Päivi Mertanen ONNISTUNUT MUUTTO. Asumispalvelun muuttovaiheen prosessi Savon Vammaisasuntosäätiössä. Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Mertanen ONNISTUNUT MUUTTO. Asumispalvelun muuttovaiheen prosessi Savon Vammaisasuntosäätiössä. Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma"

Transkriptio

1 Päivi Mertanen ONNISTUNUT MUUTTO Asumispalvelun muuttovaiheen prosessi Savon Vammaisasuntosäätiössä Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mertanen Päivi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke ONNISTUNUT MUUTTO. Asumispalvelun muuttovaiheen prosessi Savon Vammaisasuntosäätiössä. Tiivistelmä Yksi kehitysvammaisen henkilön elämän merkittävimmistä vaiheista on muuttaminen omaan kotiin. Opinnäytetyössäni käsittelen kehitysvammaisen henkilön muuttovaihetta Savon Vammaisasuntosäätiön asumispalveluihin. Opinnäytetyöni koostuu kehittämistehtävästä ja tutkimustehtävästä. Kehittämistehtävän tarkoitus on kehittää Savon Vammaisasuntosäätiön asumispalvelun muuttovaiheen prosessia. Tiedonkeruun menetelmiä olivat tapauskuvaus, keskustelut palvelujohtajan ja palvelukotien esimiesten kanssa. Lisäksi selvitin henkilökunnan mielipiteitä. Tässä tehtävässä täsmensin jo olemassa olevia asiakirjoja sekä laadin uusia. Kehittämistehtävänäni tein Savon Vammaisasuntosäätiön laatukäsikirjaan palvelun alkamisen ja palvelun päättymisen ohjeistukset ja palautelomakkeet. Tehtävässäni täydensin muuttovaiheen prosessikuvausta, toimintoluetteloa ja laatulupauksia. Lisäksi tein muuttovaiheen palvelukuvaukset. Tutkimustehtävässäni tarkoitus oli selvittää palvelukotien henkilökunnan näkemyksiä siitä, missä tilanteissa palvelukotiin muuttovaiheen toiminnot eivät riitä, vaan tarvitaan erillistä asumisvalmennusta. Tutkimuksen toteutin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruun tein 31 kyselyn ja yhden ryhmähaastattelun avulla. Tulokset analysoin sisällön analyysillä. Tuloksissa henkilökunnan näkemykset vahvistivat erillisen asumisvalmennuksen tarvetta kehitysvammaisen henkilön muuttovaiheessa. Syyt erillisen asumisvalmennuksen tarpeeseen ovat hyvin yksilöllisiä. Palvelukotiin muuttovaiheen toiminnot koetaan riittävinä tilanteissa, joissa yhteistoimintamalli palvelukodin, kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa on jo muodostunut. Asiakkaalle onnistunut muutto mahdollistuu riittävällä tuella muuttovaiheessa. Jatkossa toivon kiinnitettävän huomiota siihen, että kehitysvammaiset ja heidän läheisensä saavat tietoa erillisen asumisvalmennuksen mahdollisuudesta. Yhteistyöverkostojen tiedottamista asiakkaiden tarpeista ja tarjolla olevista palveluista tulee edelleen jatkaa. Asiasanat (avainsanat) asuminen, kehitysvammainen, muutto, asumisvalmennus, laatu, itsenäistyminen Sivumäärä Kieli URN 53 suomi NBN:fi:mamk.opinn2009A5566 Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteet Ohjaavan opettajan nimi lehtori Leena Kokkonen lehtori Virve Jussila Opinnäytetyön toimeksiantaja Savon Vammaisasuntosäätiö

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mertanen Päivi Degree programme and option Social work Name of the bachelor's thesis SUCCESSFUL MOVING. The removal process of house service in The Foundation for Intellectually Disabled in Savo. Abstract One of the most important periods in intellectually disabled person s life is moving to their own home. In this bachelor s thesis, I study the removal process of an intellectually disabled person to the service house run by The Foundation for Intellectually Disabled of Savo. The bachelor s thesis includes two parts: a developing task and a researching task. The aim of the developing task was to develop the removal process. The methods I used were case description and discussions with the service manager and with the supervisors of 11 service homes. I also studied the opinions of the personnel and clarified existing documents and made new ones. As a part of this developing task, I made the instructions and feedback forms for the quality manual, which covered both the starting of service and ending of the service. Furthermore I added some clarifications in the removal process description, the operation list and quality contract. I also made the service descriptions for the removal process. The aim of the research was to clarify the personnel s opinions of the adequacy of the current support system and at what point, if any, more support should be available. I completed this research with qualitative method, using 31 questionnaires and a group interview. I got the results by analyzing the contents. The study and the results revealed that special removal training is needed for the removal process of an intellectually disabled person. The reasons for this are very individual. Generally, the operations of the removal process seemed to be sufficient in situations where a cooperation model between the service home, a intellectually disabled person and his/her personal support network is already existing. The successful moving of the client is possible with sufficient support in the removal process. In the future, I hope that more attention is called to the matter of informing intellectually disabled persons and their personal support networks of the various assistance possibilities of the special removal training. The cooperation networks should continue to inform all concerned about the needs of the client and existing services. Subject headings, (keywords) house service, intellectually disabled, moving, removal training, quality, become independent Pages Language URN 53 Finnish NBN:fi:mamk.opinn2009A5566 Remarks, notes on appendices Appendices Tutor lector Leena Kokkonen lector Virve Jussila Bachelor s thesis assigned by The Housing Foundation for Intellectually Disabled in Savo

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Lainsäädäntö Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus Asumisen käsitteet Kehitysvammaisten asumispalveluiden tulevaisuuden näkymät ASUMISPALVELUIDEN LAADUNVARMISTUS Laatu ja laatutyö Savon Vammaisasuntosäätiö ja sen laatujärjestelmä Tuotteistaminen ASIAKKAAN MUUTTOVAIHE ASUMISPALVELUUN Hyvinvointi ja hyvä arki Asiakkuus ja asiakaslähtöisyys Yksilöllinen apu ja tuki Palvelukotiin muuttovaihe Savon Vammaisasuntosäätiöllä Erillinen asumisvalmennus Muuttovaihe uuden yksikön käynnistämisen yhteydessä OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA TARKOITUS KEHITTÄMISTEHTÄVÄN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA TULOKSET Muuttovaiheen toimintoluettelon täydentäminen Muuttovaiheen toimintaohjeiden laatiminen Muuttovaiheen prosessikuvauksen täsmentäminen Muuton palvelukuvauksien laatiminen Savas-laatulupauksien muuttovaiheen täsmentäminen Muuttovaiheen palautekyselyjen laatiminen TUTKIMUSTEHTÄVÄN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA TULOKSET Tutkimuksen tarkoitus Aineiston keruu Aineiston analysointi Henkilökunnan näkemykset muuttovaiheen tuen tarpeesta... 41

5 2 8 LOPUKSI Opinnäytetyön prosessi Luotettavuus Pohdintaa Jatkotutkimusaiheita LÄHTEET LIITTEET - Liite 1. Toimintoluettelo; muuton valmistelu ja muutto - Liite 2. Toimintoluettelo; aika muuton jälkeen - Liite 3. Peruskansio ohje; palvelukotiin muutto ja muuton valmistelu - Liite 4. Peruskansio ohje; pois muutto - Liite 5. Asumispalveluprosessikuvaus - Liite 6. Palvelukuvaus; muutto valmistelu ja muutto - Liite 7. Palvelukuvaus; poismuutto - Liite 8. Savas-laatulupaukset; muutto valmistelu ja muutto - Liite 9. Savas-laatulupaukset; poismuutto - Liite 10. Palautekysely asiakkaalle 1 kk muuton jälkeen - Liite 11. Palautekysely läheiselle 1 kk muuton jälkeen - Liite 12. Muuttovaiheen arviointikysely asiakkaalle 3-6 kk muuton jälkeen - Liite 13. Muuttovaiheen arviointikysely läheiselle 3-6 kk muuton jälkeen - Liite 14. Palautekysely asiakkaalle 1 kk pois muuton jälkeen - Liite 15. Palautekysely läheiselle 1 kk pois muuton jälkeen

6 1 JOHDANTO 3 Yksi tärkeimmistä matkoista, minkä ihminen voi tehdä, on mennä toista puolitiehen vastaan. Tuntematon Omaan kotiin muutto on jokaiselle elämässä eteen tuleva uusi tilanne. Muuttaminen omaan kotiin on kehitysvammaiselle henkilölle muutostilanne. Muutosvaiheeseen kuuluu muun muassa tunteiden käsittelyä, uuteen yhteisöön ja ympäristöön tutustumista. Kehitysvammaiset tarvitsevat tukea ja apua, kun he muuttavat omaan kotiin. Muuttovaiheessa yksilöllisesti määritelty tuki mahdollistaa sen, että muutto onnistuu. Käsittelen opinnäytetyössäni kehitysvammaisten henkilöiden palvelukotiin muuttovaihetta Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa. Työskentelen kehitysvammaisten asumispalveluja tarjoavassa Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukodissa. Koen haasteena sen, etteivät kehitysvammaiset ja heidän läheisensä saa aina riittävää tukea muuttotilanteissa. Nykyisin yksittäinen muutto palvelukotiin järjestetään palvelukodin olemassa olevia henkilöstöresursseja hyödyntäen. Henkilöstöresurssin riittävyyden kanssa koen ajoittain haasteita, koska muuttotilanteissa tuen tarve tilapäisesti kasvaa. Asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden selvittämiseen ja tunteiden käsittelyyn jää liian vähän aikaa. Oikein kohdennettu ja määritelty tuki mahdollistaa muuton onnistumisen. Opinnäytetyöni teen Savon Vammaisasuntosäätiön asumispalveluprosessin laadunhallinnan kehittämiseen. Täydennän muuttovaiheen prosessikuvausta, toimintoluetteloa ja laatulupauksia. Lisäksi teen muuttovaiheen toimintaohjeistuksia, palautelomakkeita ja palvelukuvauksia. Olen myös kiinnostunut siitä, miten Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukotien henkilökunta kokee muuttovaiheen tuen riittävyyden.

7 2 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Lainsäädäntö Kehitysvammaisia koskevia keskeisimpiä lakeja ovat muun muassa perustuslaki (1999/731), hallintolaki (2003/434), sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (2000/812), kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki (1977/519), laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987/380 ja sosiaalihuoltolaki (1982/710). (Tukiviesti, Sosiaaliturvaopas 1/2009). Perustuslaissa luvussa 2 on kirjattu jokaiselle kansalaiselle kuuluvat perusoikeudet muun muassa oikeus yhdenvertaisuuteen, oikeuteen elämästä sekä henkilökohtaisesta vapaudesta ja koskemattomuudesta. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan mm. vammaisuuden perusteella. Perustuslain 19 turvaa oikeuden sosiaaliturvaan turvaten välttämättömän toimeentulon, huolenpidon ja asunnon. Perustuslain 22 velvoittaa julkista valtaa turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien käytännön toteutumisen. (Perustuslaki.) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3 ( /380) velvoittaa kunnan huolehtimaan siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve ( /981). Lain 3a mukaan palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma on tarkastettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa on tapahtunut muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. 4 lain suhde muuhun lainsäädäntöön (L:lla 981/2008 muutettu otsikko tulee voimaan , aiempi sanamuoto kuuluu: lain toissijaisuus) mukaan tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä) tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. ( /981) L:lla 981/2008 lisätty 3 a tulee voimaan (Laki vammai-

8 suuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista; laki kehitysvammaisten erityishuollosta.) 5 Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) on tarkoitus edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeuteen saada hyvää palvelua ja kohtelua sosiaalihuollossa. 8 :ssä sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.) Suomen hallitus on antanut eduskunnalle vuonna 2006 Valtioneuvoston vammaispoliittisen selonteon. Selonteossa esitetään kolme keskeistä periaatetta. Yksi periaatteista on vammaisten oikeus yhdenvertaisuuteen. Tässä Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa. Toisena kohtana kirjattiin vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen ja kolmanneksi oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, jolla turvataan yhdenvertaisuuden toteutuminen. (Kaski, Manninen & Pihko 2009, ) Yk:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää mm. yleistä asennemuutosta ja sitoutumista edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä tiedottamaan vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen (Hintsala 2009.) Asumispalvelu-käsitteen sisältö on laaja. Sosiaalihuoltolain 22 :n määritelmän mukaan asumispalvelulla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalvelua annetaan lain 23 :n nojalla henkilölle, joka tarvitsee erityistä tukea asunnon tai asumisensa järjestämiseen. (Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö 2003,10.) Palveluasumisen käsitettä käytetään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (759/1987). Palveluasumiseen kuuluvat vastaavan asetuksen 10 :n nojalla asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluasuminen voidaan järjes-

9 tää yksittäisessä asunnossa, palveluasumisryhmässä, palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä. (Yksilölliset palvelut 2003, 10.) Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriön asumispalveluiden laatusuosituksessa määritellään tavoitteita ja keinoja, joita tulee ottaa huomioon kuntasuunnittelussa, rakennetussa ympäristössä, riittävän monipuolisessa asuntokannassa, palveluiden saavutettavuudessa ja yksilöllisyydessä. Tärkeänä kohtana otetaan esiin arviointi ja seuranta kehittämisen välineenä. Suosituksessa kuntien on varmistettava, että vammainen ja hänen läheisensä saavat halutessaan yksilöllistä tietoa kunnan palveluista, palveluiden suunnittelusta, hakemisesta ja toteutuksesta. (Yksilölliset 2003.) Itsenäinen asuminen voi edellyttää kokeilua, harjoittelua ja tukea. Erityisesti muutostilanteessa olevien toimintarajoitteisten henkilöiden kohdalla palveluiden arvioinnista, harjoittelusta ja suunnittelusta voi olla apua elämän hallintaan. Asumisen alkuvaiheen ja muutostilanteiden asianmukainen tuki on ennalta ehkäisevää toimintaa. (Yksilölliset 2003.) 2.3 Asumisen käsitteet Asumisesta käytetään muun muassa termejä tukiasuminen, itsenäinen asuminen, tuettu, autettu, ohjattu asuminen. Eniten apua tarvitsevat kehitysvammaiset asuvat autetussa asumisessa, jossa henkilökunta on paikalla kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Ohjatussa asumisessa henkilökunta tukee kehitysvammaisia henkilöitä aamulla, päivällä ja illalla, myös viikonloppuna. Yöllä henkilökuntaa ei ole paikalla. Tuetussa asumisessa ohjataan ja tuetaan itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia henkilöitä jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa. Tuki voi olla jokapäiväistä tai harvemmin esim. kerran viikossa annettavaa. Itsenäisesti asuva kehitysvammainen henkilö asuu itsenäisesti käyttäen pääosin normaaleja palveluja ja satunnaisesti erityishuollon palveluja. (Suomen Kuntaliitto 2007.) Tulevaisuudessa nykyisiä asumisen termejä halutaan nykyaikaistaa. Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan laatuvaliokunta (2009) on esittänyt tulevaisuuden asumisen käsitteiksi asunto ja henkilökohtainen tuki.

10 2.4 Kehitysvammaisten asumispalveluiden tulevaisuuden näkymät 7 Kehitysvammaisten asuminen on murrosvaiheessa; laitoshoito on vähentynyt ja autettu asuminen lisääntynyt. Asumisen piiriin tulee nykyään enemmän nuoria kehitysvammaisia kuin aiemmin. Vammaispalvelulain ja kotikuntalain uudistaminen on työn alaan. Perustana tälle on YK.n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus. Maailmanlaajuinen vammaispoliittinen haaste on siirtyminen kohti yksilöllisempiä palveluja. (Hintsala 2009.) Laitoshoidon vähentäminen edelleen ja nuorten koulutettujen kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja tuen tarpeen haasteet ovat arkea. Laitoksista muuttaa avohuollon palvelujen piiriin yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Nuorten koulunsa päättävien kohdalla haaste on taas erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoamisessa. Asumisessa ja tukipalveluissa on etsittävä laajemmin vaihtoehtoja. Tämä asettaa entistä suuremman tarpeen muuttovaiheen tuen järjestämiseen. Kehitysvamma-alalla kokemuksien kautta erillisen asumisvalmennuksen mahdollisuus kehitysvammaisen henkilön tai hänen perheensä sitä tarvitessa olisi aina mahdollistettava. Siirtymätilanteissa ja muutosvaiheissa tuen tarpeen lisääntymistä tuskin kukaan epäilee, mutta kehitysvammaisten muuton kohdalla asiaan ei ole kuntapuolella suhtauduttu sillä vakavuudella, mikä asiaan kuuluu. Yksilöllinen asuminen on valittu kehityssuunnaksi kehitysvammaisten asumiskysymyksissä luvun vammaispoliittisen mallin kulmakiviä on mm. kehitysvammaisten henkilöiden asumiskysymysten ratkominen. Ratkaistavana on se, miten entistä paremmin voidaan tukea kehitysvammaisten omia valintoja ja päätöksiä. Oman asuinpaikan ja asuinkumppanin valintaan kehitysvammainen henkilö ei voi aina vaikuttaa kuten muut ihmiset. Tuen järjestäminen kotiin vaatii myös vaihtoehtojen järjestämistä. (Niemelä & Brandt 2008.) Tulevaisuuden muutoksen ja kehittymisen painopisteet ovat ensisijaisesti kehitysvammaisen henkilön elämän ulottuvuuksien todellisessa selvittämisessä. Elämän ulottuvuuksiin Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan laatuvaliokunnan laatutavoitteiden (2009) mukaan kuuluu mm. itsemääräämisoikeus, yksityisyys, turvallisuus, osallistumismahdollisuudet, sosiaalinen liittyminen, yksilöllisyys ja itsensä toteuttaminen. Ulottuvuuksien kohdalla laatukriteerit tehdään yksilön näkökulmasta ja sen jälkeen

11 8 tehdään laatutavoitteet miten työyhteisö ja organisaatio varmistavat asiakkaansa elämänlaadun ulottuvuuksien toteutumisen juuri asiakkaan toiveiden mukaan. Laatukriteerit tulee tehdä yksilökeskeisesti eikä järjestelmäkeskeisesti. Järjestelmäkeskeisyyden vähentäminen tarvitsee asennemuutosta. Kehitysvammaisten ihmisten oman yhdistyksen Me Itse ry:n esityksestä on otettu käyttöön päämies-termi. Päämiehisyys korostaa kehitysvammaisten oikeutta osallistua itseään koskeviin palveluihin jo suunnitteluvaiheessa. Päämies on mukana muun muassa avun ja tuen tarpeen kartoituksessa. (Oma ovi, oma tuki 2008, 37.) Asumisen järjestämisen vaihtoehtojen lisääntyminen on myös tärkeää. Tulevaisuuden laatuvaatimuksien mukaan asumisen vaihtoehtoja voivat edelleen olla erilliset asunnot ja huoneistot sekä yhteisasumisen malleina ryhmäkodit ja asuntoryhmät. (Hintsala, Seppälä & Teittinen 2007.) Näitä vaihtoehtoja tulee kuitenkin tarjota ja järjestää asiakkaan toiveiden mukaan. Näissä tilanteissa asumisvalmennuksen aloittaminen hyvissä ajoin ennen muuttoa on ensiarvoisen tärkeää. Tuen järjestäminen tulevaisuudessa on myös murroksen kourissa. Entistä enemmän henkilökohtainen tuki perustuu käyttäjälähtöiseen tuen tarpeen arviointiin. Henkilökohtaista tukea voidaan antaa ammattihenkilökunnan lisäksi läheisten, ystävien, naapureiden ja vertaistuen avulla. (Tulevaisuuden asumisen käsitteet ja laatuvaatimukset 2009.) Asiakkaan asema päämiehenä korostuu näissäkin tilanteissa (Tiedän mitä tahdon 2009). Yhä enemmän huomioidaan asiakkaan osallisuuden ja päätöksenteon lisäämistä omassa elämässään. Elämisen käsitteisiin tulee käsitteeksi tuettu elämä. Tuettu elämä on sitä, että henkilö saa tukea niihin asioihin, joita hän itse pitää tärkeänä. Hän saa tukea valintojen tekemiseen, tietoa itselleen ymmärrettävässä muodossa. Tällöin eräänlainen harkittujen riskien ottaminen elämässä on myös tiedostettava, puhuttava auki. (Tulevaisuuden 2009.) Henkilökohtainen budjetointi kuuluu läheisesti tuettuun elämään.

12 3 ASUMISPALVELUIDEN LAADUNVARMISTUS Laatu ja laatutyö Asiakaslähtöisyys ja prosessien hallinta ilmaisevat laatutyön keskeisiä tavoitteita. Asiakas ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen sekä työn tekeminen mahdollisimman hyvin ja tuloksellisesti ovat kautta aikojen kuuluneet hyvään toimintakäytäntöön. Nykyisin on lisäksi huomioitava se, että asiakkaisiin, joiden tarpeisiin vastataan, luetaan kuuluvaksi myös muita kun palvelun käyttäjä; esimerkiksi palvelun tilaaja ja rahoittaja. (Holma 1999, 23.) Laatu voidaan määritellä niistä ominaisuuksista muodostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Vaatimukset voivat perustua lainsäädäntöön, määräyksiin, sopimuksiin sekä erikseen määriteltyihin asiakkaan tarpeisiin. Laatua voidaan tarkastella useiden eri sidosryhmien näkökulmasta. Tuotteeseen kohdistuvat laatuodotukset vaihtelevat sen mukaan, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. (Renko 2006, ) Palveluprosessi -käsite tarkoittaa asiakkaan tietyn palvelun muodostamaa toimintosarjaa, jossa palvelutapahtuma muodostuu palvelun tuottajan ja vastaanottajan vuorovaikutustilanteessa. Palveluprosessin osana palvelutapahtuma on mikä tahansa yksittäinen tilanne, jossa asiakas ja hänen ongelmansa ja tarpeensa ovat palvelun tuottajan käsiteltävinä. (Ruotsalainen Teoksessa; Hyvinvointivaltion palveluketjut, 16.) Prosessikeskeisen kehittämisen painopiste on arkipäivän tutkimisessa kaikilla sen tasoilla. Perustasolla työskentelevä henkilö on paras asiantuntijataso asiakkaiden tarpeiden tuntemisessa. Yhteisön menestyminen edellyttää johdon, esimiesten ja työntekijöiden näkemyksen, tiedon ja kokemuksen hyödyntämistä. (Murto 1998, 31.) 3.2 Savon Vammaisasuntosäätiö ja sen laatujärjestelmä Savon Vammaisasuntosäätiö (SAVAS) perustettiin Säätiön tehtävänä on edistää erityisryhmien, ensisijaisesti kehitysvammaisten henkilöiden asumis- ja päivätoimintaolojen kehittymistä Savossa. Tätä varten säätiö rakennuttaa ja hankkii muulla tavoin käyttöönsä asuntoja ja muita toimintatiloja tuottaakseen asumista ja henkilöiden muu-

13 10 ta selviytymistä tukevia sosiaalipalveluja. Lisäksi säätiö harjoittaa palvelutoimintansa tukevaa tutkimus-, kokeilu ja kehittämistoimintaa. (Savon Vammaisasuntosäätiön tasekirja 2008.) Savon Vammaisasuntosäätiön kaiken toiminnan perustan muodostavat arvot. Säätiön arvot nojautuvat säätiön perustajan, Vaalijalan kuntayhtymän perinteisiin. Säätiön arvoja ovat toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys, asiakkaan oikeus yhteiskunnan täysivaltaiseen ja arvokkaaseen jäsenyyteen, asiakkaan omien voimavarojen hyödyntämiseen. Siihen liittyy vastuu omasta elämästään, asiakkaiden yksilölliset ja erilaiset fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tarpeet ja mahdollisuudet, yhteisöllisyys ja tasa-arvo. (Savon 2008.) Palvelukodit tarjoavat tuetun, ohjatun ja autetun asumisen palveluja kehitysvammaisille ja muihin erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Vuoden 2008 lopussa toiminnassa ja säätiön omistuksessa oli yhteensä 16 palvelukotia, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat säätiön oman palvelutoiminnan piirissä. Säätiön ylläpitämien palvelukotien määrä oli ja asukasmäärä 226. Palvelukodit tarjoavat myös tilapäisasumista, autisminkirjon henkilöille suunnattuja autististen lasten perheiden kotiohjausta ja neuropsykiatrista valmentamista. Lisäksi Kielonsaaren ohjauspalvelukeskus toteuttaa ohjauspalveluita nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea itsenäistymiseen ja arjessa selviytymiseen. Savon Vammaisasuntosäätiö hankkii RAY:n tuella yksittäisiä asuntoja normaalista asuntokannasta erityisryhmille tarkoitetuksi tukiasunnoksi. Muu erikseen organisoitu kehittämistoiminta perustuu RAY:n avustuksella rahoitettuihin kehittämisprojekteihin. Näitä oli vuoden 2008 aikana toiminnassa kolme: Elämän lanka-, Virtaa- ja Minä muutan -projektit. Säätiön ylintä päätösvaltaa käyttää sen hallitus, johon kuuluu viisi jäsentä. Henkilöstön määrä oli palvelukodeissa 149, toimintakeskuksissa 29, kehittämistoiminnassa 8 ja hallinnossa 5. (Savon 2008.) Laatupolitiikan toteuttamiseksi Savon Vammaisasuntosäätiössä on kehitetty koko toiminnan kattavaa systemaattista laadunhallintaa ja -arviointia vuodesta 2000 alkaen. Käytössä on ollut oma laatujärjestelmä. Laatujärjestelmä on tehty yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun työelämäpalveluiden kanssa toteutettuun kehittämisprojektiin. Tämän laatujärjestelmän osia laadittaessa on käytetty soveltuvin osin pohjana ISO standardeja sekä Suomen laatupalkintokriteeristöä (EFQM). Vuonna 2007 siirryttiin käyttämään oman toiminnan arvioinnissa SHQS-

14 11 laatuohjelman mukaista kriteeristöä. Ensimmäinen lähes koko organisaatiota koskeva ulkoinen laaduntunnustusauditointi toteutettiin tältä pohjalta helmikuussa 2008 SHQuality Oy:n toimesta. Kolmeksi vuodeksi myönnettyyn laaduntunnustukseen liittyy vuotuiset ylläpitoauditoinnit. Niiden rinnalla suoritetaan laaduntunnustusauditoinnit uusissa toimintansa käynnistäneissä yksiköissä. Säätiön laatujärjestelmän keskeiset periaatteet esitetään laatukäsikirjassa. Säätiössä laatukäsikirjasta käytetään nimeä peruskansio. Lisäksi toimintayksiköissä on käytössä yksikkökohtaiset laatukäsikirjat eli peruskansiot. Niitä täydentävät turvallisuus-, omavalvonta- ja kiinteistökansiot. Laatujärjestelmä tekee mahdolliseksi toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen laatupolitiikan periaatteiden mukaisesti. (Savon Vammaisasuntosäätiön toimintasuunnitelma ,10.) Säätiön laadunhallintaa suunnittelee ja koordinoi laatutyöryhmä. Laatutyöryhmä koostuu yksiköiden laatuvastaavista ja säätiön johdosta eli toimitusjohtajasta ja palvelujohtajasta. Laatutyöryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa laatukokouksiin. Laatupäällikön tehtäviä hoitaa palvelujohtaja. Laatupäällikkö toimii säätiössä laatuasiantuntijana ja vastaa säätiön laatujärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä laatutyöryhmän avustamana. Jokaisessa yksikössä on nimetty laatuvastaava, joka koordinoi yksikön laatutyötä laatutyöryhmän ohjeistuksen ja linjauksen mukaisesti. Laatutyössä onnistuminen edellyttää säätiön laatupolitiikan mukaisesti kaikkien työntekijöiden sitoutumista toiminnan laadun kehittämiseen. Laatu on myös kaikkien työntekijöiden vastuulla. (Savon , 11.) Toimintayksiköt suorittavat itsearvioinnin kerran vuodessa syksyllä. Itsearviointi on keino tunnistaa omat vahvuudet ja kehittämisalueet ja tämän perusteella parantaa toimintaa. Itsearvioinnissa peilataan omaa toimintaa ja sen laatua asetettuihin kriteereihin. Itsearviointien pohjana on SHQS-kriteeristöt, joita on arvioinnin kattavuuden lisäämiseksi täydennetty säätiön omilla lisäkriteereillä (Savas-laatulupaukset). Itsearvioinnit tuottavat omalta osaltaan yksiköiden kehittämiskohteita, joita syntyy myös toiminnan muun arviointi- ja palautejärjestelmän kautta. Sisäisissä auditoinnissa arvioidaan oman organisaation palvelujärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta. Säätiöllä on ollut sisäisen auditointi systemaattisesti käytössä vuodesta 2005 alkaen. (Savon , 11.)

15 12 Savon Vammaisasuntosäätiön laatupolitiikka luo yhteisen perustan säätiössä tehtävälle laatutyölle, laadun ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Laatutyöllä varmistetaan asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamista, työprosessien sujuvuutta, yhteistyön joustavuutta sekä toiminnan vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta. Savon Vammaisasuntosäätiön laatupolitiikan ja siihen perustuvan laatutyön keskeisenä tavoitteena on säätiön vision toteutuminen. Savon Vammaisasuntosäätiön visio on olla alueensa arvostetuin ja suurin yksityinen erityisryhmien asumis- ja päivätoimintapalveluiden tuottaja ja kehittäjä. (Savon ) 3.3 Tuotteistaminen Tuotteistaminen on organisaation toiminnan jäsentämistä asiakkaiden saamiksi kokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistuksella pyritään kuvaamaan ja standardoimaan organisaation toimintaa. Tuotteistaminen on olemassa olevien palvelujen saamista näkyväksi, niiden nimeämistä ja paketoimista. Tuotteistamiseen liittyy yleensä tuotekehitystä ja palvelujen parantamista. Tuotteistuksen menestyksekäs läpivienti edellyttää, että koko palvelutuotanto on jäsennetty ja palvelut ryhmitelty. Tuote on asiakkaalle tarkoitettu materiaalinen tuote, palvelutuote tai näiden yhdistelmä. Tuotteen tulee olla selkeästi rajattavissa, hinnoiteltavissa ja sisällöltään täsmennettävissä. (Renko 2006, ) Kehitysvammaisten asumispalveluihin liittyy usein erityispiirteitä, jotka tekevät tuotteistamisen erityisen haasteelliseksi. Raportissaan Renko tarkoittaa tuotteella asiakkaan saamaa asumispalvelua kokonaisuudessaan eli asumispalvelupakettia. Asumispalvelutuotteiden tulee olla asiakaskohtaisia, räätälöityjä erikoispaketteja. Lopullisen tuotteen sisältöön vaikuttavat asiakkaan avun ja tuen tarve ja toiveet sekä hänen läheistensä ja asiantuntijoiden näkemykset laadukkaasta tuotteesta. Asiakkaan saaman palvelun sisältöön voi vaikuttaa se, että kuinka paljon heidän läheisensä huolehtivat jostain avun ja tuen tarpeesta. (Renko 2006, 23.) Asiakkaan saaman palvelun kokonaiskustannukset muodostuvat palveluosien kustannusten summasta. Kunkin palveluosan kustannuksia laskettaessa otetaan huomioon asiakkaalle kuuluvan peruspalvelun ja räätälöinnin kustannukset. Perusosat tulevat kaikille asiakkaille pääsääntöisesti samanlaisina, mutta mikäli asiakas ei tarvitse kaikille määriteltyä perusosaa, voi tuotetta supistaa. Perusosan sisältö määräytyy paljon

16 13 asumisyksikössä tehtyjen valintojen mukaan. Tässä esimerkkinä, että huolehtiiko henkilökunta asiakkaiden kanssa ruoan valmistamisesta yksikössä, omassa asunnossa, tilataanko ruoka ulkopuoliselta palvelun tuottajalta tai ruokaillaanko yksikön ulkopuolella. Räätälöity lisäosa muodostetaan asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet huomioiden. Räätälöityä lisäosaa määriteltäessä asiakkaan toimintakyvyllä on merkitystä selvitettäessä kuinka paljon esimerkiksi ruokahuolto sitoo henkilöstöresursseja. Osa asiakkaista ei tarvitse ruokailussa apua lainkaan ja osa tarvitsee apua paljon. Räätälöinnissä voidaan huomioida myös erikoisruokavalion aiheuttamat lisäkustannukset, kuten sen vaatima työaika ja lisäkustannukset. (Renko 2006, ) Tuotteistamista tarvitaan, jotta saadaan markkinoille kilpailukykyinen tuote ja pystytään paremmin tyydyttämään asiakkaan tarpeet. Tuotteistamisen avulla pyritään selvittämään palvelujen tuotantokustannuksia ja mistä kustannukset syntyvät. Näin kannattavuus paranee ja kustannustieto on pohja palvelujen hinnoittelulle. Tehokkuus lisääntyy, kun voidaan karsia päällekkäisiä toimintoja ja säästää resursseja. Tuotteistamista käytetään laadunhallinnan apuvälineenä. Tuotteistaminen selkeyttää organisaation toiminnan tavoitteita, kun on analysoitava ja systematisoitava organisaation toimintaa ja työprosesseja. Näin työvaiheet selkiytyvät, toiminnan suunnittelu paranee, laatukriteerit täsmentyvät, laadunarviointi ammattimaistuu ja asiakkaiden odotukset tarkentuvat. Laadun parantaminen edellyttää organisaation kaikkien työntekijöiden sitoutumista laadun kehittämistyöhön. (Renko 2006, ) Laadunhallinnan apuvälineenä toimintayksiköissä perustehtävä selkeytyy, kun kaikki tietävät mitkä osat kuuluvat palvelukokonaisuuteen. Tällöin myös johtaminen, henkilökunnan koulutus ja perehdytys helpottuvat (Heinström 2003, 15). Palveluiden prosessien kuvaamisen ja toimintojen määrittelyn jälkeen palveluiden hintojen tarkka määrittäminen mahdollistuu. Savon Vammaisasuntosäätiössä ollaan tuotteistamassa asumispalveluita. Tuotteistamisprojektissa luodaan kehitysvammaisen henkilön avun ja tuen tarpeiden yksilölliseen arvioimiseen mallia, joka palvelee mm. tarvittavan avun, tuen ja muun resursoinnin määrittelyä eri toiminnoissa. Tämä mahdollistaa yksilöllisten asiakkaan tarvitsemien palvelupakettien kokoamisen ja asiakaskohtaisen hinnoittelun. Muuttovaiheen tarkemman määrittelyn sekä prosessien ja toimintojen kuvaamisen kautta palvelun vaatimien resurssien arvioiminen helpottuu. Palvelun ostajalle ja asiakkaalle on helpompi kuvata palvelun sisältö ja määritellä muuttovaiheen tarvitseman tuen laajuus. Kun tiedetään asumispalveluun liittyvän

17 muuttovaiheen tuen sisältö, voidaan arvioida palvelun riittävyyttä ja hankkia asiakkaalle tarvittaessa erityistä asumisvalmennusta lisäpalveluna. (Ruutala 2009.) 14 4 ASIAKKAAN MUUTTOVAIHE ASUMISPALVELUUN Muuttovaiheen tavoitteena on onnistunut muutto, jotta hyvä arki voi toteutua. Elämään kuuluu muutoksia, haasteita ja niihin liittyviä ilon ja surun kokemuksia. Eläminen mahdollisimman itsenäisesti, ottamalla vastuuta omasta elämästään tehden valintoja ja päätöksiä on aikuisen ihmisen elämää. Kukin henkilö itse määrittelee itselleen tärkeät asiat, joten toiveiden ja ajatusten ilmaisemisella on tärkeä osa itsenäistä elämää. Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat itsenäisen elämän hallinnassa yksilöllistä apua ja tukea. Avun ja tuen tarve vaihtelee elämän aikana. Yleensä muutostilanteissa oikein kohdennettu, riittävä tuki auttaa kehitysvammaista siihen, että hän voi tulevaisuudessa elämää itsenäisemmin. Tavoitteena muutoksessa on hyvä elämä, hyvä arki. Muutoksen valmistautuminen edellyttää riittävää apua ja tukea. Ensiarvoisen tärkeää kehitysvammaiselle on rakentaa tuki yksilöllisistä tarpeista. Tärkeimmäksi yksilöllisyyden mittariksi nostetaan mahdollisuus vaikuttaa omiin, pieniinkin päivittäisiin asioihin. Muuttoprosessin hyvät käytännöt jaetaan Saattaen muutettava -selvityksessä kolmeen osa-alueeseen; sopeutuminen, palvelut ja talous. Sopeutumisen kolmesta tärkeimmästä kohdasta ensimmäinen on, että muutoksen ymmärtämiselle ja käsittelylle tulee olla riittävästi aikaa. Aika vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta puolesta vuodesta vuoteen koettiin vähimmäisajaksi. Toiseksi muuttoa tukee hyvin hoidettu vaiheittainen tutustuminen uuteen kotiin ja siellä toimivaan henkilökuntaan. Vaiheittainen sopeutumisprosessi käynnistyy varhaisessa vaiheessa, ensin lyhyillä vierailuilla, sitten muutamien päiväkäyntien jälkeen jo yön yli käynnillä. Kolmanneksi koettiin vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen ennen kaikkea uuden kodin valintaan, muuton ajoittumiseen ja muuttoprosessin nopeuteen. (Pelto-Hulkko, Kaakinen & Ohtonen 2008, ) Muuttoprosessi on yksi ohimenevä osa hyvinvoinnin kokonaisuuden rakentumisessa. On kiinnitettävä huomiota vallitseviin elämisen olosuhteisiin. Hyvin hoidettu muuttoprosessin ei auta, jos uuden kodin olosuhteet elämiselle eivät toteudu. Haasteita on

18 15 sosiaalisen ympäristön asenteiden ja näkökulmien hoitamisessa, jotta kehitysvammaiset pääsevät aidosti osaksi yhteiskuntaa. (Pelto-Hulkko, Kaakinen & Ohtonen 2008, 68.) Muuttoprosessi on yksittäinen elämän vaihe, mutta jokaiselle se ainutlaatuinen ja yksilöllinen kokemus. Muutosprosessi tarvitsee jokaisen asiakkaan kohdalla pysähtymisen, jotta yksilöllisiin elämisen tarpeisiin voidaan vastata. Onnistuneessa muutossa koetaan suunnittelun edellyttävän avointa vuorovaikutusta omaisten kanssa. Omaisten tiedottaminen koettaan merkittävänä huomioimisena. Eriasteisesti kehitysvammaisten henkilöiden kyky ymmärtää muuttoa on erilainen. Tärkeänä pidetäänkin, että muutto toteutetaan huolellisesti, ilman kiirettä, yksilöllisen muuttosuunnitelman mukaan. Jokainen muutto on yksilöllinen. Muuttaneilla havaitaan luonnollista ikävää vanhaa asuinpaikkaa ja asukkaita kohtaan, mutta se on ohimenevä vaihe. (Pelto-Hulkko, Kaakinen & Ohtonen 2008.) Laitoshoidon hajauttamisen seurantaraportin mukaan niillä kehitysvammaisilla, joiden vammaisuuden aste on vaikea, on heidän kokemuksiaan muutosta selvitettävä toiseksi parhaan lähteen, eli heidän läheistensä ja heitä hoitavan henkilökunnan kautta. Selvityksen mukaan läheisten on tärkeää saada riittävän ajoissa tietoja tulevista muutoksista ja antaa heille todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Työntekijöiden haastattelujen mukaan tärkeämpänä asiana nähtiin kehitysvammaisen totuttautuminen uuteen asuntoon ja siellä toimivaan henkilökuntaan. Muuttoprosessissa tulee olla tutustuminen edellisen asuinpaikan työntekijöiden kesken (Saattaen muutettava 2008.) Anja Räisäsen tutkimuksessa (1999) työntekijät saivat asukkaat mukaan muuton järjestelyihin. Työntekijöiden mielestä asukkaille pitää kertoa heidän elämäänsä koskevista asioista selkeästi ja rehellisesti. Tutkimuksen mukaan työntekijät kokevat vastuuta asukkaan turvallisuudesta, sisäisestä tasapainosta, ihmissuhteiden ylläpitämisestä, hyvinvoinnista, terveydestä, ihmisyydestä ja aktivoinnista. Omahoitajuuden merkitys koettaan tärkeäksi, koska hän on kuuntelijana ja ymmärtäjänä muuttovaiheessa, erityisesti epävarmuuden ja pelkojen käsittelyssä. Omahoitajuus koettaan kokonaisvaltaisena, asiakaskeskeisenä, eräänlaisena sillanrakentajana ja kommunikaation tulkitsijana. Yhteisön ilmapiirillä koettiin olevan suuri merkitys arjen sujumisessa. (Räisänen 1999.)

19 16 Muuttovaiheessa tärkeä elementti on asumisvalmennus. Tästä käytetään joissain yhteyksissä myös nimeä muuttovalmennus. Näitä elementtejä on myös palvelukotiin muuttovaiheen toiminnoissa. Kehitysvammaisen muutoissa on yleensä erikseen panostettava juuri muuton aiheuttamien tunteiden ja tilanteiden läpi käymiseen. Osa kehitysvammaisista henkilöistä tai heidän läheisistään kokee tarvitsevansa tuekseen erikseen resurssoidun asumisvalmennuksen. 4.1 Hyvinvointi ja hyvä arki Suomen hallitus on antanut eduskunnalle vuonna 2006 Valtioneuvoston vammaispoliittisen selonteon. Selonteossa esitetään kolme keskeistä periaatetta. Yksi periaatteista on vammaisten oikeus yhdenvertaisuuteen. Tässä Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa. Toisena kohtana kirjattiin vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen ja kolmanneksi oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, jolla turvataan yhdenvertaisuuden toteutuminen. (Kaski, Manninen & Pihko 2009, ) Itsemäärääminen on todellisia valinnanmahdollisuuksia. Siihen kuuluu päätöksen tekoa ja sen harjoittelua. Vastuineen ja velvollisuuksineen on mahdollisuus epäonnistua, oppia kokemuksista ja ottaa harkittuja riskejä. (Kehitysvamma-alan 2009.)

20 17 KUVIO1. Avaimet täysivaltaiseen kansalaisuuteen. (Duffy 2006, 2.) Avaimet täysivaltaiseen kansalaisuuteen -teoksessa Duffy (2006) listaa kuusi asiaa, jotka mahdollistavat henkilölle mahdollisuuden täysivaltaisen kansalaisuuteen. Teos käsittelee niitä asioita, joita kehitysvammaisen elämässä tulee ottaa huomioon täysivaltaisuuden saavuttamiseksi. Tulee huolehtia muun muassa itsemääräämisoikeuden toteutumisesta, riittävästä toimeentulosta ja elämisestä yhteisön jäsenenä. Tähän kuuluu lisäksi työn tekeminen ja opiskelu. Elämässä on oltava suunta ja suunnitelma. Suunnitelman lähtökohta tulee olla yksilökeskeisyys eikä järjestelmäkeskeisyys. Henkilöllä tulee olla koti ja kotiin tarvittava tuki. Hyvä elinympäristö luo edellytyksiä elää tavallista elämää mahdollisimman vähin rajoituksin ja tarjoaa tilaisuuden omaksua normaaleja käyttäytymismalleja. Tällaisessa ympäristössä kehitysvammaisen ihmisen oikeudet ja velvollisuuden ovat suhteessa hänen kykyihinsä ja hänen kanssaan asuvien oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Ikätason mukainen suhtautuminen, mahdollisuudet iän mukaisiin harrastuksiin ja kokemuksiin, sekä samanlaiseen pukeutumiseen ikätovereidensa kanssa tukevat kehitystä ja lisäävät osallistumismahdollisuuksia. Se, että vammainen henkilö oppii käyttämään samoja lähipalveluja kuin muutkin, vähentää osaltaan tarpeetonta erilaisuutta hänen elämässään. (Kaski, Manninen & Pihko 2009, 173.) Ilka Haarnin (2006, 47,50) keräämän tutkimustiedon valossa keskeisimmiksi elämänlaadun osa-alueiksi kehitysvammaisten elämässä osoittautuivat ihmissuhteet, työ ja

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Yksilöllistä elämää yhdessä

Yksilöllistä elämää yhdessä Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista Asumisen kehittämisessä ajankohtaista KVANK alueellinen tilaisuus Kirsi Konola Oulu, 30.10.2018 YK:n vammaissopimus ja asuminen 19 art. Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä: Vammaisilla henkilöillä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen ----~ eksote Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen Vammaispalvelujen asiakkaan oikeus saada laadukkaita palveluja on määritelty lainsäädännössä (laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään. Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Martina Nygård THL 5.3.2019 Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta / KOULUTUSKIERROS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ja Kuntakysely kevät 2012

Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ja Kuntakysely kevät 2012 Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus 2012 2015 ja Kuntakysely kevät 2012 SOSIAALIHUOLTO 1 Tavoitteen arviointi: Aluehallintovirasto on valvonut seuraavia kuntien toimia: Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012

Lisätiedot

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää? Susanna Hintsala & Martina Nygård TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 1 Esityksen teemat Vammaispalvelujen oikeudellinen perusta Vammaispalvelujen tarkoitus

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Harri Lindqvist Helsinki

Harri Lindqvist Helsinki Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET Muuttovalmennuksessa muuttaja, läheiset ja työntekijät valmistautuvat muutokseen, onnistuneeseen muuttoon Arja Haapio 6.4.2017 Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.

Lisätiedot