Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Loppuraportti"

Transkriptio

1 2010 Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Loppuraportti Niko Virkkula RKK/RAMK/Tuotantoalat 2/12/2010

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutukset vaiheittain Hankkeen toteutusympäristö Sallatunturi Nykyinen aluelämpölaitos Erittäin Sallainen Sallan Tunturipalvelut Sallatunturin Tuvat Lämpökuvaukset ja energiaselvitykset Energiansäästötoimenpiteet Kaukolämmön käytön ja aluesuunnittelun tutkimus CHP -laitoksen investoinnin kannattavuuslaskelmat Markkinointisuunnitelma Hankkeen seminaaritoiminta Hankkeen jatkoajan toimenpiteet Yhteenveto Jatkotoimenpiteet...34 Lähteet...37 Liite 1. Energiatehokkuusraportti Liite 2. Mittaussuunnitelma Liite 3. Yleiset pientuotannon CHP-voimalaitoskonseptit Liite 4. Kaukolämmön käytön ja aluesuunnittelun raportti Liite 5. Markkinointisuunnitelma Liite 6. Tukijärjestelmiä matkailun energiatehokkuuden kehittämiseen Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

3 1. Johdanto Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotantoalojen toteuttamassa ja hallinnoimassa Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeessa tavoitteena on ollut selvittää kustannustehokkaita ratkaisuja Lapin matkailukäytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja matkailun tarpeisiin soveltuvista ekologisen energiantuotannon ratkaisuista. Tavoitteisiin on hankkeessa pyritty pilottikohteen tutkimus- ja selvitystöiden kautta saatavaa tietoa hyödyntämällä. Hankkeessa on pilotoinnin kautta pyritty selvittämään matkailun energiantehokkuuden parantamisen edellytyksiä ja taloudellisesti kannattavia, yleisesti matkailun tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Hankkeessa on selvitetty myös ekologisen energiantuotannon mahdollisuuksia ja näkymiä yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta Lapin maakunnan alueen matkailuelinkeinon toimintaympäristön erityispiirteiden mukaisesti. Hankkeen päätoteutusvastuu on ollut Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotantoaloilla, jonka lisäksi hankkeen toteutukseen on osallistunut asiantuntijoita erilaisista organisaatioista pilottikohteen alueelta. Hankesuunnitelma valmistui vuoden 2009 loppupuolella ja rahoitushakemus hankkeen toteuttamisesta jätettiin Lapin ELY-keskukselle. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto myönsi hankkeelle rahoituksen esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti, minkä jälkeen hankkeen toteuttaminen voitiin aloittaa. Hankkeen pilotointi ja tutkimustyöt suoritettiin Sallatunturin matkailukeskuksen alueella vuoden 2010 aikana. Näiden tutkimusten tavoitteena oli selvittää matkailun energiankulutusta ja ekologisen energiantuotannon soveltamista matkailuelinkeinon kanssa yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimukset toteutettiin pilotoimalla erilaisia toimintamalleja julkisena tutkimuksena, jotta hankkeen kautta saatavaa tietoa bioenergian käytön lisäämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta matkailuelinkeinon yhteydessä voitaisiin laajemmin hyödyntää muuallakin Lapin maakunnan alueella tutkimusten valmistuttua. Tässä raportissa käydään vaiheittain läpi hankkeen lähtökohdat, tavoitteet, tehtävät, tulokset sekä toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät toimenpidesuunnitelmat. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

4 2. Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelmassa määriteltiin Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö - hankkeen keskeisimmiksi tavoitteiksi sellaiset toimenpiteet, joilla matkailun energiankulutusta voitaisiin tulevaisuudessa parantaa kustannustehokkaasti. Toisena päätavoitteena oli selvittää haketta polttoaineena hyödyntävien ekologisen energiantuotannon ratkaisujen toimivuutta Lapin matkailukeskusten yhteydessä. Päätavoitteilla pyritään osaltaan toteuttamaan Euroopan Unionin jäsenmaiden yhdessä sopimia tavoitteita hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä energiankulutusta ja päästöjä, sekä lisätä uusiutuvan energiantuotantoa vuoteen 2020 mennessä noin 20 prosenttia kutakin. Ohjaavina tekijöinä hankkeen toimenpiteille toimii myös kansallinen lainsäädäntö ja yleinen kehityssuunta, johon ulkoiset ja sisäiset tekijät kehitystä ohjaavat. Hankkeen toimintaympäristön eri osapuolten tulos-tavoitteilla on myös merkittävä vaikutuksensa toimenpidesuunnitteluun ja hankkeen keskeisille teemoille. Ulkoisesti ohjaavista tekijöistä keskeisesti hankesuunnitelmaan vaikutti Lapin bioenergiaohjelma , joka myös osaltaan pyrkii täyttämään maakuntaa koskevia tavoitteita bioenergian käytön ja energiatehokkuuden kehittämisestä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun hankkeessa pyritään osaltaan vastaamaan myös bioenergiaohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Matkailu maakunnallisesti tärkeänä ja energiankulutukseltaan merkittävänä elinkeinona katsottiin keskeiseksi osaalueeksi, jonka energiatehokkuutta ja energiankäyttöä kehittämällä voidaan ilmastotavoitteisiin osaltaan vastata. Tavoitteena hankkeessa on ollut kehittää ratkaisuja, joilla matkailutoiminnan energiankulutusta ja ekologisuutta voidaan parantaa, siten että energiatehokkuutta parantavat investoinnit olisivat taloudellisesti kannattavia toteuttaa, eikä matkailuelinkeinon kilpailukyky kärsisi tehtävistä toimenpiteistä. Energiatehokkuutta parantavista ratkaisuista taloudellisesti kannattavimmat ja eniten energiansäästöä tuottavat vaihtoehdot pyritään toteuttamaan ensimmäisinä. Matkailuelinkeinolle energiansäästön ohella tärkeänä kriteerinä oli ekologisuuden edistäminen, eli ehdotettavien toimenpiteiden tulisi vähentää myös fossiilisten polttoaineiden käytön tuomia päästöjä. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

5 Hankkeessa keskeisesti tutkittavilla toimenpiteillä haluttiin myös vaikuttaa maakunnan työllisyyteen ja liiketoimintamallien toimintaedellytyksiin. Tähän pyrittiin vastaamaan asettamalla energiantuotannossa etusijalle paikallisia raaka-aineita hyödyntävien vaihtoehtojen kartoitus ja tutkiminen. Pilotoinnin kautta pyrittiin parantamaan edellytyksiä uusien työtehtävien syntymiselle energiantuotannon ja matkailukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen osalta. Työtehtäviä voisi syntyä esimerkiksi raaka-aineen hankintaketjuihin, energiantuotannossa käytettävän hakkeen kasvaneen kysynnän myötä. Keskeisimmät toimenpiteet, joilla näihin tavoitteisiin hanketoiminnassa pyritään, on kaukolämmön käytön lisäyksen selvityksillä. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpidesuunnitelmien avulla pyritään selvittämään matkailuyritysten kaukolämpöliityntöjen kannattavuuden edellytykset sekä pyrkiä etsimään kannattavia energiasäästöjä yritysten toiminnasta. Tärkeänä tavoitteena hankkeessa on ollut selvittää yhdistetyn sähkön ja lämmön voimalaitoksen soveltumista matkailu käyttöön. Tällä pyrittiin lisäämään energiantuotannon omavaraisuutta, vähentämään kustannuksia sekä parantamaan käytettävän energian ekologisuutta ja paikallisastetta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin kattavat selvitystyöt pilottikohteen ympäristössä. Tutkimuksissa kartoitettiin kannattavuusedellytysten asettamat rajat, joiden puitteissa voitaisiin myös muualla maakunnan alueella pilottikohteesta saatujen tietojen pohjalta pyrkiä energian käytön tehostamiseen ja ekologisuuden parantamiseen. Hankkeessa tavoitteena oli tutkia matkailun liittyvää energian käyttöä mahdollisimman monipuolisesti sekä tuotannon, että kulutuksen osalta, jotta saataisiin selkeä kuva hajautetun energiantuotannon soveltamisen kehitysmahdollisuuksista ja toiminnan edellytyksistä kohderyhmissä. Koska hankkeen tavoitteena on luoda kannattavasti toimivia ja käytännöllisiä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä toimintakonsepteja, joita voidaan soveltaa koko maakunnan alueen matkailutoiminnassa, pyritään pilottikohteesta saatua tietoa jakamaan muun muassa BioWAY -tiedonvälityshankkeen, internet-sivujen ja seminaarien kautta. Hankkeen tutkimuksista tiedottamalla on tarkoitus lisätä matkailualan yrittäjien ja Lapin maakunnan alueen asukkaiden tietoisuutta energiatehokkuudesta ja ekologisen energian Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

6 eduista. Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotantoalojen kampukselle tavoitteena on kerätä uutta tietoa bioenergian hyödyntämiseen liittyen ja matkailukiinteistöjen energian kulutuksesta, sekä luoda verkostoitua maakunnan yrittäjien kanssa hankkeen keskeisien sektoreiden alalla. Matkailu elinkeinona on keskeisessä asemassa maakunnan elinkeinorakenteessa. Matkailuelinkeinolla on pitkät perinteet, joiden pohjalta on hyvä rakentaa myös tulevaisuutta. Lapin matkailuelinkeinoa ohjaavat keskeisinä arvoina Lapin Liiton matkailustrategiassa on lappilaisuus, asiakastyytyväisyys ja laatu, innovatiivisuus, turvallisuus ja luonnon kunnioittaminen. Sisällöllisesti näistä etenkin laatu, innovatiivisuus ja luonnon kunnioittaminen liittyvät keskeisesti hankkeen tavoitteisiin. Esimerkiksi luonnon kunnioittamisesta mainitaan arvona, että matkailussa sovelletaan ekologisesti, kestävän kehityksen periaatteita, mikä on myös tämän hankkeen keskeisiä tavoitteita. Matkailuyrittäjät hakevat energiatehokkuuden kehityksen kautta näiden arvojen täyttymisen lisäksi myös taloudellista hyötyä, joka tulee energiasäästöjen tuoman toiminnan kannattavuuden parantumisena. Energiatehokkuuden kehittäminen on lähtökohtaisesti oltava kannattava investointi, jolla takaisin maksuajat ovat lyhyet, jotta tämän tavoitteen toteuttaminen on mahdollista. Matkailijan osalta energiatehokkuuden kehittäminen ei saa häiritä lomailua, joten investoinnit eivät saa vaikuttaa käyttömukavuuteen lisäämällä toimenpiteitä, joilla esimerkiksi kiinteistöjen lämmitystä säädetään tai ylläpidetään. Energiatehokkuuden tuoma etu tulisi välittyä matkailijalle parantuneena asumismukavuutena ja matkan pienentyneenä ympäristövaikutuksena. Kun asiakas tietää maakunnan yrityksen huomioivan niin kutsutut vihreät arvot toiminnassaan, parannetaan mielikuvia matkailuelinkeinon vaikutuksista ilmastolle. Energiatehokkuuden ja tuotannon kehittäminen vaikuttaa keskeisesti alueen elinkeinoelämään, joka hyödyttää alueen yrittäjiä ja työntekijöitä matkailun ja metsätalouden sektoreilla. Tämä osaltaan vaikuttaa myös palvelutarjontaan ja laatuun, mikä hyödyttää palveluiden käyttäjiä, kuten matkailijoita ja maakunnan alueen asukkaita. Tavoitteena on kehittää palvelutarjonnan ja elinkeinojen kannattavuutta tehostamalla energian kulutusta ja tuotantoa, joka osaltaan vaikuttaa alueiden elinkelpoisuuteen ja saavutettavuuteen kansainvälisellä tasolla. Koulutuslaitoksen osallistuminen hankkeeseen Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

7 parantaa hankkeesta saatavan tiedon hyödyntämistä, kun hankkeen kautta saatavaa tutkimustietoa voidaan ryhtyä hyödyntämään opetuksessa. Koulutuslaitoksilla on lisäksi merkittävä aluevaikuttajan rooli, jota toteutetaan maakuntiin suuntautuvan hanketoiminnan kautta. Hankkeen pohjalta on tavoitteena kehittää pitkäaikaisempaa toimintaa tuotantoalojen hanketoiminnan osalle ja lisätä TKI-toiminnan osaamista hankkeen toimintaympäristössä. Hankkeen toimintaympäristö käsittää useita erilaisia toimijoita, jotka toimivat energian, matkailun ja tutkimuksen sektoreilla. Synergia muodostuu energian raaka-aineiden, tuotannon ja kulutuksen välisen toimivuuden kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan kautta siten, että hankkeesta syntyy hyötyjä kaikille osapuolille heidän toimialaansa liittyen. Ulkoiset ohjaavat tekijät, kuten kansallinen lainsäädäntö ja määräykset, vaikuttavat keskeisesti toimintaympäristöön luomalla muutospaineita ja ohjaamalla kehityssuuntaa. Hankkeen ja toimintaympäristön tulee sopeutua ulkoisiin ohjaaviin tekijöihin, joiden mukaan määritellään sisäiset ohjaavat tavoitteet ja toimintastrategiat. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa toimintaympäristön strategisesti tärkeiksi määriteltyjen tavoitteiden toteutumisessa sekä vaikuttaa lisäksi oman toimintaympäristön strategioiden ja osaamisen painoalueiden tavoitteiden toteutumisessa. Kuva 1. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeen vaikuttavuus. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

8 3. Hankkeen toteutukset vaiheittain Kun hankkeen aloitusjärjestelyt saatiin suoritettua, ryhdyttiin hankehenkilöstön toimesta keräämään tarvittavaa pohjatietoa yhteistyökumppaneilta hankkeen toteutusympäristöön liittyen. Matkailun energiatehokkuuteen keskittyvän hankeosuuden henkilöstö selvitti tutkittavien kohteiden pohjatiedot, joita tarvittiin rakennusten nykyisen energiankulutuksen todentamista varten. Tavoitteena oli todentaa rakennusten tyypillinen energiankulutus ja siihen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten kiinteistöjen käyttöasteet ja paikkakuntakohtaiset normeeratut lämmitystarveluvut kuukausitasolla. Tiedonkeruun ohella suoritettiin myös varsinaista tutkimustyötä hankekohteisiin, tutkimuksessa mukana oleville kohteille suoritettiin muun muassa lämpökuvaukset ja kuntotarkastukset. Koska tutkittavia kohteita hankkeessa oli lähes sata, vaati hanketöiden toteuttaminen pidempiaikaisia tutkimusjaksoja kohdealueella. Kaikki tutkittavat rakennustyypit dokumentoitiin tarkasti ja alkuperäisistä rakennuspiirustuksista teetettiin kopiot hankehenkilöstön käyttöön. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi hankkeelle palkattiin energiaselvityksiin erikoistunut projekti-insinööri, sekä projektisuunnittelija suorittamaan tutkimuksia. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen tavoite oli toteuttaa matkailun energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän työpaketin toimenpiteet yhden henkilön työpanoksella. Tästä suunnitelmasta kuitenkin päätettiin poiketa, sillä urakan laajuus suhteessa tiiviiseen aikatauluun ei olisi mahdollistanut kattavien ja riittävän luotettavien kenttätutkimusten suorittamista ajoissa vain yhden henkilön työpanoksella. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon hankeosuudessa tavoitteet uuden laitoksen rakentamisen seurannasta jäivät kuitenkin ensimmäisen toteutusvaiheen aikana toteutumatta, sillä voimalaitosinvestointeja ei ryhdytty vielä toteuttamaan hankesuunnittelun aikana esillä olleista suunnitelmista poiketen. Tämä vaihe on kuitenkin mahdollista toteuttaa myöhemmin, kun voimalaitoksen rakentaminen aloitetaan. Hankkeessa keskityttiin tästä johtuen tarkemmin aluekäytön ja energiantuotannon välisen optimoinnin selvityksiin. Voimalaitokseen liittyvät selvitykset voidaan näiden selvitysten Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

9 kautta saadun tiedon pohjalta integroida osaksi Sallan kunnan aluekehitysstrategiaa ja Sallatunturi kehitysohjelmaa. atämä osaltaan tarkentaa matkailuelinkeinon kehittämiseen luotujen strategisesti merkittävien toimenpiteiden suunnittelua, sekä antaa lisäksi näiden kehityssuunnitelmien tueksi peruspalveluiden tarjonnan näkökulman. Hankkeen toimenpiteet pyrittiin toteuttamaan vaiheittain omina osakokonaisuuksina, jotka jaoteltiin vielä erilaisista toimenpiteistä koostuviin työpaketteihin. Työpaketit pitivät sisällään karkeasti jaoteltuna hankesuunnitelman mukaisten tavoitteiden vaatimien toimenpiteiden selvitykset, tarvittavien tietojen ja materiaalien hankkimisen, varsinaiset tavoitteisiin tähtäävät työtehtävät sekä toimenpiteiden raportoinnit. Toimenpiteet suunniteltiin toteutettavaksi siten, että niistä voitiin tehdä kattavat raportit joissa käytiin läpi tutkimusongelmia. Raportointia toteutettiin kaikkien työpakettien toimenpiteiden vaiheista siten, että raportit voitiin yhtenevän muotoilun kautta sisällyttää sulavasti hankkeen loppuraporttiin. Osakokonaisuuksien loppuraportit liitettiin omina kokonaisuuksinaan hankkeen loppuraporttiin, joka suunniteltiin tiedonvälityksen työkaluksi, jolla voidaan perustella tarpeita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisille investoinneille. Kuva 2. Hankesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaiheittainen kulku ja loppuraportin vaikuttavuuden tavoitteet. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

10 4. Hankkeen toteutusympäristö Hankkeen toteutusympäristöksi valikoitui Sallatunturin matkailukeskuksen alue. Tähän vaikutti keskeisesti alueen yrittäjien ja kunnan aktiivisuus hankeyhteistyön mahdollisuuksia kartoittaessa. Sallan kunnalla on tavoitteena kehittää matkailukeskuksen kaukolämmöntuotantoa lähitulevaisuudessa. Alueen kehitys on kuluneen vuosikymmen aikana ollut tasaista ja uusia investointihankkeita matkailukeskuksen alueella oli vireillä merkittävästi. Matkailukeskuksen imagoa on pyritty aktiivisesti kehittämään nykyaikaiseksi lappilaiseksi luontomatkailukeskukseksi. Tähän profiloitumiseen keskeisesti on liittynyt luontoarvojen ja ekologisuuden korostaminen toimintaa kehitettäessä. Sallatunturin matkailuyrittäjillä oli lisäksi tavoitteena kehittää toimintaansa nykyistä energiatehokkaammaksi. Hankkeen pilottikohteen sijaintia pidettiin myös Rovaniemen ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuuden toteuttamisen ja yhteistyön aloittamisen kannalta sopivana. Matkailukeskuksen lyhyt etäisyys Rovaniemeltä mahdollisti myös useamman tutkimusmatkan toteuttamisen pilottikohde alueelle, jolloin jokaisella matkalla voitiin keskittyä tarkemmin ennalta suunniteltuun osakokonaisuuteen, mikä paransi tutkimusten laatua. Lisäksi hankkeen henkilöstöllä oli jo ennen hankkeen varsinaista aloittamista merkittävästi paikallistuntemusta hyödynnettävissä alueella toteutettavia tutkimuksiin liittyen. Pilotoinnin toteutusympäristöstä oli tärkeätä saada kattava otanta erityyppisistä majoitusrakennuksista ja majoituskäytössä olevista palvelurakennuksista. Suuremmasta otannasta saadaan merkittävästi selkeämpi ja luotettavampi kokonaiskuva erilaisten kiinteistötyyppien ominaisesta energiankulutuksesta ja sen jakautumisesta. Hankkeessa keskityttiin erityisesti perinteisen mökkimajoituksen tutkimiseen, joka on Lapin matkailun yksi tyypillisimmistä majoitusmuodoista. Hankkeen pilotoinnin kannalta Sallatunturin matkailukeskus omaa riittävän suuren rakennuskannan kattavien tutkimusten toteuttamisen kannalta. Lisäksi alueella sijaitsi muutaman vuoden ikäinen aluelämpöverkosto, jonka toiminnan kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia tarkemman tutkimustyön toteuttamiselle. Näin Sallatunturin matkailukeskuksen alueella kyettiin tarkastelemaan Lapin bioenergiaohjelman asettamia tavoitteita bioenergian Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

11 käytön lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden osalta, sekä energiantuotannon, että energian käyttäjien näkökulmasta. Keskeisenä ajatuksena oli toteuttaa tutkimustöitä useammasta näkökulmasta tarkasteltuna etsimällä energian käytön kehitysvaihtoehtoja, joista kumpikin osapuoli voisi hyötyä. Paikallisesti tuotettujen energian raaka-aineiden hyödyntämistä haluttiin hankkeessa tutkia sekä kestävän kehityksen, että taloudellisesti kannattavasta elinkeinon harjoittamisen kannalta. Tämä tarkoitti sitä, että hankealueen ympäristössä tuli olla metsäteollisuuden ammatinharjoittajia ja energiapuun korjuutoimintaa, siten että energiapuun hyödyntämispotentiaalia olisi alueella oltava riittävästi myös tulevaisuudessa. Hankkeessa tehtiin kattavat selvitystyöt ja kannattavuuslaskelmat bioenergian käytön kehittämisestä aluetta paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Selvitysten mukaan alueen energiapuupotentiaali on riittävä voimalaitoksen toimintavarmuuden saavuttamiseksi, sekä kestävän kehityksen mukaisen metsävarojen taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen osalta. Kuva 3. Sallan kunnan alueen talousmetsien vuosikasvu suhteutettuna energiapuupotentiaaliin ja energiapuun käyttöön vuositasolla. Päällekkäinen pylväsdiagrammi, vuosikasvu n k-m³, energiapuun korjuu n k-m³ Sallatunturi Sallatunturin matkailukeskus sijaitsee Sallan kunnan alueella, noin kymmenen kilometriä Sallan kirkonkylältä etelään. Matkailutoimintaa Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

12 Sallatunturilla on harjoitettu 70-luvulta lähtien. Matkailu on elinkeinona kasvanut pienestä lisätoimeentulosta yhdeksi kunnan keskeisimmistä ja kannattavimmista elinkeinoista. Matkailu on kasvanut muihin kunnan alueella harjoitettaviin elinkeinoihin verrattuna nopeimmin. Nykyisellään Sallatunturin matkailukeskuksen alueella on hieman vajaat kolmetuhatta vuodepaikkaa. Sallatunturin matkailun kehittämiseksi laadittiin vuonna 2007 Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on turvata positiivinen aluekehitys myös kuluvan vuosikymmenen aikana. Kehittämisohjelman arvioiden mukaan vuodepaikkojen määrä on Sallatunturin alueella tavoitteena liki kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Alueelle on kuluneen vuosikymmenen aikana tehty useita infrastruktuurin päivityksiä ja toimintastrategioita, joilla tätä kehitystä pyritään vahvistamaan. Vaikka Sallatunturi on Lapin mittakaavassa vielä pieni tunturikeskus, ovat edellytykset kehittymiselle hyvät, sillä keskus ei ole voimakkaasti sidottuna menneiden aikojen ratkaisuihin. Pienestä koostaan huolimatta alkuperäinen aluekaava on suunniteltu täyttämään huomattavasti suurempienkin matkailijamäärien tarpeet. Tällä hetkellä vain osa tunturikeskuksen keskeisimmistä paikoista ydinkeskustan alueelta on hyödynnetty. Ydinalueelle on keskitetysti toteutettu matkailijoiden tarvitsemia peruspalveluita ja kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. Tunturikeskuksen palveluntarjoajia on myös laajemmalla alueella, joita tarjoavat muun muassa ohjelmapalvelukeskus Sallan Poropuisto sekä loppuvuodesta 2010 valmistuva PanVillage -luontomatkailun majoituskeskus. Nämä kohteet ovat noin viisi kilometriä etelään tunturikeskuksen ydinalueelta. Kehitys tunturikeskuksen alueella on ollut nousujohteista, jollaisena se tulee myös jatkumaan. Kun Sallan matkailu käännetään pysyvään nousuun, vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvun suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

13 optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoreiden etsimiseen. (Sallatunturi kehittämisohjelma.) Tavoitteena on kasvattaa Sallan matkailu nykyisestä vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kasvun mittareina ovat: Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo Matkailun verotulovaikutukset Vuodepaikat Laatu Tavoitteen toteutuminen merkitsee keskimäärin kahdeksan prosentin vuotuista kasvua, mikä on noin kaksinkertainen koko Lapin matkailun viimeaikaiseen kasvuun verrattuna. (Sallatunturi kehittämisohjelma) Sallatunturin matkailun kehittämiseksi on lisäksi perustettu vuonna 2003 Matkalle Sallaan ry, johon kuuluu suurin osa kunnan alueella toimivista yrityksistä matkailu- ja ravitsemispalveluiden, palveluiden sekä vähittäiskaupan alalta. Matkalle Sallaan ry on alueen yritysten yhteistyöelin, joka hoitaa mm. alueen yhteisen markkinoinnin ja koordinoinnin, vastaa Sallan matkailu -nettisivujen päivityksestä, hoitaa järjestelyt messuille ja muihin markkinointitapahtumiin, hoitaa Sallan markkinointimateriaalin suunnittelun ja painatuksen sekä toimii yhteistyöelimenä muihin alueellisiin matkailuorganisaatioihin kuten Lapin Markkinointiin. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

14 Sallatunturin alueen matkailumäärien kasvu on ollut nousujohteista kuluneen vuosikymmenen aikana ja ennusteiden mukaan tämä nousu tulee jatkumaan tasaisena noin 4-5 prosentin vuosikasvuna myös tulevalla vuosikymmenellä. Osaltaan tämä asettaa paineita uusille rakennushankkeille, sillä vuodepaikkojen määrä huippusesonkien aikana on jo nyt ollut rajallinen. Toisaalta tämä tukee Sallatunturi kehitysohjelman ja Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeen tavoitteita kehittää Sallatunturin aluetta kasvavana, sekä myös ekologisesti kestävällä tavalla toimivana luontomatkailukeskuksena. Kuva 4. Sallatunturin rekisteröityjen yöpymisten kehitys Ennusteen pohjana toteuma tammi-syyskuu 2010, sekä 2009 tilastot loka-joulukuu , Ennuste 4.2. Nykyinen aluelämpölaitos Sallatunturin matkailukeskuksen ydinalueelle perustettiin vuonna 2006 aluelämpölaitos ja pieni aluelämpöverkosto. Tätä verkostoa on laajennettu lämmönkysynnän kasvun mukaisesti kattamaan suurin osa ydinalueen uusien kiinteistöjen lämmitysenergian tarpeesta. Voimalaitoksen ylläpito ja hallinto on kuulunut alusta pitäen Sallan kunnan rinnepalveluyhtiö Kaunisharju Oy:lle. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

15 Sallatunturin nykyinen lämpölaitos on polttoaineteholtaan noin 600 kw luokkaa. Pääasiallisena polttoaineena lämpölaitoksessa käytetään haketta, jolla tuotetaan lämmitysenergiaa keskimäärin 1800 MWh vuodessa. Laitoksen keskimääräinen käyttöaika on hieman alle 4000 tuntia vuodessa. Lyhyt vuotuinen käyttöaika johtuu pääasiallisesti matkailun käyttöasteen keskittymisestä lyhyelle talvisesongille. Tässä suhteessa matkailun energiantuotantoon rakennettu lämpölaitos poikkeaa vastaavan kokoisesta haja-asutusalueen pienlaitoksesta, jonka tuotannon tarve on lähes ympärivuotista pysyvästä asutuksesta johtuen. Talvimatkailun kohteessa vallitseva kylmä ilmasto vaatii laitokselta kuitenkin samansuuruista huipputehoa, jotta lämmitysenergiaa voidaan tuottaa riittävästi kylmimpinäkin päivinä. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeessa tavoitteena on ollut selvittää nykyisen laitoksen toimintaa ja kapasiteettiä, sekä lämpölaitoksen tuotannon hyödyntämisen lisäyksen mahdollisuuksia. Hankkeessa tavoitteena oli selvittää myös hajautetun ekologisen sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen perustamisen mahdollisuutta matkailukeskuksen energiantuotantoon. Aluelämpölaitoksen päivittämisestä yhteistuotantoon ja sen kannattavuudesta, sekä laitoksen tuottaman kaukolämmön käytön kehitysnäkymistä ja kehittämisestä luotiin kummastakin laajan aihekokonaisuutensa vuoksi omat erilliset raporttinsa. (kts. Liite 3. Liite 4.) 4.3. Erittäin Sallainen Erittäin Sallainen Oy on Jussi Seppäsen ja Marjo Kaisanlahden omistama, vuonna 2008 toimintansa aloittanut matkailualan yritys, joka tuottaa majoitusja ravintolapalveluja matkailijoille. Yrityksen hallinnassa on 110-paikkainen matkailuvaunu/teltta-alue, johon kuuluu vastaanotto ja huoltorakennukset Sallatunturin juurella sijaitsevan Keselmäjärven rannalla. Alueen vieressä on kaksitoista alueen kaukolämpöverkkoon liitettyä majoitushuoneistoa, jotka valmistuivat Jouluksi Huoneistot on suunniteltu kahdelle hengelle, mahdollistaen lisävuoteella kaksi lisäpaikkaa. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

16 Yritys omistaa lisäksi Sallan Maja -kiinteistön, jonka ravintolatoiminta on annettu vuokralle. Tilassa toimii lounasravintola Sallainen Maja. Tontilla on kolme kahden hengen mökkiä, joiden vuokraus tapahtuu Erittäin Sallainen Oy:n kautta. Caravan -alueen kautta hoidetaan lisäksi palvelutoimintana asiakkaiden kiinteistöjen avainpalvelut, siivouspalvelut, sekä muita palveluita, joita kiinteistöjen omistajat tarvitsevat. Erittäin Sallainen Oy on omalta osaltaan sitoutunut Sallatunturi kehittämisohjelman tavoitteisiin osallistua kehittämään Sallatunturia täyden palvelun luontomatkailukeskuksena. Yritys suhtautuu myönteisesti kaikkeen energiatehokkuutta ja ekologisuutta parantaviin toimenpiteisiin matkailuelinkeinon kehittämisessä ja on pyrkinyt huomioimaan tämän myös omassa toiminnassaan Sallan Tunturipalvelut Sallan Tunturipalvelut Oy on perustettu v Yhtiön toimialana on harjoittaa mm. Loma-asuntojen myynti-, vuokraus-, vaihto-, ja välitystoimintaa sekä tähän liittyvää rakennustoimintaa. Yhtiön toimialana on hotelli- ja ravintolatoiminnan harjoittaminen sekä myymälä- ja kioskitoiminnan harjoittaminen sekä kiinteistö- ja arvopaperikauppa. Yhtiön toimialana on lisäksi isännöinti- ja kiinteistönhoitotehtävät. Syksyllä 2007 Sallan Tunturipalvelut Oy:n omistajaksi tuli Holiday Club Resorts Oy, joka vuokrasi tilat ja hotelli-, ravintola-, kylpylä- ja kioski toiminnan asti Erittäin Sallainen Oy:lle, minkä jälkeen hotelli- ravintola-, kylpylä- ja kioskitoimintaa on harjoittanut Sallan Tunturipalvelut Oy itse. Sallan Tunturipalvelut Oy pyrkii liiketoiminnassaan huomioimaan energiakustannukset. Esimerkiksi Kylpylän, hotellihuoneiden ja Eraustien Tunturitähtien suihkukahvat on vaihdettu vettä säästäviin malleihin vuonna Valaistuksessa tullaan kiinnittämän huomiota energiankulutukseen. Lamppuja kokeilumielessä jo vaihdettu LED- ja pienloistelamppuihin, joita on tarkoitus käyttää myös tulevaisuudessa. Ilmanvaihto järjestelmiä pyritään Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

17 myös kehittämään parantamalla lämmöntalteenottoa. Kylpylä-hotelli Revontuli oli ensimmäinen kiinteistö Sallatunturin alueelta, joka liittyi matkailu- ja ravintolapalveluidenalan energiatehokkuussopimukseen Sallatunturin Tuvat Sallatunturin Tuvat on vuonna 1983 toimintansa aloittanut perheomisteinen matkailuyritys. Perustamisvuonna yritys koostui vastaanottorakennuksesta ja 20 majoitusmökistä luvun lopulla yritys laajensi toimintaansa rakentamalla neljätoista saunallista mökkiä, yhden sviitin ja vastaanottorakennuksen luvun alussa toteutettiin laajennus rakentamalla vielä kymmenen saunallista mökkiä. Tällöin toteutettiin myös päärakennuksen laajennus, jossa ravintolaa laajennettiin. Yritys osti rakenteilla olleita huoneistoja lähempää laskettelukeskusta ja rakensi ne valmiiksi. Vuonna 1996 vastaanottorakennuksen viereen perustettiin safaripalveluyritys. Vuonna 2004 toteutetussa laajennuksessa rakennettiin vielä kymmenen uutta huoneistoa ja yksi sviitti. Nykyisellään yrityksellä on käytössä 66 majoitusmökkiä ja vuodepaikkoja on yhteensä noin 300 kappaletta. Sallatunturin Tuvat on yksi kunnan suurimmista yksittäisistä sähkön kuluttajista, johtuen pitkälti rakennusten lämmitystavasta (suorasähkö) ja rakennuskannan laajuudesta ja iästä. Kiinteistöjen ikä ja rakennustyyli vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen. Myös Sallatunturin Tuvat on sitoutunut Sallatunturi kehittämisohjelman tavoitteisiin kehittää Sallatunturia täyden palvelun luontomatkailukeskuksena. Lisäksi yritys on kiinnostunut matkailun ekologisuuden kehittämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta myös oman toimintansa osalta. Kuva 5. Sallatunturin matkailukeskuksen ydinaluetta kuvaava kartta. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015

KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA Pen& Riipi, Lapin amma&opisto BIOENERGIAN LAPPI - SEMINAARI Rovaniemi 11.5.2010 1 KOULUTUS JA NEUVONTA OHJELMAN 3. PAINOPISTEENÄ 2 VASTUU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄLLÄ

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Toimintaympäristö Metsäenergia Hake, puru, kuori, kutterinlastu, polttopuu Turve Hitaasti uusiutuva, nostoa tai käyttöä ei tueta Mukana bioenergiaohjelmassa siksi, että

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot