MAAKUNTAKAAVA MUISTIO

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN 2. TYÖNEUVOTTELU Paikka: Ympäristöministeriö Aika: maanantai klo Läsnä: Juha Nurmi, ympäristöministeriö (klo ) Marja Mäntynen, ympäristöministeriö Petteri Katajisto, ympäristöministeriö (klo ) Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö Pekka Normo, ympäristöministeriö (klo ) Tuija Mikkonen, ympäristöministeriö (klo ) Ulla Räihä, Hämeen ELY-keskus Riitta Väänänen, Päijät-Hämeen liitto Tapio Ojanen, Päijät-Hämeen liitto Mirja Karila-Reponen, Päijät-Hämeen liitto Tanja Gangsö, Päijät-Hämeen liitto Asialista 1. Avaus ja järjestäytyminen Puheenjohtajana toimivat Juha Nurmi ympäristöministeriöstä klo saakka ja neuvottelun loppuajan Marja Mäntynen ja Päijät-Hämeen liiton edustajat kirjasivat keskeiset asiat muistiin. Muistio lähetetään valmistuttuaan tarkistettavaksi ympäristöministeriön edustajille. 2. Asialistasta sopiminen Sovittiin, että erityiskysymykset käsitellään siinä järjestyksessä, missä ympäristöministeriön edustajat ovat saapuvilla. 3. Päijät-Hämeen maakuntakaavan tilannekatsaus ja kaavaprosessin jatko Riitta Väänänen kertoi kaavatyön etenemisestä ja tilanteesta edellisen pidetyn työneuvottelun jälkeen. Edellisen kokouksen jälkeen liitossa on tehty kaavakartta, valmisteltu merkinnät ja määräykset sekä valmisteltu kaavaselostusta ja sen liiteosaa. Lomakauden jälkeen on järjestetty kaavatyön ns. teemaryhmien kokoukset ja muuta sidosryhmäyhteistyötä. Kaupanryhmä kokoontuu ja arviointiryhmä Maankäytönohjausryhmä on ollut koolla viikkoa ennen jokaista maakuntahallitusta ja maakuntahallitukselle on aloitettu maakuntakaavaehdotuksen esittely. Kaavan nähtäville asettamisesta pyritään saamaan päätös marras- tai joulukuun maakuntahallituksesta. Nähtävillä olo ajoittuisi silloin vuoden vaihteen - alkuvuoden tietämille. Kuulemisen jäl-

2 keen keväällä 2015 järjestettäisiin 2. viranomaisneuvottelu ja maakuntavaltuustolle kaava valmisteltaisiin kesäkuun 2015 kokoukseen hyväksymiskäsittelyä varten. 4. Kaavatyöhön liittyviä erityiskysymyksiä Käytiin keskustelua asialistan liitteinä olleista erityiskysymyksistä. Tähän on kirjattu keskeiset muistioon merkittäväksi sovitut asiat kysymyslistan mukaisessa järjestyksessä. 1. Viljaniemen liittymän luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealue Laajan luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealueen osoittamiselle ei nähty ministeriössä esteitä. Olisi hyvä, jos alueen laajuus voitaisiin määritellä täsmällisemmin. Kaava-asiakirjoissa on kuitenkin hyvä tuoda esiin, että alue mahdollistaa useita vaihtoehtoisia sijainteja logistiikkatoiminnoille. On myös hyvä miettiä, minkälaista jatkosuunnittelua alueen toteutus vaatii. 2. Seudulliset yhdystiet Ministeriöstä todettiin, että kaavakartalla olisi syytä osoittaa vain merkitykseltään seudulliset tiet. Muita liikenneasioita LM-alueiden määräyksissä voitaisiin ottaa kantaa tieverkkoon liittymisestä. Tähän voidaan tarvittaessa palata. Valtatien 12 merkinnät tulisi päivittää viimeisimpien suunnitelmien mukaisiksi. Muiden kuin kaksiajorataisten ja moottoriteiden osalta erillisen paikallista ja kevyttä liikennettä palvelevan väylän ja niiden eritasoratkaisujen vaatimus on turhan tiukka. Tällaisia määräyksiä voi tarpeen mukaan osoittaa kohdennetusti. Lausuntovelvoitetta ei tarvitse antaa määräyksissä. Liikenteeseen liittyvistä kaavaratkaisuista olisi hyvä olla yhteydessä vielä Liikennevirastoon ja Uudenmaan ELY-keskukseen ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 3. Tuulivoima-alueiden maisemaselvitys Tuulivoimaselvitykset herättivät paljon keskustelua. Ministeriön taholta todettiin, että viimeisimmästä maisemaselvityksestä puuttuvat arvioinnin perusteet ja ratkaisujen perustelut. Tuulivoimasuunnittelun kokonaisuus ei ole looginen jatkumo vaan vaikeaselkoinen, koska on tehty useita erillisiä selvityksiä.

3 Liitto toi esille, että kun puhtaalta pöydältä aletaan suunnitella aivan uutta asiaa, vaaditaan aina useita selvityksiä ja ratkaisut muuttuvat suunnittelun eri vaiheissa usein rönsyilevästi. Loogisen jatkumon saisi aikaan tekemällä selvitykset uudestaan lopullisen ratkaisun selvittyä, mutta tämä ei ole mielekästä. Pidettiin tärkeänä, että kaavaselostuksessa selvitykset vedetään yhteen ja ratkaisut perustellaan. On olennaista, että analysoidaan ja perustellaan sanallisesti kuinkin tuulivoima-alueen osalta, millaisia vaikutukset valtakunnallisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin ovat ja miten näiden arvojen säilyminen turvataan. 4. Tuulivoimatuotantoon soveltumaton alue Ministeriön taholta todettiin, että tuulivoimatuotantoon soveltumattomia alueita ei tule osoittaa maakuntakaavassa vaan asia tuodaan esiin muiden merkintöjen avulla tässä tapauksessa seismologisen aseman suojavyöhykkeenä. 5. Puolustusvoimien vaatimukset ja hyvän suunnittelun periaatteet Maakuntakaavassa osoitettaville ampumaradoille tulee osoittaa melualueet, koska ratamerkinnän suunnittelumääräys ei voi koskea merkinnän ulkopuolista aluetta. Melualueet voivat olla yleispiirteisiä ja niissä voidaan huomioida rata-alueiden kehittyminen ja muutokset tulevaisuudessa. Ainakaan laajan (12 km) suojavyöhykkeen osoittamista Lusin varalaskupaikalle ei nähty tarpeelliseksi. Ilmailulaissa on säännökset lentoesteisiin liittyvistä lupamenettelyistä. Mikäli suojavyöhykkeen osoittaminen katsotaan kuitenkin tarpeelliseksi, voisi kapean suojavyöhykkeen osoittaminen riittää. Lausuntovelvoitteet ovat määräyksissä tarpeettomia. 6. Pohjavesialueiden määräykset ja suhde työpaikka-alueiden sekä teollisuus- ja varastoalueiden määräyksiin Pohjavesialueiden määräykset eivät voi ministeriön mukaan koskea vain kokonaan uusia toimintoja. Riskin merkittävyyden arviointia ei voida kaavassa siirtää ympäristölupaprosessin ratkaistavaksi. Myöskään lausuntovelvoitetta ei ole syytä antaa. Ministeriö lupasi vielä toimittaa liittoon näkemyksensä siitä, miten suunnittelumääräyksessä YSL:n pohjaveden pilaamiskielto voidaan tulkita riskinhallinnan näkökulmasta realistisesti siten, että se mahdollistaa toimintojen sijoittamisen.

4 Teollisuus- ja varastoalueiden ja työpaikka-alueiden (myös muut maankäyttöluokat) osalta ministeriön kanta on, että päällekkäisiä määräyksiä ei ole syytä antaa, vaan pohjavesialueiden määräykset ohjaavat. 7. Kehittämisen kohdealueiden kk-merkinnän selitysten ja määräysten sisältö Liiton väen puolelta tuotiin esille, että kehittämisen kohdealueina on esitetty keskeisiä osia ylimaakunnallisista kehityskäytävistä (myös muita kk-alueita on). Erityisesti raideliikenteen osalta on varauduttava muussa maankäytössä kehittämistoimiin, jotta mm. pullonkaulaksi muodostuva Hakosilta Lahden asema välin lisäraide ja Lahden aseman ratapihatoimintojen siirto pois mahdollistuvat. Myös raideliikenteen asemien läheisen asumisen kehittäminen liittyy esitettyihin kk-alueisiin. Ympäristöministeriön näkökulmasta TEN-T verkon voisi tuoda esille kaavaselostuksessa merkintöjen ja määräysten sijaan. 8. Kaupan suunnitteluratkaisut Liitto on keskeneräisessä kaupan työraportissa nostanut FCG Oy:n laatimassa palvelurakenneselvityksessä arvioitua kokonaismitoitusta mm. venäläisten matkailijoiden ja lomaasukkaiden perusteella. Kaupan kokonaismitoitus perustuu muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen ja talouden kasvuodotuksiin (mm. venäläiset matkailijat), taloustilanne on muuttunut ja kaupan murros (mm. nettikauppa) muuttaa myös kaupan näkymiä. Aiheuttavatko esitetyt keskustojen ulkopuoliset ratkaisut riskejä erityisesti keskustoille muuttuneessa tilanteessa? Kaavaratkaisun lainmukaisuuden arvioimisen kannalta on olennaista, että kokonaismitoitus ja liiketilan lisätarve perustuvat riittäviin selvityksiin ja niiden osalta realistiseen arvioon tulevasta kehityksestä. Keskusta-alueiden ulkopuolelle on osoitettu merkittävä osa arvioidusta liiketilan lisätarpeesta. MRL 71 c :n mukaan keskusta-alueet ovat vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisia sijaintipaikkoja. Miten tämä MRL:n säännös toteutuu kaavaratkaisussa? Keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden osalta tulee arvioida muun muassa vaikutukset keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Myös alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä, pyörällä ja jalan on arvioitava. Selvityksin ja vaikutusten arvioinnein tulee osoittaa muutenkin, että ratkaisut ovat lainmukaisia. Vierumäelle osoitetun suuryksikön osalta ympäristöministeriön edustajat pohtivat, millä edellytyksillä loma- ja matkailupalvelujen alueelle voidaan osoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Joka tapauksessa tulee arvioida vaikutukset Vierumäen keskustan kaupallisiin palveluihin. Ympäristöministeriön edustajien mielestä merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajat ovat samantyyppisiä kuin muissakin kaavoissa. Esitettiin

5 harkittavaksi yleisen 3000 k-m 2 alarajan rajaamista koskemaan taajama- ja työpaikkaalueita. Ympäristöministeriön edustajat kysyivät, ovatko kaikki c- ja ca-merkinnät seudullisia. Lisäksi ympäristöministeriön edustajat kiinnittivät huomiota siihen, että useiden keskustaalueiden enimmäismitoitukset poikkeavat merkittävästi palvelurakenneselvityksessä esitetystä, miltä osin kaivattiin tarkempia perusteluja. Joiltain osin, kuten Hennan alueella, tulisi c- ja km-alueiden toteutuminen kytkeä yhdyskuntarakenteen toteutumiseen. Tältä osin suositeltiin tutustumaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kauppaa koskeviin ratkaisuihin. 9. Kulttuuriympäristö Keskusteltiin kulttuuriympäristöjen merkitsemisestä Lahden ja Heinolan keskustojen osalta. Esillä ja katsottavana oli Pohjois-Savon malli jossa taajamien kulttuuriympäristöjä oli esitetty erillisinä karttoina ja todettiin, että samantyyppinen liitekartta olisi sovellettavissa Päijät-Hämeenkin tilanteeseen. Kulttuuriympäristöalueiden yksilöimisestä todettiin, että aluevarauskohtainen lisätieto olisi suositeltava samaan tapaan kuin nytkin on esitetty vahvistetussa maakuntakaavassa. Keskusteluissa sovittiin, että Päijät-Hämeen liitosta laitetaan vielä kulttuuriympäristöjä koskevien merkintöjen osalta päivitetyt suunnittelumääräykset nähtäväksi ministeriöön ja saadaan sitten vielä ministeriön kommentit niistä. Maakuntakaavan kaavaselostuksen liitekarttaan maisema- ja kulttuuriarvoista suhteessa tuulivoimaan päätettiin lisätä vielä muinaisjäännöstieto. 10. Maisema-asia Keskusteltiin uusista ehdotuksista valtakunnallisiksi maisema-alueiksi ja niiden huomioimisesta maakuntakaavatyössä. Ympäristöministeriön edustajien mukaan maisemaalueiden päivitysinventoinnissa esitetyt muutokset rajauksineen ja uusine alueineen on hyvä esittää liitekartalla sellaisenaan. Kaavatyöhön liittyvässä kuulemisessa on osallisilla mahdollisuus kommentoida asiaa. Inventointiin liittyvä kuuleminen järjestetään 2015 kootusti koko Suomen osalta. Ympäristöministeriö suositti ehdotusten merkitsemistä sellaisenaan maakuntakaavaan maakunnallisesti merkittävinä maisema-alueina. Päijät-Hämeen liitto on huomioinut ehdotuksen sellaisenaan tausta-aineistona ja käsitellyt sitä tausta-aineistossa maakunnalli-

6 sesti merkittävänä, mutta keskustelultaan keskeneräisen valtakunnallisen ehdotuksen vieminen kaavakartalle sellaisenaan, maakunnallisena arvona mietitytti Päijät-Hämeen liittoa. Päijät-Hämeen liitto jäi harkitsemaan ympäristöministeriön ehdotusta. 10. Suojelu- ja virkistysalueet Esitettyihin kysymyksiin saatiin puheenjohtajan referoimana vastauksia ja hyviä malleja Pohjois-Savon ja Satakunnan liittojen esityksiin viitaten. Ympäristöministeriöstä luvattiin vielä lähettää vastaukset sähköpostilla koska luonnonsuojelusta vastaava YM:n asiantuntija ei vielä ollut ehtinyt perehtyä kysymyksiin ja oli esteen vuoksi poissa tapaamisesta. Ennakkoon saadut vastaukset vastasivat hyvin kysymyksiin. 5. Tilaisuuden päättäminen Sovittiin, että ympäristöministeriön edustajat lähettävät perjantaina kokoamansa tarkemmat kommentit liiton laatimiin merkintöihin ja määräyksiin. Yksittäisissä asioissa voi asioida suoraan ympäristöministeriön vastuuhenkilöiden kanssa. Päätettiin tilaisuus todeten sen olleen molemmin puolin tarpeellinen. Muistiin merkitsivät: Riitta Väänänen Tapio Ojanen Mirja Karila-Reponen Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto