SÄHKÖMARKKINASKENAARIOT VUOTEEN 2035

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄHKÖMARKKINASKENAARIOT VUOTEEN 2035"

Transkriptio

1 SÄHKÖMARKKINASKENAARIOT VUOTEEN 2035 Työ ja elinkeinoministeriö Loppuraportti Joulukuu 2012

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LASKENNAN LÄHTÖKOHDAT Polttoaineiden ja päästöoikeuden hintakehitys Sähkön kulutus Sähkön tuotanto Siirtoyhteydet SKENAARIOT TULOKSET JA ERITYISKYSYMYSTEN TARKASTELU Energiataseet vuoteen Sähkön hinnan kehitys Erityiskysymykset Volatiliteetin kehitys Kapasiteettimarkkinan tarve CHP-tuotannon kannattavuus Päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteystiedot: SKM Market Predictor Aleksanterinkatu 17, PO Box 800 FI Helsinki, Finland Olav Tryggvasons gate 2B, PO Box 2637 NO-7414 Trondheim, Norway 2

3 1 Johdanto Tämä raportti perustuu SKM Market Predictorin toteuttamaan Sähköntuotannon skenaariolaskelmat vuoteen selvitykseen. Selvityksessä tarkastellaan työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta vaihtoehtoisia sähkömarkkinoiden kehityskulkuja sekä muutamia sähkömarkkinoihin liittyviä erityiskysymyksiä. Lähtökohdan selvitykselle muodostaa Base-skenaario, joka perustuu jo tehtyjen energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevien päätösten mukaiseen kehitykseen. Tällaisia keskeisiä poliittisia muuttujia Base-skenaariossa ovat erityisesti uusiutuvan energian lisäämistä koskevien tavoitteiden toteutumista, pohjoismaisen ydinvoimakapasiteetin kasvua sekä EU:n päästökauppajärjestelmän kehitystä koskevat oletukset. Base-skenaarion lisäksi selvityksessä tarkastellaan viittä vaihtoehtoista kehityskulkua. RES-High- ja PEO-skenaarioissa tarkastellaan uusiutuvan sähköntuotannon ennakoitua nopeamman kasvun vaikutuksia sähkömarkkinoilla, kun taas Nuc Slow-skenaariossa mielenkiinnon kohteena on suunniteltua hitaamman ydinvoimakapasiteetin kasvun vaikutukset. RUS Imp-skenaariossa tarkasteltiin puolestaan kehityskulkua, jossa kaksisuuntainen sähkön siirto Suomen ja Venäjän välillä mahdollistuisi vuosikymmen puolivälissä. EUA Low-skenaariossa päästöoikeuden hinnan oletettiin pysyvän verrattain alhaisella tasolla tulevan päästökauppakauden ajan. Erityiskysymyksinä selvityksessä tarkasteltiin sähkön hinnan volatiliteetin kehitystä uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä sekä tästä mahdollisesti aiheutuvaa kapasiteettimarkkinan tarvetta. Tämän lisäksi erityiskysymyksenä tarkasteltiin CHP-tuotannon kannattavuutta ja päästöoikeuden hinnan vaikutusta sähkön hintaan. Rakenteeltaan raportti jakaantuu neljään lukuun. Skenaarioiden keskeisiä lähtökohtia taustoitetaan raportin toisessa luvussa, kun taas selvityksessä tarkasteltavat skenaariot esitellään raportin kolmannessa luvussa. Raportin viimeisessä, neljännessä luvussa, esitetään tulokset sekä simuloiduista skenaariosta että erityistarkasteluista. Sähkömarkkinaskenaarioden simuloinnit toteutettiin käyttäen laajennettua EMPSsähkömarkkinamallia. Malli tunnetaan myös nimillä Samkjøringsmodellen ja Powel Market Analyzer. EMPS-mallin rakenne mahdollistaa laajojen sähköntuotantojärjestelmien verrattain yksityiskohtaisen kuvauksen ja se soveltuu hyvin laajojen monikansallisten markkinoiden simulointiin. Selvityksessä käytetty malliversio sisältää Pohjoismaiden lisäksi kuvauksen Baltian, Venäjän ja Keski-Euroopan sähkömarkkinoista. Käyttämämme EMPS-mallin sisältää myös stokastisen tuulivoimamallinnuksen Skandinavian maille, Suomelle, Saksalle ja muille keskeisille Keski-Euroopan maille. Selvityksessä simuloitujen skenaarioiden ja niissä käytettyjen keskeisten lähtökohtien määrittelystä on vastannut työ- ja elinkenoministeriö (TEM). 3

4 2 Laskennan lähtökohdat Tässä luvussa luodaan katsaus selvityksessä simuloitujen skenaarioiden keskeisiin lähtökohtiin. Luvun aluksi taustoitetaan polttoaineiden ja päästöoikeuden hintakehitystä, minkä jälkeen tarkastellaan sähkön kulutuksen kehitystä sekä pohjoismaissa että Keski-Euroopassa. Sähkön kulutukseen liittyvien oletusten jälkeen käydään läpi sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä näkymiä. Keskeisiltä osiltaan sekä polttoaineiden ja päästöoikeuden hintojen että sähkön kulutuksen ja tuotannon kehitystä koskevat oletukset perustuvat TEM:n arvioihin. 2.1 Polttoaineiden ja päästöoikeuden hintakehitys Selvityksessä käytetty arvio polttoaineiden pitkän aikavälin hintojen kehityksestä perustuu IEA:n World Energy Outlook 2011:n (WEO 2011) New Policies-skenaarion mukaiseen kehityskulkuun. Skenaarion lähtökohtana on nykyisen kaltaisen kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavan politiikan jatkuminen ja polttoaineiden käytön ohjaaminen vähähiilisempään suuntaan. New Policies-skenaariossa IEA ennakoi vähäpäästöisen kaasun käytön kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 50 prosenttia ja kattavan globaalista primaarienergian käytön kasvusta lähes kolmanneksen. Hiilen käytön IEA arvioi puolestaan kasvavan neljänneksellä vuoteen Nopeamman kasvun myötä IEA odottaa kaasun hinnan nousevan huomattavasti hiilen hintaa nopeammin. Lähivuosien osalta polttoainehintojen on oletettu kehittyvän syksyn 2012 markkinahintojen mukaisesti. EU:n päästöoikeusmarkkinoilla vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut eurooppalainen velkakriisi ovat luoneet tilanteen, jossa päästöoikeuksien tarjonta on ollut kysyntää suurempi kaikkina kriisiä seuranneina vuosina. Kumuloituneen päästöoikeuksien ylijäämän ja ennakoitua heikompien kysyntänäkymien johdosta päästöoikeuden hinta on laskenut tasolle, joka EU:n komission mukaan vaarantaa energian tuotantorakenteen hiili-intensiteetin laskemisen pitkän aikavälin mukaiselle tavoitetasolle. Ohjausvaikutuksen palauttamiseksi EU:n komissio esittikin loppusyksystä 2012 muutoksia päästöoikeuksien tarjontaan vuonna 2013 alkavalla päästökauppakaudella. Esitykset koskivat sekä päästöoikeuksien huutokauppojen painottamista kauden lopulle että päästömarkkinoiden rakenteen muuttamista päästöoikeuksien tarjonnan rajoittamiseksi. Ohjausvaikutukseltaan pelkkä tarjonnan painottaminen loppuvuosiin on huomattavasti heikompi. Tämän selvityksen Base-skenaario perustuu ajatukseen, että päästöoikeuksien huutokauppojen myöhäistämisen lisäksi päästömarkkinoilla toteutetaan tarjontaa pysyvästi rajoittava rakenteellinen uudistus. EUA Low-skenaariossa puolestaan oletettiin että päästömarkkinoiden rakenteellista uudistusta ei toteutettaisi jolloin ainoaksi toimenpiteeksi jäisi huutokauppojen myöhäistäminen (kuva 1). 4

5 Kuva 1. Päästöoikeuden hinnan kehitys Base- ja EUA Low-skenaariossa, EUR. Historiallisesti polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnoista johdetut hiili- ja kaasulauhteen tuotantokustannukset ovat pitkällä aikavälillä seuranneet toisiaan (kuva 2). Ajoittaiset erot hintasuhteissa ovat kaventuneet polttoaineiden tai päästöoikeuden kysynnän muutosten myötä. Nykyisellään verrattain korkea kaasun hinta yhdistyneenä alhaiseen päästöoikeuden hintaan tekee hiilestä huomattavasti kaasua edullisemman sähkön tuotannon polttoaineena. Kuva 2. Hiili- ja kaasulauhteen tuotantokustannusten sekä päästöoikeuden hinnan kehitys , EUR/MWh. 5

6 IEA:n oletus polttoainehintojen kehityksestä johtaa siihen, että nykyinen ero hiili- ja kaasulauhteen tuotantokustannuksissa säilyy koko tarkastelujakson, mikä pitää hiilen suhteellisesti edullisempana sähkön tuotannon polttoaineena (kuva 3). Sähkön tuotantokapasiteetin rakenteesta johtuen hiilen ja kaasun hintasuhteella on kuitenkin suurempi merkitys eurooppalaisella kuin pohjoismaisella tasolla. Kuva 3. Hiili- ja kaasulauhteen tuotantokustannusten kehitys Base-skenaariossa, EUR/MWh (referenssivoimalaitos). 2.2 Sähkön kulutus Pohjoismainen sähkön kulutus saavutti toistaiseksi korkeimman tasonsa, 398 TWh, vuonna Vuosikymmenen alusta sähkön kulutus oli kasvanut vajaan prosentin vuosivauhtia, vuotuisen kasvuvauhdin ollessa kuitenkin selvästi pienempi kuin edellisellä vuosikymmenellä. Kansainvälistä finanssikriisiä seuranneen teollisuustuotannon voimakkaan supistumisen myötä pohjoismainen sähkön kulutus (liukuva 52 viikkoa) kääntyi jyrkkään laskuun, ollen vuoden 2009 lopulla lähes 30 TWh kriisiä edeltänyttä tasoa alempana (kuva 4). Talouden elpymisen ja normaalia kylmemmän talven johdosta kulutus kääntyi kuitenkin vuoden 2010 alussa nousuun palaten seuraavan vuoden puoliväliin mennessä lähes kriisiä edeltäneelle tasolle. Normaalia leudomman talven myötä kulutus kuitenkin kääntyi loivaan laskuun. Suomen sähkön kulutus noudatti pääpiirteissään samaa kehityskulkua. Vahvan talouskasvun siivittämänä kulutus nousi noin 90 TWh:iin vuoteen 2007 mennessä, kääntyi finanssikriisin myötä voimakkaaseen laskuun ja palasi talouden elpymisen ja normaalia kylmemmän talven myötä lähes kriisiä edeltäneelle tasolle. Leudon talven myötä kulutus kuitenkin kääntyi loivaan laskuun vuoden 2011 lopulla (kuva 4). 6

7 Kuva 4. Sähkön kulutuksen kehitys Suomessa ja Pohjoismaissa, TWh (liukuva 52 viikkoa). Suomen osalta sähkön kulutuksen kehitys vuoden 2012 jälkeen perustuu työ- ja elinkeinoministeriön arvioon. Arvion mukaan sähkönkulutus kasvaisi vuoteen 2020 mennessä noin 95 TWh:iin ja edelleen 107 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä. Muiden Pohjoismaiden osalta sähkön kulutuksen kehitys perustuu SKM Market Predictorin arvioon. Arvio on tehty sektorikohtaisesti kullekin pohjoismaalle ja siinä on huomioitu vireillä olevat teollisuuden tuotantokapasiteetin muutoksia koskevat suunnitelmat sekä energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanosta aiheutuvat muutokset sähkön kysynnässä. Vuotta 2020 koskevat arviot ovat verrattain hyvin linjassa kansallisten uusiutuvan energian edistämistä koskevien toimintasuunnitelmien kanssa. Pohjoismainen sähkön kulutus nousisi arvion mukaan noin 414 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä ja edelleen noin 435 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä. Taulukko 1. Arvio pohjoismaisen sähkön kulutuksen kehityksestä vuoteen Suomi 87,7 91,0 95,0 99,2 102,7 106,5 Ruotsi 145,1 142,8 146,3 148,8 150,6 150,6 Norja 128,4 128,3 134,3 136,6 138,9 139,4 Tanska 35,4 35,8 38,0 38,7 39,4 39,8 Yhteensä 396,0 400,9 413,6 423,3 431,5 436,3 Arvio Keski-Euroopan ja Baltian kulutuksen kehityksestä perustuu EU:n Energy Roadmapin RES Highskenaarion mukaiseen oletukseen kulutuksen kasvusta. Tämän oletuksen mukaisesti sähkön kulutus kasvaisi mallinnetuissa Keski-Euroopan ja Baltian maissa 1850 TWh:sta vuonna 2010 noin 1950 TWh:iin vuonna Vuoteen 2035 mennessä kulutus kasvaisi edelleen noin 2100 TWh:iin. 7

8 2.3 Sähkön tuotanto Voimakas uusiutuvan sähköntuotannon kasvu muokkaa sekä pohjoismaista että keski-eurooppalaista sähkömarkkinaa tulevien vuosikymmenien aikana. Samaan aikaan Pohjoismaiden kasvava ydinvoiman tuotanto ja maltillisesti kehittyvä sähkön kulutus tulevat vähentämään tarvetta erilliselle lämpövoiman tuotannolle. Pohjoismainen tuulivoiman tuotanto on neljän viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut noin 20 TWh:iin. Noin puolet kasvaneesta tuotannosta on ollut ruotsalaisen tuulivoimatuotannon kasvua. Kasvu on suurelta osin seurausta vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä edeltäneestä sertifikaatin hinnan voimakkaasta noususta ja tuolloin alulle pannuista projekteista. Vaikka sittemmin laskenut sertifikaatin hinta on heikentänyt uusinvestointien kannattavuutta, yhteisen sertifikaattijärjestelmän käyttöönotto Norjan kanssa vuoden 2012 alusta ylläpitää edellytyksiä tuotannon kasvulle myös jatkossa. Kuva 5. Tuulivoimatuotannon kehitys Pohjoismaissa , TWh (liukuva keskiarvo 52 viikkoa). Huolimatta ruotsalaisen tuulivoimatuotannon voimakkaasta kasvusta viime vuosina on Tanska kuitenkin edelleen pohjoismaiden johtava tuulivoiman tuottaja. Tanskalaisen tuulivoiman edistäminen perustuu syöttötariffien käyttöön. Onshore-tuulivoimaa edistetään kiinteään hintapreemioon perustuvalla feed-in tariffilla, kun taas offshore-tuulivoiman edistämiseen Tanskalla on käytössä ns. tarjouspyyntömenettely, jossa tuulivoimatoimijoilta pyydetään tarjous kiinteähintaisesta tariffitasosta tietyn kapasiteetin omaavan merituulivoimapuiston rakentamiseksi ennalta varatulle alueelle. Toistaiseksi tätä menettelyä on käytetty kolmen merituulipuiston osalta. Kaksi ensimmäistä, Horns Rev II ja Rödsand II, olivat kapasiteetiltaan 200 MW ja ne otettiin käyttöön vuosina 2009 ja Kolmas rakenteilla oleva offshore-puisto, Anholt, on kapasiteetiltaan 400 MW ja valmistuu vuonna Hyvistä tuuliolosuhteista huolimatta tuulivoimatuotannon kasvu on Norjassa jäänyt selvästi jälkeen Tanskan ja Ruotsin kehityksestä. Toisaalta Norja sai Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvana 8

9 maana myös EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistä koskevan tavoitteen huomattavasti muita Pohjoismaita myöhemmin. Tavoitteen saavuttamiseksi Norja otti käyttöön vuoden 2012 alusta yhteisen sertifikaattijärjestelmän Ruotsin kanssa. Suomi otti vuoden 2011 alussa käyttöön syttötariffin vauhdittaakseen tuulivoimakapasiteetin kasvua. Tämän selvityksen arvio pidemmän aikavälin tuulivoimatuotannon kehityksestä perustuu kansallisiin uusiutuvan energiantuotannon edistämistä koskeviin suunnitelmiin. Lähtökohtana arvioitaessa tuulivoimatuotannon kasvua sekä pohjoismaissa että Keski-Euroopassa ja Baltiassa ovat olleet vuonna 2010 julkaistut uusiutuvan energian kansalliset toimintasuunnitelmat. Poikkeuksina ovat kuitenkin Tanska ja yhteisen sertifikaattijärjestelmän perustaneet Ruotsi ja Norja. Tanskan parlamentti hyväksyi kuluvan vuoden keväällä päivitetyn tavoitteen vuoden 2020 tuulivoimatuotannolle. Tavoitteeksi asetettiin tuulivoimatuotannon kasvattaminen vastaamaan puolta sähkön kulutuksesta, mikä onkin otettu lähtökohdaksi tanskalaisen tuulivoimatuotannon osalta. Ruotsilla ja Norjalla ei yhteisen sertifikaattijärjestelmän myötä ole erillistä tavoitetta tuulivoimalle, joskin tuulivoima muodostaa keskeisen osan yhteisen tavoitteen saavuttamisessa. Näiden pohjoismaiden osalta tuulivoimatuotannon kehitys perustuu SKM Market Predictorin arvioon. Suomen osalta tuulivoimatuotannon kehitys perustuu TEM:n arvioon. Oletusten myötä pohjoismainen tuulivoiman tuotanto kasvaisi lähes 50 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Useimmissa maissa tuulivoimatuotannon edistämisestä vuoden 2020 jälkeen ei toistaiseksi ole tehty poliittisia päätöksiä, minkä vuoksi uuden tuulivoimakapasiteetin kasvun on oletettu yleisesti hidastuvan vuoden 2020 jälkeen. Taulokossa 2 on esitetty selvityksen Base-skenaariossa käytetyt tuulivoimaa koskevat oletukset pohjoismaissa. Taulukko 2. Tuulivoiman tuotanto Pohjoismaissa Base-skenaariossa, TWh Suomi 0,3 2,0 6,0 6,5 7,0 7,5 Ruotsi 3,5 11,1 13,5 16,9 18,7 18,9 Norja 0,9 3,7 9,3 13,1 15,9 17,4 Tanska 7,8 12,0 19,2 20,0 19,8 19,6 Yhteensä 12,5 28,8 48,0 56,5 61,4 63,4 Pohjoismaiseen ydinvoimantuotantoon on seuraavan 15 vuoden aikana odotettavissa huomattava lisäys uuden suomalaisen kapasiteetin ja ruotsalaisten laitosten tehonkorotusten seurauksena. Teollisuuden Voiman (TVO) rakenteilla olevan Olkiluoto 3-yksikön (OL3) kaupallisen käyttöönoton on tässä selvityksessä arvioitu tapahtuvan vuoden 2015 puolivälissä ja kasvattavan suomalaista ydinvoiman tuotantoa noin 13 TWh vuositasolla. Ruotsalaisten Oskarshamn 2-ja Forsmark 1- yksiköiden tehonkorotukset oli alunperin kaavailtu vuodelle 2011, mutta omistajayhtiöiden aiempiin tehonkorotuksiin liittyneet ongelmat saivat E.ON:in ja Vattenfallin lykkäämään yksiköiden tehonkorotuksia toistaiseksi. Lukuunottamatta Ringhals 4-yksikköä, oletamme suunniteltujen tehonkorotusten toteutuvan vuoteen 2018 mennessä ja kasvattavan vuotuista tuotantoa noin 5 TWh. 9

10 Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä FIN6-ja FIN7-laitosten valmistuminen kasvattaa pohjoismaisen ydinvoimantuotannon noin 130 TWh:iin. Pian vuosikymmenen puolivälin jälkeen pohjoismainen ydinkapasiteetti kääntyy kuitenkin laskuun, mikäli Loviisan ydinvoimalaitoksille ei haeta uusia käyttölupia nykyisten päättyessä vuosien 2027 (Loviisa 1) ja 2030 (Loviisa2) lopussa. Toistaiseksi laitosten omistaja ei ole ilmoittanut hakevansa uutta käyttölupaa nykyisten umpeuduttua. Tässä selvityksessä Loviisan yksiköiden oletetaankin poistuvan käytöstä nykyisten käyttölupien päätyttyä. Pohjoismaisen ydinvoimakapasiteetin lasku jatkuu 2030-luvun alussa ruotsalaisten Oskarshamn 1- ja 2-yksiköiden saavuttaessa 60 vuoden teknisen käyttöikänsä. Näiden ja Loviisan yksiköiden myötä ydinkapasiteettia poistuu tarkasteluperiodin loppuun mennessä noin 2100 MW. Ruotsin valtiopäivien pyörrettyä kesällä 2010 päätöksen luopua ydinvoimasta ja sallittua uuden ydinvoiman rakentamisen, selvityksessä on oletettu, että 2030-luvulla ikääntyvät ydinvoimalaitokset korvataan uudella, tarkasteluperiodin lopulla käynnistyvällä 1600 MW:n laitoksella. Pohjoismaiden lähialueilla uusia ydinvoimahankkeita valmistellaan sekä Liettuassa että Kaliningradissa. Näistä Kaliningradin alueelle on suunniteltu rakennettavaksi kaksi ydinvoima yksikköä ja joista ensimmäisen rakennustyöt aloitettiin vuonna Oletamme kuitenkin, että kahdesta suunnitellusta yksiköstä vain toinen toteutetaan ja se otetaan käyttöön vuosikymmenen lopulla. Liettuaan kaavailtua Visaginasin laitosta emme sen sijaan oleta rakennettavaksi. Saksan oletamme luopuvan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä kesällä 2010 tehdyn päätöksen mukaisesti. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana huomattavasti sähkön kulutusta nopeammin lisääntyvän ydinvoiman ja tuulivoiman tuotanto johtaa lauhdetuotannon tarpeen vähenemiseen. Lyhenevät käyntiajat yhdessä teollisuuden päästödirektiivin asettamien vaatimusten kanssa heikentävät lauhdetuotannon kannattavuutta ja johtavat siihen, että huomattava määrä ikääntyvää pohjoismaista lauhdekapasiteettia poistuu markkinoilta 2020-luvun alkuun mennessä. Kaukolämmön kysynnästä riippuva CHP-tuotanto säilyttää kilpailukykynsä ja sen määrä säilyy vakaana suomalaisessa sähkötaseessa tarkastelujakson ajan. 2.4 Siirtoyhteydet Suomen siirtoyhteydet länteen vahvistuivat merkittävästi Fenno-Skan 2-yhteyden valmistuttua vuonna Rakenteilla oleva Estlink 2-yhteys tulee puolestaan vahvistamaan Suomen ja Viron välistä siirtokapasiteettia valmistuttuaan vuonna Suunniteltu Suomen ja Venäjän välisen siirtoyhteyden kaksisuuntaisuus tulisi mahdollistamaan sähkön viennin Suomesta Venäjälle. Venäjän viennin kaksisuuntaisuuden on oletettu toteutuvan pian kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Lisääntyvän ydin- ja tuulivoiman tuotannon myötä Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt ovat alustavasti suunnitelleet maiden välisen pohjoisen siirtoyhteyden vahvistamista. Pohjoisen yhteyden vahvistuksen on oletettu toteutuvan 2020-luvun puolivälissä. 10

11 Lisääntyvä tuulivoiman tuotanto kasvattaa tarvetta siirtokapasiteetille myös pohjoismaiden ja lähialueiden välillä. Niinpä pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden suunnitelmisssa onkin huomattava yhteyksien vahvistaminen sekä Keski-Eurooppaan että muille lähialueille. Norjalaisen Stattnetin suunnitelmissa on kaksi eri yhteyttä Keski-Eurooppaan ja yksi Iso-Britanniaan, ruotsalainen Svenska Kraftnät rakentaa yhteyttä Baltiaan ja aikoo myös vahvistaa kapasiteettia Keski-Eurooppaan. Tanskalainen Energinet.dk suunnittelee yhteyksen lisäämistä lähinnä Keski-Eurooppaan ja Iso- Britanniaan. Lisääntyvä sähkön siirto pohjoismaiden ulkopuolelle edellyttää myös pohjoismaiden sisäisten siirtoyhteyksien vahvistamista. Selvityksessä käytetyt oletukset sekä Pohjoismaiden sisällä että lähialueilla tapahtuvista siirtoyhteyksien vahvistamisista perustuvat kansallisten kantaverkkoyhtiöiden esittämiin suunnitelmiin. 11

12 3 Skenaariot Selvityksen rungon muodostava Base-skenaario sekä 5 muuta skenaariota esitellään tässä luvussa. Base-skenaario kuvaa sähkömarkkinoiden kehityskulkua, jonka lähtökohtana ovat olemassa olevat viranomaispäätökset ja -suunnitelmat. Niinpä esimerkiksi suomalaisen tuulivoima-tuotannon kasvun on skenaariossa oletettu hidastuvan huomattavasti vuoden 2020 jälkeen nykyisen feed-in tariffi järjestelmän ollessa suunniteltu erityisesti vuodelle 2020 asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Vastaavasti ruotsalaisen tuulivoimatuotannon kasvun on oletettu jatkuvan myös vuoden 2020 jälkeen nykyisen sertifikaattijärjestelmän ollessa voimassa vuoteen Base-skenaarion lisäksi selvityksessä tarkasteltiin viittä vaihtoehtoista sähkömarkkinoiden kehityskulkua. Näistä kahdessa ensimmäisessä, RES High- ja PEO-skenaarioissa, tarkasteltiin kansallisia uusiutuvan energian toimintasuunnitelmia korkeamman uusiutuvan energian käytön vaikutuksia sähkömarkkinoilla. RES High-skenaariossa oletettiin tuulivoimatuotannon kasvavan kaikissa tarkastelluissa maissa Base-skenaariota korkeammalle tasolle 2020-luvun alkuun mennessä. PEO-skenaariossa tarkasteltiin puolestaan Puhtaan energian ohjelman 1 mukaista kehityskulkua. Suomen tuulivoimatuotannon oletettiin skenaariossa kasvavan noin 3 TWh Base-skenaariota korkeammaksi vuoteen 2025 mennessä. Muiden maiden osalta kehitys noudatti Base-skenaarion kehityskulkua. Nuc Slow-skenaariossa tarkasteltiin Base-skenaariota hitaamman ydinvoimakapasiteetin kehityksen vaikutuksia suomalaiseen sähkötaseeseen. Skenaariossa oletettiin, että vain toinen uusista suomalaisista ydinvoimalaitoksista (FIN6) rakennettaisiin. Ruotsalaisten ydinvoimaloiden tehonkorotusten suhteen oletettiin puolestaan, että vain puolet suunnitelluista tehonkorotuksista toteutuisi. Suunnitelmissa olevan sähkön vientiyhteyden avaamisen myötä sähkön vienti Venäjälle mahdollistuisi vuosikymmen puolivälissä. Viennin kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin keskeisesti Venäjän markkinoiden rakenne, sillä nykyisellään sähkön viennistä Venäjälle ei saisi kapasiteettikorvausta, mikä heikentää viennin kannattavuutta korkean kulutuksen päivätunneilla. Sähkön vaihdon helpottumista Suomen ja Venäjän välillä tarkasteltiin RUS Imp-skenaariossa. Skenaariossa oletettiinkin, että sähkön viennistä Venäjälle saisi myös kapasiteettimaksua vastaavan korvauksen. Lisäksi rajasiirrosta perittävät maksut oletettiin huomattavasti nykyistä matalammiksi. EUA Low-skenaariossa pyrittiin kuvaamaan sähkömarkkinoiden kehitystä siinä tapauksessa, että EU:n komission esille nostamaa ajatusta päästöoikeuksien tarjonnan pysyvästä leikkaamisesta ei toteutettaisi. Tämän seurauksena tuleva päästökauppakausi olisi kokonaisuudessaan ylijäämäinen, mikä heijastuisi päästöoikeuden hintaan sekä vuonna 2013 alkavalla, että sen jälkeisellä päästökauppakaudella. EUA Low-skenaarion mukainen päästöoikeuden hinta olisi vuodesta 2020 alkaen noin 7 EUR matalampi kuin Base-skenaariossa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu Base-skenaarion keskeiset oletukset ja muiden skenaarioden erot Base-skenaarioon. 1 Elinkeinoministeri Häkämiehen laatima ohjelma. 12

13 Taulukko 3. Skenaarioiden keskeiset lähtökohdat. BASE-SKENAARIO Sähkön kulutus 398,7 414,7 423,7 431,9 436,6 Ydinvoiman tuotanto Suomi, TWh 32,3 36,1 55,4 57,2 53,4 Pohjoismaat yhteensä, TWh 98,4 106,1 125,3 127,0 114,1 Tuulivoiman tuotanto Suomi, TWh 2,0 6,0 6,5 7,0 7,5 Pohjoismaat, TWh 28,8 48,0 56,6 61,3 65,1 Päästöoikeuden hinta, EUR 14,7 17, Venäjän siirtoyhteydet Ei kapasiteettihyvitystä sähkön viennistä Venäjälle NUC SLOW-SKENAARIO Ydinvoiman tuotanto Suomi, TWh 32,3 36,1 48,8 45,0 41,2 Pohjoismaat yhteensä, TWh 98,4 104,2 118,8 115,0 102,0 RES HIGH-SKENAARIO Tuulivoiman tuotanto Suomi, TWh 2,8 6,9 8,1 8,7 9,3 Pohjoismaat yhteensä, TWh 32,9 54,7 58,1 63,7 67,7 EUA LOW-SKENAARIO Päästöoikeuden hinta, EUR 8,5 10,0 13,7 17,9 22,0 PEO-SKENAARIO Tuulivoiman tuotanto Suomi TWh 2,2 7,0 9,4 10,5 10,7 RUS IMP-SKENAARIO Kapasiteettihyvitys myös viennille, molemmin puolisia siirtomaksuja madallettu 13

14 4 Tulokset ja erityiskysymysten tarkastelu 4.1 Energiataseet vuoteen 2035 Suomalaisen energiataseen kehitystä seuraavien kahden vuosikymmen aikana luonnehtii uuden tuotantokapasiteetin huomattava kasvu yhdistyneenä merkittävästi maltillisempaan kulutuksen kasvuun. Uuden ydinvoimakapasiteetin käyttöönotto ja tuulivoimatuotannon lisääminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi kasvattavat sähköntuotantoa ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä noin 40 TWh. Vastaavana aikana sähkön kulutuksen ennakoidaan kasvavan noin kolmannes tästä. Ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeen ikääntyvän ydinvoimakapasiteetin alasajon, hidastuvan tuulivoimatuotannon kasvun sekä kasvavan kulutuksen myötä suomalainen sähkötase alkaa jälleen kiristyä. Huomattavasta uuden tuotantokapasiteetin kasvusta johtuen lauhdevoimatuotannon tarve tulee vähenemään oleellisesti sen roolin painottuessa aiempaa lyhytkestoisempien kulutushuippujen tasaamiseen. Lyhenevä vuotuinen käyttöaika yhdessä teollisuuden päästödirektiivin (IE-direktiivi) asettamien vaatimusten kanssa johtaa suomalaisen lauhdetuotannon huomattavaan vähenemiseen 2020-luvun alkuun mennessä. Kaukolämmön kysynnästä riippuva CHP-sähkön tuotanto säilyttää kilpailukykynsä ja pysyy suomalaisessa sähkötaseessa vuoteen Taulukko 4. Suomen sähkötaseen kehitys Base-skenaariossa, TWh Vesivoima 12,7 13,6 13,9 13,7 13,9 14,2 Ydinvoima 21,8 32,3 36,1 55,4 57,2 53,4 Tuuli- ja aurinkovoima 0,3 2,1 6,2 6,9 7,6 8,4 CHP 28,5 26,5 26,9 26,7 26,3 25,8 Laudevoima 13,4 5,3 3,9 2,0 1,8 2,6 Tuotanto 76,8 79,8 87,0 104,7 106,8 104,4 Nettotuonti 10,5 11,7 8,8-5,2-3,5 3,0 Kulutus 87,3 91,50 95,8 99,6 103,3 107,4 Huomattavan sähköntuotannon kasvun myötä Suomen tuontiriippuvuus pienenee ja vuositasolla tarkasteltuna nettomääräinen vienti ylittää tuonnin 2020-luvun puolivälissä. Lisääntyvästä kapasiteetista huolimatta Suomi pysyy tuontiriippuvaisena talven korkeiden kulutushuippujen aikana (ks. luku Kapasiteettimarkkinan tarve). Loviisan ydinvoimaloiden alasajo 2030-luvun vaihteessa tekisi Suomesta taas sähkön nettotuojan myös vuositasolla tarkasteltuna. Base-skenaarion lisäksi selvityksessä tarkasteltiin tuotantokapasiteetin ja-kustannusten sekä sähkön siirtoon Suomen ja Venäjän välillä liittyvien muutosten vaikutusta suomalaiseen sähkötaseeseen. Tuotantokapasiteettia varioitiin kolmessa eri skenaariossa, joista RES High- ja PEO-skenaarioissa tuulivoiman tuotanto oletettiin muita skenaarioita korkeammaksi. NUC Slow-skenaariossa oletettiin, että vain toinen uusista suomalaisista ydinvoimaloista rakennetaan. Muutokset tuotantokapasiteetissa heijastuivat energiataseessa lähinnä sähkön vaihtoon Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä. RES High- ja PEO-skenaarioissa lisääntynyt sähkön tuotanto purkautui 14

15 sähkön nettoviennin kasvuun. Vastaavasti NUC Slow-skenaariossa, jossa oletettiin vain yksi uusi ydinvoimalaitos, Suomi säilyi koko tarkasteluperiodin sähkön nettotuojana. Huolimatta sähkön nettoviennistä lauhdevoiman tarve säilyi suomalaisessa sähkötaseessa koko tarkasteluperiodin, tuotannon roolin painottuessa lyhytkestoisempien kulutusjaksojen tasaamiseen. Erityisen selvästi tämä käy ilmi tarkasteltaessa Puhtaan energian ohjelman mukaista skenaariota, jossa suomalainen tuulivoiman tuotanto on noin 3 TWh korkeampi kuin Base-skenaariossa. Tästä huolimatta lauhdetuotannon määrä ei juuri vähene PEO-skenaariossa. Myös pohjoismaisen energiataseen kehitykselle seuraavien vuosikymmenien aikana on tunnusomaista sähkön kulutusta huomattavasti nopeampi sähkön tuotannon kasvu. Uusiutuvan sähkön tuotannolle asetetut tavoitteet edellyttävät pohjoismaisella tasolla noin 30 TWh:a uutta tuulivoiman tuotantoa meneillään olevan vuosikymmenen loppuun. Olkiluoto 3-yksikön valmistumisen sekä ruotsalaisten Forsmarkin ja Oskarshamnin ydinvoimaloiden tehonkorotusten myötä pohjoismaihin tulisi myös uutta ydinvoiman tuotantoa noin 20 TWh:a vuoteen 2020 mennessä. Sähkön kulutuksen kasvun ollessa vastaavana aikana noin kolmanneksen tuotannon kasvusta lauhdevoimatuotannon osuus vähenee oleellisesti. Taulukko 5. Pohjoismaisen sähkötaseen kehitys Base-skenaariossa, TWh Vesivoima 194,5 210,4 211,8 214,9 217,4 223,9 Ydinvoima 77,3 98,4 106,1 125,3 127,0 114,1 Tuuli- ja aurinkovoima 12,5 28,8 48,0 56,6 61,3 63,4 CHP 76,4 62,2 63,7 64,6 64,3 65,1 Laudevoima 17,0 8,6 6,8 5,1 4,9 5,8 Tuotanto 377,6 408,5 436,4 466,6 475,0 472,4 Nettotuonti 18,9-9,7-21,7-42,9-43,1-35,7 Kulutus 396,6 398,7 414,7 423,7 431,9 436,6 Uusiutuvien kasvun hidastumisesta huolimatta pohjoismainen sähköntuotanto kasvaa kulutusta huomattavasti nopeammin myös 2020-luvulla. Lisääntyvän tuulivoiman ja uuden suomalaisen ydinkapasiteetin myötä pohjoismainen nettovienti kasvaa noin 40 TWh:iin vuositasolla. Pohjoismainen sähkön vienti suuntautuu pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan. 15

16 Kuva 6. Sähkön vaihto Pohjoismaiden ja lähialueiden välillä Base-skenaariossa, TWh. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta keskeisimmän mannereurooppalaisen maan, Saksan, sähkötaseen kehitystä luonnehtii ydinvoimasta luopuminen 2020-luvun alkuun mennessä ja uusiutuvan energian tuotannon voimakas kasvu koko tarkastelujaksolla. Saksan tavoitteena on lisätä tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa noin 100 TWh vuoteen 2020 mennessä. Huolimatta voimakkaasta uusiutuvan energiantuotannon kasvusta, Saksa tulee phase-out päätöksen myötä olemaan riippuvainen sekä hiili- ja kaasulauhteesta että sähkön nettotuonnista tulevina vuosikymmeninä. Taulukko 6. Saksan sähkötaseen kehitys Base-skenaariossa, TWh Ydinvoima 133,4 91,9 61,9 0,0 0,0 0,0 Hiili 126,8 93,8 87,8 102,0 102,5 119,4 Ruskohiili 130,0 142,7 113,4 101,2 94,9 83,9 Kaasu 84,1 101,0 87,5 97,4 107,7 123,1 Vesivoima 21,7 22,7 23,5 23,1 22,1 23,3 Tuuli 36,7 65,4 102,7 142,4 167,5 177,4 Aurinkovoima 12,0 30,0 41,4 45,7 49,6 52,0 Muu 25,1 29,1 34,3 39,1 42,8 45,9 Tuotanto 573,2 576,6 552,3 551,2 587,2 625,3 Nettotuonti -17,7 5,4 26,8 59,8 42,3 32,3 Kulutus 555,5 582,0 579,1 611,0 629,5 658,6 16

17 4.2 Sähkön hinnan kehitys Kasvava ydinvoiman tuotanto yhdessä uusiutuvien tavoitteen saavuttamiseksi tuetun tuulivoiman tuotannon kasvun ja maltillisesti lisääntyvän kulutuksen kanssa pitävät Suomen aluehinnan kehityksen maltillisena kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa kuluvalla vuosikymmenellä. Ensi vuosikymmenen puolivälissä käyttöön otettavat suomalaiset ydinvoimalaitokset, FIN6 ja FIN7, painavat aluehintaa, kunnes poistuvan ydinvoimakapasiteetin myötä sähkötase tiukkenee ja aluehinta kääntyy nousuun. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan Suomen aluehinnan, pohjoismaisen systeemihinnan ja pohjoismaiden lähialueiden hintakehitystä viisivuotisjaksoissa. Kuvissa 7 ja 8 esitetyt hinnat ja tuotantokustannukset kuvaavat mainittujen vuosien keskiarvoa.sekä esitetyt hinnat että kustannukset ovat reaalihintaisia vuoden 2012 hintatasossa. Base-skenaariossa Suomen aluehinnan keskiarvo mukailee hiililauhteen muuttuvien kustannusten kehitystä 2020-luvun alkuun, kunnes uuden ydinvoimakapasiteetin käyttöönotto vuosikymmen puolivälissä painaa aluehinnan tuotantokustannusten alapuolelle. Oletettu Loviisan laitosten alasajo nykyisten käyttölupien päätyttyä ja tuulivoimakapasiteetin kasvun hidastuminen kääntävät aluehinnan nousuun 2020-luvun lopulla. Kuva 7. Suomen aluehinnan kehitys skenaarioittain, EUR/MWh. Tuulivoimatuotannon suunniteltua nopeamman kasvun vaikutuksia tarkasteltiin sekä RES Highskenaariossa että PEO-skenaariossa. RES High-skenaariossa tuotannon oletettiin kasvavan sekä Pohjoismaissa, Baltiassa että kaikissa tarkastelluissa Keski-Euroopan maissa 2020-luvun alkuun Baseskenaariota nopeammin. PEO-skenaariossa tarkastelu rajattiin vain Suomeen olettamalla tuulivoimatuotannon olevan 2020-luvun puolivälissä noin 3 TWh Base-skenaariota korkeampi. Pohjoismaisella tasolla vuonna 2020 noin 6 TWh korkeampi tuulivoiman tuotanto painoi Suomen aluehinnan RES High-skenaariossa hieman Base-skenaarion alapuolelle. Puhtaan energian ohjelman 17

18 mukaista kehityskulkua jäljitelleessä PEO-skenaariossa aluehinta painui RES High-skenaarion tuntumaan 2020-luvun puolivälissä. Lähtökohtaisena ajatuksena EUA Low-skenaariossa oli tarkastella tilannetta, jossa EU:n päästökauppajärjestelmän tarjontaa tulevalla päästökauppakaudella ei leikattaisi pysyvästi, vaan tarjontaa siirrettäisiin ajallisesti päästökauppakauden lopulle. Tämän johdosta päästöoikeuden hinta oli merkittävästi muita skenaariota matalampi. Matalamman tuotantokustannuksen myötä EUA Low -skenaarion mukainen Suomen aluehinta oli selvästi muita skenaarioita alempi. RUS Imp-skenaariossa oletettiin, että sähkön viennistä Venäjälle saa sikäläistä kapasiteettimaksua vastaavan korvauksen. Lisäksi rajasiirrosta perittävät maksut oletettiin huomattavasti nykyistä matalammiksi. Muutoksella ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta Suomen aluehintaan tai nettomääräiseen sähkön vaihtoon. Tämä johtui siitä että vaikka sähkön vienti kasvoi päivätunneilla, rajasiirtotariffien leikkaus johti sähkön lisääntyneeseen tuontiin yötunneilla ja viikonloppuina. NUC Slow-skenaariossa tarkasteltiin sähkömarkkinoiden kehitystä olettaen vain toisen uusista suomalaisista ydinvoimaloista valmistuvan. Suomen aluehinta seurasi tässäkin skenaariossa hiililauhteen muuttuvan kustannuksen kehitystä kunnes FIN6-yksikön valmistuminen pudotti hinnan muuttuvan kustannuksen alapuolelle. FIN7-yksikön poisjäänti nosti tämän jälkeen Suomen aluehinnan muita skenaarioita korkeammaksi. Saksan päätös luopua ydinvoimasta heijastuu simulaatiossa voimakkaasti sen aluehintaan 2020-luvun alussa. Alasajettavan ydinkapasiteetin kanssa ikääntyy samanaikaisesti merkittävä määrä lauhdevoimakapasiteettia. Korvaavan lämpövoimakapasiteetin investointinäkymät ovat kuitenkin tällä vuosikymmenellä heikot aurinko- ja tuulivoiman tuotannon voimakkaan kasvun myötä. Luoteis-Venäjän sähkön hinta seuraa pääosin kaasun hintakehitystä valtaosan sähkön tuotannosta perustuessa kaasun käyttöön. Kaasun hinta on Venäjällä säädelty, joskin hallituksen tavoitteena on nostaa sikäläisen kaasun hinta ns. net back-tasolle (eurooppalaisen kaasun hinta - kuljetuskustannukset ja verot) kuluvan vuosikymmenen aikana. Eurooppalaista tasoa matalampi kaasun hinta ja oletus, ettei Venäjä ota käyttöön ilmastopoliittisia ohjauskeinoja, piti Venäjän sähkön hinnan kehityksen maltillisena vuosikymmenen vaihteen jälkeen. 18

19 Kuva 8. Suomen aluehinnan ja lähialueiden hintojen kehitys Base-skenaariossa, EUR/MWh. 4.3 Erityiskysymykset Selvitykseen liittyvinä erityiskysymyksinä tarkasteltiin neljää eri osaluetta: Miten sähkön hinnan volatiliteetti muuttuu, jos suunnitelmien mukainen määrä uusiutuvaa sähköntuotantoa kytketään verkkoon? Millä edellytyksillä kapasiteettimarkkinaa tarvitaan ratkaisemaan hintavaihteluita? Riittääkö CHP-tuotannon kilpailukyky markkinoilla? Muuttuuko päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan päästöttömän sähkön tuotannon kasvun myötä? Seuraavissa alaluvuissa käsitellään lyhyesti mainittuja erityiskysymyksiä Volatiliteetin kehitys Suomen aluehinta on vuodesta 2000 lähtien vaihdellut pääosin 30 EUR:n ja 55 EUR:n välillä. Ajoittain hinta on noussut kuitenkin huomattavasti tätä korkeammalle. Useimmiten hintapiikit ovat liittyneet huonoon hydrologiseen tilanteeseen yhdistyneenä poikkeuksellisen kylmään ajankohtaan. Korkeimpien hintapiikkien aikaan, vuosina 2010 ja 2011 näihin on yhdistynyt samanaikainen häiriö ruotsalaisen ydinvoiman tuotannossa. Viime vuosien korkeimpien hintapiikkien aikaan Suomen aluehinta on seurannut Tukholman aluehintaa. Suomen ajoittain korkeampi hintataso on ajoittunut kesäaikaan ja selittynyt pääsääntöisesti runsaalla vesivoimatuotannon tarjonnalla muissa pohjoismaissa. Runsaan tarjonnan painama hintataso ei rajallisen siitokapasiteetin vuoksi ole päässyt välittymään Suomeen, mikä on pitänyt Suomen hintason muita hinta-alueita korkeampana. 19

20 Tuulivoimakapasiteetin kasvun myötä tuotannon ajallinen vaihtelu tulee lisääntymään ja riippuen muun järjestelmän säätökyvystä tämä tulee heijastumaan kasvavana volatiliteettina sähkön hintaan. Sähköjärjestelmän säätökyky riippuu lähinnä kolmesta eri tekijästä. Näitä ovat säätävän tuotantokapasiteetin määrä järjestelmässä, mahdollisuus tasapainottaa tuotannon vaihteluita sähkönvaihdolla naapurialueiden kanssa ja sähkön kulutuksen kyky reagoida hinnan muutoksiin. Tässä erityiskysymyksessä tarkastellaan Suomen aluehinnan volatiliteetin kehitystä kahden seuraavan vuosikymmen aikana olettaen, että suunnitelmien mukainen määrä uusiutuvaa sähköntuotantoa otetaan käyttöön. Kuva 9. Suomen aluehinnan kehitys vuosina , EURMWh. Kuva 10. Ero Suomen aluehinnan ja Tukholman aluehinnan välillä vuosina , EUR/MWh. 20

21 Suomen aluehinnan volatiliteettia kuvataan mallinnettujen viikkohintojen todenäköisyysjakaumalla. Kuvassa 11 on esitetty Base-skenaarion mukainen volatiliteetin kehitys neljässä eri hintapersentiilissä. Ylin esitetyistä persentiilestä (90 %:n persentiili) kuvaa viikkohintojen korkeimman kymmenyksen kehitystä. Vastaavasti alin persentiili (10% persentiili) kuvaa matalimman kymmenyksen kehitystä tarkastelujaksolla. Kuva 11. Suomen aluehinnan todennäköisyysjakauma Base-skenaariossa, EUR/MWh. Mallinnettujen viikkohintojen volatiliteetti säilyy varsin vakaana 2020-luvun alkuun asti. Tämä on seurausta lähinnä huomattavasti pohjoismaista sähkön kulutusta nopeammasta sähkön tuotannon kasvusta. Pohjoismaisen tuuli- ja ydinvoimatuotannon odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä lähes 50 TWh kulutuksen kasvun ollessa reilu kolmannes tästä. Sähkön tuotannon kasvusta lähes puolet 2020-luvun alkuun mennessä on tasaisen tuotantoprofiilin omaavaa ydinvoimaa. FIN6- ja FIN7-yksikön käyttöönotto 2020-luvun puolivälissä tasaa päivätuntien korkeita hintoja ja toisaalta laskee yötuntien ja kesäajan hintoja, mikä näkyy volatiliteetin kasvuna matalien hintojen suuntaan. Tarkasteluperiodin lopulla ikääntyvän ydinvoiman sulkeminen johtaisi tiukkenevaan kysynnän ja tarjonnan väliseen tasapainoon ja volatiliteetin kasvuun Kapasiteettimarkkinan tarve Kapasiteettimarkkinan käyttöönottoa ovat valmistelleet erityisesti Iso-Britannia ja Saksa. Iso- Britanniassa tarve kapasiteettimekanismin käyttöön ottamiseksi on seurausta sekä uhkaavasta kapasiteettipulasta että kasvavasta tarpeesta säätövoimatuotannolle tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä. Lähes neljänneksen Iso-Britannian sähköntuotantokapasiteetista arvioidaan ikääntyvän kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Saksassa tarve uudelle tuotantokapasiteetille juontuu paitsi ydinvoiman alasajon seurauksena uhkaavasta kapasiteettipulasta myös uusiutuvan sähköntuotannon voimakkaasta kasvusta viime vuosina. Aurinkovoimakapasiteetin voimakas kasvu 21

22 on Saksassa johtanut siihen, että päivätuntien aiemmin verrattain korkeat hinnat ovat laskeneet, mikä on puolestaan ratkaisevasti heikentänyt säätökykyisen lämpövoimatuotannon kannattavuutta. Kapasiteettimekanismi nähdäänkin keinona turvata riittävä määrä säätövoimaa uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä. Kapasiteettimarkkinan tarvetta arvioitiin tässä selvityksessä tarkastelemalla sekä volatiliteetin että tehotaseen kehitystä Base-skenaariossa. Tarkastelemalla mallinnetun volatiliteetin kehitystä voidaan kuvata tuulisuuden, hydrologian ja lämpötilan vaihteluista aiheutuvaa hintavaihtelua. Se ei kuitenkaan sisällä mahdollisesta vikaantumisesta aiheutuvaa vaihtelua, mitä lähestyttiin tehotaseen kehitystä koskevalla tarkastelulla. Uusiutuvan energian tuotannon kasvusta huolimatta simuloitu volatiliteetti säilyy verrattain vakaana 2030-luvun alkuun. Oletettu ydinkapasiteetin alasajo (LO1&LO2) 2030-luvun vaihteessa kiristää tehotasetta ja lisää Suomen aluehinnan volatiliteettia. Kuva 12. Huippukulutuksen, kapasiteetin ja tuontitarpeen kehitys Base-skenaariossa, GW. 22

23 Kuva 13. Tuontitarve ja -kapasiteetti Base-skenaariossa, GW. Mahdollisten vikaantumisten myötä Suomen tehotase on lähivuosina verrattain kireä. Ennen Olkiluoto 3-yksikön valmistumista normaalivuoden mukaisen huippukulutuksen aikainen tuontitarve nousee yli puoleen tuontikapasiteetista. Poikkeuksellisen pakkastalven osuminen vuoteen 2013 edellyttäisi jo tuontia kolmella neljäsosalla kapasiteettia. OL3:n ja Estlink 2:n valmistumisen myötä normaalivuoden tuontitarve laskee kolmannekseen tuontikapasiteetista. Kasvavan kulutuksen myötä tehotase alkaa kuitenkin kiristyä vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Ennen FIN6-yksikön ennakoitua valmistumista 2020-luvun puolivälissä, huippukulutuksen aikainen tuontitarve nousee taas reiluun puoleen tuontikapasiteetista. Uudesta ydinkapasiteetista huolimatta Suomi tulee säilymään huippukulutuksen aikaisena nettotuojana myös FIN6- ja FIN7- laitosten valmistumisen jälkeen. Simuloitu volatiliteetin kasvu ja tehotaseen kehitys eivät näyttäisi Suomen osalta edellyttävän uutta kapasiteettimekanismia. Varautuminen poikkeustilanteisiin nykyisen kaltaisella tehoreservijärjestelmällä on kuitenkin perusteltua myös jatkossa, voimakkaan huippukulutuksen aikaisen tuontiriippuvuuden myötä CHP-tuotannon kannattavuus Arvio CHP-tuotannon kilpailukyvystä toteuttiin vertaamalla lämmöntuotannon kustannuksia CHPlaitoksissa ja erillisissä lämpökeskuksissa. Vertailtavia polttoaineita tai niiden yhdistelmiä olivat maakaasu, kivihiili, turpeen ja puun seospolttoaine ja raskas polttoöljy. Kannattavuutta arvioitiin sekä olemassa olevissa laitoksissa että uusinvestointikohteissa. Tarkasteltaviksi laitoksiksi valittiin polttoaineittain tyypilliset laitosyksiköt. Laitoskohtaiset tuotantokustannukset määritettiin selvityksen Base-skenaarion mukaisia polttoaineiden ja päästöoikeuden hintatasoja käyttäen. Puun ja turpeen osalta lähtökohdaksi otettiin työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Energiakatsauksen mukaiset hintatasot vuodelle Sen jälkeinen hintakehitys oletettiin turpeella maltillisesti ja 23

24 puulla voimakkaammin nousevaksi 2. Kustannusten jyvittämisessä lämmöntuotannolle CHP-laitoksissa tuotettu sähkö arvotettiin Base-skenaarion hintatason mukaan. Yleisesti ottaen lämmön tuotanto oli kannattavampaa CHP-laitoksissa valituilla hintatasoilla. Muuttuvilta kustannuksiltaan kilpailukykyisin oli turvetta ja puuta käyttävä laitos (60/40%). CHPlaitoksessa tuotetulle lämmölle jyvitetyt kustannukset olivat sekä turvetta että puuta seospolttoaineena käyttävässä laitoksissa noin 15 EUR matalammat kuin vastaavalla polttoaineseoksella erillisessä lämpökeskuksessa tuotetun lämmön kustannukset. Maakaasun osalta ero oli huomattavasti pienempi (kuva 14). Kuva 14. Lämmön tuotannon yksikkökustannukset CHP-laitoksissa ja erillisissä lämpökeskuksissa, EUR/MWh. Kun kannattavuutta tarkasteltiin uusissa laitoksissa säilyi CHP-tuotanto erillistä lämmöntuotantoa kannattavampana. CHP-laitoksen korkeammista ominaisinvestointikustannuksista johtuen ero kuitenkin kaventui kaikissa vertailluissa laitostyypeissä. CHP-tuotanto näyttääkin säilyttävän kilpailukykynsä sekä olemassa olevissa laitoksissa että uudiskohteissa. Maakaasua käyttävien laitosten selvästi muita korkeampi kustannustaso aiheuttanee siirtymää muiden polttoaineiden käyttöön kaukolämmön tuotannossa. CHP-tuotannon kilpailukykyä merkittävämmäksi tekijäksi nousseekin kaukolämmön kysynnän kehitys Päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan Selvityksen yhtenä erityiskysymyksenä tarkasteltiin muuttuisiko päästöoikeuden hinnan vaikutus sähkön hintaan lisääntyvän uusiutuvan sähkön ja ydinvoiman tuotannon myötä. Tarkastelu tehtiin 2 Vuoden 2012 verottomat hinnat turpeelle 11,2 EUR/MWhpa ja puulle 18,7 EUR/MWh pa. Vuoden 2035 reaalihinnat vastaavasti 14,0 ja 25,0 EUR/MWh pa. 24

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LOPPURAPORTTI 52X26522 ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 23 2 Copyright

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management Consulting Implementation of EU Emissions Trading in Estonia practical seminar on requirements at installation level December 7th, 2005 Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat tekijät Sari Siitonen Electrowatt-Ekono Management

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot