Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) Ympäristölautakunta Yj/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 165 Ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta annetut lausunnot ja esitys kaupunginhallitukselle ympäristönsuojelumääräysten muuttamiseksi HEL T Päätös päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristönsuojelumääräysten eräiden kohtien muuttamiseksi ja eräiden lisäysten tekemiseksi jäljempänä esitettyjen perusteiden ja liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Hannu Arovaara, v.a. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: hannu.arovaara(a)hel.fi Liitteet 1 Ympäristönsuojelumääräykset_luonnos_2013.pdf 2 Espoon lausunto ympäristönsuojelumääräyksistä.pdf 3 Infra ry:n lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta 4 Vantaan lausunto ympäristönsuojelumääräyksistä.pdf 5 Rakennusviraston lausunto ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta 6 Kiinteistöviraston lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta 7 Staran lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta 8 Rakennusvalvontaviraston lausunto.pdf 9 Pelastuslaitoksen lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristönsuojelumääräysten eräiden kohtien muuttamiseksi ja eräiden lisäysten tekemiseksi jäljempänä esitettyjen perusteiden ja liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Esittelijä

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) on hyväksynyt ympäristönsuojelumääräyksiin esitetyt muutosehdotukset Hallintokeskuksen esityksestä ympäristökeskus on pyytänyt muutosehdotuksista lausunnot eräiltä kaupungin hallintokunnilta, sekä joukolta muita sidosryhmiä. Määräaikaan mennessä ympäristökeskus sai yhdeksän lausuntoa. Niiden pohjalta ympäristökeskus on valmistellut eräitä muutoksia määräysluonnokseen. Ympäristölautakunnan esitys ympäristönsuojelumääräysten muuttamiseksi annetaan kaupunginhallitukselle. Sääntötoimikunnan mahdollisen lausunnon ja kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen ympäristönsuojelumääräyksistä päättää kaupunginvaltuusto. Tiivistelmä lausunnoista Luku 2 Seuraavassa tarkastellaan luvuittain ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksista annettuja lausuntoja ja miten ne on huomioitu jatkokäsittelyssä. (Lausunnoille lähetetyssä esityksessä (ympäristölautakunta ) lisäys- ja muutosehdotukset on alleviivattu ja esitetty punaisella fontilla stilistisiä muutoksia lukuun ottamatta. Poistettavaksi ehdotetut tekstiosuudet on yliviivattu. Kaupunginhallitukselle lähetettävässä ehdotuksessa, jossa lausunnot on otettu huomioon, lausunnolle lähetettyyn luonnokseen tehdyt muutosehdotukset on merkitty sinisellä värillä ja kursiivilla.) Infra ry esittää, että työmaiden poistovesiä koskevat vaatimuksia ei otettaisi ympäristönsuojelumääräyksiin, vaan niitä valvoisi selvyyden vuoksi vain rakennusvalvontavirasto, joka muutenkin valvoo rakennusja saneeraustyömaita. Ympäristökeskus toteaa, että poistovesiä syntyy runsaasti erilaisilla maarakennustyömailla, joita myös ympäristönsuojeluviranomainen valvoo. Kyse on päästöstä ympäristöön, josta voi aiheuta ympäristön pilaantumista. Sillä perusteella ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollisuus ja jopa velvollisuus puuttua tarvittaessa asiaan, vaikkei asiasta olisikaan säädetty ympäristönsuojelumääräyksissä. Ympäristönsuojelumääräykset antavat suuntaviivat asian käsittelylle. Ilmoitusvelvollisuus ympäristönsuojeluviranomaiselle on mahdollista poistaa, koska jatkossa rakennusvalvontaviranomainen edellyttää, että rakennustyömaan työmaasuunnitelmiin on liitettävä työmaavesien käsittelysuunnitelma, jolloin myös ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollista saada se käyttöönsä. Käsittelysuunnitelma on esitettävä esimerkiksi työmaan aloituskokouksessa. Myös rakennusvirasto tullee jatkossa edellyttämään ns. sijoituslupien ja kaivulupien yhteydessä työmaavesien hallintasuunnitelmaa.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 3 Luku, lumi HSY esittää lausunnossa, että ympäristönsuojelumääräyksiin lisättäisiin maininta siitä, että vesien johtaminen viemäriin edellyttää aina myös HSY:n lupaa. Ympäristökeskus toteaa, että ympäristönsuojelumääräystekstissä ei pääsääntöisesti ole mainintoja siitä, että jokin asia vaatii myös muiden viranomaisten lupaa tai hyväksyntää. Viittaukset johtaisivat helposti määräysten sekavuuteen. Asiasta voidaan kuitenkin mainita erillisessä selitysosassa, joka on luettavissa ainakin ympäristökeskuksen Internetsivuilla. Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että asian käsittelyn yhteydessä HSY saa tiedon ympäristökeskukselta toiminnan harjoittajan aikomuksesta johtaa vettä viemäriin ja ympäristökeskus informoi toiminnan harjoittajia luvan hakemisesta HSY:ltä. HSY toteaa lisäksi, että myöhemmin, kun kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen kuljetus on toteutunut, jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä tarkastella uudelleen. Rakennusvirasto pitää poistovesien johtamista koskevaa lisäystä hyvänä. Rakennusvirasto korostaa, että asia vaatii viranomaisyhteistyötä ja vesien huomioonottamista työmaasuunnittelussa. Rakennusvalvontavirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota pykälissä 4a ja 6 käytettyihin ilmaisuihin, toivoen niiden täsmentämistä. Kiinteistövirasto pitää myös uutta 4a pykälää liian tulkinnanvaraisena ja katsoo, että määräystä tulisi tarkentaa. Lisäksi pykälään tulisi lisätä ilmoitusvelvollisuus viemäriverkkoon johtamisen osalta HSY:lle, maaperään imeyttämisen osalta maanomistajalle, mereen johtamisen osalta vesialueen omistajalle. Ympäristökeskus myöntää epätäsmällisiin muotoiluihin liittyvän ongelman, mutta toteaa, että ehdottomat määräykset tai luku-arvot tuovat helposti myös ongelmia (vrt. rakennusvalvontaviraston kannanotto 11 :n kohtaan 5). Ympäristökeskus viittaa Infra ry:n kannanotosta antamaansa vastaukseen mahdollisuudesta poistaa ilmoitusvelvollisuus ympäristönsuojeluviran-omaiselle. Viranomaisten tulee joka tapauksessa olla riittävästi yhteistyössä keskenään. Kiinteistöviraston ehdotuksesta ympäristökeskus täsmentää ajoneuvojen pesua ja huoltoa koskevaa määräystä. Rakennusvirasto ja Stara pitävät lumen poistamiseen liittyviä muutoksia ongelmallisina. Rajoitukset lyhentäisivät muiden viranomaisen antamien rajoitusten lisäksi työaikaa ja lisäisivät

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) kustannuksia. Stara toteaa lisäksi, että haitat liikenteelle olisivat merkittäviä vilkasliikenteisillä kaduilla, ellei lumenpoistoa voi tehdä yöllä. Hoitotyöt kestäisivät huomattavasti kauemmin, millä olisi haitallisia seurausvaikutuksia. Lisäksi rakennusvirasto esittää, että pieniä paikallisia lumen kasaamispaikkoja ei pidettäisi lumen vastaanottopaikkoina. Lunta siirretään niihin lähinnä kauhakuormaajalla jätettäväksi paikoilleen sulamaan tai vietäväksi myöhemmin pois. Ympäristökeskus katsoo, että jo nykyisin lumenauraus ja liukkaudentorjunta katsotaan pääsääntöisesti välttämättömiksi tilapäisiksi töiksi. Myös lumen poisajo olisi välttämätöntä tilapäistä työtä, jos lumitila loppuu jatkuvan lumentulon vuoksi. Ympäristökeskus ei kuitenkaan näe, että lumen poisajon pitäisi aina voida tapahtua yöaikaan, vaan kiireettömänä aikana päiväaikainen liikenne on ruuhkaaikojen ulkopuolella sen verran rauhallista, ettei kohtuutonta haittaa liikenteelle aiheutuisi. Lumen vastaanottopaikkojen tarve vaihtelee vuosittain. Tilapäisetkin paikat ovat usein pysyvästi tilapäisiä, mutta kaavaan merkitsemättömiä paikkoja, jotka otetaan tarvittaessa ensimmäisinä käyttöön, kun varsinaiset vastaanottopaikat alkavat täyttyä. Nekin usein poistuvat tilapäisestä käytöstä maankäyttömuutosten vuoksi. Käytännössä ilmoitusmenettely toimii jo nyt varsin hyvin. Rakennusviraston tarkoittamat paikalliset lumenkasauspaikat eivät ole sellaisia, että niistä pitäisi tehdä etukäteen ilmoitus ympäristökeskukselle. Lumimäärä on vähäinen, eikä kasaamiseen liity kuorma-autoliikennettä. Paikat olisi kuitenkin hyvä tietää jälkivalvontaa varten. Rakennusvalvontavirasto kiinnittää huomiota pykälän 9 epätäsmällisiin ilmaisuihin. Kiinteistövirasto katsoo, että lumen vastaanottopaikan avaamista koskevan ilmoituksen tekeminen hyvissä ajoin on liian epämääräinen ilmaus. Lisäksi pitäisi tietää, onko kyse pysyvästä vai tilapäisestä vastaanottopaikasta. Ympäristökeskus joutuu jatkuvasti vaihtelevissa tilanteissa arvioimaan mm. meluhaittojen kohtuuttomuutta asukkaille, joista on pääasiassa kyse talvikunnossapidosta tai lumen vastaanotosta aiheutuvissa haitoissa. Tässä arviointityössä on tukena mm. Asumisterveysohje. Pitkä kokemus ja ohjeet antavat ympäristökeskuksen mielestä riittävän perustan haittojen arvioimiselle ja vähentämiselle. Sitä, mikä on hyvissä ajoin, voidaan selventää erikseen soveltamisohjeissa. Vantaan ympäristökeskus ehdottaa, että myös Helsingissä kiellettäisiin lumen vastaanottopaikan perustaminen vesistöön ja ranta-alueelle. Vesistöllä Vantaan ympäristökeskus tarkoittanee myös merta.

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 4. Luku, kemikaali, jätteet ja savu Ympäristökeskus toteaa, että ainoa meressä sijaitseva lumen vastaanottopaikka tulee jossakin vaiheessa jäämään pois käytöstä Hernesaaren rakentumisen vuoksi. Edellytyksiä sen poistamiselle käytöstä ei tällä hetkellä ole. Perusteena ovat osaltaan talvikunnossapidon kustannukset, ja se, että muilla vastaanottopaikoilla ei ole kapasiteettia korvata sitä etenkään runsaslumisina talvina. Pysyviä lumen vastaanottopaikkoja ei ranta-alueella ole, joten tarvetta sen kieltämiselle ei ole. Määritelmän mukaan ranta-alue on 200 metrin levyinen kaista. Sulamisvedet sisältävät tutkimusten mukaan hyvin vähän rehevöittäviä tai muita haitallisia aineita, joten sulamisvesien pääsyä mereen ei ole tarvetta estää. Käytännössä lumen vastaanottopaikoiksi soveltuvia ranta-alueita on kuitenkin varsin vähän. Espoon Ympäristökeskuksen ehdotuksesta ympäristökeskus muuttaa lumen poisajoa koskevaa määräystä. Espoon ympäristökeskusten lausuntoon viitaten ympäristökeskus toteaa, että vaarallisten kemikaalein varastointivaatimuksiin on tarkoituksellisesti lisätty joustoa ja vaarallisten nestemäisten kemikaalien varastointi on mahdollista toteuttaa eri tavoilla. 10 :n 1 kohdan toisessa kappaleessa esitetty tapa on usein ainoa vaatimukset täyttävä, mutta se on kuitenkin luonteeltaan informatiivinen. Ympäristökeskus ei näe muotoilueroista huolimatta oleellista eroa Espoon ja Helsingin ympäristönsuojelumääräysten velvoittavuudessa. Sen sijaan varastointia tulvavaara-alueilla on perusteltua säädellä lisämääräyksellä. Infra ry esittää harkittavaksi, voisiko työmailla sallia varastoitavaksi suurempia määriä polttoainetta kuin 11 :ssä on määrätty. Ympäristökeskus toteaa, että varastointirajoitus koskee vain tärkeillä pohjavesialueilla olevia työmaita. Muilla työmailla varastoinnille ei ole rajoituksia. Kiinteistövirasto esittää jätteiden hyödyntämistä koskeviin 13 ja 14 :iin viitaten, että ympäristönsuojelumääräyksissä sallittaisiin mm. suurempien kuin halkaisijaltaan enintään 150 mm betonikappaleiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Infra ry katsoo, että ympäristönsuojelumääräykset ja valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA -asetus) (591/2006) olisivat ristiriidassa ja toteaa, että tuhkien ja betonijätteiden sijoittamisessa tulee noudattaa MARA -asetusta. Ympäristökeskus toteaa, että ympäristönsuojelumääräyksiä ei sovelleta ympäristöluvanvaraisessa maarakentamisessa. Sen vuoksi ympäristöluvanvaraisessa maarakentamisessa voidaan hyväksyä

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) suuremmat betonikappaleet, pilaantuneen maan hyödyntäminen ym. ympäristönsuojelumääräysten sitä estämättä. Ympäristökeskus huomauttaa, että myös MARA -asetusta sovellettaessa betonijätteen palakoko saa olla enintään 150 mm. Ympäristönsuojelumääräykset kieltävät edellä mainittujen jätteiden sijoittamisen maahan tärkeillä pohjavesialueilla. MARA -asetustakaan ei sovelleta tärkeillä pohjavesialueilla. Siltä osin ristiriitaa ei ole. Ympäristölupaa voi ympäristönsuojelumääräysten ja MARA -asetuksen estämättä hakea jätteiden sijoittamiseksi maahan tärkeillä pohjavesialueilla. On mahdollista, että lupaa ei myönnettäisi, mutta luvan epäämisen perusteena eivät olisi ympäristönsuojelumääräyksissä esitetyt kiellot eikä MARA -asetus. Kiinteistöviraston ehdotuksesta ympäristökeskus lisää pykälään viittauksen myös valtioneuvoston asetukseen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). Vantaan ympäristökeskus kaipaa perustellusti jätteiden sijoittamista koskevaan määräykseen ( 13) erityisesti terminologian selkeytystä. HSY esittää, että ympäristönsuojelumääräyksiin tulisi viittaus myös jätehuoltomääräysten suomaan mahdollisuuteen kompostoida eräitä jätteitä kiinteistöllä. Ehdotus on perusteltu ja ympäristökeskus lisää tältä osin viittauksen jätehuoltomääräyksiin. Ympäristökeskus toteaa, että ympäristönsuojelumääräyksissä on tietoisesti vältetty informatiivisia viittauksia muihin määräyksissä oleviin kieltoihin tai rajoituksiin. Asiassa ei ympäristökeskuksen mielestä ole ongelmaa, koska jätehuoltomääräysten osalta valvontaviranomainen on ympäristönsuojeluviranomainen. HSY katsoo, että 17 :stä ei käy selvästi ilmi, onko puutarhajätteiden poltto edelleenkin kiellettyä taajaan rakennetuilla alueilla. Ympäristökeskus toteaa, että jätteiden, siis myös puutarhajätteiden, polttaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, ja siihen on joitain poikkeuksia saaria ja maa- ja metsätalousalueita koskien. Saarilla tarkoitetaan määritelmän mukaan saaria, joihin ei ole tieyhteyttä. Tällaisista saarista tuskin muodostuu kovin taajaan rakennettuja alueita. Maa- ja metsätalousalueet eivät lähtökohtaisesti ole taajaan rakennettuja alueita. Rakennusviraston 13 :ää koskevaan mainintaan ympäristökeskus toteaa, että sijoittamisella tarkoitetaan tässä pysyvää sijoittamista.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 5. Luku, pölyn torjunta Rakennusvirasto edellyttää, että julkisivujen kunnostustyössä syntyvien jätteiden päästy myös muualle ympäristöön, kun maaperään tai viemäriin on estettävä. Ympäristökeskus toteaa, että julkisivutyön valvonnassa tarkoitus on estää haittoja mm. huputtamalla telineet. Tyypillisesti julkisivukohteet ovat sellaisissa paikoissa, joissa jätteillä on mahdollista päästä viemäreihin tai piha-alueiden maaperään. Sen vuoksi maaperä kohteen alla on suojattava. Viemäriaukkojen suojaamisella estetään haitat viemäriverkostolle, mutta myös haitallisten aineiden mahdollinen pääsy ojiin ym. Veden päälle rakentaminen tai kelluvien asuntojen rakentaminen voi tulevaisuudessa edellyttää määräysten täydentämistä tältäkin osin. Rakennusvalvontavirasto katsoo, että kuormien kasteluvaihtoehto pölyhaittojen estämiseksi tulisi poistaa. Liiallinen kastelu voi johtaa katuverkon likaantumiseen. Rakennusvalvontavirasto esittää esimerkkinä pölyhaittojen ehkäisemisestä rakennuslupiin sisällytettyjä määräyksiä, joilla torjutaan pölyhaittoja kantakaupungissa. Ympäristökeskus toteaa, että ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusluvissa annetut määräykset eivät ole ristiriidassa keskenään. Jos rakennusvalvonta antaa paikallisiin olosuhteisiin nähden perusteltuja ja niiden mahdollistamia yksityiskohtaisia määräyksiä pölyntorjunnasta rakennusluvissa, on niitä noudatettava ympäristönsuojelumääräysten sitä estämättä. Toiminnanharjoittajan kannalta liiallinen kuormien kastelu ei ole järkevää, koska se lisää katualueiden puhdistustarvetta. Lyhyillä matkoilla kuormien kastelu voi kuitenkin olla riittävä pölyntorjuntakeino. Toiminnan harjoittajalle voidaan jättää mahdollisuus valita tapa, millä haitat torjutaan. Renkaiden pesu vähentää katualueiden likaantumista ja pölyhaitat vähenevät. Vastaavaan tulokseen päästään puhdistamalla katu riittävän usein. 7. Luku, muut määräykset Vantaan ympäristökeskus toteaa, että hevosten ulkotarhojen ja ratsastuskenttien etäisyysvaatimukset ojiin, vesistöihin ja talousvesikaivoihin on otettu uudistettavaan nitraattiasetukseen, jolloin niitä ei ole tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksissä. Ympäristökeskus yhtyy Vantaan ympäristökeskuksen kantaan asiassa. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) Lisätiedot Hannu Arovaara, v.a. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: hannu.arovaara(a)hel.fi Liitteet 1 Ympäristönsuojelumääräykset_luonnos_2013.pdf 2 Espoon lausunto ympäristönsuojelumääräyksistä.pdf 3 Infra ry:n lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta 4 Vantaan lausunto ympäristönsuojelumääräyksistä.pdf 5 Rakennusviraston lausunto ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta 6 Kiinteistöviraston lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta 7 Staran lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta 8 Rakennusvalvontaviraston lausunto.pdf 9 Pelastuslaitoksen lausunto ympäristönsuojelumääräysten muuttamisesta Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Esitysteksti Päätöshistoria Pelastuskomentaja HEL T Päätös Pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta. Lisätiedot Marja-Liisa Paananen, Suunnitteluinsinööri, puhelin: marja-liisa.paananen(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Helsingin kaupungin ympäristökeskus pyytää rakennusvirastolta lausuntoa ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksesta päivätyllä lausuntopyynnöllä. Rakennusvirasto lausuu muutosehdotuksista seuraavaa: 4a Tilapäisistä työkohteissa syntyvien poistovesien käsittely ja johtaminen

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) Rakennusviraston katsoo täsmennyksen tilapäisten työkohteiden poistovesien käsittelystä ja johtamisesta hyväksi. Määräys toteutuakseen vaatii kuitenkin käytäntöjen muuttamista ja kaikkien asiaan liittyvien viranomaistahojen yhteistyötä. Rakennusvirasto on mukana aihetta koskevan ohjeistuksen laatimisessa. Rakennusvirasto katsoo, että haittojen ennaltaehkäisemiseksi työmaavesien mahdollinen käsittely ja pois johtaminen tulee suunnitella osana muuta rakentamisen suunnittelua hyvissä ajoin ennen rakentamiseen ryhtymistä. Hyväksytty työmaavesien käsittelysuunnitelma tulee liittää osaksi rakennustyömaan työmaasuunnitelmaa. 9 Lumen vastaanottopaikat ja lumen ajo Helsingissä on nykyisin kahdeksan virallista lumenvastaanottopaikkaa, joille on määritelty aukioloajat yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Rakennusvirasto on aiemmin kartoittanut myös ns. väliaikaisia lumenvastaanottopaikkoja (noin 20 paikkaa), joiden soveltuvuutta on tarkasteltu ympäristökeskuksen kanssa. Virastojen välillä on yhteisesti sovittu, että rakennusvirasto ilmoittaa näiden väliaikaisten paikkojen käynnistämisestä ympäristökeskukselle. Kartoituksessa on tarkasteltu myös väliaikaisten vastaanottopaikkojen aukioloaikoja. Lisäksi rakennusvirasto on kartoittanut yhteistyössä kiinteistöviraston ja Staran kanssa erillisiä paikallisia alueita lumen varastointiin tyhjille tonteille tai rakennusviraston hallinnassa oleville alueille, joilla ei ole muuta ensisijaista käyttöä. Tarkastelussa on otettu huomioon mm. etäisyys asutukseen ja hulevesien hallinnointi. Rakennusvirasto esittää, että lumen vastaanottopaikan määritelmää tarkennetaan siten, että sillä tarkoitetaan lumen vastaanottoon tarkoitettua aluetta, jossa on usein erillinen työkone vastaanottomassa ja siirtämässä lunta, ja jonne vastaanotetaan lunta satoja kuormaautollisia talvessa. Lumen vastaanottopaikan määritelmästä pois luetaan pienimuotoinen lumen kasaaminen paikallisesti rakennusviraston hallinnassa oleville alueille tai muulle käyttöön soveltuvalle alueelle, jonka käytöstä on sovittu erikseen maanomistajan kanssa. Pykälän 9 momenttiin neljä on lisätty aikarajoite lumen poisajolle: Kielletty jalkakäytäviltä tai muilta tilapäisiltä varastopaikoilta 22:00-07:00, jos toiminnasta aiheutuu häiriötä asuin-, potilas- tai majoitushuoneistoihin ja ellei kyse ole 25 tarkoitetusta välttämättömästä tilapäisestä työstä.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) Helsinki on tiiviisti rakennettu kaupunki ja usein asutus on välittömässä läheisyydessä katuluokasta riippumatta. Esimerkiksi pääkatujen suhteen poliisi on usein kieltänyt lumenpoistotyöt ruuhka-aikoina (klo 06:00-10:00 ja klo 15:00-18:00), ja jos ympäristönsuojelumääräys kieltää edellä mainitusti yötyön, on työaikaa käytännössä vuorokaudessa vain 9 tuntia. Tämä tarkoittaa karkeasti työtehon puolittumista, eli lumen poisajon resurssi pitäisi kaksinkertaistaa. Kustannusvaikutus olisi noin 4 miljoonaa euroa. Kyseisen määräyksen toimeenpano aiheuttaa suuret kustannusvaikutukset kaupungin talvihoitoon ja etenkin niillä alueilla, joilla kaupunki on ottanut tontinomistajilta kokonaisvastuun jalkakäytävän talvihoidosta. Lumen poisajon ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat vähäisimmät hiljaisen liikenteen aikaan, sillä yöaika on liikenteellisesti se aika vuorokaudesta, jolloin työ on tehokkainta tehdä. Tästä syystä rakennusvirasto esittää, ettei kyseistä täydennystä (9 momentti 4) sisällytetä ympäristösuojelumääräyksiin, varsinkin kun määritelmä välttämättömästä työstä (25 ) on epäselvä. 13 Jätteiden sijoittaminen maan pinnalle tai maaperään Rakennusvirasto esittää, ettei esitetty lisäys jätteiden sijoittamisesta maan pinnalle koske jätteiden kierrätyspisteitä. 15 Rakennusten ulkopintojen kunnostustöissä syntyvät jätteet Rakennusvirasto tarkentaa, että kyseisessä työvaiheessa jätteiden pääsy myös muualle ympäristöön, kuin maaperään ja viemäriin, on estettävä. 19 Tiedottamisvelvollisuus rakennusten ulkopintojen ja muiden rakenteiden kunnostustyöstä Rakennusvirasto haluaa huomauttaa, että kiinteistöjen kunnostustöiden toteuttajan tulee hakea saneeraustyötään varten lupa rakennusvirastolta, mikäli se tilapäisesti tai pysyvästi kaivaa, sijoittaa rakenteita tai johtaa työmaavesiä yleisille alueille (katu- ja viheralueille), käyttää yleistä aluetta työmaa-alueenaan tai muulla tavalla käyttää yleisiä alueita. 25

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) Erityisen häiritsevä melu yöaikaan Rakennusvirasto ehdottaa, että kyseinen pykälä ei koske talvihoidon konetyötä tai erityistä kiirettä vaativaa ennakoimatonta työtä. Pykälän 25 toisessa momentissa ehdotetusta tiedotusvelvollisuudesta rakennusvirasto toteaa, että ilmoituksen suunnitelmallinen tekeminen kaduittain, esimerkiksi rappukäytäviin laitettavilla tiedotteilla, on talven eri tilanteissa ja työnopeuden vaihteluissa erittäin haastavaa lisäten näin ollen myös talvihoidon kustannuksia. Rakennusvirasto ehdottaa, että ilmoitukseksi riittää kadunvarressa oleva kyseisestä yötä koskeva pysäköintikielto- tai siirtokehotusmerkki. Tai vaihtoehtoisesti sallittaisiin kaduittain talvikaudella yhtenä yönä viikossa myös talvihoitoon liittyvät yötyöt ilman erillistä ilmoitusta. Lisätiedot Nea Kielenniva, projektinjohtaja, puhelin: nea.kielenniva(a)hel.fi HEL T Päätös Muutos- ja täydennysesitys 1. Luku päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin ympäristönsuojelumääräysten eräiden kohtien muuttamiseksi ja eräiden lisäysten tekemiseksi jäljempänä esitettyjen perusteiden ja liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Seuraavassa tarkastellaan luvuittain ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksia yleisesti. Ympäristönsuojelumääräykset muutosehdotuksineen ovat tämän asian liitteenä. Lisäys- ja muutosehdotukset on esitetty punaisella fontilla ja alleviivattu stilistisiä muutoksia lukuun ottamatta. Poistettavaksi ehdotetut tekstiosuudet on yliviivattu. Muutos- ja lisäysehdotukset on toteutettu siten, että pykälien otsikointi on pysynyt muuttumattomana. Talousveden määritelmässä viitataan ympäristönsuojelulakiin (86/2000). Rantavyöhykkeen määritelmää muutetaan talousjätevesien käsittelyä koskeviin määräyksiin tehtävien muutosten vuoksi. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi erillinen poistoveden määritelmä. Se vastaa valmisteltavassa työmaavesiohjeessa esitettyä määritelmää.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 2. Luku Talousjätevesien käsittelyvaatimuksiin tehtävät muutokset johtuvat uudesta hajajätevesiasetuksesta (209/2011). Pykälä 4 kumotaan. Pilaantumiselle herkkiä alueita ovat tärkeät pohjavesialueet ja luvussa 1 määritelty rantavyöhyke. Pykälän 5 muutosehdotuksessa on otettu huomioon pilaantumiselle herkkien alueiden tiukemmat puhdistustehovaatimukset. Ehdotettu uusi 4a pykälä koskisi esimerkiksi erilaisissa maarakennuskohteissa ja maalämpöputkien porauksessa syntyviä poistovesiä, joita ei suoraan voisi johtaa ojaan, vesistöön tai mereen eikä imeyttää maaperään. Poistovesistä voi aiheutua esimerkiksi kiintoaineen vuoksi voimakasta samentumista tai rehevöitymistä. Poistovedet voivat sisältää myös koneista peräisin olevaa öljyä. Vesien määrä voi olla suurikin. Ilmoituksen perusteella ympäristökeskus voisi arvioida poistovesien esikäsittelytarvetta ja antaa asiaa koskevia ohjeita tai määräyksiä. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä on vastaavanlainen kielto johtaa työmaalta suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti kiintoainetta tai lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä. Valvonta edellyttää koordinointia rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisten kesken. Vesikäymälän rakentaminen ranta-alueiden ja saariston vapaa-ajan asuntoihin esitetään kiellettäväksi silloin, kun ei ole mahdollisuutta liittyä viemäriin. Tällä pyritään ehkäisemään vesikäymälän jätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä aiheutuvaa vesistön pilaantumista. Saaristossa ja ranta-alueilla vesikäymäläjätevesien ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset täyttäväksi käsittelyvaihtoehdoksi jää usein ainoastaan umpisäiliö. Umpisäiliön tyhjentämismahdollisuudet ranta-alueilla ja saarissa ilman tieyhteyttä ovat haasteelliset, jolloin umpisäiliön käyttöön liittyy huonosti hallittavissa olevia ympäristöriskejä. Ongelmia loma-asuntojen jätevesien käsittelylle aiheuttaa myös niiden epäsäännöllisestä käytöstä aiheutuva kuormituksen vaihtelu ja järjestelmien valvonnan ja kunnossapidon epäsäännöllisyys. Lietteiden kuljetukseen liittyy ympäristönsuojelullisia riskejä ja vesistön kuormitusta. Vesikäymälän korvaavia käymälävaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Valmistelussa olevaan itäisen saariston asemakaavaan ollaan esittämässä vastaavaa vesikäymäläkieltoa vastaavin perusteluin. Kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun nimissä olisi johdonmukaista kieltää vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoihin muuallakin Helsingin saaristossa ja ranta-alueilla. Pykälän 7 ensimmäiseen kappaleeseen on tehty tekninen muutos, joka mahdollistaa siirrettävän pesukaluston käytön. Pykälän neljännestä kappaleesta on poistettu tarpeettomana sanat ranta-alueella ja

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 3. Luku, lumi 4 Luku, kemikaalit, jätteet ja savu suoraan. Ilmoitusvelvollisuus liittyen veneiden harjapesukoneiden käyttöönottoon ehdotetaan poistettavaksi ilmeisen tarpeettomana. Kaduilta tai kiinteistöiltä poistettu lumi voi sisältää huomattavia määriä jätteitä. Lumen vastaanottopaikkoja perustettaessa ja käytettäessä huolehditaan siitä, ettei jätteitä leviä esimerkiksi sulamisvesien mukana ympäristöön. Runsaslumisina talvina vakituisten lumenkaatopaikkojen kapasiteetti ei riitä, ja lunta on jouduttu läjittämään tilapäisiin paikkoihin. Paikat on voitu perustaa lyhyelläkin varoitusajalla. Lumenajosta voi aiheutua merkittäviä (melu)haittoja läjitysalueiden lähiympäristössä ja ajoreittien varrella. Lisäksi lumen sulaminen voi kestää pitkään ja sulamisvesistä voi aiheutua haittoja. Lumenvastaanottopaikoista on todettu lisäksi aiheutuvan ympäristön roskaantumista. Vastaanottopaikkojen soveltuvuus pitää pystyä arvioimaan laajemmin, kuin pelkästään logistiikan kannalta. Jos ilmoituksen yhteydessä tulisi esittää myös arvio pykälässä esitetyistä seikoista, sen voi arvioida johtavan siihen, että varapaikkojen käyttöönottoon on tarpeen varautua ja niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia arvioida jo hyvissä ajoin ennen talventuloa. Ympäristönsuojeluviranomaisella tulisi olla mahdollisuus etukäteen arvioida lumen vastaanoton ympäristö- ja terveyshaittoja ja ennakkovalvonnalla antaa ohjeita ja tarvittaessa määräyksiä niiden ehkäisemiseksi. Näin vältyttäisiin hankalalta jälkivalvonnalta ja ympäristön ja asukkaiden altistamiselta ei hyväksyttävissä oleville haitoille. Lumen poisto esimerkiksi jalkakäytäviltä ei yleensä ole sellaista välttämätöntä työtä, jota pitäisi voida tehdä yöaikaan. Poikkeuksena voivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa uutta lunta tulee koko ajan lisää, kalustoa ei olisi tarpeeksi käytettävissä eikä jalkakäytävä tai muu tila enää riittäisi, jos lunta ei välillä poistettaisi. Tällaisessa tilanteessa lumen poisto yöaikaan voi olla perusteltua liikenteelle aiheutuvien lisähaittojen estämiseksi. Määräyksissä korvataan termi ongelmajäte termillä vaarallinen jäte. Kemikaalien ja vaarallisten jätteiden varastointivaatimuksia koskevat kohdat 1, 2, 4 ja 8 kootaan uuteen 1 kohtaan. Samalla vaatimuksia tehdään joustavammiksi siten, että ehdottomasta allastusvaatimuksesta voidaan luopua, jos toiminnanharjoittaja osoittaa, että myös muulla tavalla kemikaaleja varastoitaessa voidaan yhtä tehokkaasti estää kemikaalien päätyminen maaperään tai

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 5 Luku, pölyn torjunta viemäriin. Laajasti vaarallisten kemikaalien varastointia koskevia vaatimuksia on esitetty Turvallisuus- ja kemikaaliviraston oppaassa Vaarallisten kemikaalien varastointi. Työmaa-alueilla varastoitavia polttonestesäiliöitä ja tankkauspaikkoja koskevia vaatimuksia kiristetään. Keväällä 2011 on ilmestynyt asiaa koskeva ohje, jonka ovat valmistelleet Tampereen aluepelastuslaitos, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja poliisi. Muutoksissa on otettu huomioon oppaan suosituksia. Lisäksi 11 :n otsikkoa muutetaan hieman, jolloin ei tarvitse toistaa samoja vaatimuksia, jotka on jo esitetty 10 :ssä. Kemikaalisäiliöiden tarkastusvaatimuksia tiukennetaan myös. 12 :ää muutetaan siten, että ennen määräysten voimaantuloa ( ) käytöstä poistetun ja puhdistetun säiliön ei tarvitse enää olla hiekalla tai muulla aineella täytetty, jotta se voitaisiin jättää maaperään ilman erillistä päätöstä. Näin on käytännössä toimittu tähänkin asti. 12 :ään lisätään lisäksi vaatimus antaa kiinteistön haltijan vaihtuessa tieto myös säiliön sijainnista kiinteistön uudelle haltijalle. Jätteiden sijoittamista koskevia määräyksiä täsmennetään terminologian osalta. Sanojen maahan ja maaperään voidaan tulkita tarkoittavan samaa asiaa. Sen vuoksi sana maahan on korvattu systemaattisesti sanoilla maan pinnalle. Ilmoitus jätteiden sijoittamisesta maaperään esitetään yhdenmukaisuuden vuoksi tehtäväksi ympäristökeskukselle. Se ei aiheuta nykykäytäntöön muutoksia. Tuhkien osalta määräystä täsmennetään siten, että niillä tarkoitetaan kivihiilen ja öljyn polttamisessa syntyvää lento- ja pohjatuhkaa. Pykälän 15 soveltamisalaa laajennetaan ulottamalla määräys koskemaan rakennusten kaikkien ulkopintojen (siis myös kattopintojen) kunnostustöissä syntyviä jätteitä. Muutoksen käytännön vaikutus ei kuitenkaan liene kovin merkittävä. Pykälän 17 rakenne ja otsikko ehdotetaan muutettavaksi loogisemmaksi ja sisältöä paremmin vastaavaksi. Pääsääntö on jätteiden polttokielto, josta on joitakin harvoja poikkeuksia. Risujen, hakkuutähteiden ja puutarhajätteiden avopoltto ehdotetaan kiellettäväksi muualla paitsi saarissa, joista risujen ym. vienti yleisiin vastaanottopaikkoihin olisi vaikeaa.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) 6 Luku, tilapäisen melun ja tärinän torjunta 7 Luku, muut määräykset Pykälän 18 soveltamisalaa laajennetaan ulottamalla määräys koskemaan joissakin tapauksissa rakennusten kaikkien ulkopintojen siis myös kattopintojen kunnostustöissä syntyviä haittoja. Ilmoitus ulkopintojen puhdistustyöstä muutetaan tehtäväksi ympäristökeskukselle, mikä ei sinänsä muuta nykykäytäntöä. Rakennusten ulkopintojen korjaustöitä tehdään jatkossa mahdollisesti enenevässä määrin myös talvisin ja kylmien jaksojen aikana julkisivuja joudutaan lämmittämään siirrettävillä laitteistoilla. Niiden käytöstä voi kokemusten mukaan aiheutua melu- ja pakokaasuhaittoja, jotka tulee ottaa huomioon laitteistoja ja pakokaasujen poistoputkia sijoitettaessa. Rakennusten ulkopintoja kunnostaville urakoitsijoille asetetaan vastaava tiedotus- ja neuvotteluvelvoite koskien erityisen herkkiä kohteita, kuin on asetettu meluhaittaa aiheuttavia töitä tekeville urakoitsijoille 23 :ssä. Pykälän rakennetta on myös muutettu. Pykälän kohtiin 2 ja 3 lisätään tai sana korostamaan sitä, että vaihtoehtojen ei tarvitse olla yhtä aikaa voimassa, jotta ilmoitusvelvollisuus täyttyy. Myös muutama muu tekninen muutos on tehty kohtiin 2 ja 3. Konsertteja koskevaa meluilmoitusvelvollisuutta ehdotetaan lievennettäväksi siten, että arkipäivänä päiväaikaan (klo 7 20) tapahtuvista konserteista ei tarvitsisi tehdä enää meluilmoitusta, vaikka tilaisuudessa käytettäisiinkin äänenvahvistimia. Viikonloppuisin ja yleisinä juhlapäivinä aika, jolloin konsertteja saisi järjestää ilman meluilmoitusta, olisi jonkin verran lyhyempi. Vastaavaa käytäntöä ehdotetaan Vantaalla. Määräyksessä on kuitenkin syytä tuoda erikseen esiin, että poikkeus koskisi vain yksipäiväisiä konsertteja. 25 :ää on hieman täsmennetty ja lyhennetty sisällön kuitenkaan muuttumatta. 26 :n toiseen kappaleeseen on lisätty sana kohtuuttomasti tarkoittamaan sitä, että kaupunkiympäristössä erilaisia häiriöitä tulee jossakin määrin sietää. Hevosten ulkotarhojen ja ratsastuskenttien etäisyysvaatimuksia isoihin ojiin, vesitöihin ja talousvesikaivoihin ehdotetaan täsmennettäväksi metrimääräisillä suosituksilla. Metrimäärät ovat samat kuin Vantaan ympäristönsuojelumääräyksissä.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (16) Käsittely Hevostallien, ulkotarhojen ja ratsastuskenttien perustamisesta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle, jotta määräyksiä voidaan valvoa eikä talleja ja ulkotarhoja perusteta sopimattomiin paikkoihin. Ehdotus valaistuksesta aiheutuvien haittojen ottamisesta mukaan ympäristönsuojelumääräyksiin on peräisin kuntalaisaloitteesta. Vastikään uusitussa Helsingin rakennusjärjestyksessä on vastaavanlainen tontin valaistusjärjestelyjä koskeva säännös, jossa näkökulma on myös kaupunkikuvallinen. Nyt ehdotettu säännös laajentaisi sääntelyn selvemmin myös muunlaisten alueiden valaistuksesta aiheutuviin haittoihin. Siirtymäkausimääräykset ehdotetaan kumottaviksi tarpeettomina. Pöytäkirjanote liitteineen ja esittelyteksteineen kaupunginhallitukselle ja ympäristövalvontayksikölle Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan Pekka Kansanen: Liite 1, kappale poistetaan. Pekka Kansanen: Kohtaan 5 1. virke muutetaan kuulumaan: Vesikäymälän rakentaminen ranta-alueiden ja saariston vapaa-ajan asuntoihin esitetään kiellettäväksi silloin, kun ei ole mahdollisuutta liittyä viemäriin. Seuraava virke lisätään: Tällä pyritään ehkäisemään vesikäymälän jätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä aiheutuvaa vesistön pilaantumista Pöydälle Pöydälle Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Hannu Arovaara, vs. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: hannu.arovaara(a)hel.fi