ESIKOULULAISTEN TURVALLISUUS- JA ENSIAPUOPETUS. Auta Eppua

Transkriptio

1 ESIKOULULAISTEN TURVALLISUUS- JA ENSIAPUOPETUS Auta Eppua 1

2 Auta Eppua! Ensiaputaidot ovat kansalaistaito, joita on mahdollisuus opetella pienestä pitäen ja kerrata elämän eri vaiheissa. Lasten turvallisuus on ensikädessä aikuisen vastuulla, mutta myös lapsia voidaan opettaa tunnistamaan vaaratilanteet ja toimimaan turvallisella tavalla elinympäristössään. Auta Eppua! opetustuokioiden tavoitteena on, että lapsi oppii tiedostamaan vaaratilanteet ja välttämään niitä, tekemään hätäilmoituksen ja antamaan ensiapua pienissä tapaturmissa. Auta Eppua! opetusaineistoon on rakennettu viisi opetustuokiota erilaisista tapaturmatilanteista. Opetustuokioiden kesto on noin min. ja ne sopivat esim. päiväkotiryhmien aamupiiriksi tai esikoululaisten oppitunniksi. Opetustuokiot on rakennettu tarinallisesti ja opettaja voi halutessaan tulostaa tarinat kuvituskuvineen. Tarinoihin on upotettu apukysymyksiä, joita voi käyttää keskustelun ohjaamisessa. Tarinoiden ja kuvituskuvien lisäksi aineisto sisältää ikään soveltuvia ensiapuharjoituksia. SISÄLTÖ Auta Eppua! alkusanat Eppu putoaa kiipeilytelineeltä Eppu kaatuu pyörällä Eppu polttaa kätensä Eppu saa haavan sormeensa Eppu putoaa veteen Kuvituskuvat (tulostettava) Tarkistuslista kotitapaturmien ehkäisemiseksi (tulostettava) 2 3

3 EPPU PUTOAA KIIPEILYTELINEELTÄ Eppu on viisivuotias poika. Hän on aina paras. Hän voittaa juoksukilpailuissa ja uskaltaa kiivetä korkeammalle kuin muut. Kiipeilytelineelläkin hän on usein uhkarohkea. Pihan kaikki muut lapset ihailevat häntä suunnattomasti. Juuri nytkin Eppu seisoo kiipeilytelineellä huutaen ylhäältä muille lapsille: Katsokaa minä ensimmäisenä ylhäällä. (Kuva 1, Mitä tarkoittaa uhkarohkeus?) Samalla Eppu horjahtaa ja putoaa alas maahan. Ai, ai. ai hän valittaa ja itkee. Käteen koskee. (Kuva 2, mistä kaikkialta on vaarana pudota? Mikä voisi aiheuttaa putoamisen? Mihin lapset eivät saa kiivetä?) Laura, joka seisoo lähimpänä Eppua huutaa opettajaa apuun. Eeva-opettaja tulee juosten ja antaa samalla lapsille tehtäviä: Kaisa, hae sinä sisältä ensiapulaukku ja Janne tule sinä tänne minun avukseni. Eeva-opettaja lohduttaa Eppua, tutkii varovasti hänen kättään ja pyytää Jannea olemaan Epun vierellä lohduttamassa häntä. Kaisa tuo ensiapulaukun ja Eeva-opettaja ottaa sieltä kolmioliinan, jolla hän tukee Epun käden, jotta käsi ei turhaan liikkuisi ja aiheuttaisi lisää kipua. Sitten Eeva-opettaja vie hänet sisälle. (Kuva 3.) Eppu täytyy viedä lääkäriin. Siellä lääkäri tutkii hänet ja toteaa, että Epun käsi on murtunut. Eppu on harmissaan, sillä hänen täytyy pitää kipsiä kädessään vielä pitkään. (Kuva 4, miten putoamista voisi välttää? Miten toimisimme turvallisesti päiväkodin kiipeilytelineissä ja liukumäessä?) Tutustutaan ensiapulaukkuun! Etsi ensiapulaukusta? Tarvitaan: SPR:n yleisensiapulaukku Opetusmenetelmä: Pyydä lapsia etsimään ensiapulaukusta ensiapuvälineitä, esim. laastari ja kolmioliina. Kun lapset ovat löytäneet pyydetyn ensiapuvälineen, voitte yhdessä keskustella välineen oikeasta käyttötarkoituksesta. Muista ensiapuvälineet! Tarvitaan: SPR:n yleisensiapulaukku Opetusmenetelmä: Laita esille 5-10 ensiapuvälinettä esim. pöydälle. Käykää ensin välineet ja niiden käyttötarkoitus yhdessä keskustellen läpi, kehota lapsia painamaan välineet mieleen. Pyydä lapsia sulkemaan hetkeksi silmät ja poista joku välineistä pöydältä. Lapset yrittävät sen jälkeen muistaa mikä välineistä puuttuu. 4 5

4 EPPU KAATUU PYÖRÄLLÄ Eppu on saanut uuden pyörän syntymäpäivälahjaksi. Hän esittelee pyöräänsä ylpeänä pihan muille lapsille. Lapset ihmettelevät miksi Eppu ei käytä kypärää, mutta Epun mielestä sitä ei omalla pihalla tarvita. (Kuva 1, miksi kypärää pitää käyttää? Saako ilman kypärää pyöräillä missään?) Eppu kokeilee uusia temppuja. Hän nostaa jalan pois polkimelta ja irrottaa välillä molemmat kätensä ohjaustangosta. Ha, ha, ha, kuka muu uskaltaa, huutelee Eppu. Hän ei huomaa pihalla olevaa kuoppaa, jossa on kivi. Hän ajaa päin kiveä ja kaatuu pää edellä maahan. Eppu parahtaa itkuun ja huutaa, äitiiii! (Kuva 2.) Naapurin setä on tulossa kotiin ja Epun ystävä Ville huutaa apua. Setä menee katsomaan Eppua ja pyytää samalla Sannaa menemään sisälle hakemaan jääpalapussin pakastimesta. Janne tulee lohduttamaan Eppua. Setä kietoo jääpalapussin nenäliinaan ja painaa sillä Epun päässä olevaa kuhmua. Setä saattaa Epun kotiin, kertoo vanhemmille tapahtumasta ja äiti ottaa Epun hoiviinsa. Ville korjaa Epun pyörän pihalta pyörävarastoon. (Kuva 3.) Nokat tukkoon! Tarvitaan: nenäliinoja Opetusmenetelmä: Harjoitellaan nenäverenvuodon ensiapua: kehota lapsia ensin istumaan lattialle etukumaraan asentoon, niistämään nenä tyhjäksi ja painamalla sen jälkeen voimakkaasti peukalolla ja etusormella nenän sieraimet kiinni nenärustoa vasten. Jatketaan painamista muutama minuutti (oikeassa ensiaputilanteessa n. 15 min.). (Kuva 4, miten pyörällä ajetaan turvallisesti? Jos harjoitellaan temppuja, mitä suojavarusteita pitäisi käyttää?) 6 7

5 EPPU POLTTAA KÄTENSÄ Eppu ja hänen kaverinsa leikkivät Epun kotona. Panu leikkii pöydän alla ja Ville autolla. Eppu ja Timo huomaavat pöydällä olevat kynttilät. Eppu katselee ensin kynttilöitä miettivän näköisenä. Hän päättää sytyttää ne ja ottaa pöydällä olevat tulitikut. Timo seuraa tilannetta vierestä. (Kuva 1, minkä takia tulitikuilla ja kynttilöillä ei saa leikkiä? Mitä vaaroja tuli aiheuttaa?) Epun pää on kynttilän liekin yläpuolella ja käsi liian lähellä liekkiä. Eppu polttaa peukalonsa ja etusormensa ja otsatukka kärähtää. (Kuva 2, onko jollekin käynyt vahinkoja tulen kanssa? Onko jollain tullut palovammoja?) Eppu parahtaa säikähdyksestä ja kivusta. Timo neuvoo Eppua tulemaan kanssaan nopeasti kylpyhuoneeseen. Timo avaa hanan ja Eppu laittaa käden kylmän veden alle. Timo neuvoo Eppua pitämään kättä juoksevan veden alla niin kauan, että kipu on hävinnyt. (Kuva 3, mistä kotoa saa kylmää vettä? Keksittekö jotain muuta kylmää, jota voisi käyttää viilentämiseen?) Nopeaa toimintaa! Tarvitaan: viileää vettä tai vesipiste lähellä. Opetusmenetelmä: Harjoitellaan palovamman ensiapua. Lapsilla on kuvitteellinen palovamma sormessa. Jokainen hoitaa oman tai kaverin palovamman pitämällä sormea muutaman minuutin viileässä vedessä. Ville käy sillä välin sammuttamassa kynttilän, koska se on aivan liian lähellä verhoa. Äiti tulee kotiin ja tarkistaa Epun palovamman. Tällä kerralla Eppu selvisi vähällä. Äiti nuhtelee lapsia ja varoittaa tulen vaaroista. (Kuva 4, Mikä muu voi sytyttää kotona tulipalon tai aiheuttaa palovammoja? Miten tulipalotilanteessa tulee toimia?) 8 9

6 EPPU SAA HAAVAN SORMEENSA Epulla on kova nälkä. Äiti lupautuu laittamaan päivällistä aikaisemmin. Äiti on juuri tekemässä salaattia, kun puhelin soi. Hän lähtee puhelimeen ja Eppu jää yksin keittiöön. Hän näkee äidin pöydälle jättämän veitsen ja ajattelee auttaa äitiä. (Kuva 1, miksi lapset eivät saa yksin käyttää veistä? Mitä muita teräviä esineitä keittiössä pitää varoa?) Kurkkua leikatessaan Eppu viiltää haavan sormeensa. Ai haavasta tulee verta, huutaa Eppu. Äiti juoksee puhelimesta Epun luo. Äiti nostaa Epun käden kohoasentoon ja painaa samalla haavaa pyyhkeellä. (Kuva 2.) Äiti vie Epun kylpyhuoneeseen. Hän pyytää Eppua painamaan itse haavaa ja pitämään kättä kohoasennossa sillä aikaa kun hän ottaa kaapista sidetaitoksia, puhdistusainetta ja laastaria. Äiti puhdistaa haavan puhdistusaineella. Sitten hän kuivaa haava-alueen ja laittaa haavan päälle laastarin. (Kuva 3, Onko jollekin tullut haavaa terävästä esineestä? Tietävätkö kaikki missä kotona säilytetään laastareita?) Paikataan haavat! Tarvitaan: puhdistuspyyhkeitä (sideharsotaitoksia), laastareita ja esim. nukke. Opetusmenetelmä: Jokainen lapsista saa harjoitella haavan puhdistamista ja laastarin laittamista joko itselle, opettajalle tai vaikka nukelle. Äiti varoittaa Eppua enää koskemasta teräviin esineisiin ilman lupaa. (Kuva 4, Mistä muusta kuin terävästä esineestä voi syntyä haava?) 10 11

7 EPPU PUTOAA VETEEN 112 On kaunis kesäpäivä. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Eppu ystävineen miettii seikkailuretkeä läheiselle rannalle. Hän muistaa, että äiti on kieltänyt heitä menemästä yksin ja ilman lupaa rannalle. Nyt ajatus kaarnaveneistä houkuttaa kuitenkin enemmän, ja äidin neuvot unohtuvat. (Kuva 1, miksi rannalle ei saa mennä ilman vanhempia? Mitä vaaroja rannalla on?) Lapset lähtevät kilpaa juosten rantaan. Heidi, Ville ja Matias keräilevät kiviä. Eppu rakentaa kaarnaveneen ja laittaa sen veteen. Hän yrittää työntää venettä kauemmaksi, mutta tuuli työntää sitä takaisin rantaan. Eppu kurkottaa oikein pitkälle. Molskis, hän putoaa veteen. (Kuva 2.) Apua, auttakaa! huutaa Eppu hätääntyneenä ja huitoo käsillään. Ville ja Matias juoksevat rantaan. Ville kehottaa Heidiä soittamaan apua. Matias huomaa rannan läheisyydessä pitkän kepin. Hän hakee sen, ja ojentaa kepin toisen pään Epulle. Eppu ylettyy juuri ja juuri kepin päähän. Pojat vetävät Epun rannalle. Eppu nousee ylös vettä valuvana ja parahtaa itkuun. Tällä kertaa hän selvisi pelkällä säikähdyksellä. (Kuva 3, Mitä muuta esinettä tai asiaa voisi käyttää pelastamisessa apuna?) Äiti tulee juosten Heidin kanssa. Hän rauhoittaa Eppua ja tarkistaa, että Eppu ei ole loukannut itseään ja on kunnossa. Äiti kiittää lapsia oikeasta toiminnasta. Hän keskustelee lasten kanssa vaaratilanteista ja muistuttaa, että aina kun joku on pulassa vedessä, täytyy soittaa myös hätänumeroon 112!. (Kuva 4, miksi veden lähellä tulisi käyttää pelastusliivejä? Ovatko kaikki harjoitelleet uimista?) Soittaminen hätänumeroon 112 Hätäsoitto Tarvitaan: leikkipuhelin, kaksi tuolia. Opetusmenetelmä: Jokainen lapsista pääsee kokeilemaan hätäilmoituksen tekemistä. Opettaja toimii harjoituksessa hätäkeskuspäivystäjänä, joka ottaa puhelun vastaan. Molemmat istuvat tuoleille, selin toisiinsa. Kuvan tilanteesta tai jostakin muusta kuvitteellisesta onnettomuustilanteesta lapsi tekee hätäsoiton. Opettaja tekee lapselle kysymyksiä (mitä on tapahtunut, missä, kuinka moni on loukkaantunut tai vaarassa jne.). 112 muistilappu kotiin Tarvitaan: paperia ja värikyniä. Opetusmenetelmä: Askarrellaan ja piirretään yhdessä 112 hätänumerosta muistilappu, esimerkiksi ulko-oveen tai jääkaappiin. Lapset voivat viedä 112 muistilapun ja tarkistuslistan kotitapaturmien ehkäisemiseksi kotiin ja keskustella vielä vanhempien ja sisarusten kanssa kodin turvallisuudesta