Sähköverkko- ja sähkökauppaliiketoiminnan nykytila ja kehitysnäkymiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköverkko- ja sähkökauppaliiketoiminnan nykytila ja kehitysnäkymiä"

Transkriptio

1 Raportti Sähköverkko- ja sähkökauppaliiketoiminnan nykytila ja kehitysnäkymiä Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2015 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenranta University of Technology PL 20/P.O. Box 20 FI Lappeenranta LUT Energy Systems Tel Fax Y-tunnus ALV/VAT FI

2 2 Alkusanat Selvitystyön toteutuksesta on vastannut Lappeenrannan teknillisellä yliopiston (LUT) sähkömarkkinalaboratorion tutkimusryhmä. Professori Jarmo Partasen johdolla työn toteuttamiseen ovat osallistuneet professori Satu Viljainen, TkT Samuli Honkapuro, TkT Jukka Lassila, TkT Juha Haakana ja DI Salla Annala. Jarmo Partanen Satu Viljainen Samuli Honkapuro Jukka Lassila Juha Haakana Salla Annala

3 Sisällysluettelo 3 Alkusanat... 2 Sisällysluettelo Johdanto Energiamarkkinoiden yleinen kehitys Sähkön vähittäismarkkinat Sähkön käyttö/markkinoille (verkko, sähkökauppa) näkyvä teho ja energia Sähköautot Lämpöpumput Uusiutuvan energian tuotanto Yhteenveto ja vaikutusmekanismeja Energiatehokkuusdirektiivi Energia- ja kohdekatselmukset Joustomarkkinat ja kysynnän jousto Sähköverkkotoimintaan liittyvä regulaatio Taloudellinen regulaatio Toimitusvarmuuden kehittäminen Uudet verkkotekniikat Energiavarastot Pienjännitteinen tasasähköjakelu, LVDC Kehittyvä kaapelointi Mikroverkot Muutostrendien vaikutuksia sähköverkkoliiketoiminnan investointeihin ja operatiiviseen toimintaan Lähdeluettelo... 41

4 4 1 Johdanto Energiajärjestelmät ovat suuren muutokset alla. Järjestelmien useissa eri osa-alueissa on tapahtumassa samanaikaisesti merkittäviä muutoksia, jotka koskettavat sähköntuotantoa, sähkönsiirtoa ja -jakelua sekä sähkönkäyttöä. Muutoksilla on oleellinen vaikutus sekä sähköverkko- että sähkökauppaliiketoiminnan toimintaympäristöön. Tämän selvityksen tavoitteena on luoda katsaus sähköverkko- ja sähkökauppaliiketoiminnan nykytilaan sekä keskeisiin toimintaympäristön muutostekijöihin osaksi Energiateollisuus ry:n edunvalvontastrategian valmisteluprosessia. Työ keskittyy seuraaviin aihekokonaisuuksiin sähköverkkoliiketoiminta sekä sähkökauppa. Nämä jakaantuvat edelleen yleiskatsaukseen energiamarkkinoista, sähkönkysynnästä, energiatehokkuusdirektiivin käyttöönotosta, kysynnän joustosta, sähköverkkotoimintaan liittyvästä regulaatiosta, uusista verkkotekniikoista sekä vähittäismarkkinoista, joihin luodaan tässä raportissa tiivis katsaus keskittyen seuraavan 10 vuoden kuluessa tapahtuvaan kehitykseen.

5 5 2 Energiamarkkinoiden yleinen kehitys Energiajärjestelmissä on käynnissä merkittävin murros vuosikymmeniin. Monta suurta muutostekijää muuttaa energiajärjestelmien systeemiajattelua, tekniikkaa, merkitystä ja liiketoimintamalleja. Muutoksilla on vahva keskinäinen vuorovaikutus, mikä tekee tulevan kehityksen ennustamisen erityisen vaikeaksi, mutta samalla tarjoaa ennakkoluulottomille innovatiivisille toimijoille merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuosina energia-alan investoinnit ovat globaalisti yhteensä noin $ Mrd, josta noin $ Mrd kohdistuu sähkösektorille. Euroopan osuuden sähkötekniikan investoinneista on arvioitu olevan $ Mrd, USA:n $2 600 Mrd ja Aasian $6 700 Mrd (IEA 2014). Kasvava investointitarve tarjoaa suomalaisille olemassa oleville ja uusille vahvoille toimijoille erinomaiset (rajattomat) liiketoimintamahdollisuudet. Ilmastomuutoksen hillinnässä ja torjunnassa sekä kestävyysajattelussa kokonaisuutena puhtailla energiajärjestelmillä on merkittävä rooli. Ilmastomuutoksen torjuntaan liittyvät päätökset ovat pääosin poliittisia sisältäen paljon paikallisia näkemyksiä ja opportunismia. Kuva 2.1. Energiapolitiikan tavoitteita; kestävyys, kilpailukyky, omavaraisuus ja käyttövarmuus Poliittisilla päätöksillä on ohjattu puhtaiden energiantuotantoteknologioiden kehitystä. Syöttötariffeilla on kiihdytetty uusien teknologioiden teknistä ja taloudellista kilpailukykyä. Erityisesti aurinko- ja tuulivoimateknologian kehitys on ollut huikeaa. Aurinkosähköjärjestelmien kustannustehokkuuden oppimiskäyrä (learning curve) on yli kaksi vuosikymmentä noudattanut sääntöä; kapasiteetin tuplaus pudottaa järjestelmien hintaa 20 %. Etenkin Euroopassa käytössä olevat sähkömarkkinamallit ovat osoittautuneet haavoittuviksi toimintaympäristössä, jossa kehitystä pyritään ohjaamaan poliittisilla päätöksillä. Syöttötariffien turvin markkinoille on tullut paljon uusiutuvaan energiaan perustuvia

6 6 ohjaamattomia tuotantolaitoksia (aurinko- ja tuulisähkö). Syöttötariffia hyödyntävä sähkö on aina ensimmäisenä markkinassa hintatakuun turvin. Kun tätä sähköä on paljon markkinoilla, jää perinteisille tuotantomuodoille aiempaa vähemmän tuotantomahdollisuuksia ja yleensä myös aiempaa alemmalla hinnalla (päästökaupassa CO2:n hinta on ollut erittäin matala), (Kuva 2.1). Saksassa teollisuus on saanut sähkön markkinahinnalla, syöttötariffin maksuun tarvittava raha (tällä hetkellä noin 6 snt/kwh) on kerätty pienkuluttajilta, josta on seurannut merkittäviä sosiaalipoliittisia haasteita. Energian hinnalla on suuri merkitys kansakuntien kilpailukyvyn kannalta, tästä viimeisimpänä osoituksena liuskeöljyn ja -kaasun vaikutus USA:n taloudelliseen kehitykseen. demand Money This price will be paid by domestic customers Real cost price supply Lower market price, problematic for many producers RES is always first in the market quantity Kuva 2.2. Syöttötariffilla tuetun sähköntuotannon vaikutus sähkön spot-hintaan Monissa maissa (esim. Saksa, Espanja) uudella tuotannolla ei ole tasevastuuta (tulevan tuotannon ennakointia ja virheistä sanktiointia) kuten muulla perinteisellä tuotannolla on. Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden kannalta ehdottoman tehotasapainon ylläpito on muuttunut aiempaa vaikeammaksi, kun muuttuvan kulutuksen rinnalle on tullut myös voimakkaasti vaihtelevaa tuotantoa. Aurinko- ja tuulisähkön erityispiirre on niiden tuotantokoneistojen inertian (liike-energian) pieni määrä verrattuna perinteiseen tuotantoon.

7 7 Riski laajojen koko sähköjärjestelmää koskevien häiriöiden (black out) esiintymiselle kasvaa. Tarve kaikenlaiselle joustolle sekä tuotanto- ja kulutuspuolella on hyvin ilmeinen. Myös alueellisen energiatasapainon (self sufficiency) merkitys on poliittisen epävakauden lisääntymisen myötä taas noussut aiempaa voimakkaammin esille. Yhteenvetona voidaan todeta, että voimakkaasti kasvava ohjaamaton ja syöttötariffeilla tuettu uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia olemassa olevalle liiketoiminnalle ja energiajärjestelmän stabiilille (security) toiminnalle. Kestävyyden näkökulmasta kehitys on pitkällä aikavälillä myönteistä. Saksassa muutostilanteessa kestävyyskehitys on ollut jopa negatiivista, kun markkinoilta poistuvaa ydinenergiatuotantoa ja kilpailukyvyltään heikentynyttä maakaasua käyttävää tuotantoa on jouduttu korvaamaan kasvavalla määrällä ruskohiiltä. Millaisena tulevaisuus hahmottuu, poistuuko aurinko- ja tuulisähkö markkinoilta, kun syöttötariffikaudet aikanaan päättyvät. Epäilemättä näin ei tule tapahtumaan. Uusiutuvan energian edelleen lisääntyvä teknistaloudellinen kilpailukyky tekee siitä kilpailukykyisen ilman tukimaksujakin. Todetut ja vielä identifioimattomat haasteet on siis ratkaistava ja ne ovat ratkaistavissa. Onkin odotettavissa merkittävä ja inspiroiva tekninen ja liiketoiminnallinen muutos energiajärjestelmissä. Ei ole odotettavissa, että jokin yksittäinen teknologia olisi ylivoimainen ja ainoa ratkaisu todettuihin ongelmiin. Päinvastoin on odotettavissa tiukka markkinatalouteen perustuva kilpailu esim. olemassa olevaan tuotantojärjestelmään kehitettävien uusien joustojen ja energian varastoinnin kesken, (Kuva 2.3).

8 8 Kuva 2.3. Menetelmiä ohjaamattoman ja satunnaisesti vaihtelevan sähköntuotannon aikaansaamien haasteiden ratkaisemiseksi; energiavarastot, kysynnän jousto, joustavan tuotannon lisäys ja verkkojen siirtokapasiteetin lisäys Energian varastointitekniikoiden kehitystä vauhdittavat kasvava tarve energiajärjestelmissä ja sähköistyvän liikenteen ja työkoneiden nähtävissä oleva vahva kasvu. Energian varastointiin liittyvät tarpeet ja ratkaisut (superkondensaattorit, akut, vauhtipyörät, lämpö- ja kylmäakut, pumppuvoimalaitokset, E to Gas) alkavat toiminnallisesti millisekunneista ja jatkuvat kuukausitasolle. Varastojen taloudellinen kilpailukyky on nykyisin pääsääntöisesti heikko. Esimerkiksi yhden kwh lataaminen akkuun ja purkaminen takaisin käyttöön aiheuttaa noin 10 snt/kwh lisäkustannuksen. Toisaalta energiavarastojen käyttö on nykyisin minimaalista tarpeisiin verrattuna ja jos aurinkosähköjärjestelmien mukainen oppimiskäyrä toteutuu akkujen osalta, on kustannustaso 1-2 snt/varastoitu kwh realistinen. Tällöin akkuja tulee ns. joka paikaan. Kysymys kuuluu, koska tämä tapahtuu ja mitä liiketoimintavaikutuksia on seurauksena. Kysynnän jousto on laaja termi sisältäen kuormien lisäksi myös paikallisen tuotannon ja energian varastoinnin. Kysynnän jouston keskeiset kysymykset liittyvät liiketoimintamalleihin, asiakaskäyttäytymisen ymmärtämiseen ja teknologisiin ratkaisuihin. Kysynnän jouston merkittävä erityispiirre on sen nopeus, jousto on toteutettavissa nopeimmillaan millisekunneissa. Tällä on erityisen suuri arvo energiajärjestelmässä, jossa on

9 9 vain vähän liike-energiaa. Tällöin suuret kuormituksen tai tuotannon vaihtelut aiheuttavat nopeita ja suuria taajuusmuutoksia, jos säätövoimana on vain perinteisiä voimalaitoksia, joiden tuotannon lisäyksen aikavakiot ovat sekuntiluokassa. Ohjattavan eli joustavan tuotannon arvo kasvaa joustotarpeiden lisääntyessä. Kysymys on ansaintalogiikassa, onko lyhyen tuotantoajan aikana saavutettava liikevaihto riittävä myös pääomakustannusten kattamiseen. Jouston arvon lisääntyminen on käynnistänyt monia kehityshankkeita olemassa olevien tuotantolaitosten jouston lisäämiseksi. Energiamarkkinamallit (Market Design) ovat keskeisessä roolissa edellä olevien haasteiden ja kehitysaskeleiden ratkaisemisessa ja etenemisessä. Sähkö-, lämpö- ja kaasumarkkinoiden markkinamallit ja keskinäisvaikutukset luovat pohjan liiketoiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle. Euroopassa tavoitteeksi asetettu yhtenäinen sähkömarkkina-alue ja Energy only markkinamalli ovat kohdanneet edellä kuvattuja ongelmia. Laaja-alaisen analyysityön tulokset ovat toistaiseksi kuitenkin edelleen olleet vaatimattomia, selkeää tulevaisuuskuvaa ei ole hahmotettavissa. Pahimmillaan kehitys vie kohti järjestelmää, jossa kaikki tuotantomuodot ovat rankasti tuettuja, kapasiteettia on ylen määrin ja energian kokonaishinta kilpailukyvyn kannalta kestämätön. Tässäkin kauhuskenaariossa on tärkeätä ymmärtää oman liiketoiminnan kannalta keskeiset muutostekijät ja trendit. Markkinoille on tullut viime vuosina energiamarkkinan (Spot-kauppa) rinnalle myös uusia joustomarkkinatuotteita (taajuuden säätö, säätösähkö, reservimarkkinat), joilla on keskeinen vaikutus energiavarastojen, kysynnän jouston ja ohjattavan tuotannon liiketoimintamalleihin. Markkinamallit kiihdyttävät joustoon kykenevien tekniikoiden käyttöönottoa ja uudet tekniset mahdollisuudet luovat mahdollisuuksia uusille joustotuotteille. Joustotuotteita tarjoavat pääosin kansalliset siirtoverkkoyhtiöt (TSO), mutta on nähtävissä, että vastaaville tuotteille on tarpeita myös jakeluverkkotasolla ruuhkien ehkäisemiseksi ja alueellisten mikroverkkojen toiminnan mahdollistamiseksi. Sähkö-, lämpö- ja kaasuverkot (Transmission and Distribution) yhdistävät eri markkinoilla olevat tuotanto- ja kulutusresurssit, verkot toimivat markkinapaikkana aktiivisille resursseille ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ideaalisissa verkoissa ei ole pullonkauloja (congestion), toiminta on keskeytymätöntä ja tehotasapainon hallinta on verkoista riippumatonta. Käytännössä näin ei ole vaan verkot asettavat reunaehtoja tehojen ja energioiden siirrolle, tehotasapainon hallinnalle ja käytön varmuudelle. Verkkojen merkitys energian kokonaishinnassa on merkittävä, etenkin jakeluverkkojen rooli investoinneissa on suuri.

10 10 Luotettavuudella ja energiajärjestelmän kokonaistilanteen seurannalla, hallinnalla ja automaatiolla on verkoissa ja niiden käytössä keskeinen rooli ja merkitys. Suurjännitteisten sähkönsiirtojohtojen rakentamiseen liittyvä vaikea lupaprosessi on useassa maassa todellinen pullonkaula optimaalisten verkkoratkaisujen kehittämiselle. Energiajärjestelmien toiminnan kokonaisymmärryksen merkitys korostuu perinteisen kolminaisuuden tuotanto, siirto ja jakelu sekä kulutus ja niihin liittyvien markkinamallien keskinäisvaikutusten lisääntyessä merkittävästi. Esimerkiksi tuotantojärjestelmien jouston lisäämiseen liittyvissä kehityshankkeissa on tärkeätä ymmärtää energiajärjestelmän tulevat tarpeet ja uusien kulutuspuolelle kehittyvien joustomahdollisuuksien vaikutus markkinamalleihin eli liiketoimintamalleihin. Vastaavasti kysynnän joustotuotteita kehittävien toimijoiden on ymmärrettävä ohjattavan tuotannon jouston kehitysmahdollisuudet ja joustomarkkinatuotteiden kehitysnäkymät sekä niiden vaikutukset omaan liiketoimintaan. EU:n sekä kansallisen tason määräykset korostavat energiatehokkuuden, pientuotannon sekä kysyntäjouston roolia energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Näiden toteuttamisessa loppukuluttajalla on keskeisin rooli, ja sähkömarkkinaosapuolet ovat toiminnassa lähinnä mahdollistajia, mutta eivät niinkään toteuttajia. Siten markkinaosapuolille asetetaan tyypillisesti velvoitteita verkkoonliittämisen ja markkinoillepääsyn osalta. Nämä velvoitteet tulevat jatkossakin korostumaan, eli verkkoyhtiön ja sähkön myyjän tulee mahdollistaa pientuotannon ja kysyntäjouston pääsy verkkoon ja markkinoille, sekä edistää (esim. yleisellä informaatiolla ja mittaustiedolla) asiakkaiden energiatehokkuutta. Nämä asiat ovat Suomessa jo varsin hyvällä mallilla; pientuotannon verkkoon liittämisestä on ohjeistus, useat yhtiöt ostavat asiakkaan verkkoon syöttämän sähkön, ja AMR-mittarit sekä verkkopalvelut mahdollistavat kulutuksen tunneittaisen mittaamisen, mittaustiedon välittämisen asiakkaille sekä kysyntäjoustotuotteiden tarjoamisen.

11 11 3 Sähkön vähittäismarkkinat Pohjoismaissa on työskennelty noin 10 vuoden ajan edellytysten luomiseksi yhteispohjoismaiselle sähkön vähittäismarkkinalle. Osa työstä on liittynyt asiakasrajapinnan prosessien (esim. myyjänvaihto) yhtenäistämiseen. Vuonna 2010 NordREG päätti, että asiakasrajapinnan tulisi perustua ns. myyjävetoiseen malliin (NordREG 2010), mikä poikkesi kaikkien Pohjoismaiden vallitsevasta käytännöstä. Tanskassa päätettiin yhden laskun malliin siirtymisestä kesällä 2012 (Energinet.dk). Alun perin malli oli tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2014, mutta aikataulua on sittemmin muokattu ja tämänhetkinen tavoite on (Klima-, energi- og bygninsministeriet 2014). Myös Ruotsissa Energimarknadsinspektionen (2013) on ehdottanut pakolliseen yhteislaskutukseen siirtymistä. Norjassa regulaattori on ehdottanut läpilaskutusmallin käyttöönottoa vuoden 2016 alussa (NVE 2015). Mallissa yhden laskun tarjoaminen asiakkaalle olisi myyjälle vapaaehtoista. Verkkoyhtiön olisi kohdeltava myyjiä tasavertaisesti, eli jos se tarjoaa yhteislaskutusmahdollisuutta yhdelle myyjälle, sen on tarjottava sitä kaikille. Ehdotus on tällä hetkellä yhtiöiden kommentoitavana (kommentit ennen ). Myös Suomessa on selvitetty yhden laskun malliin siirtymistä. On kuitenkin vielä epäselvää, miten asiassa edetään. Marraskuussa 2014 Pohjoismaiden ministerineuvosto totesi tavoitteen yhteispohjoismaisesta vähittäismarkkinasta olleen liian kunnianhimoinen (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2014). Vähittäismarkkinoiden integrointi pysynee kuitenkin pinnalla riippumatta siitä, kuinka pitkälle pohjoismaisten markkinoiden harmonisointi viedään. Syksyllä 2014 ACER:n julkaisemassa Energy Regulation: A Bridge to 2025 raportissa ehdotettiin vähittäismarkkinaintegraation tutkimista alueellisella ja Euroopan tasolla (ACER 2014). Helmikuussa 2015 julkaistussa Euroopan komission Energiaunionistrategiassa (European Commission 2015) todettiin, että kuluttajien pitäisi pystyä ostamaan energiaa vapaasti mistä tahansa jäsenmaasta. Euroopan tasolla mahdollinen integraatio toteutuu kuitenkin todennäköisesti hitaammin, sillä erot markkinoiden välillä ovat suurempia. Lisäksi strategiassa korostetaan kysyntäjouston ja älykkäiden teknologioiden (smart meters, smart appliances, smart grids) tärkeyttä. Suomessa valtaosalla asiakkaista on jo nyt etäluettavat ja tuntirekisteröivät mittarit. Tunneittainen mittaustieto mahdollistaa sopimustyypit, joissa hinta vaihtelee käyttöajan mukaan nykyistä päivä-/yöjaottelua monipuolisemmin. Päivä-/yötariffi on esimerkki time of use hinnoittelusta (TOU). TOU-hinnoittelussa vuorokausi on jaettu ainakin kahteen hintaportaaseen (peak/off peak), joiden aikana sovelletaan eri hintoja. Hintaportaita voi olla myös useampia. Hinnat ja niiden soveltamisajat on määritelty etukäteen. Critical peak pricing

12 12 hinnoittelussa (CPP) voidaan soveltaa ennalta määriteltyä, perustariffia huomattavasti korkeampaa hintaa esimerkiksi korkeiden tukkumarkkinahintojen aikana tai siirtokapasiteettirajoitteiden tai muiden sähköntoimituksen luotettavuuteen vaikuttavien ongelmien vallitessa. Tapahtumapäivien tai -tuntien enimmäismäärä, jolloin korkeampaa hintaa voidaan soveltaa, on rajattu. Muuna aikana (suurin osa päivistä) voidaan soveltaa TOUtariffia. Real time pricing hinnoittelussa (RTP) hinnat muuttuvat tyypillisesti tunneittain tukkumarkkinahintaan perustuen. Tällaiset tuotteet voivat edistää tuotanto- ja verkkoinfrastruktuurin tehokasta käyttöä ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Asiakkaiden kiinnostus uusien tuotetyyppien valintaa kohtaan lienee jatkossakin haasteellista (vrt. nykyinen myyjänvaihtoaktiivisuus). Ajan suhteen muuttuvien tariffien asettamista oletustariffiksi asiakkaille, jotka eivät aktiivisesti valitse muuta, on myös ehdotettu (esim. Faruqui et al. 2014). Osassa maista, joissa älykkäät mittarit on otettu käyttöön, on jo muutettu säänneltyjen tariffien rakennetta. Italiassa kaikkiin älykkäillä mittareilla varustettuihin kotitalouksiin, jotka eivät ole valinneet sopimusta vapaalta markkinalta, on sovellettu kaksiportaista TOU-tariffia kesästä 2010 lähtien (Autorità per l energia elettrica e il gas 2010). Ontariossa lähes kaikki säännellyillä hinnoilla sähköä ostavat asiakkaat (kotitaloudet ja pienet yritykset, jotka ostavat sähköä paikalliselta sähkölaitokselta) ovat kolmiportaisen TOUhinnoittelun piirissä (Ontario Energy Board 2014). Irlannissa älykkäiden sähkömittarien asennuksen on suunniteltu alkavan vuonna 2018 (CER 2014a). Sähkön vähittäishintojen sääntely lopetettiin huhtikuussa 2011 (ACER ja CEER 2013). Irlannin regulaattori (CER) on kuitenkin päättänyt, että jokaisen myyjän pitää kehittää CER:n määräysten mukainen TOUtariffi, jolle kotitaloudet siirretään oletusarvoisesti sopivan ajan kuluttua älykkään mittarin asentamisesta (CER 2014b). Oletustariffien kohdalla vaikutukset sähkönkulutukseen tuskin ovat yhtä suuria kuin piloteissa, joihin osallistujat ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisesti, koska pilotteihin todennäköisesti hakeutuu energia-asioista keskivertokuluttajaa kiinnostuneempia osallistujia. Toisaalta vapaaehtoisissa ohjelmissa on mahdollista, että niihin ilmoittautuvat lähinnä kuluttajat, joiden ei tarvitse tehdä muutoksia kulutuksessaan hyötyäkseen tariffista (Broberg et al. 2014). Ajan suhteen muuttuvat tariffirakenteet ovat osittain ristiriidassa asiakkaiden toivoman helppouden ja hintojen ennustettavuuden kanssa. Esimerkiksi Dütschke ja Paetz (2013) tutkivat miten hinnoittelun dynamiikka, sovellettava hintaväli ja kysyntäjouston toteutustapa vaikuttavat hinnoitteluohjelman kokonaisarvioon. Dynamiikasta esitettiin kolme vaihtoehtoa: kolmiportainen TOU-tariffi, tunneittain vaihtuva hinta, jossa sovelletaan kolmea hintatasoa,

13 13 sekä määritellyn vaihteluvälin sisällä tunneittain vaihtuva hinta. Hinnan vaihteluvälille oli kaksi vaihtoehtoa: matala (15 25 snt/kwh) ja korkea (10 35 snt/kwh). Kysyntäjouston toteutustavalle oli myös kaksi vaihtoehtoa: manuaalinen laitteiden ohjaus (hintatieto kotinäytöllä) tai automaattinen ohjaus, jossa älykkäät laitteet reagoivat hintatietoon automaattisesti. Tutkimuksen osallistujat suosivat TOU-tariffia, matalaa hintaväliä ja automatisoitua kysyntäjoustoa. Kokonaisarvion kannalta merkittävin tekijä oli hinnoittelun dynamiikka. Toisaalta laitteiden etäohjaus tai käytön siirron suositteleminen voidaan nähdä myös nähdä negatiivisena kodin ja yksilön määräysvaltaan puuttumisena (Rodden et al. 2013). Uusilla tuoterakenteilla (ajan suhteen muuttuvat tariffit, etäohjaus) tuotteen tarjoajan hyvän maineen ja luotettavuuden tärkeys tulee entistä tärkeämmäksi. Myös Pakkasen ja Tuurin (2014a) Suomessa tehdyssä kyselytutkimuksessa korostui hintojen ennustettavuuden tärkeys. Hieman yli puolet vastaajista piti mieluisimpana sopimustyyppinä määräaikaista kiinteähintaista sopimusta. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen valitsisi vajaa 15 % vastaajista, spot-hinnan kuukausikeskiarvoon perustuvan 10 % ja spottuntihintoihin perustuvan noin 6 %. Ariu et al. (2012) arvioivat, että noin 15 % suomalaisasiakkaista ostaa sähköä kiinteähintaisella sopimuksella, mutta noin puolet asiakkaista, jotka vaihtavat myyjää tai tariffia, valitsevat kiinteähintaisen sopimuksen. Suomalaiset kuluttajat vaikuttavatkin olevan haluttomampia ottamaan hinnan suhteen riskiä kuin esim. ruotsalaiset kotitaloudet. Ruotsissa pörssihintaan sidottu sopimus on yleisin sopimustyyppi (reilu 40 % asiakkaista) (Energimarknadsinspektionen 2015). Tuntihintaan perustuvat sopimukset ovat kuitenkin harvinaisia (Energimarknadsinspektionen 2014). Broberg et al. (2014) laskivat tuntihinnoilla sähköä ostavan ruotsalaisen kotitalouden säästöä kulutuksen siirtämisestä helmikuussa arkipäivänä ja totesivat, että melko epärealistisella kulutuksen siirtämisellä seitsemällä tunnilla eteenpäin hyöty mediaanikäyttäjälle on vain noin kaksi prosenttia päivän sähkökustannuksista. Pienten hyötyjen takia tuntihintojen valitsemista pidettiin epätodennäköisenä. Kuluttajien halukkuus siirtää laitteiden käyttöä itse tai sallia niiden etäohjaus vaihtelee laitteittain. Lämmitys ja ilmastointi nähdään tyypillisesti parhaiten kysyntäjoustoon soveltuvina laitteina (Broberg et al. 2014, Pakkanen ja Tuuri 2014a, Scala et al. 2010). Pyykinpesukoneen, kuivausrummun/-kaapin ja astianpesukoneen käytön siirtämisestä aiheutuu suurempaa vaivaa, jolloin myös vaadittava rahallinen hyöty on suurempi (Broberg et

14 14 al. 2014, Scala et al. 2010). Ruuanvalmistukseen ja viihteeseen liittyvää sähkönkäyttöä sen sijaan ei tyypillisesti olla valmiita siirtämään (Pakkanen ja Tuuri 2014a, Scala et al. 2010). Rahallisten kannustimien lisäksi kuluttajan asenteet ja arvot, esim. ympäristöasenteet vaikuttavat siihen, miten kuluttajat suhtautuvat erilaisiin tariffirakenteisiin, kulutuksen ohjaukseen ja sähkön pientuotantoon. Fenrick et al. (2014) huomasivat CPP-pilotin vaikutuksia analysoidessaan, että osallistujan vihreät asenteet vaikuttivat kulutuksen vähennykseen kriittisillä tunneilla enemmän kuin kodin laitekanta. Suhtautumiseen pientuotantoa kohtaan vaikuttavat mm. ympäristöasenteet, kiinnostus tekniikkaa kohtaan ja halu vähentää riippuvuutta energiayhtiöistä (Pakkanen ja Tuuri 2014b, Grönberg 2014). Taloudelliset motiivit vaikuttaisivat kuitenkin olevan tärkeimpiä laajassa mittakaavassa, joten pientuotantotekniikkojen hinnan lasku lisännee myös sähköä itse tuottavien kotitalouksien määrää. Esim. Pakkasen ja Tuurin (2014b) kyselytutkimuksessa suurin osa vastaajista piti korkeintaan kymmentä vuotta sopivana takaisinmaksuaikana pientuotantoinvestoinnille.

15 15 4 Sähkön käyttö/markkinoille (verkko, sähkökauppa) näkyvä teho ja energia Sähkön käytössä ja tuotannossa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sähköenergian loppukäyttöön, jakeluverkon kautta siirretyn ja myyntiyhtiöiden myymän energian määrään sekä verkon huipputehoihin ja kuormitusprofiileihin. Muutoksia tulee myös kuormituksen ennustettavuuteen ja ohjattavuuteen. Energiatehokkuuden parantuminen pienentää energian loppukäyttöä ja siten myös verkossa siirretyn energian määrää. Asiakkaiden oma pientuotanto puolestaan ei vaikuta loppukäyttöön, mutta pienentää verkossa siirretyn energian määrää ja muuttaa kuormitusprofiilia ja ennustettavuutta, vaikkakaan ei pienennä huipputehoa. Energiatehokkuuden lisääminen voi tarkoittaa myös muiden energiamuotojen korvaamista sähköllä, kuten öljyn korvaaminen lämpöpumpuilla ja sähköautoilla. Sähköautot kasvattavat siirretyn energian määrää, lämpöpumput korvaavat öljyn ohella myös sähkölämmitystä, jolloin kokonaisvaikutus on siirrettävää energiaa pienentävä. Verkkoyhtiöiden kannalta keskeistä on tehon ja energian suhde; kustannukset riippuvat huipputehoista ja tulot nykyisellä hinnoittelurakenteella energiasta. Useat ennakoitavat muutokset pienentävät siirretyn energian määrää, mutta eivät vaikuta huipputehoihin, ainakaan niitä pienentävästi. Siten tarve kustannusvastaavalle tehopohjaiselle hinnoittelulle kasvaa, koska tällainen hinnoittelumalli turvaa verkkoyhtiön liikevaihdon energiapohjaista hinnoittelua paremmin, ja kannustaa asiakkaita pienentämään huipputehojaan, esimerkiksi kysyntäjouston keinoin. Sähkön myynnin näkökulmasta myydyn energian määrän pienentyminen pienentää liikevaihtoa ja kuormitus- ja tuotantoprofiilien sekä ennustettavuuden muutokset lisäävät toiminnan riskejä, erityisesti profiili- ja volyymiriskiä. Hintariski puolestaan kasvaa uusiutuvan tuotannon kasvattaessa tukkuhinnan volatiliteettiä. Johdannaissuojauksen ohella riskien hallintaan voidaan jatkossa käyttää tuntimittauksen mahdollistamia uudenlaisia hinnoittelumalleja sekä asiakkaiden ohjattavien kuormien ja energiavarastojen ohjauksia. Mikäli verkkoyhtiö edistää jatkossa tehokaistahinnoittelua, syntyy markkinoille kannusteet pyrkiä pienentämään kulutushuippuja. Kysynnänjousto tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia ja sen potentiaalin valjastaminen tarjoaa myös merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Tässä

16 16 kohtaa on mm. nykyisillä sähkökauppiailla mahdollisuus saada korvaavaa liiketoimintaa pienenevän sähkön myynnin tilalle tarjoamalla asiakkaille uudentyyppisiä palveluita esim. juuri huippukuorman leikkausta varten. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu karkeasti erilaisten toimenpiteiden keskimääräisiä vaikutuksia jakeluverkon kautta siirrettävään tehoon ja energiaan. Kuva perustuu vuonna 2011 pidetyn asiantuntijatyöpajan näkemyksiin. Toimenpiteet, jotka pienentävät siirretyn energian määrää ja kasvattavat tai pienentävät vain vähän tehon tarvetta ovat ongelmallisempia nykyisen pääosin siirrettyyn energiaan pohjautuvan tariffirakenteen kannalta. Teho E. A. sähkönkäyttökojeiden (esim. LED-lamput) energiatehokkuus B. sähkönkäyttökojeiden määrä K. A. D1. C. I. J. H. G. B. D3. D2. F. Energia C. energiansäästö elämän asenteena D1. lämpöpumput sähkölämmityskohteessa D2. lämpöpumput muissa kuin sähkölämmityskohteissa D3. sähkön käyttö muulla tavoin lämmityksessä E. sähköautot; ohjaamaton lataus F. sähköautot; älykäs lataus G. asiakkaan energiavarastot H. kuorman ohjaus myyjän/aggregaattorin toimesta I. kuorman ohjaus asiakkaan toimesta J. kuorman ohjaus verkkoyhtiön toimesta K. asiakkaiden oma sähkön tuotanto Kuva 4.1. Erilaisten toimenpiteiden vaikutukset jakeluverkossa siirrettyyn tehoon ja energiaan (Partanen et al. 2012). 4.1 Sähköautot Sähköautojen osuus kokonaisautokannasta kasvaa pikkuhiljaa. Kuitenkaan lähivuosina Suomessa ei ole nähtävissä voimakasta osuuden kasvua kuten esimerkiksi Norjassa on tapahtunut. Suomessa ei todennäköisesti ole tulossa vastaavanlaisia sähköautojen tukimekanismeja, jotka laskisivat niiden nykyisin melko korkeita kuluttajahintoja lähemmäs

17 17 tai alle perinteisten polttomoottoriautojen hintoja. Lisäksi toistaiseksi akut rajoittavat suurinta ajomatkaa siten, että pitkiä matkoja ajettaessa sähköautot eivät ole varteenotettava vaihtoehto. Suomen kokonaisautokanta on n. 3.2 miljoonaa autoa ja keskimääräinen vuotuinen ajomatka km. Skenaariossa, jossa sähköautojen osuus autokannasta olisi 10 %, tulisi sähköautojen lukumääräksi kappaletta. Keskimääräisellä 0.2 kwh/km energian kulutuksella sähköautojen päivittäiseksi sähköenergian kulutukseksi tulee tällöin 2630 MWh. Vuoden energiaksi muutettuna kulutus on 960 GWh, joka olisi noin prosentti vuoden 2014 Suomen kokonaissähkönkulutuksesta (83.3 TWh). Kuitenkin suurin paine sähköautojen myötä kohdistuu 400 V pienjänniteverkkoihin, joiden kautta siirrettiin 36 TWh sähköä vuonna Sähköautojen lataus kasvattaisi siten pj-verkon kautta siirrettävää energiaa 3 %. Sähköautojen vaikutukset riippuvat huomattavasti siitä, millä logiikalla niiden latausta ohjataan. Sähköautojen yleistyessä niiden tarvitsema sähköenergia on kokonaan lisäystä sähköjärjestelmän aiempaan kuormaan. Mikäli niitä ladataan ohjaamattomasti siten, että autojen lataus aloitetaan välittömästi auton saavuttua kotiin, kasvavat verkon kuormat. Simulointien perusteella tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi merkittävästi olemassa olevan jakeluverkon mitoitukseen. Älykkyyden tuominen lataustapahtumaan tekee sähköautosta parhaimmillaan joustavan kuluttajan sähköjärjestelmän näkökulmasta, joka tasapainottaa järjestelmän käyttäytymistä. Tällöin lataus voidaan ajoittaa sopivaan ajan hetkeen. Sähköautojen älykäs lataus onkin yksi tulevaisuuden keskeisistä kysynnän joustoresursseista. Kuluttajan kiinnostus sähköauton tarjoamiseen kysynnänjoustoresurssina tulee taloudellisen kannustimen kautta, joka voi syntyä esim. erillisen aggregaattorin toiminnalla tarjoamalla mm. ohjattavaa kuormaa säätösähkömarkkinoille tai spot-hinta ohjattua latauspalvelua. Sähköautojen latausta on mahdollista ohjata mm. Suomessakin käytössä olevilla etäluettavilla AMR-mittareilla tai ns. sähköautonlataustolppien tukemaa OCPP (Open Charge Point Protocol) hyödyntäen, jota myös useat kaupalliset toimijat tukevat. OCPP tarjoaa mm. standardimuotoisen rajapinnan lataustolppaan sekä niiden aggregoinnin esimerkiksi 3G yhteyden yli. Sähköautot tarjoavat yksittäisenä sähkönkysyntään osallistuvana ryhmänä samoja mahdollisuuksia kuin muukin kysynnän jousto tai esimerkiksi energiavarastot. Ne sisältävät suuren potentiaalin mm. verkon huipputehon leikkauksessa, uusiutuvan energian tuotannon tasapainottamisessa, taajuussäädössä, tasehallinnassa sekä jopa keskeytysten hallinnassa. Kuitenkin osassa näistä ns. tehon verkkoon syöttö (V2G, vehicle-to-grid) olisi merkittävässä

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille

Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Kysyntäjousto mahdollisuudet myyntiyhtiöille - vaikutukset verkkoyhtiöille Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems 23.4.2015 Samuli.Honkapuro@lut.fi Kysynnän jousto

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia

Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet. Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Jakelutariffien kehitysmahdollisuudet Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Energia Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Tutkimusprojekti Tutkimusprojekti toteutettiin aikavälillä

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusilta Imatra, 07.10.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät sähköverkot

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille

Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Kysynnän jousto ja lämmityksen nykyaikaiset ratkaisut Kysynnän jousto Periaate ja tarve kysynnän joustolle Vaatimukset suunnittelijoille ja urakoitsijoille Energianeuvonnan teemapäivät 27. 28.10.2015 Radisson

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusiltapäivä Lappeenranta, 20.9.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015. Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman jakeluverkon haasteet 22.5.2015 Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Myrskyvarman verkon toteuttamisen haasteita Merkittävän suuri osa sähkönjakeluverkosta uusitaan nopeutetussa

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja 11.6.2015 RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja Torstai 11.6.2015, Vantaa, hotelli Flamingo Ohjelma Kahvi klo 8.30 Alustuksia (klo 9.00 11.30) Hankkeen lyhyt esittely + 1. työpajan yhteenveto (Lauri

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Roadmap 2025. Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia. Versio 1.6.2015

Roadmap 2025. Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia. Versio 1.6.2015 Roadmap 2025 Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia Versio 1.6.2015 Sääriippuva Säävarma Verkko Tuotanto Sähkön kulutus kasvaa, vaikka energian kulutus vähenee Sähkö valtaa sovelluskohteita

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. uusiutuvissa energiajärjestelmissä

ENERGIATEHOKKUUS. uusiutuvissa energiajärjestelmissä ENERGIATEHOKKUUS uusiutuvissa energiajärjestelmissä ENERGIATEHOKKUUS uusiutuvissa energiajärjestelmissä Teknologiat eri sovellusalueineen ovat avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja energiahaasteisiin

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli)

Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) Sähköinsinööriliiton ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen Sähköpäivä 2015 Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot