TALOUSARVIO Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksynyt

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2019 Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2

3 SISÄLTÖ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 YLEISPERUSTELUT Organisaatio Toimintaympäristön lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Henkilöstösuunnitelma Kunnan toiminnan kehittämistavoitteet Kuntakonsernin omistajaohjaus ja tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Talousarvion osat ja sitovuus KÄYTTÖTALOUSOSA Strateginen johto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Käyttötalousosan yhdistelmä TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma Tulorahoituksen riittävyyden tunnusluvut ja tavoitteet INVESTOINTIOSA Investointihankkeet Rakentamisohjelma RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahoituksen tunnusluvut ja tavoitteet TALOUSARVIOVUODEN 2019 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO SEKÄ SITOVUUS Asiakirjassa esitetyissä tilastotiedoissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen julkaisemaa aineistoa (

4

5 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Epävarmuus ja arvaamattomuus maailmalla ovat lisääntyneet päivä päivältä. Suurvallat koettelevat toisiaan niin maailmankaupan kuin sotilaallisella tasolla. Tämän saimme vastikään huomata Ukrainan tapahtumissa. Ilmastomuutoskeskustelu on vilkastunut ja on osaltaan jakamassa suurvaltojen näkemyksiä, osa valtioista haluaa jopa lievennyksiä Pariisin ilmastosopimukseen. Euroopan Unionissa ollaan puolestaan tiukentamissa nykyisiä päästörajoja ja parhaillaan mietitään, miten hiilidioksidipäästöjä voitaisiin parhaiten sitoa. Päätökset saattavat heijastua suomalaiseen metsänhoitoon sekä metsien hakkuisiin, uhkakuvissa on väläytetty jopa metsien hakkuiden merkittävää vähentämistä. Ensi vuonna Suomessa on todellinen vaalivuosi, huhtikuussa eduskuntavaalit ja toukokuussa europarlamenttivaalit. Näiden vaalien keskeisiksi teemoiksi on ennustettu kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutosta. Pitkään valmistellun maakunta- ja sote-uudistuksen lakiluonnokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja mikäli eduskunta hyväksyy maakuntahallintoa koskevan lainsäädännön, järjestetään ensi vuonna myös maakuntavaalit. Uudet maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2021 alussa, jolloin merkittävä osa kuntamme tehtävistä, henkilöstöstä ja rahoituksesta siirtyisi maakunnalle. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri sekä osa sairaanhoitopiirin jäsenkunnista perustivat joulukuussa 2017 Mehiläinen Oy:n kanssa yhteisyrityksen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n, johon Kemi ja Tornio siirtäisivät perusterveydenhuoltonsa sekä sairaanhoitopiiri osan erikoissairaanhoidon palveluista viideksitoista vuodeksi. Vaikka yhteisyrityksen toiminta on käynnistynyt kesäkuussa 2018, on joulukuussa hyväksytyn palvelusopimuksen tulkinnassa erilaisia näkemyksiä ja asia on edelleen kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkittavana. Ratkaisut asiaan saataneen ensi vuoden aikana. Palvelutuottajan muutoksen myötä sairaanhoitopiirin toiminnassa tapahtuvilla muutoksella on vaikutusta myös kuntamme terveydenhuoltopalveluihin. Tervolan kunnanvaltuusto päätti huhtikuussa siirtää osan terveyspalveluiden tuotannosta kymmenen vuoden palvelusopimuksella yksityiselle palvelutuottajalle. Tarjouskilpailussa parhaan tarjouksen teki Suomen Terveystalo Oy, joka on aloittanut palvelutuotantonsa lokakuun alussa. Samalla Tervolan kunnan näitä palveluja tuottava henkilöstö siirtyi Terveystalon palvelukseen. Kumppanuuden myötä toimintaa kehitetään, ensi vuodelle on luvassa mm. laajennettuja vastaanottoaikoja sekä chat-lääkäriä. Kuntatalouden kiristyminen näkyy myös kuntamme taloudensuunnittelussa. Lähtökohtana oli vuodelle 2019 tehty taloussuunnitelma. Verotulojen pienoinen kasvu ei pysty kompensoimaan valtionrahoituksen alenemista, lisäksi keväällä tehtyyn palkkaratkaisuun ei taloussuunnitelmassa ollut varauduttu riittävästi. Tulevan vuoden talousarvio osoittaakin yli miljoonan euron alijäämää, eivätkä taloussuunnitelmavuodetkaan ole ylijäämäisiä. Vuosikate on positiivinen ja tulevien vuosien taloutemme sopeuttamista helpottaa taseessa oleva ylijäämä. Kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuussa kuntamme uuden strategian Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kuntastrategia Kuntamme visiossa Elinvoimainen Tervola on vastuullinen kestävän kehityksen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjä painottuu elinvoimaisuus, kestävä kehitys sekä hyvinvointi. Strategian laadintaan on osallistettu kuntalaiset vauvasta vaariin. Strategia ei ehtinyt lautakuntien talousarviovalmisteluun, mutta strategiaa on jalkautettu pyrkimällä huomioimaan uuden strategian mukaisia painotuksia talousarvioesityksessä. Lähtökohdat uuden strategian toteuttamiselle ovat hyvät. Kuntamme talous on kunnossa, työpaikkaomavaraisuutemme on korkea ja uusia yrityksiä syntyy. Kuluvan vuoden talous on toteutumassa arvioitua parempana ja tilinpäätös osoittanee ylijäämää. Ensi vuonna pitkään odotettu Keskustien peruskorjaus on etenemässä, terveyskeskusta ollaan laajentamassa ja jatketaan ympäristön viihtyvyyteen panostamista. Kunta on tehnyt yhteistyökumppaneille useita aloitteita erilaisista hankkeista mm. Mattisen kevyen liikenteen väylistä, joiden toteutuksesta ja rahoituksesta tullaan tekemään päätökset suunnitelmien täsmentyessä. 1

6 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat on laadittu nykyiset hyvät ja laadukkaat palvelut turvaten ja toimintamme kehittäen Myönteisten mahdollisuuksien Tervolassa. 2

7 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT 1 Organisaatio Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Laissa säädetään myös siitä, kun tehtäviä on järjestettävä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Lisäksi kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopii järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut kunta voi tuottaa itse tai hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Kunnan organisaatio voidaan jakaa luottamushenkilöorganisaatioon sekä henkilöstöorganisaatioon. Luottamushenkilöorganisaatio Tervolan kunnassa Kunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat kuntalain perusteella valtuusto, kunnanhallitus sekä tarkastuslautakunta. Vaalilain perusteella lakisääteisiä toimielimiä ovat keskusvaalilautakunta sekä vaalilautakunnat. Näiden lisäksi kunnassa voi olla kunnanhallituksen alaisia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten, johtokuntia laitoksen tai tehtävän hoitamista varten sekä jaostoja ja toimikuntia. Uuden kuntalain mukaisesti kunnanvaltuusto voi asettaa lautakuntien sijasta valiokuntia hoitamaan kunnanhallituksen alaisena pysyväisluonteisia tehtäviä. Kevään 2017 kuntavaaleissa Tervolan kunnanvaltuustoon valittiin 17 valtuutettua kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Valtuustokausi vaihtui alkaen. Valtuustossa Suomen Keskustalla on kymmenen valtuutettua, Vasemmistoliitolla kuusi valtuutettua ja Perussuomalaisilla yksi valtuutettu. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan hallintosäännön, joka tuli voimaan alkaen. Uuden hallintosäännön myötä tuli muutoksia toimielinrakenteeseen sekä toimielinten kokoon. Kunnanhallituksessa on viisi jäsentä. Kunnanhallituksen alaisuuteen perustettiin uusi viisijäseninen kehittämisjaosto, joka koordinoi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, tekee esityksiä kunnan elinvoimaa ja viihtyisyyttä edistävistä toimenpiteistä, valmistelee kunnan lausunnot elinkeino- ja kehittämisasioihin sekä tekee esitykset elinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen käytöstä. Tällä hetkellä lautakuntia on neljä: maaseutulautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maaseutulautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärä on viisi. Teknisessä ja sivistyslautakunnassa jäseniä on seitsemän. Sivistyslautakunnan alaisuudessa toimivista lukion ja peruskoulujen johtokunnista on luovuttu alkaen. Tervolan kunnan luottamushenkilöorganisaatio perustuu edelleen niin sanotun sovelletun valiokuntamallin pohjalle, jossa valtuutetut ja varavaltuutetut toimivat enemmistönä lautakunnissa. Järjestelmä korostaa valtuutettujen asemaa korkeimpina kunnallisen päätösvallan käyttäjinä. Luottamushenkilötyön vaatimukset ovat viime aikoina kasvaneet. Monet kuntien toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset, kuten globalisaatiokehitys, muuttoliike, kuntalaisten palvelutarpeiden muutokset, väestön ikärakenteen muutokset ja työelämän muutokset vaikuttavat merkittävästi luottamushenkilötyöhön. Suomen hallintojärjestelmä ja hallinnon rakenteet sekä kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat myös muutoksessa. Työtä tehdään yhä epävarmemmassa maailmassa, jossa muutokset ovat nopeita ja muutosten vaikutuksia on vaikea ennakoida. Luottamushenkilöiltä vaaditaankin entistä enemmän muutosjohtajuutta ja strategista näkemystä. Valtuuston ja yksittäisen valtuutetun roolia ja asemaa tulee vahvistaa mm. valtuuston työskentelymuotoja edelleen kehittämällä. Erityisesti strategiaa ja taloutta koskevissa kysymyksissä valtuutetut tulee saada mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen. 3

8 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Kuvio 1 Organisaatiokaavio Tervolan kunnan henkilöstöorganisaatio Tervolan kunnan henkilöstöorganisaatio pohjautuu osastojakona laajoihin tehtäväkokonaisuuksiin. Osastoja on neljä: hallinto-, sivistys-, tekninen sekä sosiaali- ja terveysosasto. Osastoa johtaa osaston päällikkö. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt sekä kunnanjohtajan mahdollisesti valitsemat muut viranhaltijat muodostavat johtoryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää kunnan kokonaisjohtamista. Tällä hetkellä johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, tekninen johtaja, sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja ja johtava lääkäri. Henkilöstöorganisaatiorakenne on ollut muutoksessa viime vuosina. Kuntien yhteistoiminnan lisääntyessä Tervolan kunnan henkilöstöä on siirtynyt muiden kuntien palvelukseen, ja vastaavasti muista kunnista on siirtynyt henkilöstöä Tervolan kunnan palvelukseen. Kansalaisopistotoiminta siirtyi alkaen Kivalojen seutuopistolle, jonka ylläpitäjänä oli Keminmaan kunta. Seudullinen kansalaisopistotoiminta laajeni edelleen vuoden 2014 alusta, jolloin Kivalojen seutuopisto ja Kemin työväenopisto yhdistyivät Kivalo-opistoksi. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkinnän tehtävät siirtyivät vuoden 2011 alusta Tornion kaupungin organisaatioon kuuluvan Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan alaisuuteen. Edellä mainittu yhteistoimintaalue laajentui vuoden 2014 alussa, sillä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien tuli muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain vaatimusten mukaisesti. Samalla ympäristölautakunnan nimi muuttui Meri-Lapin ympäristölautakunnaksi, jonka alaisuuteen perustettiin uusi Meri- Lapin ympäristöterveysjaosto. Vuonna 2015 Meri-Lapin ympäristöterveysjaoston tehtäväkenttää laajennettiin, kun perustettiin seudullisen kunnallisen joukkoliikenneviranomaisen tehtäviä varten Meri-Lapin ympäristöter- 4

9 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA veys- ja joukkoliikennejaosto. Tervolan kunnanhallitus irtisanoi maaliskuussa 2018 Meri-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen siten, että irtisanominen tulee voimaan vuoden 2018 lopussa. Samalla Meri-Lapin ympäristölautakunnan jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2018 lopussa. Ympäristöterveydenhuollosta on laadittu uusi, voimaan tuleva yhteistyösopimus ja ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoitaa Meri- Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto, jossa Tervolan kunnalla on yksi jäsen. Vuoden 2019 alusta ympäristönsuojelutehtävät ostetaan Rovaniemen kaupungilta, jonka tehtäviä hoitaa Rovaniemen ympäristölautakunta, jossa Tervolan kunnalla on vuoden 2019 alusta yksi jäsen. Vuoden 2019 alusta rakennusvalvonta siirtyy takaisin kunnan omaksi toiminnaksi. Tervolan kunta on profiloitunut aikaisemman visionsa mukaisesti uuden maaseutupolitiikan suunnannäyttäjänä. Tervolan kunta on hoitanut Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan maataloushallinnon tehtävät sopimukseen pohjautuen vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2010 aikana Tervolan maaseutuhallinnon alue laajentui kattamaan Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan alueet. Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä tuli voimaan Lain myötä maaseutuhallinto tuli järjestää entistä suuremmilla alueilla. Uuden lain mukaisen yhteistoiminta-alueen hallintoyksikön muodostuminen Tervolaan oli luontevaa kehitystä aikaisemmalle yhteistyölle. Uuteen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Tornion kaupunki ja Simon kunta. Tervolan kunnalla on ollut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa solmittu toimeksiantosopimus lomituspalveluista, jonka Tervolan kunta irtisanoi päättymään vuoden 2018 lopussa, jonka myötä Tervolan kunnan palveluksessa oleva lomituspalveluhenkilöstö siirtyy Ylitornion kunnan palvelukseen vuoden 2019 alusta. Henkilöstösuunnitelmasta vähenee 56 henkilöä. Henkilöstöorganisaatioon on tullut muutoksia myös sisäisten järjestelyjen johdosta. Viime vuosien merkittävin uudistus on liittynyt ruoka- ja siivouspalveluiden organisointiin. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti Tervolan kunnan ruoka- ja siivouspalveluissa siirryttiin keskitettyyn malliin. Ruoka- ja siivouspalvelut keskitettiin eri päävastuualueilta teknisen toimen päävastuualueelle perustettuun Tukipalvelukeskus-tulosalueelle. Siirtyminen on tapahtunut vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa alkaen tulosalueelle siirtyi sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen "keskuskeittiön" henkilöstö, toiminta ja talous alkaen tulosalueelle siirtyivät sivistystoimen ruoka- ja siivouspalvelut, päiväkodin ruokapalvelu sekä kunnanviraston siivouspalvelu. Viimeisenä siirtyivät sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistönhoitoon liittyvät siivouspalvelut alkaen. Toinen merkittävä muutos henkilöstöorganisaatiossa tapahtui vuonna 2015, kun päivähoidon vastuualue siirrettiin sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimen alaisuuteen. Kokouksessaan kunnanvaltuusto hyväksyi organisaatiomuutosta valmistelleen työryhmän laatiman loppuraportin ja siihen sisältyvät esitykset, joiden mukaisesti päivähoidon organisaatiomuutos toteutettiin alkaen ja sivistystoimeen perustettiin varhaiskasvatuksen tulosalue. Tervolan kunnan laboratoriotoiminnot siirtyivät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän NordLabin hoidettavaksi alkaen. Siirto koski osa-aikaista laboratoriohoitajaa ja yhtä perushoitajaa. Liikuntapaikkojen hoito siirtyi vuoden 2017 alusta alkaen sivistystoimesta tekniselle toimelle. Muutos koski yhtä työntekijää. Pihlajalinna-ryhmittymän vetäydyttyä kesäkuussa 2017 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita koskevasta kokonaisulkoistuksesta kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Tervolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ulkoistusselvityksen. Selvityksen lopputuloksena kunnanvaltuusto päätti äänin 10-7 siirtää ulkopuolisen palveluntuottajan suoritettavaksi seuraavat palvelut: perusterveydenhuollon vastaanotto, suun terveydenhuolto, terveysneuvonta, välinehuolto, kuntoutus, röntgen ja palveluntuottajan käyttämät laboratoriopalvelut sekä työterveyshuolto. Samalla kunnanvaltuusto oikeutti kunnanhallituksen valitsemaan tarjouskilpailussa eniten pisteitä saaneen palveluntuottajan tarjouspyynnön mukaisten palvelujen tuottajaksi ja te- 5

10 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA kemään hankintasopimukset palveluntuottajan kanssa. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan valita Tervolan kunnan terveyspalveluiden palveluntuottajaksi sopimuskaudelle Suomen Terveystalo Oy:n. Sote- ja maakuntauudistus Suomen julkisessa hallinnossa on esitetty siirtymistä järjestelmään, missä julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla; valtio, maakunta ja kunta. Hallitus on linjannut, että maahan perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, jotka muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta, ja niille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä kuten pelastustoimi, maaseutu- ja lomitushallinto ja ympäristöterveydenhuolto sekä alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät. Edellä mainittujen tehtävien on suunniteltu siirtyvän maakunnan vastuulle Maakunnan ylintä päätösvaltaa tulisi käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. Maakuntavaalit on suunniteltu pidettäväksi toukokuussa Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka myötä sosiaali- ja terveystoimen palvelujen käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiluonnokset ovat olleet lausuntokierroksella syksyllä Tervolan kunnan lausunto on hyväksytty kunnanvaltuustossa Perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiesitys sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta on otettava uuteen valmisteluun. Uusi hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa oli lausunnolla saakka. Kunnanhallitus antoi asiasta lausunnon Hallitus antoi eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi Eduskunta päättänee maakunta- ja soteuudistuksen etenemisestä syyskaudella Kuntien rooli tulee olennaisesti muuttumaan sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Kuntien vastuulle jäävät mm. varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus ja asunto- ja maapolitiikka, kotouttaminen, joukkoliikenne sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi. Kuntien rooli korostuu ennen kaikkea alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjänä. Uudistuksen myötä myös yhteistyö maakuntien ja kuntien kesken tulee entisestään korostumaan. Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki on tullut kokonaisuudessaan voimaan alkaen, jolloin alkoi uusi kuntavaalikausi. Osa lakipykälistä tuli voimaan , mutta merkittävä osa laista on sovellettu alkaen. Sen takia lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vuonna Uusi kuntalaki on aiheuttanut muutoksia myös muihin kunnan toimintaa säänteleviin lakeihin, kuten kuntarakennelakiin, vaalilakiin, kielilakiin ja työelämän lakeihin. Kuntalain uudistamisen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kunnallishallinnon rakenteista johtuvat muutostarpeet. Uusi laki pyrkii vastaamaan sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin. Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Laki antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuuksia hallintonsa ja toimintansa järjestämiseen kunnan päättämällä tavalla. Uuden lain mukaan kunnan 6

11 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA hallinnon ja toiminnan järjestämistä, päätöksenteko- ja hallintomenettelyä sekä valtuuston toimintaa ohjataan keskitetysti hallintosäännöllä. Kuntalaissa kunnan toiminta nähdään myös lainsäädännön tasolla entistä selkeämmin laajana kokonaisuutena, joka sisältää oikeudellisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan kunnan toiminnan. Lain kokonaisuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on konserninäkökulman huomioon ottaminen koko kuntalaissa. Kunnanvaltuusto päättää hallintosäännöllä konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta. Keskeinen väline omistajaohjauksessa ovat konserniohjeet, jotka tulevat lakisääteisiksi. Kunnan johtamista koskevat säännökset on koottu laissa yhteen lukuun. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä sekä selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Kuntaa johdetaan kuntastrategian mukaisesti. Kuntastrategiasta pyritään luomaan johtamisen keskeinen ohjausväline ja näin kokoamaan yhteen pitkän aikavälin suunnittelun hajanaista sääntelyä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa ja kunnan talousarvio- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Lain uudistuksessa tavoitteena on ollut edustuksellisen demokratian toimivuuden ja luottamushenkilötoimien houkuttavuuden vahvistaminen sekä suoran demokratian keinojen ajantasaistaminen ja vahvistaminen. Huomiota on kiinnitetty myös kunnan talouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. Alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu kuntayhtymiin. Laki luo myös uusia mahdollisuuksia tietoteknologian hyödyntämiseen erityisesti päätöksenteossa ja viestinnässä. Kuntajakoselvitykset Tervolan kunta on ollut 2010-luvulla mukana kahdessa kuntajakoselvityksessä. Ensimmäisen kerran kuntajakoselvitys tehtiin vuosina Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien kesken. Selvitysmies Timo Säkkisen esityksen kuntien yhdistämisestä hylkäsivät muut kunnat paitsi Kemi. Tervolassa esitys kaatui äänin Kuntarakennelaki tuli voimaan Laissa oli määräys selvitysvelvollisuudesta, jonka mukaan kunnan tuli yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttumisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä. Tervolan kunta ilmoitti selvittävänsä yhdistymistä Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Ylitornion kuntien kesken. Koska selvitys ei käynnistynyt edellä mainitulla alueella, määräsi Valtiovarainministeriö päätöksellään alueelle erityisen kuntajakoselvityksen. Kuntajakoselvittäjiksi valtiovarainministeriö asetti VTM Martti Ruotsalaisen ja FM Timo Mäkitalon. Kuntajakoselvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät jättivät valtiovarainministeriölle Meri-Lapin kuntajakoselvityksen. Selvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät ehdottivat, että Kemin, Keminmaan ja Simon kunnista muodostettaisiin uusi kunta, jota ei kuitenkaan muodostettu alueelle. Tornion kaupungin sekä Tervolan ja Ylitornion kuntien osalta kuntajakoselvittäjät eivät esittäneet kuntarakenteen muutoksia. Tervolassa päätöksenteossa on kunnanvaltuuston linjauksen mukaisesti lähdetty siitä, että Tervolan kunta toimii itsenäisenä kuntana. Myös hyväksytyn Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kuntastrategia lähtökohtana on itsenäinen, elinvoimainen kunta. 7

12 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 2 Toimintaympäristön lähtökohdat Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi Tornio -talousalueella. Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin idässä Ranuan kuntaan ja luoteessa Ylitornion kuntaan. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan Tervolan kunnan kokonaispinta-ala on neliökilometriä, josta vesipinta-ala on 32,3 neliökilometriä. Kunta on suhteellisen harvaan asuttu; asukkaita maaneliökilometriä kohti on 2. Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin. Erilaiset suot muodostavat suurimman osan kunnan pinta-alasta. 2.1 Väestönkehitys Väestönmäärä vuoden vaihteessa oli 3068 henkeä, joista naisia oli 1448 ja miehiä Vuoden 2017 aikana väestön määrä väheni 31 henkilöllä. Luonnollinen väestönlisäys oli -40 (kuolleita 60, syntyneitä 20), kuntien välinen nettomuutto -13 ja nettomaahanmuutto 23. Tervolan väkiluku oli 3058, vähennystä vuodenvaihteeseen -10. Kuntien välinen nettomuutto näyttää Tervolan osalta -4, luku viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla oli -22. Nettomaahanmuutto syyskuun loppuun mennessä oli +12. Luonnollinen väestönlisäys syyskuun lopussa oli -18 (kuolleita 44, syntyneitä 26). Kuviossa 2 on esitetty Tervolan väestökehitys vuodesta Tilastokeskuksen laatimat väestöennusteet vuosille 2020 ja 2040 on esitetty kahden eri laskelman mukaan. Väestöennusteessa (VE) lasketaan, mikä olisi kunnan tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Omavaraislaskelma (OVL) kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Väestöennusteen luvut päivitetään kolmen vuoden välein, edellinen päivitys on tehty vuonna VE 2020 OVL 2040 VE 2040 OVL Kuvio 2 Väestökehitys vuodesta 1980 sekä ennuste vuosille 2020 ja

13 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuviossa 3 on esitetty kunnan väestö osa-alueittain ja Väestömäärällä mitattuna suurimpia kyliä ovat Kirkonkylä, Kaisajoki ja Loue. Vuoden 2017 aikana väestömäärä väheni useissa kylissä, joista eniten Kirkonkylällä, Varejoella/Sihtuunassa, Koivussa ja Korpelassa. Positiivista väestökehitystä tapahtui Kirkonkylän ympäristössä, Kaisajoella, Ossauskoskella, Mattisella, Ylipaakkolassa ja Louella Kuvio 3 Väestö osa-alueittain Tervolan väestön ikärakenne poikkeaa koko maan ikärakenteesta. Vuoden vaihteessa yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä oli 28,7 %, kun se Lapin maakunnassa oli 23,9 % ja koko maassa 21,4 %. Positiivista on, että alle 14-vuotiaiden osuus tervolalaisista on kohentunut 15,2 %:sta 15,6 %:iin. 100 % 90 % 80 % 20,9 % 21,4 % 23,2 % 23,9 % 28,8 % 28,7 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 62,9 % 62,5 % 61,5 % 60,9 % 56,0 % 55,7 % % 10 % 0 % 16,2 % 16,2 % 15,2 % 15,2 % 15,2 % 15,6 % Koko maa 2016Koko maa 2017 Lappi 2016 Lappi 2017 Tervola 2016 Tervola 2017 Kuvio 4 Väestö ikäluokittain 9

14 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Väestön määrän ja ikärakenteen kehitykseen vaikuttaa luonnollisen väestönkasvun ohella muuttoliike. Muuttoliike on 1960-luvun alusta lähtien ollut negatiivista. Tämä näkyy erityisesti työikäisen väestön määrän vähenemisenä ja vanhusten osuuden kasvuna. Tervolassa huoltosuhde on heikentynyt vuodesta 2012 alkaen, mutta vuonna 2015 huoltosuhde kääntyi hieman parempaan suuntaan. Huoltosuhde on heikentynyt Lapin maakunnassa ja valtakunnallisesti vuodesta 2012, mutta kääntynyt hieman parempaan suuntaan vuonna Huoltosuhde kertoo, kuinka monta työhön osallistumatonta on yhtä työllistä kohden. 2,50 2,00 2,11 2,08 2,01 1,50 1,41 1,43 1,42 1,64 1,65 1, , ,50 0,00 Koko maa Lappi Tervola Kuvio 5 Huoltosuhde Elinkeinoelämä ja työllisyys Kunnan elinkeinopolitiikan perustavoitteena on luoda sellaiset toiminnalliset ja sosiaaliset olosuhteet, että paikkakunnan työpaikkojen määrä lisääntyy yritystoiminnan tai muun kehittymisen kautta. Käytännön toimet painottuvat valittuihin painopistealueisiin: mekaaniseen puunjalostukseen, konepajateollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, maa- ja metsätalouteen sekä näiden lisäksi kädentaitoihin perustuvaan yritystoimintaan, matkailuun ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen sekä näitä painopistealueita tukeviin palveluihin. Tehtävät toimenpiteet tukevat biokunta Tervola imagoa ja julkisuuskuvaa. Elinmahdollisuuksien parantamista myös haja-asutusalueilla edistetään kyläsuunnittelun ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen kautta. Perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle kaivataan monimuotoista yritystoimintaa. Tervolan kunta on mukana Leader-toimintaryhmätyössä Peräpohjolan Leader ry:n kautta EUohjelmakaudella Toimintaryhmä on laatinut Elävät Jokivarret lappilainen osa Eurooppaa maaseudun kehittämissuunnitelman, jonka tavoitteena on jatkaa omaehtoista kehittämistä maaseudulla. Toimintaryhmän Leader-rahoituksen mahdollisuudet pienhankkeiden rahoittamisessa tullaan käyttämään hyväksi ja suurempien hankkeiden osalta tukeudutaan muihin rahoitusvaihtoehtoihin. Kehittämishankkeita valmistellaan alueellisella ja paikallisella tasolla siten, että ne pohjautuvat olemassa olevaan yritystoimintaan, kunnan vahvuuksiin ja/tai potentiaalisiin mahdollisuuksiin. Alueellista yhteistyötä hankkeissa jatketaan varsinkin mekaaniseen puunjalostukseen, uusiutuvan energian tuotantoon, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, teollisuus- ja rakennustoimialan yritysten vientimahdollisuuksien parantamiseen ja matkailuun liittyvän yritystoiminnan osa-alueilla. 10

15 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Vuodelle 2019 on varauduttu rahoittamaan erilaisia kehittämishankkeita. Näihin hankkeisiin sisältyvät mm. Lapin Biokunta Tervola, Uusi lappilainen kunta-kuntien digitaaliset lähipalvelut, Energiaomavarainen älykäs seutu, Naisosaajien verkosto NOVE sekä Lapin Westside Vellikello -suunnitelma uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Tervolaan. Kunnan panostuksia teollisuusalueille pyritään hyödyntämään tehostamalla yrityshankintaa puu- ja teräspuistoihin. Vuoden 2019 aikana jatkuu Tervolan valokuituverkon hyödyntäminen. Verkon tuomia mahdollisuuksia tullaan tuomaan esiin kuntamarkkinoinnissa Tervolaan syntyville sekä paikkakunnalle muuttaville yrityksille. Rakentamista ja verkon ylläpitoa varten Tervolan kunta on perustanut vuonna 2014 Tervolan Palveluverkot Oy -nimisen yhtiön. Yhtiö on 100 % Tervolan kunnan omistama. Tulevien vuosien aikana tullaan käyttöönottamaan Uusi lappilainen kunta - kuntien digitaaliset lähipalvelut - hankkeen tuomia pilottipalveluita. Tervolan kunnan on erityisen tärkeää uudistaa ja kehittää palvelukonseptejaan siten, että palvelujen tuottamisessa pystytään entistä paremmin hyödyntämään huippunopeita laajakaistayhteyksiä. Yrittäjien ja muiden elinkeinopolitiikan kehittäjien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Yritysten perusneuvonta hoidetaan kuntatasolla hyödyntäen tarvittaessa yhteistyösopimuksiin pohjautuvia voimavaroja ja asiantuntijoita. Kunnan elinkeinopalveluita tuottaa kunnan kehittämisyhtiö Riverbank Oy, jonka tehtävänä on yrityspalveluiden lisäksi osallistua kehittämishankkeiden suunnitteluun, toimitilojen ja rakennuspaikkojen markkinointiin, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, kuntamarkkinointiin sekä elinkeino-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Elinkeinoyhtiön kanssa tehtävässä ostopalvelusopimuksessa määritellään kunnan strategisten linjausten sekä toimintaympäristömuutosten perusteella toiminnan painopistealueet. Tervolan kunta on osakkaana Digipolis Oy:ssä. Hyväksi havaittua starttipalveluiden hankintaa jatketaan edelleen Team Botnia Oy:n tuottamana, yhtiön osakaspohjaa laajennettiin vuonna 2017 lähes kaikkiin Meri-Lapin kuntiin, Tervola mukaan lukien. Meri-Lapin kuntien yhteisesti perustama alueyrityspalvelu jatkaa Digipolis Oy:n hallinnoimana, Tervolan kunta osallistuu tervolalaisten yritysten tarpeen vaatiessa palveluiden käyttöön, alueyrityspalvelun palveluksessa on yksi henkilö. Tervolan kunta osallistuu tarvittaessa Riverbank Oy:n kautta laajoihin kehittämisohjelmiin ja hankkeisiin, joita Digipolis Oy koordinoi. Yritysten suoraan tukemiseen kunnalla on käytössään erilaisia tukimuotoja, joiden myöntämisperusteet on uudistettu vuonna Aloittavien yrittäjien tuki on suunnattu nimensä mukaisesti yrityksen perustaneille kannustukseksi ja kattamaan perustamiseen liittyviä kuluja. Kesätyöllistämistuella kunta haluaa kannustaa paikallisia yrityksiä palkkaamaan yritykseensä kesätöihin tervolalaisia koululaisia tai opiskelijoita. Kunta itsessään pyrkii järjestämään kesätöitä tietylle nuorten ikäryhmälle vuosittain, pääasiallisesti työt ovat ympäristönhoitotöitä. Kunnan kesätyöllistäminen toteutetaan työllistämisen, erityisesti koululaisten kesätöihin varatusta määrärahasta. Koulutus-, markkinointi- ja tuotekehitystuki on suunnattu kaikille tervolalaisille yrityksille. Tuella kannustetaan yrityksiä hankkimaan ajantasaista tieto-taitoa kouluttamalla yrityksen henkilökuntaa. Markkinoinnin osalta tuetaan yritysten messuille osallistumista sekä muita markkinoinnista aiheutuneita kuluja. Tuotekehitystuella pyritään tukemaan yritysten innovatiivisia toimintoja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä. Kunta kannustaa paikallisia yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutusta uuden ja ammattitaitoisen henkilöstön hankinnassa erityisellä oppisopimustuella. Vuonna 2016 otettiin lisäksi käyttöön kuntalisä työttömän henkilön työllistäville yrityksille. Kuntalisän tarkoituksena on parantaa yritysten mahdollisuuksia työllistää työttömiä työnhakijoita. Tuki osoitetaan työntekijän palkkauskuluihin, jolloin työllistettävän henkilön päivittäistä työaikaa tai/ja työllistämisjakson kokonaiskestoa voidaan pidentää. Maaseudulta Käsin -messut ovat vakiinnuttaneet paikkansa tervolalaisessa loppukesän ohjelmistossa tuhansine kävijöineen ja tapahtuman kehittämiseen tullaan panostamaan tulevaisuudessakin. Vuonna 2019 messujen konseptia tullaan kehittämään entistä omaleimaisemmaksi maaseututapahtumaksi poikkeuksena muihin mahdolli- 11

16 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA sesti samanaikaisesti alueella järjestettäviin markkina- ja messutapahtumiin. Kunnan kehitysyhtiö Riverbank Oy avustaa kaikissa kunnan merkittävissä tapahtumissa tapahtuman toteuttajaa tai koordinoijaa. Työpaikat Tilastokeskuksen tietojen mukaan työpaikkojen määrä vuoden 2016 lopussa oli 934. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä on lisääntynyt kahdella eli 0,2 %:lla. Lapin maakunnassa työpaikat ovat lisääntyneet 1,2 % ja koko maassa 0,8 %. Tervolassa henkilömäärältä suurinta lisäystä työpaikkoihin on tapahtunut hallintoja tukipalvelutoiminnassa (10 tp) ja teollisuudessa (9 tp). Koulutuksen työpaikat ovat vähentyneet 12 työpaikalla. Tervolassa toimialoittain eniten työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut (158 tp), maa-, metsä- ja kalatalous (149 tp) ja teollisuus (138 tp). Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus on Tervolassa merkittävä, sillä niiden osuus työpaikoista vuonna 2016 oli Tervolassa 15,9 %, Lapissa 4,6 % ja koko maassa 3,0 %. Teollisuuden osuus työpaikoista vuonna 2016 oli Tervolassa 14,8 %, Lapissa 9,5 % ja koko maassa 12,6 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten X Toimiala tuntematon Kuvio 6 Työpaikat toimialoittain Tervolassa

17 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuvio 7 Työpaikat työnantajasektoreittain Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2010, jolloin Tervolan alueella työssäkäyviä oli enemmän kuin alueella asuvaa työllistä työvoimaa ,4 100,2 97,1 96,5 96,0 91,8 89,7 90, Kuvio 8 Tervolan työpaikkaomavaraisuuden kehitys Maa- ja metsätalous pysyy suunnittelukaudella merkittävänä elinkeinona. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon, lammastalouden ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, green care hoivapalveluita, maaseutumatkailua, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja. Sukupolvenvaihdoksiin kannustamisella taataan yritysten toiminnan jatkuminen sekä työpaikkojen säilyminen. Tuotannolliset työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa. Louella toimiva Ammattiopisto Lappian maaseutuosaamiskeskus toimii biotalouden sekä sen liitännäisistä hyödyntävien yritysten yrityshautomona. Alueelle on syntynyt elintarvikkeita jalostavia yrityksiä sekä tutkimustoimintaa, joka mahdollistaa uusien yritysten syntymistä. Lähialueiden matkailun, kaupallisen toiminnan ja kaivosteollisuuden vilkastumisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös tervolalaisten työllistymismahdollisuuksiin. 13

18 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Viime vuosina tehtyjen toimenpiteiden niin elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa kuin elinympäristön laadun parantamisessa, uskotaan kääntävän väestökehityksen positiiviseen suuntaan. Kemijokivarren uudelleen kaavoituksen myötä Tervolaan on syntymässä satoja uusia rakennuspaikkoja jokivarsitonteille. Erityisesti uusiutuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Vuoden 2013 aikana valmistui Varevaaraan Tuuliwatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoiman lisärakentamista on suunnitteilla Varevaaran vieressä sijaitsevaan Löylyvaaraan sekä Tervolan ja Simon kuntien rajalla sijaitsevaan Hevosselkään. Lähikuntiin suunnitteilla olevat mittavat biopolttoainetta sekä tuotteita valmistavat laitokset lisäävät paikallisen raaka-aineen kysyntää ja lisäävät työpaikkoja myös Tervolassa. Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Taloudellinen nousukausi ja hyvä kysyntä ovat lisänneet suurten yritysten investointihalukkuutta ja työvoimantarvetta. Alueella toimivat puunjalostuslaitokset ovat investoineet merkittävästi viime vuosina. Tervolan kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa perusinfrastruktuuria. Tervolaan on syntynyt viime vuosien aikana ennätysmäärä uusia yrityksiä ja uusyritysperustanta suhteessa väkilukuun on ollut koko talousalueen vilkkainta. Tervolan maaperä on rikas ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin. Työllisyys Vuonna 2018 syyskuun lopussa Tervolassa oli 1257 työvoimaan kuuluvaa, josta työttömiä työnhakijoita oli 9,6 % eli 121 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 28 henkeä (vastaava luku vuonna henkeä, vuonna henkeä ja vuonna henkeä) Tervolan työttömyysaste on laskenut ollen tammikuussa 2018 korkeimmillaan 16,1 % eli 208 työtöntä työnhakijaa syyskuun lopun lukemaan 9,6 %. Lapin työttömyysaste vuonna 2018 on laskenut tammikuun 13,1 %:sta syyskuun 10,7 %:iin. Lapin työttömien määrä syyskuun lopussa oli työtöntä työnhakijaa. Alle työttömän on päästy viimeksi vuonna Koko maassa työttömyys oli tammikuussa ,9 % ja syyskuussa ,8 %. Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan työllisyyspoliittisten hankkeiden avulla sekä työnhakijoiden yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia selvittävän yksilövalmentajan tuella. Kunnan työllisyydenhoidossa painopiste on ollut pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Tervolalaisten pendelöinti, eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella, on pysynyt miltei samoissa lukemissa. Vuonna 2016 tervolalaisia kävi töissä muissa kunnissa 342 henkilöä, vuonna henkilöä ja vuonna Tervolassa kävi muista kunnista töissä vuonna henkilöä, vuonna henkilöä ja vuonna henkilöä. 2.3 Asuminen ja rakentaminen Liikenneyhteydet kuntaan ovat hyvät. Kunnan halki etelä-pohjoinen suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie, valtatie 4 ja itäpuolella maantie 926 Kemi-Rovaniemi. Itä-länsi -suunnassa maantieyhteydet Simoon, Ranualle ja länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle ovat olemassa, mutta kaipaisivat parempaa kunnossapitoa. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km. Ajoksen satamaan Kemissä on matkaa 55 km. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut. 14

19 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Tervolassa oli asuntoja vuonna 2017 yhteensä 1774, joista on vakinaisesti asuttu Asunnoista 54 % on rakennettu ajanjaksolla Asuntokuntia vuonna 2017 oli Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on laskenut vuosien saatossa. Vuonna ,9 % asuntokunnista asui ahtaasti, mikä on 0,6 % enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kuitenkin asuntojen koot asuntokuntaa kohti ovat Tervolassa isompia kuin maassa keskimäärin (81,4 m 2 / 90,4 m 2 ). Myös asunnon pinta-ala henkilöä kohden on isompi kuin maassa keskimäärin (40,5 m 2 / 44,3 m 2 ). Pientaloissa asuu 77,7 % tervolalaisista asuntokunnista. Kemijokivarren osayleiskaava-alueiden ajantasaistaminen aloitettiin vuonna 2012 Lapin liiton valtuuston hyväksymän Länsi-Lapin maakuntakaavan pohjalta. Tarkistuksen tavoitteena oli suunnittelun kautta luoda edellytyksiä muodostaa ja palauttaa nauhamainen, perinteinen jokivarsikylärakenne ja hyödyntää nykyistä osayleiskaavaa tehokkaammin olemassa oleva infrarakenne. Tavoitteena oli myös tiivistää ja luoda mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle sekä mahdollistaa rakentaminen sinne, minne se luontaisesti sopii ja minne on myös aitoa tarvetta. Vetovoimaisille ranta-alueille sijoittuville rakennuspaikoille olisi kysyntää. Kemijoen ranta-alueella olevien rakennuspaikkojen tarjonta ja kysyntä eivät ole kohdanneet ja jokivarsitonttitarjontaa ei ole ollut riittävästi. Kunnanvaltuusto vahvisti Paakkola-Ylipaakkola kyläyleiskaavan huhtikuussa Kaavan myötä alueelle saatiin lähes 300 uutta rakennuspaikkaa, joista 81 sijoittuu ranta-alueelle. Kunnanvaltuusto hyväksyi Tervola-Varejokialueen osayleiskaavan kesäkuussa Kaavasta jätettiin valitus, jonka vuoksi kunnanvaltuusto kumosi kesäkuussa tekemänsä päätöksen ja palautti osayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kesäkuussa 2018 uudelleen Tervola-Varejoki- alueen osayleiskaavan. Kaavasta on jätetty kaksi valitusta, joihin kunnanhallitus on antanut lausuntonsa kokouksessaan. Palonperän asemakaavamuutos sai lainvoiman vuoden 2017 alkupuolella. Tarkistetulla Palonperän asemakaava-alueella on 76 vapaata omakoti- ja pientalotonttia (pääosin yksityisten omistuksessa). Kaisajoen asemakaava-alueella korttelissa 353 sijaitsevista kunnan omistamista omakotitalojen rakennuspaikasta kaksi on vielä rakentamatta. Rakennuspaikat sijaitsevat Kemijoen välittömässä läheisyydessä. Kiviahon ja Hastinkankaan asemakaava-alueilla on kunnalla lähes 60 vapaata tonttia. Lisäksi kunta on ostanut tulevia tarpeita varten Kemijoki Oy:ltä Hastinrinteen ja Kemijoen välisen alueen noin 21 ha:n maa-aluuen. Myönnettyjen rakennuslupien määrän perusteella rakentamisen määrä on Tervolan alueella vuoden 2017 tasolla. Omakotitalorakentaminen on pysynyt ennallaan. Tähän mennessä Tervolassa on v myönnetty 27 rakennuslupaa, joista 4 uuden omakotitalon rakentamiseen. Vuonna 2017 myönnettiin kaikkiaan 33 rakennuslupaa ja näistä oli 4 uuden asuinrakennuksen rakentamiseen. 15

20 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 3 Taloudelliset lähtökohdat 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Suomen talouden kasvu jatkuu yli kahden prosentin vuosivauhdilla tulevina vuosina, mutta hidastuu lähemmäs keskipitkän aikavälin alle 1,5 prosentin kasvuvauhtia. Talouden nopea toipuminen ja vahvana jatkuva talouskasvu nostavat työvoiman kysyntää ja työllisyyden kasvu tulee olemaan nopeinta vuosiin. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 72,5 prosenttiin v Työttömyyden paraneminen jää kuitenkin hitaaksi avoimena olevien työpaikkojen kasvusta huolimatta. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy työllisyyden nousun seurauksena. Suomen talouskasvun nopeutuminen sekä myönteinen kansainvälinen kehitys ylläpitävät investointien kasvua. Viennin kasvu hidastuu, mutta on kuitenkin maailmankaupan kasvua nopeampaa. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 2,2 prosenttiin. Inflaation kiihtyminen hidastaa kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen sekä kulutuksen kasvua. Vuonna 2020 BKT:n ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, vaikka palkkasumman kasvu jatkuu ansiotason kasvun kiihtyessä. Tavara- ja palveluviennin osuuden ennakoidaan pysyvän lähes muuttumattomana, joten vienti on jatkossakin pääosin tavaravientivetoista. Yksityiset investoinnit kasvavat ennustejaksolla keskimäärin 3,5 4 prosenttia vuodessa, mutta niiden kasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Vuonna 2018 ansiotaso nousee 1,9 %. Palkkaliukumien on ennakoitu jäävän keskimääräistä pienemmiksi paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten erien vuoksi. Ansiotason nousu kiihtyy v ,5 prosenttiin sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena. Vuonna 2020 hyvä talouskasvu ja julkisen sektorin lomarahojen palautuminen kiihdyttävät edelleen ansiotason nousua 2,8 prosenttiin. Hallitus esittää valtion vuoden 2019 talousarvion määrärahoiksi 55,3 miljardia euroa. Tuloiksi arvioidaan 53,9 miljardia euroa. Alijäämä pienenee noin puolella verrattuna vuodelle 2018 arvioidusta. Nettolainanotoksi esitetään 1,4 miljardia euroa, minkä seurauksena valtiovelan arvioidaan olevan vuoden 2019 lopulla noin 109 miljardia euroa. Kuntatalous Tilastokeskuksen kesäkuun alussa julkaisemien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous (peruskunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa, ja se vahvistui 1,1 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen perustui ennen kaikkea peruskuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kuntayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2017 noin 30 milj. euroa. Koko kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen, kun vuonna 2016 se oli 1,1 mrd. euroa. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 1 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat noin 180 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea kuntayhtymien, erityisesti sairaanhoitopiirien, investointien kasvu, sillä kuntayhtymien investoinnit kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 235 milj. eurolla, kun taas peruskuntien investointien määrä sen sijaan laski noin 55 milj. eurolla. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Kasvua oli noin 325 milj. euroa eli 1,8 prosenttia. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kasvaneeseen lainanottoon. 16

21 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Manner-Suomen kuntien talous vahvistui vuonna Kuntien yhteenlaskettu toimintakate vahvistui 1,2 prosenttia, mutta verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi vain 0,5 prosenttia. Toimintakatteen vahvistumista selittivät muun muassa kuntien omat toimenpiteet, kilpailukykysopimukseen sisältyvä lomarahojen 30 prosentin leikkaus ja työnantajamaksujen alentaminen, ammatilliseen koulutukseen liittyvät säästöt sekä perustoimeentulotuen maksatuksen siirto kunnilta Kelaan. Kuntien yhteenlasketut verotulot olivat vuonna 2017 noin 22,4 mrd. euroa ja kuntien käyttötalouden valtionosuudet noin 8,5 mrd. euroa. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta noin 440 milj. euroa eli 2,0 prosenttia, mutta valtionosuuksissa oli laskua noin 290 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 22,6 prosenttia ja kiinteistövero 4,8 prosenttia, mutta tuloveron kertymä nousi vain 0,1 prosenttia edellisvuodesta. Valtionosuuksien laskua viime vuonna selittävät muun muassa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehdyt valtionosuuden vähennykset. Kuntien vuosikate oli noin 3,27 mrd. euroa. Se riitti kattamaan poistot ja oli lähes miljardi euroa nettoinvestointeja korkeammalla tasolla. Edellisvuoteen verrattuna kuntien vuosikate parani noin 570 milj. euroa. Nykyisen kirjanpitokäytännön aikana, vuodesta 1997 lähtien, kuntien vuosikate ei ole koskaan ollut yhtä vahva. Vuosikate vahvistui selvästi kaikissa kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate parani yli asukkaan ryhmässä (620 eurosta/ asukas 774 euroon/asukas). Vuosikate oli myös korkein yli asukkaan kuntakokoryhmässä. Maakunnittain tarkasteltuna vuosikate parani eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Kuntien lainakannan kasvu käytännössä pysähtyi. Lainakanta nousi vain 0,2 prosenttia noin 16,12 mrd. euroon eli euroon/asukas. Lainakanta kasvoi vain noin 37 milj. eurolla, kun edellisvuonna lainakannan kasvu oli vielä noin puoli miljardia euroa. Lainakanta ylitti maan keskiarvon 131 kunnassa (119 kunnassa vuonna 2016). Lainakantaansa vähensi viime vuonna 145 kuntaa (147 kuntaa vuonna 2016). Yhdeksän suurimman kaupungin lainakanta oli aikaisempien vuosien tasolla eli noin 40 prosenttia Manner-Suomen kuntien lainoista. Kuntien rahavarat vahvistuivat selvästi edellisvuoteen verrattuna. Näin ollen kuntien nettovelka laski vuonna Erot kuntien välillä säilyivät suurina. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla. Vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa (vuonna kunnassa), jotka kaikki olivat alle asukkaan kuntia. Yhteensä 53 kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, kun vastaava luku oli 100 kuntaa vuonna 2016 ja 116 kuntaa vuonna Vuosikate-poistot -mittarilla kunnista noin 82 prosenttia oli vuonna 2017 taloudeltaan tasapainossa. Vuoden 2017 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella yhteensä 23 kunnalla olisi taseessa kertynyttä alijäämää ja näistä 18 kunnalla oli sitä myös vuonna Näistä kunnista valtaosa on alle asukkaan kuntia. Kertynyttä alijäämää on yli 500 euroa/asukas yhteensä viidellä kunnalla, kun vuotta aikaisemmin tällaisia kuntia oli kahdeksan. Kuntatalouden yleinen vahvistuminen vuonna 2017 näkyi selvästi myös kuntakonsernien tilinpäätöksissä: kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui selvästi ja taseen kertynyt ylijäämä kasvoi edelleen. (Lähde: Valtionvarainministeriön julkaisemat Julkisen talouden tila ja Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy asiakirjat) Veroperustemuutokset Ansiotuloveroperusteisiin tehdään lukuisia muutoksia vuonna Muutokset pääsääntöisesti laskevat kunnallisverotuottoa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 154 milj. eurolla. Työtulovähennystä korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 19 milj. eurolla. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 54 milj. eurolla. Valtion- ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen korottaminen pienentää kuntien verotuottoa yhteensä arviolta 7 milj. eurolla. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Toimenpiteen arvioidaan pienentävän verotuottoja n. 3 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen, josta kuntien osuus on 2 milj. euroa. Asuntolainan korkojen vä- 17

22 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA hennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 25 prosenttia. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan vuodesta 2019 alkaen syksyllä 2018 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa v n. 10 milj. eurolla, josta kuntien osuus on 3 milj. euroa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien verotuottoon, sillä kuntien osuutta yhteisöveron jako-osuudesta alennetaan verotuoton lisäystä vastaavasti. Valtionosuusmuutokset Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Kunnan valtionrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa seuraavat tehtäväalueet: sosiaali- ja terveydenhuolto varhaiskasvatus (päivähoito) esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi (asukasperusteinen) taiteen perusopetus (asukasperusteinen). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2015 alusta. Uuteen järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyys, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Tämän lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella, joita ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisten kotiseutualue. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat lisäksi valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset, järjestelmämuutoksen tasaus ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan, mikäli valtionosuuden muutos on yli +/- 100 euroa asukasta kohden. Valtionosuuden porrastus määräytyy vuosina seuraavasti: +/- 50, 100, 180, 260, 380 euroa/asukas. Laskennalliset valtionosuudet pienenevät vuonna ,9 %:a vuoteen 2018 verrattuna. Eniten valtionosuutta vähentää valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus koskien vuotta Kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 213 milj. euroa. Valtionosuutta vähentävät lisäksi mm. hallitusohjelman mukaiset esitykset kuntien tehtävien vähentämisestä, joita ovat erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, vanhuspalveluiden laatusuositus, omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö kuntien menoissa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Nämä kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 32,8 milj. euroa verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuudenvähennys kasvaa 29,5 milj. eurolla vuoden 2018 talousarviosta. Valtionosuutta vähentää myös 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2019 indeksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät suhteessa vuoden 2018 talousarvioon mm. kuntien verotulomenetysten kompensaatio 223 milj. eurolla, asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 25,2 milj. eurolla sekä 15 milj. euron lisäys lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun ja 1 milj. euron lisäys vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 18

23 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA vuonna ,34 prosentista 25,37 prosenttiin. Vuonna 2017 valtionosuusprosentti oli 25,23. Peruspalvelujen kunnan omarahoitusosuus vuonna 2019 arvioidaan olevan 3 523,89 euroa/asukas. Valtionosuusmuutokset tulevat kaventamaan kuntatalouden liikkumavaraa vaikka verotulojen ennustetaan kehittyvän suotuisasti. Kaiken kaikkiaan talouden näkymät korostavat peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Sote- ja maakuntauudistuksen myötä yli puolet kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyisi maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät merkittävästi. Kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä olisi hieman yli 6 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11,04 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,6 miljardia euroa). Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna lähtökohtaisesti suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jääviin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjestelmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyisi, joskin siihen esitettäisiin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyisi alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla olisi muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, esitetään valtionosuusjärjestelmän tarve- ja olosuhde-eroperusteisiin kriteereihin uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin nykyisestä työpaikkaomavaraisuuden kriteeristä. Tämän lisäksi työttömyysaste siirrettäisiin laskennallista kustannuksista valtionosuuden lisäosiin. Muutosten yhteydessä kiinteistövero sisällytettäisiin 50 prosenttisesti verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Voimalaitosten osalta tasauksessa käytettäisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia (muut voimalaitokset kuin ydinvoimalaitokset rajataan tasauksen ulkopuolelle). Tasauslisäprosentti nousisi 90 prosenttiin, mikä hyödyttäisi tasausrajan alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 15 prosenttia, mikä taas hyödyttäisi niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja maakuntiin. Tasausraja olisi edelleen 100 prosenttia. Edellä kuvattujen muutosten lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioitaisi valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset. Rajoittimen suuruus olisi symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jäisi 40 prosenttia. 19

24 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Suurten kuntakohtaisten muutosten pienentämiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapainotilan muutos rajattaisiin nollaan eli tasapaino (tasapainotilalla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen) pysyisi uudistusta edeltävällä tasolla. Siirtymätasauksen määrä alenisi vuosittain siten, että muutos rajattaisiin +/- 25 euroon/asukas per vuosi. Viidentenä vuonna eli vuonna 2024 muutos olisi enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Näin uudistuksesta aiheutuva kunnan tasapainotilan muutos olisi pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas, mikä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää. Uudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtökohtatilanne. Siirtymätasauksella ei muuteta kuntien epätasapainotilannetta tasapainoon. Sote- ja maakuntauudistukseen sisältyy kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, jotka osaltaan helpottavat kuntien talouden tasapainotusta ja muutosten ennakointia. Vaikka tuloveroprosentteja alennetaan, kuntien veroprosentin tuotto hieman paranee. Kuntien taloudesta poistuisi myös varsin vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä helpottaa talousarvion laadintaa ja taloudenhoitoa talousarviovuoden aikana. Samalla poistuisi myös suuri osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista investointitarpeista. Näiden lisäksi kuntataloutta vakauttaisi suhdannevaihteluille alttiin kuntien yhteisöveron osittainen siirtäminen maakuntien rahoitukseen. Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen vähentää samalla myös tarvetta alentaa kuntien tuloveroprosentteja. (Lähde: Alueuudistus.fi -sivusto) 3.2 Tervolan kunnan talouden kehitysnäkymät Vuonna 2017 kunnan taloudenhoito toteutui kokonaisuudessaan talousarviossa ennakoitua paremmin. Toimintakatteeksi muodostui -20,54 milj. euroa ja vuosikatteeksi 1,99 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,67 milj. euroa ja tilinpäätössiirtojen jälkeinen tilikauden ylijäämä 0,40 milj. euroa. Kunnan lainakanta pieneni 2,60 milj. euroon. Kertynyt ylijäämä oli 13,28 milj. euroa. Kunnan rahavarat vuoden 2017 päättyessä olivat 7,86 milj. euroa. Myös vuosi 2018 tullee toteutumaan ylijäämäisenä johtuen ennen kaikkea henkilöstökulujen toteutumisesta ennakoitua pienempinä. Valtionosuudet kertyvät suunnitellusti. Verotulot ovat jäämässä budjetoidusta mm. poikkeuksellisen suurten ennakonpalautusten takia. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu vuoden 2019 taloussuunnitelman pohjalta. TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintakate -20,5-21,1-21,8-21,9-22,3 Verotulot 11,4 11,4 11,5 11,7 11,9 Valtionosuudet 10,8 10,3 10,0 10,0 10,0 Vuosikate 2,0 1,0 0,1 0,3 0,1 Poistot -1,3-1,3-1,2-1,3-1,3 Tilikauden tulos 0,7-0,3-1,1-1,0-1,2 Nettoinvestoinnit -0,6-1,3-1,5-1,5-1,2 Lainakanta ,6 3,6 2,9 2,8 2,8 Taulukko 1 Tervolan kunnan talouden kehitys vuosina , milj. euroa 20

25 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Vuoden 2019 talousarvion kokonaistulot ovat euroa ja kokonaismenot euroa. Arviot tuloista merkitsevät 14,6 prosentin vähennystä vuoden 2018 talousarvioon. Vähennys johtuu suurelta osin lomatoimen siirtymisestä Ylitornion kunnan vastuulle. Kokonaismenot ovat laskemassa 9,7 prosenttia. Toiminta- ja investointimenojen kehitys suunnittelukaudella Toimintamenot Kunnan ulkoiset toimintamenot vuonna 2019 ovat yhteensä 25,37 milj. euroa. Tästä henkilöstömenoja on 12,06 milj. euroa ja palvelujen ostoja 10,39 milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin arvioidaan käytettävän 1,77 milj. euroa, avustuksiin 0,96 milj. euroa ja muihin menoihin 0,19 milj. euroa. TP 2017 TA 2018 TA 2019 Muutos-% ed. v. TS 2020 Muutos-% ed. v. TS 2021 Muutos-% ed. v. Toimintamenot (ulk.) Henkilöstömenot , , ,5 Palvelujen ostot , , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,4 Avustukset , , ,7 Muut toimintamenot , , , , , ,6 Taulukko 2 Ulkoisten toimintamenojen kehitys menolajeittain Palvelujen organisoinnissa tapahtuneiden muutosten johdosta henkilöstökulut muodostavat alle puolet kunnan toimintamenoista. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Vuonna 2019 sopimuskorotusten vaikutus on keskimäärin 2,16 %. Talousarviossa on varauduttu 3,3 %:n palkkasumman nousuun, koska vaikka maksettaviin lomarahoihin kohdistuu edelleen 30 %:n leikkaus v. 2019, näkyy leikkauksen poistuminen kunnan kirjanpidossa jo vuonna 2019 lomapalkkavelan kasvamisena. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut laskevat edelleen. Henkilöstökulut laskevat 22,4 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Taloussuunnitteluvuodelle 2020 henkilöstömenot kasvavat 1,6 prosenttia ja vuodelle 2021 kasvu on 1,4 prosenttia. 4 % 1 % 7 % Henkilöstömenot 41 % 48 % Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Kuvio 9 Eri toimintamenolajien jakautuminen talousarviossa 2019 Palvelujen ostot muodostavat noin 40 % kunnan toimintamenoista. Merkittävä osa palvelujen ostoista on erikoissairaanhoidon palvelujen ostoja, joiden arvioimisen tekee pienessä kunnassa vaikeaksi palvelutarpeisiin liittyvä satunnaisvaihtelu. Palvelujen ostot kasvavat 10,2 prosenttia verrattuna vuoteen Vuonna 2020 palvelujen 21

26 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA ostojen ennustetaan hieman vähenevän. Vähennystä vuoteen 2019 verrattuna on 0,9 prosentti. Vuonna 2021 palvelujen ostot kääntyvät taas kasvuun ollen 1,9 prosenttia suuremmat kuin vuonna Loput toimintamenoista koostuvat pääosin aine-, tarvike- ja tavaraostoista, avustuksista ja vuokramenoista. Aine-, tarvike- ja tavarakustannusten odotetaan suunnittelukaudella olevan noin 1,8 milj. euroa/vuosi. Avustusmenojen kehitykseen vaikuttaa paitsi lakisääteisiin tukiin tehtävät indeksitarkistukset, myös avustusten hakijoiden määrän vaihtelu. Talousarviovuonna 2019 avustukset laskevat noin 18,1 prosenttia johtuen lomatoimen siirtymisestä Ylitornion kunnan hoidettavaksi. Suunnitteluvuosille avustusmenojen arvioidaan lievästi kasvavan. Muissa toimintamenoissa ei tapahdu suunnittelukaudella olennaisia muutoksia. Investointimenot Suunnittelukauden investointimenot ovat korkeimmillaan talousarviovuonna Talousarviovuodelle on budjetoitu yhteensä euroa investointimäärärahoja. Investointimäärärahat laskevat vuoteen 2018 verrattuna 7,9 prosenttia. Investointien rahoitusosuudet laskevat merkittävästi. Niihin on budjetoitu euroa. Maanmyyntituloja on arvioitu kertyvän euroa. Vuoden 2019 nettoinvestoinnit ovat euroa, joka on 20,9 prosenttia suurempi kuin vuonna Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestoinnit vuonna 2020 ovat euroa ja vuonna euroa. Euromääräisesti merkittävimmät tulevien vuosien investoinnit kohdistuvat terveyskeskukseen. Suunnittelukauden investointeja esitetään yksityiskohtaisemmin talousarvion ja -suunnitelman investointiosassa. Toiminnan ja investointien rahoitus suunnittelukaudella Toimintatulot Kunnan ulkoiset toimintatulot vuonna 2019 ovat yhteensä 3,60 milj. euroa. Tästä myyntituloja on 0,55 milj. euroa ja maksutuloja 1,81 milj. euroa. Tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 0,54 milj. euroa. Muita toimintatuloja arvioidaan kertyvän 0,70 milj. euroa. TP 2017 TA 2018 TA 2019 Muutos-% ed. v. TS 2020 Muutos-% ed. v. TS 2021 Muutos-% ed. v. Toimintatulot (ulk.) Myyntitulot , , ,1 Maksutulot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,8 Muut toimintatulot , , , , , ,1 Taulukko 3 Ulkoisten toimintatulojen kehitys tulolajeittain Aikaisemmin myyntituloista noin 80 prosenttia muodostui Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) maksamasta lomituskorvauksesta. Vuodesta 2018 myyntitulot laskevat 86,0 % ollen 0,55 milj. euroa. Myyntituloja kertyy muun muassa kaukolämmön myynnistä. Palvelujen myyntihinnoissa on tärkeää huomioida tuotantokustannusten nousu. Myyntitulot nousevat 3,4 % vuodesta 2019 vuoteen Vuodelle 2021 myyntitulojen arvioidaan kasvavan 0,1 %. Myös maksutulot laskevat lomatoimen siirtymisen johdosta. Talousarviovuodelle 2019 maksutuottojen ennakoidaan olevan 1,81 milj. euroa eli ne laskevat 13,6 % verrattuna vuoteen Maksutuloista merkittävä osa kertyy perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen asiakasmaksuista. Indeksiin sidottuihin sosiaali- ja terveyspalve- 22

27 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA lujen maksuihin ei tehdä tarkistuksia joka vuosi, minkä seurauksena maksutulojen kehitys ei vastaa menojen kehitystä. Suunnitteluvuosina maksutulot pysyvät lähes v tasolla. Tukien ja avustusten arvioidaan nousevan 10,7 % vuodesta Tukien ja avustusten arvioitu kasvu vuodelle 2019 selittyy pakolaisista aiheutuneista kustannuksista, jotka valtio korvaa kunnalle. Tukien ja avustusten kehitys on riippuvainen muun muassa käyttötalouden hankkeiden ja niihin haettavan ulkopuolisen rahoituksen toteutumisesta. Vuosina tukien ja avustusten arvioidaan laskevan vuosittain. Muista toimintatuloista valtaosa kertyy asuin- ja liikehuoneistojen vuokrauksesta. Muiden toimintatulojen arvioidaan kasvavan 0,70 milj. euroon. Kasvua on 21,4 %. Kasvu selittyy vanhainkodin muuttamisella tehostetuksi palveluasumiseksi, jolloin laitosmaksut muuttuvat vuokriksi. Muut toimintatulot säilyvät vuoden 2019 tasolla. 20 % 15 % Myyntitulot 15 % Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot 50 % Kuvio 10 Eri toimintatulolajien jakautuminen talousarviossa 2019 Toimintakate Vuoden 2019 talousarvion mukainen toimintakate eli toimintatulojen ja -menojen erotus on euroa. Tämä tarkoittaa, että toimintamenoista saadaan katetuksi toimintatuloilla 14,2 prosenttia. Näin ollen verotuloista ja valtionosuuksista koostuvalla verorahoituksella jää katettavaksi 85,8 prosenttia. Vuonna 2014 toimintakate heikkeni edellisvuoteen verrattuna 1,2 prosenttia. Toimintakatteen heikkeneminen jatkui vuonna 2015 ollen 1,4 prosenttia heikompi kuin edellisenä vuonna. Toimintakate parani merkittävästi vuonna 2016 ollen 4,3 prosenttia vuotta 2015 parempi. Vuonna 2017 toimintakate heikkeni 1,1 prosenttia. Vuoden 2018 talousarvion mukainen toimintakate on 2,6 prosenttia vuoden 2017 tilinpäätöstä heikompi. Vuosi 2018 on kuitenkin toteutumassa ennakoitua paremmin. Vuonna 2019 toimintakatteen odotetaan heikentyvän 3,3 prosenttia vuoden 2018 talousarvioon nähden. Toimintakatteen heikkeneminen jatkuu edelleen vuosina Vuonna 2020 toimintakate heikkenee 0,7 prosenttia ja vuonna ,9 prosenttia. Toimintakatteen ilmaiseman maksurahoituksen jatkuva heikkeneminen lisää painetta verorahoituksen kasvulle 23

28 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Milj. 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-25,0-30,0-35,0-21,2-20,3-20,5-21,1-21,8-21,9-22,3 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kuvio 11 Toimintakatteen kehitys vuodesta 2015 vuoteen 2021, milj. euroa Verorahoitus Tervolan kunnan kunnallisveroprosentti on ollut vuodesta 2008 alkaen 19,50. Myös talousarviovuodelle 2019 on vahvistettu sama kunnallisveroprosentti (KV / 86 ). Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan kuntien keskimääräinen painotettu veroprosentti vuonna 2019 tulee olemaan 19,88, kun se vuonna 2018 oli 19,84. Lapin kuntien keskimääräinen veroprosentti on vuonna ,94 (vuonna ,94). Talousarviovuodelle 2019 vahvistetut kiinteistöveroprosentit ovat samat kuin vuonna VERO % Kunnan tulovero 19,50 Kiinteistövero: Yleinen kiinteistövero 0,95 Vakituinen asuinrakennus 0,50 Muu asuinrakennus 1,00 Voimalaitos 3,10 Yleishyödylliset yhteisöt 0,25 Taulukko 4 Kunnan veroprosentit vuonna 2019 Vuosien verotuloarviot on laskettu kunnanvaltuuston vahvistamilla veroprosenteilla. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2019 yhteensä euroa. Tästä kunnallisveron tuotoksi on arvioitu euroa, osuudeksi yhteisöveron tuotosta euroa ja kiinteistöverotuotoksi euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän kaikkiaan 1,1 prosenttia vuodelle 2018 budjetoitua enemmän. Kunnallisverotulojen arvioidaan lähivuosina kehittyvän maltillisesti virinneestä talouskasvusta ja parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta, koska väkimäärän vähentyminen pienentää kunnan tuloveropohjaa. Osuus yhteisöveron tuotosta on laskettu vuoden 2018 jako-osuudella. Vuosien 2018 ja 2019 jako-osuuksiin vaikuttaa Kahon 3 Oy:lle verovuodelta 2016 maksuunpantu poikkeuksellisen suuri yhteisövero. Yhteisöveron jako-osuuksiin Kahon 3 Oy:lle maksuunpannut yhteisöverot vaikuttivat ensimmäisen kerran verovuonna 2018, koska verovuoden 2018 jakoosuudet perustuvat yritystoimintaerien osalta verovuosien 2015 ja 2016 maksuunpanotietoihin. Poikkeuksellisen suuri yhteisöveron maksuunpano hyödyttää jako-osuuksien laskennassa sitä kuntaa, jossa yksitoimipaikkaisen 24

29 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA yhteisön toimipaikka sijaitsee, tämän vuoksi muiden kuntien jako-osuus tulee laskemaan verovuosina 2018 ja 2019 noin viisi prosenttia suhteessa siihen, mitä se olisi muutoin ollut. TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Taulukko 5 Kunnan verotulot Vuoden 2021 verotuloarvioissa ei ole huomioitu sote- ja maakuntauudistusta. Vuonna 2021 kuntien tuloveroprosentteja laskettaisiin tämän hetken arvion mukaan 11,58 %-yksikköä. Tämä merkitsisi Tervolassa kunnallisverotulon laskua noin 3,8 milj. euroon. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ollaan laskemassa. Tervolan osalta tämä merkitsisi yhteisöveron vähenemisestä n. 150 tuhannella eurolla. 12,00 10,00 8,00 Milj. 6,00 4,00 2,00 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero Valtionosuudet 0,00 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kuvio 12 Verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien kehitys vuosina , milj. euroa Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulivat voimaan Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 valtionosuusuudistuksen johdosta Tervolan kunnan valtionosuuksien menetys on 50 euroa/asukas, vuonna euroa/asukas ja vuonna euroa/asukas. Tervolan osalta siirtymätasaus on päättynyt vuonna 2017, jonka jälkeen valtionosuusuudistuksen aiheuttama menetys kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen otetaan huomioon täysimääräisesti eli vähennys on 233 euroa/asukas vuoden 2014 tasoon verrattuna. Valtionosuudet laskevat vuonna 2019 noin 0,34 milj. euroa vuodesta Laskuun vaikuttaa mm. kiky-sopimuksen laskennallisiin hyötyihin perustuva lisäleikkaus. Talousarviovuodelle 2019 on budjetoitu käyttötalouden valtionosuuksia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on noin 10,06 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus noin -0,10 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuus sisältää verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta 2,24 milj. euroa. Vuodelle 2020 valtionosuuksia on arvioitu kertyvän euroa ja vuodelle euroa. Vuonna 2020 määräaikaisen indeksikorotuksen jäädytyksen pitäisi poistua. Valtionosuuksissa on myös arvioitu vieraskielisten mahdollinen vaikutus kunnan valtionosuuteen. 25

30 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Vuoden 2021 valtionosuusarviossa ei ole huomioitu sote- ja maakuntauudistusta. Toteutuessaan uudistus merkitsee valtionosuuksien huomattavaa vähenemistä. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan Tervolan kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2021 olisi noin 3,2 milj. euroa, mikä tarkoittaa 7,1 miljoonan euron laskua vuoden 2018 valtionosuuteen verrattuna. Kaiken kaikkiaan maksurahoituksen heikkenemisen uhka sekä valtionosuuksien väheneminen edellyttävät palvelurakenteiden ja toimintojen kriittistä tarkastelua ja tuottavuuden parantamista. Talouden tasapainon säilyttäminen edellyttää myös entistä tiiviimpää yhteistyötä kunnan eri hallinnonaloilta, toimielimiltä, luottamushenkilöiltä ja henkilöstöltä. Kunnan tulorahoituksen osalta tulee tarkastella sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosentteja. Rahoitustulot ja -menot Talousarviovuodelle 2019 on budjetoitu yhteensä euroa rahoitustuloja, joista euroa arvioidaan kertyvän antolainojen ja muun rahoitustoiminnan koroista ja muun euron osan pääosin Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeiden omistuksen perusteella saatavasta tulosta. Rahoitusmenoja on budjetoitu yhteensä euroa, joista euroa on pääosin nykyisten ja budjetoitujen lainojen korkomenoja ja euroa muita rahoitusmenoja, joista suurimpana osakkuussähkön menot. Rahoitustulojen ja -menojen nettosumman arvioidaan kasvavan suunnittelukauden alun 0,4 miljoonasta eurosta suunnittelukauden lopun 0,5 milj. euroon. Määräaikaiset lainajärjestelyt Tenergia Oy:n ja Tervolan Vesi Oy:n kanssa päättyvät vuonna Lainakanta ja rahavarat Mittavista investointien rahoitustarpeista johtuen kunnan lainamäärä kasvoi 2000-luvun alkupuolella lyhyessä ajassa huomattavasti. Tämän jälkeen lainamäärän kasvu on ollut hyvin maltillista ja viime vuosina lainamäärä on kääntynyt laskuun. Vuosina investoinnit toteutettiin tulorahoituksella eikä uusia lainoja tarvinnut nostaa. Talousarvion laadintavuonna lainoja on lyhennetty suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 on nostettu korkotukilainaa 0,9 milj. euroa tehostetun asumisyksikön rakentamista varten. Vuosina ei ole nostettu uutta lainaa. Vuonna 2018 on varauduttu nostamaan korkotukilainaa Kotikulleron peruskorjaukseen. Suunnittelukauden alussa lainakanta on 3,0 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin 981 euroa asukasta kohden. 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Lainakanta Rahavarat 2,0 1,0 0,0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 ENN. TA 2019 TS 2020 TS Kuvio 13 Lainakannan ja rahavarojen kehitys vuosina , milj. euroa 26

31 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Suunnittelukaudella ei esitetä uusia lainoja nostettavaksi. Lainojen lyhennyksiin on varattu talousarviovuodelle 2019 n. 0,14 milj. euroa. Vuonna 2020 lainojen lyhennyksiin varataan 53 tuhatta euroa ja vuodelle tuhatta euroa. Taloussuunnitelman mukaan lainakanta on suunnittelukauden lopussa 2,8 milj. euroa eli n. 916 asukasta kohden. Vuosikatteen heikentyessä suunnittelukaudella varsinaiseen toimintaan ja investointeihin on käytettävä kertyneitä rahavaroja tai nostettava lainaa. Tilinpäätöksessä 2017 rahavarojen määrä oli 7,86 milj. euroa. Vuoden 2018 päättyessä rahavarojen arvioidaan olevan noin 8,8 milj. euroa. Taloussuunnittelukaudella rahavarojen arvioidaan laskevan 6,0 milj. euroon. Taloussuunnitelmassa ja rahavarojen kehityksen arvioinnissa ei ole huomioitu mahdollisia uusia antolainoja tytäryhtiöille. Tervolan kunnan taloudellinen tilanne eräiden taloudellisten kriteerien mukaan Taulukossa 6 tarkastellaan kuntakonsernin taloudellista tilannetta käyttäen raja-arvoja, jotka on määritelty kuntalain erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä koskevassa pykälässä. Aiemmin tarkastelu koski vain kuntia, mutta nyt tarkastelu on laajennettu koskemaan kuntakonserneja. Tarkasteluun on otettu vain päättyneitä tilikausia, koska talousarviota ei laadita konsernitasolla. Talouden tunnusluvut Raja-arvo Konsernin vuosikate e/asukas negatiivinen Tulovero-% väh. ka + 1 %-yks. 19,50 19,50 19,50 Konsernin lainakanta e/asukas väh. ka + 50 % Konsernin suht.velkaantuminen väh. 50 % 39,7 37,2 36,8 Taulukko 6 Taloudellisten kriteerien mukaisten tunnuslukujen arvot vuosina Kunnan tulkitaan olevan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa, mikäli kunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien tai mikäli kertynyt alijäämä/asukas on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500. Lisäksi arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli yllä olevan taulukon mukaiset raja-arvot ovat täyttyneet kahtena vuonna peräkkäin. Vuonna 2017 kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti oli 19,90 (v ,86) ja kuntakonsernien keskimääräinen lainakanta euroa/asukas. Tervolan kunnassa yksikään raja-arvoista ei täyty. 27

32 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 4 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma koostuu taulukko-osiosta ja tekstiosiosta. Taulukko-osiossa esitetään virkojen ja toimien lukumäärä, osa-aikaisuus sekä arviot työllistettävien lukumääristä ja sijaistarpeesta. Tuleville vuosille suunnitellut muutokset esitetään suhteessa talousarvion laadintavuoteen. Vertailutietona esitetään lisäksi tieto viimeksi päättyneeltä vuodelta. Henkilöstösuunnitelman tekstiosiossa esitetään kunnan henkilöstöjohtamiseen liittyvät tavoitteet ja periaatteet sekä perustellaan henkilöstömäärän kehitystä ja arvioidaan henkilöstömenojen kehitystä suunnittelukaudella. Henkilöstöä koskevia strategisia päämääriä ja tavoitteita on käsitelty kuntastrategiaosassa sekä kunnan toiminnan kehittämistavoitteiden yhteydessä. Henkilöstöä koskevat periaatteet Tervolan kunnan palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti vakinaisia ja kokoaikaisia. Määräaikaisuutta voidaan käyttää työntekijän omasta pyynnöstä ja silloin, kun tehtävän sijaisuus, avoinna olevaan virkaan tai toimeen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu vastaava syy sitä vaatii. Muu vastaava syy voi olla esimerkiksi työharjoittelun tai määrätyn työkokonaisuuden suorittaminen. Vuosiloman sijaisia ei pääsääntöisesti palkata. Osa-aikaisuutta voidaan käyttää työntekijän hakeutuessa omasta aloitteestaan kokoaikaisesta työstä osaaikatyöhön sekä tämän seurauksena vapautuneen palvelussuhteen osan täyttämisessä. Osa-aikaisuutta voidaan käyttää myös, mikäli tuotannolliset ja taloudelliset syytä sitä edellyttävät tai mikäli työn määrä ei ole tehtävän luonteen vuoksi riittävä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Periaatteet työttömyysuhanalaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi sisällytetään yhdenvertaisuus- ja koulutussuunnitelmiin. Yli 6 kk kestävät palvelussuhteet julistetaan pääsääntöisesti julkisesti haettaviksi hallintosäännön määräyksen mukaisesti. Työpaikkojen täytössä otetaan huomioon kunnan henkilöstön uralla etenemisen mahdollisuus. Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien haettavaksi julistamisesta ja täyttämisestä on aina sovittava kunnanjohtajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Henkilöstömäärän kehitys Kunnan henkilöstömäärä oli 358 (v. 2016: 366), josta viran ja toimensijaisia 43 henkilöä. Henkilöstömäärän on laskettu mukaan kaikki vuoden viimeisenä päivänä kunnan palveluksessa työskennelleet henkilöt palvelussuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Henkilöstösuunnitelmassa esitetty henkilöstön määrä ei ole aivan yhteneväinen tilinpäätöksen lukujen kanssa, koska henkilöstösuunnitelmaan eivät sisälly kaikki sijaiset ja määräaikaiset. Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2017 päättyessä oli 278 henkilöä (78 %). Työllistettyjä oli 9, määräaikaisia 28 ja sijaisia 43 henkeä. Erilaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa oli siten yhteensä 80 henkeä (22 %) tilanteessa Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on pysytellyt samalla tasolla viime vuosina. Määräaikaisuutta käytetään jatkossakin vain perustellusta syystä tai työntekijän omasta pyynnöstä. Määräaikaisista työ-/ ja virkasuhteista on käyty neuvottelut vuoden 2015 loppupuolella ammattijärjestöjen kanssa. Neuvottelujen tuloksena on kunnanhallitus esittänyt hallintokunnille, että ne harkitsisivat varahenkilöjärjestelmän käyttöönoton laajentamista tehtävissä, joissa tarvitaan paljon lyhytaikaisia sijaisia. Lisäksi hallintokunnille esitettiin, että toistaiseksi voimassa olevia virka- ja työsuhteita täytettäessä otettaisiin mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän huomioon hakijan työkokemus Tervolan kunnan määräaikaisissa palvelussuhteissa. 28

33 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Tervolan kunta solmi terveyspalvelujen osittaisulkoistusta koskevan hankintasopimuksen Suomen Terveystalo Oyj:n kanssa lukien. Sopimus on voimassa saakka. Hankintasopimuksen piiriin kuuluu perusterveydenhuollon vastaanotto, suun terveydenhuolto, terveysneuvonta, välinehuolto, kuntoutus, röntgen, perheneuvola ja palveluntuottajan käyttämät laboratoriopalvelut sekä työterveyshuolto. Palvelut vastaavat pitkälti maakuntavalmistelussa sote-keskuksille kaavailtuja palveluja. Osittaisulkoistus koski 23 virkaa tai toimea. Tervolan kunta irtisanoi kunnan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen välisen toimeksiantosopimuksen siten, että se päättyy vuoden 2018 lopussa. Irtisanomisen taustalla on lomitushallintoon kohdistuva kokonaisuudistus, määrärahojen vähentyminen sekä lomituspalvelujen kysynnän voimakas väheneminen. Tervolan kunnan palveluksessa oleva lomituspalveluhenkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella Ylitornion kunnan palvelukseen Sijaisia talousarviovuonna arvioidaan tarvittavan lähinnä sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Suunnitelman tekohetkellä täyttämättömiä virkoja on kaksi sivistysosastolla (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja). Teknisellä osastolla tukipalveluissa on arvioitu tarvittavan muutamia sijaisia lähinnä tukipalveluissa. Suunnittelukaudella vakinaisen henkilöstön määrä vähenee, mikäli kunnan palvelurakenteessa tapahtuu muutoksia, jotka mahdollistavat henkilöstömäärän pienenemisen. Tällainen muutos on mahdollinen maakuntauudistus. Mahdollisesta maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset eivät sisälly henkilöstösuunnitelman taulukkoosaan. Hallinto-osastolle esitetään suunnittelijan toimea, joka olisi jaettu yleisjohdon ja henkilöstön tulosalueiden kesken. Suunnittelijan tehtäviin kuuluisivat hallinto-osaston valmistelu- ja kehittämistehtäviä. Hallinto-osastolle esitetään lisäksi viestintäkoordinaattorin toimea, jonka palkkauskustannuksiin Riverbank Oy osallistuisi 50 prosentilla. Viestintäkoordinaattori mm. kehittäisi kunnan viestintää. Peruskoulutuksen tulosalueella lehtorin virka lakkautetaan ja esitetään päätoimisen tuntiopettajan viran perustamisesta. Kirjaston tulosalueella järjestelyapulaisen 60 % toimi muutetaan kirjastoavustajan 100 % toimeksi. Sosiaalipalveluiden tulosalueelle esitetään kahta uutta toimea, vanhuspalveluiden ohjaajaa ja kodinhoitajaa. Vuodelle 2020 sivistyslautakunta esittää lastentarhanopettajan toimea. Talousarviovuoden lopussa henkilöstön määrän työllistetyt mukaan lukien arvioidaan olevan 232 henkeä. Henkilöstömenojen kehitys Henkilöstömenot olivat vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan 14,48 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa henkilöstömenoihin on varattu 15,35 milj. euroa. Ennusteen mukaan henkilöstökulut tulevat toteutumaan talousarviossa esitettyä pienempinä. Vuonna 2019 henkilöstökulujen on arvioitu olevan 12,1 milj. euroa. Henkilöstömenojen vähenemisen taustalla ovat etenkin lomituspalvelun siirtyminen Ylitorniolle ja terveyspalvelujen osittaisulkoistus. Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuksissa sovittujen palkankorotusten kustannusvaikutukset ovat yhteensä keskimäärin 3,46 % (1,3 % v ja 2,16 % v. 2019). Sopimuskaudelle kohdistuu lisäksi paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän toimeenpano. Kertaerä on 9,2 % varsinaisesta palkasta. Kertaerän kustannusvaikutus kohdistuu vuoteen Vuonna 2018 tehtiin valtuustoaloite, jossa esitettiin henkilökunnan palkitsemista hyvästä tuloksesta tulospalkkauksen muodossa. Aloitteen johdosta kunnanhallitus on asettanut tulospalkkausta selvittävän työryhmän, jonka toimikausi kestää asti. Työmarkkinakeskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukainen määräaikainen lomarahan 30 % leikkaus on voimassa vielä lomankertymisvuoden ajan. 29

34 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2017 TA KUNNANHALLITUS YLEISJOHTO 24 Kunnanjohtaja 1 1 Hallintojohtaja 1 1 Hallintosihteeri 1 1 Palvelusihteeri 1 1 Suunnittelija (m.a) 0,5-0,5 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 2 2 Atk-tukihenkilö 2 2 Yksilövalmentaja 1 1 Työvalmentaja 1 Viestintäkoordinaattori (m.a) 1-1 Pakolaistyö (m.a.) ¹) sosiaaliohjaaja 1 1 omakielinen avustaja (25 %) 1 1 HENKILÖSTÖ Palkkasihteeri 2 2 Henkilöstökoordinaattori (m.a.) Suunnittelija (m.a) 0,5-0,5 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Messusihteeri ostopalveluna 1 1 Työllistetyt (m.a.) 9 6 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ MAASEUTULAUTAKUNTA MAASEUTUELINKEINOT Maaseutupäällikkö 1 1 Maaseutusihteeri 1 1 Maataloussihteeri 1 1 Maaseutuasiamies 1 1 Toimistosihteeri 2 2 Lomasihteeri ²) Johtava maatalouslomittaja ²) LOMATOIMINTA Maatalouslomittaja ²) Maatalouslomittaja (91,5 %) ²) Maatalouslomittaja (50 %) ²) Maatalouslomittaja (m.a.) HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ

35 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2017 TA TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN JOHTO Tekninen johtaja 1 1 Rakennusinsinööri 1 Hallintosihteeri 1 1 Toimistosihteeri 1 1 KIINTEISTÖT Kiinteistönhoitaja Kirvesmies 2 2 YLEISET ALUEET Mittamies (50 %) 1 1 Liikuntapaikkojen hoitaja 1 1 Aputyöntekijä (50 %) 1 1 Työllistetyt (m.a.) 2 2 TUKIPALVELUKESKUS Ravitsemispäällikkö 1 1 Ravitsemistyöntekijä 6 8 Ravitsemistyöntekijä (50 %) 2 2 Ravitsemistyöntekijä (m.a.) 1 Ravitsemistyöntekijä (88 %) 1 1 Keittolanhoitaja 1 1 Siivooja 8 8 Siivooja (73 %) 1 Siivooja (52 %) 1 1 Laitosapulainen 4 3 Laitosapulainen (50 %) 1 1 Laitosapulainen (m.a. 50 %) 1 1 Työllistetyt (m.a.) - - HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ

36 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2017 TA SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN JOHTO Sivistysjohtaja 1 1 Hallintosihteeri (50 % Kivalo-opistolle) 1 1 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatusjohtaja 1 1 Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja 7 7 Päiväkotiapulainen (50 % tukipalv.keskukselle) 1 1 Perhepäivähoitaja 3 3 Perhepäivähoitaja (m.a.) 6 3 Varhaiskasvatuksen avustaja (m.a.) 1 1 PERUSKOULUTUS Rehtori 0,5 0,5 Koulusihteeri 0,5 0,5 Luokanopettaja Erityisopettaja 2 2 Erityisluokanopettaja 1 1 Lehtori Esiopettaja (osa-aik.) 1 1 Päätoiminen tuntiopettaja Päätoiminen tuntiopettaja (m.a.) 2 1 Sivutoiminen tuntiopettaja (m.a.) 1 Koulunkäynninohjaaja (77,4-100 %) 7 7 Koulunkäynninohjaaja (46, ) (ma) 1 3 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Lukio Rehtori 0,5 0,5 Koulusihteeri 0,5 0,5 Lehtori 3 3 KIRJASTO Kirjastotoimenjohtaja 1 1 Kirjastovirkailija 2 2 Järjestelyapulainen (60 %) Kirjastoavustaja (100 %) 1 Laitoskirjaston hoitaja (sivutoimi) (m.a.) VAPAA-AIKA Vapaa-aikaohjaaja 1 1 Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ

37 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2017 TA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTO Sosiaalijohtaja 1 1 Hallintosihteeri 2 2 ³) Palvelusihteeri 2 2 ⁴) -1 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö Sosiaalityöntekijä 2 2 Perhetyöntekijä 1 1 Vanhuspalvelut Vanhustenhuollon johtaja 1 1 Vanhuspalveluiden ohjaaja Sairaanhoitaja 1 1 Kodinhoitaja Perushoitaja Askarteluohjaaja 1 1 Toimintaterapeutti 1 Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon johtaja 1 1 ⁵) Ohjaaja 1 1 Kehitysvammaohjaaja 1 1 Hoitaja 8 8 Hoitoapulainen 1 1 TERVEYDENHUOLTO Terveyskeskuslääkäri 3 3 ⁶) -2 Terveyskeskushammaslääkäri 3 3 ⁷) -3 Avoterveydenhuollon osastonhoitaja 1 1 ⁷) -1 Terveydenhoitaja 5 5 ⁷) -5 Fysioterapeutti 1 1 ⁷) -1 Röntgenhoitaja 1 1 ⁷) -1 Vuodeosaston osastonhoitaja 1 1 Sairaanhoitaja ⁸) -3 Perushoitaja 9 9 Hammashoitaja Suuhygienisti Terveyskeskusavustaja Välinehuoltaja Mielenterveyshoitaja 2 1 Työllistetyt (m.a.) HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ YHTEENSÄ

38 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA HUOMIOITA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAAN: 1) Sosiaaliohjaaja 12 kk ja omakielinen avustaja 3 kk. 2) Siirtyy Ylitornion kunnan palvelukseen lukien. 3) Sivistystoimen tehtävien osuus 1 hallintosihteerin työstä n %, edunvalvontatyö n. 30 % 4) Yksi palvelusihteeri siirtynyt Terveystalon palvelukseen osaulkoistuksen myötä 5) Kehitysvammahuollon esimiehen virka on muutettu kehitysvammahuollon johtajan viraksi. 6) 1 tk-lääkäri on kunnan johtava lääkäri, 2 lääkärin virkaa siirtynyt Terveystalolle osaulkoistuksen myötä 7) Siirtynyt Terveystalon palvelukseen osaulkoistuksen myötä. 8) 2 psyksh ja 1 vastaanoton sh siirtyneet Terveystalon palvelukseen osaulkoistuksen myötä Arvio sijaisten tarpeesta (lkm) Viran- tai toimensijaiset Kunnanhallitus 2 1 Maaseutulautakunta 1 0 Tekninen lautakunta 3 3 Sivistyslautakunta 8 5 Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteensä HENKILÖSTÖ TÄYTTÄMÄTTÄ OLEVAT VIRAT 2018: Lkm SIVISTYSLAUTAKUNTA ⁹) 2 HUOMIOITA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAAN: 9) 1erityisluokanopettaja, 1 erityisopettaja 34

39 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnan toiminnan kehittämistavoitteet Kuntalain mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 110 :ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Tervolan kuntastrategian kokouksessaan vuosille Myönteisiä mahdollisuuksia - Tervolan kuntastrategia asiakirjasta: Missio Tervolan kunta huolehtii kuntalaistensa hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimaisuudesta. Visio Elinvoimainen Tervola on vastuullinen kestävän kehityksen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjä. Tervolan kunnan toimintaa ohjaavat arvot ovat: Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Noudatamme investoinneissa ja hankinnoissa kestävän kehityksen periaatteita. Edistämme kuntalaistemme hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Biotalous on meille tärkeä. Olemme vastuullinen työnantaja ja kumppani. Asukaslähtöisyys: Edistämme demokratiaa ja vuorovaikutteisuutta. Huomioimme kunnan asukkaiden eri elämänvaiheiden tarpeet ja palvelut. Kehitämme asuinympäristön viihtyvyyttä. Idearikkaus ja innovaatiokyky: Hyödynnämme Tervolan kehittämisessä uutta teknologiaa. Olemme mukana Tervolan tavoitteita tukevissa hankkeissa. Kumppanuudet ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa ovat meille tärkeitä uudistumisen ja kehittymisen väyliä. Yrittäjähenkisyys: Kehitämme yritysten toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä. Edistämme monipuolisen elinkeinorakenteen ja elinvoimaisuuden toteutumista. Olemme aktiivisia markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Strategiset päämäärät ja tavoitteet 1. Panostamme kuntalaisten ja henkilöstön hyvinvointiin kehittämällä Tervolan palveluja ja kumppanuuksia. Tavoite: Tervolassa on toimivat palvelut ja kuntalaiset kaikissa eri elämäntilanteissa ovat tyytyväisiä. Mittarit: Asukastyytyväisyys ja viihtyvyys 35

40 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Toteutamme palvelujen kehittämisen idearikkaalla, innovatiivisella, uudistuvalla ja muutosvalmiilla suunnittelulla, hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä. Solmimme kumppanuuksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyödynnämme palvelutuotannossamme uutta teknologiaa sekä digitalisaatiomahdollisuuksia. Edistämme kumppanuuksia kolmannen sektorin toimijoiden kanssa monipuolistaaksemme palvelutarjontaamme. Tuemme henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja edistämme työhyvinvointia, sillä hyvinvoiva, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö on toimintamme keskeisin voimavara. Kehitämme hyvän johtamisen ja esimiestyön edellytyksiä. 2. Panostamme kestävään kehitykseen kunnan hankinnoissa ja investoinneissa muun muassa edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Tavoite: Tervolan kunta lisää lähiruuan sekä uusiutuvan energian käyttöä. Mittarit: Lähiruuan osuus ruokahankinnoista ja uusiutuvan energian osuus Sitoudumme noudattamaan ja edistämään biotalouden periaatteita. Tutkimme yhdessä eri asiantuntijaorganisaatioiden kanssa mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa kunnan eri toiminnoissa. Panostamme ekologiseen ajatteluun ja toimintamalleihin. Teemme investoinneissamme kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Huomioimme kunnan hankinnoissa ja investoinneissa strategiset tavoitteet, yritysvaikutukset ja Tervolan elinkeinojen kehittämisen. Ulotamme tämän periaatteen koskemaan mahdollisuuksien mukaan toimeksiantoja, palvelusopimuksia ja muita kumppanuuksia. 3. Lisäämme Tervolan houkuttelevuutta ja vetovoimaisuutta. Tavoite: Lapsi- ja perhemyönteisen Tervolan asukasluku kasvaa ja elinvoima lisääntyy. Mittarit: Asukasluku, poismuuttaneet ja Tervolaan muuttaneet (nettomuutto) ja syntyneiden lasten määrä Panostamme suunnitelmallisesti maankäyttöön tarjotaksemme kysyntää vastaavia laadukkaita asuinpaikkoja ja tontteja. Edistämme etätyömahdollisuuksia ja tuemme palvelutarjonnan lisäämistä valokuituverkossamme. Panostamme ympäristön viihtyvyyteen ja siisteyteen suunnitelmallisesti siten, että asuminen Tervolassa on viihtyisää ja turvallista. Maaseutukylät ja kuntakeskus luovat asukkaillemme hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Koulujemme pienet ryhmäkoot takaavat turvallisen oppimisympäristön. Tervola tarjoaa kuntalaisille hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, joiden käytettävyydestä viestimme aktiivisesti. Luomme kuntalaisille vaikuttamismahdollisuuksia kyselyillä ja tapaamisilla ja tuemme kuntalaisten, vapaa-ajan asujien osallisuutta sekä järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Tuemme vanhus- ja vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston osallisuutta kunnallisessa päätöksenteossa. 4. Toimimme niin, että elinkeinorakenteemme monipuolistuu ja yritystemme ja työpaikkojemme nettomäärä kasvaa. Tavoite: Tervola on elinvoimainen ja toimelias. Mittarit: Yritysten ja työpaikkojen määrä, työllisyysaste, kunnan osuus työmarkkinatuesta, yritysten määrän nettolisäys, kunnan yritystuen hakijamäärä, maksetut yritystuet, yrityshankkeet 36

41 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kehitämme kunnan tarjoamaa yritysneuvontaa. Vastaamme yritysten tontti- ja toimitilatarpeisiin. Edistämme yritysten sijoittumista Tervolaan ja niiden toiminnan edellytyksiä elinkeino-ohjelmassa määritellyillä tavoilla. Päätöksenteossa arvioimme ratkaisun yritysvaikutukset. 5. Kehitämme ja monipuolistamme viestintäämme. Tavoite: Kuntalaiset, kumppanit ja muut tahot saavat tietoa Tervolan kunnan toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Mittarit: Internet-sivujen kävijät, sosiaalisen median julkaisut, kunnallisen tiedotuslehden ilmestymistiheys, tiedotuslehden ilmestyminen jokaisessa tervolalaisessa taloudessa Kehitämme markkinointia ja tiedotamme Tervolan mahdollisuuksista hyödyntäen vahvuuksiamme. Viestintämme on monikanavaista, vuorovaikutteista ja aktiivista. Kehitämme vuorovaikutteisuutta kuntalaisten ja järjestöjen kanssa, vastaamme ja reagoimme vuorovaikutuksessa saatuihin signaaleihin. Teemme kunnan strategiset tavoitteet ymmärrettäviksi ja näkyviksi aktiivisella tiedottamisella kunnan henkilöstön, sidosryhmien ja kuntalaisten parissa. Toiminnan näkökulmat ja suunnittelukauden painopistealueet Strategisen johtamisen työvälineenä käytetään Tervolan kunnassa tasapainotettua mittaristoa (Balanced Scorecard, BSC), jossa toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, voimavarat ja talous sekä uudistuminen ja työkyky. Eri näkökulmien huomioimisella pyritään varmistamaan, ettei jokin toiminnan osa-alueista kärsi toisen kustannuksella, vaan kunnan kehittämisen painopistealueet ovat keskinäisessä tasapainossa. Suunnittelukauden painopistealueet näkökulmittain ovat seuraavat: Vaikuttavuus hyvä palveluiden saatavuus ja riittävyys viihtyisä ja turvallinen ympäristö menestyvät yritykset ja positiivinen työpaikkakehitys myönteinen Tervola-kuva ja identiteetti Lapsi- ja perhemyönteisen Tervolan asukasluku kasvaa ja elinvoima lisääntyy Prosessit ja rakenteet kuntalaisten osallistumista edistävä organisaatio sisäinen yhteistyö palvelutuotannossa ja toimiva organisaatiorakenne monipuolinen yhteistyö eri kumppaneiden kanssa tehokkaat prosessit Voimavarat ja talous oikein mitoitetut resurssit suhteessa toiminnallisiin tavoitteisiin tasapainoinen talous Uudistuminen ja työkyky osaava, itseään kehittävä, työhönsä sitoutunut ja riittävä henkilöstö ammattitaitoisen työvoiman saatavuus hyvä työilmapiiri ja työssä jaksaminen 37

42 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA hyvä johtaminen Kunnanvaltuusto asettaa hallintokunnille vuosittain talousarvion valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä lyhyen tähtäimen toiminnalliset tavoitteet. Nämä tavoitteet esitetään talousarvion käyttötalousosassa. Hallintokunnat vievät tavoitteet edelleen tulosalueille operatiivisen johtamisen tueksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti osana muuta talouden ja toiminnan seurantaa. Myös erillisten toimialakohtaisten ohjelmien ja kehittämishankkeiden tulee olla kunnan strategisista tavoitteista johdettuja. 38

43 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kunnan maapoliittisina tavoitteina on: osayleiskaavassa määritellyn hyvän ja tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan turvaaminen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen ja maakeinottelun estäminen viihtyisän ja virikkeellisen asuinympäristön muodostumisen edistäminen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen Maanhankinta Rakennusmaan hankinnalla tulee turvata hyvä yhdyskuntarakenne ja kohtuuhintainen tonttimaa kunnan kehityksen kannalta merkittävien alueiden hankinta Kunnan tulee pyrkiä hankkimaan omistukseensa rakentamiseen tarvittava raakamaa ennen alueen rakennuskaavoittamista. Raakamaareservinä kunnalla tulee olla maareservi, joka vastaa vähintään viiden vuoden rakentamistarvetta ja sijaitsee siten, että kaikki käyttöönoton edellytykset ovat olemassa. Maanhankinnalla tulee turvata kunnan omia hankkeita varten tarvittavien tonttien ja alueiden käyttöön saaminen (mm. yleiset tontit sekä virkistysalueet). Maanhankintatavat Maata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisella kaupalla. Vaihtoa voidaan käyttää maanhankinnassa, jos hinta on kohtuullinen tai vaihto edistää kohteena olevan alueen suunnitelmien toteuttamista. Lunastusta käytetään raakamaan hankintaan erikseen niin päätettäessä, mikäli kunnan suunnitellun kehityksen kannalta on tärkeää saada määrätty alue kunnalle eikä vapaaehtoiseen kauppaan ole päästy. Asemakaavaalueilla lunastusta käytetään, mikäli kunta tarvitsee aluetta eikä vapaaehtoiseen kauppaan ole päästy. Maan luovuttaminen ja tonttipolitiikka Kunnan maanluovutuksen tavoitteena on kohtuuhintaisten tonttien luovuttaminen rakentamiseen ja kunnan suunnitelmallinen kehittäminen. Kunnan kehittämistavoitteita ovat tonttipolitiikan kannalta muun muassa: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sosiaalisesti toimivien asuntoalueiden muodostaminen olemassa olevien investointien hyödyntäminen asuntorakentamiseen ja työpaikkarakentamiseen osoitettujen tonttien jatkuva ja riittävä tuottaminen. 39

44 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Tonttien luovutusperiaatteet Tontteja luovutetaan kunnanvaltuuston hyväksymien luovutusperiaatteiden ja ehtojen mukaisesti. Tonttien luovutusehdot ja hinnat Luovutustapa Tavoitteena tulee olla tonttien myyminen. Tonttien hinnoittelu ja vuokra Tontit hinnoitellaan käyvän hinnan mukaan. Vuokrattaessa tontteja vuosivuokran suuruus on 5 % tontin myyntihinnasta. Asemakaavan toteuttaminen Mikäli kunnallistekniikan tehokas ja taloudellinen käyttö sitä vaatii, tulee käyttää rakentamiskehotusta tarvittaessa rakentamattomien tonttien toteuttamiseksi. 40

45 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntakonsernin omistajaohjaus ja tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Riverbank Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö tuottaa kunnalle elinkeinopalveluja, osallistuu kehittämishankkeiden suunnitteluun, toimitilojen ja rakennuspaikkojen markkinointiin, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, kuntamarkkinointiin sekä elinkeinostrategian toteuttamiseen. Tavoitteet suunnittelukaudelle : Uusia yrityksiä ja työpaikkoja Tervolaan vuosittain vähintään 10 kpl, sis. mm. toimitila- ja yritystonttimarkkinoinnin Kunnan palvelutuotantoa tukevan yritystoiminnan lisääntyminen Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto v Yrityshautomotoiminnan käynnistäminen suunnittelukaudella Kunnan elinkeino-ohjelman päivittäminen v Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Riverbank Oy toimii tiiviissä yhteistyössä kehittämisjaoston kanssa Riverbank Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm 1 1,5 1,5 1,5 1,5 Tenergia Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö siirtää asiakkaille riittävän laadun omaavaa sähköä kohtuullisilla siirtohinnoilla ja yleisesti hyväksyttävällä toimintavarmuudella. Tavoitteet suunnittelukaudelle : Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Sähkön siirtopalvelun hinnat ovat kilpailukykyiset alueella Sähkön jakeluvarmuus paranee ja sähkökatkosten määrä vähenee Verkon siirtohäviöt pienevät Yhteistyö kunnan, Tervolan Vesi Oy:n, Tervolan Vuokratalot Oy:n ja Tervolan Palveluverkot Oy:n kanssa syvenee vuosittain järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tenergia Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm

46 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Tervolan Palveluverkot Oy Yhtiön tarkoituksena on edistää Tervolan kuntalaisten tietoliikenneyhteyksiä joko itse taikka osittain tai kokonaan omistamiensa yritysten välityksellä ja laajakaistaverkon antamin edellytyksin tukea kestävää kehitystä ja kuntalaisten tasavertaista kohtelua yhtiön toimialueella. Tavoitteet suunnittelukaudelle : Valokuituverkon hyödyntäminen kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi Yhtiön palvelutarjonnan laajentaminen naapurikuntiin Yhteistyö kunnan, Tenergia Oy:n, Tervolan Vesi Oy:n ja Tervolan Vuokratalot Oy:n kanssa syvenee Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on positiivinen vuosittain järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tervolan Palveluverkot Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm 1 0,75 2,5 1 1 Tervolan Vesi Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö toimittaa asiakkailleen terveydelliset ja fysikaaliset laatutavoitteet ja laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja käsittelee vastaanottamansa asiakkaiden jätevedet valvontaviranomaisten toimesta määrättyjen lupaehtojen mukaisesti. Tavoitteet suunnittelukaudelle : Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Yhtiön taksat ja maksut ovat kilpailukykyisiä alueella Rakennetun viemäriverkoston piirissä olevien talouksien liittymisaste on 100 % Suunnittelukaudella strategian valmistumisen jälkeen laaditaan suunnitelma vesijohto- ja viemäriverkoston saneerauksesta aikatauluineen sekä mahdollisesta laajentamisesta Yhteistyö kunnan, Tenergia Oy:n, Tervolan Palveluverkot Oy:n ja Tervolan Vuokratalot Oy:n kanssa syvenee vuosittain järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tervolan Vesi Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm

47 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Tervolan Vuokratalot Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö tarjoaa kuntalaisille ja kuntaan muuttaville riittävän tasokasta asumispalvelua viihtyisässä ympäristössä kohtuulliseen hintaan. Tavoitteet suunnittelukaudelle : Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Yhtiön vuonna 2018 päivitetyn strategian perusteella o jatketaan yhtiön asuntokannan jalostaminen nykyajan vaatimustasoon o nostetaan asuntojen käyttöastetta Yhteistyö kunnan, Tenergia Oy:n, Tervolan Palveluverkot Oy:n ja Tervolan Vesi Oy:n kanssa syvenee vuosittain järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tervolan Vuokratalot Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm 1,

48 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 7 Talousarvion osat ja sitovuus Talousarvion tehtävärakenne Kunnan talousarvion ja -suunnitelman laadinta ja hyväksyminen sekä rakenne perustuvat kuntalain 110 :ään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä kolmen tai useamman vuoden suunnitelmakaudelle taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tervolan kunnassa suunnittelukauden pituus on kolme vuotta. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet ja laadinnassa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvioja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen osalta. Käyttötalous- ja investointiosa edustavat toiminnan ohjauksen näkökulmaa, tuloslaskelma- ja rahoitusosa kokonaistalouden näkökulmaa. Edellä tämän asiakirjan yleisperusteluissa on tarkasteltu kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun vaikuttavia yleisiä tekijöitä. Käyttötalousosassa esitetään lisäksi yleisperusteluja tarkempia, tulosaluekohtaisia perusteluja. Käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja budjetoidaan palveluiden järjestämisen edellyttämät menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa yhdistetään käyttötalousosan tulosalueiden ulkoiset menot ja tulot sekä budjetoidaan kunnan yhteiset tulot ja menot, joita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä mahdolliset satunnaiset erät. Lisäksi tuloslaskelmaosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka lasketaan kunnanvaltuuston hyväksymän ( ) poistosuunnitelman mukaan. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankinnat, näiden rahoitusosuudet sekä omaisuuden myynti. Rakennuksiin sekä kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin liittyvät investoinnit suunnittelukaudella eritellään rakentamisohjelmassa. Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona arviot varsinaiseen toimintaan ja investointeihin liittyvistä rahan lähteistä ja käytöstä. Rahoitusosassa budjetoitavia eriä ovat antolainojen muutokset ja pitkäaikaisten lainojen muutokset. Muita maksuvalmiuden muutoksia, kuten korottomien saamisten ja velkojen muutoksia, ei budjetoida. Tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuustoon nähden sitovat erät on määritelty seuraavasti. Käyttötalousosan sitovuus Valtuusto osoittaa käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain. Tulosalueen määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia bruttomääräisinä. Tämä tarkoittaa, että määrärahan alitus ei oikeuta tuloarvion alitukseen eikä tuloarvion ylitys määrärahan ylitykseen. Valtuusto asettaa käyttötalousosassa lisäksi toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat sitovia toimielimittäin. Tulosalueittain esitettävät poistot ja muut laskennalliset erät sekä suoritemittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti maaseutulautakunnan alaisten maaseutuelinkeinojen ja lomatoimen tulosalueiden käyttötalouden budjetointikäytännöksi on muutettu nettobudjetointi

49 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA lähtien. Näiden tulosalueiden osalta valtuustoon nähden sitova on toimintakate eli käyttötalouden netto tulo/meno. Lomatoimen tulosalue jää tarpeettomaksi lomitustoiminnan siirtyessä Ylitornion kunnan hoidettavaksi Tuloslaskelmaosan sitovuus Tuloslaskelmaosan määrärahojen ja tuloarvioiden osalta valtuustoon nähden sitova on vuosikate. Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden poistoja ei budjetoida määrärahoina, vaan niiden sitovuus määritetään poistosuunnitelmassa. Tuloslaskelmaosassa esitetään lisätietona myös tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavia tunnuslukuja ja tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Investointiosan sitovuus Valtuusto hyväksyy investointiosan määrärahat ja tuloarviot hankkeittain tai hankeryhmittäin. Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankinnat on esitetty investointiosassa sitovuustason mukaisesti. Rakentamisohjelmassa eriteltävät suunnitelmakauden talonrakennus- ja kiinteiden rakenteiden hankkeet sekä energiahuollon investoinnit ovat sitovia hankkeittain. Seuraavat euromääräiset rajat alittavat, yksittäiset hankinnat esitetään sitovina lautakunnittain hankeryhmätasolla: Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot: euroa Maa- ja vesialueet: euroa Rakennukset: euroa Kiinteät rakenteet ja laitteet: euroa Koneet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet: euroa Sijoitukset: euroa Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovaa on pitkäaikaisten lainojen muutos. Rahoitusosassa esitetään lisätietona myös toiminnan ja investointien rahoituksen tunnuslukuja ja tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Kunnan ja kunnan kokonaan omistamien yhtiöiden väliset konsernin lainajärjestelyt ovat mahdollisia kunnanvaltuuston päätöksen ( / 50 ) mukaisesti: kunnan myöntämien lainojen kokonaismäärä yhtiötä kohti, samoin kuin kunnan yksittäiseltä yhtiöltä ottaman lainan määrä, voi olla kerrallaan enintään euroa. Tilivelvolliset ja seurantavastuu Tilivelvollisia ovat seuraavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat: kaikkien toimielinten jäsenet (lukuun ottamatta valtuustoa) kaikkien toimielinten esittelijät kunnanjohtaja osastopäälliköt hallintojohtaja maaseutupäällikkö tekninen johtaja sosiaalijohtaja johtava lääkäri sivistysjohtaja Tilivelvollisuus merkitsee vastuuta valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden kertymisestä talousarvion mukaisesti. Tilivelvollisten tulee huolehtia talousarvion toteutumisen seurannasta. Mahdollisessa määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnan tavoittei- 45

50 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA siin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Käyttösuunnitelmat Kunnanvaltuuston vahvistettua talousarvion, jossa se on osoittanut toimielimille määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet, toimielimet päättävät talousarvioehdotusten pohjaksi laatimiensa käyttösuunnitelmien tarkistamisesta siten, että ne vastaavat valtuuston hyväksymää talousarviota. 46

51 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA 8 Strateginen johto 8.1 Strategisen johdon toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Strategisen johdon toiminta-ajatuksena on hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Hyvätasoiset kunnalliset palvelut turvataan ylläpitämällä vakaata talouspohjaa. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VAIKUTTA- VUUS Myönteinen Tervola-kuva ja vahva identiteetti Julkisuuskuva Asukastyytyväisyys Kyselyn tulos paranee Asukastyytyväisyyskyselyn järjestäminen Asukasluku kasvaa ja elinvoima lisääntyy Tervola haluttu asuinpaikkakunta Asukasluku Asukasluvun kehitys positiivinen Asukasluku vuoden 2018 tasolla Asunto- ja tonttitarjonta Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Toimiva ja monipuolinen elinkeinorakenne Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Elinkeinorakenne Työpaikkakehitys Monipuolinen elinkeinorakenne Työpaikkakehitys positiivinen Monipuolinen elinkeinorakenne Työpaikkakehitys positiivinen PROSESSIT JA RAKEN- TEET Toimiva palvelurakenne Tarkoituksen mukainen organisaatio Kuntalaisia/työntekijä Sähköisten palveluiden saatavuus Tarkoituksenmukaiset palvelut sähköistetty Sähköisten palveluiden kehittäminen Monipuolinen yhteistyö eri kumppaneiden kanssa Yhteistyötä useilla hallinnonaloilla Yhteistyömuotojen kehitys Yhteistyö eri kumppaneiden kanssa syvenee Yhteistyöselvitykset sivistystoimessa, logistiikassa, sosiaali- ja terveystoimessa sekä hankintatoimessa Kuntalaisten osallisuutta edistävä päätöksenteko Avoin päätöksentekokulttuuri Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mielipiteiden selvittäminen Palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa Palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa 47

52 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen verkkosivuilla Kaikkien toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat verkkosivuilla oikea-aikaisesti Kaikkien toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat verkkosivuilla oikea-aikaisesti VOIMAVARAT JA TALOUS Tasapainoinen talous Toimintatulot verrattuna toimintamenoihin terveellä pohjalla Toimintatulot/toimintamenot Toiminnan sopeuttaminen tulopohjaan siten, että toimintatulot/toimintamenot vähintään 19 % Toiminnan sopeuttaminen tulopohjaan siten, että toimintatulot/toimintamenot vähintään 19 % Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Investointien tulorahoitusprosentti Vähintään 50 % Vähintään 50 % Verotulojen kasvu Työssäkäyvien määrän kasvaminen Huoltosuhde Huoltosuhde paranee verrattuna edelliseen vuoteen Huoltosuhde paranee verrattuna edelliseen vuoteen Positiivinen yrityskehitys Yritysten määrän muutos Yritysten määrä kasvaa Yritysten määrä kasvaa Veroprosenttien määrittäminen Veroprosentit Kilpailukykyiset veroprosentit Kilpailukykyiset veroprosentit UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Hyvä työnantajatoiminta Kelpoisuusehdot täyttävät hakijat avoimiin työpaikkoihin Kaikkiin avoimiin työpaikkoihin kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita Kaikkiin avoimiin työpaikkoihin kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita Henkilöstövoimavarojen optimaalinen käyttö Henkilöstövoimavarojen suuntaaminen palvelutarpeiden mukaan Henkilöstömäärä Sopiva henkilöstömäärä suhteessa palvelutarpeisiin Sopiva henkilöstömäärä suhteessa palvelutarpeisiin Hyvä strateginen johtaminen Strategian jalkauttaminen Kehityskeskustelujen suoritus-% 100 % 100% Henkilöstötyytyväisyys Tulos paranee edellisestä kyselystä Tulos paranee edellisestä kyselystä 48

53 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Strategisen johdon määrärahat ja tuloarviot Strategisen johdon tulosalue sisältää kunnanvaltuuston kokoustoiminnan ja seminaarien järjestämisen. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Uuden kuntalain valtuustoa koskevat säännökset tulivat voimaan Samasta ajankohdasta alkaa neljän vuoden mittainen valtuuston uusi toimikausi. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että kunnanvaltuustoon valitaan 17 valtuutettua. Kunnanvaltuustolla on kokouksia vuosittain 6-7. Valtuustoseminaareja on järjestetty kaksi kolme kertaa vuodessa. Tulosalue ei sisällä palkattua henkilöstöä. STRATEGINEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Kunnanvaltuuston menot koostuvat valtuuston työskentelyyn liittyvistä menoista, kokouspalkkioista ja ansionmenetyskorvauksista. Vuoden 2019 määrärahoissa ei ole merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Valtuuston kokouksia, kpl Valtuustoseminaareja, kpl Valtuuston iltakouluja, kpl

54 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 9 Kunnanhallitus 9.1 Kunnanhallituksen toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Kunnanhallituksen toiminta-ajatuksena on kunnan väestöpohjan kasvattaminen toimeentulomahdollisuuksia luomalla aktiivisen elinkeino-, työllisyys- ja maapolitiikan avulla sekä hyvälaatuisten kunnallisten palvelujen edelleen kehittäminen ammattitaitoisen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VAIKUTTA- VUUS Riittävät palvelut kuntalaisten saavutettavissa Kuntalaisten palvelutarpeiden tunnistaminen Asiakaspalaute Toiminnan tarkastelu saadun palautteen pohjalta Toiminnan tarkastelu saadun palautteen pohjalta Asiointipisteen käyttömäärä Asiointipiste aktiivisessa käytössä Asiointipisteen kehittäminen ja käyttömäärän lisääminen Hajaasutusalueilla asumisen mahdollistaminen Palveluiden joustava saatavuus Asiointireittien kattavuus Joukkoliikenneyhteyksien määrä Asiointikuljetukset järjestetään kysynnän mukaan Joukkoliikenneyhteyksien määrä säilyy Asiointikuljetukset järjestetään kysynnän mukaan Joukkoliikenneyhteyksien määrä säilyy Sähköisten palveluiden kehittäminen Tarkoituksenmukaiset palvelut sähköistetty Osallistuminen Uusilappilainen kunta - hankkeeseen Toimintaympäristön muutoksiin reagointi Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Yhteistyöhankkeet Kotouttaminen Yhteistyö lisääntyy Onnistunut kotouttaminen Yhteistyö lisääntyy Kotouttaminen käynnistetty päivitetyn kotouttamisohjelman mukaisesti Monipuolinen ja laajasti käytetty elinkeinopalvelu Yritysosaaminen Yritysten ja työpaikkojen määrän muutos Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa PROSESSIT JA RAKEN- TEET Toimiva palvelurakenne Kuntastrategian onnistunut toteuttaminen Kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy Kuntalaisten tarpeista lähtevä uusimuotoinen organisaatio Sote- ja maakuntauudistuksen valmistautuminen Monipuolinen yhteistyö Yhteistyöhankkeet Yhteistyö naapurikuntien ja Yhteistyömahdollisuuk- 50

55 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 muiden sidosryhmien kanssa lisääntyy sien selvittäminen Selkeä johtamisjärjestelmä Hyvä perehdyttäminen Perehdytystoimet Perehdyttäminen perehdytysohjeen mukaan Perehdyttäminen perehdytysohjeen mukaan Organisaatiotuntemus Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen järjestäminen Henkilöstökoulutuksen järjestäminen Yrittäjyyden yleisten edellytysten kehittäminen Yrityskäyttöön sopivat toimitilat Vapaat teollisuus- ja liiketontit Vuokrausaste Vapaat tontit Vuokra-aste 90% Kaavoitettuja houkuttelevia tontteja tarjolla Vuokra-aste 80% Kaavoitettuja houkuttelevia tontteja tarjolla Yhteistyö yrittäjien kanssa Yrittäjätapaamisten lukumäärä Yrittäjätapaamiset/ kehittämistilaisuudet väh. 6 kpl Yrittäjätapaamiset/ kehittämistilaisuudet väh. 4 kpl Yritysvaikutusten arviointi osana päätösten valmistelua Yritysvaikutusten arviointimenetelmä Yritysvaikutusten arviointimenetelmä aktiivisessa käytössä Yritysvaikutusten arviointimenetelmä kuvattu ja arviointi aloitettu Tiedon saaminen Tervolan kunnan toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista Oikea-aikainen ja laaja-alainen tiedottaminen Sähköisiä vaikuttamiskanavia tarjolla kuntalaisille Viestintäkanavien määrä Sähköisten vaikuttamiskanavien käyttö Viestintä monikanavaista Sähköiset vaikuttamiskanavat aktiivisessa käytössä Sosiaalisen median käytön tehostaminen Sähköisten vaikuttamiskanavien tunnetuksi tekeminen VOIMAVARAT JA TALOUS Tasapainoinen talous Hyvä kustannusten hallinta Omakustannuslaskennan toteutus Uuden organisaation mukaiset palvelujen omatuotantokustannukset selvillä Omatuotantokustannusten selvittäminen Palvelujen järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti Toimintamenojen kasvuprosentti Toimintamenojen kasvuprosentti alle Lapin keskiarvon Toimintamenojen kasvuprosentti alle Lapin keskiarvon 51

56 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Osaava ja ammattitaitoinen oppiva henkilöstö Hyvä työnantajatoiminta Ajanmukainen koulutus ja riittävä täydennyskoulutus Koulutus hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti Koulutus hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti Rekrytointiprosessin toimivuus Rekrytointiprosessia kehittävät toimenpiteet Kaikki rekrytoinnit Kuntarekryn kautta Kuntarekryn sijaisosion käyttöönotto Hyvinvoiva, työkykyinen henkilöstö Kannustava työilmapiiri Työilmapiirikyselyn tulos Työilmapiirikyselyn pohjalta työilmapiiriä kehittävien toimenpiteiden jatkaminen Työilmapiirikyselyn tekeminen Työmotivaatio Kehityskeskustelujen suoritus-% Kehityskeskustelut 100 % Kehityskeskustelut 100 % Henkilöstötyytyväisyys Tulos paranee edellisestä kyselystä Tulos paranee edellisestä kyselystä 9.2 Kunnanhallituksen määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Kunnanhallitus sisältää yleisjohdon, henkilöstön, elinkeinojen kehittämisen ja julkisen liikenteen tulosalueet. KUNNANHALLITUS TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) YLEISJOHTO Yleisjohdon tulosalue vastaa kunnanhallituksen ja -valtuuston kokousasioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja seurannasta sekä muista em. luottamustoimielinten tehtävistä sekä kunnan omistajapolitiikan toteutumisen seurannasta. Kunnan hallinnon ohjaus ja erityisesti kunnallistalouden suunnittelu ja seuranta ovat korostuneet 52

57 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA valtionosuusjärjestelmän ja verotulojen jakoperusteiden muututtua ja muuttuessa. Yleisjohdon vastuulla olevia muita merkittäviä tehtäviä ovat kunnan laskentatoimi, keskitetysti hoidettavat henkilöstöasiat, kunnan tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, keskusarkiston hoito ml. nimikirja ja luottamushenkilökortisto, edunvalvonta, puhelinvaihteen ja julkisten kuulutusten ilmoitustaulun hoito. Kunnallisella palkkatuella ja muilla työllistämistoimilla pyritään lieventämään työttömyyden aiheuttamia ongelmia. Painopiste on nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Kunnassa toimii työpaja, josta tällä hetkellä hoidetaan kuntosali, hyötyjäteasema ja kierrätyskeskus. Koululaisille kunta on järjestänyt kesätöitä lähinnä ympäristönhoitotöissä. Uutena vastuualueena yleisjohdon tulosalueella on pakolaistyö. YLEISJOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueen tuloja ja määrärahoja nostaa pakolaistyö, johon on varauduttu koko talousarviovuodeksi. Henkilöstömenoja nostaa myös suunnittelijan ja viestintäkoordinaattorin palkkamäärärahat. Puolet suunnittelijan palkkamäärärahoista kohdistuu henkilöstön tulosalueelle. Palvelujen ostojen on arvioitu nousevan vuonna 2019, koska Tervolan osuus sekä verotuskustannuksista että pelastustoimen kustannuksista nousee vuonna Lisäksi uudet ohjelmistot ja ohjelmistopäivitykset nostavat kuluja. Kunnan osuus Kelan maksamasta työmarkkinatuesta siirretään perusturvan tulosalueelta yleisjohdon tulosalueelle. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2020 Hallituksen kokouksia, kpl HENKILÖSTÖ Tulosalueeseen kuuluu henkilöstöpalveluiden, koulutuksen ja yhteistoiminnan hoitaminen. Henkilöstöpalvelut koostuvat muun muassa palkanlaskennasta ja kunnan henkilöstön työterveyshuollosta. Koulutus pitää sisällään koulutusmäärärahan, jota ei jaeta hallintokunnittain. Yhteistoimintaan kuuluvat muun muassa keskitetysti hoidettavat henkilöstöasiat, pääsopijajärjestöjen luottamusmiehille maksettavat palkkiot, työsuojelutoiminta ja henkilöstötoimikunta. Tulosalueelle esitetään palkattavaksi määräaikainen suunnittelija. 53

58 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Henkilöstön kehittämismäärärahaan ja epassiin (ent. Tyky Online) on varattu yhteensä euroa. Tuloarviota pienentää epassin omavastuusta luopuminen. Suunnittelijan palkkausmäärärahat jaetaan yleisjohdon ja henkilöstön tulosalueen välillä. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Kunnan elinkeinopolitiikan perustavoitteena on luoda sellaiset toiminnalliset ja sosiaaliset ulkoiset olosuhteet, että paikkakunnan työpaikkojen määrä lisääntyy yritystoiminnan tai muun kehittymisen kautta. Käytännön toimet painottuvat valittuihin painopistealueisiin: mekaaniseen puunjalostukseen, konepajateollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, maa- ja metsätalouteen sekä näiden lisäksi kädentaitoihin perustuvaan yritystoimintaan, matkailuun ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Tulosalueen henkilöstöön ei kuulu vakinaisesti palkattua henkilöstöä, määräaikaisesti palkattuina ovat mahdolliset projektityöntekijät ja messuhenkilöstö. ELINKEINOJEN KEHITTÄMI- NEN Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Määrärahoissa on varauduttu kunnanhallituksen Lapin liitolle esittämien Lapin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisten hankkeiden käynnistämiseen. Määräraha on vuosittain myös Maaseudulta Käsin messujen järjestämiseen. Messujen sihteeripalvelu ostetaan myös vuonna

59 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA JULKINEN LIIKENNE Kunnan tuella on kuntalaisille pyritty turvaamaan mahdollisuus hakea välttämättömät palvelut joukkoliikennevälinein ja asioida kuntakeskuksessa vähintään kaksi kertaa viikossa. Samalla pyritään turvaamaan koululaiskuljetusten kannalta tärkeät reitit. Julkisen liikenteen osalta lähitulevaisuus edellyttää maaseutuliikenteen uusien mahdollisuuksien etsimistä ja toteuttamista. Varsinkin haja-asutusalueella joukkoliikenteen käyttäjät ovat vähenemässä ja väestörakenteen kehitys luo haasteita sopivien liikennepalvelujen tarjoamiseksi. Tavoitteena on turvata toimivat liikennepalvelut ja sitä kautta tukea maaseudulla asumista. Kemi - Tornio alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitevuosi on Suunnitelma sisältää liikennejärjestelmän kehittämisen keskeiset toimenpide-ehdotukset sekä aiesopimuksen yhteistyön puitteeksi. Lisäksi Kemi-Tornio alueelle on vuonna 2013 laadittu joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelma, jossa on määritelty periaatteet ja suunniteltu niiden mukaisesti eri alueille ja yhteysväleille parhaiten soveltuva joukkoliikenteen järjestämistapa ottaen huomioon kysyntä, tarjonta ja resurssit. Tervolan kunta on mukana Meri-Lapin joukkoliikenteen seudullista kunnallista viranomaista koskevassa yhteistoimintasopimuksessa. Tulosalue ei sisällä palkattua henkilöstöä. JULKINEN LIIKENNE Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Julkisen liikenteen tulosalueen tulot muodostuvat seutulipun kustannuksiin saatavasta valtionavustuksesta. Tervolan kunta on mukana Kemi - Tornio seudun seutulippujärjestelmässä, Tervolan kunnan asukkaille seutulipun hinta on alkaen ollut 73 euroa. Seutulippujärjestelmä tullee korvautumaan uudella järjestelmällä vuoden 2019 aikana. Määrärahoissa on varauduttu ostamaan koulupäivisin ajettava vuoro Tervola-Mattinen-Ossaus- (Suukoski)-Loue. Arvio vuoron kustannuksista on noin euroa. Määrärahoissa on varauduttu myös Kemi- Tornio -alueen seutuliikenteen kustannuksiin sekä uuden järjestämistapaselvityksen laadinnan kustannuksiin. Kunta järjestää asiointiliikennettä Lehmikummusta, Kätkävaarasta, Suolijoelta, Koivusta, Kuusikosta ja Paakkolasta sekä Ylipaakkolasta kirkonkylälle. Asiointikuljetukset on kilpailutettu vuonna 2016 yhdessä koulu- ym. kuljetusten kanssa. Sopimukset ovat voimassa asti (2+2 vuotta). Määrärahoissa on varauduttu liikenneturvallisuustyöryhmän kuluihin. 55

60 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 10 Tarkastuslautakunta 10.1 Tarkastuslautakunnan toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta valmistelee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä hankkii tarvittaessa selvitykset ja lausunnot tilivelvollisilta ja kunnanhallitukselta. Lautakunta esittää myös arvion, miten kunnanvaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa ovat toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittaminen. Tarkastuslautakunta valvoo sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa kyseiset ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunnan toiminta painottuu tarkastustoiminnan suunnitteluun, käytännön työn järjestämiseen ja valvontaan sekä erityisohjeiden antamiseen tilintarkastajalle. Tarkastustoimi on jonkin verran ohjannut ja neuvonut toimialoja taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden määrittelyssä. Painopiste tarkastustyössä on kuitenkin asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannassa. Tarkastustoiminnalla varmistetaan kunnan hallinnon ja taloudenhoidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus, kirjanpidon ja muun laskentatoimen sekä tilinpäätöksen ja sen keskeisen talous- ja tulosinformaation oikeellisuus ja riittävyys sekä varat ja velat Tarkastuslautakunnan määrärahat ja tuloarviot Tarkastustoimen tulosalue sisältää kunnan tilien ja hallinnon tarkastuksen sekä koko kuntakonsernin tilintarkastuksen yhteensovittamisen. Tulosalueen toimintamenot syntyvät tarkastuslautakunnan kokoustoiminnasta ja JHTT-tilintarkastajan tekemästä varsinaisesta tarkastustyöstä. Vuosien hallinnon ja talouden tarkastusyhteisöksi on kunnanvaltuusto kokouksessaan valinnut Julkispalvelut EY Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii JHT, KHT Anne Räisänen. Tulosalue ei sisällä palkattua henkilöstöä. TARKASTUSTOIMI Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lautakunnan kokouksia, kpl

61 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Keskusvaalilautakunta 11.1 Keskusvaalilautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunnan toiminta-ajatuksena on vaalien järjestäminen keskusvaalilautakunnan, yhden vaalilautakunnan ja yhden vaalitoimikunnan avulla. Kunta muodostaa yhden äänestysalueen. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VAIKUTTA- VUUS Demokratian toteutuminen poliittisen järjestelmän kautta Äänestysaktiivisuus Tehokas tiedottaminen äänestysajoista Äänestysprosentti Mahdollisimman korkea äänestysprosentti Mahdollisimman korkea äänestysprosentti Ennakkoäänestyksen aktivointi Vaalikuljetus PROSESSIT JA RAKEN- TEET Ennakkoäänestyksen järjestäminen Tiedottaminen äänestysmahdollisuuksista Ennakkoäänestys-% Mahdollisimman korkea ennakkoäänestys-% Mahdollisimman korkea ennakkoäänestys-% Laitos- ja kotiäänestyksenjärjestäminen Vaalipäivän äänestyksen järjestäminen Äänestysprosentti Mahdollisimman korkea äänestys-% Mahdollisimman korkea äänestys-% VOIMAVARAT JA TALOUS Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestäminen annetuilla talousresursseilla Vaalien järjestäminen taloudellisesti ja kattavasti Kokonaiskustannukset vaalien toimittamisesta Järjestetään vaalit mahdollisimman taloudellisesti ja kattavasti Valtion korvaus kattaa vähintään 40 % äänestyskuluista UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Motivoituneet ja ammattitaitoiset vaalitoimitsijat ja aktiiviset luottamushenkilöt Koulutus Koulutukseen osallistujat Koulutukseen osallistuminen Koulutukseen osallistuminen 57

62 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 11.2 Keskusvaalilautakunnan määrärahat ja tuloarviot Kunta muodostaa eduskuntavaaleissa, tasavallan presidentin ja EU- sekä kuntavaaleissa yhden äänestysalueen, johon kunnanhallitus tarvittaessa asettaa vaalilautakunnan. Laitoksissa tapahtuvasta äänestyksestä vastaa yksi vaalitoimikunta. Lisäksi valtuusto asettaa toimikaudekseen keskusvaalilautakunnan. VAALIT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Muissa vaaleissa kuin kuntavaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaisesta kyseisissä vaaleissa äänioikeutetusta kunnan asukkaasta. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa kertakorvauksen määrä oli 2,2 euroa. Henkilöstömenot muodostuvat vaalilautakunnan, vaalitoimikunnan ja keskusvaalilautakunnan palkkioista sekä vaalitoimitsijoiden ja keskusvaalilautakunnan sihteerin palkoista. Palvelujen ostoissa ovat vaalikuljetukset. Vuonna 2019 järjestetään eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Europarlamenttivaalien kanssa samanaikaisesti järjestetään mahdollisesti myös ensimmäiset maakuntavaalit. Maakuntavaalien järjestämistä ei ole huomioitu määrärahatarpeessa, mutta niiden järjestämisen ei pitäisi lisätä kustannusten määrää merkittävästi. Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2021 järjestetään kuntavaalit. 58

63 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Maaseutulautakunta 12.1 Maaseutulautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Maaseutuelinkeinot antaa maaseutuyrityksille monipuolisia ja laadukkaita palveluja. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VAIKUTTA- VUUS Asiakaskeskeinen toiminta Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Maksajavirastosopimuksen vaatimat henkilöstöresurssit 5 hlöä 5 hlöä Vahva perusmaatalous koko yhteistoimintaalueella Vahvan ammattitaidon omaava henkilöstö ja luotettavat suhteet sidosryhmiin Aikataulujen mukaiset maksatukset ja maatilojen kehittyminen Yhteistoimintaalueen toiminta ja kehittyminen Yhteistoimintaalueen laadukas toiminta Asiakaspalvelujen saatavuus Toimipisteet, sijaistaminen Viranhaltijoiden tavoitettavuus Riittävä määrä toimipisteitä Riittävä määrä toimipisteitä PROSESSIT JA RAKEN- TEET Lainmukaisuus Riittävä henkilöstö Tarkastukset, maksatus, päätökset, kuulemiset, takaisinperinnät, sitoumukset Toiminta säädösten mukaista Toiminta säädösten mukaista Sähköinen tukihaku Tiedotus ja koulutus Sähköisten tukihakemusten määrä 98 % 95 % VOIMAVARAT JA TALOUS Kustannustehokkuus Toiminta- ja taloussuunnitelman sisäistäminen Tilinpäätös Talous tasapainossa Talous tasapainossa Lainmukaisuus Tilinpäätös Jatkuva tehokkuus Uusien tehokkaiden toimintamallien omaksuminen Tasapainoinen talous Talouden ja toiminnan seuranta Seurannan tiheys Lautakunta 4 krt/vuosi Lautakunta 4 krt/vuosi 59

64 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Osaamistarpeiden ennakointi ja kohdentaminen Tarkoituksenmukainen täydennyskoulutus Osaamisen ylläpitäminen Ammattitaitoinen henkilöstö Henkilökohtaiset tavoitteet Tiedon lisääminen Toimivat sidosryhmäsuhteet Asiakaspalaute Kyky vastata haasteisiin Ammattitaitoinen henkilöstö Täydennyskoulutus Hyvä strateginen johtaminen Hyvä esimiesja alaistyö Kehittämiskeskustelut 100 % 100 % 12.2 Maaseutulautakunnan määrärahat ja tuloarviot Maaseutulautakunta sisältää maaseutulautakunnan ja maataloushallinnon yhteistoiminta-alueen sekä maatalouteen ja pienyritystoimintaan liittyvän neuvonnan. Maataloushallinnon yhteistoiminta-alue käsittää Simon, Keminmaan, Ranuan ja Tervolan kunnat sekä Tornion, Kemin ja Rovaniemen kaupungit. MAASEUTUELINKEINOT Maaseutuhallinto Tervolan kunta on allekirjoittanut maksajavirastosopimuksen maaseutuviraston (MAVI) kanssa lokakuussa Sopimuksessa Tervolan kunnalle delegoidaan maksajavirasto- ja hallintoviranomaistehtäviä. Sopimus edellyttää Tervolan kuntaa hoitamaan maataloustukiin liittyvät asiat komission maksajavirastoasetuksen mukaisesti, missä vaaditaan tietty organisaatio, henkilöresurssit, maksujen hoito ja tietoturva. Tervolan kunta vastaa 7 kunnan/kaupungin maataloushallinnosta; Kemi, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola ja Tornio. Alueen kuntien kanssa on tehty yhtenäinen sopimus. Sopimuksessa on sovittu eri alueiden toiminnan järjestäminen ja kustannuksien jako. Kunta Tiloja kpl vähennystä v:sta 2017 Lisäksi sopimuksessa on määritelty miten sopijakuntien vaikuttaminen Kemi 1 Keminmaa 37-1 maataloushallinnon asioihin hoidetaan. Maataloushallinnon neuvottelukunnan, Ranua maaseutujaoston ja sopijakuntien edustajien avulla sopija- kuntien vaikuttaminen asioihin hoidetaan laadukkaasti. Alueella toimii Rovaniemi Simo vuonna 2018 yhteensä noin 599 tuenhakijaa. Tervola Tornio Yhteensä MAASEUTUELINKEINOT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

65 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Lomituspalvelut siirtyvät Ylitornion hallinnoimaksi. Maksutulot koostuvat maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen sopijakuntien maksamista kuntaosuuksista. Maakuntahallintouudistuksen myötä maksajavirastotehtävien on määrä siirtyä maakunnille Maakuntauudistuksesta aiheutuvia toiminnallisia muutoksia ei ole otettu huomioon, koska tätä koskevia lakeja ei ole vielä eduskunnassa hyväksytty. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 lautakunnan kokouksia, kpl tiloja lohkoja kpl peltoa ha maksettuja tukia tukipäätöksiä kpl sähköisiä tukihakemuksia

66 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 13 Tekninen lautakunta 13.1 Teknisen lautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Tekninen toimi huolehtii kunnan rakennetun ympäristön toimivuudesta, ympäristön tarkoituksenmukaisesta käytöstä, edistää rakentamista, toimivan yhdyskuntarakenteen kehittymistä, terveellisen ja turvallisen ja asuin- ja elinympäristön muodostumista sekä huolehtii kunnan keskitetystä ruokahuollosta ja siivouspalveluista. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VAIKUTTA- VUUS Palveluiden tuottaminen kunnalle ja kuntalaisille kustannustehokkaasti ja asiantuntevasti Toimiva hallinto ja päätöksenteko Hankkeiden ennakointi Läsnäolo lautakunnan kokouksissa Seuraavan vuoden rakennushankkeiden esi- ja hankesuunnitelmat laadittu 90 % 60 % 90 % 50 % Kustannustietoisuus ja -tehokkuus Hankkeiden kustannusarvio/ toteutuma +/- 15 % +/- 15 % Vetovoimaiset rakennuspaikat teollisuudelle ja asuinrakentamiselle Monipuolinen tonttitarjonta Kaavoitus- ja ympäristöhankkeet Kaavoituksia vireillä 1 hanketta Ympäristöhankkeita toteutuksessa 2 Kaavoituksia vireillä 1 hanketta Ympäristöhankkeita suunnittelussa 2 Lähiruoan käytön lisääminen Lähiruokien tuottajat/ tarjoajat Lähiruokapäiviä vuodessa 4 2 PROSESSIT JA RAKEN- TEET Itse tuotettujen palveluiden, kuntakonsernin yhtiöiden ja ostopalveluiden tasapaino ja niiden rajapintojen selkeys Resurssien oikea kohdentaminen ja riittävyys Selkeät prosessit ja tehtäväkokonaisuudet Perustehtävä, työnjako ja tavoitteenasettelu kunnan sisällä selkeä Rakentamisohjelman toteutuminen suunnitelmien mukaan % 80 % 70 % 62

67 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VOIMAVARAT JA TALOUS Palveluiden ja toimintojen oikea taksarakenne ja tasapainoinen talous Ajantasainen taksarakenne ja kustannusseuranta Taksojen ja maksujen tarkastukset 90 % 80 % Ostopalveluiden käyttö Palveluiden ostonsuunnitelmallisuus Talousarvion mukaisten ostopalveluiden toteutuminen 90 % 90 % Toimivat tietojärjestelmät ja työvälineet Asianmukaiset järjestelmät ja työvälineet UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Osaavan ja motivoituneen työvoiman riittävyys Kehittämiskeskustelut Kehittämiskesk. lukumäärä/ hlö/vuosi 1 1 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutus Koulutuspäivien määrä /henkilö Keskimäärin 1 pv/henkilö Keskimäärin 0,5 pv/henkilö 13.2 Teknisen lautakunnan määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Teknisen toimen päävastuualue sisältää tekninen johto, yleiset alueet, kiinteistöt, lämpökeskus, kaavoitus ja ympäristö sekä tukipalvelukeskus tulosalueet. Tekninen lautakunta toimi myös kunnan tielautakuntana. TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

68 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TEKNINEN JOHTO Tulosalueeseen kuuluvat teknisen osaston liittyvät hallintopalvelut sekä teknisen lautakunnan kokoustoiminta. Tavoitteena on teknisten palvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen luotettavalla, tehokkaalla ja taloudellisella tavalla. TEKNINEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueen tuloja on vähennetty, koska laskutettavat palvelut pienenevät rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun siirtyessä takaisin Meri-Lapin ympäristöpalveluilta kunnan hoidettavaksi. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lautakunnan kokouksia, kpl YLEISET ALUEET Tulosalue sisältää liikenneväylien ja yleisten alueiden (puistot, leikkikentät, liikuntapaikat, reitistöt ja venesatama) rakentamisen ja kunnossapidon, sekä yksityisteiden talviaurauksen ja avustustoiminnan sekä jätehuollon. Tavoitteena on pienimuotoinen maaseutumiljööseen sopeutuva viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, mikä on taloudellinen rakentaa ja ylläpitää. Asiakaslähtöisessä palvelutuotannossa hyödynnetään kuntakonsernin yhtiöitä ja muita kumppanuuksia. Katuja on rakennettu kaikkiaan n. 18,5 km, joista suurin osa on päällystetty. Yksityisteiden kunnossapitoon osallistutaan auraamalla eniten käytettyjä teitä sekä myöntämällä auraus- ja kesäkunnossapitoavustuksia. YLEISET ALUEET Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

69 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueelle on esitetty :n määrärahalisäystä palveluihin, koska yksityisteiden ja liikuntapaikkojen talvikunnossapitoon (teiden auraus sekä latujen ja luistelualueiden kunnossapito) varatut määrärahat eivät riitä ko. palvelujen hankintaan. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Tiestön kunnossapito; /km/v KIINTEISTÖT Tulosalue sisältää keskitetyn kiinteistönhuollon, rakennukset ja huoneistot, maa-alueet ja asumisen. Tavoitteena on pitää kunnan kiinteistöt käyttökuntoisina ja tarjota asianmukaiset, viihtyisät, terveelliset ja turvalliset toimi- ja asuintilat. Kiinteistönhoitotyö käsittää kaikki kunnan suorassa omistuksessa olevat rakennukset, joita on yhteensä 29 kpl ja joiden tilavuus on n m 3. Em. lisäksi kunnalla on osakkeita kahdessa kiinteistöyhtiössä. Tekninen osasto huolehtii myös ASPA:n palveluasumisyksikön kiinteistönhoitotöistä sekä Tervolan vuokratalot Oy:n kiinteistöjen virka-ajan ulkopuoleisesta päivystyksestä. Maa-alueita kunnan omistuksessa on yhteensä n. 689 ha. Kunnan suoraan omistamia vuokra-asuntoja kunnan kiinteistöillä on 42 kpl. KIINTEISTÖT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueen palvelujen ostoihin on sisällytetty :n määräraha Rauhalan ja terveyskeskuksen vanhan osan purkamiseen. Vanhainkodin muutos tehostetun palveluasumisen yksiköksi on arvioitu lisäävän euroa toimintatuloja vuokrina. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kiinteistöjen kunnossapitokustannukset, /m3/v 13, LÄMPÖKESKUS Tulosalue sisältää kunnan kaukolämpötoiminnan. Tavoitteena on lämpöenergian tuottaminen kilpailukykyiseen hintaan sekä varalämmitysjärjestelmien (öljykattilat) käyttövalmiuden ylläpito. Lämpölaitoksen kokonaiskapasiteetti on 4,7 MW, josta kiinteän kotimaisen polttoaineen käyttökapasiteetti on 2,5 MW. Lämpötuotanto v oli n MWh. Koulukeskuksen vanha lämpölaitos toimii varalämmönlähteenä. Kaukolämpöliittymiä on 60. Verkoston pituus on n. 4,8 km. 65

70 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA LÄMPÖKESKUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Ulkoiset ja sisäiset erät Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole suunnittelukaudelle odotettavissa toiminnallisia muutoksia. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kotimaisen polttoaineen osuus, % KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖ Tulosalue sisältää kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja ympäristöön kuuluvat tulosyksiköt. Tavoitteena on erityislaeissa toimialalle kuuluvien tehtävien toteuttaminen ja olemassa olevien palvelujen laadun ja tehokkuuden kehittäminen. Tervolan Kemijokivarren osayleiskaavaa ja kirkonkylän asemakaavaa tarkistetaan vaiheittain. KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Vuoden 2019 alusta tälle tulosalueelle on lisätty määrärahaesitykset Meri-Lapin ympäristöpalveluilta Tervolan kuntaan takaisin siirtyville toimille (rakennusvalvonta, ympäristösuojelu sekä ajoneuvojen siirto ja hävittäminen). Ympäristösuojelun tehtävien hoitaminen ostetaan Rovaniemen kaupungilta. 66

71 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TUKIPALVELUKESKUS Tulosalue sisältää kunnan yhteiskeittiöpalvelut (ruokahuolto) ja kiinteistönhoitoon liittyvät siivouspalvelut. Tavoitteena on tuottaa asiakkailleen asiakaslähtöisesti taloudellisia ja tasalaatuisia ruoka- ja siivouspalveluja heidän tarpeet, toiveet ja odotukset sekä lainsäädäntö huomioiden. TUKIPALVELUKESKUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole suunnittelukaudelle odotettavissa toiminnallisia muutoksia. Tuloarviota on pienennetty vastaamaan viime vuosien toteutumia. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Valmistettavia aterioita/pv, kpl

72 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 14 Sivistyslautakunta 14.1 Sivistyslautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Sivistyslautakunta tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia monipuoliseen itsensä kehittämiseen ja osallistumiseen ylläpitämällä ja kehittämällä varhaiskasvatus-, koulutus-, kirjasto- ja vapaa-aikapalveluita. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAIN- TEKIJÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VAIKUTTA- VUUS Kattavat ja laadukkaat sivistystoimen palvelut Systemaattinen arviointi Arviointijärjestelmä Laatu- ja arviointijärjestelmien kehittäminen tulosalueilla jatkuu Laatu- ja arviointijärjestelmien kehittäminen tulosalueilla käynnissä Lapsi- ja perhemyönteisyys Hyvinvoiva ja liikkuva kuntalainen ja työntekijä Aktiivinen ja osallistava sisäinen ja ulkoinen viestintä Lasten oikeudet tunnetaan ja ne toteutuvat Arkiliikunnan lisääminen ja istumisen vähentäminen Palautekyselyt Toimenpiteet Toimenpiteet Lapsiystävällisen kunnan rakenteiden luominen sivistystoimessa Arkiliikunnan hyvät käytännöt ovat vakiintuneet yksiköissä Tutustuminen Unicefin lapsiystävällinen kunta -malliin Vähintään 1 toimenpidekokonaisuus arkiliikunnan lisäämiseksi jokaisessa yksikössä Turvalliset ja ajanmukaiset oppimis- ja toimintaympäristöt Opiskeluhuoltotyön prosessit ovat toimivia Toimintaympäristöjen uudistaminen muunneltaviksi ja monitoimisiksi Toimenpiteet Toimenpiteet Toimintatavat on hiottu toimiviksi yhdyspinnoiksi Muutostyöt jatkuvat Monialaisten toimijoiden toimintatapojen selkeyttäminen Toimintaympäristöjen ja tilojen muutostyöt yksiköiden omien suunnitelmien mukaisesti Omatoimikirjastopalvelu käytössä Omatoimikirjastopalvelun valmistelu jatkuu PROSESSIT JA RAKEN- TEET Opetussuunnitelmaprosessi Ops-osaamisen syventäminen Koulutus Ops näkyy koulun toimintakulttuurissa Täydennyskoulutus keskittyy Ops-osaamiseen 68

73 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAIN- TEKIJÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 Varhaiskasvatuksen kehittäminen Suunnitelmallinen valmistautuminen Kehittämissuunnitelma Suunnitelman tavoitteet on toimeenpantu Suunnitelman toimenpiteiden päivittäminen Vasuosaamisen syventäminen Koulutus Vasu on jalkautettu varhaiskasvatuksen arkeen Täydennyskoulutus keskittyy Vasuosaamiseen VOIMAVARAT JA TALOUS Tasapainoinen sivistystoimen talous Talouden ja toiminnan jatkuva seuranta ja reagointivalmius Seurannan tiheys Esimiehet 1 krt/kk Lautakunta 4 krt/v Esimiehet 1 krt/kk Lautakunta 4 krt/v Hankerahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen Saadut hankerahoitukset kpl 3 kpl 3 kpl UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Hyvä johtaminen Johtamisosaaminen Esimiehillä suoritettuna Jet tai vastaava johtamiskoulutus 90 % 75 % Hyvien johtamiskäytäntöjen jakaminen Toimenpiteet Toiminta vakiintuu Sivistystoimen esimiesten vertaisverkostotoiminnan käynnistäminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö Säännölliset kehityskeskustelut Käydyt kehityskeskustelut % henkilöstöstä 100 % 100 % Henkilöstökoulutuksen mahdollistaminen Koulutukseen osallistuminen % henkilöstöstä 100 % 90 % 14.2 Sivistyslautakunnan määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Sivistyslautakunta sisältää sivistystoimen johdon, varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen, aikuiskoulutuksen, kirjaston ja vapaa-ajan tulosalueet. 69

74 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) SIVISTYSTOIMEN JOHTO Sivistystoimen johdon tulosalueeseen sisältyvät sivistyslautakunnan toiminta ja sivistysosaston hallintotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Myyntituotot muodostuvat hallintosihteerin puolikkaan työpanoksen myymisestä Kivalo-opistolle. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lautakunnan kokouksia, kpl VARHAISKASVATUS Tulosalue sisältää varhaiskasvatuksen järjestämisen Lapinniemen päiväkodissa, Louen ja Kirkonkylän ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Lisäksi tulosalue sisältää palveluseteleillä hankittavan yksityisen varhaiskasvatuksen sekä Kelan kautta maksettavan lastenhoidon tuen. Elokuussa 2018 varhaiskasvatuksessa oli 112 lasta ja lastenhoidon tuen piirissä oli 53 lasta. 70

75 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Varhaiskasvatusmaksutulojen arvioidaan pienentyvän euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu pääosin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksista, joiden myötä useiden pieni- ja keskituloisten perheiden maksut ovat alentuneet. Lisäksi yksityiseen päiväkotiin sijoitettavien lasten asiakasmaksut ohjautuvat palvelusetelijärjestelmän mukaisesti yksityiselle toimijalle. Varhaiskasvatuksen kysynnän lisääntymisen ja tulojen alentumisen johdosta tulosalueen menomäärärahatarve vuonna 2019 kasvaa eurolla (kate heikkenee euroa). Tämä sisältää oman toiminnan lisäksi hankittavan yksityisen varhaiskasvatuksen. Vuodelle 2020 henkilöstösuunnitelmassa esitetään yhden lastentarhanopettajan toimen perustamista mahdollistamaan kolmannen osaston käynnistäminen päiväkodissa. Toimen vaatimat lisäresurssit ovat euroa. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lapsia Hoitopäiviä PERUSKOULUTUS Perusopetusta järjestetään Kaisajoen, Louen ja Mattisen kouluissa 0-6-luokille sekä Lapinniemen koulussa 0-9- luokille. Esiopetusta annetaan koulujen alkuopetuksen yhteydessä sekä Lapinniemen koulun esiopetusryhmässä. Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat opiskelevat joko yleisopetuksen luokkiin integroituina tai Lapinniemen koulun erityisopetusryhmässä. Lapinniemen koululla toimii lukuvuoden valmistavan opetuksen ryhmä. Peruskouluissa on oppilaita lukuvuonna esioppilaat mukaan lukien 322, joista kuljetusedun saa 47 % oppilaista. Iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuonna luokkalaisille sekä siihen oikeutetuille erityisen tuen oppilaille Lapinniemen ja Louen kouluilla. 71

76 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA PERUSKOULUTUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Toimintavuoden 2019 tuloarviot sisältävät kotikuntakorvauksia, iltapäivätoiminnan maksuja sekä koulukerho-, tutoropettaja- ja tasa-arvohankkeiden rahoituksen. Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus sisältää valmistavan opetuksen jatkumisen ainoastaan kevätlukukauden Oppikirjamenot ovat vielä suuret vaiheittaisen opetussuunnitelmauudistuksen vuoksi. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään yhden lehtorin viran muuttamista päätoimisen tuntiopettajan viraksi eläkkeelle jäännin yhteydessä. Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa vuonna 2020 jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhentamiseen käytettävät vuosiviikkotunnit (1 tunti ensimmäisen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisätään tuntikehyksen Opetushallituksen myöhemmin antaman ohjeen mukaisesti. Tätä kustannusta ei ole vielä huomioitu peruskoulutuksen 2020 taloussuunnitelmassa. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Oppilaita Oppilaita, 11-v oppivelvollisuus Iltapäivätoimintaan osallistuvia LUKIOKOULUTUS Toimintavuoden tuloarviot sisältävät Kelan koulumatkatukia ja niihin liittyviä opiskelijoiden omavastuuosuuksia. Lukiossa opiskelee lukuvuonna opiskelijaa. Rehtori ja koulusihteeri ovat yhteisiä Lapinniemen koulun kanssa. 72

77 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA LUKIOKOULUTUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: 2019 muuttuvan lukiolain myötä käynnistyy todennäköisesti myös lukion opetussuunnitelmaprosessi. Se vaatii jonkin verran resursseja ja lisää opettajien koulutustarvetta. Nämä voitaneen hoitaa nykyisen määrärahan puitteissa. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Opiskelijoita Yo-tutkintoja AIKUISKOULUTUS Kansalaisopistopalvelut hankitaan Kivalo-opistolta, jonka isäntäkuntana toimii Kemi. Tervolaan hankitaan vuosittain noin 4600 opetustuntia vajaalle tuhannelle opiskelijalle. Kivalo-opiston toimintakuntien ja Tornion kaupungin neuvottelut Kivalo-opiston ja Tornion kansalaisopiston mahdollisesta yhdistymisestä ovat meneillään. AIKUISKOULUTUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole tällä hetkellä tiedossa sellaisia toiminnallisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat määrärahavaraukseen. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Opiskelijoita Opetustunteja

78 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA KIRJASTO Lapinniemen koulun yhteydessä toimivan pääkirjaston lisäksi Louen koululla toimii sivukirjasto. KIRJASTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Toimintavuoden 2019 tuloarvio sisältää kirjaston maksutuloja ja omatoimikirjastohanketuloja. Talousarvioehdotus sisältää nykyisen 60 %:sen kirjaston järjestelyapulaisen toimen muuttamisen kokoaikaiseksi kirjastoavustajan toimeksi vuonna Samassa yhteydessä poistuu tarve laitoskirjaston hoitajalle (Louen sivukirjasto). Muutoksen vaatimat määrärahat sisältyvät jo taloussuunnitelmaan Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lainoja Asiakaskäyntejä Verkkopalvelukäyntejä VAPAA-AIKA Vapaa-ajan tulosalue tuottaa liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluita kuntalaisille. Tulosalue sisältää kulttuuri- ja nuorisotapahtumat, nuorisotyön eri muodot, etsivän nuorisotyön, terveysliikunnan, vapaa-aikatoimen avustustoiminnan sekä kotiseutuarkistotyön. Lisäksi tulosalue sisältää Meri-Lapin musiikkiopiston ja Jousikvartetin Tervolan kuntaosuudet. VAPAA-AIKA Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

79 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Toimintavuoden 2019 tuloarvio sisältää tapahtumatuloja ja etsivän nuorisotyön hanketuloja. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Nuorisotilakäyntejä Tapahtumia Avustusten saajia

80 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.1 Toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on huolehtia kunnan peruspalveluista toimivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla, ammattitaitoisen henkilöstön avulla, tukien kuntalaisten omaehtoista selviytymistä. Sosiaalija terveystoimi vastaa aktiivisesti tulevien vuosien palvelutarpeiden haasteisiin. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VAIKUTTA- VUUS Riittävät palvelut Hoitotakuun ja palvelulupauksen toteutuminen Kiireettömään hoitoon pääsy, T3 aika päivinä lääkäri 3 hammaslääkäri 4 hoitaja 1 suuhygienisti 4 psykiatrinen sh 2 fysioterapeutti 2 lääkäri 3 hammaslääkäri 4 hoitaja 1 suuhygienisti 4 psykiatrinen sh 2 fysioterapeutti 2 >75 vuotiaita kotona asuvat Vähintään 95 % ikäryhmästä Vähintään 93 % ikäryhmästä Avoimuus ja luotettavuus päätöksenteossa sekä palveluissa Toiminnan laillisuus, päätösten oikeellisuus ja lainmukaisuus Oikaisuvaatimukset, kantelut ja muistutukset Korkeintaan 10 Korkeintaan 10 Turvallinen lääkehoito HAIPRO ilmoitukset <80 <80 PROSESSIT JA RAKEN- TEET Toimiva palvelurakenne Asiantuntijaasiakkaiden mukaan ottaminen Käyttöönotto Toteutuu Suunnittelutyö Sähköinen hyvinvointikertomus Kertomuksen laadinta ja hyvinvointitavoitteiden asettaminen. Seuranta vuosittain Päivitetään vuosittain Sotepalveluiden järjestäminen Tervolassa Sote valmistelutyöhön osallistuminen (maakunta) Osallistuminen Osallistutaan Osallistutaan Laadunhallinnan kehittäminen Asiakas- ja potilasturvallisuuden lisääminen Omavalvontasuunnitelmien määrä kpl 10 5 Oman toiminnan seuranta Laadunhallinnan ja potilas/ asiakasturvallisuussuunnitelman päivittäminen Kehittämisen eteneminen todennettavissa, laatuohjelma Valmistelutyö 76

81 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2021 TAVOITETA- SO 2019 VOIMAVARAT JA TALOUS Voimavarojen oikea suuntaaminen Toiminta on tehokasta ja taloudellista Menot/ asukas *Perusterveydenhuolto *Sosiaalipalvelut *Perusturva *Erikoissairaanhoito UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Motivoitunut ja osaava henkilöstö Ammattitaitoisuus Kehittämis- ja koulutussuunnitelma ajantasalla Toteutuu Toteutuu Työssä jaksaminen Työhyvinvointi Kehittämiskeskustelut toteutuvat kerran vuodessa Toteutuu 100 % Toteutuu 100 % Henkilöstötyytyväisyys Tulos paranee edellisestä kyselystä Tulos paranee edellisestä kyselystä 15.2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Sosiaali- ja terveyslautakunta sisältää sosiaali- ja terveystoimen johdon, sosiaalipalvelujen, perusturvan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulosalueet. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTO Tervolassa on sosiaali- ja terveyslautakunnassa kaksi esittelijää; terveydenhuollon asioissa johtava lääkäri ja sosiaalitoimen asioissa sosiaalijohtaja. Sosiaalijohtaja toimii sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkönä. Sosi- 77

82 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA aali- ja terveystoimen johto pitää sisällään lautakuntatyöskentelyn, hallinnon (mukaan lukien sosiaalitoimen atkkustannukset) sekä sosiaali- ja terveystoimen toimistotiimin, mihin kuuluu 2 hallinto- ja 1 palvelusihteeriä. SOSIAALI- JA TERVEYSTOI- MEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella on lautakuntatoiminnan menot säilytetty vuoden 2018 tasolla, mikä mahdollistaa 7 jäsenisen toimialalautakunnan. Toimistotiimistä 1 palvelusihteeri on siirtynyt osaulkoistuksessa Terveystalolle. Muita toiminnallisia muutoksia ei ole verrattuna vuoteen Tulosalueella suurimmat menot syntyy henkilöstömenoista n. 85 %. 1 hallintosihteeri tekee sivistystoimen toimistotehtäviä n % työajasta sekä n. 30 % yleisen edunvalvojan tehtäviä. Muina suurimpana menoina ovat atk-ohjelmien ylläpito ja päivitykset. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lautakunnan kokouksia, kpl SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalveluiden tulosalue sisältää kaikki sosiaalitoimen järjestämät palvelut; sosiaalityö ja perhetyöntekijä, kotipalvelu tukipalveluineen sisältäen lapsiperheiden kotipalvelun sekä omaishoidontuki, varahenkilöstö, laitoshoito; päihdekuntoutujat ja lastensuojelu, vanhusten sekä kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumispalvelut, perhehoito, raittiustyö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä tukitoimet, kehitysvammahuolto ja muut sosiaalipalvelut. SOSIAALIPALVELUT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: 78

83 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Tulosalueella merkittävintä on vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen muutos. Muutoksen myötä 3 tehostetun palveluasumisen tulosyksikköä on toiminnassa. Nykyiseen henkilökuntaan lisätään yksi hoitaja sekä yksi palveluohjaaja. Ostopalveluihin on pyritty tekemään tuottajien ilmoittamat muutokset. Maksutuloissa on arvioitu tehostetun palveluasumisen muutokset. Muutos laitoshoidosta on huomioitu palveluiden ostoissa sekä aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa. Tekniselle toimelle siirtyy vanhusasumisen vuokra-asiat toimenpiteineen sekä tuloineen. Vammais- ja kehitysvammapalveluihin on varauduttu nykyisen asiakasmäärän perusteella. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Vanhainkodissa asukkaita Vanhainkotihoidon hoitopäiviä Kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä Muita kodinhoitoapua saaneita talouksia Vammaisetuuksien saajia Asumispalvelujen asukkaita / v Asumispalvelupäiviä Omaishoidon tuen saajia PERUSTURVA Perusturvan tulosalueella on toimeentulotuki (ennaltaehkäisevä ja täydentävä) sekä kuntouttava työtoiminta. PERUSTURVA Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Perusturvan tulosalueella on täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki sekä kuntouttava työtoiminta. Kunnan työmarkkinatuen maksuosuus on siirretty yleisjohdon tulosalueelle. Kuntouttavan työtoiminnan käyttö edellyttää kaikkien kunnan hallintokuntien aktiivista työotetta asiaan. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kuntouttavan työtoiminnan sopimukset/vuosi Kunnan Kelan tmt maksuosuusasiakkaat/vuosi

84 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA PERUSTERVEYDENHUOLTO Tulosalue tuottaa lakimääräiset kansanterveystyön palvelut tervolalaisille. Väestölle annetaan tarpeiden mukaiset, laadukkaat ja vaikuttavuudeltaan hyvät peruspalvelut. PERUSTERVEYDENHUOLTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Työterveyshuollon ulkoisia maksutuloja ei enää vuonna 2019 ole ulkoistuksesta johtuen. Keminmaan myyntituloja röntgenpalveluissa ei ole sopimuksen lakattua Henkilöstömenot ovat vähentyneet ja palvelujen ostot lisääntyneet huomioiden osittainen ulkoistaminen. Osittaiseen ulkoistamiseen kuuluvat hammashuolto, lääkärien ja hoitajien vastaanotot, röntgen, laboratorio, välinehuolto, fysioterapia ja mielenterveysasema sekä työterveyshuolto. Osittaisen ulkoistamisen ulkopuolelle jäävät perusterveydenhuollon palvelut ovat vuodeosasto, kotisairaanhoito, mielenterveysasumispalvelu, veteraanikuntoutus, eläinlääkintä ja johtavan lääkärin tehtävät. Merkittävimmät toiminnalliset asiat ovat intervallihoidon tuottaminen vuodeosastolla ja hoitotarvikejakelun kustannusten todennäköinen nousu vanhuspalveluiden rakennemuutoksen myötä. Ulkoistamiseen liittyvä 5 % laskennallinen ALV-palautus on huomioitu laskelmassa. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Perusth, avopalvelukäyntejä ULK Perusth, vuodeosaston hoitopäiviä Mielenterveystyön asumisyksikön asukkaita Mielenterveystyön asumisyksikön asumispäiviä Mielenterveysaseman käyntejä ULK Hammashuollon asiakkaita ULK Hammashuollon käyntejä ULK Veteraanikuntoutuksen laitoskuntoutuspäiviä Veteraanikuntoutuksen avohoitokäyntejä

85 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA ERIKOISSAIRAANHOITO Tervolan kunta on jäsenenä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. ERIKOISSAIRAANHOITO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tervolan kuuluu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin palveluista on ulkoistettu huomattava osa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tuotettavaksi. Kyseisessä sopimuksessa on kiinteä hinta kaksi ensimmäistä vuotta. Toiminnan tunnuslukuja TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Esh, avopalvelukäyntejä Esh, vuodeostaston hoitopäiviä

86 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 16 Käyttötalousosan yhdistelmä ulkoinen+sisäinen TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TULOT MENOT KATE TULOT Muu- MENOT Muu- KATE Muu- TULOT Muu- MENOT Muu- KATE Muu- TA 2019 TA 2019 TA 2019 TS 2020 tos% TS 2020 tos% TS 2020 tos% TS 2021 tos% TS 2021 tos% TS 2021 tos% Kunnanvaltuusto Strateginen johto , ,2 Kunnanhallitus Yleisjohto , , , , , ,0 Henkilöstö , , , ,2 Elinkeinojen kehittäminen , , , ,1 Julkinen liikenne , , , , , , , , , ,1 Tarkastusltk Tarkastustoimi , ,4 Keskusvaaliltk Vaalit Maaseutultk Maaseutuelinkeinot Lomatoiminta Tekninen ltk Tekninen johto , , , ,5 Yleiset alueet , , , ,6 Kiinteistöt , , , ,2 Lämpökeskus , , , ,7 Kaavoitus ja ympäristö , , , ,2 Tukipalvelukeskus , , , , , , , ,6 Sivistysltk Sivistystoimen johto , , , ,1 Varhaiskasvatus , , , ,1 Peruskoulutus , , , , , ,2 Lukiokoulutus , , , ,2 Aikuiskoulutus , , , ,1 Kirjasto , , , , ,1 Vapaa-aika , , , , , , , , , ,2 Sosiaali- ja terveysltk Sos.t.-ja terv.h.johto , , , ,2 Sosiaalipalvelut , , , , ,4 Perusturva , , , ,4 Perusterveydenhuolto , , , , , ,0 Erikoissairaanhoito , , , , , , , ,0 Tulosalueet yht , , , , , ,9 82

87 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMAOSA Tulorahoituksen riittävyyttä palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tarkastellaan tuloslaskelman avulla. Tuloslaskelmassa esitetään vain kunnan ulkoiset erät eli käyttötalousosaan sisältyvät tulosalueiden väliset tulot ja menot on poistettu laskelmasta. Tervolan kunnassa ei budjetoida tilinpäätössiirtoja eli poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutoksia. Näin ollen tuloslaskelman viimeinen rivi talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien osalta on tilikauden tulos. Tuloslaskelmaosassa esitetään ulkoisen tuloslaskelman lisäksi tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. 17 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) *) Käyttötalousosan toimintatulot ja -menot on yhdistetty tuloslask elmaosaan ilman k unnan sisäisiä tuloja ja menoja. 83

88 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIOVUODEN 2019 MENOJEN JA TULOJEN YHTEENVETO ULKOINEN MENOT muutos TULOT muutos NETTO muutos TA 2018 TA 2019 % TA 2018 TA 2019 % TA 2018 TA 2019 % KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanvaltuusto Strateginen johto Kunnanhallitus , ,9 Yleisjohto , , ,4 Henkilöstö , , ,4 Elinkeinojen kehitt , ,6 Julkinen liikenne , ,6 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Keskusvaalilautakunta Vaalit ,3 Maaseutulautakunta , ,3 Maaseutuelinkeinot , , ,7 Lomatoimi , , ,0 Tekninen lautakunta , ,9 Tekninen johto , , ,8 Yleiset alueet , ,8 Kiinteistöt , , ,7 Lämpökeskus , ,5 Kaavoitus ja ymp , ,5 Tukipalvelukeskus , , ,3 Sivistyslautakunta , ,5 Sivistystoimen johto , , ,7 Varhaiskasvatus , , ,4 Peruskoulutus , , ,6 Lukiokoulutus , , ,6 Aikuiskoulutus , Kirjasto , , ,1 Vapaa-aika , , ,1 Sosiaali-ja terv.ltk , ,2 Sosiaali-ja terv.johto , ,9 Sosiaalipalvelut , , ,4 Perusturva , , ,7 Perusterveydenhuolto , , ,6 Erikoissairaanhoito , TULOSLASKELMAOSA Verotulot ,1 Valtionosuudet ,3 Korkotuotot ,2 Muut rahoitustuotot Korkokulut ,9 Muut rahoituskulut VUOSIKATE ,0 84

89 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Tulorahoituksen riittävyyden tunnusluvut ja tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatulot/Toimintamenot, % 25,1 25,2 14,2 14,0 13,8 Vuosikate/Poistot, % 150,3 77,9 10,2 23,9 10,1 Vuosikate, euroa/asukas Kertynyt ylijäämä Asukasmäärä *) *) Vuosien asuk asmääränä on k äytetty ennak k otietoa Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan toimintatulojen prosentuaalisella osuudella toimintamenoista. Maksurahoituksen osuuden pieneneminen heikentää kunnan tulorahoitusta ja lisää verorahoituksen tarvetta. Suunnittelukauden tavoitteena on, että tunnusluvun arvoa saadaan nostettua olettaen, että kunnan palvelujen organisoinnissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tunnusluvun arvoon vaikuttaa muun muassa palvelujen organisointitavat. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtaisesti kunnan tulisi kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit. Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno lasketaan viiden vuoden tarkastelujakson poistonalaisten keskiarvona. Investoinneista poistonalaisia ovat muut paitsi maa- ja vesialueiden sekä sijoitusten hankinnat. Tervolan kunnan keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno vuosina on 1,13 milj. euroa. Suunnittelukauden tavoitteena on, että vuosikate poistonalaisista investoinneista on positiivinen. Pidemmällä tähtäimellä vuosikate tulisi saada takaisin poistonalaisten investointien omahankintamenon tasolle, sillä tunnusluvun ollessa alle sadan prosentin kunnan talous on heikkenevä. Jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä saadaan tavoitearvo vuosikatteelle asukasta kohden. Tervolan kunnassa tämä tavoitearvo on noin 368 euroa/asukas. Vuoteen 2018 asti riittävä tulorahoitus on saavutettu verrattain pienellä verorasitteella. Suunnittelukaudella vuosikate pysyy matalalla tasolla, joten menojen kasvun hillitsemiseen ja tulopohjan vahvistamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Negatiivinen vuosikate kertoo kunnan lyhyen aikavälin tulorahoituksen olevan heikko. Pitkän aikavälin tulorahoitusta voidaan tarkastella taseen kertyneen ylijäämän avulla. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan kunnan asukasmäärällä, saadaan tunnusluku, joka on myös vertailukelpoinen saman kokoluokan kuntien kesken. Tällä tunnusluvulla mitattuna kunnan tulorahoitus on vielä suunnittelukauden päättyessä riittävä, mutta heikkenee vuosittain. 85

90 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään suunnittelukaudelle kohdistuvien investointihankkeiden tai -hankeryhmien kustannusarviot sekä arviot hankkeisiin saatavasta ulkopuolisesta rahoituksesta. Investointihankkeet esitetään toimielimittäin ja taseen pysyvien vastaavien ryhmittelyn mukaisesti. Tuloina esitetään ulkopuolisen rahoituksen lisäksi myös arviot pysyvien vastaavien myynneistä. Tekninen lautakunta hallinnoi kunnan rakennuksiin sekä kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin liittyviä investointihankkeita. Näiden hankkeiden toteutuminen kohdistuu pääsääntöisesti kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle, minkä vuoksi niiden erittelyt kokonaiskustannusarvioineen esitetään investointiosaan kuuluvassa rakentamisohjelmassa. 19 Investointihankkeet INVESTOINTIHANKKEET TOIMIELIN TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 KUNNANHALLITUS Maa- ja vesialueet Tulot Netto Rakennukset - Lähestymistornit Koneet ja kalusto Muu irtaimisto Työpajan koneiden hankinta Lähiarkiston ja asiointipisteen kalusteet Kannettavat päätelaitteet valtuutetuille Asianhallintajärjestelmän uusinta Pääkopiokoneen uusinta Verkkosivujen uusinta Sijoitukset TEKNINEN LAUTAKUNTA Muut pitkävaikutteiset menot Jamix-ohjelmisto laajennus Rakennukset *) Tulot Netto Kiinteät rakenteet ja laitteet *) Tulot Netto Koneet ja kalusto

91 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Keskuskeittiön kaluston uusiminen Muu teknisen toimen irtaimisto Keskitetyn kiinteistönhuollon pakettiauto Mönkijä alueiden kunnossapitoon *) Ks. sitovuustason mukainen erittely rakentamisohjelmasta. TOIMIELIN TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 SIVISTYSLAUTAKUNTA Koneet ja kalusto Teknisen työn laserleikkuri Opetustoimen irtaimisto (sis. atk) Muu sivistystoimen irtaimisto (sis.atk) Varhaiskasvatuksen pihaleikkivälineistö Lapinniemen koulun höyläpenkit Kirjaston lastenos. tietokirjahyllyt SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUNTA Koneet ja kalusto Suunterv.huollon potilastietojärjestelmä Vihreä-Roosan perusinvestoinnit Hammashoitokoneyksikkö Sos.toimen muu irtaimisto Terveystoimen muu irtaimisto Vanhuspalveluyksiköiden kalusteet Tehostettujen palveluasuntojen ja vuodeos. patjat ja vuodevaatteet ENERGIAHUOLTO Kiinteät rakenteet ja laitteet Kaukolämpö/kattilasaneeraus Kaukolämpöverkon laajentaminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Muutos% -7,9-3,4-16,2 Tulot Muutos% -88,7 29,4 27,3 Netto Muutos% 20,9-4,5-18,1 Kunnanvaltuusto on päättänyt investointien määrärahojen 2018 muutoksista kokouksissaan sekä ja 30. Muutosten kokonaisvaikutus on nettoinvestointeja lisäävä. Rahoituslaskelmassa on esitetty alkuperäinen talousarvio 87

92 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 20 Rakentamisohjelma Rakentamisohjelmassa (ks. taulukko seuraavalla sivulla) on eritelty teknisen lautakunnan hallinnoimat talonrakennuksen ja muun julkisen käyttöomaisuuden hankkeet sekä energiahuollon investoinnit. Ohjelmasta ilmenevät hankkeiden ajoitus suunnittelukaudella, kokonaiskustannukset, hankekohtainen aikaisempi rahoitus, vuosittainen määrärahojen tarve sekä arvioitu ulkopuolisen tuen määrä. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät myös hankekohtaiset suunnittelukauden jälkeisille vuosille arvioidut kustannukset. Määrärahat on esitetty ilman arvonlisäveroa, mikäli kustannukset oikeuttavat arvonlisäveron palautukseen tai vähennykseen. Hankkeiden toteuttamisessa pääpaino on peruskorjauksessa. Välttämättömien ylläpito- ja korjausinvestointien lisäksi rajoitutaan käyttötalousmenoja pienentäviin, työllisyyttä parantaviin tai muita kunnan painopistealueiksi valittuja toimintoja tukeviin investointeihin. Ennen uusinvestointeja tulee kaikissa tapauksissa selvittää olemassa olevan rakennus- ym. omaisuuskannan peruskorjaus- ja käyttötarkoituksen muutosmahdollisuudet. Suunnittelukauden hankkeisiin pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan kunnan ulkopuolista rahoitusta muun muassa alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tai asianomaisen ministeriön kautta. Onnistuneen hankkeen perusedellytys on hankkeiden ennakointi, riittävä esi- ja hankesuunnittelu sekä laadukkaat suunnitelma-asiakirjat. Rakentamisohjelmassa on suurimpien hankkeiden osalle varattu suunnitteluun erillinen määräraha. Rakentamishankkeissa ja suunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kunnan omaa asiantuntemusta. Suunnittelukaudella jatketaan terveyskeskuksen investointeja. Sosiaali- ja terveystoimen rakennushankkeita varten on kunnanhallitus asettanut työryhmän. Talousarviovuodelle ja suunnitteluvuosille on varattu määrärahat hammashoitolan, neuvolan ja mielenterveystoimiston tilojen perusparannukseen sekä terveyskeskuksen väestönsuojan rakentamiseen. Lisäksi teknisen lautakunnan käyttötalousmenoissa on varauduttu Rauhalan ja terveyskeskuksen vanhanosan purkamiseen. Vuonna 2019 on määrärahat varattu virastotalon ilmastointisaneeraukseen sekä valtuustosalin, kirjaston ja koulukeskuksen muutostöihin. Myös koulukeskuksen ympäristön kehittämiseen on varattu määräraha. Suunnittelukaudella toteutetaan merkittäviä katurakennushankkeita ja myös liikenneturvallisuuteen panostetaan. Kunnan rahoitusosuus Keskustien peruskorjauksesta on vuosina yhteensä 0,5 milj. euroa. Peruskorjaushankkeesta on solmittu kunnan ja ELY-keskuksen välinen sopimus. Hankkeen toteutuminen ratkennee joulukuussa Kemijokivarren osayleiskaavan tarkistustyöhön varataan määräraha vuosille Suunnittelukaudella jatketaan kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien muutostöitä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Louen koulun lämmitysmuutokseen on varauduttu vuonna 2020 ja Mattisen koulun vuonna Terveyskeskuksen aurinkosähköjärjestelmää varten on määrärahavaraukset vuosille Muita suunnittelukauden hankkeita ovat mm. virastotalon hissi, Puukivillan vesikatto ja koirapuisto. Rakentamisohjelmasta voidaan kunnanvaltuuston erillispäätöksellä poiketa valtion rahoituksen mahdollisesti viivästyessä suunnitellusta. Pyrkimyksenä mahdollisissa poikkeamissa on tasainen työllistämisvaikutus. Investointihankkeiden osalta selvitetään hankkeiden vaihtoehtoiset toteuttamistavat. 88

93 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA RAKENTAMISOHJELMA VUOSILLE Tekninen lautakunta Hankkeen Kokonais- Aikaisempi Euroa ilman alv aloittamis- kustannus- rahoitus Valtion vuosi arvio yhteensä avustus HANKEKOHTAINEN TALONRAKENNUS: Terveyskeskus/vanhustenhuolto SOTER -rakennushankkeet Vanhainkoti, kotikullero vihreä-rosa Hammashoitola-Neuvola-MTT Terveyskeskuksen väestönsuoja MUU TALONRAKENNUS: Louen koulun lämmitysmuutos Päiväkodin muutostyöt 1) Virastotalon ilmastointisaneeraus Mattisen koulun lämmitysmuutos Valtuustosalin muutostyöt Virastotalon hissi Kirjaston muutostyöt 2) Koulukeskuksen muutostyöt 3) Puukivillan vesikatto Erityisluokan siirto 4) Terveyskeskuksen aurinkosähköjärjestelmä JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS: Yleiset alueet Koirapuisto Loueputaan kunnostus Koulukeskuksen ympäristön kehittäminen 5) Väisäsen puiston rakentaminen Reitistöjen kehittäminen 6) Liikenne ja katurakennus Keskustien peruskorjaus Tie- ja katuvalojen uusimiset Tie- ja katuinvestointisuunnitelman mukaiset työt 7) Liikenneturvallisuuteen liittyvät hankkeet 8) Urheilukujan jatkon rakentaminen 9) Kaavoitus Kemijokivarren osayleiskaavan tarkistus Tervola-Varejoki Loue- Mattinen Peura-Ossauskoski 2022 Koivu -Suukoski 2024 ENERGIAHUOLTO: Kaukolämpöverkon laajentaminen YHTEENSÄ Ulkopuolinen rahoitus Netto ) Päiväkodin keittiömuutos ja erityisluokan siirron vaatimat muutostyöt. 2) Omatoimikirjaston vaatimat muutokset. 3) Koulukeskuksen sisäisiä muutostöitä, mm. hälytysjärjestelmän uudistaminen, kiinteiden valaisimien vaihtaminen, ulko- ja osastoivien ovien uusiminen. Vuodelle 2018 osoitettuja määrärahoja ei ole käytetty. 4) 5) 6) 7) 8) 9) Erityisluokan siirto päiväkodin tiloista Lapinniemen alakoulun tiloihin. Vuodelle 2018 osoitettuja määrärahoja käytetty e. Monikäyttöreitistöjen (mm. moottorikelkka, patikointi, maastopyöräily) kehittäminen. Asemakaava-alueelle laaditaan tie- ja katuinvestointisuunnitelma, jonka mukaan hankkeita toteutetaan. Meri-Lapin investointisuunnitelmassa kunnalle osoitettujen liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen. Vuoden 2018 määrärahasta on käytetty n e suunnitteluun. Katujen rakentamiseen varattavat määrärahat ovat kohdassa "Tie- ja katuinvestointisunnitelmien mukaiset työt" 89

94 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA RAHOITUSOSA Toiminnan ja investointien rahoitusta suunnittelukaudella tarkastellaan rahoituslaskelman, sen välitulosten ja niistä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja -suunnitelma vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. 21 Rahoituslaskelma TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta *) Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarojen muutos Rahavarat **) *) Kunnanvaltuusto on päättänyt investointien määrärahojen 2018 muutoksista kokouksissaan sekä ja 30. Muutosten kokonaisvaikutus on nettoinvestointeja lisäävä. Rahoituslaskelmassa on esitetty alk uperäinen talousarvio **) Rahavarat on talousarvion 2019 laadintavuoden tase-arvio. 90

95 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan ja investointien rahoituksen tunnusluvut ja tavoitteet TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä Lainanhoitokate 9,7 6,2 0,9 4,4 3,5 Kassan riittävyys, pv 98,6 106,6 102,7 90,8 80,0 Kunnan toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla tavoitteena, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investointien omarahoitusta mitataan toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymällä. Pääsääntöisesti kertymän tulisi olla suunnittelukauden lopussa vähintään 0. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Tervolan kunnan lainanhoitokyky on ollut viime vuosina hyvä, mutta laskee talousarviovuonna Lainanhoitokyky paranee taloussuunnitelmavuosina. Vuonna 2020 lainanhoitokyky paranee huomattavasti, koska kunnan lainalyhennykset pienenevät. Silti menojen kasvun hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen on tärkeää. Suunnittelukauden tavoitteena on säilyttää kunnan lainanhoitokyky vähintään tyydyttävällä tasolla. Kunnan maksuvalmiuskykyä mitataan kassan riittävyydellä päivinä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Suunnittelukauden tavoitteena on säilyttää kunnan maksuvalmiuskyky riittävänä, jolloin tunnusluvun on hyvä olla yli 20 päivää. 91

96 TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIOVUODEN 2019 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO SEKÄ SITOVUUS Tervolan kunta Sitovuus: B=bruttomääräraha/-tuloarvio, N=nettomääräraha/-tuloarvio TALOUSARVIOVUODEN 2019 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ULKOINEN Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2019 TA 2019 Kunnanvaltuusto Strateginen johto B Kunnanhallitus Yleisjohto B Henkilöstö B Elinkeinojen kehitt. B Julkinen liikenne B Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi B Keskusvaalilautakunta Vaalit B Maaseutulautakunta Maaseutuelinkeinot N Tekninen lautakunta Tekninen johto B Yleiset alueet B Kiinteistöt B Lämpökeskus B Kaavoitus ja ymp B Tukipalvelukeskus B Sivistyslautakunta Sivistystoimen johto B Varhaiskasvatus B Peruskoulutus B Lukiokoulutus B Aikuiskoulutus B Kirjasto B Vapaa-aika B Sosiaali-ja terv.ltk Sosiaali-ja terv.johto B Sosiaalipalvelut B Perusturva B Perusterveydenhuolto B Erikoissairaanhoito B TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B INVESTOINTIOSA Investointimenot B Rahoitusosuudet B Käyttöom. myynti B RAHOITUSOSA Antolainojen lis. B Antolainojen väh. B Pitkäa.lainojen lis B Pitkäa.lainojen väh B Vaikutus maksuvalm TALOUSARVION LOPPUSUMMA

97

98 tervola.fi 2018