Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Loppuraportti

Transkriptio

1 2010 Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Loppuraportti Niko Virkkula RKK/RAMK/Tuotantoalat 2/12/2010

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutukset vaiheittain Hankkeen toteutusympäristö Sallatunturi Nykyinen aluelämpölaitos Erittäin Sallainen Sallan Tunturipalvelut Sallatunturin Tuvat Lämpökuvaukset ja energiaselvitykset Energiansäästötoimenpiteet Kaukolämmön käytön ja aluesuunnittelun tutkimus CHP -laitoksen investoinnin kannattavuuslaskelmat Markkinointisuunnitelma Hankkeen seminaaritoiminta Hankkeen jatkoajan toimenpiteet Yhteenveto Jatkotoimenpiteet...34 Lähteet...37 Liite 1. Energiatehokkuusraportti Liite 2. Mittaussuunnitelma Liite 3. Yleiset pientuotannon CHP-voimalaitoskonseptit Liite 4. Kaukolämmön käytön ja aluesuunnittelun raportti Liite 5. Markkinointisuunnitelma Liite 6. Tukijärjestelmiä matkailun energiatehokkuuden kehittämiseen Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

3 1. Johdanto Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotantoalojen toteuttamassa ja hallinnoimassa Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeessa tavoitteena on ollut selvittää kustannustehokkaita ratkaisuja Lapin matkailukäytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja matkailun tarpeisiin soveltuvista ekologisen energiantuotannon ratkaisuista. Tavoitteisiin on hankkeessa pyritty pilottikohteen tutkimus- ja selvitystöiden kautta saatavaa tietoa hyödyntämällä. Hankkeessa on pilotoinnin kautta pyritty selvittämään matkailun energiantehokkuuden parantamisen edellytyksiä ja taloudellisesti kannattavia, yleisesti matkailun tarpeisiin soveltuvia ratkaisuja. Hankkeessa on selvitetty myös ekologisen energiantuotannon mahdollisuuksia ja näkymiä yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta Lapin maakunnan alueen matkailuelinkeinon toimintaympäristön erityispiirteiden mukaisesti. Hankkeen päätoteutusvastuu on ollut Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotantoaloilla, jonka lisäksi hankkeen toteutukseen on osallistunut asiantuntijoita erilaisista organisaatioista pilottikohteen alueelta. Hankesuunnitelma valmistui vuoden 2009 loppupuolella ja rahoitushakemus hankkeen toteuttamisesta jätettiin Lapin ELY-keskukselle. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto myönsi hankkeelle rahoituksen esitetyn hankesuunnitelman mukaisesti, minkä jälkeen hankkeen toteuttaminen voitiin aloittaa. Hankkeen pilotointi ja tutkimustyöt suoritettiin Sallatunturin matkailukeskuksen alueella vuoden 2010 aikana. Näiden tutkimusten tavoitteena oli selvittää matkailun energiankulutusta ja ekologisen energiantuotannon soveltamista matkailuelinkeinon kanssa yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimukset toteutettiin pilotoimalla erilaisia toimintamalleja julkisena tutkimuksena, jotta hankkeen kautta saatavaa tietoa bioenergian käytön lisäämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta matkailuelinkeinon yhteydessä voitaisiin laajemmin hyödyntää muuallakin Lapin maakunnan alueella tutkimusten valmistuttua. Tässä raportissa käydään vaiheittain läpi hankkeen lähtökohdat, tavoitteet, tehtävät, tulokset sekä toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät toimenpidesuunnitelmat. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

4 2. Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelmassa määriteltiin Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö - hankkeen keskeisimmiksi tavoitteiksi sellaiset toimenpiteet, joilla matkailun energiankulutusta voitaisiin tulevaisuudessa parantaa kustannustehokkaasti. Toisena päätavoitteena oli selvittää haketta polttoaineena hyödyntävien ekologisen energiantuotannon ratkaisujen toimivuutta Lapin matkailukeskusten yhteydessä. Päätavoitteilla pyritään osaltaan toteuttamaan Euroopan Unionin jäsenmaiden yhdessä sopimia tavoitteita hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä energiankulutusta ja päästöjä, sekä lisätä uusiutuvan energiantuotantoa vuoteen 2020 mennessä noin 20 prosenttia kutakin. Ohjaavina tekijöinä hankkeen toimenpiteille toimii myös kansallinen lainsäädäntö ja yleinen kehityssuunta, johon ulkoiset ja sisäiset tekijät kehitystä ohjaavat. Hankkeen toimintaympäristön eri osapuolten tulos-tavoitteilla on myös merkittävä vaikutuksensa toimenpidesuunnitteluun ja hankkeen keskeisille teemoille. Ulkoisesti ohjaavista tekijöistä keskeisesti hankesuunnitelmaan vaikutti Lapin bioenergiaohjelma , joka myös osaltaan pyrkii täyttämään maakuntaa koskevia tavoitteita bioenergian käytön ja energiatehokkuuden kehittämisestä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun hankkeessa pyritään osaltaan vastaamaan myös bioenergiaohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Matkailu maakunnallisesti tärkeänä ja energiankulutukseltaan merkittävänä elinkeinona katsottiin keskeiseksi osaalueeksi, jonka energiatehokkuutta ja energiankäyttöä kehittämällä voidaan ilmastotavoitteisiin osaltaan vastata. Tavoitteena hankkeessa on ollut kehittää ratkaisuja, joilla matkailutoiminnan energiankulutusta ja ekologisuutta voidaan parantaa, siten että energiatehokkuutta parantavat investoinnit olisivat taloudellisesti kannattavia toteuttaa, eikä matkailuelinkeinon kilpailukyky kärsisi tehtävistä toimenpiteistä. Energiatehokkuutta parantavista ratkaisuista taloudellisesti kannattavimmat ja eniten energiansäästöä tuottavat vaihtoehdot pyritään toteuttamaan ensimmäisinä. Matkailuelinkeinolle energiansäästön ohella tärkeänä kriteerinä oli ekologisuuden edistäminen, eli ehdotettavien toimenpiteiden tulisi vähentää myös fossiilisten polttoaineiden käytön tuomia päästöjä. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

5 Hankkeessa keskeisesti tutkittavilla toimenpiteillä haluttiin myös vaikuttaa maakunnan työllisyyteen ja liiketoimintamallien toimintaedellytyksiin. Tähän pyrittiin vastaamaan asettamalla energiantuotannossa etusijalle paikallisia raaka-aineita hyödyntävien vaihtoehtojen kartoitus ja tutkiminen. Pilotoinnin kautta pyrittiin parantamaan edellytyksiä uusien työtehtävien syntymiselle energiantuotannon ja matkailukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen osalta. Työtehtäviä voisi syntyä esimerkiksi raaka-aineen hankintaketjuihin, energiantuotannossa käytettävän hakkeen kasvaneen kysynnän myötä. Keskeisimmät toimenpiteet, joilla näihin tavoitteisiin hanketoiminnassa pyritään, on kaukolämmön käytön lisäyksen selvityksillä. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpidesuunnitelmien avulla pyritään selvittämään matkailuyritysten kaukolämpöliityntöjen kannattavuuden edellytykset sekä pyrkiä etsimään kannattavia energiasäästöjä yritysten toiminnasta. Tärkeänä tavoitteena hankkeessa on ollut selvittää yhdistetyn sähkön ja lämmön voimalaitoksen soveltumista matkailu käyttöön. Tällä pyrittiin lisäämään energiantuotannon omavaraisuutta, vähentämään kustannuksia sekä parantamaan käytettävän energian ekologisuutta ja paikallisastetta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin kattavat selvitystyöt pilottikohteen ympäristössä. Tutkimuksissa kartoitettiin kannattavuusedellytysten asettamat rajat, joiden puitteissa voitaisiin myös muualla maakunnan alueella pilottikohteesta saatujen tietojen pohjalta pyrkiä energian käytön tehostamiseen ja ekologisuuden parantamiseen. Hankkeessa tavoitteena oli tutkia matkailun liittyvää energian käyttöä mahdollisimman monipuolisesti sekä tuotannon, että kulutuksen osalta, jotta saataisiin selkeä kuva hajautetun energiantuotannon soveltamisen kehitysmahdollisuuksista ja toiminnan edellytyksistä kohderyhmissä. Koska hankkeen tavoitteena on luoda kannattavasti toimivia ja käytännöllisiä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä toimintakonsepteja, joita voidaan soveltaa koko maakunnan alueen matkailutoiminnassa, pyritään pilottikohteesta saatua tietoa jakamaan muun muassa BioWAY -tiedonvälityshankkeen, internet-sivujen ja seminaarien kautta. Hankkeen tutkimuksista tiedottamalla on tarkoitus lisätä matkailualan yrittäjien ja Lapin maakunnan alueen asukkaiden tietoisuutta energiatehokkuudesta ja ekologisen energian Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

6 eduista. Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotantoalojen kampukselle tavoitteena on kerätä uutta tietoa bioenergian hyödyntämiseen liittyen ja matkailukiinteistöjen energian kulutuksesta, sekä luoda verkostoitua maakunnan yrittäjien kanssa hankkeen keskeisien sektoreiden alalla. Matkailu elinkeinona on keskeisessä asemassa maakunnan elinkeinorakenteessa. Matkailuelinkeinolla on pitkät perinteet, joiden pohjalta on hyvä rakentaa myös tulevaisuutta. Lapin matkailuelinkeinoa ohjaavat keskeisinä arvoina Lapin Liiton matkailustrategiassa on lappilaisuus, asiakastyytyväisyys ja laatu, innovatiivisuus, turvallisuus ja luonnon kunnioittaminen. Sisällöllisesti näistä etenkin laatu, innovatiivisuus ja luonnon kunnioittaminen liittyvät keskeisesti hankkeen tavoitteisiin. Esimerkiksi luonnon kunnioittamisesta mainitaan arvona, että matkailussa sovelletaan ekologisesti, kestävän kehityksen periaatteita, mikä on myös tämän hankkeen keskeisiä tavoitteita. Matkailuyrittäjät hakevat energiatehokkuuden kehityksen kautta näiden arvojen täyttymisen lisäksi myös taloudellista hyötyä, joka tulee energiasäästöjen tuoman toiminnan kannattavuuden parantumisena. Energiatehokkuuden kehittäminen on lähtökohtaisesti oltava kannattava investointi, jolla takaisin maksuajat ovat lyhyet, jotta tämän tavoitteen toteuttaminen on mahdollista. Matkailijan osalta energiatehokkuuden kehittäminen ei saa häiritä lomailua, joten investoinnit eivät saa vaikuttaa käyttömukavuuteen lisäämällä toimenpiteitä, joilla esimerkiksi kiinteistöjen lämmitystä säädetään tai ylläpidetään. Energiatehokkuuden tuoma etu tulisi välittyä matkailijalle parantuneena asumismukavuutena ja matkan pienentyneenä ympäristövaikutuksena. Kun asiakas tietää maakunnan yrityksen huomioivan niin kutsutut vihreät arvot toiminnassaan, parannetaan mielikuvia matkailuelinkeinon vaikutuksista ilmastolle. Energiatehokkuuden ja tuotannon kehittäminen vaikuttaa keskeisesti alueen elinkeinoelämään, joka hyödyttää alueen yrittäjiä ja työntekijöitä matkailun ja metsätalouden sektoreilla. Tämä osaltaan vaikuttaa myös palvelutarjontaan ja laatuun, mikä hyödyttää palveluiden käyttäjiä, kuten matkailijoita ja maakunnan alueen asukkaita. Tavoitteena on kehittää palvelutarjonnan ja elinkeinojen kannattavuutta tehostamalla energian kulutusta ja tuotantoa, joka osaltaan vaikuttaa alueiden elinkelpoisuuteen ja saavutettavuuteen kansainvälisellä tasolla. Koulutuslaitoksen osallistuminen hankkeeseen Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

7 parantaa hankkeesta saatavan tiedon hyödyntämistä, kun hankkeen kautta saatavaa tutkimustietoa voidaan ryhtyä hyödyntämään opetuksessa. Koulutuslaitoksilla on lisäksi merkittävä aluevaikuttajan rooli, jota toteutetaan maakuntiin suuntautuvan hanketoiminnan kautta. Hankkeen pohjalta on tavoitteena kehittää pitkäaikaisempaa toimintaa tuotantoalojen hanketoiminnan osalle ja lisätä TKI-toiminnan osaamista hankkeen toimintaympäristössä. Hankkeen toimintaympäristö käsittää useita erilaisia toimijoita, jotka toimivat energian, matkailun ja tutkimuksen sektoreilla. Synergia muodostuu energian raaka-aineiden, tuotannon ja kulutuksen välisen toimivuuden kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan kautta siten, että hankkeesta syntyy hyötyjä kaikille osapuolille heidän toimialaansa liittyen. Ulkoiset ohjaavat tekijät, kuten kansallinen lainsäädäntö ja määräykset, vaikuttavat keskeisesti toimintaympäristöön luomalla muutospaineita ja ohjaamalla kehityssuuntaa. Hankkeen ja toimintaympäristön tulee sopeutua ulkoisiin ohjaaviin tekijöihin, joiden mukaan määritellään sisäiset ohjaavat tavoitteet ja toimintastrategiat. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa toimintaympäristön strategisesti tärkeiksi määriteltyjen tavoitteiden toteutumisessa sekä vaikuttaa lisäksi oman toimintaympäristön strategioiden ja osaamisen painoalueiden tavoitteiden toteutumisessa. Kuva 1. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeen vaikuttavuus. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

8 3. Hankkeen toteutukset vaiheittain Kun hankkeen aloitusjärjestelyt saatiin suoritettua, ryhdyttiin hankehenkilöstön toimesta keräämään tarvittavaa pohjatietoa yhteistyökumppaneilta hankkeen toteutusympäristöön liittyen. Matkailun energiatehokkuuteen keskittyvän hankeosuuden henkilöstö selvitti tutkittavien kohteiden pohjatiedot, joita tarvittiin rakennusten nykyisen energiankulutuksen todentamista varten. Tavoitteena oli todentaa rakennusten tyypillinen energiankulutus ja siihen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten kiinteistöjen käyttöasteet ja paikkakuntakohtaiset normeeratut lämmitystarveluvut kuukausitasolla. Tiedonkeruun ohella suoritettiin myös varsinaista tutkimustyötä hankekohteisiin, tutkimuksessa mukana oleville kohteille suoritettiin muun muassa lämpökuvaukset ja kuntotarkastukset. Koska tutkittavia kohteita hankkeessa oli lähes sata, vaati hanketöiden toteuttaminen pidempiaikaisia tutkimusjaksoja kohdealueella. Kaikki tutkittavat rakennustyypit dokumentoitiin tarkasti ja alkuperäisistä rakennuspiirustuksista teetettiin kopiot hankehenkilöstön käyttöön. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi hankkeelle palkattiin energiaselvityksiin erikoistunut projekti-insinööri, sekä projektisuunnittelija suorittamaan tutkimuksia. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen tavoite oli toteuttaa matkailun energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän työpaketin toimenpiteet yhden henkilön työpanoksella. Tästä suunnitelmasta kuitenkin päätettiin poiketa, sillä urakan laajuus suhteessa tiiviiseen aikatauluun ei olisi mahdollistanut kattavien ja riittävän luotettavien kenttätutkimusten suorittamista ajoissa vain yhden henkilön työpanoksella. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon hankeosuudessa tavoitteet uuden laitoksen rakentamisen seurannasta jäivät kuitenkin ensimmäisen toteutusvaiheen aikana toteutumatta, sillä voimalaitosinvestointeja ei ryhdytty vielä toteuttamaan hankesuunnittelun aikana esillä olleista suunnitelmista poiketen. Tämä vaihe on kuitenkin mahdollista toteuttaa myöhemmin, kun voimalaitoksen rakentaminen aloitetaan. Hankkeessa keskityttiin tästä johtuen tarkemmin aluekäytön ja energiantuotannon välisen optimoinnin selvityksiin. Voimalaitokseen liittyvät selvitykset voidaan näiden selvitysten Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

9 kautta saadun tiedon pohjalta integroida osaksi Sallan kunnan aluekehitysstrategiaa ja Sallatunturi kehitysohjelmaa. atämä osaltaan tarkentaa matkailuelinkeinon kehittämiseen luotujen strategisesti merkittävien toimenpiteiden suunnittelua, sekä antaa lisäksi näiden kehityssuunnitelmien tueksi peruspalveluiden tarjonnan näkökulman. Hankkeen toimenpiteet pyrittiin toteuttamaan vaiheittain omina osakokonaisuuksina, jotka jaoteltiin vielä erilaisista toimenpiteistä koostuviin työpaketteihin. Työpaketit pitivät sisällään karkeasti jaoteltuna hankesuunnitelman mukaisten tavoitteiden vaatimien toimenpiteiden selvitykset, tarvittavien tietojen ja materiaalien hankkimisen, varsinaiset tavoitteisiin tähtäävät työtehtävät sekä toimenpiteiden raportoinnit. Toimenpiteet suunniteltiin toteutettavaksi siten, että niistä voitiin tehdä kattavat raportit joissa käytiin läpi tutkimusongelmia. Raportointia toteutettiin kaikkien työpakettien toimenpiteiden vaiheista siten, että raportit voitiin yhtenevän muotoilun kautta sisällyttää sulavasti hankkeen loppuraporttiin. Osakokonaisuuksien loppuraportit liitettiin omina kokonaisuuksinaan hankkeen loppuraporttiin, joka suunniteltiin tiedonvälityksen työkaluksi, jolla voidaan perustella tarpeita hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisille investoinneille. Kuva 2. Hankesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaiheittainen kulku ja loppuraportin vaikuttavuuden tavoitteet. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

10 4. Hankkeen toteutusympäristö Hankkeen toteutusympäristöksi valikoitui Sallatunturin matkailukeskuksen alue. Tähän vaikutti keskeisesti alueen yrittäjien ja kunnan aktiivisuus hankeyhteistyön mahdollisuuksia kartoittaessa. Sallan kunnalla on tavoitteena kehittää matkailukeskuksen kaukolämmöntuotantoa lähitulevaisuudessa. Alueen kehitys on kuluneen vuosikymmen aikana ollut tasaista ja uusia investointihankkeita matkailukeskuksen alueella oli vireillä merkittävästi. Matkailukeskuksen imagoa on pyritty aktiivisesti kehittämään nykyaikaiseksi lappilaiseksi luontomatkailukeskukseksi. Tähän profiloitumiseen keskeisesti on liittynyt luontoarvojen ja ekologisuuden korostaminen toimintaa kehitettäessä. Sallatunturin matkailuyrittäjillä oli lisäksi tavoitteena kehittää toimintaansa nykyistä energiatehokkaammaksi. Hankkeen pilottikohteen sijaintia pidettiin myös Rovaniemen ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuuden toteuttamisen ja yhteistyön aloittamisen kannalta sopivana. Matkailukeskuksen lyhyt etäisyys Rovaniemeltä mahdollisti myös useamman tutkimusmatkan toteuttamisen pilottikohde alueelle, jolloin jokaisella matkalla voitiin keskittyä tarkemmin ennalta suunniteltuun osakokonaisuuteen, mikä paransi tutkimusten laatua. Lisäksi hankkeen henkilöstöllä oli jo ennen hankkeen varsinaista aloittamista merkittävästi paikallistuntemusta hyödynnettävissä alueella toteutettavia tutkimuksiin liittyen. Pilotoinnin toteutusympäristöstä oli tärkeätä saada kattava otanta erityyppisistä majoitusrakennuksista ja majoituskäytössä olevista palvelurakennuksista. Suuremmasta otannasta saadaan merkittävästi selkeämpi ja luotettavampi kokonaiskuva erilaisten kiinteistötyyppien ominaisesta energiankulutuksesta ja sen jakautumisesta. Hankkeessa keskityttiin erityisesti perinteisen mökkimajoituksen tutkimiseen, joka on Lapin matkailun yksi tyypillisimmistä majoitusmuodoista. Hankkeen pilotoinnin kannalta Sallatunturin matkailukeskus omaa riittävän suuren rakennuskannan kattavien tutkimusten toteuttamisen kannalta. Lisäksi alueella sijaitsi muutaman vuoden ikäinen aluelämpöverkosto, jonka toiminnan kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia tarkemman tutkimustyön toteuttamiselle. Näin Sallatunturin matkailukeskuksen alueella kyettiin tarkastelemaan Lapin bioenergiaohjelman asettamia tavoitteita bioenergian Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

11 käytön lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden osalta, sekä energiantuotannon, että energian käyttäjien näkökulmasta. Keskeisenä ajatuksena oli toteuttaa tutkimustöitä useammasta näkökulmasta tarkasteltuna etsimällä energian käytön kehitysvaihtoehtoja, joista kumpikin osapuoli voisi hyötyä. Paikallisesti tuotettujen energian raaka-aineiden hyödyntämistä haluttiin hankkeessa tutkia sekä kestävän kehityksen, että taloudellisesti kannattavasta elinkeinon harjoittamisen kannalta. Tämä tarkoitti sitä, että hankealueen ympäristössä tuli olla metsäteollisuuden ammatinharjoittajia ja energiapuun korjuutoimintaa, siten että energiapuun hyödyntämispotentiaalia olisi alueella oltava riittävästi myös tulevaisuudessa. Hankkeessa tehtiin kattavat selvitystyöt ja kannattavuuslaskelmat bioenergian käytön kehittämisestä aluetta paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Selvitysten mukaan alueen energiapuupotentiaali on riittävä voimalaitoksen toimintavarmuuden saavuttamiseksi, sekä kestävän kehityksen mukaisen metsävarojen taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen osalta. Kuva 3. Sallan kunnan alueen talousmetsien vuosikasvu suhteutettuna energiapuupotentiaaliin ja energiapuun käyttöön vuositasolla. Päällekkäinen pylväsdiagrammi, vuosikasvu n k-m³, energiapuun korjuu n k-m³ Sallatunturi Sallatunturin matkailukeskus sijaitsee Sallan kunnan alueella, noin kymmenen kilometriä Sallan kirkonkylältä etelään. Matkailutoimintaa Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

12 Sallatunturilla on harjoitettu 70-luvulta lähtien. Matkailu on elinkeinona kasvanut pienestä lisätoimeentulosta yhdeksi kunnan keskeisimmistä ja kannattavimmista elinkeinoista. Matkailu on kasvanut muihin kunnan alueella harjoitettaviin elinkeinoihin verrattuna nopeimmin. Nykyisellään Sallatunturin matkailukeskuksen alueella on hieman vajaat kolmetuhatta vuodepaikkaa. Sallatunturin matkailun kehittämiseksi laadittiin vuonna 2007 Sallatunturi 2020 kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on turvata positiivinen aluekehitys myös kuluvan vuosikymmenen aikana. Kehittämisohjelman arvioiden mukaan vuodepaikkojen määrä on Sallatunturin alueella tavoitteena liki kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Alueelle on kuluneen vuosikymmenen aikana tehty useita infrastruktuurin päivityksiä ja toimintastrategioita, joilla tätä kehitystä pyritään vahvistamaan. Vaikka Sallatunturi on Lapin mittakaavassa vielä pieni tunturikeskus, ovat edellytykset kehittymiselle hyvät, sillä keskus ei ole voimakkaasti sidottuna menneiden aikojen ratkaisuihin. Pienestä koostaan huolimatta alkuperäinen aluekaava on suunniteltu täyttämään huomattavasti suurempienkin matkailijamäärien tarpeet. Tällä hetkellä vain osa tunturikeskuksen keskeisimmistä paikoista ydinkeskustan alueelta on hyödynnetty. Ydinalueelle on keskitetysti toteutettu matkailijoiden tarvitsemia peruspalveluita ja kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. Tunturikeskuksen palveluntarjoajia on myös laajemmalla alueella, joita tarjoavat muun muassa ohjelmapalvelukeskus Sallan Poropuisto sekä loppuvuodesta 2010 valmistuva PanVillage -luontomatkailun majoituskeskus. Nämä kohteet ovat noin viisi kilometriä etelään tunturikeskuksen ydinalueelta. Kehitys tunturikeskuksen alueella on ollut nousujohteista, jollaisena se tulee myös jatkumaan. Kun Sallan matkailu käännetään pysyvään nousuun, vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvun suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

13 optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoreiden etsimiseen. (Sallatunturi kehittämisohjelma.) Tavoitteena on kasvattaa Sallan matkailu nykyisestä vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kasvun mittareina ovat: Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo Matkailun verotulovaikutukset Vuodepaikat Laatu Tavoitteen toteutuminen merkitsee keskimäärin kahdeksan prosentin vuotuista kasvua, mikä on noin kaksinkertainen koko Lapin matkailun viimeaikaiseen kasvuun verrattuna. (Sallatunturi kehittämisohjelma) Sallatunturin matkailun kehittämiseksi on lisäksi perustettu vuonna 2003 Matkalle Sallaan ry, johon kuuluu suurin osa kunnan alueella toimivista yrityksistä matkailu- ja ravitsemispalveluiden, palveluiden sekä vähittäiskaupan alalta. Matkalle Sallaan ry on alueen yritysten yhteistyöelin, joka hoitaa mm. alueen yhteisen markkinoinnin ja koordinoinnin, vastaa Sallan matkailu -nettisivujen päivityksestä, hoitaa järjestelyt messuille ja muihin markkinointitapahtumiin, hoitaa Sallan markkinointimateriaalin suunnittelun ja painatuksen sekä toimii yhteistyöelimenä muihin alueellisiin matkailuorganisaatioihin kuten Lapin Markkinointiin. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

14 Sallatunturin alueen matkailumäärien kasvu on ollut nousujohteista kuluneen vuosikymmenen aikana ja ennusteiden mukaan tämä nousu tulee jatkumaan tasaisena noin 4-5 prosentin vuosikasvuna myös tulevalla vuosikymmenellä. Osaltaan tämä asettaa paineita uusille rakennushankkeille, sillä vuodepaikkojen määrä huippusesonkien aikana on jo nyt ollut rajallinen. Toisaalta tämä tukee Sallatunturi kehitysohjelman ja Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeen tavoitteita kehittää Sallatunturin aluetta kasvavana, sekä myös ekologisesti kestävällä tavalla toimivana luontomatkailukeskuksena. Kuva 4. Sallatunturin rekisteröityjen yöpymisten kehitys Ennusteen pohjana toteuma tammi-syyskuu 2010, sekä 2009 tilastot loka-joulukuu , Ennuste 4.2. Nykyinen aluelämpölaitos Sallatunturin matkailukeskuksen ydinalueelle perustettiin vuonna 2006 aluelämpölaitos ja pieni aluelämpöverkosto. Tätä verkostoa on laajennettu lämmönkysynnän kasvun mukaisesti kattamaan suurin osa ydinalueen uusien kiinteistöjen lämmitysenergian tarpeesta. Voimalaitoksen ylläpito ja hallinto on kuulunut alusta pitäen Sallan kunnan rinnepalveluyhtiö Kaunisharju Oy:lle. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

15 Sallatunturin nykyinen lämpölaitos on polttoaineteholtaan noin 600 kw luokkaa. Pääasiallisena polttoaineena lämpölaitoksessa käytetään haketta, jolla tuotetaan lämmitysenergiaa keskimäärin 1800 MWh vuodessa. Laitoksen keskimääräinen käyttöaika on hieman alle 4000 tuntia vuodessa. Lyhyt vuotuinen käyttöaika johtuu pääasiallisesti matkailun käyttöasteen keskittymisestä lyhyelle talvisesongille. Tässä suhteessa matkailun energiantuotantoon rakennettu lämpölaitos poikkeaa vastaavan kokoisesta haja-asutusalueen pienlaitoksesta, jonka tuotannon tarve on lähes ympärivuotista pysyvästä asutuksesta johtuen. Talvimatkailun kohteessa vallitseva kylmä ilmasto vaatii laitokselta kuitenkin samansuuruista huipputehoa, jotta lämmitysenergiaa voidaan tuottaa riittävästi kylmimpinäkin päivinä. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö -hankkeessa tavoitteena on ollut selvittää nykyisen laitoksen toimintaa ja kapasiteettiä, sekä lämpölaitoksen tuotannon hyödyntämisen lisäyksen mahdollisuuksia. Hankkeessa tavoitteena oli selvittää myös hajautetun ekologisen sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen perustamisen mahdollisuutta matkailukeskuksen energiantuotantoon. Aluelämpölaitoksen päivittämisestä yhteistuotantoon ja sen kannattavuudesta, sekä laitoksen tuottaman kaukolämmön käytön kehitysnäkymistä ja kehittämisestä luotiin kummastakin laajan aihekokonaisuutensa vuoksi omat erilliset raporttinsa. (kts. Liite 3. Liite 4.) 4.3. Erittäin Sallainen Erittäin Sallainen Oy on Jussi Seppäsen ja Marjo Kaisanlahden omistama, vuonna 2008 toimintansa aloittanut matkailualan yritys, joka tuottaa majoitusja ravintolapalveluja matkailijoille. Yrityksen hallinnassa on 110-paikkainen matkailuvaunu/teltta-alue, johon kuuluu vastaanotto ja huoltorakennukset Sallatunturin juurella sijaitsevan Keselmäjärven rannalla. Alueen vieressä on kaksitoista alueen kaukolämpöverkkoon liitettyä majoitushuoneistoa, jotka valmistuivat Jouluksi Huoneistot on suunniteltu kahdelle hengelle, mahdollistaen lisävuoteella kaksi lisäpaikkaa. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

16 Yritys omistaa lisäksi Sallan Maja -kiinteistön, jonka ravintolatoiminta on annettu vuokralle. Tilassa toimii lounasravintola Sallainen Maja. Tontilla on kolme kahden hengen mökkiä, joiden vuokraus tapahtuu Erittäin Sallainen Oy:n kautta. Caravan -alueen kautta hoidetaan lisäksi palvelutoimintana asiakkaiden kiinteistöjen avainpalvelut, siivouspalvelut, sekä muita palveluita, joita kiinteistöjen omistajat tarvitsevat. Erittäin Sallainen Oy on omalta osaltaan sitoutunut Sallatunturi kehittämisohjelman tavoitteisiin osallistua kehittämään Sallatunturia täyden palvelun luontomatkailukeskuksena. Yritys suhtautuu myönteisesti kaikkeen energiatehokkuutta ja ekologisuutta parantaviin toimenpiteisiin matkailuelinkeinon kehittämisessä ja on pyrkinyt huomioimaan tämän myös omassa toiminnassaan Sallan Tunturipalvelut Sallan Tunturipalvelut Oy on perustettu v Yhtiön toimialana on harjoittaa mm. Loma-asuntojen myynti-, vuokraus-, vaihto-, ja välitystoimintaa sekä tähän liittyvää rakennustoimintaa. Yhtiön toimialana on hotelli- ja ravintolatoiminnan harjoittaminen sekä myymälä- ja kioskitoiminnan harjoittaminen sekä kiinteistö- ja arvopaperikauppa. Yhtiön toimialana on lisäksi isännöinti- ja kiinteistönhoitotehtävät. Syksyllä 2007 Sallan Tunturipalvelut Oy:n omistajaksi tuli Holiday Club Resorts Oy, joka vuokrasi tilat ja hotelli-, ravintola-, kylpylä- ja kioski toiminnan asti Erittäin Sallainen Oy:lle, minkä jälkeen hotelli- ravintola-, kylpylä- ja kioskitoimintaa on harjoittanut Sallan Tunturipalvelut Oy itse. Sallan Tunturipalvelut Oy pyrkii liiketoiminnassaan huomioimaan energiakustannukset. Esimerkiksi Kylpylän, hotellihuoneiden ja Eraustien Tunturitähtien suihkukahvat on vaihdettu vettä säästäviin malleihin vuonna Valaistuksessa tullaan kiinnittämän huomiota energiankulutukseen. Lamppuja kokeilumielessä jo vaihdettu LED- ja pienloistelamppuihin, joita on tarkoitus käyttää myös tulevaisuudessa. Ilmanvaihto järjestelmiä pyritään Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti

17 myös kehittämään parantamalla lämmöntalteenottoa. Kylpylä-hotelli Revontuli oli ensimmäinen kiinteistö Sallatunturin alueelta, joka liittyi matkailu- ja ravintolapalveluidenalan energiatehokkuussopimukseen Sallatunturin Tuvat Sallatunturin Tuvat on vuonna 1983 toimintansa aloittanut perheomisteinen matkailuyritys. Perustamisvuonna yritys koostui vastaanottorakennuksesta ja 20 majoitusmökistä luvun lopulla yritys laajensi toimintaansa rakentamalla neljätoista saunallista mökkiä, yhden sviitin ja vastaanottorakennuksen luvun alussa toteutettiin laajennus rakentamalla vielä kymmenen saunallista mökkiä. Tällöin toteutettiin myös päärakennuksen laajennus, jossa ravintolaa laajennettiin. Yritys osti rakenteilla olleita huoneistoja lähempää laskettelukeskusta ja rakensi ne valmiiksi. Vuonna 1996 vastaanottorakennuksen viereen perustettiin safaripalveluyritys. Vuonna 2004 toteutetussa laajennuksessa rakennettiin vielä kymmenen uutta huoneistoa ja yksi sviitti. Nykyisellään yrityksellä on käytössä 66 majoitusmökkiä ja vuodepaikkoja on yhteensä noin 300 kappaletta. Sallatunturin Tuvat on yksi kunnan suurimmista yksittäisistä sähkön kuluttajista, johtuen pitkälti rakennusten lämmitystavasta (suorasähkö) ja rakennuskannan laajuudesta ja iästä. Kiinteistöjen ikä ja rakennustyyli vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen. Myös Sallatunturin Tuvat on sitoutunut Sallatunturi kehittämisohjelman tavoitteisiin kehittää Sallatunturia täyden palvelun luontomatkailukeskuksena. Lisäksi yritys on kiinnostunut matkailun ekologisuuden kehittämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta myös oman toimintansa osalta. Kuva 5. Sallatunturin matkailukeskuksen ydinaluetta kuvaava kartta. Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö, Loppuraportti