TALOUSARVIO Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksynyt

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2018 Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto hyväksynyt

2

3 SISÄLTÖ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 YLEISPERUSTELUT Organisaatio Toimintaympäristön lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Henkilöstösuunnitelma Kunnan toiminnan kehittämistavoitteet Kuntakonsernin omistajaohjaus ja tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Talousarvion osat ja sitovuus KÄYTTÖTALOUSOSA Strateginen johto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Käyttötalousosan yhdistelmä TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma Tulorahoituksen riittävyyden tunnusluvut ja tavoitteet INVESTOINTIOSA Investointihankkeet Rakentamisohjelma RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahoituksen tunnusluvut ja tavoitteet TALOUSARVIOVUODEN 2018 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO SEKÄ SITOVUUS Asiakirjassa esitetyissä tilastotiedoissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen julkaisemaa aineistoa (

4

5 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Suomen 100-vuotis- ja Tervolan kunnan 150-vuotisjuhlavuosi on huipentumassa itsenäisyyspäivän juhlintaan. Juhlavuodesta huolimatta kuntakentän mullistukset jatkuvat. Tämä aiheuttaa haasteita sekä kunnan palveluiden että talouden pitkäjännitteiseen suunnitteluun puhumattakaan erityyppisistä investoinneista. Maakunta- ja soteuudistuksen aikataulut ovat venyneet, tämänhetkisen suunnitelman mukaan maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2020 alussa, jolloin merkittävä osa kuntamme tehtävistä, henkilöstöstä ja rahoituksesta siirtyisi maakunnalle. Eduskunnan on tarkoitus käsitellä asiaa koskeva lainsäädäntö keväällä 2018 ja lakien on kaavailtu tulevan voimaan Maakuntauudistuksen rinnalla osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnista on päättänyt perustaa yhdessä Mehiläisen kanssa yhteisyrityksen, johon kunnat siirtäisivät perusterveydenhuoltonsa sekä osan sairaanhoitopiirin palveluista. Toiminnan käynnistäminen tapahtuisi vuoden 2018 aikana ja muutoksella on vaikutusta myös kuntamme terveydenhuoltopalveluihin. Tervolan kunnan pitkään valmisteltu sote-palvelujen siirto Pihlajalinnan kanssa perustettavalle yhteisyritykselle kariutui Pihlajalinnan vetäydyttyä kesällä sopimusneuvotteluista. Kunnanvaltuusto päätti syyskuussa käynnistää uudelleen selvityksen kuntamme sote-palvelujen mahdollisesta ulkoistamisesta. Marraskuussa valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi loppuvuoden aikana esille nousseiden uusien tekijöiden, mm. kiristyvän rajoituslain vuoksi. Mahdollisen ulkoistuksen aikaikkuna kapenee, sillä kilpailutuksen perusteella laadittavat sopimukset on oltava allekirjoitettuna ennen maakuntalainsäädännön voimaantuloa. Kuntatalouden kiristyminen näkyy myös kuntamme taloudensuunnittelussa. Lähtökohtana oli tasapainoinen talous, eli nollatulos, joka edellytti 3,7 prosentin toimintakatteen parantamista tämänvuotiseen verrattuna. Tavoite lähes saavutettiin, sillä hallintokuntien esitysten jälkeen tulos on vain euroa pakkasella. Tämä johtuu pitkälti terveyskeskuksen vanhan osan purkuun varatusta kertaluontoisesta määrärahasta ( euroa) sekä tekniseen toimeen osoitetusta lisäresurssista. Heti alkuvuoden aikana on ratkaistava, miten kuntamme varautuu mahdollisiin tuleviin sote-muutoksiin. Investointiohjelmassa on varauduttu vanhainkodin muuttamiseen palveluasunnoiksi. Maakuntalakiluonnoksissa maakunta vuokraisi tilat kunnilta kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen maakunta tapauskohtaisesti harkitsisi tilojen jatkovuokrausta. Pitkään suunnitellun ELY:n omistaman ja hallinnoiman Keskustien peruskorjaukseen on myös varauduttu kunnan 25 % rahoituksella, toivottavasti hanke saadaan käyntiin. Epävarmuustekijöistä huolimatta kuntamme tulevien vuosien talous on rakennettu nykyiset hyvät ja laadukkaat palvelut turvaten. Tulevan vuoden aikana valmistuu kuntamme uusi strategia, jonka pohjalta on hyvä suunnitella kuntamme tulevaisuutta ja panostaa niukkenevat resurssimme valittuihin painopisteisiin. Strategiatyöhön pyritään valjastamaan kaikki kuntalaiset vauvasta vaariin, jotta voimme yhdessä visioida parhaan Tulevaisuuden Tervolan. 1

6 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA YLEISPERUSTELUT 1 Organisaatio Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Laissa säädetään myös siitä, kun tehtäviä on järjestettävä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Lisäksi kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopii järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut kunta voi tuottaa itse tai hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Kunnan organisaatio voidaan jakaa luottamushenkilöorganisaatioon sekä henkilöstöorganisaatioon. Luottamushenkilöorganisaatio Tervolan kunnassa Kunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat kuntalain perusteella valtuusto, kunnanhallitus sekä tarkastuslautakunta. Vaalilain perusteella lakisääteisiä toimielimiä ovat keskusvaalilautakunta sekä vaalilautakunnat. Näiden lisäksi kunnassa voi olla kunnanhallituksen alaisia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten, johtokuntia laitoksen tai tehtävän hoitamista varten sekä jaostoja ja toimikuntia. Uuden kuntalain mukaisesti kunnanvaltuusto voi asettaa lautakuntien sijasta valiokuntia hoitamaan kunnanhallituksen alaisena pysyväisluonteisia tehtäviä. Kevään 2017 kuntavaaleissa Tervolan kunnanvaltuustoon valittiin 17 valtuutettua kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Valtuustokausi vaihtui alkaen. Valtuustossa Suomen Keskustalla on kymmenen valtuutettua, Vasemmistoliitolla kuusi valtuutettua ja Perussuomalaisilla yksi valtuutettu. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan hallintosäännön, joka tuli voimaan alkaen. Uuden hallintosäännön myötä tuli muutoksia toimielinrakenteeseen sekä toimielinten kokoon. Kunnanhallituksessa on viisi jäsentä. Kunnanhallituksen alaisuuteen perustettiin uusi viisijäseninen kehittämisjaosto, joka koordinoi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, tekee esityksiä kunnan elinvoimaa ja viihtyisyyttä edistävistä toimenpiteistä, valmistelee kunnan lausunnot elinkeino- ja kehittämisasioihin sekä tekee esitykset elinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen käytöstä. Tällä hetkellä lautakuntia on neljä: maaseutulautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maaseutulautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärä on viisi. Teknisessä ja sivistyslautakunnassa jäseniä on seitsemän. Sivistyslautakunnan alaisuudessa toimivista lukion ja peruskoulujen johtokunnista on luovuttu alkaen. Tervolan kunnan luottamushenkilöorganisaatio perustuu edelleen niin sanotun sovelletun valiokuntamallin pohjalle, jossa valtuutetut ja varavaltuutetut toimivat enemmistönä lautakunnissa. Järjestelmä korostaa valtuutettujen asemaa korkeimpina kunnallisen päätösvallan käyttäjinä. Luottamushenkilötyön vaatimukset ovat viime aikoina kasvaneet. Monet kuntien toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset, kuten globalisaatiokehitys, muuttoliike, kuntalaisten palvelutarpeiden muutokset, väestön ikärakenteen muutokset ja työelämän muutokset vaikuttavat merkittävästi luottamushenkilötyöhön. Myös Euroopan laajuinen pakolaiskriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikuttavat kuntien toimintaan ja talouteen. Suomen hallintojärjestelmä ja hallinnon rakenteet sekä kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat myös muutoksessa. Työtä tehdään yhä epävarmemmassa maailmassa, jossa muutokset ovat nopeita ja muutosten vaikutuksia on vaikea ennakoida. Luottamushenkilöiltä vaaditaankin entistä enemmän muutosjohtajuutta ja strategista näkemystä. Valtuuston ja yksittäisen valtuutetun roolia ja asemaa tulee vahvistaa mm. valtuuston työskentelymuotoja edelleen kehittämällä. Erityisesti strategiaa ja taloutta koskevissa kysymyksissä valtuutetut tulee saada mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen. 2

7 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuvio 1 Organisaatiokaavio Tervolan kunnan henkilöstöorganisaatio Tervolan kunnan henkilöstöorganisaatio pohjautuu osastojakona laajoihin tehtäväkokonaisuuksiin. Hallintosääntöuudistus vaikutti myös henkilöstöorganisaatioon siltä osin, että hallintopalvelujen ja kehittämistoimen palveluyksikkö muuttui hallinto-osastoksi. Muita osastoja ovat sivistys-, tekninen sekä sosiaali- ja terveysosasto. Osastoa johtaa osaston päällikkö. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt sekä kunnanjohtajan mahdollisesti valitsemat muut viranhaltijat muodostavat johtoryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää kunnan kokonaisjohtamista. Tällä hetkellä johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, tekninen johtaja, sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja ja johtava lääkäri. Henkilöstöorganisaatiorakenne on ollut muutoksessa viime vuosina. Kuntien yhteistoiminnan lisääntyessä Tervolan kunnan henkilöstöä on siirtynyt muiden kuntien palvelukseen, ja vastaavasti muista kunnista on siirtynyt henkilöstöä Tervolan kunnan palvelukseen. Kansalaisopistotoiminta siirtyi alkaen Kivalojen seutuopistolle, jonka ylläpitäjänä oli Keminmaan kunta. Seudullinen kansalaisopistotoiminta laajeni edelleen vuoden 2014 alusta, jolloin Kivalojen seutuopisto ja Kemin työväenopisto yhdistyivät Kivalo-opistoksi. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkinnän tehtävät siirtyivät vuoden 2011 alusta Tornion kaupungin organisaatioon kuuluvan Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan alaisuuteen. Edellä mainittu yhteistoimintaalue laajentui vuoden 2014 alussa, sillä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien tuli muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain vaatimusten mukaisesti. Samalla ympäristölautakunnan nimi muuttui Meri-Lapin ympäristölautakunnaksi, jonka alaisuuteen perustettiin uusi Meri- Lapin ympäristöterveysjaosto. Vuonna 2015 Meri-Lapin ympäristöterveysjaoston tehtäväkenttää laajennettiin, 3

8 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA kun perustettiin seudullisen kunnallisen joukkoliikenneviranomaisen tehtäviä varten Meri-Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto. Tervolan kunta on profiloitunut visionsa mukaisesti uuden maaseutupolitiikan suunnannäyttäjänä. Tervolan kunta on hoitanut Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan maataloushallinnon tehtävät sopimukseen pohjautuen vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2010 aikana Tervolan maaseutuhallinnon alue laajentui kattamaan Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan alueet. Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä tuli voimaan Lain myötä maaseutuhallinto tuli järjestää entistä suuremmilla alueilla. Uuden lain mukaisen yhteistoiminta-alueen hallintoyksikön muodostuminen Tervolaan oli luontevaa kehitystä aikaisemmalle yhteistyölle. Uuteen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Tornion kaupunki ja Simon kunta. Maaseutuhallinnon ohella Tervolan kunta vastaa myös maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalveluista laajemmalla alueella. Lomituspalveluiden tarjoaminen perustuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Lomituspalvelualueen laajentuminen on alkanut 2000-luvun alussa, jolloin Keminmaan kunnan ja Kemin kaupungin lomituspalvelut ovat siirtyneet Tervolan kunnan vastuulle. Seuraava laajentuminen tapahtui vuonna 2004, jolloin Rovaniemen maalaiskunta ja Ranuan kunta liitettiin toimeksiantosopimukseen. Nykyisen laajuutensa Tervolan lomituspalveluyksikkö saavutti kun Simon kunta tuli osaksi toimeksiantosopimusta vuoden 2007 alusta. Henkilöstöorganisaatioon on tullut muutoksia myös sisäisten järjestelyjen johdosta. Viime vuosien merkittävin uudistus on liittynyt ruoka- ja siivouspalveluiden organisointiin. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti Tervolan kunnan ruoka- ja siivouspalveluissa siirryttiin keskitettyyn malliin. Ruoka- ja siivouspalvelut keskitettiin eri päävastuualueilta teknisen toimen päävastuualueelle perustettuun Tukipalvelukeskus-tulosalueelle. Siirtyminen on tapahtunut vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa alkaen tulosalueelle siirtyi sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen "keskuskeittiön" henkilöstö, toiminta ja talous alkaen tulosalueelle siirtyivät sivistystoimen ruoka- ja siivouspalvelut, päiväkodin ruokapalvelu sekä kunnanviraston siivouspalvelu. Viimeisenä siirtyivät sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistönhoitoon liittyvät siivouspalvelut alkaen. Toinen merkittävä muutos henkilöstöorganisaatiossa tapahtui vuonna 2015 kun päivähoidon vastuualue siirrettiin sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimen alaisuuteen. Organisaatiomuutos käynnistyi Keskustan valtuustoryhmän jättämästä valtuustoaloitteesta. Kokouksessaan kunnanvaltuusto hyväksyi organisaatiomuutosta valmistelleen työryhmän laatiman loppuraportin ja siihen sisältyvät esitykset, joiden mukaisesti päivähoidon organisaatiomuutos toteutettiin alkaen ja sivistystoimeen perustettiin varhaiskasvatuksen tulosalue. Tervolan kunnan laboratoriotoiminnot siirtyivät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän NordLabin hoidettavaksi alkaen. Siirto koski osa-aikaista laboratoriohoitajaa ja yhtä perushoitajaa. Liikuntapaikkojen hoito siirtyi vuoden 2017 alusta alkaen sivistystoimesta tekniselle toimelle. Muutos koski yhtä työntekijää. Todella merkittävän muutoksen piti tapahtua alkaen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon oli tarkoitus siirtyä Tervolan kunnan ja Pihlajalinna-ryhmittymän yhdessä perustettavalle yhteisyritykselle kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Samalla kunnan työntekijöistä noin sata olisi siirtynyt yhteisyrityksen palvelukseen. Kunnanhallitus nimesi kokouksessaan neuvottelijoiksi Pihlajalinna-ryhmittymän kanssa käytäviin sopimusneuvotteluihin kunnan edustajina kunnanjohtajan, sosiaalijohtajan, johtavan lääkärin, teknisen johtajan ja hallintojohtajan. Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan osakassopimuksen ja merkitsi tiedoksi Tervolan Hyvinvointi Oy:n perustamisen. Kunnanhallituksen kokouksen esityslistalla oli esitys palvelusopimuksen hyväksymistä liitteineen, mutta Pihlajalinna-ryhmittymä ilmoitti samaisena päivänä, ettei näe edellytyksiä palvelusopimuksen solmimiseen Tervolan sote-palveluista. Näin ollen kunnanvaltuusto 4

9 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA kokouksessaan totesi sopimusneuvottelujen päättyneen tuloksettomina Pihlajalinna-ryhmittymän vetäydyttyä sopimusneuvotteluista sekä totesi kokouksessaan tekemänsä päätöksen Tervolan kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen siirrosta Pihlajalinna-ryhmittymän kanssa perustettavalle yhteisyritykselle rauenneeksi ja päätti keskeyttää hankintamenettelyn Pihlajalinna-ryhmittymän vetäytymisen vuoksi. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Tervolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ulkoistusselvityksen. Kunnanvaltuuston päätökseen liittyen Tervolan kunta käynnisti markkinavuoropuhelut Tervolan sote-palvelujen järjestämismalleista. Luottamushenkilöille on järjestetty mahdollisuus kuulla markkinoilla toimivien eri yritysten näkemyksiä Tervolan kunnan sote-palvelujen tulevista vaihtoehdoista. Markkinavuoropuheluihin ovat osallistuneet Attendo, Coronaria, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan palauttaa sote-palveluiden järjestämistä koskevan asian takaisin kunnanhallituksen valmisteltavaksi äänin 9-8. Päätös Tervolan sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy vuodelle 2018, joten talousarvio ja taloussuunnitteluasiakirjassa ei mahdollista muutosta ole huomioitu. Sote- ja maakuntauudistus Suomen julkisessa hallinnossa ollaan siirtymässä järjestelmään, missä julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla; valtio, maakunta ja kunta. Hallitus on linjannut, että maahan perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa, jotka muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta, ja niille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä kuten pelastustoimi, maaseutu- ja lomitushallinto ja ympäristöterveydenhuolto sekä alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät. Edellä mainittujen tehtävien on suunniteltu siirtyvän maakunnan vastuulle Maakunnan ylintä päätösvaltaa tulisi käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. Maakuntavaalit on suunniteltu pidettäväksi lokakuussa Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiluonnokset ovat olleet lausuntokierroksella syksyllä Tervolan kunnan lausunto on hyväksytty kunnanvaltuustossa Perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiesitys sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta on otettava uuteen valmisteluun. Uusi hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on lausunnolla saakka. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle uusi esitys valinnanvapauslaiksi maaliskuussa Kuntien rooli tulee olennaisesti muuttumaan sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Kuntien vastuulle jäävät mm. varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus ja asunto- ja maapolitiikka, kotouttaminen, joukkoliikenne sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi. Kuntien rooli korostuu ennen kaikkea alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjänä. Myös yhteistyötä maakuntien ja kuntien kesken tarvitaan. Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki on tullut kokonaisuudessaan voimaan alkaen, jolloin alkoi uusi kuntavaalikausi. Osa lakipykälistä tuli voimaan , mutta merkittävä osa laista on sovellettu alkaen. Sen takia lain vai- 5

10 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA kutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vuonna Uusi kuntalaki on aiheuttanut muutoksia myös muihin kunnan toimintaa säänteleviin lakeihin, kuten kuntarakennelakiin, vaalilakiin, kielilakiin ja työelämän lakeihin. Kuntalain uudistamisen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä ottaen huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kunnallishallinnon rakenteista johtuvat muutostarpeet. Uusi laki pyrkii vastaamaan sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin. Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Laki antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuuksia hallintonsa ja toimintansa järjestämiseen kunnan päättämällä tavalla. Uuden lain mukaan kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämistä, päätöksenteko- ja hallintomenettelyä sekä valtuuston toimintaa ohjataan keskitetysti hallintosäännöllä. Kuntalaissa kunnan toiminta nähdään myös lainsäädännön tasolla entistä selkeämmin laajana kokonaisuutena, joka sisältää oikeudellisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan kunnan toiminnan. Lain kokonaisuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on konserninäkökulman huomioon ottaminen koko kuntalaissa. Kunnanvaltuusto päättää hallintosäännöllä konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta. Keskeinen väline omistajaohjauksessa ovat konserniohjeet, jotka tulevat lakisääteisiksi. Kunnan johtamista koskevat säännökset on koottu laissa yhteen lukuun. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä sekä selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Kuntaa johdetaan kuntastrategian mukaisesti. Kuntastrategiasta pyritään luomaan johtamisen keskeinen ohjausväline ja näin kokoamaan yhteen pitkän aikavälin suunnittelun hajanaista sääntelyä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa ja kunnan talousarvio- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Lain uudistuksessa tavoitteena on ollut edustuksellisen demokratian toimivuuden ja luottamushenkilötoimien houkuttavuuden vahvistaminen sekä suoran demokratian keinojen ajantasaistaminen ja vahvistaminen. Huomiota on kiinnitetty myös kunnan talouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. Alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu kuntayhtymiin. Laki luo myös uusia mahdollisuuksia tietoteknologian hyödyntämiseen erityisesti päätöksenteossa ja viestinnässä. Kuntajakoselvitykset Tervolan kunta on ollut 2010-luvulla mukana kahdessa kuntajakoselvityksessä. Ensimmäisen kerran kuntajakoselvitys tehtiin vuosina Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien kesken. Selvitysmies Timo Säkkisen esityksen kuntien yhdistämisestä hylkäsivät muut kunnat paitsi Kemi. Tervolassa esitys kaatui äänin Kuntarakennelaki tuli voimaan Laissa oli määräys selvitysvelvollisuudesta, jonka mukaan kunnan tuli yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttumisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä. Tervolan kunta ilmoitti selvittävänsä yhdistymistä Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Ylitornion kuntien kesken. Koska selvitys ei käynnistynyt edellä mainitulla alueella, määräsi Valtiovarainministeriö päätöksellään alueelle erityisen kuntajakoselvityksen. Kuntajakoselvittäjiksi valtiovarainministeriö asetti VTM Martti Ruotsalaisen ja FM Timo Mäkitalon. Kuntajakoselvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät jättivät valtiovarainministeriölle Meri-Lapin kuntajakoselvityksen. Selvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät ehdottivat, että Kemin, Keminmaan ja Simon kunnista muodostettaisiin uusi kunta, jota ei kuiten- 6

11 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA kaan muodostettu alueelle. Tornion kaupungin sekä Tervolan ja Ylitornion kuntien osalta kuntajakoselvittäjät eivät esittäneet kuntarakenteen muutoksia. Tervolassa päätöksenteossa on kunnanvaltuuston linjauksen mukaisesti lähdetty siitä, että Tervolan kunta toimii itsenäisenä kuntana. 7

12 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 2 Toimintaympäristön lähtökohdat Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi Tornio -talousalueella. Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin ja idässä Ranuan kuntaan. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan Tervolan kunnan kokonaispinta-ala on neliökilometriä, josta vesipinta-ala on 32,3 neliökilometriä. Kunta on suhteellisen harvaan asuttu; asukkaita maaneliökilometriä kohti on 2. Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin. Erilaiset suot muodostavat suurimman osan kunnan pinta alasta. 2.1 Väestönkehitys Väestönmäärä vuoden vaihteessa oli 3099 henkeä, joista naisia oli 1463 ja miehiä Vuoden 2016 aikana väestön määrä väheni 96 henkilöllä. Luonnollinen väestönlisäys oli -29 (kuolleita 59, syntyneitä 30), kuntien välinen nettomuutto -72 ja nettomaahanmuutto 8. Tervolan väkiluku oli 3061, vähennystä vuodenvaihteeseen -38. Kuntien välinen nettomuutto näyttää Tervolan osalta -22, luku viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla oli -64. Nettomaahanmuutto syyskuun loppuun mennessä oli +6. Luonnollinen väestönlisäys syyskuun lopussa oli -22 (kuolleita 41, syntyneitä 19). Kuviossa 2 on esitetty Tervolan väestökehitys vuodesta Tilastokeskuksen laatimat väestöennusteet vuosille 2020 ja 2040 on esitetty kahden eri laskelman mukaan. Väestöennusteessa (VE) lasketaan, mikä olisi kunnan tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Omavaraislaskelma (OVL) kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Väestöennusteen luvut päivitetään kolmen vuoden välein, edellinen päivitys on tehty vuonna Kuvio 2 Väestökehitys vuodesta 1980 sekä ennuste vuosille 2020 ja

13 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuviossa 3 on esitetty kunnan väestö osa-alueittain ja Väestömäärällä mitattuna suurimpia kyliä ovat Kirkonkylä, Kaisajoki ja Loue. Vuoden 2016 aikana väestömäärä väheni useissa kylissä, mutta myös positiivista väestökehitystä tapahtui Louella. Kyläläisten määrä pysyi samana Kätkävaarassa ja Paakkolassa. Kuvio 3 Väestö osa-alueittain Tervolan väestön ikärakenne poikkeaa koko maan ikärakenteesta. Muuttoliike on vähentänyt erityisesti työikäistä väestöä. Vuoden vaihteessa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 28,8 %, kun se Lapin maakunnassa oli 23,2 % ja koko maassa 20,9 %. Kuvio 4 Väestö ikäluokittain 9

14 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Väestön määrän ja ikärakenteen kehitykseen vaikuttaa luonnollisen väestönkasvun ohella muuttoliike. Muuttoliike on 1960-luvun alusta lähtien ollut negatiivista. Tämä näkyy erityisesti työikäisen väestön määrän vähenemisenä ja vanhusten osuuden kasvuna. Tervolassa huoltosuhde on heikentynyt vuodesta 2012 alkaen, mutta vuonna 2015 huoltosuhde kääntyi hieman parempaan suuntaan. Huoltosuhde on heikentynyt Lapin maakunnassa ja valtakunnallisesti vuodesta Huoltosuhde kertoo, kuinka monta työhön osallistumatonta on yhtä työllistä kohden. Kuvio 5 Huoltosuhde Elinkeinoelämä ja työllisyys Kunnan elinkeinopolitiikan perustavoitteena on luoda sellaiset toiminnalliset ja sosiaaliset ulkoiset olosuhteet, että paikkakunnan työpaikkojen määrä lisääntyy yritystoiminnan tai muun kehittymisen kautta. Käytännön toimet painottuvat valittuihin painopistealueisiin: mekaaniseen puunjalostukseen, konepajateollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, maa- ja metsätalouteen sekä näiden lisäksi kädentaitoihin perustuvaan yritystoimintaan, matkailuun ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Tehtävät toimenpiteet tukevat biokunta Tervola imagoa ja julkisuuskuvaa. Elinmahdollisuuksien parantamista myös haja-asutusalueilla edistetään kyläsuunnittelun ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen kautta. Perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle kaivataan monimuotoista yritystoimintaa. Tervolan kunta on mukana Leader-toimintaryhmätyössä Peräpohjolan Leader ry:n kautta EUohjelmakaudella Toimintaryhmä on laatinut Elävät Jokivarret lappilainen osa Eurooppaa maaseudun kehittämissuunnitelman, jonka tavoitteena on jatkaa omaehtoista kehittämistä maaseudulla. Toimintaryhmän Leader-rahoituksen mahdollisuudet pienhankkeiden rahoittamisessa tullaan käyttämään hyväksi ja suurempien hankkeiden osalta tukeudutaan muihin rahoitusvaihtoehtoihin. Kehittämishankkeita valmistellaan alueellisella ja paikallisella tasolla siten, että ne pohjautuvat olemassa olevaan yritystoimintaan, kunnan vahvuuksiin ja/tai potentiaalisiin mahdollisuuksiin. Alueellista yhteistyötä hankkeissa jatketaan varsinkin mekaaniseen puunjalostukseen, uusiutuvan energian tuotantoon, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, teollisuus- ja rakennustoimialan yritysten vientimahdollisuuksien parantamiseen ja matkailuun liittyvässä yritystoiminnassa. Vuodelle 2018 on varauduttu rahoittamaan erilaisia kehittämishankkeita. Näihin hankkeisiin sisältyvät mm. Lapin Biokunta Tervola, Uusi lappilainen kunta-kuntien digitaaliset lähipalvelut, Mereltä Lappiin - Kemijoen moninais- 10

15 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA käytön kehittäminen, Energiaomavarainen älykäs seutu, Naisosaajien verkosto NOVE sekä Lapin Westend Vellikello suunnitelma uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Tervolaan. Kunnan panostuksia teollisuusalueille pyritään hyödyntämään tehostamalla yrityshankintaa puu- ja teräspuistoihin. Vuoden 2018 aikana jatkuu Tervolan valokuituverkon rakentaminen. Rakentamista ja verkon ylläpitoa varten Tervolan kunta on perustanut vuonna 2014 Tervolan Palveluverkot Oy -nimisen yhtiön. Yhtiö on 100 % Tervolan kunnan omistama. Valokuituverkon rakentaminen on lähtenyt käyntiin suunnitellussa laajuudessa ja v loppuun mennessä on rakennettu lähes koko kuntaa kattava valokuituverkko valmiiksi. Vuonna 2017 verkkoa on rakennettu Kemijokivarren ulkopuolisiin kyliin Varejoki-Kätkävaara sekä Reutuaapa Lehmikumpu suuntaan. Tulevien vuosien aikana tullaan käyttöönottamaan uusi lappilainen kunta - kuntien digitaaliset lähipalvelut - hankkeen tuomia pilottipalveluita. Tervolan kunnan on erityisen tärkeää uudistaa ja kehittää palvelukonseptejaan siten, että palvelujen tuottamisessa pystytään entistä paremmin hyödyntämään huippunopeita laajakaistayhteyksiä. Tervolan kunnan elinkeinostrategia valmistui vuonna Strategian päivittäminen käynnistetään osana kuntastrategiaprosessia ja nykyisen käytännön mukaan strategian sijaan vuonna 2018 laaditaan elinkeino-ohjelma, joka muodostaa osan uuden kuntalain mukaista kuntastrategiaa. Yrittäjien ja muiden elinkeinopolitiikan kehittäjien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Yritysten perusneuvonta hoidetaan kuntatasolla hyödyntäen tarvittaessa yhteistyösopimuksiin pohjautuvia voimavaroja ja asiantuntijoita. Kunnan elinkeinopalveluita tuottaa kunnan kehittämisyhtiö Riverbank Oy, jonka tehtävänä on yrityspalveluiden lisäksi osallistua kehittämishankkeiden suunnitteluun, toimitilojen ja rakennuspaikkojen markkinointiin, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, kuntamarkkinointiin sekä elinkeino-ohjelman toteuttamiseen. Elinkeinoyhtiön kanssa tehtävässä ostopalvelusopimuksessa määritellään kunnan strategisten linjausten sekä toimintaympäristömuutosten perusteella toiminnan painopistealueet. Tervolan kunta on osakkaana Digipolis Oy:ssä ja Meri-Lapin Startti Oy:ssä. Meri-Lapin Startti Oy:n toiminnot siirrettiin vuoden 2017 alusta Tornion kehitysyhtiö Team Botnian hoidettaviksi ja Meri-Lapin Startti Oy:n toiminta ajettiin alas. Hyväksi havaittua starttipalveluiden hankintaa jatketaan edelleen Team Botnian tuottamana, yhtiön osakaspohjaa laajennettiin vuonna 2017 lähes kaikkiin Meri-Lapin kuntiin, Tervola mukaan lukien. Meri-Lapin kuntien yhteisesti perustama alueyrityspalvelu jatkaa Digipolis Oy:n hallinnoimana ja kuntien rahoittamana vuonna 2018, alueyrityspalvelun palveluksessa on yksi henkilö. Tervolan kunta osallistuu Riverbank Oy:n kautta laajoihin kehittämisohjelmiin ja hankkeisiin (mm. Arctic Business Concept (ABC) Arktisen teollisuuden sivuvirrat sekä alueyrityspalvelu AYP, joita Digipolis Oy koordinoi. Yritysten suoraan tukemiseen kunnalla on käytössään erilaisia tukimuotoja, joiden myöntämisperusteet on uudistettu vuonna Aloittavien yrittäjien tuki on suunnattu nimensä mukaisesti yrityksen perustaneille kannustukseksi ja kattamaan perustamiseen liittyviä kuluja. Kesätyöllistämistuella kunta haluaa kannustaa paikallisia yrityksiä palkkaamaan yritykseensä kesätöihin tervolalaisia koululaisia tai opiskelijoita. Kunta itsessään pyrkii järjestämään kesätöitä tietylle nuorten ikäryhmälle vuosittain, pääasiallisesti työt ovat ympäristönhoitotöitä. Kunnan kesätyöllistäminen toteutetaan työllistämisen, erityisesti koululaisten kesätöihin varatusta määrärahasta. Koulutus-, markkinointi- ja tuotekehitystuki on suunnattu kaikille tervolalaisille yrityksille. Tuella kannustetaan yrityksiä hankkimaan ajantasaista tieto-taitoa kouluttamalla yrityksen henkilökuntaa. Markkinoinnin osalta tuetaan yritysten messuille osallistumista sekä muita markkinoinnista aiheutuneita kuluja. Tuotekehitystuella pyritään tukemaan yritysten innovatiivisia toimintoja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä. Kunta kannustaa paikallisia yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutusta uuden ja ammattitaitoisen henkilöstön hankinnassa erityisellä oppisopimustuella. Vuonna 2016 otettiin lisäksi käyttöön kuntalisä työttömän henkilön työllistäville yrityksille. Kuntalisän tarkoituksena on parantaa yritysten mahdollisuuksia työllistää työttömiä työnhaki- 11

16 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA joita. Tuki osoitetaan työntekijän palkkauskuluihin, jolloin työllistettävän henkilön päivittäistä työaikaa tai/ja työllistämisjakson kokonaiskestoa voidaan pidentää. Maaseudulta Käsin -messut ovat vakiinnuttaneet paikkansa tervolalaisessa loppukesän ohjelmistossa tuhansine kävijöineen ja tapahtuman kehittämiseen tullaan panostamaan tulevaisuudessakin. Vuonna 2018 messujen konseptia tullaan kehittämään entistä omaleimaisemmaksi maaseututapahtumaksi poikkeuksena muihin mahdollisesti samanaikaisesti alueella järjestettäviin markkina- ja messutapahtumiin. Kunnan kehitysyhtiö Riverbank Oy avustaa kaikissa kunnan merkittävissä tapahtumissa tapahtuman toteuttajaa tai koordinoijaa. Työpaikat Tilastokeskuksen tietojen mukaan työpaikkojen määrä vuoden 2015 lopussa oli 932. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä on vähentynyt 23 eli 2,4 %:lla. Lapin maakunnassa työpaikkoja on vähentynyt 0,7 % ja koko maassa 0,8 %. Tervolassa henkilömäärältä suurinta vähennystä oli tapahtunut teollisuuden (-26 tp), terveys- ja sosiaalipalveluiden (-21 tp) sekä maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden (-17 tp). Tervolassa toimialoittain eniten työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut (159 tp), maa-, metsä- ja kalatalous (148 tp) ja teollisuus (129 tp). Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus on vähennyksestä huolimatta merkittävä, sillä niiden osuus työpaikoista vuonna 2015 oli Tervolassa 15,9 %, Lapissa 4,7 % ja koko maassa 3,2 %. Teollisuuden osuus työpaikoista vuonna 2015 oli Tervolassa 13,8 %, Lapissa 9,6 % ja koko maassa 12,8 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten X Toimiala tuntematon Kuvio 6 Työpaikat toimialoittain Tervolassa

17 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Kuvio 7 Työpaikat työnantajasektoreittain Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2010, jolloin Tervolan alueella työssäkäyviä oli enemmän kuin alueella asuvaa työllistä työvoimaa ,4 100,2 97,1 97,1 96,5 96,0 91,8 89, Kuvio 8 Tervolan työpaikkaomavaraisuuden kehitys Maa- ja metsätalous pysyy suunnittelukaudella merkittävänä elinkeinona. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon, lammastalouden ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, green care hoivapalveluita, maaseutumatkailua, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja. Sukupolvenvaihdoksiin kannustamisella taataan yritysten toiminnan jatkuminen sekä työpaikkojen säilyminen. Tuotannolliset työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa. Vuoden 2017 aikana perustettiin Tervolaan ensimmäinen lihasta lähiruokaa jalostava yritys, lisäksi perustettiin luontoa ja luonnontuotteita hyödyntäviä yrityksiä. Lähialueiden matkailun, kaupallisen toiminnan ja kaivosteollisuuden vilkastumisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti myös tervolalaisten työllistymismahdollisuuksiin. Viime vuosina tehtyjen toimenpiteiden niin elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa kuin elinympäristön laadun parantamisessa, uskotaan kääntävän väestökehityksen positiiviseen suuntaan. Kemijokivarren uudelleen kaavoituksen myötä Tervolaan on syntymässä satoja uusia rakennuspaikkoja jokivarsitonteille. Erityisesti uusiu- 13

18 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA tuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Vuoden 2013 aikana valmistui Varevaaraan Tuuliwatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoiman lisärakentamista on suunnitteilla Varevaaran vieressä sijaitsevaan Löylyvaaraan sekä Tervolan ja Simon kuntien rajalla sijaitsevaan Hevosselkään. Lähikuntiin suunnitteilla olevat mittavat biopolttoainetta sekä tuotteita valmistavat laitokset lisäävät paikallisen raaka-aineen kysyntää ja lisäävät työpaikkoja myös Tervolassa. Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Taloudellinen nousukausi ja hyvä kysyntä ovat lisänneet suurten yritysten investointihalukkuutta ja työvoimantarvetta. Alueella toimivat puunjalostuslaitokset ovat investoineet merkittävästi viime vuosina. Tervolan kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa perusinfrastruktuuria. Tervolaan on syntynyt viime vuosien aikana ennätysmäärä uusia yrityksiä ja uusyritysperustanta suhteessa väkilukuun on ollut koko talousalueen vilkkainta. Tervolan alueella on runsaasti malminetsintää ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin. Työllisyys Vuonna 2017 syyskuun lopussa Tervolassa oli 1293 työvoimaan kuuluvaa. Tervolan työttömyysaste oli tammikuussa 2017 korkeimmillaan 16,8 %, josta se laski ollen syyskuussa 12,5 % eli 162 työtöntä työnhakijaa. Lapin työttömyysaste syyskuussa oli 12,7 % ja koko maan 10,5 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli syyskuun lopussa 54 henkeä (vastaava luku vuonna henkeä, vuonna henkeä). Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan työllisyyspoliittisten hankkeiden avulla sekä työnhakijoiden yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia selvittävän yksilövalmentajan tuella. Tervolalaisten pendelöinti, eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella, on pysynyt miltei samoissa lukemissa. Vuonna 2015 tervolalaisia kävi töissä muissa kunnissa 341 henkilöä, vuonna ja vuonna Sen sijaan pendelöinti Tervolaan on vähentynyt, Tervolassa kävi muista kunnista töissä vuonna henkilöä, vuonna henkilöä ja vuonna Asuminen ja rakentaminen Liikenneyhteydet kuntaan ovat hyvät. Kunnan halki etelä-pohjoinen suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie, valtatie 4 ja itäpuolella maantie 926 Kemi-Rovaniemi. Itä-länsi -suunnassa maantieyhteydet Simoon, Ranualle ja länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle ovat olemassa, mutta kaipaisivat parempaa kunnossapitoa. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km. Ajoksen satamaan Kemissä on matkaa 55 km. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut. Tervolassa oli asuntoja vuonna 2016 yhteensä 1780, joista on vakinaisesti asuttu Yli puolet asunnoista on rakennettu ajanjaksolla Asuntokuntia vuonna 2016 oli Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on laskenut vuosien saatossa. Vuonna ,6 % asuntokunnista asui ahtaasti, mikä on 0,1 % enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kuitenkin asuntojen koot asuntokuntaa kohti ovat Tervolassa isompia kuin maassa keskimäärin (81,7 m 2 / 90,2 m 2 ). Myös asunnon pinta-ala henkilöä kohden on isompi kuin maassa keskimäärin (40,3 m 2 / 43,9 m 2 ). Pientaloissa asuu 77 % tervolalaisista asuntokunnista. Omistusasunnossa asuu noin 82 % tervolalaisista. 14

19 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Kemijokivarren osayleiskaava-alueiden ajantasaistaminen aloitettiin vuonna 2012 Lapin liiton valtuuston hyväksymän Länsi-Lapin maakuntakaavan pohjalta. Tarkistuksen tavoitteena oli suunnittelun kautta luoda edellytyksiä muodostaa ja palauttaa nauhamainen, perinteinen jokivarsikylärakenne ja hyödyntää nykyistä osayleiskaavaa tehokkaammin olemassa oleva infrarakenne. Tavoitteena oli myös tiivistää ja luoda mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle sekä mahdollistaa rakentaminen sinne, minne se luontaisesti sopii ja minne on myös aitoa tarvetta. Vetovoimaisille ranta-alueille sijoittuville rakennuspaikoille olisi kysyntää. Kemijoen ranta-alueella olevien rakennuspaikkojen tarjonta ja kysyntä eivät ole kohdanneet ja jokivarsitonttitarjontaa ei ole ollut riittävästi. Kunnanvaltuusto vahvisti Paakkola-Ylipaakkola kyläyleiskaavan huhtikuussa Kaavan myötä alueelle saatiin lähes 300 uutta rakennuspaikkaa, joista 81 sijoittuu ranta-alueelle. Kunnanvaltuusto hyväksyi Tervola-Varejokialueen osayleiskaavan kesäkuussa Kaavasta jätettiin valitus, jonka vuoksi kunnanvaltuusto palautti osayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan. Palonperän asemakaava muutos sai lainvoiman vuoden 2017 alkupuolella. Tarkistetulla Palonperän asemakaava-alueella on 76 vapaata omakoti- ja pientalotonttia (pääosin yksityisten omistuksessa). Kaisajoen asemakaava-alueella korttelissa 353 sijaitsevista kunnan omistamista omakotitalojen rakennuspaikasta kaksi on vielä rakentamatta. Rakennuspaikat sijaitsevat Kemijoen välittömässä läheisyydessä. Kiviahon ja Hastinkankaan asemakaava-alueilla on kunnalla lähes 60 vapaata tonttia. Myönnettyjen rakennuslupien määrän perusteella rakentamisen määrä on Tervolan alueella vuoteen 2016 verrattuna hieman kasvanut. Omakotitalorakentaminen on pysynyt ennallaan. Tähän mennessä Tervolassa on myönnetty 28 rakennuslupaa, joista 4 omakotitalon rakentamiseen. Vastaavat luvut vuonna /5, vuonna /6, vuonna /6, vuonna /4 ja vuonna /9. Lupien tilastointitapa on muuttunut vuoden 2015 alussa siten, että samalle kiinteistölle yhdellä kerralla haettavat luvat merkitään samalle lupanumerolle. Arvion mukaan merkitys lupamääriin on vähäinen. 15

20 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 3 Taloudelliset lähtökohdat 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Valtiovarainministeriön laatimaan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v edelleen vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman hidastuen kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin v Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nousu. Hintatason nousua hidastavat vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja maltillisena pysyvä öljyn hinta. Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee n. 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee n. 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä ennustejakson loppuun asti. Markkinaosuuksien menetys lakkaa ja vienti kasvaa tasaisesti maailmankaupan kasvun vetämänä. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Uusien tilauksien määrät ja korkea luottamus kertovat hyvistä vientinäkymistä. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet viimeaikoina. Kehittyneiden talouksien sekä Yhdysvaltojen myönteinen kehitys jatkuvat ja euroalueen merkitys tulee korostumaan jatkossa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy reiluun pariin prosenttiin ensi vuonna. Suomen julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä kehityksestä huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun saakka. Väestön ikääntymisestä johtuen rahoitusaseman tulisi olla ensi vuosikymmenen alussa selvästi ylijäämäinen. Hallitus esittää valtion vuoden 2018 talousarvion määrärahoiksi 55,7 miljardia euroa. Tuloiksi arvioidaan 52,7 miljardia euroa. Alijäämä pienenee selvästi verrattuna vuodelle 2017 arvioidusta. Nettolainanotoksi esitetään 3 miljardia euroa, minkä seurauksena valtiovelan arvioidaan nousevan vuoden 2018 lopulla noin 110 miljardiin euroon. Kuntatalous Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous vahvistui vuonna Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroa positiivinen vuonna Vuosikate vahvistui yli 700 milj. euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset. Vuosikate vahvistui erityisesti asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate sen sijaan heikkeni vuonna 2016 lähes 80 milj. euroa. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 prosentin kasvusta. Toimintakatteen matalaa kasvua selittivät sekä kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. 16

21 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella neljä kuntaa täyttää kuntalain kriisikuntakriteerit. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 hieman yli 3,2 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 820 milj. euroa. Vuoteen 2015 verrattuna investoinnit kasvoivat ainoastaan noin 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Investointien varovaista kasvua selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes 70 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaan kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 90 milj. eurolla. Valtaosa kuntayhtymien investointien määrällisestä kasvusta selittyy sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien tekemillä investoinneilla. Sairaanhoitopiirien nettoinvestoinnit kasvoivat lähes 50 milj. eurolla eli 10,7 prosenttia yhteensä yli 500 milj. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvua edelleen, tosin edeltäviä vuosia hitaammin. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2015 noin 17,3 mrd. eurosta noin 18,1 mrd. euroon. Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä vuonna Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntien osaltaan rahoittamat työmarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti, koska työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden takia melko korkeana. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanut maahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta. Verotulojen odotetaan kasvavan aiemmin arvioitua suotuisammin. Kuluvana vuonna kuntataloutta vahvistaa toimintamenojen supistuminen, mikä on seurausta kilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista ja hallituksen linjaamista sopeutustoimista. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalouden tilikauden tulos heikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Sote-uudistuksen myötä kuntatalouden tehtävät painottuvat jatkossa muun muassa koulutukseen, johon ei väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tästä syystä kuntatalouden menopaineen arvioidaan helpottuvan vuodesta 2020 alkaen ja velkaantumisen arvioidaan hidastuvan. Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Kuntien nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja. (Lähde: Valtionvarainministeriön julkaisemat Julkisen talouden tila ja Kuntatalousohjelma, syksy asiakirjat) Veroperustemuutokset Ansiotuloveroperusteisiin tehdään v hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Tarkistus laskee kunnallisveroa 77 milj. euroa. Työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla, mistä kuntien osuus on 105 milj. euroa. Kunnallisveroa nostaa muun muassa asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentäminen sekä määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen vuoden 2017 lopussa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Yhteisöveron kuntien ryhmäosuus nousee vuodelle 2018 varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaation seurauksena. Korotuksella tavoitellaan kuntien yhteisöverotulojen kasvua 60 miljoonalla eurolla. Kuntien yhtei- 17

22 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA söveron ryhmäosuuden muutoksen suuruus (1,01 %-yks.) vuodelle 2018 on tarkentunut ja ryhmäosuus on uusimman tiedon mukaan 31,35 %. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit ovat muuttumassa vuosille 2018 ja Alun perin esitettiin, että vuodelle 2018 olisi korotettu yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja 0,93-1,80 prosentista 1,03-2,00 prosenttiin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin ala- ja ylärajoja 0,93-1,80 prosentista 1,03-2,00 prosenttiin. Lisäksi esitettiin vuodelle 2019 vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja muutettavaksi 0,41-0,90 prosentista 0,45-1,00 prosenttiin. Valtiovarainvaliokunta esitti kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotuksista luopumista ja eduskunta on sen pohjalta hyväksynyt lakiesityksen sisällön muutettuna. Tervolan ja muiden tuulivoimakuntien osalta merkittävä kiinteistöverolain muutos on eräiden tuulivoimapuistojen siirtyminen voimalaitosprosentin piiriin vuoden 2018 alusta. Voimalaitosveroprosenttia voidaan soveltaa, jos voimalaitoksen nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria tai, jos useampi voimalaitos on kytketty verkkoon yhteisen liittymispisteen kautta, niiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria. Valtionosuusmuutokset Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. Kunnan valtionrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa seuraavat tehtäväalueet: sosiaali- ja terveydenhuolto varhaiskasvatus (päivähoito) esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi (asukasperusteinen) taiteen perusopetus (asukasperusteinen). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä on uudistettu vuoden 2015 alusta. Uuteen järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyys, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Tämän lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella, joita ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisten kotiseutualue. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat lisäksi valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset, järjestelmämuutoksen tasaus ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan, mikäli valtionosuuden muutos on yli +/- 100 euroa asukasta kohden. Valtionosuuden porrastus määräytyy vuosina seuraavasti: +/- 50, 100, 180, 260, 380 euroa/asukas. Laskennalliset valtionosuudet pienenevät vuonna ,4 %:a vuoteen 2017 verrattuna. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskas- 18

23 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA vatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee vuonna ,23 prosentista 25,34 prosenttiin. Vuonna 2016 valtionosuusprosentti oli 25,61. Peruspalvelujen kunnan omarahoitusosuus vuonna 2018 arvioidaan olevan 3 540,30 euroa/asukas. Valtionosuusmuutokset tulevat kaventamaan kuntatalouden liikkumavaraa vaikka verotulojen ennustetaan kehittyvän suotuisasti. Kaiken kaikkiaan talouden näkymät korostavat peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Sote- ja maakuntauudistuksen myötä yli puolet kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyisi maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät merkittävästi. Kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä olisi noin 5,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11,1 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,5 miljardia euroa). Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna lähtökohtaisesti suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jääviin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjestelmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyisi, joskin siihen esitettäisiin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyisi alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla olisi muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, esitetään valtionosuusjärjestelmän tarve- ja olosuhde-eroperusteisiin kriteereihin uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin nykyisestä työpaikkaomavaraisuuden kriteeristä. Tämän lisäksi työttömyysaste siirrettäisiin laskennallista kustannuksista valtionosuuden lisäosiin. Muutosten yhteydessä kiinteistövero sisällytettäisiin 50 prosenttisesti verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Voimalaitosten osalta tasauksessa käytettäisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia (muut voimalaitokset kuin ydinvoimalaitokset rajataan tasauksen ulkopuolelle). Tasauslisäprosentti nousisi 90 prosenttiin, mikä hyödyttäisi tasausrajan alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 15 prosenttia, mikä taas hyödyttäisi niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja maakuntiin. Tasausraja olisi edelleen 100 prosenttia. Edellä kuvattujen muutosten lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioitaisi valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset. Rajoittimen suuruus olisi symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jäisi 40 prosenttia. 19

24 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Suurten kuntakohtaisten muutosten pienentämiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapainotilan muutos rajattaisiin nollaan eli tasapaino (tasapainotilalla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen) pysyisi uudistusta edeltävällä tasolla. Siirtymätasauksen määrä alenisi vuosittain siten, että muutos rajattaisiin +/- 25 euroon/asukas per vuosi. Viidentenä vuonna eli vuonna 2023 muutos olisi enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Näin uudistuksesta aiheutuva kunnan tasapainotilan muutos olisi pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas, mikä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää. Uudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtökohtatilanne. Siirtymätasauksella ei muuteta kuntien epätasapainotilannetta tasapainoon. Sote- ja maakuntauudistukseen sisältyy kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, jotka osaltaan helpottavat kuntien talouden tasapainotusta ja muutosten ennakointia. Vaikka tuloveroprosentteja alennetaan, kuntien veroprosentin tuotto hieman paranee. Kuntien taloudesta poistuisi myös varsin vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä helpottaa talousarvion laadintaa ja taloudenhoitoa talousarviovuoden aikana. Samalla poistuisi myös suuri osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista investointitarpeista. Näiden lisäksi kuntataloutta vakauttaisi suhdannevaihteluille alttiin kuntien yhteisöveron osittainen siirtäminen maakuntien rahoitukseen. Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen vähentää samalla myös tarvetta alentaa kuntien tuloveroprosentteja. (Lähde: Alueuudistus.fi -sivusto) 3.2 Tervolan kunnan talouden kehitysnäkymät Vuonna 2016 kunnan taloudenhoito toteutui kokonaisuudessaan talousarviossa ennakoitua paremmin. Toimintakatteeksi muodostui -20,32 milj. euroa ja vuosikatteeksi 3,41 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 2,04 milj. euroa ja tilinpäätössiirtojen jälkeinen tilikauden ylijäämä 1,98 milj. euroa. Kunnan lainakanta pieneni 2,79 milj. euroon. Kertynyt ylijäämä oli 12,87 milj. euroa. Kunnan rahavarat vuoden 2016 päättyessä olivat 6,92 milj. euroa. Myös vuosi 2017 tullee toteutumaan ylijäämäisenä johtuen ennen kaikkea henkilöstökulujen toteutumisesta ennakoitua pienempinä. Verotulot ja valtionosuudet kertyvät pääsääntöisesti suunnitellusti. Vuoden 2018 talousarvio on laadittu vuoden 2018 taloussuunnitelman pohjalta. Investointimenoihin esitetään nostettavaksi 0,6 milj. euroa lainaa. TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintakate -20,3-21,7-21,1-21,1-21,4 Verotulot 11,5 11,2 11,4 11,5 11,6 Valtionosuudet 11,8 10,8 10,3 10,3 10,4 Vuosikate 3,4 0,6 1,0 1,1 1,2 Poistot -1,4-1,2-1,3-1,2-1,3 Tilikauden tulos 2,0-0,5-0,3-0,1-0,1 Nettoinvestoinnit -0,5-1,3-1,3-1,3-1,3 Lainakanta ,8 3,1 3,6 3,4 3,3 Taulukko 1 Tervolan kunnan talouden kehitys vuosina , milj. euroa 20

25 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Vuoden 2018 talousarvion kokonaistulot ovat euroa ja kokonaismenot euroa. Arviot tuloista merkitsevät 0,5 prosentin vähennystä vuoden 2017 talousarvioon. Vähennys johtuu suurelta osin valtionosuuksien vähenemisestä. Kokonaismenot ovat laskemassa 3,7 prosenttia. Toiminta- ja investointimenojen kehitys suunnittelukaudella Toimintamenot Kunnan ulkoiset toimintamenot vuonna 2018 ovat yhteensä 28,16 milj. euroa. Tästä henkilöstömenoja on 15,54 milj. euroa ja palvelujen ostoja 9,42 milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin arvioidaan käytettävän 1,85 milj. euroa, avustuksiin 1,2 milj. euroa ja muihin menoihin 0,18 milj. euroa. Muutos-% Muutos-% Muutos-% TP 2016 TA 2017 TA 2018 ed. v. TS 2019 ed. v. TS 2020 ed. v. Toimintamenot (ulk.) Henkilöstömenot , , ,6 Palvelujen ostot , , ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,7 Avustukset , , ,3 Muut toimintamenot , , , , , ,9 Taulukko 2 Ulkoisten toimintamenojen kehitys menolajeittain Henkilöstökulut muodostavat yli puolet kunnan toimintamenoista. Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskautena ei koroteta palkkoja. Tulevan sopimuskauden ratkaisut eivät ole talousarvion laadintavaiheessa vielä tiedossa. Talousarviossa on varauduttu 0,5 %:n palkankorotukseen. Lomarahoihin kohdistuu edelleen 30 %:n leikkaus. Lisäksi työnantajan sosiaalivakuutusmaksut laskevat. Henkilöstökulut laskevat 2,0 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Taloussuunnitteluvuodelle 2019 henkilöstömenot kasvavat 0,4 prosenttia ja vuodelle 2020 kasvu on 0,6 prosenttia. 7 % 4 % 1 % Henkilöstömenot Palvelujen ostot 33 % 55 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Kuvio 9 Eri toimintamenolajien jakautuminen talousarviossa 2018 Palvelujen ostot muodostavat noin kolmanneksen kunnan toimintamenoista. Merkittävä osa palvelujen ostoista on erikoissairaanhoidon palvelujen ostoja, joiden arvioimisen tekee pienessä kunnassa vaikeaksi palvelutarpeisiin liittyvä satunnaisvaihtelu. Palvelujen ostot vähenevät 1,4 prosenttia verrattuna vuoteen Vuonna 2019 palvelujen ostojen ennustetaan edelleen vähenevän. Vähennystä vuoteen 2018 verrattuna on 1,0 prosentti. Vuonna 2020 palvelujen ostot kääntyvät taas kasvuun ollen 1,4 prosenttia suuremmat kuin vuonna

26 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Loput toimintamenoista koostuvat pääosin aine-, tarvike- ja tavaraostoista, avustuksista ja vuokramenoista. Aine-, tarvike- ja tavarakustannusten odotetaan suunnittelukaudella olevan noin 1,9 milj. euroa/vuosi. Avustusmenojen kehitykseen vaikuttaa paitsi lakisääteisiin tukiin tehtävät indeksitarkistukset, myös avustusten hakijoiden määrän vaihtelu. Talousarviovuonna 2018 avustukset laskevat noin 8 prosenttia. Lasku johtuu perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelan maksettavaksi. Suunnitteluvuosille avustusmenojen arvioidaan lievästi kasvavan. Muissa toimintamenoissa ei tapahdu suunnittelukaudella olennaisia muutoksia. Investointimenot Suunnittelukauden investointimenot ovat korkeimmillaan taloussuunnitelmavuonna Talousarviovuodelle on budjetoitu yhteensä euroa investointimäärärahoja. Investointimäärärahat laskevat vuoteen 2017 verrattuna 2,7 prosenttia. Investointien rahoitusosuudet kasvavat. Niihin on budjetoitu euroa. Maan myyntituloja on arvioitu kertyvän euroa. Vuoden 2018 nettoinvestoinnit ovat euroa, joka on 4,3 prosenttia pienempi kuin vuonna Taloussuunnitelman mukaan nettoinvestoinnit vuonna 2019 ovat euroa ja vuonna euroa. Euromääräisesti merkittävimmät tulevien vuosien investoinnit kohdistuvat terveyskeskukseen ja vanhustenhuoltoon. Suunnittelukauden investointeja esitetään yksityiskohtaisemmin talousarvion ja -suunnitelman investointiosassa. Toiminnan ja investointien rahoitus suunnittelukaudella Toimintatulot Kunnan ulkoiset toimintatulot vuonna 2018 ovat yhteensä 7,09 milj. euroa. Tästä myyntituloja on 3,93 milj. euroa ja maksutuloja 2,10 milj. euroa. Tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 0,49 milj. euroa. Muita toimintatuloja arvioidaan kertyvän 0,58 milj. euroa. TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% ed. v. TS 2019 Muutos-% ed. v. TS 2020 Muutos-% ed. v. Toimintatulot (ulk.) Myyntitulot , , ,2 Maksutulot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,1 Muut toimintatulot , , , , , ,0 Taulukko 3 Ulkoisten toimintatulojen kehitys tulolajeittain Myyntituloista noin 80 prosenttia muodostuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) maksamasta lomituskorvauksesta. Yhteistoiminta-alueen lomituspalveluiden tuottaminen vaikuttaa vastaavasti myös kunnan toimintamenoihin. Lomitustarpeiden väheneminen pienentää sekä toimintatuloja että -menoja. Myyntituloja kertyy myös muun muassa kaukolämmön myynnistä. Palvelujen myyntihinnoissa on tärkeää huomioida tuotantokustannusten nousu. Maksutuloista merkittävä osa kertyy maatalousyrittäjien lomituspalvelumaksuista sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen asiakasmaksuista. Indeksiin sidottuihin sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuihin ei tehdä tarkistuksia joka vuosi, minkä seurauksena maksutulojen kehitys ei vastaa menojen kehitystä. 22

27 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Tukien ja avustusten kehitys on riippuvainen muun muassa käyttötalouden hankkeiden ja niihin haettavan ulkopuolisen rahoituksen toteutumisesta. Muista toimintatuloista valtaosa kertyy asuin- ja liikehuoneistojen vuokrauksesta. Tukien ja avustusten arvioitu kasvu vuodelle 2018 selittyy pakolaisista aiheutuneista kustannuksista, jotka valtio korvaa kunnalle. 7 % 8 % Myyntitulot Maksutulot 30 % 55 % Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintakate Kuvio 10 Eri toimintatulolajien jakautuminen talousarviossa 2018 Vuoden 2018 talousarvion mukainen toimintakate eli toimintatulojen ja -menojen erotus on euroa. Tämä tarkoittaa, että toimintamenoista saadaan katetuksi toimintatuloilla 25,2 prosenttia. Näin ollen verotuloista ja valtionosuuksista koostuvalla verorahoituksella jää katettavaksi 74,8 prosenttia. Vuonna 2013 toimintakate heikkeni edellisvuoteen verrattuna 3,3 prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia. Toimintakatteen heikkeneminen jatkui vuonna 2015 ollen 1,4 prosenttia heikompi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2017 talousarvion mukainen toimintakate on 6,7 prosenttia vuoden 2016 tilinpäätöstä heikompi. Vuosi 2017 on kuitenkin toteutumassa ennakoitua paremmin. Vuonna 2018 toimintakatteen odotetaan parantuvan 2,8 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon nähden. Toimintakatteen heikkeneminen jatkuu jälleen vuosina , mutta aikaisempia vuosia maltillisemmin. Vuonna 2019 toimintakate heikkenee 0,2 prosenttia ja vuonna ,2 prosenttia. Toimintakatteen ilmaiseman maksurahoituksen jatkuva heikkeneminen lisää painetta verorahoituksen kasvulle. 10,0 5,0 0,0-5,0 Milj. -10,0-15,0-20,0-20,9-21,2-20,3-21,7-21,1-21,1-21,4 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate -25,0-30,0-35,0 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kuvio 11 Toimintakatteen kehitys vuodesta 2014 vuoteen 2020, milj. euroa 23

28 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Verorahoitus Tervolan kunnan kunnallisveroprosentti on ollut vuodesta 2008 alkaen 19,50. Myös talousarviovuodelle 2018 on vahvistettu sama kunnallisveroprosentti (KV / 118 ). Kuntaliiton tiedon mukaan kuntien keskimääräinen painotettu veroprosentti vuonna 2018 tulee olemaan 19,86, kun se vuonna 2017 oli 19,90. Lapin kuntien keskimääräinen veroprosentti on vuonna ,93 (vuonna ,82). Kiinteistöveroprosentteja tarkistettiin Tervolan kunnassa vuodelle 2017, jolloin muiden asuinrakennusten veroprosentti nostettiin 0,05 %-yksiköllä 1,00 %:iin. Talousarviovuodelle 2018 vahvistetut kiinteistöveroprosentit ovat samat kuin vuonna VERO % Kunnan tulovero 19,50 Kiinteistövero: Yleinen kiinteistövero 0,95 Vakituinen asuinrakennus 0,50 Muu asuinrakennus 1,00 Voimalaitos 3,10 Yleishyödylliset yhteisöt 0,25 Taulukko 4 Kunnan veroprosentit vuonna 2018 Vuosien verotuloarviot on laskettu kunnanvaltuuston vahvistamilla veroprosenteilla. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2018 yhteensä euroa. Tästä kunnallisveron tuotoksi on arvioitu euroa, osuudeksi yhteisöveron tuotosta euroa ja kiinteistöverotuotoksi euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän kaikkiaan 1,9 prosenttia vuodelle 2017 budjetoitua enemmän. Kunnallisverotulojen arvioidaan lähivuosina kehittyvän maltillisesti virinneestä talouskasvusta huolimatta, koska väkimäärän vähentyminen pienentää kunnan tuloveropohjaa. Osuus yhteisöveron tuotosta on laskettu aiempaa pienemmällä jako-osuudella, koska vuoden 2017 jako-osuuteen on vaikuttanut vuosi 2014, joka oli poikkeuksellisen hyvä. Lisäksi jako-osuuteen vaikuttaa Kahon 3 Oy:lle verovuodelta 2016 maksuunpantu poikkeuksellisen suuri yhteisövero. Yhteisöveron jako-osuuksiin Kahon 3 Oy:lle maksuunpannut yhteisöverot vaikuttavat ensimmäisen kerran verovuonna 2018, koska verovuoden 2018 jako-osuudet perustuvat yritystoimintaerien osalta verovuosien 2015 ja 2016 maksuunpanotietoihin. Poikkeuksellisen suuri yhteisöveron maksuunpano hyödyttää jakoosuuksien laskennassa sitä kuntaa, jossa yksitoimipaikkaisen yhteisön toimipaikka sijaitsee, tämän vuoksi muiden kuntien jako-osuus tulee laskemaan verovuosina 2018 ja 2019 noin viisi prosenttia suhteessa siihen, mitä se olisi muutoin ollut. Tervolan osalta merkittävä kiinteistöverolain muutos on eräiden tuulivoimapuistojen siirtyminen voimalaitosprosentin piiriin vuoden 2018 alusta. Voimalaitosveroprosenttia voidaan soveltaa, jos voimalaitoksen nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria tai, jos useampi voimalaitos on kytketty verkkoon yhteisen liittymispisteen kautta, niiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria. Tervolan osalta muutos lisää kiinteistöverotuloa n tuhatta euroa. Tervolan kunnan kiinteistöverotuloon vaikuttaa kiinteistöjen verotusarvon lasku ikäalennusten johdosta. Jos kiinteistöveroprosentteja ei koroteta, kiinteistöverotulo laskenee. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Taulukko 5 Kunnan verotulot

29 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Vuoden 2020 verotuloarvioissa ei ole huomioitu sote- ja maakuntauudistusta. Vuonna 2020 kuntien tuloveroprosentteja laskettaisiin tämän hetken arvion mukaan 12,3 %-yksikköä. Tämä merkitsisi Tervolassa kunnallisverotulon laskua noin 3,5 milj. euroon. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ollaan laskemassa. Tervolan osalta tämä merkitsisi yhteisöveron vähenemisestä n. 200 tuhannella eurolla. 12,00 10,00 8,00 Milj. 6,00 4,00 2,00 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero Valtionosuudet 0,00 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kuvio 12 Verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien kehitys vuosina , milj. euroa Valtionosuusrahoitus Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulivat voimaan Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 valtionosuusuudistuksen johdosta Tervolan kunnan valtionosuuksien menetys on 50 euroa/asukas, vuonna euroa/asukas ja vuonna euroa/asukas. Tervolan osalta siirtymätasaus päättyy vuonna 2017, jonka jälkeen valtionosuusuudistuksen aiheuttama menetys kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen otetaan huomioon täysimääräisesti eli vähennys on 233 euroa/asukas vuoden 2014 tasoon verrattuna. Valtionosuudet laskevat vuonna 2018 noin 0,55 milj. euroa vuodesta Laskuun vaikuttaa mm. kiky-sopimuksen laskennallisiin hyötyihin perustuva lisäleikkaus 21 /asukas. Talousarviovuodelle 2018 on budjetoitu käyttötalouden valtionosuuksia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on noin 10,4 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus noin -0,1 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuus sisältää verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta 2,3 milj. euroa. Vuoden 2018 taloussuunnitelmassa valtionosuuden määräksi oli arvioitu euroa. Vuodelle 2019 valtionosuuksia on arvioitu kertyvän euroa ja vuodelle euroa. Vuonna 2020 määräaikaisen indeksikorotusten jäädytysten pitäisi poistua. Valtionosuuksissa on myös arvioitu vieraskielisten mahdollinen vaikutus kunnan valtionosuuteen. Vuoden 2020 valtionosuusarviossa ei ole huomioitu sote- ja maakuntauudistusta. Toteutuessaan uudistus merkitsee valtionosuuksien huomattavaa vähenemistä. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan Tervolan kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2020 olisi noin 3,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa 7,4 miljoonan euron laskua vuoden 2017 valtionosuuteen verrattuna. 25

30 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Kaiken kaikkiaan maksurahoituksen heikkenemisen uhka sekä valtionosuuksien väheneminen edellyttävät palvelurakenteiden ja toimintojen kriittistä tarkastelua ja tuottavuuden parantamista. Talouden tasapainon säilyttäminen edellyttää myös entistä tiiviimpää yhteistyötä kunnan eri hallinnonaloilta, toimielimiltä, luottamushenkilöiltä ja henkilöstöltä. Kunnan tulorahoituksen osalta tulee tarkastella sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosentteja. Verotuksen lähtökohtana on kunnan strategisen tavoitteen mukaisesti kunnan kilpailukyvyn säilyttäminen suhteessa seutukuntaan sekä naapurikuntiin. Rahoitustulot ja -menot Talousarviovuodelle 2018 on budjetoitu yhteensä euroa rahoitustuloja, joista euroa arvioidaan kertyvän antolainojen ja muun rahoitustoiminnan koroista ja muun euron osan pääosin Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeiden omistuksen perusteella saatavasta tulosta. Rahoitusmenoja on budjetoitu yhteensä euroa, joista euroa on pääosin nykyisten ja budjetoitujen lainojen korkomenoja ja euroa muita rahoitusmenoja, joista suurimpana osakkuussähkön menot. Rahoitustulojen ja -menojen nettosumman arvioidaan kasvavan suunnittelukauden alun 0,4 miljoonasta eurosta suunnittelukauden lopun 0,5 milj. euroon. Määräaikaiset lainajärjestelyt Tenergia Oy:n ja Tervolan Vesi Oy:n kanssa päättyvät vuonna Lainakanta ja rahavarat Mittavista investointien rahoitustarpeista johtuen kunnan lainamäärä kasvoi 2000-luvun alkupuolella lyhyessä ajassa huomattavasti. Tämän jälkeen lainamäärän kasvu on ollut hyvin maltillista ja viime vuosina lainamäärä on kääntynyt laskuun. Vuosina investoinnit toteutettiin tulorahoituksella eikä uusia lainoja tarvinnut nostaa. Talousarvion laadintavuonna nykyisiä lainoja on lyhennetty suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 on nostettu korkotukilainaa 0,9 milj. euroa tehostetun asumisyksikön rakentamista varten. Vuosina ei ole nostettu uutta lainaa. Suunnittelukauden alussa lainakanta on 3,1 milj. euroa, mikä tarkoittaa noin euroa asukasta kohden. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Lainakanta Rahavarat 2,0 1,0 0,0 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kuvio 13 Lainakannan ja rahavarojen kehitys vuosina , milj. euroa Investointien rahoittamiseksi taloussuunnitelmassa esitetään uusien lainojen nostoa 0,60 milj. euroa vuonna Vuosille 2019 ja 2020 uusia lainoja ei esitetä nostettavaksi. Lainojen lyhennyksiin on varattu vuosina vajaa 0,2 milj. euroa. Vuonna 2020 lainojen lyhennyksiin varataan 68 tuhatta euroa. Taloussuunnitelman mukaan lainakanta on suunnittelukauden lopussa 3,4 milj. euroa. 26

31 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Huolimatta vuosikatteen parantumisesta suunnittelukaudella varsinaiseen toimintaan ja investointeihin on käytettävä kertyneitä rahavaroja tai nostettava lainaa. Tilinpäätöksessä 2016 rahavarojen määrä oli 6,9 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa rahavarojen arvioidaan olevan vuoden 2017 lopussa noin 3,1 milj. euroa. Taloussuunnittelukaudella rahavarojen arvioidaan kasvavan 6,8 milj. euroon. Taloussuunnitelmassa ja rahavarojen kehityksen arvioinnissa ei ole huomioitu mahdollisia uusia antolainoja tytäryhtiöille, eikä vuoden 2017 talousarvion toteutumista. Tervolan kunnan taloudellinen tilanne eräiden taloudellisten kriteerien mukaan Taulukossa 6 tarkastellaan kuntakonsernin taloudellista tilannetta käyttäen raja-arvoja, jotka on määritelty kuntalain erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä koskevassa pykälässä. Aiemmin tarkastelu koski vain kuntia, mutta nyt tarkastelu on laajennettu koskemaan kuntakonserneja. Tarkasteluun on otettu vain päättyneitä tilikausia, koska talousarviota ei laadita konsernitasolla. Talouden tunnusluvut Raja-arvo Konsernin vuosikate e/asukas negatiivinen Tulovero-% väh. ka + 1 %-yks. 19,50 19,50 19,50 Konsernin lainakanta e/asukas väh. ka + 50 % Konsernin suht.velkaantuminen väh. 50 % 40,8 39,7 37,2 Taulukko 6 Taloudellisten kriteerien mukaisten tunnuslukujen arvot vuosina Kunnan tulkitaan olevan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa, mikäli kunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien tai mikäli kertynyt alijäämä/asukas on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500. Lisäksi arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli yllä olevan taulukon mukaiset raja-arvot ovat täyttyneet kahtena vuonna peräkkäin. Vuonna 2016 kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti oli 19,86 (v ,91) ja kuntakonsernien keskimääräinen lainakanta euroa/asukas. Tervolan kunnassa yksikään raja-arvoista ei täyty. 27

32 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 4 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma koostuu taulukko-osiosta ja tekstiosiosta. Taulukko-osiossa esitetään virkojen ja toimien lukumäärä, osa-aikaisuus sekä arviot työllistettävien lukumääristä ja sijaistarpeesta. Tuleville vuosille suunnitellut muutokset esitetään suhteessa talousarvion laadintavuoteen. Vertailutietona esitetään lisäksi tieto viimeksi päättyneeltä vuodelta. Henkilöstösuunnitelman tekstiosiossa esitetään kunnan henkilöstöjohtamiseen liittyvät tavoitteet ja periaatteet sekä perustellaan henkilöstömäärän kehitystä ja arvioidaan henkilöstömenojen kehitystä suunnittelukaudella. Tavoitteet ja periaatteet Kunnan strategisten tavoitteiden mukaiset painopistealueet henkilöstön uudistumisen ja työkyvyn näkökulmasta ovat: Osaava, itseään kehittävä, työhönsä sitoutunut ja riittävä henkilöstö Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Hyvä työilmapiiri ja työssä jaksaminen Hyvä johtaminen Talousarvion valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä hallintokunnille asetetaan painopistealueittain lyhyen tähtäimen tavoitteet, joiden toteutumisesta raportoidaan tilipäätöksen yhteydessä. Suunnittelukauden koko kuntakonsernia koskevana tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamisen suunnitelmallisuutta. Tavoitteena on kehittää henkilöstön osaamista organisaation toiminnan tarpeista lähtien sekä edistää muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Tervolan kunnan palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti vakinaisia ja kokoaikaisia. Määräaikaisuutta voidaan käyttää työntekijän omasta pyynnöstä ja silloin, kun tehtävän sijaisuus, avoinna olevaan virkaan tai toimeen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu vastaava syy sitä vaatii. Muu vastaava syy voi olla esimerkiksi työharjoittelun tai määrätyn työkokonaisuuden suorittaminen. Vuosiloman sijaisia ei pääsääntöisesti palkata. Osa-aikaisuutta voidaan käyttää työntekijän hakeutuessa omasta aloitteestaan kokoaikaisesta työstä osaaikatyöhön sekä tämän seurauksena vapautuneen palvelussuhteen osan täyttämisessä. Osa-aikaisuutta voidaan käyttää myös, mikäli tuotannolliset ja taloudelliset syytä sitä edellyttävät tai mikäli työn määrä ei ole tehtävän luonteen vuoksi riittävä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Periaatteet työttömyysuhanalaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi sisällytetään tasaarvo- ja koulutussuunnitelmiin. Avoimeksi tulevat työpaikat, mukaan lukien pitempiaikaiset sijaisuudet, julistetaan pääsääntöisesti julkisesti haettaviksi. Työpaikkojen täytössä otetaan huomioon kunnan henkilöstön uralla etenemisen mahdollisuus. Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien haettavaksi julistamisesta ja täyttämisestä on aina sovittava kunnanjohtajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutosten johdosta kunnassa harkitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista. 28

33 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Henkilöstömäärän kehitys Kunnan henkilöstömäärä oli 366 (v. 2015: 374), josta viran- tai toimensijaisia 41 henkilöä. Henkilöstömäärään on laskettu mukaan kaikki vuoden viimeisenä päivänä kunnan palveluksessa työskennelleet henkilöt palvelussuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Henkilöstösuunnitelmassa esitetty henkilöstön määrä ei ole aivan yhteneväinen tilinpäätöksen lukujen kanssa, koska henkilöstösuunnitelmaan eivät sisälly kaikki sijaiset ja määräaikaiset. Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2016 päättyessä oli 286 henkilöä (78 %). Työllistettyjä oli 12, määräaikaisia 27 ja sijaisia 41 henkeä. Erilaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa oli siten yhteensä 80 henkeä (22 %) tilanteessa Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on pienentynyt viime vuosina. Määräaikaisuutta käytetään jatkossakin vain perustellusta syystä tai työntekijän omasta pyynnöstä. Määräaikaisista työ-/ ja virkasuhteista on käyty neuvottelut vuoden 2015 loppupuolella ammattijärjestöjen kanssa. Neuvottelujen tuloksena on kunnanhallitus esittänyt hallintokunnille, että ne harkitsisivat varahenkilöjärjestelmän käyttöönoton laajentamista tehtävissä, joissa tarvitaan paljon lyhytaikaisia sijaisia. Lisäksi hallintokunnille esitettiin, että toistaiseksi voimassa olevia virka- ja työsuhteita täytettäessä otettaisiin mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän huomioon hakijan työkokemus Tervolan kunnan määräaikaisissa palvelussuhteissa. Lomituspalveluja koskevat yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen Yhteistoimintaneuvottelun tuloksena maatalouslomittajia lomautettiin toistaiseksi 15 henkeä. Eläköitymisten kautta tulee luonnollista vähenemistä suunnittelukaudelle 3 henkeä ja v lisäksi kaksi henkeä. Taustalla on lomitushallintoon kohdistuva kokonaisuudistus, määrärahojen vähentyminen sekä lomituspalvelujen kysynnän voimakas väheneminen. Suunnittelukaudella yhteistoiminta-alueen maatalouslomituksessa työskentelevän henkilöstön määrä on siten 28 % pienempi, kuin talousarviovuonna. Sijaisia talousarviovuonna arvioidaan tarvittavan lähinnä sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Terveystoimessa on suunnitelman tekohetkellä täyttämättä yksi virka (hammaslääkäri) ja sivistysosastolla kaksi virkaa (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja). Teknisellä osastolla tukipalveluissa on arvioitu tarvittavan muutamia sijaisia. Suunnittelukaudella vakinaisen henkilöstön määrä vähenee, mikäli kunnan palvelurakenteessa tapahtuu muutoksia, jotka mahdollistavat henkilöstömäärän pienenemisen. Tällainen muutos on mahdollinen sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen sekä maakuntauudistus. Mahdollisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisesta sekä maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset eivät sisälly henkilöstösuunnitelman taulukko-osaan. Nuorten työpajan pajaohjaaja/työvalmentaja esitetään palkattavaksi kunnan omin varoin. Aikaisemmin toimeen on henkilö palkattu palkkatuella, mutta viime vuosina sopivan henkilön löytyminen on ollut haasteellista. Tekniselle osastolle esitetään rakennusinsinöörin toimea. Rakennusinsinöörin tehtäviin kuuluisivat mm. kunnan kiinteistöihin ja rakennusomaisuuteen liittyvät selvitykset, kunto- ja huoltosuunnitelmien laatiminen, kiinteistöjen ja alueiden kunnossapitoon liittyvä ohjaus ja toimintatapojen kehittäminen sekä teknisen johtajan sijaistaminen. Rakennusvalvonnan yhteistyö Tornion kaupungin kanssa on tarkoitus purkaa vuoden 2019 alusta, jolloin rakennusinsinöörin tehtäviin lisättäisiin myös kunnan rakennustarkastajan tehtävät. Sivistysosaston alaisuuteen kuuluva etsivän nuorisotyöntekijän toimi esitetään vakinaistettavaksi vuonna Hallinto-osastolle palkattiin syyskuussa 2017 sosiaaliohjaaja 12 kuukauden ja suomi-arabia -omakielinen avustaja 6 kuukauden määräajaksi hoitamaan kiintiöpakolaisten kuntaan muuttoon liittyviä tehtäviä. EU:n valtiotukisääntelyyn pohjautuen uusi kuntalaki sisältää velvoitteen, jonka mukaisesti kunnan tulee pääsääntöisesti yhtiöittää kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettava toiminta vuoden 2016 loppuun mennessä. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen on todettu olevan toimintaa, joka tulee yhtiöittää. Työterveydenhuollon yhti- 29

34 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA öittäminen on saanut siirtymäaikaa maakuntauudistuksen toteutumiseen asti.. Mahdollisesta yhtiöittämisestä aiheutuvat muutokset henkilöstösuunnitelmaan ja määrärahoihin eivät sisälly taloussuunnitelmaan. Talousarviovuoden lopussa henkilöstön määrän työllistetyt mukaan lukien arvioidaan olevan 309 henkeä. Henkilöstömenojen kehitys Henkilöstömenot olivat vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan 15,0 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa henkilöstömenoihin on varattu 15,8 milj. euroa. Ennusteen mukaan henkilöstökulut tulevat toteutumaan talousarviossa esitettyä pienempinä. Vuonna 2018 henkilöstökulujen on arvioitu olevan 15,3 milj. euroa. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyvät Suunnittelukaudelle mahdollisesti kohdistuvista palkkoihin kohdistuvista muutoksista ei suunnitelman laatimisen ajankohtana ole vielä tarkempaa tietoa. Työnantajan edunvalvonnan tavoitteena on kustannustasoltaan hyvin maltillinen, työllisyyttä tukeva palkkaratkaisu. Talousarviossa on varauduttu 0,5 %:n palkankorotuksiin. Työmarkkinakeskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimusten lomarahan 30 % leikkaukset ja arkipyhälyhennyksiin kohdistuvat vähennykset (pois lukien perhepäivähoitajat) ovat edelleen voimassa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua alennetaan vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä, kun samanaikaisesti työntekijän osuus sairausvakuutusmaksusta nousee vastaavasti. Kaikkien työnantajien pysyväksi sosiaalivakuutusmaksun alennukseksi jää vuodesta 2020 eteenpäin 0,58 prosenttiyksikköä. 30

35 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2016 TA KUNNANHALLITUS YLEISJOHTO 21 Kunnanjohtaja 1 1 Hallintojohtaja 1 1 Hallintosihteeri 1 1 Palvelusihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 1 2 Toimistosihteeri 1 Atk-tukihenkilö 2 2 Yksilövalmentaja 1 1 Työvalmentaja 1 HENKILÖSTÖ Palkkasihteeri 2 2 Henkilöstökoordinaattori (m.a.) Pakolaistyö (m.a.) ¹) sosiaaliohjaaja 1-1 omakielinen avustaja 1-1 ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Messusihteeri (33 %) (m.a.) 1 1 Työllistetyt (m.a.) 6 6 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ MAASEUTULAUTAKUNTA MAASEUTUELINKEINOT -1 ²) Maaseutupäällikkö 1 1 Maaseutusihteeri 1 1 Maataloussihteeri 1 1 Maaseutuasiamies 1 1 Toimistosihteeri 2 2 Lomasihteeri 1 1 Johtava maatalouslomittaja 3 2 LOMATOIMINTA Maatalouslomittaja ³) Maatalouslomittaja (91,5 %) 6 6 Maatalouslomittaja (50 %) 3 1 Maatalouslomittaja (m.a.) 1 0 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ

36 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2016 TA TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN JOHTO Tekninen johtaja 1 1 Rakennusinsinööri 1 Hallintosihteeri 1 1 Toimistosihteeri 1 1 KIINTEISTÖT Kiinteistönhoitaja 3 3 Kirvesmies 2 2 YLEISET ALUEET Mittamies (50 %) ⁴) 1 1 Liikuntapaikkojen hoitaja 1 Aputyöntekijä (50 %) 1 1 Työllistetyt (m.a.) 2 TUKIPALVELUKESKUS Ravitsemispäällikkö 1 1 Ravitsemistyöntekijä ⁵) 6 6 Ravitsemistyöntekijä (50 %) ⁵) 2 2 Ravitsemistyöntekijä (m.a.) ⁶) 1 1 Ravitsemistyöntekijä (88 %) 1 Keittäjä-siivooja (88 %) 1 Keittolanhoitaja 1 1 Siivooja 8 8 Siivooja (73 %) 1 1 Siivooja (52 %) 1 1 Laitosapulainen ⁷) 4 4 Laitosapulainen (50 %) ⁷) 1 1 Laitosapulainen (m.a. 50 %) ⁷) 1 1 Työllistetyt (m.a.) - - HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ

37 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2016 TA SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN JOHTO Sivistysjohtaja 1 1 Hallintosihteeri (50 % Kivalo-opistolle) 1 1 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatusjohtaja 1 1 Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Päiväkotiapulainen (50 % tukipalv.keskukselle) 1 1 Perhepäivähoitaja 5 3 Perhepäivähoitaja (m.a.) 5 5 Varhaiskasvatuksen avustaja (m.a.) 1 PERUSKOULUTUS Rehtori 0,5 0,5 Koulusihteeri 0,5 0,5 Luokanopettaja Erityisopettaja 2 2 Erityisluokanopettaja 1 1 Lehtori 8 8 Esiopettaja (osa-aik.) 1 1 Päätoiminen tuntiopettaja 4 5 Päätoiminen tuntiopettaja (m.a.) 2 1 Sivutoiminen tuntiopettaja (m.a.) 1 1 Koulunkäynninohjaaja (78,4-100 %) 8 7 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Lukio Rehtori 0,5 0,5 Koulusihteeri 0,5 0,5 Lehtori 3 3 KIRJASTO Kirjastotoimenjohtaja 1 1 Kirjastovirkailija 2 2 Järjestelyapulainen (60 %) Kirjastoavustaja (100 %) 1 Laitoskirjaston hoitaja (sivutoimi) (m.a.) VAPAA-AIKA Vapaa-aikaohjaaja 1 1 Liikuntapaikkojen hoitaja 1 0 Etsivä nuorisotyöntekijä (ma, hanke) 1 1 vak HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ

38 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2016 TA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTO Sosiaalijohtaja 1 1 Hallintosihteeri 2 2 Palvelusihteeri 2 2 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö Sosiaalityöntekijä 1 2 Sosiaalityöntekijä-koulukuraattori 1 0 Perhetyöntekijä 1 1 Vanhuspalvelut Vanhustenhuollon johtaja 1 1 Vanhuspalveluiden ohjaaja 1 1 Sairaanhoitaja 1 1 Kodinhoitaja Kotiavustaja 1 0 Perushoitaja Laitosapulainen 2 0 Askarteluohjaaja 1 1 Kuntohoitaja 1 0 Toimintaterapeutti 1 Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon esimies 1 1 Ohjaaja 1 1 Kehitysvammaohjaaja 1 1 Hoitaja 8 8 Hoitoapulainen 1 1 TERVEYDENHUOLTO Terveyskeskuslääkäri 3 3 Terveyskeskushammaslääkäri 3 3 Avoterveydenhuollon osastonhoitaja 1 1 Terveydenhoitaja 5 5 Fysioterapeutti 1 1 Röntgenhoitaja 1 1 Vuodeosaston osastonhoitaja 1 1 Sairaanhoitaja Perushoitaja 9 9 Hammashoitaja 3 3 Suuhygienisti 1 1 Terveyskeskusavustaja 1 1 Välinehuoltaja 1 1 Mielenterveyshoitaja 2 1 Työllistetyt (m.a.) - - HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ YHTEENSÄ

39 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Muutokset +/- kpl Tehtävänimike TP 2016 TA Arvio sijaisten tarpeesta (lkm) Viran- tai toimensijaiset Kunnanhallitus 2 1 Maaseutulautakunta 1 1 Tekninen lautakunta 3 3 Sivistyslautakunta 9 9 Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteensä HENKILÖSTÖ TÄYTTÄMÄTTÄ OLEVAT VIRAT 2017: Lkm SIVISTYSLAUTAKUNTA ⁸) 2 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ⁹) 1 HUOMIOITA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAAN: 1) Pakolaisohjaaja 12 kk ja omakielinen avustaja 6 kk 2) Yhden henkilön vähennys 3) Eläköityminen 4) Vakituinen mittamies tekee 50 % työaikaa toistaiseksi. 5) Kaksi vakituista ravitsemistyöntekijää tekee toistaiseksi 50 % työaikaa. 6) Yksi määräaikainen ravitsemistyöntekijä tekee kahden vakituisen 50 % työaikaa. 7) Määräaikainen laitosapulainen tekee vakituisen laitosapulaisen puolikasta. 8) Erityisluokanopettaja 1 ja erityisopettaja 1 9) Terveyskeskushammaslääkäri 1 35

40 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 5 Kunnan toiminnan kehittämistavoitteet Visio Tervola on monipuolisia palveluja tarjoava noin 3200 asukkaan turvallinen ja viihtyisä Kemi- Tornio-alueen maaseutukunta. Myönteisten mahdollisuuksien Tervola tunnetaan virkeänä kulttuuripitäjänä, uuden maaseutupolitiikan ja monialaisen yritystoiminnan suunnannäyttäjänä. Toiminta-ajatuksena on hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Toimintastrategiana on luoda kunnalle iloisen ja virkeän kulttuuripitäjän imago. luoda hyvät edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle ja tukea perusteollisuutta ja maataloutta palvelevien yritysten syntymistä Tervolaan. tukea yritystoiminnassa luovaa, pienimuotoista käsityötaitoon perustuvaa monipuolista pitkälle erikoistunutta tuotantoa. tehdä Tervolasta uuden maaseutupolitiikan suunnannäyttäjä. pyrkiä hyödyntämään ohikulkevaa matkailijavirtaa. luoda virikkeellinen ja viihtyisä elinympäristö. Toiminnan näkökulmat ja suunnittelukauden painopistealueet Strategisen johtamisen työvälineenä käytetään Tervolan kunnassa tasapainotettua mittaristoa (Balanced Scorecard, BSC), jossa toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, voimavarat ja talous sekä uudistuminen ja työkyky. Eri näkökulmien huomioimisella pyritään varmistamaan, ettei jokin toiminnan osa-alueista kärsi toisen kustannuksella, vaan kunnan kehittämisen painopistealueet ovat keskinäisessä tasapainossa. Suunnittelukauden painopistealueet näkökulmittain ovat seuraavat: Vaikuttavuus hyvä palveluiden saatavuus ja riittävyys viihtyisä ja turvallinen ympäristö menestyvät yritykset ja positiivinen työpaikkakehitys myönteinen Tervola-kuva ja identiteetti Prosessit ja rakenteet kuntalaisten osallistumista edistävä organisaatio sisäinen yhteistyö palvelutuotannossa ja toimiva organisaatiorakenne monipuolinen seutukunnallinen yhteistyö tehokkaat prosessit 36

41 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Voimavarat ja talous oikein mitoitetut resurssit suhteessa toiminnallisiin tavoitteisiin tasapainoinen talous Uudistuminen ja työkyky osaava, itseään kehittävä, työhönsä sitoutunut ja riittävä henkilöstö ammattitaitoisen työvoiman saatavuus hyvä työilmapiiri ja työssä jaksaminen hyvä johtaminen Kunnanvaltuusto asettaa hallintokunnille vuosittain talousarvion valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä lyhyen tähtäimen toiminnalliset tavoitteet. Nämä tavoitteet esitetään talousarvion käyttötalousosassa. Hallintokunnat vievät tavoitteet edelleen tulosalueille operatiivisen johtamisen tueksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti osana muuta talouden ja toiminnan seurantaa. Myös erillisten toimialakohtaisten strategioiden, ohjelmien ja kehittämishankkeiden tulee olla kunnan strategisista tavoitteista johdettuja. Kunnassa meneillään olevaa kuntastrategiatyötä jatketaan edelleen suunnittelukaudella. Uuden kuntalain kuntastrategiaa koskeva säännös tuli voimaan Sen mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 110 :ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. MUUT STRATEGISET LINJAUKSET TALOUSSUUNNITTELUKAUDELLE Tervolan kunta pyrkii 1. edistämään kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevin toimenpitein 2. luomaan aktiivisen yhteistyön kautta uusia työpaikkoja Tervolaan 3. vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen yhteistyössä alueen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa 4. tehostamaan kunnan omistamien kiinteistöjen käyttöä ja luopumaan kunnan perustoiminnoissa tarpeettomista kiinteistöistä 5. edistämään asuinrakennustuotantoa 6. vahvistamaan biokunta Tervolan mainetta konkreettisin teoin 7. edistämään lähiruuan käyttöä 8. kehittämään kunnan kansainvälisyyttä 37

42 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kunnan maapoliittisina tavoitteina on: osayleiskaavassa määritellyn hyvän ja tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan turvaaminen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen ja maakeinottelun estäminen viihtyisän ja virikkeellisen asuinympäristön muodostumisen edistäminen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen Maanhankinta Rakennusmaan hankinnalla tulee turvata hyvä yhdyskuntarakenne ja kohtuuhintainen tonttimaa kunnan kehityksen kannalta merkittävien alueiden hankinta Kunnan tulee pyrkiä hankkimaan omistukseensa rakentamiseen tarvittava raakamaa ennen alueen rakennuskaavoittamista. Raakamaareservinä kunnalla tulee olla maareservi, joka vastaa vähintään viiden vuoden rakentamistarvetta ja sijaitsee siten, että kaikki käyttöönoton edellytykset ovat olemassa. Maanhankinnalla tulee turvata kunnan omia hankkeita varten tarvittavien tonttien ja alueiden käyttöön saaminen (mm. yleiset tontit sekä virkistysalueet). Maanhankintatavat Maata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisella kaupalla. Vaihtoa voidaan käyttää maanhankinnassa, jos hinta on kohtuullinen tai vaihto edistää kohteena olevan alueen suunnitelmien toteuttamista. Lunastusta käytetään raakamaan hankintaan erikseen niin päätettäessä, mikäli kunnan suunnitellun kehityksen kannalta on tärkeää saada määrätty alue kunnalle eikä vapaaehtoiseen kauppaan ole päästy. Asemakaavaalueilla lunastusta käytetään, mikäli kunta tarvitsee aluetta eikä vapaaehtoiseen kauppaan ole päästy. Maan luovuttaminen ja tonttipolitiikka Kunnan maanluovutuksen tavoitteena on kohtuuhintaisten tonttien luovuttaminen rakentamiseen ja kunnan suunnitelmallinen kehittäminen. Kunnan kehittämistavoitteita ovat tonttipolitiikan kannalta muun muassa: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sosiaalisesti toimivien asuntoalueiden muodostaminen olemassa olevien investointien hyödyntäminen asuntorakentamiseen ja työpaikkarakentamiseen osoitettujen tonttien jatkuva ja riittävä tuottaminen. 38

43 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Tonttien luovutusperiaatteet Tontteja luovutetaan kunnanvaltuuston hyväksymien luovutusperiaatteiden ja ehtojen mukaisesti. Tonttien luovutusehdot ja hinnat Luovutustapa Tavoitteena tulee olla tonttien myyminen. Tonttien hinnoittelu ja vuokra Tontit hinnoitellaan käyvän hinnan mukaan. Vuokrattaessa tontteja vuosivuokran suuruus on 5 % tontin myyntihinnasta. Asemakaavan toteuttaminen Mikäli kunnallistekniikan tehokas ja taloudellinen käyttö sitä vaatii, tulee käyttää rakentamiskehotusta tarvittaessa rakentamattomien tonttien toteuttamiseksi. 39

44 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 6 Kuntakonsernin omistajaohjaus ja tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Riverbank Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö tuottaa kunnalle elinkeinopalveluja, osallistuu kehittämishankkeiden suunnitteluun, toimitilojen ja rakennuspaikkojen markkinointiin, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, kuntamarkkinointiin sekä elinkeinostrategian toteuttamiseen. Valtuuston asettamat tavoitteet suunnittelukaudelle : Uusia yrityksiä ja työpaikkoja Tervolaan vuosittain vähintään 10 kpl, sis. mm. toimitila- ja yritystonttimarkkinoinnin Kunnan palvelutuotantoa tukevan yritystoiminnan lisääntyminen Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto suunnittelukaudella Yrityshautomotoiminnan käynnistäminen suunnittelukaudella Kunnan elinkeino-ohjelman päivittäminen suunnittelukaudella Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Riverbank Oy toimii tiiviissä yhteistyössä kehittämisjaoston kanssa Riverbank Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm 1 1,5 1,5 1,5 1,5 Tenergia Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö siirtää asiakkaille riittävän laadun omaavaa sähköä kohtuullisilla siirtohinnoilla ja yleisesti hyväksyttävällä toimintavarmuudella. Valtuuston asettamat tavoitteet suunnittelukaudelle : Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Sähkön siirtopalvelun hinnat ovat kilpailukykyiset alueella Sähkön jakeluvarmuus paranee ja sähkökatkosten määrä vähenee Verkon siirtohäviöt pienevät Yhteistyö Tervolan Vesi Oy:n, Tervolan Vuokratalot Oy:n ja Tervolan Palveluverkot Oy:n kanssa syvenee Vuoden 2018 aikana järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tenergia Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm

45 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Tervolan Palveluverkot Oy Yhtiön tarkoituksena on edistää Tervolan kuntalaisten tietoliikenneyhteyksiä joko itse taikka osittain tai kokonaan omistamiensa yritysten välityksellä ja laajakaistaverkon antamin edellytyksin tukea kestävää kehitystä ja kuntalaisten tasavertaista kohtelua yhtiön toimialueella. Valtuuston asettamat tavoitteet suunnittelukaudelle : Valokuituverkon hyödyntäminen kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi Yhtiön palvelutarjonnan laajentaminen naapurikuntiin Yhteistyö Tenergia Oy:n, Tervolan Vesi Oy:n ja Tervolan Vuokratalot Oy:n kanssa syvenee Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on positiivinen Vuoden 2018 aikana järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tervolan Palveluverkot Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm 3 1 0,75 Tervolan Vesi Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö toimittaa asiakkailleen terveydelliset ja fysikaaliset laatutavoitteet ja laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja käsittelee vastaanottamansa asiakkaiden jätevedet valvontaviranomaisten toimesta määrättyjen lupaehtojen mukaisesti. Valtuuston asettamat tavoitteet suunnittelukaudelle : Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Vertailuhinta alittaa alueen keskitason Rakennetun viemäriverkoston piirissä olevien talouksien liittymisaste on 100 % Suunnittelukaudella strategian valmistumisen jälkeen laaditaan suunnitelma vesijohto- ja viemäriverkoston saneerauksesta aikatauluineen sekä mahdollisesta laajentamisesta Yhteistyö Tenergia Oy:n, Tervolan Palveluverkot Oy:n ja Tervolan Vuokratalot Oy:n kanssa syvenee Vuoden 2018 aikana järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tervolan Vesi Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm

46 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Tervolan Vuokratalot Oy Toiminta-ajatus: Yhtiö tarjoaa kuntalaisille ja kuntaan muuttaville riittävän tasokasta asumispalvelua viihtyisässä ympäristössä kohtuulliseen hintaan. Valtuuston asettamat tavoitteet suunnittelukaudelle : Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on vuosittain positiivinen Yhtiön strategia päivitetään vuoden 2018 aikana, päivitetyn strategian perusteella o selvitetään vuokra-asuntojen muutosmahdollisuus palveluasunnoiksi o aloitetaan yhtiön asuntokannan jalostaminen nykyajan vaatimustasoon Yhteistyö Tenergia Oy:n, Tervolan Palveluverkot Oy:n ja Tervolan Vesi Oy:n kanssa syvenee Vuoden 2018 aikana järjestetään seminaari yhtiön tavoitteista Tervolan Vuokratalot Oy Taloudelliset tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen tp-siirtoja ja veroja Tilikauden tulos Bruttoinvestoinnit Lainakanta Henkilöstö, lkm 1 1,

47 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion osat ja sitovuus Talousarvion tehtävärakenne Kunnan talousarvion ja -suunnitelman laadinta ja hyväksyminen sekä rakenne perustuvat kuntalain 110 :ään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä kolmen tai useamman vuoden suunnitelmakaudelle taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelma on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tervolan kunnassa suunnittelukauden pituus on kolme vuotta. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet ja laadinnassa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvioja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen osalta. Käyttötalous- ja investointiosa edustavat toiminnan ohjauksen näkökulmaa, tuloslaskelma- ja rahoitusosa kokonaistalouden näkökulmaa. Edellä tämän asiakirjan yleisperusteluissa on tarkasteltu kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun vaikuttavia yleisiä tekijöitä. Käyttötalousosassa esitetään lisäksi yleisperusteluja tarkempia, tulosaluekohtaisia perusteluja. Käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja budjetoidaan palveluiden järjestämisen edellyttämät menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa yhdistetään käyttötalousosan tulosalueiden ulkoiset menot ja tulot sekä budjetoidaan kunnan yhteiset tulot ja menot, joita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä mahdolliset satunnaiset erät. Lisäksi tuloslaskelmaosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka lasketaan kunnanvaltuuston hyväksymän ( ) poistosuunnitelman mukaan. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankinnat, näiden rahoitusosuudet sekä omaisuuden myynti. Rakennuksiin sekä kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin liittyvät investoinnit suunnittelukaudella eritellään rakentamisohjelmassa. Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona arviot varsinaiseen toimintaan ja investointeihin liittyvistä rahan lähteistä ja käytöstä. Rahoitusosassa budjetoitavia eriä ovat antolainojen muutokset ja pitkäaikaisten lainojen muutokset. Muita maksuvalmiuden muutoksia, kuten korottomien saamisten ja velkojen muutoksia, ei budjetoida. Tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuustoon nähden sitovat erät on määritelty seuraavasti. Käyttötalousosan sitovuus Valtuusto osoittaa käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain. Tulosalueen määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia bruttomääräisinä. Tämä tarkoittaa, että määrärahan alitus ei oikeuta tuloarvion alitukseen eikä tuloarvion ylitys määrärahan ylitykseen. Valtuusto asettaa käyttötalousosassa lisäksi toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat sitovia toimielimittäin. Tulosalueittain esitettävät poistot ja muut laskennalliset erät sekä suoritemittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia. 43

48 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti maaseutulautakunnan alaisten maaseutuelinkeinojen ja lomatoimen tulosalueiden käyttötalouden budjetointikäytännöksi on muutettu nettobudjetointi lähtien. Näiden tulosalueiden osalta valtuustoon nähden sitova on toimintakate eli käyttötalouden netto tulo/meno. Tuloslaskelmaosan sitovuus Tuloslaskelmaosan määrärahojen ja tuloarvioiden osalta valtuustoon nähden sitova on vuosikate. Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden poistoja ei budjetoida määrärahoina, vaan niiden sitovuus määritetään poistosuunnitelmassa. Tuloslaskelmaosassa esitetään lisätietona myös tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavia tunnuslukuja ja tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Investointiosan sitovuus Valtuusto hyväksyy investointiosan määrärahat ja tuloarviot hankkeittain tai hankeryhmittäin. Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankinnat on esitetty investointiosassa sitovuustason mukaisesti. Rakentamisohjelmassa eriteltävät suunnitelmakauden talonrakennus- ja kiinteiden rakenteiden hankkeet sekä energiahuollon investoinnit ovat sitovia hankkeittain. Seuraavat euromääräiset rajat alittavat, yksittäiset hankinnat esitetään sitovina lautakunnittain hankeryhmätasolla: Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot: euroa Maa- ja vesialueet: euroa Rakennukset: euroa Kiinteät rakenteet ja laitteet: euroa Koneet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet: euroa Sijoitukset: euroa Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovaa on pitkäaikaisten lainojen muutos. Rahoitusosassa esitetään lisätietona myös toiminnan ja investointien rahoituksen tunnuslukuja ja tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Kunnan ja kunnan kokonaan omistamien yhtiöiden väliset konsernin lainajärjestelyt ovat mahdollisia kunnanvaltuuston päätöksen ( / 50 ) mukaisesti: kunnan myöntämien lainojen kokonaismäärä yhtiötä kohti, samoin kuin kunnan yksittäiseltä yhtiöltä ottaman lainan määrä, voi olla kerrallaan enintään euroa. Tilivelvolliset ja seurantavastuu Tilivelvollisia ovat seuraavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat: kaikkien toimielinten jäsenet (lukuun ottamatta valtuustoa) kaikkien toimielinten esittelijät kunnanjohtaja osastopäälliköt hallintojohtaja maaseutupäällikkö tekninen johtaja sosiaalijohtaja johtava lääkäri sivistysjohtaja Tilivelvollisuus merkitsee vastuuta valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden kertymisestä talousarvion mukaisesti. Tilivelvollisten tulee huolehtia talousarvion toteutumisen seu- 44

49 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA rannasta. Mahdollisessa määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Käyttösuunnitelmat Kunnanvaltuuston vahvistettua talousarvion, jossa se on osoittanut toimielimille määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet, toimielimet päättävät talousarvioehdotusten pohjaksi laatimiensa käyttösuunnitelmien tarkistamisesta siten, että ne vastaavat valtuuston hyväksymää talousarviota. 45

50 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA KÄYTTÖTALOUSOSA 8 Strateginen johto 8.1 Strategisen johdon toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Strategisen johdon toiminta-ajatuksena on hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Hyvätasoiset kunnalliset palvelut turvataan ylläpitämällä vakaata talouspohjaa. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VAIKUTTA- VUUS Myönteinen Tervola-kuva ja vahva identiteetti Julkisuuskuva Myönteinen uutisointi Tervolasta Uutiset pääsääntöisesti myönteisiä Uutiset pääsääntöisesti myönteisiä Positiivinen väestökehitys Tervola haluttu asuinpaikkakunta Väkiluku Väkiluvun kehitys positiivinen Väkiluku vuoden 2017 tasolla Asunto- ja tonttitarjonta Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Veroprosenttien määrittäminen Veroprosentit Veroprosentit alle Lapin keskiarvon Veroprosentit alle Lapin keskiarvon Toimiva ja monipuolinen elinkeinorakenne Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Elinkeinorakenne Työpaikkakehitys Monipuolinen elinkeinorakenne Työpaikkakehitys positiivinen Monipuolinen elinkeinorakenne Työpaikkakehitys positiivinen PROSESSIT JA RAKEN- TEET Toimiva palvelurakenne Tarkoituksen mukainen organisaatio Kuntalaisia/työntekijä Sähköisten palveluiden saatavuus Valokuituverkko kattaa koko kunnan ja verkon hyödyntäminen sähköisissä palveluissa aloitettu Sähköisten palveluiden kehittäminen Monipuolinen yhteistyö naapurikuntien kanssa Yhteistyötä useilla hallinnonaloilla Yhteistyömuotojen kehitys Yhteistyö naapurikuntien kanssa syvenee Yhteistyöselvitykset sivistystoimessa, logistiikassa, sosiaali- ja terveystoimessa sekä hankintatoimessa 46

51 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 Kuntalaisten osallisuutta edistävä päätöksenteko Avoin päätöksentekokulttuuri Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mielipiteiden selvittäminen Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia tarpeen mukaan Palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia tarpeen mukaan Palvelujen kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen verkkosivuilla Kaikkien toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat verkkosivuilla oikea-aikaisesti Kaikkien toimielimien esityslistat ja pöytäkirjat verkkosivuilla oikea-aikaisesti VOIMAVARAT JA TALOUS Tasapainoinen talous Toimintatulot verrattuna toimintamenoihin terveellä pohjalla Toimintatulot/toimintamenot Toiminnan sopeuttaminen tulopohjaan siten, että toimintatulot/toimintamenot vähintään 25 % Toiminnan sopeuttaminen tulopohjaan siten, että toimintatulot/toimintamenot vähintään 25 % Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Investointien tulorahoitusprosentti Vähintään 50 % Vähintään 50 % Verotulojen kasvu Työssäkäyvien määrän kasvaminen Huoltosuhde Huoltosuhde alenee verrattuna edelliseen vuoteen Huoltosuhde alenee verrattuna edelliseen vuoteen Positiivinen yrityskehitys Yritysten määrän muutos Yritysten määrä kasvaa Yritysten määrä kasvaa UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Hyvä työnantajatoiminta Kelpoisuusehdot täyttävät hakijat avoimiin työpaikkoihin Kaikkiin avoimiin työpaikkoihin kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita Kaikkiin avoimiin työpaikkoihin kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita Henkilöstövoimavarojen optimaalinen käyttö Henkilöstövoimavarojen suuntaaminen palvelutarpeiden mukaan Henkilöstömäärä Sopiva henkilöstömäärä suhteessa palvelutarpeisiin Sopiva henkilöstömäärä suhteessa palvelutarpeisiin Hyvä strateginen johtaminen Kantavat strategiset linjaukset Kuntastrategia Sujuva strategiaprosessi Kuntastrategian laatiminen 47

52 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 8.2 Strategisen johdon määrärahat ja tuloarviot Strategisen johdon tulosalue sisältää kunnanvaltuuston kokoustoiminnan ja seminaarien järjestämisen. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Uuden kuntalain valtuustoa koskevat säännökset tulivat voimaan Samasta ajankohdasta alkaa neljän vuoden mittainen valtuuston uusi toimikausi. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että kunnanvaltuustoon valitaan 17 valtuutettua. Kunnanvaltuustolla on kokouksia vuosittain 6-7. Valtuustoseminaareja on järjestetty kaksi kolme kertaa vuodessa. Tulosalue ei sisällä palkattua henkilöstöä. STRATEGINEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) -466 Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Kunnanvaltuuston menot koostuvat valtuuston työskentelyyn liittyvistä menoista, kokouspalkkioista ja ansionmenetyskorvauksista. Vuoden 2018 määrärahoissa ei ole merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen Luottamushenkilöpalkkioiden korotukset tulevat voimaan Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Valtuuston kokouksia, kpl Valtuustoseminaareja, kpl Valtuuston iltakouluja, kpl

53 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus 9.1 Kunnanhallituksen toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Kunnanhallituksen toiminta-ajatuksena on kunnan väestöpohjan kasvattaminen toimeentulomahdollisuuksia luomalla aktiivisen elinkeino-, työllisyys- ja maapolitiikan avulla sekä hyvälaatuisten kunnallisten palvelujen edelleen kehittäminen ammattitaitoisen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VAIKUTTA- VUUS Riittävät palvelut kuntalaisten saavutettavissa Kuntalaisten palvelutarpeiden tunnistaminen Asiakaspalaute Toiminnan tarkastelu saadun palautteen pohjalta Toiminnan tarkastelu saadun palautteen pohjalta Yhteispalvelun käyttömäärä Yhteispalvelu aktiivisessa käytössä Yhteispalvelusopimukset yhteistyökumppaneiden kanssa ja etäpalvelu laajentunut Hajaasutusalueilla asumisen mahdollistaminen Palveluiden joustava saatavuus Asiointireittien kattavuus Asiointikuljetus kattaa koko kunnan Asiointikuljetusten yhdistäminen muuhun liikenteeseen ja laajentaminen kysynnän mukaan Sähköisten palveluiden kehittäminen Valokuituverkkoa hyödynnetään kunnan sähköisissä palveluissa Osallistuminen Uusilappilainen kunta - hankkeeseen Toimintaympäristön muutoksiin reagointi Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Yhteistyöhankkeet Kotouttaminen Yhteistyö lisääntyy Onnistunut kotouttaminen Yhteistyö lisääntyy Kotouttaminen käynnistetty päivitetyn kotouttamisohjelman mukaisesti Monipuolinen ja laajasti käytetty elinkeinopalvelu Yritysosaaminen Yritysten ja työpaikkojen määrän muutos Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa PROSESSIT JA RAKEN- TEET Toimiva palvelurakenne Kuntastrategian onnistunut toteuttaminen Kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy Kuntalaisten tarpeista lähtevä uusimuotoinen organisaatio Sote- ja maakuntauudistuksen valmistautuminen 49

54 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 Monipuolinen yhteistyö Yhteistyöhankkeet Yhteistyö naapurikuntien ja muiden sidosryhmien kanssa lisääntyy Yhteistoimintamahdollisuuksien selvittäminen naapurikuntien kanssa Kuntalaisten osallisuutta edistävä avoin päätöksentekokulttuuri Oikea-aikainen tiedottaminen Sähköisiä vaikuttamiskanavia tarjolla kuntalaisille Viestintäohjeen ajantasaisuus Sähköisten vaikuttamiskanavien käyttö Viestintäohje päivitetty uuden organisaation mukaiseksi Sähköiset vaikuttamiskanavat aktiivisessa käytössä Päivitetty viestintäohje käytössä www-sivujen aktiivinen käyttö Sähköisten vaikuttamiskanavien käyttöönotto Selkeä johtamisjärjestelmä Hyvä perehdyttäminen Perehdytystoimet Perehdyttäminen perehdytysohjeen mukaan Perehdyttäminen perehdytysohjeen mukaan Organisaatiotuntemus Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen järjestäminen Henkilöstökoulutuksen järjestäminen Yrittäjyyden yleisten edellytysten kehittäminen Yrityskäyttöön sopivat toimitilat Vapaat teollisuus- ja liiketontit Vuokrausaste Vapaat tontit Vuokra-aste 90% Kaavoitettuja houkuttelevia tontteja tarjolla Vuokra-aste 80% Kaavoitettuja houkuttelevia tontteja tarjolla Yhteistyö yrittäjien kanssa Yrittäjätapaamisten lukumäärä Yrittäjätapaamiset/ kehittämistilaisuudet väh. 6 kpl Yrittäjätapaamiset/ kehittämistilaisuudet väh. 4 kpl Yritysvaikutusten arviointi osana päätösten valmistelua Yritysvaikutusten arviointimenetelmä Yritysvaikutusten arviointimenetelmä aktiivisessa käytössä Yritysvaikutusten arviointimenetelmä kuvattu ja arviointi aloitettu 50

55 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VOIMAVARAT JA TALOUS Tasapainoinen talous Hyvä kustannusten hallinta Omakustannuslaskennan toteutus Uuden organisaation mukaiset palvelujen omatuotantokustannukset selvillä Omatuotantokustannusten selvittäminen Palvelujen järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti Toimintamenojen kasvuprosentti Toimintamenojen kasvuprosentti alle Lapin keskiarvon Toimintamenojen kasvuprosentti alle Lapin keskiarvon UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Osaava ja ammattitaitoinen oppiva henkilöstö Hyvä työnantajatoiminta Ajanmukainen koulutus ja riittävä täydennyskoulutus Koulutus hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti Koulutus hyväksytyn koulutussuunnitelman mukaisesti Rekrytointiprosessin toimivuus Rekrytointiprosessia kehittävät toimenpiteet Kaikki rekrytoinnit Kuntarekryn kautta Kuntarekryn sijaisosion käyttöönotto Hyvinvoiva, työkykyinen henkilöstö Kannustava työilmapiiri Työilmapiirikyselyn tulos Työilmapiirikyselyn pohjalta työilmapiiriä kehittävien toimenpiteiden jatkaminen Työilmapiirikyselyn pohjalta työilmapiiriä kehittävien toimenpiteiden jatkaminen Työmotivaatio Kehityskeskustelujen suoritus-% Kehityskeskustelut 100 % Kehityskeskustelut 100 % 9.2 Kunnanhallituksen määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Kunnanhallitus sisältää yleisjohdon, henkilöstön, elinkeinojen kehittämisen ja julkisen liikenteen tulosalueet. KUNNANHALLITUS TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

56 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA YLEISJOHTO Yleisjohdon tulosalue vastaa kunnanhallituksen ja -valtuuston kokousasioiden valmistelusta, täytäntöönpanosta ja seurannasta sekä muista em. luottamustoimielinten tehtävistä sekä kunnan omistajapolitiikan toteutumisen seurannasta. Kunnan hallinnon ohjaus ja erityisesti kunnallistalouden suunnittelu ja seuranta ovat korostuneet valtionosuusjärjestelmän ja verotulojen jakoperusteiden muututtua ja muuttuessa. Yleisjohdon vastuulla olevia muita merkittäviä tehtäviä ovat kunnan laskentatoimi, keskitetysti hoidettavat henkilöstöasiat, kunnan tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, keskusarkiston hoito ml. nimikirja ja luottamushenkilökortisto, edunvalvonta, puhelinvaihteen ja julkisten kuulutusten ilmoitustaulun hoito. Kunnallisella palkkatuella ja muilla työllistämistoimilla pyritään lieventämään työttömyyden aiheuttamia ongelmia. Painopiste on nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Kunnassa toimii työpaja, josta tällä hetkellä hoidetaan kuntosali, hyötyjäteasema ja kierrätyskeskus. Koululaisille kunta on järjestänyt kesätöitä lähinnä ympäristönhoitotöissä. Uutena vastuualueena yleisjohdon tulosalueella on pakolaistyö. YLEISJOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueen tuloja ja määrärahoja nostaa pakolaistyö. Henkilöstömenoja nostaa myös nuorten työpajan työvalmentajan palkkamäärärahat. Palvelujen ostojen on arvioitu laskevan vuonna 2018, koska Tervolan osuus sekä verotuskustannuksista että pelastustoimen kustannuksista laskee vuonna Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Hallituksen kokouksia, kpl HENKILÖSTÖ Tulosalueeseen kuuluu henkilöstöpalveluiden, koulutuksen ja yhteistoiminnan hoitaminen. Henkilöstöpalvelut koostuvat muun muassa palkanlaskennasta ja kunnan henkilöstön työterveyshuollosta. Koulutus pitää sisällään koulutusmäärärahan, jota ei jaeta hallintokunnittain. Yhteistoimintaan kuuluvat muun muassa keskitetysti hoidettavat henkilöstöasiat, pääsopijajärjestöjen luottamusmiehille maksettavat palkkiot, työsuojelutoiminta ja henkilöstötoimikunta. Tulosalueelle on palkattu määräaikainen henkilöstökoordinaattori, jonka tehtäviin sisältyy keskitetysti hoidettavia henkilöstöasioita (entinen palkka-asiamiehen toiminta). 52

57 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Henkilöstön kehittämismäärärahoihin on varattu euroa. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Kunnan elinkeinopolitiikan perustavoitteena on luoda sellaiset toiminnalliset ja sosiaaliset ulkoiset olosuhteet, että paikkakunnan työpaikkojen määrä lisääntyy yritystoiminnan tai muun kehittymisen kautta. Käytännön toimet painottuvat valittuihin painopistealueisiin: mekaaniseen puunjalostukseen, konepajateollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, maa- ja metsätalouteen sekä näiden lisäksi kädentaitoihin perustuvaan yritystoimintaan, matkailuun ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Tulosalueen henkilöstöön ei kuulu vakinaisesti palkattua henkilöstöä, määräaikaisesti palkattuina ovat mahdolliset projektityöntekijät ja messuhenkilöstö. ELINKEINOJEN KEHITTÄMI- NEN Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Määrärahoissa on varauduttu kunnanhallituksen Lapin liitolle esittämien Lapin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisten hankkeiden käynnistämiseen. Määräraha on vuosittain myös Maaseudulta Käsin messujen järjestämiseen. Tulosalueelle oli aikaisemmin varattu projektimääräraha Keskustien remonttiin. Määräraha on siirretty investointiohjelmaan. 53

58 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA JULKINEN LIIKENNE Kunnan tuella on kuntalaisille pyritty turvaamaan mahdollisuus hakea välttämättömät palvelut joukkoliikennevälinein ja asioida kuntakeskuksessa vähintään kaksi kertaa viikossa. Samalla pyritään turvaamaan koululaiskuljetusten kannalta tärkeät reitit. Julkisen liikenteen osalta lähitulevaisuus edellyttää maaseutuliikenteen uusien mahdollisuuksien etsimistä ja toteuttamista. Varsinkin haja-asutusalueella joukkoliikenteen käyttäjät ovat vähenemässä ja väestörakenteen kehitys luo haasteita sopivien liikennepalvelujen tarjoamiseksi. Tavoitteena on turvata toimivat liikennepalvelut ja sitä kautta tukea maaseudulla asumista. Kemi - Tornio alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitevuosi on Suunnitelma sisältää liikennejärjestelmän kehittämisen keskeiset toimenpide-ehdotukset sekä aiesopimuksen yhteistyön puitteeksi. Lisäksi Kemi-Tornio alueelle on vuonna 2013 laadittu joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelma, jossa on määritelty periaatteet ja suunniteltu niiden mukaisesti eri alueille ja yhteysväleille parhaiten soveltuva joukkoliikenteen järjestämistapa ottaen huomioon kysyntä, tarjonta ja resurssit. Tervolan kunta on mukana Meri-Lapin joukkoliikenteen seudullista kunnallista viranomaista koskevassa yhteistoimintasopimuksessa. Tulosalue ei sisällä palkattua henkilöstöä. JULKINEN LIIKENNE Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Julkisen liikenteen tulosalueen tulot muodostuvat seutulipun kustannuksiin saatavasta valtionavustuksesta. Tervolan kunta on mukana Kemi - Tornio seudun seutulippujärjestelmässä, Tervolan kunnan asukkaille seutulipun hinta on alkaen ollut 73 euroa. Määrärahoissa on varauduttu ostamaan koulupäivisin ajettava vuoro Tervola-Mattinen-Ossaus-(Suukoski)-Loue. Arvio vuoron kustannuksista on noin euroa. Kunta järjestää asiointiliikennettä Lehmikummusta, Kätkävaarasta, Suolijoelta, Koivusta, Kuusikosta ja Paakkolasta sekä Ylipaakkolasta kirkonkylälle. Asiointikuljetukset on kilpailutettu vuonna 2016 yhdessä koulu- ym. kuljetusten kanssa. Sopimukset ovat voimassa asti (2+2 vuotta). Määrärahoissa on varauduttu liikenneturvallisuustyöryhmän kuluihin. 54

59 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Tarkastuslautakunta 10.1 Tarkastuslautakunnan toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta valmistelee kunnanvaltuuston käsiteltäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä hankkii tarvittaessa selvitykset ja lausunnot tilivelvollisilta ja kunnanhallitukselta. Lautakunta esittää myös arvion, miten kunnanvaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa ovat toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittaminen. Tarkastuslautakunta valvoo sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa kyseiset ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunnan toiminta painottuu tarkastustoiminnan suunnitteluun, käytännön työn järjestämiseen ja valvontaan sekä erityisohjeiden antamiseen tilintarkastajalle. Tarkastustoimi on jonkin verran ohjannut ja neuvonut toimialoja taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden määrittelyssä. Painopiste tarkastustyössä on kuitenkin asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannassa. Tarkastustoiminnalla varmistetaan kunnan hallinnon ja taloudenhoidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus, kirjanpidon ja muun laskentatoimen sekä tilinpäätöksen ja sen keskeisen talous- ja tulosinformaation oikeellisuus ja riittävyys sekä varat ja velat Tarkastuslautakunnan määrärahat ja tuloarviot Tarkastustoimen tulosalue sisältää kunnan tilien ja hallinnon tarkastuksen sekä koko kuntakonsernin tilintarkastuksen yhteensovittamisen. Tulosalueen toimintamenot syntyvät tarkastuslautakunnan kokoustoiminnasta ja JHTT-tilintarkastajan tekemästä varsinaisesta tarkastustyöstä. Vuosien hallinnon ja talouden tarkastusyhteisöksi on kunnanvaltuusto kokouksessaan valinnut Julkispalvelut EY Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii JHT, KHT Anne Räisänen. Tulosalue ei sisällä palkattua henkilöstöä. TARKASTUSTOIMI Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lautakunnan kokouksia, kpl

60 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 11 Keskusvaalilautakunta 11.1 Keskusvaalilautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Keskusvaalilautakunnan toiminta-ajatuksena on vaalien järjestäminen keskusvaalilautakunnan, yhden vaalilautakunnan ja yhden vaalitoimikunnan avulla. Kunta muodostaa yhden äänestysalueen. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VAIKUTTA- VUUS Demokratian toteutuminen poliittisen järjestelmän kautta Äänestysaktiivisuus Tehokas tiedottaminen äänestysajoista Äänestysprosentti Mahdollisimman korkea äänestysprosentti Mahdollisimman korkea äänestysprosentti Ennakkoäänestyksen aktivointi Vaalikuljetus PROSESSIT JA RAKEN- TEET Ennakkoäänestyksen järjestäminen Tiedottaminen äänestysmahdollisuuksista Ennakkoäänestys-% Mahdollisimman korkea ennakkoäänestys-% Mahdollisimman korkea ennakkoäänestys-% Laitos- ja kotiäänestyksenjärjestäminen Vaalipäivän äänestyksen järjestäminen Äänestysprosentti Mahdollisimman korkea äänestys-% Mahdollisimman korkea äänestys-% VOIMAVARAT JA TALOUS Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestäminen annetuilla talousresursseilla Vaalien järjestäminen taloudellisesti ja kattavasti Kokonaiskustannukset vaalien toimittamisesta Valtion korvaus kattaa vähintään 40 % äänestyskuluista Valtion korvaus kattaa vähintään 40 % äänestyskuluista UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Motivoituneet ja ammattitaitoiset vaalitoimitsijat ja aktiiviset luottamushenkilöt Koulutus Koulutukseen osallistujat Koulutukseen osallistuminen Koulutukseen osallistuminen 56

61 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Keskusvaalilautakunnan määrärahat ja tuloarviot Kunta muodostaa eduskuntavaaleissa, tasavallan presidentin ja EU- sekä kuntavaaleissa yhden äänestysalueen, johon kunnanhallitus tarvittaessa asettaa vaalilautakunnan. Laitoksissa tapahtuvasta äänestyksestä vastaa yksi vaalitoimikunta. Lisäksi valtuusto asettaa toimikaudekseen keskusvaalilautakunnan. VAALIT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Muissa vaaleissa kuin kuntavaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaisesta kyseisissä vaaleissa äänioikeutetusta kunnan asukkaasta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kertakorvauksen määrä oli 2,1 euroa. Henkilöstömenot muodostuvat vaalilautakunnan, vaalitoimikunnan ja keskusvaalilautakunnan palkkioista sekä vaalitoimitsijoiden ja keskusvaalilautakunnan sihteerin palkoista. Palvelujen ostoissa ovat vaalikuljetukset. Vuonna 2018 järjestetään tasavallan presidentin vaalit. Määrärahat on laskettu kahden kierroksen perusteella. Vuoden 2018 lokakuussa järjestettäneen maakuntavaalit, mutta niitä ei ole määrärahoissa huomioitu. Mikäli maakuntavaalit järjestetään, tuodaan määrärahatarve erikseen valtuuston käsiteltäväksi. Vuonna 2019 järjestetään eduskunta- ja europarlamenttivaalit. 57

62 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 12 Maaseutulautakunta 12.1 Maaseutulautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Maaseutuelinkeinot antaa maaseutuyrityksille monipuolisia ja laadukkaita palveluja. Tervolan kunnan hallinnoima lomituspalveluyksikkö on arvostettu ja luotettava lomituspalvelujen tuottaja. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VAIKUTTA- VUUS Asiakaskeskeinen toiminta Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Lomituspäivien määrä Vuosilomapäivät järjestetään lomavuoden aikana Siirtyviä vuosilomapäiviä enintään 2 % Siirtyviä vuosilomapäiviä enintään 5 % Lomitushenkilöstön työajan tehokas käyttö Vahva perusmaatalous koko yhteistoimintaalueella Vahvan ammattitaidon omaava henkilöstö ja luotettavat suhteet sidosryhmiin Aikataulujen mukaiset maksatukset ja maatilojen kehittyminen Yhteistoimintaalueen toiminta ja kehittyminen / lomahallinto Yhteistoimintaalueen laadukas toiminta Asiakaspalvelujen saatavuus Toimipisteet, sijaistaminen Viranhaltijoiden tavoitettavuus Riittävä määrä toimipisteitä Riittävä määrä toimipisteitä PROSESSIT JA RAKEN- TEET Lomituspalvelujen korkea laatu Toimiva, tarkoituksenmukainen tehtävien jako Asiakaspalaute Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat tehty suunnitelman mukaisesti Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat tehty suunnitelman mukaisesti Mobiilijärjestelmän käytön lisääminen 90 % lomittajista käyttää 90 % lomittajista käyttää Lainmukaisuus Riittävä henkilöstö Tarkastukset, maksatus, päätökset, kuulemiset, takaisinperinnät, sitoumukset Toiminta säädösten mukaista Toiminta säädösten mukaista Sähköinen tukihaku Tiedotus ja koulutus Sähköisten tukihakemusten määrä 98 % 95 % 58

63 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VOIMAVARAT JA TALOUS Kustannustehokkuus Toiminta- ja taloussuunnitelman sisäistäminen Tilinpäätös Talous tasapainossa Talous tasapainossa Lainmukaisuus Tilinpäätös Jatkuva tehokkuus Uusien tehokkaiden toimintamallien omaksuminen Tasapainoinen talous Talouden ja toiminnan seuranta Seurannan tiheys Lautakunta 4 krt/vuosi Lautakunta 4 krt/vuosi UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Osaamistarpeiden ennakointi ja kohdentaminen Tarkoituksenmukainen täydennyskoulutus Osaamisen ylläpitäminen Ammattitaitoiset lomittajat Henkilökohtaiset tavoitteet Tiedon lisääminen Toimivat sidosryhmäsuhteet Asiakaspalaute Kyky vastata haasteisiin Ammattitaitoinen henkilöstö Täydennyskoulutus Hyvä strateginen johtaminen Hyvä esimiesja alaistyö Kehittämiskeskustelut 100 % 100 % 12.2 Maaseutulautakunnan määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Maaseutulautakunta sisältää maaseutulautakunnan, maataloushallinnon yhteistoiminta-alueen ja lomatoiminnan hallinnon sekä maatalouteen ja pienyritystoimintaan liittyvän neuvonnan samoin kuin maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalvelut paikallisyksikön alueella. Maataloushallinnon yhteistoiminta-alue käsittää Simon, Keminmaan, Ranuan ja Tervolan kunnat sekä Tornion, Kemin ja Rovaniemen kaupungit. Lomatoimen paikallisyksikön alue käsittää Keminmaan, Ranuan, Simon ja Tervolan kunnat sekä Kemin ja Rovaniemen kaupungit. MAASEUTULAUTAKUNTA TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

64 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA MAASEUTUELINKEINOT Maaseutuhallinto Tervolan kunta on allekirjoittanut maksajavirastosopimuksen maaseutuviraston (MAVI) kanssa lokakuussa Sopimuksessa Tervolan kunnalle delegoidaan maksajavirasto- ja hallintoviranomaistehtäviä. Sopimus edellyttää Tervolan kuntaa hoitamaan maataloustukiin liittyvät asiat komission maksajavirastoasetuksen mukaisesti, missä vaaditaan tietty organisaatio, henkilöresurssit, maksujen hoito ja tietoturva. Tervolan kunta vastaa 7 kunnan/kaupungin maataloushallinnosta; Kemi, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola ja Tornio. Alueen kuntien kanssa on tehty yhtenäinen sopimus. Sopimuksessa on sovittu eri alueiden toiminnan järjestäminen ja kustannuksien jako. Kunta Tiloja kpl vähennystä v:sta 2016 Lisäksi sopimuksessa on määritelty, miten sopijakuntien vaikuttaminen Kemi 1 Keminmaa 38 maataloushallinnon asioihin hoidetaan. Maataloushallinnon neuvottelukunnan, Ranua maaseutujaoston ja sopijakuntien edustajien avulla sopija- kuntien vaikuttaminen asioihin hoidetaan laadukkaasti. Alueella toimii Rovaniemi Simo vuonna 2017 yhteensä noin 603 tuenhakijaa. Tervola 92-1 Tornio Yhteensä Lomahallinto Maatalouslomitus on palvelu, joka ei kuulu kunnan peruspalveluihin, vaan siitä on tehty erillinen toimeksiantosopimus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa. Tervolan kunta hoitaa Keminmaan, Ranuan, Simon ja Tervolan kuntien sekä Kemin ja Rovaniemen kaupunkien lomituspalvelut. Lomituksen hallinnossa toimii vastuuhenkilönä lomasihteeri, kaksi (-1 ed. vuosi) johtavaa lomittajaa sekä maataloustoimiston kanssa yhteinen toimistosihteeri. MAASEUTUELINKEINOT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Lomituspalvelulain 32 1 momentin mukaisesti valtion varoista maksetaan vuosittain kohtuullinen korvaus niistä kustannuksista, jotka toimeksiantosopimuksen tehneille kunnille ja eläkelaitokselle aiheutuvat tämän lain mukaisten paikallishallintotehtävien hoitamisesta. Paikallishallintokustannuksiin tarkoitetun korvauksen suuruus määräytyy paikallisyksikön toimialueella sijaitsevissa kunnissa edellistä varainhoitovuotta edeltäneen vuoden aikana lomitettujen päivien perusteella (LOMAL 33 ). Lomituspalvelulain muutokset tulivat voimaan Lomitettavien tilojen väheneminen ja tiukentuneet ehdot lomituspalveluiden saamiseen vähentävät palveluiden kysyntää. Nämä asiat vaikuttavat tuntuvasti lomitettavien päivien määrän vähenemiseen ja näin ollen lomahallinnon määrärahoihin, joten lomahallinnon toiminnan sopeuttaminen väheneviin määrärahoihin jatkuu myös tulevina vuosina. Vuonna 2016 lomitettiin päivää, vuodelle 2018 on arvioitu toteutuvan reilut päivää vähemmän. 60

65 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 lautakunnan kokouksia, kpl tiloja lohkoja kpl peltoa ha maksettuja tukia tukipäätöksiä kpl sähköisiä tukihakemuksia LOMATOIMI Maatalousyrittäjien sekä turkistuottajien lakisääteiset lomituspalvelut mahdollistavat yrittäjien vuosilomat, perhevapaat, koulutukset sekä tapaturmista ja sairauksista toipumisen. Lomituspalvelut edistävät maatalousyrittäjien sekä turkistuottajien työkykyä ja terveyttä sekä luovat edellytyksiä työssä menestymiselle ja viihtymiselle. Laadukkaaseen lomituspalveluun kuuluu palvelun saannin varmuus, oikea-aikaisuus sekä vastuuntuntoinen ja ammattitaitoinen lomitushenkilöstö. LOMATOIMINTA Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueen toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka aiheuttavat haasteita palveluntuottajalle. Tilakoot ja tuotantosuunnat muuttuvat, tilat automatisoituvat ja yrittäjien määrä vähenee. Maatalousyrittäjiä on kunnallisessa lomituksessa 202 kpl ja itse järjestetyssä lomituksessa 21 kpl. Yrittäjiä on yhteensä 223 (-13 ed. vuosi). Lomaoikeutettujen tilojen kokonaismäärä on 139 (-10 ed. vuosi). Tulosalueen talousarviossa on arvioitu lomituspäivien väheneminen, joka vaikuttaa Melan maksamaan lomituskorvaukseen sekä menopuolella henkilöstökuluihin on lomautettu 15 maatalouslomittajaa. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 lomituspäivät yrittäjät tilojen lukumäärä vakituiset lomittajat itsejärjestetyt tilat itsejärjestetyt yrittäjät robottitilat

66 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 13 Tekninen lautakunta 13.1 Teknisen lautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Tekninen toimi huolehtii kunnan rakennetun ympäristön toimivuudesta, ympäristön tarkoituksenmukaisesta käytöstä, edistää rakentamista, toimivan yhdyskuntarakenteen kehittymistä, terveellisen ja turvallisen asuin- ja elinympäristön muodostumista sekä huolehtii kunnan keskitetystä ruokahuollosta ja siivouspalveluista. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VAIKUTTA- VUUS Palveluiden tuottaminen kunnalle ja kuntalaisille kustannustehokkaasti ja asiantuntevasti Toimiva hallinto ja päätöksenteko Hankkeiden ennakointi Läsnäolo lautakunnan kokouksissa Seuraavan vuoden rakennushankkeiden esi- ja hankesuunnitelmat laadittu 90 % 60 % 90 % 50 % Kustannustietoisuus ja -tehokkuus Hankkeiden kustannusarvio/ toteutuma +/- 15 % +/- 15 % Vetovoimaiset rakennuspaikat teollisuudelle ja asuinrakentamiselle Monipuolinen tonttitarjonta Kaavoitus- ja ympäristöhankkeet Kaavoituksia vireillä 1 hanketta Ympäristöhankkeita toteutuksessa 2 Kaavoituksia vireillä 1 hanketta Ympäristöhankkeita suunnittelussa 2 Lähiruoan käytön lisääminen Lähiruokien tuottajat/ tarjoajat Lähiruokapäiviä vuodessa Lähiruoan toimittajien määrä PROSESSIT JA RAKEN- TEET Itse tuotettujen palveluiden, kuntakonsernin yhtiöiden ja ostopalveluiden tasapaino ja niiden rajapintojen selkeys Resurssien oikea kohdentaminen ja riittävyys Selkeät prosessit ja tehtäväkokonaisuudet Perustehtävä, työnjako ja tavoitteenasettelu kunnan sisällä selkeä Rakentamisohjelman toteutuminen suunnitelmien mukaan % 80 % 70 % VOIMAVARAT JA TALOUS Palveluiden ja toimintojen oikea taksarakenne ja Ajantasainen taksarakenne ja kustannusseuranta Taksojen ja maksujen tarkastukset 90 % 80 % 62

67 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 tasapainoinen talous Ostopalveluiden käyttö Palveluiden ostonsuunnitelmallisuus Talousarvion mukaisten ostopalveluiden toteutuminen 90 % 90 % Toimivat tietojärjestelmät ja työvälineet Asianmukaiset järjestelmät ja työvälineet UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Osaavan ja motivoituneen työvoiman riittävyys Kehittämiskeskustelut Kehittämiskesk. lukumäärä/ hlö/vuosi 1 1 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutus Koulutuspäivien määrä /henkilö Keskimäärin 1 pv/henkilö Keskimäärin 0,5 pv/henkilö 13.2 Teknisen lautakunnan määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Teknisen toimen päävastuualue sisältää tekninen johto, yleiset alueet, kiinteistöt, lämpökeskus, kaavoitus ja ympäristö sekä tukipalvelukeskus tulosalueet. Tekninen lautakunta toimi myös kunnan tielautakuntana. TEKNINEN LAUTAKUNTA TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

68 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TEKNINEN JOHTO Tulosalueeseen kuuluvat teknisen osaston liittyvät hallintopalvelut sekä teknisen lautakunnan kokoustoiminta. Tavoitteena on teknisten palvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen luotettavalla, tehokkaalla ja taloudellisella tavalla. TEKNINEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole suunnittelukaudelle odotettavissa toiminnallisia muutoksia. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lautakunnan kokouksia, kpl YLEISET ALUEET Tulosalue sisältää liikenneväylien ja yleisten alueiden (puistot, leikkikentät, liikuntapaikat, reitistöt ja venesatama) rakentamisen ja kunnossapidon, sekä yksityisteiden talviaurauksen ja avustustoiminnan sekä jätehuollon. Tavoitteena on pienimuotoinen maaseutumiljööseen sopeutuva viihtyisä ja turvallinen elinympäristö, mikä on taloudellinen rakentaa ja ylläpitää. Asiakaslähtöisessä palvelutuotannossa hyödynnetään kuntakonsernin yhtiöitä ja muita kumppanuuksia. Katuja on rakennettu kaikkiaan n. 18,5 km, joista suurin osa on päällystetty. Yksityisteiden kunnossapitoon osallistutaan auraamalla eniten käytettyjä teitä sekä myöntämällä auraus- ja kesäkunnossapitoavustuksia. YLEISET ALUEET Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

69 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole suunnittelukaudelle odotettavissa toiminnallisia muutoksia. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tiestön kunnossapito; /km/v KIINTEISTÖT Tulosalue sisältää keskitetyn kiinteistönhuollon, rakennukset ja huoneistot, maa-alueet ja asumisen. Tavoitteena on pitää kunnan kiinteistöt käyttökuntoisina ja tarjota asianmukaiset, viihtyisät, terveelliset ja turvalliset toimi- ja asuintilat. Kiinteistönhoitotyö käsittää kaikki kunnan suorassa omistuksessa olevat rakennukset, joita on yhteensä 27 kpl ja joiden tilavuus on n m 3. Em. lisäksi kunnalla on osakkeita kahdessa kiinteistöyhtiössä ja yhdessä asuntoyhtiössä. Tekninen osasto huolehtii lisäksi Tervolan vuokratalot Oy:n ja ASPA:n palveluasumisyksikön kiinteistönhoitotöistä. Maa-alueita kunnan omistuksessa on yhteensä n. 708 ha. Kunnan suoraan omistamia vuokra-asuntoja kunnan kiinteistöillä on 55 kpl. Lisäksi kunta omistaa vuonna 2013 valmistuneen omakotitalon Hastinrinteen asemakaava-alueella. KIINTEISTÖT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Kiinteistöt-tulosalueelle on lisätty henkilöstömenoihin :n vuosittainen määräraha rakennusinsinöörin palkkaamiseksi. Rakennusinsinöörin tehtäviin kuuluisi mm. kunnan kiinteistöihin ja rakennusomaisuuteen liittyvät selvitykset (arvo, kunto, käyttö, energia), kunto- ja huoltosuunnitelmien laatiminen, kiinteistöjen ja alueiden kunnossapitoon liittyvä ohjaus ja toimintatapojen kehittäminen sekä teknisen johtajan sijaistaminen. Vuodelle 2018 on lisätty euron määräraha Rauhalan ja terveyskeskuksen vanhan osan purkamiseen. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kiinteistöjen kunnossapitokustannukset, /m3/v LÄMPÖKESKUS Tulosalue sisältää kunnan kaukolämpötoiminnan. Tavoitteena on lämpöenergian tuottaminen kilpailukykyiseen hintaan sekä varalämmitysjärjestelmien (öljykattilat) käyttövalmiuden ylläpito. Lämpölaitoksen kokonaiskapasiteetti on 4,7 MW, josta kiinteän kotimaisen polttoaineen käyttökapasiteetti on 2,5 MW. Lämpötuotanto v oli n MWh. Koulukeskuksen vanha lämpölaitos toimii varalämmönlähteenä. Kaukolämpöliittymiä on 59. Verkoston pituus on n. 4,8 km. 65

70 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA LÄMPÖKESKUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole suunnittelukaudelle odotettavissa toiminnallisia muutoksia. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kotimaisen polttoaineen osuus, % KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖ Tulosalue sisältää ympäristövalvonnan alueellisen yhteistoiminnan sekä kaavoituksen, mittaustoimen ja öljyvahinkojen torjunnan. Tavoitteena on erityislaeissa toimialalle kuuluvien tehtävien toteuttaminen ja olemassa olevien palvelujen laadun ja tehokkuuden kehittäminen. Tervolan Kemijokivarren osayleiskaavaa ja kirkonkylän asemakaavaa tarkistetaan vaiheittain. KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole suunnittelukaudelle odotettavissa toiminnallisia muutoksia. 66

71 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TUKIPALVELUKESKUS Tulosalue sisältää kunnan yhteiskeittiöpalvelut (ruokahuolto) ja kiinteistönhoitoon liittyvät siivouspalvelut. Tavoitteena on tuottaa asiakkailleen asiakaslähtöisesti taloudellisia ja tasalaatuisia ruoka- ja siivouspalveluja heidän tarpeet, toiveet ja odotukset sekä lainsäädäntö huomioiden. TUKIPALVELUKESKUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole suunnittelukaudelle odotettavissa toiminnallisia muutoksia. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Valmistettavia aterioita/pv, kpl

72 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 14 Sivistyslautakunta 14.1 Sivistyslautakunnan toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Sivistyslautakunta tarjoaa kuntalaisille myönteisiä mahdollisuuksia monipuoliseen itsensä kehittämiseen ja osallistumiseen ylläpitämällä ja kehittämällä varhaiskasvatus-, koulutus-, kirjasto- ja vapaa-aikapalveluita. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAIN- TEKIJÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VAIKUTTA- VUUS Kattavat ja laadukkaat sivistystoimen palvelut Systemaattinen arviointi Arviointijärjestelmä Laatu- ja arviointijärjestelmien kehittäminen tulosalueilla jatkuu Laatu- ja arviointijärjestelmien kehittäminen tulosalueilla käynnistyy Hyvinvoiva ja liikkuva kuntalainen Arkiliikunnan lisääminen ja istumisen vähentäminen Toimenpiteet Arkiliikunnan hyvät käytännöt ovat vakiintuneet yksiköissä Vähintään 1 toimenpidekokonaisuus arkiliikunnan lisäämiseksi jokaisessa yksikössä Turvalliset ja ajanmukaiset oppimis- ja toimintaympäristöt Toimintaympäristöjen uudistaminen muunneltaviksi ja monitoimisiksi Toimenpiteet Muutostyöt jatkuvat Toimintaympäristöjen ja tilojen muutostyöt yksiköiden omien suunnitelmien mukaisesti Omatoimikirjastopalvelu käytössä Omatoimikirjastopalvelun valmistelu jatkuu PROSESSIT JA RAKEN- TEET Opetussuunnitelmien jalkauttaminen Ops-osaamisen syventäminen Koulutus Ops on jalkautettu koulujen arkeen Täydennyskoulutus keskittyy Ops-osaamiseen Varhaiskasvatuksen kehittäminen Suunnitelmallinen valmistautuminen Kehittämissuunnitelma Suunnitelman tavoitteet on toimeenpantu Suunnitelman toimeenpano jatkuu Vasuosaamisen syventäminen Koulutus Vasu on jalkautettu varhaiskasvatuksen arkeen Täydennyskoulutus keskittyy Vasuosaamiseen VOIMAVARAT JA TALOUS Tasapainoinen sivistystoimen talous Talouden ja toiminnan jatkuva seuranta ja reagointivalmius Seurannan tiheys Esimiehet 1 krt/kk Lautakunta 4 krt/v Esimiehet 1 krt/kk Lautakunta 4 krt/v 68

73 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAIN- TEKIJÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 Hankerahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen Saadut hankerahoitukset kpl 3 kpl 3 kpl UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Hyvä johtaminen Johtamisosaaminen Esimies / johtamiskoulutukseen osallistuminen, % esimiehistä 100 % 75 % Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstökoulutuksen mahdollistaminen Koulutukseen osallistuminen % henkilöstöstä 100 % 90 % Säännölliset kehityskeskustelut Käydyt kehityskeskustelut % henkilöstöstä 100 % 100 % 14.2 Sivistyslautakunnan määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Sivistyslautakunta sisältää sivistystoimen johdon, varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen, aikuiskoulutuksen, kirjaston ja vapaa-ajan tulosalueet. SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

74 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA SIVISTYSTOIMEN JOHTO Sivistystoimen johdon tulosalueeseen sisältyvät sivistyslautakunnan toiminta ja sivistysosaston hallintotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Myyntituotot muodostuvat hallintosihteerin puolikkaan työpanoksen myymisestä Kivalo-opistolle. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lautakunnan kokouksia, kpl VARHAISKASVATUS Tulosalue sisältää varhaiskasvatuksen järjestämisen Lapinniemen päiväkodissa, Louen ryhmäperhepäiväkodissa (muuttuu kehittämissuunnitelman mukaisesti päiväkodin osastoksi), Kirkonkylän ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoidossa sekä Kelan kautta maksettavan lasten hoidon tuen. Elokuussa 2017 varhaiskasvatuksessa oli 82 lasta. VARHAISKASVATUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Varhaiskasvatusmaksujen tuloarviota ei ole muutettu mahdollisesti 2018 muuttuvan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukanaan tuomien pieni- ja keskituloisten maksujen pienennyksien johdosta. Mahdollista tulojen alenemista osittain kompensoi lisääntynyt varhaiskasvatuksen kysyntä. 70

75 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuksen kysynnän lisääntymisen johdosta tulosalueen menomäärärahatarve kasvaa euroa. Tämä sisältää syksyllä 2017 käynnistyneen Kirkonkylän ryhmäperhepäiväkodin toiminnan ja Louen ryhmäperhepäiväkodin muuttamisen päiväkodin osastoksi. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lapsia Hoitopäiviä PERUSKOULUTUS Perusopetusta järjestetään Kaisajoen, Louen ja Mattisen kouluissa 0-6-luokille sekä Lapinniemen koulussa 0-9- luokille. Esiopetusta annetaan koulujen alkuopetuksen yhteydessä sekä Lapinniemen koulun esiopetusryhmässä. Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat opiskelevat joko yleisopetuksen luokkiin integroituina tai Lapinniemen koulun erityisopetusryhmässä. Lapinniemen koululla on käynnistynyt syksyllä 2017 valmistavan opetuksen ryhmä. Peruskouluissa on oppilaita lukuvuonna esioppilaat mukaan lukien 328, joista kuljetusedun saa noin puolet. Iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuonna luokkalaisille sekä siihen oikeutetuille erityisen tuen oppilaille Lapinniemen ja Louen kouluilla. PERUSKOULUTUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Toimintavuoden 2018 tuloarviot sisältävät kotikuntakorvauksia, iltapäivätoiminnan maksuja, koulukerhohankkeen, liikkuva kouluhankkeen sekä tutoropettajahankkeen avustuksia. Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus sisältää valmistavan opetuksen jatkumisen kevätlukukauden Oppikirjamenot pysyttelevät korkeina vielä joitakin vuosia opetussuunnitelmauudistuksen vuoksi. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Oppilaita Oppilaita, 11-v oppivelvollisuus Iltapäivätoimintaan osallistuvia LUKIOKOULUTUS Toimintavuoden tuloarviot sisältävät Kelan koulumatkatukia ja niihin liittyviä opiskelijoiden omavastuuosuuksia. 71

76 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Lukiossa opiskelee lukuvuonna opiskelijaa. Rehtori ja koulusihteeri ovat yhteisiä Lapinniemen koulun kanssa. Lukiolla on uusien valtakunnallisten käytäntöjen mukaisesti ryhdytty järjestämään sähköisiä kokeita ja ylioppilaskirjoituksia. LUKIOKOULUTUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole tiedossa merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opiskelijoita Yo-tutkintoja AIKUISKOULUTUS Kansalaisopistopalveluita on ostettu lähtien Kivalo-opistolta. Tervolaan hankitaan vuosittain noin 5400 opetustuntia vajaalle tuhannelle opiskelijalle. Kivalo-opiston toimintakunnat ja Tornion kaupunki ovat käynnistäneet neuvottelut Tornion kansalaisopiston ja Kivalo-opiston mahdollisen yhdistymisen johdosta. Neuvottelut johtanevat päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. AIKUISKOULUTUS Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) -9 Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole tällä hetkellä vielä tiedossa sellaisia toiminnallisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat määrärahavaraukseen. 72

77 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opiskelijoita Opetustunteja KIRJASTO Lapinniemen koulun yhteydessä toimivan pääkirjaston lisäksi Louen koululla toimii sivukirjasto. Kirjasto on liittynyt vuonna 2016 Lapin kirjastojen yhteistyöverkostoon ja 2017 kirjastojärjestelmä on vaihtunut KOHA - järjestelmäksi. KIRJASTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Toimintavuoden 2018 tuloarvio sisältää kirjaston maksutuloja. Suunnittelukauden aikana osa kirjaston työntekijöistä todennäköisesti jää eläkkeelle. Vähäisen henkilöstömäärän vuoksi tilalle on rekrytoitava uusia työntekijöitä. Talousarvioehdotus sisältää nykyisen 60 %:sen kirjaston järjestelyapulaisen toimen muuttamisen kokoaikaiseksi kirjastoavustajan toimeksi vuonna Tämä ylittää vuoden 2019 taloussuunnitelmaraamin eurolla. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lainoja Asiakaskäyntejä Verkkopalvelukäyntejä VAPAA-AIKA Vapaa-ajan tulosalue tuottaa liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluita kuntalaisille. Tulosalue sisältää kulttuuri- ja nuorisotapahtumat, nuorisotyön eri muodot, etsivän nuorisotyön, terveysliikunnan, vapaa-aikatoimen avustustoiminnan sekä kotiseutuarkistotyön. Lisäksi tulosalue sisältää Länsi-Pohjan musiikkiopistotoiminnan ja Jousikvartetin Tervolan kuntaosuudet. 73

78 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA VAPAA-AIKA Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Toimintavuoden 2018 tuloarvio sisältää tapahtumatuloja ja etsivän nuorisotyön avustuksen. Etsivän nuorisotyöntekijän toimi esitetään vakinaistettavaksi Etsivä nuorisotyöntekijä hoitaa myös koulukuraattorin tehtäviä. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Nuorisotilakäyntejä Tapahtumia Avustusten saajia

79 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.1 Toiminta-ajatus ja toiminnalliset tavoitteet Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on huolehtia kunnan peruspalveluista toimivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla, ammattitaitoisen henkilöstön avulla, tukien kuntalaisten omaehtoista selviytymistä. Sosiaalija terveystoimi vastaa aktiivisesti tulevien vuosien palvelutarpeiden haasteisiin. NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VAIKUTTA- VUUS Hyvät peruspalvelut Palveluiden riittävyys, ja saatavuus Kiireettömään hoitoon pääsy lääkäri < 2 vk hammaslääkäri < 1 kk lääkäri <3 vk hammaslääkäri < 6 vkoa >75 vuotiaita kotona asuvat Vähintään 95 % ikäryhmästä Vähintään 93 % ikäryhmästä Avoimuus ja luotettavuus päätöksenteossa sekä palveluissa Toiminnan laillisuus, päätösten oikeellisuus ja lainmukaisuus Oikaisuvaatimukset, kantelut ja muistutukset Korkeintaan 10 Korkeintaan 10 Turvallinen lääkehoito HAIPRO ilmoitukset <100 <110 PROSESSIT JA RAKEN- TEET Toimiva palvelurakenne Asiantuntijaasiakkaiden mukaan ottaminen Käyttöönotto Toteutuu Suunnittelutyö Sähköinen hyvinvointikertomus Kertomuksen laadinta ja hyvinvointitavoitteiden asettaminen. Seuranta vuosittain Päivitetään vuosittain Sotepalveluiden järjestäminen Tervolassa Sote valmistelutyöhön osallistuminen Osallistuminen Osallistutaan Osallistutaan Laadunhallinnan kehittäminen Asiakas- ja potilasturvallisuuden lisääminen Omavalvontasuunnitelmien määrä kpl 10 5 Oman toiminnan seuranta Laadunhallinnan ja potilas- /asiakasturvalli suussuunnitelman päivittäminen Päivitetään Päivitetään Laatuohjelma SHQS käytössä Kehittämisen eteneminen todennettavissa Yksiköiden itsearvioinnit tehty 75

80 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA NÄKÖKULMA STRATEGISET TAVOITTEET AVAINTEKI- JÄT MITTARIT TAVOITETA- SO 2020 TAVOITETA- SO 2018 VOIMAVARAT JA TALOUS Voimavarojen oikea suuntaaminen Toiminta on tehokasta ja taloudellista Menot/asukas *Perusterveydenhuolto *Sosiaalipalvelut *Perusturva *Erikoissairaanhoito UUDISTUMI- NEN JA HEN- KILÖSTÖ Motivoitunut ja osaava henkilöstö Ammattitaitoisuus Kehittämis- ja koulutussuunnitelma ajantasalla Toteutuu Toteutuu Sotemuutoksiin valmistautuminen Henkilöstön osallistaminen Toteutuu Toteutuu Työssä jaksaminen Työhyvinvointi Kehittämiskeskustelut toteutuvat kerran vuodessa Toteutuu 100% Toteutuu 60% 15.2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan määrärahat ja tuloarviot tulosalueittain Sosiaali- ja terveyslautakunta sisältää sosiaali- ja terveystoimen johdon, sosiaalipalvelujen, perusturvan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulosalueet. Tervolan kunta selvittää mahdollisuutta tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna Talousarvio on valmisteltu koko vuotta varten kunnan omana toimintana, koska mitään konkreettisia päätöksiä tai sopimuksia ei vielä ole. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOSALUEET YHTEENSÄ Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

81 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTO Tervolassa on sosiaali- ja terveyslautakunnassa kaksi esittelijää; terveydenhuollon asioissa johtava lääkäri ja sosiaalitoimen asioissa sosiaalijohtaja. Sosiaali- ja terveystoimen johto pitää sisällään lautakuntatyöskentelyn, hallinnon (mukaan lukien sosiaalitoimen atk-kustannukset) sekä sosiaali- ja terveystoimen toimistotiimin, mihin kuuluu 2 hallinto- ja 2 palvelusihteeriä. SOSIAALI- JA TERVEYSTOI- MEN JOHTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole toiminnallisia muutoksia verrattuna vuoteen Tuloja ei ole ja menoista suurin osa, noin 85 % syntyy henkilöstömenoista; palkoista ja kokouspalkkioista. Tulosalueella suurimmat muut menot ovat sosiaalitoimen atk-ohjelmien ylläpito ja päivitys. Atk-ohjelmien päivityksiä on useita vuonna 2018 ja korotusilmoitukset on pyritty ottamaan huomioon ohjelmantoimittajan ilmoittamina, vaikkei muutosten määrää pystytä ennakolta tietämään. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lautakunnan kokouksia, kpl SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalveluiden tulosalue sisältää kaikki sosiaalitoimen järjestämät palvelut; sosiaalityö, pakolaistyö ja perhetyöntekijä, kotipalvelu tukipalveluineen sekä omaishoidontuki, varahenkilöstö, laitoshoito; vanhainkoti sekä päihdekuntoutujat ja lastensuojelu, vanhusten sekä kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumispalvelut, perhehoito, raittiustyö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä tukitoimet, kehitysvammahuolto ja muut sosiaalipalvelut. 77

82 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tulosalueella ei ole merkittäviä toiminnallisia muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Vanhuspalveluiden laitos- ja asumispalveluiden rakenteellinen muutos ja rakentaminen vaikuttanee palveluiden tuottamismahdollisuuksiin. Vanhainkodin Vihreä ja Roosa -osastojen muutos tehostetuksi palveluasumiseksi tapahtuu vuoden 2018 loppupuolella, jolloin Hakalantien tehostettu palveluasuminen mahdollistuu. Kotipalveluauton kuljettajan osa-aikaisiin palkkakustannuksiin on varauduttu. Lastensuojelun toimenpiteet vaativat ostopalveluihin määrärahoja, samaten kotikuntakorvaus. Vammaispalvelulain henkilökohtaisiin palveluihin sekä taloudelliseen tukeen on varauduttu nykyisen asiakaskunnan palvelutarpeiden perusteella. Kehitysvammaisten asumispalvelu Kurjenpesässä on sisäisissä menoissa varattu tekniselle toimelle maksettavat vuokrat henkilöstön käyttöön sekä intervallikäyttöön varatuista tiloista. Ostopalveluihin on pyritty tekemään tuottajan ilmoittamat muutokset. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Vanhainkodissa asukkaita Vanhainkotihoidon hoitopäiviä Kehitysvammaisten laitoshoidon hoitopäiviä Kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä Muita kodinhoitoapua saaneita talouksia Vammaisetuuksien saajia Asumispalvelujen asukkaita / v Asumispalvelupäiviä Omaishoidon tuen saajia

83 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA PERUSTURVA Perusturvan tulosalueella on toimeentulotuki ja Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus. PERUSTURVA Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) -515 Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Perusturvan tulosalueella työmarkkinatuen maksuosuus lisää kustannuksia. Kunnan maksettavaksi tulee työmarkkinatuella olevien kohdalta 300 päivän jälkeen 50 % ja 1000 päivän jälkeen 70 %. Arvioitu kunnanmaksuosuus tulee korottumaan työllisyystilanteen mukaan sekä sen mukaan mikäli ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen enimmäispäiviä lasketaan. Perustoimeentulotuki on siirtynyt Kelan hoidettavaksi Perustoimeentulotukea ei oteta enää huomioon budjetoinnissa. Ei tulopuolella (valtionavustus), eikä menopuolella (perustoimeentulotuen kustannukset). Kuntouttavan työtoiminnan käyttöä pyritään tehostamaan ja siten vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Kuntouttavan työtoiminnan käytössä on kaikilla kunnan hallintokunnilla aktiivinen rooli. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kunnan Kelan tmt maksuosuusasiakkaat/vuosi PERUSTERVEYDENHUOLTO Tulosalue tuottaa lakimääräiset kansanterveystyön palvelut tervolalaisille. Väestölle annetaan tarpeiden mukaiset, laadukkaat ja vaikuttavuudeltaan hyvät peruspalvelut. PERUSTERVEYDENHUOLTO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto)

84 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Perusterveydenhuollossa henkilöstökulut aiheuttavat suurimman osuuden talousarviosta. Lääkärityövoiman osto aiheuttaa merkittävän osan vastaanoton ja työterveyshuollon talousarviosta. Ostopalvelun tarpeeseen vaikuttaa lääkärityövoiman saatavuus kunnan omiin virkoihin, joista yksi tulee haettavaksi vuodelle Tavoitteena on vähentää ostopalvelujen tarvetta vuonna Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Perusth, avopalvelukäyntejä Perusth, vuodeosaston hoitopäiviä Mielenterveystyön asumisyksikön asukkaita Mielenterveystyön asumisyksikön asumispäiviä Mielenterveysaseman käyntejä Hammashuollon asiakkaita Hammashuollon käyntejä Veteraanikuntoutuksen laitoskuntoutuspäiviä Veteraanikuntoutuksen avohoitokäyntejä ERIKOISSAIRAANHOITO Tervolan kunta on jäsenenä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Erityistason sairaanhoito ostetaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kautta. ERIKOISSAIRAANHOITO Ulkoiset ja sisäiset erät TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot joista sisäisiä Toimintamenot joista sisäisiä Toimintakate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Muut laskennalliset erät (netto) Perustelut määrärahoille ja tuloarvioille: Tervolan kunta on jäsenenä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Erityistason sairaanhoito ostetaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kautta. Erikoissairaanhoidossa on aina suurta vuosittaista satunnaisvaihtelua. Vuodesta 2014 lähtien kunnat voivat hankkia erikoissairaanhoidon haluamastaan sairaalasta. Valtakunnalliset linjaukset vaikuttavat erikoissairaanhoitoon jatkossa merkittävästi. Koska sairaanhoitopiirin on mahdotonta antaa kunnan taloussuunnitteluun tarkkaa arviota vuodelle 2018, on määräraha pidetty arviossa ennallaan aiempiin vuosiin verraten. Toiminnan tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Esh, avopalvelukäyntejä Esh, vuodeostaston hoitopäiviä

85 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosan yhdistelmä ulkoinen+sisäinen TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TOIMINTA- TULOT MENOT KATE TULOT Muu- MENOT Muu- KATE Muu- TULOT Muu- MENOT Muu- KATE Muu- TA 2018 TA 2018 TA 2018 TS 2019 tos% TS 2019 tos% TS 2019 tos% TS 2020 tos% TS 2020 tos% TS 2020 tos% Kunnanvaltuusto Strateginen johto Kunnanhallitus Yleisjohto , , , , ,1 Henkilöstö , , , ,7 Elinkeinojen kehittäminen , , , ,5 Julkinen liikenne , , , , , , , , ,0 Tarkastusltk Tarkastustoimi Keskusvaaliltk Vaalit , ,2 Maaseutultk Maaseutuelinkeinot , , Lomatoiminta , , Tekninen ltk Tekninen johto , , , ,6 Yleiset alueet , , , ,1 Kiinteistöt , , , ,1 Lämpökeskus , , , ,4 Kaavoitus ja ympäristö , , , ,0 Tukipalvelukeskus , , , , , , , ,9 Sivistysltk Sivistystoimen johto , , , ,5 Varhaiskasvatus , , , ,5 Peruskoulutus , , , , , ,5 Lukiokoulutus , , , ,5 Aikuiskoulutus , , , ,4 Kirjasto , , , ,5 Vapaa-aika , , , , , , , , , ,5 Sosiaali- ja terveysltk Sos.t.-ja terv.h.johto Sosiaalipalvelut Perusturva Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito , , , , , , , , ,0 Tulosalueet yht , , , , , ,2 81

86 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TULOSLASKELMAOSA Tulorahoituksen riittävyyttä palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tarkastellaan tuloslaskelman avulla. Tuloslaskelmassa esitetään vain kunnan ulkoiset erät eli käyttötalousosaan sisältyvät tulosalueiden väliset tulot ja menot on poistettu laskelmasta. Tervolan kunnassa ei budjetoida tilinpäätössiirtoja eli poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutoksia. Näin ollen tuloslaskelman viimeinen rivi talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien osalta on tilikauden tulos. Tuloslaskelmaosassa esitetään ulkoisen tuloslaskelman lisäksi tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. 17 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) *) Käyttötalousosan toimintatulot ja -menot on yhdistetty tuloslask elmaosaan ilman k unnan sisäisiä tuloja ja menoja. 82

87 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOVUODEN 2018 MENOJEN JA TULOJEN YHTEENVETO ULKOINEN MENOT muutos TULOT muutos NETTO muutos TA 2017 TA 2018 % TA 2017 TA 2018 % TA 2017 TA 2018 % KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanvaltuusto ,4 Strateginen johto , ,4 Kunnanhallitus ,4 Yleisjohto , , ,9 Henkilöstö , , ,1 Elinkeinojen kehitt , , ,0 Julkinen liikenne , ,5 Tarkastuslautakunta ,8 Tarkastustoimi , ,8 Keskusvaalilautakunta Vaalit ,0 Maaseutulautakunta , ,7 Maaseutuelinkeinot , , ,0 Lomatoimi , , Tekninen lautakunta , ,6 Tekninen johto , , ,2 Yleiset alueet , , ,0 Kiinteistöt , , ,6 Lämpökeskus , , ,0 Kaavoitus ja ymp , ,9 Tukipalvelukeskus , ,2 Sivistyslautakunta , ,9 Sivistystoimen johto , ,7 Varhaiskasvatus , ,1 Peruskoulutus , , ,0 Lukiokoulutus , , ,8 Aikuiskoulutus Kirjasto , ,6 Vapaa-aika , , ,3 Sosiaali-ja terv.ltk , ,6 Sosiaali-ja terv.johto , ,8 Sosiaalipalvelut , , ,3 Perusturva , , ,3 Perusterveydenhuolto , , ,4 Erikoissairaanhoito TULOSLASKELMAOSA Verotulot ,9 Valtionosuudet ,1 Korkotuotot ,1 Muut rahoitustuotot ,7 Korkokulut ,6 Muut rahoituskulut ,3 VUOSIKATE ,1 83

88 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 18 Tulorahoituksen riittävyyden tunnusluvut ja tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot/Toimintamenot, % 26,6 24,7 25,2 25,0 24,8 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 313,2 57,9 92,7 100,8 106,2 Vuosikate, euroa/asukas Taseen kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Asukasmäärä *) *) Vuosien asuk asmääränä on k äytetty ennak k otietoa Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan toimintatulojen prosentuaalisella osuudella toimintamenoista. Maksurahoituksen osuuden pieneneminen heikentää kunnan tulorahoitusta ja lisää verorahoituksen tarvetta. Suunnittelukauden tavoitteena on, että tunnusluvun arvo pysyy vähintään 25 prosentissa olettaen, että kunnan palvelujen organisoinnissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tunnusluvun arvoon vaikuttaa muun muassa yhteistoiminta-alueen tehtävien hallinnointi. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtaisesti kunnan tulisi kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit. Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno lasketaan viiden vuoden tarkastelujakson poistonalaisten keskiarvona. Investoinneista poistonalaisia ovat muut paitsi maa- ja vesialueiden sekä sijoitusten hankinnat. Tervolan kunnan keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno vuosina on 1,09 milj. euroa. Suunnittelukauden tavoitteena on, että vuosikate poistonalaisista investoinneista on positiivinen. Pidemmällä tähtäimellä vuosikate tulisi saada takaisin poistonalaisten investointien omahankintamenon tasolle, sillä tunnusluvun ollessa alle sadan prosentin kunnan talous on heikkenevä. Jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä saadaan tavoitearvo vuosikatteelle asukasta kohden. Tervolan kunnassa tämä tavoitearvo on noin 356 euroa/asukas. Vuoteen 2017 asti riittävä tulorahoitus on saavutettu verrattain pienellä verorasitteella. Suunnittelukaudella vuosikate hieman vahvistunee, mutta menojen kasvun hillitsemiseen ja tulopohjan vahvistamiseen pitää kiinnittää huomiota. Negatiivinen vuosikate kertoo kunnan lyhyen aikavälin tulorahoituksen olevan heikko. Pitkän aikavälin tulorahoitusta voidaan tarkastella taseen kertyneen ylijäämän avulla. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan kunnan asukasmäärällä, saadaan tunnusluku, joka on myös vertailukelpoinen saman kokoluokan kuntien kesken. Tällä tunnusluvulla mitattuna kunnan tulorahoitus on vielä suunnittelukauden päättyessä riittävä, mutta heikkenee vuosittain. 84

89 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään suunnittelukaudelle kohdistuvien investointihankkeiden tai -hankeryhmien kustannusarviot sekä arviot hankkeisiin saatavasta ulkopuolisesta rahoituksesta. Investointihankkeet esitetään toimielimittäin ja taseen pysyvien vastaavien ryhmittelyn mukaisesti. Tuloina esitetään ulkopuolisen rahoituksen lisäksi myös arviot pysyvien vastaavien myynneistä. Tekninen lautakunta hallinnoi kunnan rakennuksiin sekä kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin liittyviä investointihankkeita. Näiden hankkeiden toteutuminen kohdistuu pääsääntöisesti kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle, minkä vuoksi niiden erittelyt kokonaiskustannusarvioineen esitetään investointiosaan kuuluvassa rakentamisohjelmassa. 19 Investointihankkeet INVESTOINTIHANKKEET TOIMIELIN TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 KUNNANHALLITUS Maa- ja vesialueet Tulot Netto Koneet ja kalusto Muu irtaimisto Työpajan koneiden hankinta Lähiarkiston kalustus Kannettavat päätelaitteet valtuutetuille Asianhallintajärjestelmän uusinta Pääkopiokoneen uusinta Sijoitukset TEKNINEN LAUTAKUNTA Muut pitkävaikutteiset menot Kiinteistöhuollon atk-ohjelmisto Jamix-ohjelmisto laajennus Langattoman verkon tukiasemat Rakennukset *) Tulot Netto Kiinteät rakenteet ja laitteet *) Tulot Netto Koneet ja kalusto Keskuskeittiön kaluston uusiminen Tukipalvelukeskus kalusto Muu teknisen toimen irtaimisto

90 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA *) Ks. sitovuustason mukainen erittely rakentamisohjelmasta. INVESTOINTIHANKKEET TOIMIELIN TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 SIVISTYSLAUTAKUNTA Koneet ja kalusto Teknisen työn laserleikkuri Opetustoimen irtaimisto (sis. atk) Muu sivistystoimen irtaimisto (sis.atk) Varhaiskasvatuksen pihaleikkivälineistö SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUNTA Koneet ja kalusto Rak.ohj. sote-hankkeiden perustamiskust Vihreä-Roosan perusinvestoinnit Sos.toimen muu irtaimisto Suunterv.huollon potilastietojärjestelmä Terveystoimen muu irtaimisto ENERGIAHUOLTO Kiinteät rakenteet ja laitteet Kaukolämpölaitoskattilan peruskorj INVESTOINNIT YHTEENSÄ Muutos% -2,7-19,6 0,5 Tulot Muutos% 1,8-82,5-8,9 Netto Muutos% -4,3 2,8 1,1 Kunnanvaltuusto on päättänyt investointien määrärahojen 2017 muutoksista kokouksissaan ja Muutosten kokonaisvaikutus on neutraali. Investointiosassa on esitetty alkuperäinen talousarvio

91 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Rakentamisohjelma Rakentamisohjelmassa (ks. taulukko seuraavalla sivulla) on eritelty teknisen lautakunnan hallinnoimat talonrakennuksen ja muun julkisen käyttöomaisuuden hankkeet sekä energiahuollon investoinnit. Ohjelmasta ilmenevät hankkeiden ajoitus suunnittelukaudella, kokonaiskustannukset, hankekohtainen aikaisempi rahoitus, vuosittainen määrärahojen tarve sekä arvioitu ulkopuolisen tuen määrä. Kokonaiskustannuksiin sisältyvät myös hankekohtaiset suunnittelukauden jälkeisille vuosille arvioidut kustannukset. Määrärahat on esitetty ilman arvonlisäveroa, mikäli kustannukset oikeuttavat arvonlisäveron palautukseen tai vähennykseen. Hankkeiden toteuttamisessa pääpaino on peruskorjauksessa. Välttämättömien ylläpito- ja korjausinvestointien lisäksi rajoitutaan käyttötalousmenoja pienentäviin, työllisyyttä parantaviin tai muita kunnan painopistealueiksi valittuja toimintoja tukeviin investointeihin. Ennen uusinvestointeja tulee kaikissa tapauksissa selvittää olemassa olevan rakennus- ym. omaisuuskannan peruskorjaus- ja käyttötarkoituksen muutosmahdollisuudet. Suunnittelukauden hankkeisiin pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan kunnan ulkopuolista rahoitusta muun muassa alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tai asianomaisen ministeriön kautta. Onnistuneen hankkeen perusedellytys on hankkeiden ennakointi, riittävä esi- ja hankesuunnittelu sekä laadukkaat suunnitelma-asiakirjat. Rakentamisohjelmassa on suurimpien hankkeiden osalle varattu suunnitteluun erillinen määräraha. Rakentamishankkeissa ja suunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kunnan omaa asiantuntemusta. Suunnittelukaudella jatketaan terveyskeskuksen ja vanhustenhuollon rakennusten investointeja. Sosiaali- ja terveystoimen rakennushankkeita varten on kunnanhallitus asettanut työryhmän. Sosiaali- ja terveystoimen hankkeiden tarkempi ajoitus ja kustannusarviot tarkentuvat työryhmän työn edetessä. Talousarviovuodelle ja suunnitteluvuosille on varattu määrärahat vanhainkodin, hammashoitolan ja neuvolan tilojen perusparannukseen. Lisäksi teknisen lautakunnan käyttötalousmenoissa on varauduttu Rauhalan ja terveyskeskuksen vanhanosan purkamiseen. Vuonna 2018 on määrärahat varattu myös Loueputaan kunnostukseen sekä koulukeskuksen ympäristön kehittämiseen, joka jatkuu vuonna Suunnittelukaudella jatketaan kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien muutostöitä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Suunnitteluvuosina toteutetaan merkittäviä katurakennushankkeita ja myös liikenneturvallisuuteen panostetaan. Kunnan rahoitusosuus Keskustien peruskorjauksesta on vuosina yhteensä 0,5 milj. euroa. Peruskorjauksen toteutuminen edellyttää Ely-keskuksen mukanaoloa. Kemijokivarren osayleiskaavan tarkistustyöhön varataan vuosittain määrärahat. Rakentamisohjelmasta voidaan kunnanvaltuuston erillispäätöksellä poiketa valtion rahoituksen mahdollisesti viivästyessä suunnitellusta. Pyrkimyksenä mahdollisissa poikkeamissa on tasainen työllistämisvaikutus. Investointihankkeiden osalta selvitetään hankkeiden vaihtoehtoiset toteuttamistavat. 87

92 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA TERVOLAN KUNTA RAKENTAMISOHJELMA VUOSILLE Päivitetty Hankkeen Kokonais- Aikaisempi TA TA TS TS Euroa ilman alv aloittamis- kustannus- rahoitus Valtion vuosi arvio yhteensä avustus HANKEKOHTAINEN TALONRAKENNUS: Terveyskeskus/vanhustenhuolto SOTER -rakennushankkeet 1) Vanhainkoti, kotikullero vihreä-rosa Hammashoitola-Neuvola-MTT Terveyskeskus väestönsuoja MUU TALONRAKENNUS: Louen koulun lämmitysmuutos Louen koulun ikkunat ja ulkoseinät Päiväkodin keittiömuutos Virastotalon ilmastointisaneeraus Mattisen koulun lämmitysmuutos VARI:n rivitalojen LVI saneeraus Keskusvaraston muutostyöt Valtuustosalin muutostyöt Virastotalon hissi Kirjaston muutostyöt 2) Koulukeskuksen muutostyöt 3) Puukivillan vesikatto JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS: Yleiset alueet Koirapuisto Senioripuisto-yhteishanke Loueputaan kunnostus 4) Koulukeskuksen ympäristön kehittäminen 5) Väisäsen puiston rakentaminen 2021 Liikenne ja katurakennus Keskustien peruskorjaus Välikujan rakentaminen Tie- ja katuvalojen uusimiset Palonperän katukorjaukset Tie- ja katuinvestointisuunnitelman mukaiset työt 6) Liikenneturvallisuuteen liittyvät hankkeet 7) Kaavoitus Kemijokivarren osayleiskaavan tarkistus Tervola-Varejoki 8) Loue- Mattinen Peura-Ossauskoski 2021 Koivu -Suukoski 2023 ENERGIAHUOLTO: Kaukolämpölaitoskattilan peruskorjaus YHTEENSÄ Ulkopuolinen rahoitus Netto ) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) Kotikulleron peruskorjauksen kustannusarvio tarkennettu. Peruskorjaus ehditään mahdollisesti aloittamaan vuoden 2017 puolella. ARA:n ehdollinen avustuspäätös (40% :sta). Rauhalan ja kaksikerroksisen TK:n vanhan osan purkukustannukset käyttötalouspuolella. Periaatepäätös siitä, että väistössä olevat toiminnat tullaan sijoittamaan TK:n yhteyteen karkea arvio uusien tilojen rakentamiskustannuksista, tarkentuu hankesuunnitelman edetessä tulevina vuosina. Omatoimikirjaston vaatimat muutokset, kustannusarvio tarkentuu ensivuodelle. Koulukeskuksen sisäisiä muutostöitä, mm. hälytysjärjestelmän uudistaminen, kiinteiden valaisimien vaihtaminen, ulko- ja osasto-ovien uusiminen, kustannus tarkentuu myöhemmin Haetaan avustusta vesitaloushankkeisiin. Vuonna 2017 jäänyt pois rakentamisohjelmassa yleissuunitelmassa seuraaville vuosille suunnitellut hankkeet. Osa suunnitelluista kokonaisuuksista siirtynyt määrärahojen riittämättömyyden vuoksi myöhemmin tehtäviksi. Mm. moukarihäkki, pysäköintialueet Viime vuonna hanke-->palonperän katuinvestointi, muutettu koko kaava-alueen tie-ja katuinvestointisuunnitelman laatimiseksi ja sen vaihteittaiseksi toteuttamiseksi. Tarkentuu investointisuunnitelman valmistuttua Meri-Lapin investointisuunnitelmassa kunnalle osoitettujen liikenneturvallisuus toimenpiteiden toteuttamiseen. Tervola-Varejoki kaava viivästynyt ja siirrettäneen uudelleen valmisteluun, määrärahoja ei oltu varattu v eikä v

93 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA Toiminnan ja investointien rahoitusta suunnittelukaudella tarkastellaan rahoituslaskelman, sen välitulosten ja niistä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja -suunnitelma vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. 21 Rahoituslaskelma TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta *) Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta **) Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarojen muutos Rahavarat ***) *) Kunnanvaltuusto on päättänyt investointien määrärahojen 2017 muutoksista kokouksissaan ja Muutosten k ok onaisvaik utus on neutraali. **) Tervolan Palveluverkot Oy on nostanut mennessä euroa kunnanvaltuuston myöntämästä velkakirjalainasta. ***) Rahavarat on talousarvion 2017 laadintavuoden tase-arvio. 89

94 TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TERVOLAN KUNTA 22 Toiminnan ja investointien rahoituksen tunnusluvut ja tavoitteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä Lainanhoitokate 10,5 3,1 6,2 6,4 14,2 Kassan riittävyys, pv 85,6 72,8 80,3 81,8 82,3 Kunnan toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla tavoitteena, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investointien omarahoitusta mitataan toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymällä. Pääsääntöisesti kertymän tulisi olla suunnittelukauden lopussa vähintään 0. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Tervolan kunnan lainanhoitokyky on ollut viime vuosina hyvä. Lainanhoitokyky paranee suunnittelukaudella. Vuonna 2020 lainanhoitokyky paranee huomattavasti, koska kunnan lainalyhennykset pienenevät lainojen päättyessä. Silti menojen kasvun hillitseminen ja tulopohjan vahvistaminen on tärkeää. Suunnittelukauden tavoitteena on säilyttää kunnan lainanhoitokyky vähintään tyydyttävällä tasolla. Kunnan maksuvalmiuskykyä mitataan kassan riittävyydellä päivinä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Suunnittelukauden tavoitteena on säilyttää kunnan maksuvalmiuskyky riittävänä, jolloin tunnusluvun on hyvä olla yli 20 päivää. 90

95 TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOVUODEN 2018 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO SEKÄ SITOVUUS Tervolan kunta Sitovuus: B=bruttomääräraha/-tuloarvio, N=nettomääräraha/-tuloarvio TALOUSARVIOVUODEN 2018 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ULKOINEN Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2018 TA 2018 Kunnanvaltuusto Strateginen johto B Kunnanhallitus Yleisjohto B Henkilöstö B Elinkeinojen kehitt. B Julkinen liikenne B Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi B Keskusvaalilautakunta Vaalit B Maaseutulautakunta Maaseutuelinkeinot N Lomatoimi N Tekninen lautakunta Tekninen johto B Yleiset alueet B Kiinteistöt B Lämpökeskus B Kaavoitus ja ymp B Tukipalvelukeskus B Sivistyslautakunta Sivistystoimen johto B Varhaiskasvatus Peruskoulutus B Lukiokoulutus B Aikuiskoulutus B Kirjasto B Vapaa-aika B Sosiaali-ja terv.ltk Sosiaali-ja terv.johto B Sosiaalipalvelut B Perusturva B Perusterveydenhuolto B Erikoissairaanhoito B TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B INVESTOINTIOSA Investointimenot B Rahoitusosuudet B Käyttöom. myynti B RAHOITUSOSA Antolainojen lis. B Antolainojen väh. B Pitkäa.lainojen lis B Pitkäa.lainojen väh B Vaikutus maksuvalm TALOUSARVION LOPPUSUMMA

96

97

98 2017