallon keskilämpötila on noussut noin 0,8 ºC sadassa vuodessa. Lämpeneminen on kiihtynyt, ja viimeisten kahden vuosikymmenen
LisätiedotLataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa
Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka Lataa Kirjailija: Juha Pekka Lunkka ISBN: 9789524950831 Sivumäärä: 286 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.47 Mb Maapallon ilmasto ja ympäristö ovat muuttuneet
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotAurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,
LisätiedotILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI
lokakuu 1989 korvaa RT 055.60 1 (8) ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI ilmasto, kosteus, sade ja lumi, routa, ukkonen klimat, fuktighet, nederbörd och snö, tjäle, åska climate, humidity, rain and snow, soil
Lisätiedot