KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA

Transkriptio

1 KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Farmari 2006 esittelykohde nro 11 Kuortaneen energiaosuuskunta on perustettu Osuuskunnan toimialana on erilaisten energiaraaka-aineiden hankinta, harvennuspuun ja hakkuujätteen korjuu sekä nuorien metsien kunnostaminen. Osuuskunnan tarkoituksena on hankkia energiaraaka-aineita ja tuottaa niistä energiaa. Osuuskunta voi harjoittaa myös energiaraaka-aineiden jalostamista, tuotteiden markkinointia, välitystä, ostoa ja myyntiä sekä tutkia ja edistää energiaraaka-aineiden muita hyödyntämismahdollisuuksia sekä järjestää koulutusta. Osuuskunnassa on tällä hetkellä kymmenen jäsentä. Liikevaihto oli vuonna 2005, , ennuste vuodelle 2006, , tase on n. 1,0 M

2 TOIMINNAN ESITTELY VANHAINKODIN LÄMPÖLAITOS Vanhainkodin pihapiiri asetti laitoksen ulkonäölle tiukkoja vaatimuksia. Lämpökeskus kuvassa oikealla. Valmistumisajankohta Kokoluokka 0,7 MW Toimittaja Tulostekniikka Oy Lämmitystarve m 3 Energiankulutus MWh/vuosi Käytetty raaka-aine Hake irto m 3, briketti 270 m 3 Kpa kattila Arimax 700 kw Varalämpö Vanha lämmitysjärjestelmä, 3 kattilaa, 900 kw Hakevarasto 2 kpl 25 m 3 noutokontti, ruuvipurkain Kuva kattilahuoneesta Hakevarasto on noutokontteina, piha pysyy siistinä. Ylhäällä kuva kärryn ruuvipurkaimista..

3 HAAPANIEMI Kulttuuriympäristö asetti tässäkin kohteessa vaatimuksia laitoksen sijoittamiseen ja materiaaleihin Lämpölaitos kuvassa vasemmalla Valmistumisajankohta Kokoluokka 0,3 MW Toimittaja Tulostekniikka Oy Lämmitystarve m 3 Energiankulutus 350 MWh/vuosi Käytetty raaka-aine Hake 450 irto m 3, briketti 35 m 3 Kpa kattila Arimax 200 kw Varalämpö Polttoöljykattila 200 kw Hakevarasto 1 kpl 25 m 3 noutokontti, ruuvipurkain Lämpölaitosinvestointiin sisältyi myös lämmönsiirtolinjan rakentamista 0,5 km. Lähikuvassa noutokonttivarasto ja kattilahuone

4 KORTESMÄKI Valmistumisajankohta Kokoluokka 1,0 MW Toimittaja Sykäke Oy Lämmitystarve m 3 Energiankulutus MWh/vuosi Käytetty raaka-aine Hake irto m 3, lisäksi briketti ä ja turvetta Kpa kattila Laka 1000 kw Varalämpö Polttoöljykattila 1000 kw Hakevarasto 300 m 3, tankopurkain Lämpölaitosinvestointiin sisältyi myös lämmönsiirtolinjan rakentamista 2,0 km. Kortesmäen varasto on perinteinen tankopurkainvarasto. Kattilan erikoisuutena on neljä palopäätä.

5 BRIKETÖINTILAITOS Valmistumisajankohta Toimittaja XO Group Tuotantomäärä tn Käytetty raaka-aine puru, kutteri Syksyllä 2004 Kuortaneen energiaosuuskunta kävi neuvotteluja Vest-Wood Suomi Oy:n kanssa briketöintilaitoksen rakentamisesta Leppälän ovitehtaan läheisyyteen. Asiat etenivät ripeästi ja jo briketöintilaitos otettiin käyttöön. Brikettien tuotanto oli n. 700 tonnia vuonna 2005, josta energiaosuuskunnan omissa laitoksissa käytettiin n. 170 tonnia. Tuotantoon jäi vielä parantamisen varaa, laskennassa käytetty tuotanto oli 1000 tonnia vuodessa. Tuotantomäärät ovat riippuvaisia ovitehtaan tuotannosta. Laitos mahdollistaa myös eri raaka-aineiden mm. ruokohelven briketöinnin Kuvat brikettipuristimesta ja varastosta

6 VARASTOHALLI Hankittu Tilat pikkuhalli 200 m 2, isohalli 600 m 2, toimisto 50 m 2 Energiaosuuskunnan hankkima varastotila on osoittautunut toimivaksi. Varaston avulla pystytään tasaamaan briketöintilaitoksen tuotantoa ja keräämään raaka-ainevarastoa talven kylmimmille kuukausille. Varastotilan myötä energiaosuuskunta on myös aloittanut pienimuotoisesti energiaraaka-aineen myynnin, lähinnä brikettinä. Myyntitoiminta laajenee tulevaisuudessa, mikäli puuraaka-aineen hankinta onnistuu. Silloin voidaan myydä myös haketta. Kysyntää on myös myös muista lämmitykseen käytettävistä raaka-aineista mm. klapeista. Pienillä muutostöillä entinen metallialan yrityksen halli saatiin toimiviksi varastotiloiksi.

7 KOKONAISUUTTA TUKEVA TOIMINTA Energiaosuuskunta on tehnyt energiakasvisopimuksia 37,0 hehtaaria. Vuonna 2006 korjattiin jalostettavaksi ensimmäiset 7 hehtaaria. Korjuumenetelmänä käytettiin niittomurskainta ja pyöröpaalausta. Ensi kevään korjuussa testataan myös muita korjuuketjuja. Ruokohelvellä on tehty briketöintikokeita, jotka ovat onnistuneet jopa yli odotusten. Paalit murskattiin ja tuotiin kuljettimella puristimelle. Puristettaessa ei tarvittu mitään sidosaineita. Ruokohelpibrikettejä testattiin SeVo:lla ja lämpöarvo oli lähes puupelletin tasoa. Vasemmalla kuva ruokohelpipellosta ja oikeilla kasvuston pituusvertailua. Hakeraaka-ainetta on päätetty ostaa myös pystykauppoina kaikilta metsänomistajilta. Aikaisemmin osuuskunta on ostanut raaka-ainetta tienvarteen toimitettuna. Kuvassa hakeraaka-ainetta, jossa myös kuitupuu ja latvat tulvat lämpöenergian raaka-aineeksi.

8 KEHITTÄMISTOIMINTA Kuortaneen energiaosuuskunta toteutti vuoden 2004 aikana esiselvityshankkeen Missä palaa?. Hankkeen sisältönä oli 1. Kotimaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksien selvitys Kuortaneella 2. Kotimaisen energian yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen seutukuntatasolla Esiselvityshankkeella saavutetut tulokset olivat erittäin merkittäviä suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Osa hankkeen aikana esiintulleista keittämisajatuksista on jo toteutettu. Tulokset on julkaistu loppuraportissa, jota saa Kuortaneen energiaosuuskunnalta tai Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta. Vuoden 2005 aikana selvitettiin opinnäytetyönä keskustan alueen kiinteistöjen kiinnostusta siirtymisestä kotimaiseen polttoaineeseen. Kiinnostusta oli runsaasti, joten selvittelyä jatketaan. Energiaosuuskunta osallistui Kotimainen energia 2006 kehittämishankkeen järjestämään kattilalaitosten toiminta-arvomittaus tutkimukseen. Osuuskunnan laitoksista tutkimuksessa oli mukana Vanhainkodin ja Kortesmäen lämpölaitos. Tulosten mukaan molemmat laitokset toimivat erinomaisesti. Mitattuja arvoja kosteus% nimellisteho käyntiteho hyötysuhde savukaasut happi hiilimon. hiukkaset 40,0 % 700 kw 388,9 kw 85,0% 213,9 C 8,3% 489,7ppm mg/mj/min max 43,2 % 1200 kw 705,6 kw 90,0% 152,5 C 7,3% 541,0ppm 40,1 63,7 Tällä hetkellä osuuskunta on mukana Bioenergian tuotannon ja käytön kehittäminen kehittämishankkeessa, jota hallinnoi SeAMKin maa- ja metsätalouden yksikkö. Tähän mennessä on tutkittu ruokohelven kannattavuutta. Tulokset ovat raportissa Ruokohelven korjuun kustannukset ja energiakäytön kannattavuus briketöitynä Kuortaneella. Alla kuvia kosteusmittauksesta, punnituksesta ja murskauksesta.

9 TULEVAISUUS Lämpöverkoston laajentaminen edelleen Kuortaneen kokoisessa kunnassa lämpöverkoston laajentamisessa on vielä mahdollisuuksia. Keskustaajaman liikekiinteistöjen ja omakotitalojen liittäminen lämpöverkostoon suunnitellaan seuraavaksi. Mahdollisuuksia ovat myös seurakunnan kiinteistöt ja teollisuusalue, joskus tulevaisuudessa myös urheiluopiston alue. Jalostustoiminnan kehittäminen Osuuskunta on tähän mennessä toiminut perinteisellä tavalla, eli lämmöntuottajana ja -myyjänä. Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa kuitenkin koko ajan. Tämä luo mahdollisuuksia tuottaa uusia palveluja ja tuotteita jo tunnetuista raaka-aineista, eli klapeista, hakkeesta ja turpeesta. Biokaasutuksen ja biopolttonesteiden mahdollisuuksien tutkiminen Mikäli sähkön ja öljyn hintakehitys jatkuu luo se entistä enemmän paineita vaihtoehtoisiin ja uusiin energiaratkaisuihin. Osuuskunta tulee tutkimaan mitä nämä uudet ratkaisut voisivat olla paikallisesti toteutettuna. Bioenergiapuiston toteuttamisen selvittäminen esittely ja tutkimuskäyttöön Visiona omalle toiminnallemme on bioenergiapuiston toteuttaminen. Kohteessa demonstroitaisiin esim. aurinko-, tuuli- ja bioenergiaa. Bioenergiasta esittelyssä voisi olla metsästä, pellolta, kaasutuksesta ja nesteytyksestä saatua energiaa. TOIMINNAN KEHITTYMISEDELLYTYKSIÄ Toimintamme auttaa maatalouden rakennemuutoksen aiheuttamaa sopeuttamistarvetta ja luo edellytyksiä maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Lisäarvona saavutetaan ympäristöhyötyjä ja jopa maisemanhoitoa. Mikäli vastaavantyypistä kehitystä halutaan jatkaa ja laajentaa, se edellyttää muutoksia myös valtiovallan suhtautumisessa paikalliseen energiantuotantoon. Meidän ja muiden vastaavan kokoluokan yrityksien toiminnan kehittäminen nykyisillä edellytyksillä ei ole mahdollista. Kehittämisedellytyksiä ovat: 1. Kemeratukien jatkuminen vähintään nykyisellä tasolla, kustannusten nousulla korjattuna 2. Bioenergialaitosten investointitukien saaminen tekniikasta riippumatta 3. Biopolttoaineiden ja biosähkön tuotannon verotuskohtelu kannustavammaksi valtion taholta MIKSI BIOENERGIAA? Paikalliset hyödyt Parantaa työllisyyttä Luo edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle Edistää metsien hoitoa ja turvaa myös teollisuuspuun tulevan laadun Hyödyntää ja vahvistaa korkealaatuista suomalaista ammattiosaamista ja teknologiaa Kansalliset ja kansainväliset hyödyt Lisää energiantuotannon kotimaisuutta Hyödyntää kotimaisia alueellisia energiaraaka-aineita ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Uusiutuvien biopolttoaineiden käyttö on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista Vähentää energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä ja estää haitallisia ilmastomuutoksia