Nro: Veli-Matti Ruismäki Länsirannantie MÄYRY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nro: 14529 Veli-Matti Ruismäki Länsirannantie 568 63130 MÄYRY 20.2.2005"

Transkriptio

1 MISSÄ PALAA? hanke LOPPURAPORTTI Nro: Veli-Matti Ruismäki Länsirannantie MÄYRY SISÄLLYSLUETTELO 1. MISSÄ PALAA? HANKE 2. KOTIMAISET ENERGIARAAKA-AINEET KUORTANEELLA NUORET METSÄT 2.2. PÄÄTEHAKKUUT 2.3. TURVE 2.4. PUUTA KÄYTTÄVÄN TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET HUVILAVEISTÄMÖT 2.6. PELTOENERGIA 2.7. MUUT RAAKA-AINELÄHTEET 3. OSUUSKUNTIEN YHTEISTYÖ 4. ÖLJYSTÄ KOTIMAISELLE 5. KYSELY KORTESMÄEN OMAKOTITALOILLE 6. TIEDOTUS

2 1. MISSÄ PALAA? hanke Hankkeen hakijan, Kuortaneen energiaosuuskunnan, toimialana on kotimaisten energiaraaka-aineiden hankinta ja jalostus. Osuuskunta on perustettu Kuortaneen energiaosuuskunnassa on kymmenen jäsentä. Ensimmäinen 700kW lämpölaitos on ollut toiminnassa lähtien. Myönteisten kokemusten, toiminnan mahdollisen laajenemisen ja energia-alan mahdollisuuksien tutkimisen avuksi osuuskunta haki, Kuudestaan tuulta purjeisiin kehittämisohjelmasta, rahoitusta esiselvityshankkeelle, jossa selvitetään kotimaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia Kuortaneella, sekä seutukunnan alueen energiaosuuskuntien yhteistyömahdollisuuksia. Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry. puolsi hanketta ja T&E keskus myönsi rahoitusta ,00 Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli mutta hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. Muutospäätös oli myönteinen. Veli-Matti Ruismäki valittiin hankevetäjäksi Kuortaneen energiaosuuskunnan kokouksessa Hankkeen aloittamisen ensimmäinen kuukausi oli hankevetämiseen tutustumista, tilojen järjestelyä, tavoitteiden asettelua ja lähtökohtien selvittämistä. Hankekoulutukseen osallistuminen antoi eväitä tulevaa työhön, mikä oli uutta ja vierasta. Alussa keskustelin Ari Yli-Kaatialan ja Keski-Nisulan metsäkonepalvelun kanssa metsien hakkuutarpeista. Lisäksi tilastojen tutkiminen metsänhoitoyhdistyksen vuosikertomuksista antoi hyvän kuvan puumääristä. Eri raaka-aineiden ominaisuuksien vertailu internetin ja lehtien kirjoituksista antoivat suuntaa tulevalle työlle. Yhteistyötä on tehty Kotimainen energia 2006 hankkeen ja Ruokohelvestä energiaa-projektin kanssa. Ohjausryhmän kokoonpanoon T&E-keskuksen, Kuusiokuntien kehittämisyhdistyksen ja Kuortaneen energiaosuuskunnan lisäksi valittiin edustajat Kuortaneen kunnasta, metsänhoitoyhdistyksestä ja maataloustuottajayhdistyksestä. Ensimmäisen kokouksen jälkeen ohjausryhmää täydennettiin metsäkoneyrittäjien ja Ähtärin energiaosuuskunnan edustajilla. 2. Kotimaiset energiaraaka-aineet Kuortaneella Nuoret metsät Metsistä löytyvät suuret energiavarat. Nuoren metsän hoitoa on tehty 2000 luvun puolella vuosittain ha, mistä 02 kehitysluokan kunnostusta n.100 ha / vuosi, mutta energiapuun korjuusta myyntiin on tullut vain kuutiota vuosittain. Tällä hetkellä kuitupuun hinta ja kysyntä on huono. Vastaavasti nuoren metsän kunnostusta tuetaan, minkä ansiosta kannattaa miettiä hakkuussa kerätäänkö kuitupuuta erikseen. Hakkuun ja ajon suorittaminen on helpompaa kuin on vain yhtä

3 2.3. Turve Kuortaneella on kaksi yksityistä turpeentuottajaa. Alavuden ja Kuortaneen rajoilla Vapon turvenevoja on useampia. Yksityiset tuottajat Kattelus ja Takala ovat viime vuosina nostaneet pääasiassa jyrsinturvetta, palaturpeen kysynnän ollessa vähäistä ja jyrsinturpeen hyvän menekin ansiosta. Palaturpeen nostoa molemmat tuottajat ovat valmiita lisäämään, jos kysyntä kasvaa lähialueella. Kuivana kesänä turpeen energiamäärät ovat suuret. Harvinaisen sateinen kevät, kesä ja syksy aiheuttavat todennäköisesti lämmityskaudella lisäkustannuksia energiahuollolle niin seutukuntatasolla kuin koko Suomen alueella. Alkutalven leuto sää on auttanut selviytymisessä talvesta Puuta käyttävän teollisuuden sivutuotteet. Vest-Wood Suomi Oy:n Leppälän ovitehtaan sivutuotteena syntyy purua, hiontapölyä ja sahajauhoa n kuutiota vuosittain, joka energiamääränä on n MWh. Ongelmana tehtaalla on purun pölyäminen lastauksen yhteydessä. Tehtaalle on suunniteltu briketöintiä ongelman poistamiseksi, mutta se ei ole toteutunut. Tehtaan johtohenkilöt näkivät mahdolliseksi myös briketöintilaitoksen toteuttamisen tehdasalueella ulkopuolisin voimin. Ovitehtaan lämpökeskuksessa on kapasiteettia yli oman tarpeen. Lämmön hyödyntäminen esim. hirsien kuivaamiseen tehtaan läheisyydessä olisi yksi mahdollisuus. Kuortanelaiset huvilaveistämöt kuivattavat vientiin menevien rakennusten hirret yli 100 km päässä. Erikoispuutyö K&L Oy hyödyntää ylijäämäpurun briketiksi, mikä poltetaan heidän toisessa kiinteistössä. Myös erikoispuutyön lämpökeskuksessa on tehoja yli oman tarpeen. Viereinen auto-ja kolarikorjaamo olisi hyvä kohde lämmitettäväksi. Kuortaneen Puutuote Oy:ltä tulee kesäaikaan n. 300 kuutiota purua. Energiana 150 MWh. Puusepänliike Vähämäeltä, Erikoispuutyöltä ja Puutuotteelta tulee murskaukseen (esim. lavoja) soveltuvaa raaka-ainetta pieniä määriä Huvilaveistämöt Huvilaveistämö Saaren Hirsi. Veistämöllä puita kuoritaan koneellisesti. Kuoren polttoa on kokeiltu, mutta ongelmana poltossa on liian pitkä ja kevyt lastu sekä talviaikaan lumen sekoittuminen kuoren sekaan. Kuoren ajaminen hakkurin läpi mahdollistaa käytön. Kuorta tulee vuosittain irtokuutiota. Sahapintoja on pieniä määriä. Yhteensä n.100 MWh/vuosi. Huvilaveistämö Martti Takanen. Sahapintoja, tasauspätkiä ja puiden latvoja on haketettavaksi i-m3 vuosittain. 100MWh/vuosi. Huvilaveistämö J. Saari. Sahapintoja ja tasauspätkiä on haketettavaksi i-m3. 50 MWh/vuosi. Keski-Nisulan hirsihuvilat. Tasauspätkää haketettavaksi i-m3. 50 MWh/vuosi. Kaikilta edellä mainituilta veistämöiltä, Hirsirakennus Pohjolan Hongalta ja Kuortaneen Hirsitaloilta

4 Ruokohelpi on tulossa uudeksi energiakasviksi. Viime vuosina sitä on kylvetty varsinkin käytöstä poistuville turvetuotantoaloille. Osallistuin ruokohelvestä energiaa infotilaisuuteen Vaskiluodon Voima Oy:n tiloissa. Tilaisuuden järjesti ruokohelvestä energiaa-projekti. Tilaisuudesta sain materiaalia, mitä olen jakanut Missä Palaa? hankkeen yhteydessä. Vaskiluodon Voima tekee ruokohelven viljelysopimuksia, joissa pinta-ala vähintään 5 ha. Pinta-ala voi olla pienempi jos samalta suunnalta löytyy useampi viljelijä. Ruokohelven viljely tuntuu kiinnostavan monia, mutta tällä hetkellä raaka-aineesta maksettava hinta on arvio, mikä on sidoksissa CO2- kauppaan. Kiinnostuin ruokohelvestä ja kylvin sitä 7 ha alalle. Tein sopimuksen Kuortaneen energiaosuuskunnan kanssa. Sopimuksen tekeminen edellytti osuuskunnan rekisteröintiä maa-ja metsätalousministeriön interventioyksikköön. Tarkoituksena on kokeilla ruokohelven poltto-ominaisuuksia osuuskunnan lämpölaitoksissa. Laitevalmistajat ovat myös kiinnostuneet tulevasta kokeilusta. Myös Ähtärin energiaosuuskunta on kiinnostunut ruokohelven käytöstä ja tiedonvaihtoa Kuortaneen eosk. kanssa on ollut rekisteröintiasioissa ja siemenhankinnoissa. Useampi viljelijä on ottanut yhteyttä Kuortaneella ja kiinnostus ruokohelven viljelyyn on suuri. Ruokohelven tulevaisuus energiakäytössä on paljolti kiinni turpeen kohtelusta päästökaupan yhteydessä. Ruokohelvestä saadaan n. 30 MWh/hehtaari Muut raaka-ainelähteet Kuortaneen kunta. Risua ja puuta kiinteistöjen ja maa-alueiden kunnossapidosta. Murskattavaa puuta remonttien ja vanhojen rakennusten purkamisesta. Maatiloilta löytyy vanhoja lavoja, naulasta rakennusjätettä ja vanhoja rakennuksia. Edellä mainittujen lavojen, rakennusjätteen ja risujen vastaanotto on nykyään jätekeskuksen keräyspisteessä. Ongelmaksi muodostuvat aukioloajat ja isompia eriä ei vastaanoteta. Jätepuun hyödyntäminen energiaksi voitaisiin järjestää esim. energiaosuuskunnan keräyspisteessä, minne voisi toimittaa murskattava puujäte. On huomioitava, että maalatun puun (poikkeuksena punamultamaalit) polttaminen on luvanvaraista. Kaupat myyvät pellettiä. Laitteet ovat kehittyneet viime vuosina ja pellettilämmitys on varteenotettava vaihtoehto korvattaessa öljylämmitystä sekä uusissa rakennuskohteissa. 3. Osuuskuntien yhteistyö Hankkeen alussa osallistuin Lehtimäen energiaosuuskunnan hallituksen kokoukseen ja Ähtärin energiaosuuskunnan yleiseen kokoukseen. Esittelin hankkeen ja ajatuksia osuuskuntien mahdollisista yhteistyömahdollisuuksista Timo Hietaniemi esitteli kehittelemäänsä energiakouraa Töysässä. Tiedotin asiasta

5 Ähtärin eosk. on alkanut lämmittämään Tuomarniemen metsänoppilaitosta 1 MW kpa laitoksella vuonna Rakenteilla on asevarikolle 700 kw kpa lämpölaitos ja 400 m2 varastorakennus Tuomarniemen lämpölaitoksen läheisyyteen. Kuortaneen eosk. on lämmittänyt 700 kw kpa lämpölaitoksella vanhainkodin ympäristöä vuodesta Rakenteilla Ruonan haapaniemeen 200 kw kpa kw pök lämpölaitos. Kortesmäen alueen 1 MW kpa + 1 MW pök lämpölaitoksen rakentaminen on alkamassa, sekä 2 km lämmön siirtolinjaa laitoksen yhteyteen. Kari Vasikkaniemi on lämmittänyt vuodesta 1995 Alastaipaleen koulua. Kattilana on 120 kw ja palopää 160 kw. Marko Vainionpää vastaa Alavuden asemalla uuden 300 kw lämpökontin energiahuollosta. Haketusta suorittaa J. Vainionpää, K. Lahtela, V. Kari ja K. Vasikkaniemi Seutukunnan energiaosuuskunnat ovat iältään nuoria mutta varsin ripeästi toimintaa kasvattaneet ja sen vuoksi nähtiin hyvänä alueen haketuskapasiteetin kasvun. Koneiden rikkoontuessa on haketuskalustoa lähialueella. Myös energiaraaka-aineiden osalta osuuskunnat ja yksityiset yrittäjät voivat ja ovatkin tehneet yhteistyötä. Tällä saadaan lämpölaitosten energiaraaka-aineiden saatavuutta turvattua. Myös tiedon ja kokemuksien vaihto on ollut tiivistä Kuortaneen ja Ähtärin välillä. Myös Lehtimäki uutena osuuskuntana on tuonut lisää tietoa ja kokemusta alueelle. Osuuskuntien on hyvä keskenään vaihtaa tietoa ja kokemuksia varsinkin kun laajennetaan mutta myös jokapäiväiseen toimintaan liittyvissä asioissa. Osuuskuntien toiminnan pyörittäminen tuntuu jäävä muutamien henkilöiden vastuulle. Voisi sanoa että 10 % jäsenistä hoitaa 90 % toiminnasta. Varamiesjärjestelmään tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulevaisuudessa yhteistyötä osuuskuntien välillä on vaikea ennustaa mutta edellytykset sille on olemassa. Keskinäistä kilpailua osuuskuntien välillä ei ole. Kaikki osuuskunnat toimivat kotimaisen energian hyödyntämisen puolesta. 4. Öljystä kotimaiselle Kuortaneen sivukylillä kotimaiselle energialle mahdollisesti muutettavia kiinteistöjä ovat koulut ja rivitalot. Kohteet eivät ole suuria, lähinnä ne soveltuisivat kylällä asuvan maa-ja metsätaloutta harjoittavan hoidettavaksi, varsinkin jos on raaka-ainetta ja koneet sen siirtämiseen. Kuortaneen keskustassa keskustien itäpuolella välillä kunnantalo osuuspankki on tiiviimpi rakennusryhmä missä öljynkulutus kuudessa rakennuksessa on yhteensä n litraa ~ 650 MWh vuodessa. Näiden kiinteistöjen liittäminen mahdollisesti rakennettavaan Kortesmäen lämpölaitokseen olisi mahdollista. Keskustien länsipuolen kiinteistöt eivät ole niin tiiviissä ryhmässä kuin itäpuolella ja tien alituksia täytyisi tehdä rakennettaessa verkostoa. Vuokratalot I ja II kuluttavat öljyä l/v. Vuokratalojen lämmitysjärjestelmän muuttaminen

6 Myyntipisteestä 5. Kysely Kortesmäen omakotitaloille Tiedustelin Kortesmäen alueen omakotitalojen lämmitystavoista millä lämmitetään, mikä lämmitysmuoto öljykattilan uusimisvaiheessa kiinnostaisi eniten ja onko kiinnostusta polttopuun (klapi, pilke) ostamiseen. Tiedustelu jaettiin 78 omakotitaloon ja siihen vastasi 56 taloutta eli vastausprosentti oli 72. Vastanneista 70 % lämmitti sähköllä ja 30 % öljyllä. Sähkölämmitteisten talojen muuttaminen vaihtoehtoisille lämmitysmuodoille on hankalaa koska niissä ei ole vesikeskuslämmitystä. Kiinnostus lämmitysmuotoon uudistettaessa öljykattilaa. 14 % 54 % 27 % 5 % Öljy Maalämpö Kaukolämpö Pelletti Yleisesti ei ollut tiedossa kyselyn aikana että Kortesmäen alueelle on suunnitteilla aluelämpölaitos, silti kaukolämpöön oli kiinnostusta. Riihitien ja Aittapolun varressa olevat omakotitalot ovat öljylämmitteisiä ja tiiviimmässä ryhmässä ajateltaessa kaukolämmön käyttömahdollisuuksia omakotitaloissa Kortesmäen alueella. Kyselyyn vastanneiden jokaisessa omakotitalossa on joko takka tai uuni missä voidaan polttaa puuta. Kiinnostus polttopuun ostoon.

7 6. Tiedotus Missä Palaa? Tiedotus ja mukana eri tilaisuuksissa Sanomalehti Ilkassa hankkeesta ja osuuskunnan toiminnasta kirjoitus Osuuskuntien yhteistyö ja hankkeen esittely, Lehtimäen energiaosuuskunnan hallituksen kokous Ruokohelvestä energiaa. Seinäjoki, Vaskiluodon Voima. Tietoa ja materiaalia ruokohelvestä Sanomalehti Viiskunnassa hankkeesta ja osuuskunnan toiminnasta kirjoitus Hankkeen esittely Kuortaneen maataloustuottajayhdistyksen vuosikokouksessa Osuuskuntien yhteistyö ja hankkeen esittely, Ähtärin energiaosuuskunnan yleinen kokous Energiaretki Ruotsiin. Tietoa, näkemyksiä ja yhdessäoloa energia-alalla toimivien seurassa. Erillinen matkakertomus retkestä Hankkeen ja Kuortaneen energiaosuuskunnan esittely Kuortaneen metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kokouksessa Hankkeesta ja kotimaisesta energiasta keskustelua. Kuortaneen metsänhoitoyhdistyksen avoimet ovet Osuuskunnan, lämpölaitoksen ja hankkeen esittely metsäkeskuksen järjestämälle, alueellisen metsäneuvoston retkeilijöille Hankkeesta ja osuuskunnan toiminnasta esittely Helppo Lämpö Oy Laakso Raimo ja energianeuvojat Koskiniemi ja Orava Toiminnan esittely Ylihärmän kunta Sanomalehti Viiskunnassa osuuskunnasta ja hankkeesta kirjoitus Hankkeen retkestä matkakertomus. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistyksen Jäsentiedote no:1/2004, kirjoitus Missä Palaa? hankkeesta Kysely/tiedustelu Jaoin keskustan viidelle liikekiinteistölle energiatarpeista tiedustelun ja Kortesmäen asuntoalueen omakotitalojen lämmitystavoista tiedustelun 78 kpl. Esitteet Missä Palaa? hankkeen tavoitteet Energiaosuuskuntien välinen yhteistyö Kuusiokunnissa

8 7. MISSÄ PALAA? Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää kotimaisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksia ja erityyppisiä kotimaisia energia raaka-aineita Kuortaneella. Kuortaneella isoja öljyllä lämmitettäviä lämmityskohteita ei ole kuin Urheiluopisto. Aluelämpökeskuksen rakentamista muualle Kuortaneella ei ole kannattavaa kiinteistöjen suurien etäisyyksien vuoksi. Rakenteilla oleva Kortesmäen lämpölaitos lämmön siirtolinjoineen on mahdollista toteuttaa viime vuosina kallistuneen öljyn ja muutenkin uusimistarpeessa olevien öljykattiloiden ansiosta. Pienempiä lämmityskohteita löytyy esim. kouluja ja rivitaloja. Uutta rakennettaessa kannattaisi enemmän kiinnittää huomiota lämmitysjärjestelmän valintaan. Tulevaisuudessa öljyn ja sähkön hintaan alennuksia ei ole tulossa. Nykytekniikan ansiosta pellettilämmitys on lähes yhtä vaivaton kuin öljylämmitys. Metsissä on runsaasti energiapuuta mutta sen sieltä tienvarteen saaminen tuottaa ongelmia. Viime vuosina koneita on kehitelty myös nuorten metsien kunnostuskohteille. Turpeesta löytyy suuret energiavarat. Turpeen verotus ja päästökaupan vaikutukset tulevat ratkaisemaan turpeen käyttöä isoissa lämpölaitoksissa. Pienemmissä laitoksissa päästökauppa ei vaikuta. Peltoenergian tuottamisessa ruokohelpi on alkanut kiinnostamaan viljelijöitä. Mahdollisuuksia hyödyntää ruokohelpi paikallisissa lämpölaitoksissa ja jatkojalostamista briketiksi tai pelletiksi olisi hyvä tutkia. Hankkeen toinen tavoite oli tutkia yhteistyömahdollisuuksia seutukuntatasolla. Alueen osuuskunnat ovat vaihtaneet tietoa ja kokemuksia, mikä auttaa käytännön toiminnassa. Nuorten metsien kunnostusta alueella tulisi lisätä. Osuuskuntien raaka-ainemäärien lisääntyessä, tulisi tutkia mahdollisuuksia energiapuuhun erikoistuneen koneketjun kannattavuutta alueella. Yhteistyö energiaosuuskuntien, metsänhoitoyhdistysten ja koneyrittäjän kesken voisi työllistää alueella yhden energiapuuhun erikoistuneen hakkuuyksikön ympärivuotisesti. Hakkeen kuljetuksen järjestämisessä voisi olla yhteistyömahdollisuuksia. Tehokas hakkuri ja pitkät etäisyydet vaativat kuljetuskapasiteettiä. Seutukunnan kolme energiaosuuskuntaa on rakentanut viisi ja rakenteilla yksi lämpölaitos yhteisteholtaan 5.7 MWh, mutta harjannostajaisia ei ole pitänyt vielä yksikään osuuskunta. Kuuden laitoksen myöhästyneet yhteiset harjannostajaiset voisi olla hyvä lähtökohta tulevaisuuden yhä tiiviimmän yhteistyön alkamiselle?

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Farmari 2006 esittelykohde nro 11 Kuortaneen energiaosuuskunta on perustettu 7.6.2000. Osuuskunnan toimialana on erilaisten energiaraaka-aineiden hankinta, harvennuspuun ja

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Lämpöyrittäjien kommenttipuheenvuoro alan riskeistä, SeAmk työturvallisuusseminaari 10.11.2008, Asko Sippola Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille BB 24/7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen ulkopuolella 2,8 miljoonaa suomalaista

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU Veli-Pekka Kauppinen Bioenergianeuvoja Suomen metsäkeskus Keski-Suomi Iisalmi 2014 Kuva ja teksti : Energiateollisuus ry 1 Kiinteistön energian tuotannon suunnittelu Selvitä:

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Helsinki 2015 1 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 3 Lämmön

Lisätiedot

Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa. Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.2011

Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa. Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.2011 Mahdollisia lämpöyrittäjyyskohteita Ylä-Karjalassa Juha Tuononen Biomas-hanke Nurmes, 2.2.211 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen avulla aikaan bioenergiainvestointipäätöksiä

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000. Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12. KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola, 22.12.2010 Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen

Lisätiedot

Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi

Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi METSÄNTUTKIMUSLAITOS Pientalojen polttopuun käyttö Metsätilastollinen tietopalvelu Lisätietoja: PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi POLTTOPUUN KÄYTTÖ

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmien muutokset ja lämpöyrittäjyys. Juha Tuononen Biomas-hanke Tuupovaara 5.4.2013

Lämmitysjärjestelmien muutokset ja lämpöyrittäjyys. Juha Tuononen Biomas-hanke Tuupovaara 5.4.2013 Lämmitysjärjestelmien muutokset ja lämpöyrittäjyys Juha Tuononen Biomas-hanke Tuupovaara 5.4.2013 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen avulla aikaan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen

Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Sisältö Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset Biolämpö-hankkeen

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2013

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2013 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2013 Helsinki 2014 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN LISÄYSTAVOITE PRIMÄÄRIENERGIANA

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot