Riikka Isomäki. YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN TURVALLISUUSNÄKEMYS: Kenen turvallisuutta, kenen turvattomuutta?
|
|
- Petri Hänninen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riikka Isomäki YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN TURVALLISUUSNÄKEMYS: Kenen turvallisuutta, kenen turvattomuutta? Tampereen yliopisto Politiikan tutkimuksen laitos Kansainvälinen politiikka Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2004
2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDATUS TUTKIELMAAN TUTKIELMAN ONTOLOGIA TUTKIELMAN RAKENNE TUTKIELMAN AINEISTO TUTKIMUSKYSYMYS TEOREETTINEN VIITEKEHYS: TODELLISUUDEN RAKENTUMINEN TEORIAN ONTOLOGISET LÄHTÖKOHDAT RAKENTUMISEN AJATUS Sosiaalinen rakentuminen Käsitteen rakentuminen Kielellinen rakentaminen EMANSIPAATION AJATUS Emansipaatio ja muutos Feministinen emansipaatio Länsimaisuuden ylittävä emansipaatio TURVALLISUUDEN MAHDOLLISUUS TURVALLISUUDEN ONTOLOGIA TURVALLISUUDEN RAKENTUMINEN TURVALLISUUDEN JA SUVERENITEETIN DISKURSSIT Suvereniteettia korostavat turvallisuuden diskurssit Suvereniteetin kyseenalaistavat turvallisuuden diskurssit Suvereniteetittomat turvallisuuden diskurssit Maskuliinisen suvereniteetin turvattomuus Länsimaisen suvereniteetin riittämättömyys Ympäristö ja suvereniteetin ylittäminen TUTKIMUSMETODI: MAHDOLLISUUS TUOTTAA JA KUVATA TODELLISUUTTA PUHEESSA METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT INSTITUTIONAALINEN KIELELLINEN TODELLISUUS PUHEAKTI Searle ja puheakti Turvallistaminen VALTA JA MAHDOLLISUUS PUHUA HILJAISUUS JA MAHDOTTOMUUS PUHUA Puhe, valta ja hiljaisuus Sukupuoli, puhe ja valta Kolmas maailma, puhe ja valta YK:N TURVALLISUUSNÄKEMYS JOHDATUS AINEISTON TUTKIMUKSEEN YK:N TODELLISUUS JA TURVALLISUUS Teoreettis-metodologinen perusta YK:n turvallisuus peruskirjasta vuosituhatjulistukseen Peruskirjan turvallisuus
3 Vuosituhatjulistuksen turvallisuus YK:n turvallisuuden institutionaaliset tosiasiat YK:n turvallisuus kansainvälisen politiikan turvallisuusympäristöissä YK ja suvereniteettia korostavat turvallisuuden diskurssit YK ja suvereniteetin kyseenalaistavat turvallisuuden diskurssit YK:N JÄRJESTELMÄN ULKOPUOLINEN TURVALLISUUS Emansipaatio ja valta YK:n järjestelmän valtarakenteet YK ja suvereniteetittomat turvallisuuden diskurssit YK ja maskuliinisen suvereniteetin turvattomuus YK ja länsimaisen suvereniteetin riittämättömyys YK, ympäristö ja suvereniteetin ylittäminen JOHTOPÄÄTÖKSET YK JA TURVALLISUUDEN NARRATIIVIT MUUTOKSEN MERKITYS YK:N MERKITYS JA JÄRJESTÖN TULEVAISUUS TUTKIELMAN KRITIIKKI JA MERKITYS LÄHTEET PRIMÄÄRIAINEISTO KIRJALLISUUS JA ARTIKKELIT INTERNET-LÄHTEET MUUT
4 1. JOHDATUS TUTKIELMAAN 1.1. Tutkielman ontologia Tämän tutkielman lähtökohtana on tutkia todellisuuden rakentumisessa tapahtuvaa muutosta. Tutkielman tarkoituksena ei ole löytää muutoksen rajoja tai määrittää muutoksen suuntaa, vaan tarkastella muutoksen tapahtumista. Muutoksen tutkiminen perustuu erilaisiin todellisuutta selittäviin teorioihin. Nämä teoriat eivät tutkielmassa perustu totuuteen maailman olemuksesta, vaan teorioiden avulla on tarkoitus tuoda esiin muutoksen tapoja. Kansainvälisen politiikan kentällä muutoksen tutkiminen voi kohdistua turvallisuuden käsitteen muutokseen. Lähtökohtana on tällöin turvallisuuden ajatuksen kokema murros. Turvallisuuden muutos määrittää sitä kansainvälisen politiikan aluetta, johon tämä tutkielma sijoittuu. Tällöin tutkielman taustalla on ajatus, jonka mukaan kansainvälisen politiikan muutokset ovat näkyvissä turvallisuuden muutoksissa, ja samoin turvallisuuden muutos muuttaa kansainvälistä politiikkaa. Turvallisuuden ja muutoksen ymmärtämisen kohdalla tutkielma korostaa turvallisuuden mahdollisuutta. Ajatuksena on, että turvallisuuden tulisi tarkoittaa kaikkien mahdollisuutta kokea turvallisuutta. Tutkielma tarkastelee todellisuuden ja turvallisuuden muutoksia YK:n aineistojen kautta. YK perustettiin takaamaan kansainvälistä turvallisuutta, ja YK on tämän tutkielman mukaan ainoa maailmanlaajuinen järjestö, jonka kautta voi tutkia kansainvälisen todellisuuden ja turvallisuuden muutosta. Työssä YK:n tutkimus keskittyy järjestön tuottamien aineistojen kautta välittyvään todellisuuteen ja turvallisuuteen. Taustalla on metodologinen ajatus, jonka mukaan todellisuutta on mahdollista kuvata kielellä. Tutkielman tarkoituksena ei ole analysoida YK:ta järjestönä. YK ei ole tutkielman varsinainen tutkimuskohde, vaan mielenkiinnon kohteena on YK:n käsitys ympäröivästä todellisuudesta, tämän käsityksen muutos sekä järjestön turvallisuuden näkemys. Lisäksi YK:n turvallisuuden tutkimuksen tarkoituksena ei ole löytää käsitteelle yhtä määritystä. Pyrkimyksenä on tarkastella 3
5 YK:n turvallisuuden taustaa, muutosta, korostuksia ja suhdetta kansainvälisen politiikan tieteenalalla käytyihin turvallisuuden diskursseihin. 1 Tämä tutkielma perustuu ennen kaikkea hegemoniaan kohdistuvaan kritiikkiin. 2 Ajatuksena on, että hegemonia pyrkii säilyttämään vallitsevat olot ja estämään muutoksen. Hegemonian kritiikki on tutkielman läpikäyvää pyrkimystä etsiä tutkielma esittelemien todellisuuden, turvallisuuden ja YK:n muutoksen ulkopuolelle jääviä ryhmiä. Tällöin lähtökohtana on totuuden etsimisen hylkääminen ja maailman rajojen ylittäminen. Tutkielma kertoo rinnakkain kahta todellisuuden ja turvallisuuden narratiivia. Näistä ensimmäinen on tutkielman lähtökohta siihen, miten todellisuutta on mahdollista tutkia ja toinen on se todellisuus, jonka ensimmäinen jättää ulkopuolelleen. Ensimmäistä narratiivia kertovat sosiaalinen konstruktivismi ja kielellä rakentaminen, suvereniteettiin keskittyvä turvallisuuden tutkimus sekä puheaktin ja turvallistamisen metodologiset lähtökohdat. Toinen narratiivi on ensimmäisen purkavaa ja rakentuu feministisessä, länsimaisuuden sekä suvereniteetin ylittävässä kritiikissä Tutkielman rakenne Tämän tutkielman ensimmäisen ja käsiteltävissä olevan luvun tarkoituksena on selittää tutkimuksen tausta sekä sijoittaa tutkielma kansainvälisen politiikan tieteenalaan. Luku 1 on johdatus tutkielmaan ja tuo esiin tutkimuksen perustan. Luku esittelee myös tutkielman aineiston ja tutkimuskysymyksen. Luku 2 kuvaa tutkielman teoreettista lähtökohtaa. Luku esittää teorioita todellisuuden rakentumisesta. Teoreettinen viitekehys korostaa todellisuuden sosiaalista ja kielellä tapahtuvaa rakentumista, jotka tulevat esiin Peter Bergerin & Thomas Luckmannin sekä Jürgen Habermasin teorioissa. Todellisuuden rakentumisen lisäksi luku esittelee käsitteiden rakentumista lähtökohtanaan Cynthia Weberin näkemys käsitteiden ymmärtämisestä avoimina kysymyksinä (Weber 1995, 25-26). Todellisuuden rakentumisen periferian narratiivi tulee esiin Ken Boothin emansipaation ja oikeudenmukaisen maailman ajatuksen näkemyksissä. Todellisuuden rakentumisen 1 Kansainvälisen politiikan tieteenalalla käydyt turvallisuuden diskurssit tarkoittavat tutkielmassa kyseisen tieteenalan akateemisissa julkaisuissa esitettyjä ajatuksia turvallisuudesta ja erityisesti turvallisuuden muutoksesta. Tutkielma käsittelee lähemmin näitä diskursseja luvussa 3. 2 Tässä tutkielmassa hegemonian ajatus perustuu vallan epätasaiseen jakautumiseen maailmassa. Ajatuksena on, että valta määrittää toimijuutta ja toimijoiden rakentamaa tietoa maailmasta. Tutkielmassa hegemonia yhdistyy ennen kaikkea maskuliiniseen ja länsimaiseen toimijuuteen. 4
6 kohdalla emansipaatio tarkoittaa feministisen ja länsimaisuuden ylittävän emansipaation huomioimista. Emansipaatio ei luvussa tule esiin suppeasta tai välttämättä yhtenäisestä kirjoittajien joukosta, sillä luvun tarkoituksena on esittää todellisuuden rakentumisen moninaisuus. Tämä tutkielma ei pyri selittämään miten todellisuus rakentuu, vaan selittää miten todellisuuden on mahdollista rakentua. Teoreettisen viitekehyksen esittelyä seuraa tutkielman turvallisuutta käsittelevä luku. Luku 3 jatkaa teoreettisen viitekehyksen käsitteen rakentumisen ajatusta, ja lähestyy kansainvälisen politiikan turvallisuuden käsitettä siitä käytyjen diskurssien kautta. Luku liittää turvallisuuden suvereniteetin ajatukseen ja tarkastelee näiden kahden käsitteen muutosta rinnakkain. Turvallisuuden luvun tarkoituksena on sijoittaa tutkielma kansainvälisen politiikan tieteenalaan ja luoda näin vertauskohta aineistosta etsittävän turvallisuuden tutkimukseen. Luvun pyrkimyksenä on edellä esitetyn Cynthia Weberin ajatuksen mukaan tarkastella turvallisuutta avoimena kysymyksenä, mistä syystä luku esittää monia paikoin jopa päällekkäisiä turvallisuuden tulkintoja. Turvallisuuden toinen narratiivi perustuu suvereniteetin ja turvallisuuden yhdistämisen kyseenalaistamiseen. Turvallisuutta käsittelevä luku korostaa kaikkien ihmisten mahdollisuutta kokea turvattomuutta ja tuo esiin feminiinistä, länsimaisuuden ylittävää ja ympäristöturvallisuuden huomioivaa turvallisuuden kritiikkiä. Luku 4 on tutkielman metodologisen lähestymistavan esittelyä ja luvun taustalla on teoreettisen viitekehyksen näkemys kielellä rakentamisesta. Luku perustuu John R. Searlen institutionaalisen todellisuuden ja institutionaalisten tosiasioiden ajatuksiin. Tutkielman metodologisena perustana ovat Searlen puheakti ja niin kutsutun Kööpenhaminan koulukunnan (Barry Buzan, Ole Wæver, Jaap de Wilde) turvallistamisen teoria. Puheakti perustuu puheella tuotettavaan todellisuuteen ja turvallistaminen turvallisuusuhkien sekä tätä kautta turvallisuuden sisällön tuottamiseen. Metodologisen lähtökohdan toinen narratiivi liittyy vallan havaitsemiseen todellisuutta tuottavassa puheessa. Puheaktin toimijalla tulee olla valtaa puhua todellisuudesta ja turvallisuudesta, ja tämän seurauksena luku keskittyy puheaktien ulkopuolisten ryhmien mahdollisuuteen tuottaa todellisuutta puheessa. Näiden ryhmien toiminta ei ole puheaktia, vaan hiljaisuutta. Hiljaisuuden tutkimuksessa tutkielma tuo jälleen esiin feministisen ja jälkikolonialistisen kritiikin. Lähtökohtana on, että puheaktin valtaa omaava toimija puhuu todellisuudesta hiljaisten puolesta ja kertoo hiljaisten tarinaa kuten itse sen näkee. 5
7 Tutkielman luku 5 on YK:n todellisuuden ja turvallisuuden tutkimusta. Tarkoituksena on aiemmissa luvuissa luodun teoreettis-metodologisen kehyksen avulla vastata tutkimuskysymyksiin. Välineet aineiston tutkimukseen tulevat metodologisesta luvusta. Aineiston käsittely nostaa esiin aineistojen turvallisuuteen liittämiä institutionaalisia tosiasioita ja tutkii YK:n turvallisuutta sekä turvallisuuden muutosta. Aineistojen ajatellaan tutkielmassa olevan puheaktin ja turvallistamisen sääntöjen mukaan YK:n puhetta todellisuudesta ja turvallisuudesta järjestön perustamisesta sen nykypäivään. Luku myös yhdistää YK:n turvallisuuden kansainvälisen politiikan turvallisuutta koskeviin diskursseihin. Tämän yhdistämisen taustalla on tutkielman näkemys YK:sta kansainvälisen politiikan toimijana. Aineistoa käsittelevän luvun toinen narratiivi tapahtuu tutkielman aineistojen taustalla. Toisen narratiivin esittelyssä tarkoituksena on päästä ikään kuin aineistojen taakse ja tuoda esiin YK:n todellisuuden ulkopuolinen todellisuus. Lähtökohtana on etsiä YK:n puheaktien toimija ja todellisuuden ja turvallisuuden tuottaja sekä tuoda esiin se todellisuus, mitä YK ei edusta Tutkielman aineisto Tutkielman primääriaineistona ovat Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisemat peruskirja ja vuosituhatjulistus. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja allekirjoitettiin San Franciscossa järjestön perustamista koskeneen kansainvälisen konferenssin päätteeksi. Peruskirja tuli voimaan (Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja 1945, johdantohuomautus.) Peruskirja oli seurausta toisen maailmansodan voittajavaltioiden halusta luoda perusta kansainväliseen yhteistyöhön sekä rauhan ja turvallisuuden säilymiseen. Peruskirjan allekirjoittamista edelsivät jo ennen sodan päättymistä alkaneet suurten voittajavaltioiden väliset neuvottelut, jotka päättyivät 50 valtion hyväksyessä peruskirjan San Franciscossa. (YK 2003 [WWW-dokumentti].) YK:n perustaminen oli jatkumoa Kansainliiton aloittamaan pyrkimykseen luoda rauhaan ja yhteistyöhön perustuva maailma. Järjestön perustamisprosessi alkoi toisen maailmansodan liittoutuneiden valtioiden kesäkuussa 1941 antamalla julistuksella koskien yhteistyön ja ihmisten vapauden kunnioittamista sodan ja rauhan aikana. Lokakuussa presidentti Roosevelt ja pääministeri Churchill päättivät Atlantin julistuksessa joukosta yhteistyön, rauhan ja turvallisuuden periaatteita. Yhdistyneiden 6
8 Kansakuntien julistus syntyi 26 liittoutuneiden valtion edustajan toimesta tammikuussa Lokakuussa ja joulukuussa 1943 pidetyissä Moskovan ja Teheranin konferensseissä Neuvostoliiton, Yhdistyneiden Kuningaskuntien, Yhdysvaltojen ja Kiinan edustajat korostivat rauhan ja turvallisuuden takaavan järjestön nopeaa perustamista. Seuraavaksi syksyllä 1944 edellä esitetyt valtiot päättivät perustettavan järjestön päämääristä, rakenteesta ja toiminnasta. Helmikuussa 1945 pidetyn Jaltan konferenssin jälkeen presidentit Roosevelt ja Stalin sekä pääministeri Churchill ilmoittivat päätöksestä perustaa kansainvälinen rauhan ja turvallisuuden takaava järjestö. Tämän seurauksena YK:n peruskirja valmisteltiin ja hyväksyttiin kevään aikana 1945 San Franciscossa. (YK 2003 [WWW-dokumentti].) Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja allekirjoitettiin osaksi toisen maailmansodan rauhanprosessia. Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistus (YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 55/2) allekirjoitettiin New Yorkissa syyskuuta vuonna 2000 pidetyn yleiskokouksen kokoontumisen jälkeen. Vuosituhatjulistus on YK:n pyrkimys toteuttaa yhteistä maailmanlaajuista tahtoa rauhasta, yhteistyöstä ja kehityksestä. Vuosituhatjulistuksen tavoitteena on vakuuttaa uudelleen uskoa maailmanjärjestöön ja peruskirjaan, jotka YK:ssa ovat rauhallisemman, vauraamman ja oikeudenmukaisemman maailman välttämättömiä peruspilareita. (Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistus 2000, I luku, [WWW-dokumentti].) Vuosituhatjulistuksen allekirjoittivat kaikki yleiskokoukseen osallistuneet YK:n jäsenvaltioiden edustajat. 3 Vuosituhatjulistuksen yhteydessä päätettiin joukosta mittaamiskelpoisia tavoitteita, joiden avulla on mahdollista taistella köyhyyttä, nälkää, sairauksia, lukutaidottomuutta ja naisten kokema syrjintää vastaan. Näitä tavoitteita kutsutaan vuosituhattavoitteiksi (Millenium Development Goals, MDG). 4 Vuosituhatjulistuksen tehtävänä on viitoittaa tietä kohti vuosituhattavoitteita. Tässä tehtävässään vuosituhatjulistus korostaa ihmisoikeuksien ja demokratian merkityksiä. (UNDP 2003, Millenium Development 3 Vuosituhatjulistuksen takana on ainutkertainen yksimielisyys, sillä kaikkien YK:n jäsenmaiden lisäksi myös YK-järjestöt ja kansainväliset rahoituslaitokset ovat sitoutuneet toimimaan julistuksen puolesta (UNDP 2003, Millenium Development Goals). 4 Tavoitteiden mukaan YK:n jäsenten velvollisuutena on vuoteen 2015 mennessä puolittaa äärimmäinen köyhyys, taata peruskoulutus kaikille, edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, vähentää lapsikuolleisuutta, parantaa odottavien äitien terveydentilaa, hidastaa HIV/Aidsin, malarian ja tuberkuloosin leviämistä, taata ympäristön kestävä kehitys sekä sitoutua kehitykseen tähtäävään globaaliin kumppanuuteen (YK 2003, [WWW-dokumentti]). 7
9 Goals.) Peruskirjan aikaiseen maailmaan verrattuna vuosituhatjulistuksen maailma on muuttunut. Vuosituhatjulistus pyrkii etsimään uutta tietä toisen maailmansodan jälkeiseen maailmaan perustetulle järjestölle. Valittujen aineistojen, peruskirjan ja vuosituhatjulistuksen, välillä on melko pitkä aikaväli. Niiden valinta työn aineistoksi perustuu julistusten ajankohtien vastaavuuteen tutkielmassa esitettävän kansainvälisen politiikan turvallisuuden käsitteen muutoksen kanssa. Tutkielman korostaa jatkuvasti muuttuvaa turvallisuuden todellisuutta, ja tästä syystä myös aineistojen käsittelyssä korostuu niiden taustalla vaikuttava YK:n todellisuuden ja turvallisuuden jatkuva prosessinomainen muutos. Aineistot eivät ole yksittäisiä totuuksia omien ajanjaksojensa todellisuudesta ja turvallisuudesta, vaan useiden tapahtumien vaikutuksena syntyneitä totuuden häivähdyksiä. YK:n matka peruskirjan hyväksymisestä vuosituhatjulistuksen allekirjoittamiseen on täynnä tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet vuosituhatjulistuksen sisältöön. Jokainen uusi jäsenvaltio sekä jokainen YK:ssa tapahtunut muutos on muuttanut järjestöä. Tutkielman ja turvallisuuden muutoksen kannalta merkittävinä muutoksina voidaan mainita seuraavat: yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuonna 1948, YK:n ensimmäisen rauhanturvaoperaation (UNEF) perustaminen Suezille vuonna 1956 sekä tästä syntynyt rauhanturvaamisperinne, ydinaseiden leviämisen vastainen sopimus vuodelta 1968, kansainväliset rodullisen sekä uskontoon liittyvän syrjinnän kieltävät sopimukset vuosilta 1969 ja 1981, YK:n ympäristöohjelman (UNEP) perustaminen 1972, otsonikerroksen suojelua korostava Montrealin protokolla vuodelta 1987, Rio de Janeiron ympäristöä ja kehitystä käsittelevä konferenssi sekä tämän tuloksena syntynyt Agenda 21 vuodelta 1992, yleiskokouksen hyväksymä ydinkoekielto vuodelta 1996, naisiin kohdistuvan syrjinnän kieltävä kansainvälinen sopimus vuodelta 1979, yleiskokouksessa vuodesta 1978 lähtien pidetyt aseiden riisuntaa koskevat istunnot, vuodesta 1984 lähtien suunnattu erityishuomio Afrikan nälänhätää kohtaan, pääsihteerin An Agenda for Development -raportti vuodelta 1994 sekä vuoden 1995 sosiaalista kehitystä koskeva kokous. Erityisesti kahden aineiston välisen ajanjakson tapahtumista tutkielma korostaa pääsihteerin An Agenda for Peace -raportin julkaisua vuonna Raportti keskittyy YK:n toimintaan ja käsittelee ehkäisevää diplomatiaa, rauhan ylläpitämistä ja rauhanturvaamista sekä korostaa rauhan ja turvallisuuden takaamista, ihmisoikeuksien, 8
10 sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja vapauksien edistämistä, erityisen haavoittuvien ryhmien tarpeiden kohtaamista sekä joukkotuhoaseiden vastustamista. Raportti tunnistaa turvallisuuden tarpeen ja valtiollisen vastuun muuttuneet ympäristöt sekä nostaa esiin YK:n kokonaisvaltaisen muutoksen tarpeen järjestön vastatessa muuttuvaan turvattomuuteen. (An Agenda for Peace 1992, introduction, luvut I, X, [WWWdokumentti].) An Agenda for Peace -raportti on monilta osin vuosituhatjulistuksen edeltäjä. Raportti tunnistaa peruskirjan ajoista muuttuneet todellisuuden ympäristöt ja liittää nämä ympäristöt YK:n ylläpitämään rauhaan ja turvallisuuteen. Peruskirjan ja vuosituhatjulistuksen turvallisuusnäkemysten lisäksi tutkielma liittää YK:n todellisuuden kansainvälisen politiikkaan tieteenalaan. Tällöin tutkielma keskittyy kansainvälisessä politiikassa käytyjen turvallisuuden diskurssien ja YK:n turvallisuuden vertaamiseen. 5 Tarkoituksena on selvittää millä tavoin YK:n turvallisuus vastaa kansainvälisessä politiikassa käytyjä turvallisuuden diskursseja. Näin YK:n turvallisuuden ajatukset yhdistyvät kansainvälisen politiikan tieteenalaan. Tutkielman ajatuksena on, että YK edustaa kansainvälisen politiikan tieteenalan käytäntöä ja että tieteenalalla turvallisuudesta käydyt diskurssit ovat puolestaan kansainvälisen politiikan teoriaa. Molemmat käytäntö ja teoria vaikuttavat toinen toistensa sisältöihin. Tällöin tutkielman tarkoituksena onkin tuoda esiin miten kansainvälisen politiikan tieteenalan käytäntö vastaa tieteenalalla esitettyjä teoreettisia näkemyksiä Tutkimuskysymys Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuuden näkemystä. Tutkimuskysymys on kaksivaiheinen, sillä sen kautta saatavan tiedon avulla tutkielma selvittää kahdenlaista tietoa YK:sta. Ensimmäinen vaihe keskittyy YK:n turvallisuuden näkemykseen ja tämän muutokseen. Tarkoituksena on tutkia peruskirjan ja vuosituhatjulistuksen turvallisuuskäsitteitä ja selvittää millainen on YK:n turvallisuuskäsitys sekä miten turvallisuus on mahdollisesti muuttunut aineistojen välillä. 5 Koska tutkielma vertaa YK:n ja kansainvälisen politiikan tieteenalan diskursseja, kuuluu myös tutkielman kansainvälisen politiikan turvallisuuden diskurssien käsittely osaksi työn aineistoa. 9
11 Tutkielman käsitys todellisuudesta ja turvallisuudesta on valtapoliittista, ja tutkielma pyrkii saamaan selville valtajärjestelmien vaikutukset turvallisuutta määriteltäessä. Lähtökohtana on, että kaikilla ei ole mahdollista määrittää turvallisuutta. Tutkielman toinen todellisuus tapahtuu ensimmäisen taustalla. Tähän perustuen tutkielma pyrkii saamaan selville kenen turvallisuus on YK:n turvallisuuskäsityksen ulkopuolella ja mitä tämä kertoo YK:n mahdollisuudesta määrittää ja edustaa maailmanlaajuista turvallisuutta. 2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS: TODELLISUUDEN RAKENTUMINEN 2.1. Teorian ontologiset lähtökohdat Tämän tutkielman teoreettinen lähestymistapa ei pyri löytämään totuutta vaan kunnioittamaan sitä tiedon rajallisuutta, joka maailman ontologiseen selittämiseen liittyy. Tutkielma korostaa todellisuuden rakentumista sosiaalisissa olosuhteissa, jotka määrittävät todellisuuden sisältöä. Tutkielman tarkoituksena on huomioida todellisuuden olemassaolo yhteisöissä tapahtuvina totuuden häivähdyksinä. Liitettäessä tämä todellisuuden sosiaalisen rakentumisen ajatus kansainväliseen politiikkaan voidaan tieteenalan teorioiden ajatella olevan erilaisten sosiaalisten todellisuuksien tuottamia ja sisältävän erilaisia yhteisöllisiä oletuksia totuudesta. Samoin Yhdistyneiden Kansakuntien todellisuus on sosiaalisten todellisuuksien ja yhteisöllisten totuuksien rakentamaa. Lähtökohtina tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä ovat sosiaalinen konstruktivismi sekä kommunikatiivinen todellisuuden rakentuminen. Nämä lähtökohdat eivät kuitenkaan tutkielmassa edusta koko totuutta todellisuuden rakentumisesta, vaan ne ovat tapoja tuottaa todellisuutta koskevia oletuksia. Tutkimuksen kohteena on maailmanlaajuinen järjestö, Yhdistyneet Kansakunnat. Tutkielman teoreettinen viitekehys pyrkii kuvaamaan sitä tapaa, jolla YK:n todellisuuden on mahdollista rakentua. Globaali sosiaalinen ympäristö pitää sisällään tiedon ja totuuden moninaisuuden. Työn teoreettisen perustan tarkoituksena on osoittaa koko työn läpikäyvä problematiikka: tiedon ja totuuden rajallisuus. Tutkielman huomio kiinnittyy Yhdistyneiden Kansakuntien ja kansainvälisen politiikan rajallisuuksiin selittää kansainvälistä politiikkaa koskevaa todellisuuden rakentumista. 10
12 Tutkielman teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan: Rakentumisen ajatus on lähtökohta tiedon ja totuuden rakentumiseen. Emansipaation ajatus kyseenalaistaa rakentumisen ajatuksen kyvyn tuottaa universaalia totuutta sekä tuo esiin rakentumisen moninaisuuden. Emansipaatio korostaa rakentumista ihmisten intressien ja toimintojen tuloksena. Emansipaatiossa huomio kiinnittyy totuuden ja tiedon rakentajien löytämiseen. Otsikoinnissa teoriat korostuvat ajatuksina, eivät totuuksina. Tutkielman pyrkimyksenä ei ole esittää yhtä selitysmallia todellisuuden rakentumisesta, vaan tutkielma on kuvaus mahdollisuudesta ymmärtää työn sosiaalista yhteisöä, Yhdistyneiden Kansakuntien todellisuutta ja turvallisuuden teoretisoinnin epiteemista yhteisöä, sekä tämän yhteisön sisältämän tiedon ja totuuden rakentumista. Työn käyttämä ajatus todellisuuden rakentumisesta ei tee mahdottomiksi muita selitysmalleja. 6 Todellisuuden rakentumisen ajatus on lähtökohta kaikkiin teoreettista viitekehystä seuraaviin tutkielman lukuihin Rakentumisen ajatus Sosiaalinen rakentuminen Bergerin ja Luckmannin mukaan todellisuus on sosiaalisesti rakentunutta ja saa sisältönsä ihmisten kanssakäymisessä rakentuvasta tiedosta, joka kehittyy ja välittyy prosessina sosiaalisissa tilanteissa. Yhteisöllinen todellisuus saa sisältönsä omasta sosiaalisesta ympäristöstään. Todellisuus rakentuu sosiaalisissa yhteisöissä, yhteisöllisyyden konteksteissa. Berger ja Luckmann korostavat todellisuuden suhteellisuutta ja tarkastelevat sosiaalista yhteisöllistä todellisuutta ja tietoa maailmasta suhteessa sekä itseensä ajassa ja paikassa että suhteessa muihin yhteisöihin. Näin todellisuuden ja tiedon rakentumisen tutkiminen on erilaisten yhteisöllisten vaikutusten tutkimista ja huomioimista. (Berger & Luckmann 1966, ) Bergerin ja Luckmannin ajatuksia seuraten tutkielman sosiaalisen rakentumisen lähtökohtana on 6 Teoreettisen lähtökohdan tarkoituksena on aluksi selittää miten todellisuus voi rakentua. Seuraavaksi tutkielma kiinnittää huomiota tämän todellisuuden ja erityisesti todellisuutta tuottavan toimijan emansipoitumiseen. Sama rakenne toistuu myös tutkielman metodologisessa lähtökohdassa sekä turvallisuuden käsittelyn kohdalla. Tällöin tutkielma pyrkii yhtäältä selittämään miten todellisuus rakentuu ja miten tästä rakentumisesta voi puhua. Toisaalta tutkielma osoittaa rakentumisen ylittämisen tarpeen riittämättöminä maailmanlaajuisen todellisuuden selittäjinä. 11
13 yhteisöissä tapahtuva toiminta. Ajatus on, että maailma jakautuu yhteisöllisiin todellisuuksiin. Berger ja Luckmann huomioivat todellisuuden tulkinnan tapahtuvan ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tulkitsemalla jokapäivästä elämäänsä ihmiset tuottavat sosiaaliseen ympäristöönsä tietoa ja ylläpitävät yhteisöllistä todellisuutta. 7 Liikkumalla erilaisissa sosiaalisissa totuuksissa ja ylittämällä erilaisia sosiaalisia rajoja ihmiset rakentavat ja muuttavat sekä omia että muiden todellisuuksia. Samalla muuttuu todellisuuden sisältämä tieto ympäröivästä maailmasta. Tässä prosessissa todellisuus rakentuu ihmisten välille intersubjektiivisesti: ihmiset tuovat oman kokemuksensa todellisuudesta mukaan kanssakäymiseen ja rakentavat ympäröivää todellisuutta yhdessä muiden kanssa. Yhteisen kanssakäymisen perustana on kommunikaatio, jolla pystytään antamaan asioille nimiä ja tekemään omia kokemuksia ymmärrettäviksi. Samoin kanssakäymistä helpottavat yhteiset käsitykset yhteisöllisistä ajoista ja paikoista, joiden määrittämissä rajoissa yhteisöt rakentuvat ja rakentavat sosiaalista todellisuutta. (Berger & Luckmann 1966, ) Todellisuuden rakentuminen on näin intersubjektiivista ja saa sisältönsä ihmisten kanssakäymisissä muodostuvista totuuden näkemyksistä. Ihmiset jakavat todellisuutensa yhdessä muiden kanssa. Berger ja Luckmann korostavat erilaisten typifikaatioiden syntymistä ihmisten välisissä kanssakäymisissä. Tällöin kysymys on toisten ihmisten, asioiden, esineiden jne. luokittelemisesta ja tyypittämisestä erilaisiin ryhmiin. Vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin suhtaudutaan eri tavoin sen mukaan, miten heidät kategorisoidaan. (Berger & Luckmann 1966, ) Samalla ihmiset osallistuvat todellisuuden rakentamiseen käyttäytymällä määrättyjen sosiaalisten roolien mukaan eri tilanteissa (emt, 91). Näin toisten ihmisten kanssa tapahtuva kanssakäyminen tuottaa ja ylläpitää sosiaalista todellisuutta. Berger ja Luckmann liittävät yhteisöllisen identiteetin rakentumisen subjektiiviseen sosialisaatioon, jossa ihmisestä tulee osa yhteisöä. Primaarinen sosialisaatio tapahtuu lapsuudessa, ja sen aikana ihminen oppii maailman rakentumisen periaatteet. Tähän 7 Berger ja Luckmann eivät korosta yhteisöllisen todellisuuden ja jokapäiväisen elämän muutosta. Tällöin jää kyseenalaiseksi arkipäivän muutoksen mahdollisuus. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus ihmisten jatkuvasta vaikutuksesta ympäröivään maailmaansa ja sen muutokseen. Tästä seuraa, ettei Bergerin ja Luckmannin ajatuksia voi kaikilta osin ottaa huomioon tutkielman teoreettisessa osiossa. 12
14 prosessiin liittyy läheisesti samaan aikaan tapahtuva kielellisen kommunikaation oppiminen. Sekundaarisessa sosialisaatiossa yksilö sosiaalistuu voimakkaammin yhteisöönsä. Tällöin ihminen oppii ymmärtämään, käyttämään ja tuottamaan yhteisön tietopohjaa. (Berger & Luckmann 1966, ) Sosialisaatiossa korostuu kommunikaation asema todellisuuden rakentajana, ylläpitäjänä ja muuttajana. Kielen avulla asiat saavat merkityksiä, ja nämä merkitykset muuttuvat kommunikaatiossa, jossa toimijat jatkuvasti rakentavat sosiaalista todellisuutta. (Emt, ) Subjektiivisessa sosialisaatiossa tapahtuva identiteetin rakentuminen on yksilön ja yhteisön välistä dialektiikkaa. Tässä prosessissa rakentuvat ja muuttuvat sekä yksilön subjektiivinen että yhteisöllinen kuva todellisuudesta. (Emt, ) Sosialisaatiossa ihminen tuottaa intersubjektiivisen todellisuuden yhteisössään ja yhteisöstään. Habermas korostaa kommunikaation merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Habermasin mukaan sosialisaatio tapahtuu kielellis-kulttuurisessa yhteisössä; yhteisöjen ja kulttuurien synty tapahtuvat kielen määrittämissä rajoissa. Ihmiset tuottavat ja legitimoivat yhteisiä sääntöjä kielellisessä kanssakäymisessä, ja nämä säännöt rakentavat yhteistä kielellistä todellisuutta. Yksilöiden sosialisoitumisen taustalla on näin kommunikaation rakentama yhteisöllinen todellisuus. (Habermas 1984, ) Kielellisessä kanssakäymisessä ihmiset peilaavat näkemystä itsestään yhteisöllisen kommunikaation tuottamiin sääntöihin. Tällöin identiteetin muodostus kielellisissä yhteisöissä tapahtuu normatiivisesti säännellyn kanssakäymisen määrittämänä (Habermas 1987, 40-42, 98.) Berger ja Luckmann huomioivat objektiivisen yhteisöllisen ja subjektiivisen yksilöllisen toiminnan tapahtumisen rinnakkain. Ihminen kehittyy sosiokulttuurisessa ympäristössä ja on objektiivisen yhteisöllisen ympäristön rakentamaa. Samalla ihminen muokkaa sosiaalista ympäristöään omalla toiminnallaan ja on oman subjektiivisen toimintansa tuotos. Yhteisöllinen järjestys on jatkuvassa ihmisen toiminnan aiheuttamassa muutoksessa, ja samalla muuttuu ihminen, joka saa identiteettinsä rakennusaineet ympäröivästä yhteisöstä. (Berger & Luckmann 1966, ) Ihminen siis sekä rakentaa yhteisöllistä ympäristöään että on sen rakentamaa. Berger ja Luckmann korostavat yhteisöllisessä toiminnassa habitualisaatiota, jossa ihmiset rakentavat erilaisiin tilanteisiin valmiita toiminnan kaavoja. Habitualisoitunut toiminta on yhteisön yhteistä tietopohjaa, joka sisältää valmiita käyttäytymisen malleja. 13
15 Instituutiot rakentuvat tässä yhteisessä tietopohjassa, ja tämä rakentuminen tapahtuu muun yhteisöllisen rakentumisen tapaan kommunikaatiossa. Instituutiot kontrolloivat ihmisten käyttäytymistä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Tämän institutionaalisen järjestyksen tavoitteena on ylläpitää ja legitimoida habitualisoituneen toiminnan kaavoja, jolloin yhteisön toimintaa voidaan ennakoida ja sanktioida. Näin myös legitimaatio perustuu ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja kommunikaatioon. Yhteisöt rakentavat kommunikatiivisesti habitualisoituneesta toiminnasta legitimoituja instituutioita yhteisölliseen tietopohjaan. Tästä tietopohjasta yksilöt rakentavat identiteettinsä. Näin ollen sekä yhteisöt että yksilöt ovat sosiaalisesti rakentuneita. Ihmiset institutionalisoivat kommunikaatiossa identiteettiensä rakennusaineet. (Berger & Luckmann 1966, ) Sosiaalisessa rakentumisessa instituutiot ovat heijastumia yhteisöllisestä todellisuudesta. Samalla instituutiot rakentavat ja ylläpitävät todellisuutta. Todellisuuden rakentuminen ja ylläpito mahdollistuvat instituutioiden rakentumisissa. Instituutiot ovat todellisuuden legitimoitua totuutta Käsitteen rakentuminen Wendt tarkastelee kansainvälisen politiikan käsitteitä toimijoiden rakentamina instituutioina. Käsitteet ovat sosiaalisten yhteisöjen toimijoiden ja intressien rakentamia ja ylläpitävät sosiaalista ympäristöään. 9 Instituutioiden rakentumisen taustalla ovat toimijoiden erilaiset ja moninaiset intressit, jotka ohjaavat yhteisen todellisuuden rakentumista. Intressit puolestaan syntyvät toimijoiden identiteettien määrittäminä. Näin instituutiot rakentuvat moninaisuuden prosessina toimijoiden identiteettien ja intressien kautta. Ihmiset tuottavat instituutiota sosiaalisessa kanssakäymisessä. (Wendt 1995a, ) Sosiaalisen kanssakäymisen rakentama todellisuus saattaa muuttua, kun toimijat ovat tyytymättömiä vallitseviin olosuhteisiin. Instituutioiden muutoksen samoin kuin rakentumisen taustalla on toimijoiden keskinäinen kanssakäyminen, jonka on oltava riittävän tiivistä. Tällöin kollektiivinen toimijoiden identiteettien ja intressien rakentuminen ja muutos ovat mahdollisia. (Wendt 1995b, 151, 163.) Muuttuvien identiteettien ja intressien mukana muuttuvat myös instituutiot. Rakentuminen ei ole pelkkää rakentamista, vaan siihen liittyy myös muutosta ja uudelleenrakentamista. 8 Bergerin ja Luckmannin ajatus legitiimien instituutioiden muodostamasta todellisuudesta on myös tutkielman metodologisen lähtökohdan taustalla. 8 Huomion arvoista on, että Wendt tarkastelee valtioita toimijoina ja hänen esittelemänsä käsitteet viittaavat anarkian olosuhteisiin. Wendtin ajatuksia onkin tässä kohdin käytetty yleisellä tasolla, ottamatta kantaa hänen näkemyksiinsä kansainvälisen politiikan toimijoista. 14
16 Weberin mukaan kansainvälisen politiikan kenttä on taistelua merkityksistä. Todellisen merkityksen, totuuden ja stabilisaation etsiminen on kuitenkin turhaa, sillä ilmiöiden merkitykset ovat riippuvaisia sosiaalisesta ympäristöstään, joissa ne saavat erilaisia muotoja eri aikoina ja eri paikoissa. (Weber 1995, 21.) Maailman rakentuminen erilaisissa historiallisissa ja sosiaalisissa ympäristöissä merkitsee maailman monimuotoisuutta. Erilaiset käsitteet ilmentävät erilaisia näkemyksiä totuudesta. Wendtin tavoin myös Weberin mukaan käsitteet rakentuvat osaksi sosiaalista ympäristöään. Käsitteet pitävät sisällään yhteisöllisiä ympäristöjä sekä yhteisöllisten olosuhteiden muutoksia. Muuttuva sosiaalinen ympäristö muuttaa käsitteitä. (Weber 1995, 2-9.) Bierstekerin ja Weberin mukaan käsitteet saavat merkityksensä niitä määrittävien toimijoiden kautta, jotka käyttäytymisellään tuottavat omaa sosiaalista ympäristöään. Näin toimijat rakentavat käsitteitä yhteisöllisessä todellisuudessa. (Biersteker & Weber 1996, 18.) Weber korostaa, että käsitteiden rajojen etsimisen sijaan niiden tutkimisessa tulisi kiinnittää huomio muutokseen, ja tätä kautta kyseenalaistaa vallitseva ajatus todellisuudesta. Käsitteiden määrittely on aina yhteisöllisen ja historiallisen ympäristön määrittämää tulkitsemista. Käsitteiden todellinen ymmärtäminen vaatii käsitteiden sisältöjen tarkastelua avoimina kysymyksinä. (Weber 1995, ) 10 Tällöin pyrkimyksenä ei tule olla käsitteiden määritteleminen, vaan käsitteen rakentumisen ymmärtäminen eri yhteisöissä eri aikoina. Weber tarkastelee käsitteen ymmärtämistä sen vastakohdan kautta. Tällöin käsitteen rakentuminen ja muutos liittyvät vastakohdan olemassaoloon. Käsitteellä ei ole mitään merkitystä ilman vastakohdan merkityksen olemassaoloa ja ymmärtämistä. Käsite ei ole olemassa ilman vastakohdan olemassaoloa, ilman jotain, mihin sen merkitystä voidaan verrata. (Weber 1995, 4, 27.) Näin käsitteen rakentuminen kiinnittyy entistä tiiviimmin sosiaaliseen ympäristöön, josta myös vastakohta saa sisältönsä. Bierstekerin ja Weberin mukaan käsitteet syntyvät kommunikaatiossa ja kuvaavat yhteisöjen kommunikatiivisia järjestelmiä. Tämä tarkoittaa, että käsitteet ovat 10 Bierstekerin ja Weberin suvereniteetin tutkimus on tässä työssä laajennettu yleiseen käsitteen analysointiin. 15
17 yhteisönsä institutionaalisia ja normatiivisia tuotoksia ja syntyvät yhteisöjen poliittisen vallan rakenteissa. Käsitteet ovat kuvia valtaa pitävien ja marginaalien välisistä suhteista. (Biersteker & Weber 1996, 3, ) Tällöin käsitteet edustavat niitä asioita sosiaalisissa ja poliittisissa ympäristöissään, joita niiden tietyssä ajassa ja paikassa halutaan edustavan. Ne kuvaavat vallan ja kielellä rakentuneen todellisuuden suhdetta sekä ylläpitävät valtaa omaavien intressejä Kielellinen rakentaminen Berger ja Luckmann korostavat kielen kautta tapahtuvaa sosiaalista rakentumista ja sosialisaatiota. Kieli rakentaa maailmaa. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa asiat saavat erilaisia merkityksiä, joihin viitataan eri merkein kielellä. Kommunikaatiolla pystytään siirtämään merkityksiä ja kokemuksia. Näin subjektiivisia kokemuksia pystytään tekemään ymmärrettäviksi ja siirtämään osaksi yhteisen objektiivisen ympäristön rakentumista. Samalla kieli rakentaa ihmisen omaa yksilöllisyyttä, kun muut ihmiset tuottavat siihen sisältöä kommunikaatiossa. Tämän kielellisen rakentumisen vaatimuksena on yhteinen kieli, joka perustuu kommunikaatiossa tuotettuun yhteiseen tietopohjaan. Kielellisen kanssakäymisen kautta tapahtuvan sosiaalisen rakentumisen perustana on näin ollen eräänlainen tiedon varasto, joka sisältää käyttäytymisen ja kommunikaation malleja. (Berger & Luckmann 1966, ) Bergerin ja Luckmannin sosiaalisen konstruktivismin ja kielellisen todellisuuden tuottamisen ajatuksissa huomio kiinnittyy subjektiivisen ja objektiivisen maailman erottamiseen. Tällöin maailman rakentuminen tapahtuu kahdella tasolla: kielen kautta välittyvä sosiaalinen todellisuus antaa rakennusaineet yksilöllisen identiteetin muodostukseen ja samalla yksilö muuttaa yhteisöllistä tietovarastoa tuottamalla siihen kommunikatiivisessa kanssakäymisessä uutta sisältöä. Habermas korostaa yhteisöjen ja yhteiskuntien tutkimisessa kommunikaatioteorioiden merkitystä. Ihmisten toiminnan tutkimisessa huomio kiinnittyy puheessa tapahtuvaan intersubjektiiviseen kanssakäymiseen. Habermas huomioi passiiviseen havainnointiin perustuvan tieteen ylittämisen ja korostaa osallistuvaa tiedettä. Habermas korostaa oman subjektiviteetin näkemistä osana intersubjektiivista maailman rakentumista. 11 Tämä tutkielma keskittyy turvallisuuden käsitteeseen. Turvallisuuden rakentumista käsittelevässä luvussa tutkielma korostaa juuri edellä esitetyn tavoin turvallisuuden monimuotoisuutta. Lähtökohtana on turvallisuuden ajatuksen jatkuva muutos. 16
18 Yhteisöllinen järjestys syntyy ihmisten välisessä puheessa, josta osa institutionalisoituu yhteiseksi tietopohjaksi. (Habermas 1974, 10-13, 255.) Habermasin ajatukset kommunikatiivisen yhteisön rakentumisesta mukailevat pitkälti Bergerin ja Luckmannin ajatuksia. Teorioilla on myös eroja, mutta niiden esitteleminen ei ole tutkielman kannalta tarkoituksenmukaista, sillä tutkielma korostaa todellisuuden rakentumista yhtenä maailmaa selittävänä ajatuksena, eikä etsi totuutta maailman rakentumisesta. Tällöin molempien teorioiden anti tutkielmalle on niistä valittujen korostusten käyttämistä. Lisäksi ajatuksena on, että yhden teorian valitseminen maailman rakentumisen selittäjäksi ylläpitää maailman jakoa selittäjiin ja selitettäviin. Teoria on aina yhden yhteisöllisen todellisuuden totuutta maailmasta. Tutkielma esittelee teoriat rinnakkain huomioiden niiden erot ja korostaen niiden yhtäläisyyksiä. Habermasin ottamisella mukaan työn teoreettiseen kehykseen tutkielma korostaa kielellisen rakentumisen merkitystä, mikä yhdistää tutkielman teoreettisen näkemyksen tutkielman metodologiseen lähtökohtaan. 12 Habermasin teorian lähtökohtana on ideaali kommunikatiivinen yhteisö, jossa tietäminen ja kielen ymmärtäminen perustuvat oletukseen rationaalisesta toiminnasta. Tieto ja rationaliteetti ovat tiiviissä suhteessa toisiinsa, ja tiedon uskottavuus riippuu sen sisällön rationaalisuudesta: tiedon totuusperä ja tehokkuus ovat suoraan johdettavissa sen järkiperäisyydestä. Habermas korostaa lisäksi rationalismin ajatuksen rakentumista yhteisöissä, jolloin kyseessä on kulttuureissa syntynyt rationalismi, joka syntyy erilaiseksi erilaisissa tiedon rakentumisen ympäristöissä. (Habermas 1984, 2-8, 17.) Näin ollen vaatimus järkiperäisyydestä on eräänlainen ohjenuora, jonka ansiosta ihmisten välinen puhuminen ja ymmärtäminen ovat mahdollisia yhteisöissä. Rationalismin esioletus voidaan liittää yksilöistä yhteisöjen väliseen toimintaan, jolloin rationalismi on yhteisöllisen maailman rakentaja ja intersubjektiivisuuden tuottaja. Habermas korostaa yhteisöllisen maailman jatkuvaa muutosta 13 (Habermas 1984, ) Yhteisöllisyyden rakentuminen tapahtuu tietyn rationaalisesti määrittyvän kielen rajoissa. Tätä kielellisesti rakentunutta näkemystä maailmasta Habermas kutsuu 12 Tutkielman metodi perustuu puheaktiin ja korostaa Habermasin teorian tavoin todellisuuden määrittymistä kielen kautta. 13 Habermas tuo vahvasti esiin uskonsa muutokseen ja paikoin jopa dekonstruktion mahdollisuuteen. Tässä hänen ajatuksensa poikkeavat Bergerin ja Luckmannin lähtökohdista ja vastaavat sosiaalista konstruktivismia paremmin tämän tutkimuksen perusteita 17
19 elämismaailmaksi. 14 Kyseessä on toimijoiden rakentama kommunikatiivinen todellisuus, joka luo intersubjektiivisen kanssakäymisen sääntöjä. Tästä seura, että yhteisöllinen todellisuus määrittää omaa rakentumistaan säädellessään toimijoidensa käyttäytymistä. (Emt, ) Elämismaailma on kulttuurissa syntynyttä perintöä, joka mahdollistaa kommunikatiivisen toiminnan ja yhteisön rakentumisen. Habermasin järkiperäisyyttä korostavan lähtökohdan heikkoutena on hänen oletuksensa järjen ja tieteen ylittämättömyydestä. Habermas liittää kaiken yhteiskunnallisen kritiikkiinsä rationaaliseen kommunikatiiviseen yhteisöön, jossa rakentuminen tapahtuu rationaalisesti toimivalla kielellä. (Bronner 1994, 284, ) Habermasin kielellisen yhteisön rakentuminen vastaa ideaalia yhteisöä, ja hänen teoriaansa tulee suhtautua huomioiden sen rajallisuus. Habermasin teoria rajoittuu järkiperäisyyden ajatukseen, jolloin hänen tarkastelunsa kohteena on rationaalisesti toimiva maailma. Tästä huolimatta Habermasin teoria sopii tutkielman teoreettiseen viitekehykseen, sillä tarkoituksena on, kuten todettua, esittää todellisuuden rakentuminen yhtenä maailmaa selittävänä ajatuksena. Habermasin teoria sopii tutkielman ontologiseen lähtökohtaan maailman sosiaalisesta kielellisestä rakentumisesta. Habermasin valitsema kommunikaation ja rationalismin yhdistäminen liittyy ajatukseen rakentaa ymmärrystä puheessa. Habermas analysoi kommunikaation onnistumista siinä valossa, kuinka sillä pystytään tuottamaan yhteisöllistä ymmärrystä. Kysymys on kommunikaation toimijan ja tämän sosiaalisen ympäristön välisestä suhteesta, jossa yhteisöllinen ymmärrys rakentuu rationaalisesti. (Habermas 1984, ) Ymmärryksen saavuttamisen taustalla on joukko pätevyyskriteerejä, joiden on toteuduttava rationaalisen kommunikaation onnistumiseksi. Tällaisia kriteerejä ovat: esitetyn asian totuudenmukaisuus, asian perustuminen normatiiviseen oikeuteen sekä toimijoiden subjektiivinen totuudenmukaisuus. (Emt, 99.) Ymmärryksen saavuttaminen kommunikaatiossa tapahtuu neuvottelemalla yhteinen näkemys asioista. Lähtökohta on, että toimijat tekevät omia intressejään ymmärrettäviksi kielen avulla. 14 Habermasin käyttämä saksan kielinen termi on Lebenswelt, joka on englanniksi käännetty sanalla lifeworld. 18
20 Taustalla on oletus yhteisestä tietopohjasta, totuudesta ja kulttuurista; tavoitteena on yhteisen, yhteisöllisen ymmärryksen rakentaminen. 15 (Emt, 95, ) Habermasin kommunikatiivisen teorian perustavana ajatuksena on yhteisön tarve saavuttaa yhteistä ymmärrystä. Kielelliset yhteisöt eroavat toisistaan sisällöiltään, mutta niitä yhdistää tarve kommunikaatioon. Näin kommunikaatiossa rakentuva ymmärrys on universaali yhteisöllinen pyrkimys, jonka tarkoituksena on yhteisen tietopohjan ja kulttuurin luominen. Tämän yhteisen todellisuuden rakentuminen on sisällöltään ja tätä kautta normeiltaan jossain määrin vaihtelevaa eri yhteisöllisissä ympäristöissä eri aikoina. (Habermas 1984, ) Kyseessä onkin universaali pyrkimys, joka saa erilaisia yhteisöllisiä variaatioita. Universaali pyrkimys kommunikaatiossa rakennettavaan ymmärrykseen tapahtuu yhteisön ja elämismaailman sisältämillä rakennusaineilla. Tällöin sosiaalinen todellisuus ja kulttuurinen maailma tuottavat itse omaa sisältöään kommunikaatiossa. Intersubjektiivisessa kanssakäymisessä toimijoiden kilpailevat intressit rakentavat ymmärrystä kaikkialla. Tämä yhteinen ymmärrys tuottaa yhteisöllisen elämismaailman sisällön. (Habermas 1984, 398.) Näin Habermasin kommunikatiivisen yhteisön ja yhteisöllisen todellisuuden rakentumiset muistuttavat Bergerin ja Luckmannin teoriaa sosialisaatiosta. Molemmat teoriat korostavat sosiaalisessa kanssakäymisessä rakentunutta yhteisön tietovarastoa. Yhteisöissä rakentunut ja vaikuttava kieli tuottaa yhteisön rakennusaineet. Habermas tarkastelee kieltä symbolijärjestelminä, joiden yhdistelmät saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri paikoissa. Kielelliset symbolit ovat yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden perustana sekä jatkuvan muutoksen kohteina. (Habermas 1987, ) Ihmiset rakentavat yhteisöllistä ymmärrystä kielellä, mikä on mahdollista vain jos kielen käyttäminen tapahtuu tiettyjen sääntöjen mukaan. Kommunikaation osapuolten on esitettävä oma yksilöllinen todellisuutensa ymmärrettävästi toisille ihmisille. Tällöin 15 Habermasin kommunikatiivinen teoria perustuu oletukseen ideaalista puhetilanteesta, jossa osapuolten oletetaan olevan tasapuolisia tuottamaan sisältöä yhteisessä todellisuudessa. On tarpeen kyseenalaistaa ideaalin puheen tapahtuminen todellisessa puhetilanteissa. Tällöin voidaan kyseenalaistaa myös koko Habermasin kommunikatiivisen yhteisön teoria. Perustaessaan ajatuksensa ideaalin kielellä rakentamiseen Habermas on ottanut lähtökohdakseen ideaalisti rakentuneen yhteisön, joka ei ole verrattavissa todelliseen yhteisöjen toimintaan. (Bubner 1982, 48-49, 53.) Habermasin teorian esittelyssä tutkielma kiinnittää huomion kommunikatiivisen rakentumisen mahdollisuuteen, ei sen täydellisyyteen tai totuuteen. 19
21 kyseessä ovat kommunikaation luotettavuustakuut, jotka liittävät puheen totuuteen. Yhteisöllinen kommunikatiivinen todellisuus sisältää puheen luotettavuuden kriteerit, joita ihmisten on osattava käyttää oikein, jotta puhe on ymmärrettävää. Tämä merkitsee, että yksilöllinen todellisuus on kyettävä liittämään oikealla tavoin ympäröivään objektiiviseen todellisuuteen. (Emt, ) Lisäksi yhteisöllinen todellisuus sisältää malleja, jotka tarjoavat erilaisia käyttäytymisen ja toiminnan rooleja yksilöille. Nämä mallit on legitimoitu yhteisöissä. (Emt, 33.) Näin Habermasin ajatukset legitimoidusta yhteisöllisestä todellisuudesta muistuttavat jälleen Bergerin ja Luckmannin teoriaa. Tämän tutkielman kannalta merkityksellistä on Habermasin teorian rakentuminen kielen symbolien määrittämissä järjestelmissä. Kommunikatiivinen yhteisö rakentuu ja muuttuu kielellisten toimijoiden välisessä kanssakäymisessä. Kommunikaatio rakentaa ymmärrystä, luo perustan toiminnan säätelyyn, antaa pohjan yksilöiden sosialisaatioon ja toimii yhteisön kulttuurisen tiedon varastona. (Habermas 1987, 63, 139.) Kielellisen toiminnan rakentuminen ja tämän onnistuminen perustuvat puheeseen osallistuvien yksilöiden toimintaan. Kommunikaatiossa ihmiset jakavat yhdessä tilanteen, jossa heidän on kyettävä yhdistämään yhteisöissä rakentunut subjektiivinen maailmansa yhteisön normatiiviseen objektiiviseen maailmaan. Kanssakäyminen merkitsee kykyä toimia yhteisen tietopohjan sääntöjen mukaan. Kysymys on tilanteisiin sopeutumisesta ja erilaisten roolien valitsemisista. Näin kielellinen yhteisö tarjoaa erilaisia käyttäytymismalleja toimijoille, joiden valitsemista rooleista rakentuu sekä heidän oma identiteettinsä että yhteisöllinen todellisuus. (Emt, ) Habermasin kommunikatiivisen yhteisön teoriaa voidaan näin pitää yksilökeskeisenä sen korostaessa puheeseen osallistuvien toimijoiden asemaa kommunikaation mahdollistajina ja tätä kautta maailman rakentajina. Habermas jakaa kommunikatiivisen maailman objektiiviseen, sosiaaliseen ja subjektiiviseen. Näistä objektiivinen maailma rakentuu universaalin totuuden ympäristössä, sosiaalinen maailma puolestaan muodostuu tietyn yhteisön legitimoiduissa suhteissa ja subjektiivinen maailma on yhden puhujan todellisuutta. Kommunikaatiossa liikutaan näissä kaikissa maailmoissa, ja erilaiset tilanteet määrittävät missä määrin vuorovaikutusta tapahtuu eri maailmojen välillä. Tällöin toimijan oma tietovarasto antaa ohjeet toiminnalle. Habermasin kolme maailmaa rakentavat toimijoiden elämismaailman, jonka sisällä kommunikatiivinen toiminta 20
22 tapahtuu. Ainoastaan tässä ympäristössä puhujan ja kuulijan kommunikaatio on mahdollista. 16 (Habermas 1987, ) Näin Habermas korostaa elämismaailman rakentumista tietyssä kielellisessä yhteisössä. Kyseessä ovat kielellisissä ympäristöissä syntyneet yhteisöt, joissa toimijat saavat erilaisia rooleja. Elämismaailma tuottaa yksilöille legitiimisti säänneltyä yhteisön jäsenyyttä ja erilaisia velvoitteita. (Emt, ) Elämismaailmaa laajempaa kielellistä ympäristöä Habermas kutsuu systeemiksi, jonka alajärjestelmä elämismaailma on. Systeemi on monimutkainen järjestelmä, joka elämismaailman tavoin rakentaa kommunikatiivista yhteisöä. Systeemit ovat institutionalisoituneet elämismaailman yhteiseen tietopohjaan. Elämismaailma on osa systeemiä ja saa sisältönsä systeemistä. Näin elämismaailman todellisuus rakentuu myös sitä itseään laajemmasta ympäristöstä. (Habermas 1987, ) 17 Tällöin elämismaailman yhteinen tietopohja ja todellisuus saavat rakennusaineita paitsi sen jäseninä olevien yksilöiden kommunikaatiosta, myös sitä suurempien järjestelmien toiminnasta. Habermas liittää teoriaansa universalismin mahdollisuuden ja pyrkii identifioimaan ja tuottamaan universaalin ymmärtämisen edellytyksiä. Habermasin ajatuksena on ymmärryksen ja yhteisen tietopohjan rakentuminen universaalissa kommunikaatiossa. (Habermas 1979, 1-3.) Universaali kommunikaatio pitää sisällään ajatuksen todellisuuden jakautumisesta sisäiseen, ulkoiseen ja normatiiviseen todellisuuteen. Sisäinen todellisuus rakentuu puhujan omissa intresseissä, normatiivinen puolestaan rakentaa legitimoituja ihmisten välisiä suhteita ja ulkoinen todellisuus on universaalin yhteisön todellisuutta. (Emt, 28, 67.) Näin Habermas uskoo, että kommunikatiivinen teoria rakentaa universaalia totuutta. Universaali todellisuus on olemassa yhteisöllisen rinnalla. Habermas korostaa myös rekonstruktiota, jolla hän tarkoittaa teorioiden muutosta. Rekonstruktio liittyy sekä yksilön tasolla puheeseen että yhteisön tasolla 16 Habermasin teorian lähtökohtana näyttää olevan kaikkien kommunikaatioon osallistuvien tasapuolinen ja yhtäläinen osallistuminen yhteisen todellisuuden rakentumiseen. Tällöin hän ei kyseenalaista vallan vaikutusta puheella rakentamisessa. Habermas korostaa ainoastaan ymmärryksen saavuttamista ja olettaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus ja mielenkiinto tässä prosessissa. (Bronner 1994, 284, 300.) 17 Habermas ei tarkentavasti määrittele elämismaailman ja systeemien ympäristöjä. Hänen teoriansa keskittyy maailman rakentumisen tasojen ontologiseen selittämiseen, ja hän jättää vähälle huomiolle tasojen liitekohdat todellisessa maailmassa. (Bronner 1994, ) 21
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa V - Yksilön elämänkulun rakentuminen Yksilön Minän synty perustana vuorovaikutus
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotSukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus
Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotLiisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä
LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos
LisätiedotUTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA
UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotSisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotSosiologian johdantokurssi. Luento 5: Mikä on yksilö? Avoin yliopisto/työväen Akatemia Lotta Hautamäki
Sosiologian johdantokurssi Luento 5: Mikä on yksilö? Avoin yliopisto/työväen Akatemia Lotta Hautamäki Luento-ohjelma 11.9.-9.10.2012 Luento 1: Mitä sosiologia on? Luento 2: Tutkiminen ja tietäminen sosiologiassa
LisätiedotPALUUMUUTTAJAN HAASTEET
PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotHautajaiset osana suruprosessia
Hautajaiset osana suruprosessia Anja Terkamo-Moisio, TtT, Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura (SKTS) Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät 5.9.2019, Turku Monia käsityksiä surusta Kiintymyksestä
LisätiedotARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN
ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
Lisätiedottyötä kartoittamassa
Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen
LisätiedotEI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?
EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotLapsi, oikeus ja osallisuus
Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa
LisätiedotKohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri
https://helda.helsinki.fi Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Vihma, Katri 2018-09 Vihma, K 2018, ' Kohti osallistavampaa kehityspolitiikkaa? Diskurssieettiset oikeutukset globaalin kehityksen edistämisessä
LisätiedotSOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot
SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
Lisätiedot