Ohjausryhmäkumppani => Kehittämishankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sitoutunut yhteisö tai yksityinen henkilö
|
|
- Tero Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Projektin perustiedot Järjestö: Kansalaisareena ry (yhteistyökumppaneineen) Projektin nimi: Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus Helsinkiin Innovatiivinen kehittämisprojekti Ci Projektihakemuksesta vastaava yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Projektin toteutuspaikkakunta tai -alue: Helsinki ja pääkaupunkiseutu Projektin alkamis- ja päättymisajankohta: Projektin perustelu 1.1 Suunnitelmassa käytettyjä termejä ja määritelmiä Vapaaehtoistoiminta => Vapaaehtoisesti, palkatta ja palkkiotta, toiselle henkilölle (muulle kuin lähiomaiselle), yhteisölle tai ympäristölle, yleistä hyvää ja/tai lisäarvoa tuottavaa tekemistä ja/tai toimintaa. Vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus ja osallistuminen merkki halusta vaikuttaa Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto => Sektorirajat ylittäen alueen kaikki potentiaaliset toimijat, joilla on sekä vapaaehtoiseen toimintaan liittyvää osaamista että näkemystä yhteistyön hyödyistä Ohjausryhmäkumppani => Kehittämishankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sitoutunut yhteisö tai yksityinen henkilö Verkostokumppanit => Resurssiverkostossa aktiivista ja säännöllistä yhteistyötä tekevät yhteisöt (mm. järjestöt, virastot, työyhteisöt) ja yksityiset henkilöt Työ/teemaryhmäjäsen => Resurssiverkoston organisoimien kehittämistyöryhmien aktiivinen osallistuja Verkostojäsen => Resurssiverkoston ei-aktiivinen toimija, joka vastaanottaa tietoa ja reagoi siihen tarvittaessa Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus => Resurssiverkoston ylläpitämä/mahdollistama virtuaalinen tai/ja fyysinen palvelukeskus, joka palvelee kuntalaisia, vapaaehtoisia ja vapaaehtoisyhteisöjä sekä ammattilaisia III, julkisella ja yksityisellä sektorilla VapaaehtoisINFO tai Vapaaehtoistoiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus => Keskusta kuvaava nimi, joka voi olla tavalliselle kansalaiselle helpommin ymmärrettävä kuin resurssikeskus Yhteistoiminnot => Vapaaehtoistoimintaan liittyvä toiminnan alue, jolla yhteistyön hyödyt ovat helposti havaittavissa. Toiminnot on tuotteistettavissa yhteisiksi, kaikki osapuolia palveleviksi yhteistoiminnoiksi (yhteisiksi yleishyödyllisiksi palveluiksi). Yhteistoimintoja kehitetään mm. vapaaehtoistoiminnan rekrytointiin ja koulutukseen liittyen.
2 2 1.2 Miksi projekti pitäisi toteuttaa Suomessa vapaaehtoistoimintaan osallistuu 36 prosenttia väestöstä (Kansasalaisareena/Taloustutkimus 4/2010). Yli puolet niistä, jotka eivät osallistu, olisivat halukkaita osallistumaan, jos joku pyytäisi. Yhteiskunnassa on siten käyttämättä oleva mittava vapaaehtoistoiminnan resurssi, jonka käyttöön saaminen tuottaisi hyvinvointia monin eri tavoin. Turvallisella ja laadukkaasti järjestetyllä vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä osallisuutta lisäävä ja terveyden kannalta ennalta ehkäisevä vaikutus vapaaehtoisena toimivan henkilön hyvinvointiin. Sosiaalinen aktiivisuus ja verkostot lisäävät hyvinvointia, sosiaalista pääomaa sekä tyytyväisyyden ja terveyden kokemuksia. Vapaaehtoisen osallistumisen lisääminen edellyttää paikallisiin ja valtakunnallisiin verkostokumppanuuksiin perustuvaa yhteistyötä, uusia innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Kehittämistyötä on pääosin tehty sektoreiden ja organisaatioiden sisällä sekä erityisesti vapaaehtoistoiminnan kohteena olevien näkökulmasta. Tässä hankkeessa vapaaehtoistoiminta nähdään kansalaisoikeutena, jonka toteutumista voidaan edistää kehittämällä vapaaehtoislähtöisiä toimintamalleja. Yhteisövoimaa vahvistavat vapaaehtoistoiminnan innovaatiot syntyvät ruohonjuuritasoa lähellä olevilla, sektorirajat ylittävillä rajapinnoilla. Kehittymistä heikentävät sektorirajat voivat olla mm. taloudellisia (III, yksityinen, julkinen), toiminnallisia (sos/terveys, nuoriso, kulttuuri, liikunta, asukastoiminta, yms.) tai maantieteellisiä (paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen, kansainvälinen). Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta katsoo, että vapaaehtoistoiminnalla on moninainen vaikutus terveyteen ja sosiaalisen pääoman lisääntymiseen (Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietintö 10/03/2008). Valiokunta toteaa, että on tärkeää edistää ja tukea vapaaehtoistoiminnan parhaita käytäntöjä. Se pitää erityisen tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotojen, prosessien ja rakenteiden laadun kehittämistä. Tunnistamattomat vapaaehtoistoiminnan riskit ovat vaaratekijä niin vapaaehtoiselle, vapaaehtoistoiminnan kohteelle kuin koko vapaaehtoissektorille. Turvalliseen vapaaehtoistoimintaan tarvitaan sekä aktiivisesti toimivia verkostoja, avointa kehittämistä että laadunhallintaa. Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus rakentuu aidolle osallisuudelle. On tärkeätä, että ruohonjuuritaso pääsee mukaan määrittelemään vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tulevaisuutta yhdessä päätöksentekijöiden kanssa. Useille paikkakunnille (mm. Espoo, Oulu, Kemi-Tornio ja Kainuu) on viime vuosina syntynyt vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostoja ja kansalaisia vapaaehtoistoiminnan asioissa palelevia pisteitä tai keskuksia. Yhteistyö on voimaa ja osaava verkosto on keskuksen resurssi. Keskuksen kautta verkosto mm. a) opastaa kuntalaisia löytämään itselleen sopivaa toimintaa eri yhteisöistä b) järjestää organisaatiorajat ylittäviä yhteisiä koulutustilaisuuksia silloin kun se on järkevää c) tiedottaa vapaaehtoistoimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja d) toimii koordinaattorina, jonka kautta kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja sektorirajat ylittävästä kehittämisestä kiinnostuneet tahot löytävät toisensa. Syntyvät hyödyt ovat yhteisiä: vapaaehtoisten määrä lisääntyy, toiminta kehittyy ja imago paranee. Kansalaisareena on valtakunnallisena vapaaehtoistoiminnan verkostokehittäjänä aktiivisesti edistänyt alueellisten verkostojen ja keskusten keskinäistä verkostoitumista. Samanaikaisesti tämän hankevalmistelun kanssa keskusten valtakunnallinen verkosto valmistelee Kansalaisareenan johdolla Rahaautomaattiyhdistykselle keväällä 2011 jätettävää resurssikeskusten laadun kehittämisen yhteishanketta, johon Helsingin verkoston ja keskuksen on mahdollisuus liittyä. Osaaminen, kehittämispainotukset ja - tilanne vaihtelevat, joten kokemuksia ja hyviä käytäntöjä vaihtamalla yhteistyöstä syntyy nopeasti kaikkia hyödyttävää lisäarvoa. Verkostotyöhön, keskuksiin ja laatuun liittyvää saamista on tarkoitus jakaa myös niille alueille, jotka vasta suunnittelevat keskuksen käynnistämistä.
3 3 Euroopassa ja USA:ssa vapaaehtoistoiminnan keskusten verkosto alueellisine ja kansallisine keskuksineen on jo varsin vakiintunut osallistumista ja yhteistyötä tukeva rakenne. Keskukset tuovat vapaaehtoislähtöisesti suunnitellun vapaaehtoistoiminnan lähelle kansalaisia. Yhden luukun periaatteella toimivat, helposti saavutettavat keskukset tehostavat mm. rekrytointia, koulutusta ja vaikuttamista. Yhteistyöstä syntyvät hyödyt ovat sekä taloudellisia, toiminnallisia että strategisia. Säästöjä syntyy mm. toimintojen päällekkäisyyksien ja keskinäisen kilpailun vähenemisestä. Keskuksen yhteistoiminnot vapauttavat vapaaehtoistoimintaa organisoivat yhteisöt keskittymään ydintoimintojensa kehittämiseen. Tulevaisuuteen suuntaava yhteiskehittäminen mahdollistaa strategisen kumppanuuden, jossa toimijat keskittyvät yhdessä sovittuihin teemoihin ja jakavat osaamistaan kumppanuusverkostossa. Voisiko siis Helsingissäkin toimia vapaaehtoistoiminnan asioissa palveleva, verkostopohjainen keskus? Visio 2020: Helsingissä toimii kansalaisten yleisesti tuntema ja käyttämä vapaaehtoistoiminnan informaatio- ja kehittämiskeskus. Keskuksen ylläpitämät, kustannustehokkaat yhteistoiminnot (mm. rekrytoinnissa, koulutuksessa, viestinnässä ja vaikuttamisessa) tuottavat lisäarvoa koko verkostolle. Keskus on arvostettu Helsingin alueen vapaaehtoistoiminnan asiantuntija ja sillä on erityisasiantuntijan rooli myös valtakunnallisessa resurssikeskusten verkostossa. Dynaamisen keskuksen toimintamallia kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen ja kehittämisehdotusten pohjalta. Kansalaisareena valikoitui tämän hankkeen hakijaksi Helsingissä toimivien verkostokumppaneiden pyynnöstä. Kansalaisareenaa pidetään neutraalina vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä, jolla yhdistyksen sääntöjen mukaisesti on mahdollisuus toimia kehittämisen aktivoijana sektorirajat ylittävässä verkostossa. Hankkeen yksi tavoite on hankkeen aikana luoda Helsingin alueen verkostolle ja keskukselle taustayhteisö, johon toiminta juurtuu. 1.3 Kuvaus siitä, mikä tekee hankkeesta innovatiivisen Helsingissä ei ole kansalaisia palvelevaa, helposti saavutettavaa, yhden luukun periaatteella toimivaa vapaaehtoistoiminnan infokeskusta Keskuksen taustalla on laajapohjainen vapaaehtoistoiminnan osaajien verkosto, joka on keskuksen jatkuvasti uusiutuva resurssi Keskuksen toiminta vakiinnutetaan ja sille luodaan laajapohjainen rahoituspohja, johon sisältyy myös oma varainhankinnan malli Keskus pysyy ajan tasalla ja elinvoimaisena, kun kansalaiset ja vapaaehtoiset sitoutuvat kehittämään keskuksen toimintaa Vapaaehtoistoimintaa ja yhteistyötä kehitetään jo toimivien ja potentiaalisten uusien vapaaehtoisten näkökulmasta. Näkökulman muutos: vapaaehtoistoiminta on kansalaisoikeus, jonka toteutumista toimintamallien ja rakenteiden tulee tukea. Avoin ja yhdenvertaisuuteen perustuva kehittämiskumppanuus, pienetkin toimijat ovat isoja asiantuntijoita omissa asioissaan. Ruohonjuuritason toimijoiden ja vapaaehtoisten osallistuminen kehittämiseen on keskeistä Aito tarve. Valmisteluun on kevään 2011 aikana osallistunut yli 50 toimijaa eri sektoreilta ja hanke on herättänyt paljon myönteistä mielenkiintoa ja yhteydenottoja 1.4 Selvitys alueen muista vastaavista toiminnoista ja hankkeen nivoutuminen niihin sekä hakijan perehtyneisyys aiheeseen Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen tarpeista ja mahdollisuuksista Helsingissä on keskusteltu eri yhteyksissä usean vuoden ajan. Tiivis yhteinen keskustelu virisi viime vuoden (2010) syksyllä, jolloin Kansalaisareenan edustajat kävivät tapaamassa Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaista ja organisoivat keskustelu- ja suunnittelutapaamiset yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen, Kalliolan Setlementin, HelsinkiMission, Helsingin Seurakuntayhtymän sekä Suomen Palloliiton kanssa. Näiden
4 4 tilaisuuksien pohjalta Helsingissä järjestettiin kaikille toimijoille avoin työskentelyaamupäivä, jonka tulokset on käytetty tämän kehittämishankkeen suunnittelun pohjana. Tilaisuuteen osallistui yli 50 yhteistyöstä kiinnostunutta toimijaa (liite 1). Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vapaaehtoistoiminnan kenttä on monimuotoinen ja laaja. Sekä isoja että pieniä järjestöjä on paljon. Myös useiden valtakunnallisesti toimivien liittojen pääkonttorit toimivat Helsingissä. Helsingin kaupungin virastoilla on tarjolla kuntalaisia kiinnostavia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä ja vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin henkilökuntaa. Yhä enenevässä määrin vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös yhteiskuntavastuullisia yrityksiä ja työyhteisöjä. Asukaspohjaa riittää myös erilaisille vapaamuotoisille liikkeille ja tempauksille, joille löytyy Helsingissä tarvetta ja kysyntää. Helpoimmin yhteistyön hyödyt tunnistettaan perinteisesti pienissä yhteisöissä. Tässä suunnitelmassa kuvattu, kehitettävä Helsingin vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus on avoin kaikille yhteistyöstä kiinnostuneille toimijoille. Tavoitteisiin liittyen hankehenkilökunta tekee kehittämisyhteistyötä mm. seuraavien asiantuntijatahojen kanssa: vapaaehtoistoiminnan paikalliset resurssikeskukset n. 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden VALIKKO-verkostot, oppilaitokset ja koulut, kouluttajat, ministeriöt, eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä, kirjastot ja yhteispalvelupisteet, sosiaalisen median tuottajat, FiBS (Finnish Business and Society = yhteiskuntavastuullisten yritysten verkosto Suomessa), yritykset, Innokylä ja ToimintaSuomi -hankkeet, Helsingin kaupunki, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) osallisuusjaosto, Sitra, SYFO, SYY sekä Kirkkohallitus ja seurakunnat. 2. Projektin tavoitteet 2.1 Projektin konkreettinen päätavoite Hankkeen päämäärä on lisätä kansalaisten osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistämällä vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuutta ja saavutettavuutta Helsingissä. 2.2 Päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet Tavoite 1: Rakentaa ja vakiinnuttaa sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto Helsinkiin ja laajentaa sen vaikutus yhteistyökumppanuuksien kautta koko pääkaupunkisedulle Luodaan ja vakiinnutetaan toiminnalliset (sos/terveys, liikunta, nuoriso, kulttuuri, monikulttuurisuustoiminta, asukastoiminta, ) ja taloudelliset (III, julkinen, yksityinen, seurakunnat, oppilaitokset) sektorit ylittävä vapaaehtoistoiminnan verkosto Luodaan ja vakiinnutetaan verkostoyhteistyön malli, joka mahdollistaa yhteisöjen lisäksi vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostuneiden yksityisten henkilöiden osallistumisen verkostokumppanuuteen ja kehittämiseen Kootaan verkostokumppaneiden vapaaehtoistoiminnan osaaminen yhteiseksi resurssiksi ja luodaan toimintamalli osaamisen jakamiseksi ja edelleen kehittämiseksi Luodaan aktiivisesti edellytyksiä uuden tyyppisten kumppanuuksien syntymiselle Luodaan ja vakiinnutetaan hyvät yhteistyösuhteet ja yhteistyö Espoon ja Vantaan vapaaehtoistoiminnan resurssiverkostojen ja keskusten kanssa Tavoite 2: Kehittää Helsingin resurssiverkoston yhteistoiminnot ja vakiinnuttaa ne keskuksen pysyviksi toiminnoiksi
5 5 Toteutetaan otostutkimuksena toimintojen kehittämistä suuntaava tarvekysely a) kuntalaisten ja vapaaehtoisina jo toimivien keskuudessa b) vapaaehtoistoimintaa organisoivien ja kehittävien ja siitä kiinnostuneiden toimijoiden (esim. yritykset ja työyhteisöt) keskuudessa Selvitetään toimintojen päällekkäisyyksiä ja autetaan niiden poistamisessa Määritellään yhteistoiminnot sekä sovitaan niiden toteuttamisesta sekä keskuksen toimintana että muuna verkostotoimijoiden yhteistyönä. Yhteistoimintojen mahdollisuudet tutkitaan mm. seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoisten ja sopivien tehtävien kohtaaminen (välitys, yhteensovittaminen, matching) 2) Vapaaehtoistehtävien monimuotoisuus 3) Vapaaehtoisten ja ammattilaisten koulutus 4) Laatu ja riskien hallinta 5) Vapaaehtoistoiminnan johtamisosaaminen 6) Yleinen arvostus ja imago 7) Uudet kumppanuudet ja yhteistoimintamahdollisuudet 8) Viestintä 9)Vaikuttaminen Tutkitaan yhteistoimintojen vaikuttavuutta ja kehitetään niiden laatua (oman toiminnan lisäksi myös valtakunnallisen laatuyhteistyön kautta) Tavoite 3: Kehittää ja vakiinnuttaa Helsingin resurssikeskuksen organisointi- ja toimintamalli Luodaan toiminnan organisointimalli, joka mahdollistaa yhteisöjen ja kansalaisten yhdenvertaisen ja pysyvän osallistuminen vapaaehtoistoiminnan resurssiverkoston ja -keskuksen jatkuvaan kehittämiseen Perustetaan ja käynnistetään verkoston, keskuksen ja tarvittavien toimintamallien kehittämisen tueksi avoimia, aihekohtaisia teemaryhmiä Luodaan yhteistyösuhteet ja käytännöt keskuksen toimintamallin viestittämisestä muiden kansalaisia tavoittavien info-pisteiden (esim. kirjastot) kautta Viestitetään aktiivisesti resurssiverkoston ja keskuksen kehittämisestä ja osallistumisen mahdollisuuksista Luodaan keskukseen palkkatyön rinnalle kiinnostavia vapaaehtoistehtäviä Vakiinnutetaan keskukseen organisaatiomalli, jossa monipuolisissa tehtävissä toimivat vapaaehtoiset toimivat rinnakkain palkkatyössä olevien ammattilaisten kanssa Kehitetään keskukselle laadukkaan johtamisen malli ja toimintaperiaatteet Tavoite 4: Käynnistää ja vakiinnuttaa vapaaehtoistoiminnan sektorirajat ylittävä resurssikeskustoiminta Helsingissä Perustellaan keskuksen tarve; selvitetään kustannustehokkuus (erityisesti myös valtakunnallisen laatuyhteistyön kautta) ja vaikutetaan päättäjiin Varmistetaan resurssikeskuksen vakiintumisen mahdollistava rahoituspohja (käydään rahoitusneuvotteluja mm. opetus- ja kulttuuriministeriön (mm. nuoriso, kulttuuri, liikunta), Rahaautomaattiyhdistyksen (sosiaali/terveys) sekä Helsingin kaupungin (eri virastojen) kanssa sekä kehitetään keskukselle oma varainhankinnan malli Vuokrataan keskukselle toimitila ja avataan se käyttöön Määritellään ja sovitaan keskuksen toiminnalle ylläpitäjäyhteisö, joka huolehtii kehitetyn toimintamallin jatkumisesta hankkeen jälkeen Rakennetaan keskukselle uniikki brandi sekä sitä tukevat viestintä- ja markkinointisuunnitelmat Viestitetään keskuksen toimintamalleista ja -mahdollisuuksista aktiivisesti Helsingissä ja laajemmin koko pääkaupunkiseudulla/työssäkäyntialueella Käynnistetään keskuksen toiminnot ja kehitetään niitä saadun palautteen perusteella Tavoite 5: Liittää Helsingin resurssiverkosto ja -keskus osaksi valtakunnallista resurssiverkostojen yhteistyöverkostoa ja resurssikeskusten laadun kehittämisen yhteistyöverkostoa Hankehenkilökunta osallistuu valtakunnalliseen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten laatuyhteistyöhön (hanke haettavana RAY:ltä toukokuussa 2011) Helsingin resurssiverkoston ja perustettavan keskuksen edustajana 1pv/kk
6 6 Hyödynnetään valtakunnallisessa verkostossa olemassa oleva tietämys ja osaaminen Helsingin verkoston ja keskuksen kehittämistyössä Saatetaan Helsingin verkostossa olevaa erityisosaamista ja hyviä käytäntöjä valtakunnallisen verkoston käyttöön Luodaan Helsingin verkostolle ja keskukselle sopiva paikka ja erityisrooli osana valtakunnallista keskusten verkostoa Osallistutaan yhdessä muiden alueellisten keskusten kanssa keskuksen suomalaisen mallin ja toiminnan laadun kehittämiseen, keskusketjun rakentamiseen ja vakiinnuttamiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön 2.3 Lyhyt kuvaus projektin seurannan toteutuksesta Hankkeessa valmistellaan seurantasuunnitelma, joka tukee sekä kehittämishanketta että vakiinnutettavaa verkoston ja keskuksen toimintaa. Seurattavia ja arvioitavia asioita ovat mm: Hankehenkilökunnan tehtävänkuvaukset valmiit Keskuksen henkilöstö tehtävänkuvaukset valmiit Kehittämiseen ja keskuksen toimintaan liittyvät vapaaehtoistehtävien tehtävänkuvaukset valmiit Toiminnassa mukana min 4 vapaaehtoista Ohjausryhmän kokousten, työ/teemaryhmien tapaamisten, tiimin kehittämispäivien ja verkostotapaamisten toteutuminen suunnitellussa laajuudessa ja taajuudessa Kävijämäärät kasvavat säännöllisesti tiedottavilla internet-sivuilla Osallistujamäärät verkostotapaamisissa Resurssiverkosto laajenee, sekä verkostokumppanien että verkostojäsenien määrä kasvaa säännöllisesti Resurssiverkoston sektorirajat ylittävä kattavuus tasapainottuu Tarvekyselyiden vastausprosentti min 50 % otoksesta Helsingin kaupunki myös taloudellisesti mukaan keskuksen toimintaan Yrityskumppaneita myös taloudellisesti mukaan keskuksen toimintaan Oman varainhankinnan % kasvaa säännöllisesti Yhteistoiminta pääkaupunkiseudun muiden keskusten kanssa Keskuksen toimintaan organisoitunut 4-8 yhteistoimintoa ja niille arviointia tukevat mittarit käytössä (koulutukseen osallistuneiden lukumäärä, rekrytointien onnistumis - %, jne.) Keskuksen kävijätilastot ja yhteydenottojen määrän kasvu Kuvaus keskuksen toiminta- ja organisointimallista valmis Helsingin keskuksen erityisrooli valtakunnallisessa verkostossa kuvattu ja osaamisen jakamisen prosessi kuvattu 3. Projektin toteutus 3.1 Lyhyt kuvaus projektin toteuttamistavasta Ensimmäisen vuoden aikana käynnistetään hankkeen toiminta kokoamalla vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto. Erityisesti kiinnitetään huomiota verkoston sektorirajat ylittävän tasapainon rakentumiseen ja laajapohjaisten kontaktien syntymiseen. Yhteistyömahdollisuuksien täsmentäminen käynnistetään toteuttamalla tarvekyselyt ja järjestämällä verkostotapaamisia. Työ/teemaryhmien työskentely käynnistetään. Yhteistyö sekä pääkaupunkiseudun että muualla Suomessa toimivien resurssiverkostojen ja -keskusten kanssa käynnistetään. Toisen vuoden aikana jatketaan verkoston laajentamista ja yhteistyömahdollisuuksien työstämistä. Ensimmäiset yhteistoimintopilotit toteutetaan työ/teemaryhmien työskentelyn pohjalta. Vapaaehtoistoiminnan keskus avataan yleisön käyttöön ja tuotettuja yhteistoimintoja arvioidaan ja
7 7 edelleen kehitetään kerätyn palautteen ja innovaatioaloitteiden perusteella. Toisen vuoden aikana käynnistetään aktiivisesti myös keskuksen taustayhteisön muodostamisen suunnittelu ja vakiinnuttamiseen liittyvät rahoituspohjaneuvottelut. Kolmannen vuoden aikana vakiinnutetaan keskuksen hyväksi todettu toimintamalli ja ne yhteistoiminnot, jotka osoittautuvat tuloksellisiksi. Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä suunnittelutyö ja viestinnälliset toimet ovat keskeisiä. Neljännen vuoden aikana keskuksen yhteistoiminnot vakiinnutetaan ja laatutyöstä toimintojen edelleen kehittämisestä sovitaan. Taustayhteisö ottaa kantaakseen vastuun resurssiverkoston ylläpitämisestä ja keskuksen toiminnan kehittämisestä yhdessä sovitulla tavalla. Helsingin keskuksen erityisrooli valtakunnallisessa verkostossa täsmennetään ja yhteistyö vakiinnutetaan. 3.2 Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista on eniten hyötyä Eniten hyötyä hankkeesta on Helsingissä asuville ja asioiville kansalaisille, jotka kiinnostuvat vapaaehtoistoiminnasta. Toissijaisesti hankkeesta on hyötyä vapaaehtoistoimintaa organisoiville tahoille. Hankkeesta on vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien monipuolistumisen ja tarjonnan lisääntymisen kautta hyötyä myös vapaaehtoistoiminnasta hyötyville (autettaville henkilöille ja yhteisöille sekä edistettäville asioille). 3.3 Yhteistyötahot ja kumppanit sekä niiden rooli projektin toteuttamisessa (liite 2) Ohjausryhmäjäsenet sitoutuvat hankeen toteuttamisen ohjaamiseen ja ohjausryhmän kokouksiin 2-4 x vuodessa. Ohjausryhmän jäsenet ovat vahvasti vaikuttamassa Helsingin vapaaehtoistoiminnan resurssiverkoston strategiseen kehittymiseen ja hankkeen operatiivisen toiminnan suuntaamiseen. Ohjausryhmään täydennetään hakemusten perusteella koko hankkeen ajan. Teema/työryhmäjäsenet sitoutuvat hankkeen organisoimien, yhteisön kannalta keskeisten vapaaehtoistoiminnan teemojen työryhmätyöskentelyyn 2-4 x vuodessa. Teema/työryhmän jäsenet luovat ovat näkemyksensä ja asiantuntijuutensa avulla sisältöä resurssiverkoston kehittämiseen ja yhteistoimintojen suunnitteluun. Teema/työryhmiä täydennetään hakemusten perusteella koko hankkeen ajan. Hanke liittyy vahvasti helsinkiläisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Yhteistyömalli Helsingin kaupungin kanssa luodaan yhteistyökokeiluin hankeen aikana. Sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen edellyttää myös tavoitteellista yhteistyön rahoituspohjan laajentamista. 3.4 Projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet Viestinnässä henkilökohtaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Sähköisen yhteydenpidon lisäksi järjestetään runsaasti verkostoitumismahdollisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia. Viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota myös kaksisuuntaisuuteen mm. mahdollistamalla vuorovaikutteiset palauteja innovointiprosessit sekä virtuaalinen kehittämisyhteistyö esim. Innokylän kautta. Ensimmäisen vuoden aikana avataan informatiiviset nettisivut verkoston käyttöön ja toisen vuoden aikana yleisön käyttöön. Keskuksen avaamisen yhteydessä ja jälkeen keskuksen palveluista tiedotetaan aktiivisesti paikallismedioissa (lehdet, radiot, liikennevälineet, messut) ja esim. flyerein. Verkostoviestintä tapahtuu sekä sähköpostitse että internet-sivujen kautta. 3.5 Riskien hallinta; mitä on tehty sen varmistamiseksi, etteivät odottamattomat tapahtumat vaaranna projektin onnistumista
8 8 Verkosto on laaja, eli kehittämisen eteneminen ei ole yksittäisten toimijoiden varassa Yhteistoimintoja on useita, eli yhden toiminnon kehittämisen mahdollinen viivästyminen ei vaaranna hankkeen kokonaistuloksia Hankehenkilökunta tekee kirjalliset tehtäväkuvaukset ja sopii tiedonjakoprosesseista tiimin sisällä Projektihenkilöstön suhteet hallintoon ja projektiohjaukseen määritellään asianmukaisesti Vaikutuksiin ja tuloksiin liittyvää arviointia tehdään koko hankkeen ajan jatkuvana prosessina, mikä ohjaa toiminnan operatiivista suuntaamista säännöllisesti ja mahdollistaa prosessin mahdollisesti tarvitsemat korjausliikkeet 4. Projektin tulokset ja vaikutukset 4.1 Projektilla tavoiteltavat tuotokset ja tulokset Vuosi 2012: Rekrytoidaan hankehenkilökunta, järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja tarkennetaan hankesuunnitelma Tiedotetaan resurssiverkoston ja -keskuksen ideasta sektorirajat ylittäen Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on a) laajentaa resurssiverkostoa b) koota verkostokumppaneiden osaamista yhteiseksi resurssiksi c) selvittää yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) jäsennellä resurssiverkoston yhteistoimintoja Toteutetaan tarvekyselyt ja suunnataan kehittämistä tulosten pohjalta Jäsennellään vapaaehtoisille sopivia kehittämistehtäviä, valmistellaan tehtävänkuvaukset ja johtamisjärjestelmä sekä rekrytoidaan 4-10 kehittämisestä kiinnostunutta vapaaehtoista mukaan kehittämistiimiin Käynnistetään 4-6 teema/työryhmää yhteistoimintojen kehittämistä varten. Työryhmät tapaavat säännöllisesti n. 1 x kk. Teemojen osalta tehdään aktiivista yhteistyötä valtakunnallisen verkoston kanssa. Käynnistetään yhteistyökokeiluja ja käydään rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Käynnistetään keskuksen oman varainhankinnan suunnittelu ja käydään aiheeseen liittyviä ideointikeskusteluja myös valtakunnallisessa resurssikeskusten verkostossa Järjestetään yhteistapaaminen pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa ja sovitaan yhteistyökokeiluista Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin ja laadun kehittämiseksi Vuosi 2013: Järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja 2 tiimin kehittämispäivää, johon myös vapaaehtoiset osallistuvat Johdetaan aktiivisesti kehittämiseen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoimijoita Jatketaan käynnissä olevien 4-6 teema/työryhmien työskentelyä tarpeen mukaan ja/tai valitaan 2-4 uutta, yhteistoimintojen tarpeista nousevaa aihetta. Työryhmät tapaavat säännöllisesti n. 1 x kk. Teemojen osalta tehdään aktiivista yhteistyötä valtakunnallisen verkoston kanssa. Pilotoidaan 2-4 kehitettyä yhteistoimintoa käytännössä, kerätään kokemukset ja kehittään toimintoja eteenpäin saadun palautteen perusteella Kuvataan 1-3 toiminnan organisointivaihtoehtoa yhteistyömahdollisuuksineen (esim. kirjastojen kanssa) ja esitellään ne sekä ohjausryhmälle että kumppanuusverkostolle Käynnistetään selvitystyö keskuksen taustayhteisön määrittelemiseksi/muodostamiseksi Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on edelleen a) laajentaa resurssiverkostoa b) jatkaa verkostokumppaneiden osaamisen kokoamista yhteiseksi resurssiksi c)
9 9 selvittää edelleen yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) synnyttää uusia ideoita resurssiverkoston yhteistoiminnoiksi Yhteistyöstä Helsingin kaupungin kanssa keskuksen avaamiseksi on sovittu Jatketaan yhteistyökokeiluja ja rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Oman varainhankinnan suunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti n. 1 x kk ja aiheeseen liittyviä yhteistyökeskusteluja käydään myös valtakunnallisessa resurssikeskusten verkostossa Valmistellaan keskukselle uniikki brandi sekä viestintä- ja markkinointisuunnitelmat Vuokrataan keskukselle sopivat tilat ja avataan ne käyttöön Tiedotetaan avattavasta keskuksesta yleisölle Pilotoidaan suunniteltua yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin, laatualueiden ja laatuytyökalun kehittämiseksi Vuosi 2014: Järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja 2 tiimin kehittämispäivää, johon myös vapaaehtoiset osallistuvat Johdetaan aktiivisesti kehittämiseen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoimijoita Tehdään vuosisuunnitelma yhteistoimintojen toteuttamisesta ja toteutetaan ne, kerätään palaute ja kehitetään toimintoja eteenpäin saadun palautteen perusteella Jatketaan laatujärjestelmän kehittämisyhteistyötä valtakunnallisen verkoston kanssa. Jatketaan keskuksen taustayhteisön muodostumiseksi tarvittavia toimenpiteitä Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on edelleen a) laajentaa resurssiverkostoa b) jatkaa verkostokumppaneiden osaamisen kokoamista yhteiseksi resurssiksi c) selvittää edelleen yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) synnyttää uusia ideoita resurssiverkoston yhteistoiminnoiksi Tiivis yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa aiemmin sovitun mukaisesti Jatketaan yhteistyökokeiluja ja rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Käynnistetään oman varainhankinnan toimenpiteet ja jatketaan suunnittelutyöryhmän ideoivia kokouksia säännöllisesti n. 1 x kk. Jaetaan varainhankinnan kokemukset valtakunnallisen verkoston kanssa. Toteutetaan suunnitelmallisesti viestintä- ja markkinointisuunnitelmia keskuksen imagon ja tunnettuuden kehittämiseksi sekä yleisön keskuudessa että yhteistyöverkostossa Vakiinnutetaan keskuksen toimintamalli Jatketaan sovittua yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa ja etsitään sille myös uusia muotoja tapaamisissa 2 x vuodessa Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin, laatualueiden ja laatutyökalun kehittämiseksi Testataan laatutyökalua käytännössä Helsingin keskuksen yhteistoiminnoissa Sovitaan Helsingin resurssiverkoston ja -keskuksen erityisroolista valtakunnallisessa resurssiverkostojen - ja keskusten verkostossa ja syvennytään sen alueen kehittämiseen erityisesti Luodaan pysyvä toimintamalli ym. erityisroolin tuottaman osaamisen levittämiseksi valtakunnallisessa verkostossa Vuosi 2015: Järjestetään 4 ohjausryhmän kokousta ja 2 tiimin kehittämispäivää, johon myös vapaaehtoiset osallistuvat Johdetaan aktiivisesti kehittämiseen liittyvää vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistoimijoita
10 10 Jatketaan vuosisuunnitelman mukaisten yhteistoimintojen toteuttamista, palautteen keräämistä ja kehittämistä Muodostetaan ja/tai sovitaan taustayhteisö resurssiverkoston toimintaa ja keskuksen toimintaa hallinnoimaan ja jatkamaan Järjestetään neljä avointa verkostotapaamista, joiden tavoitteena on edelleen a) laajentaa resurssiverkostoa b) jatkaa verkostokumppaneiden osaamisen kokoamista yhteiseksi resurssiksi c) selvittää edelleen yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia sekä d) synnyttää uusia ideoita resurssiverkoston yhteistoiminnoiksi Jatketaan yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa aiemmin sovitun mukaisesti Jatketaan yhteistyökokeiluja ja rahoitusneuvotteluja sektorirajat ylittävän yhteistoiminnan mahdollistamiseksi Vakiinnutetaan oman varainhankinnan toimenpiteet ja jatketaan suunnittelutyöryhmän ideoivia kokouksia säännöllisesti n. 1 x kk. Toteutetaan suunnitelmallisesti viestintä- ja markkinointisuunnitelmia keskuksen imagon ja tunnettuuden ylläpitämiseksi sekä yleisön keskuudessa että yhteistyöverkostossa Vakiinnutetaan keskuksen toiminta Jatketaan sovittua yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien resurssikeskusten kanssa ja etsitään sille myös uusia muotoja tapaamisissa 2 x vuodessa Osallistutaan n. 1 pv x kk vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkoston yhteistyöhön resurssikeskusten suomalaisen mallin, laatualueiden ja laatutyökalun kehittämiseksi Testataan laatutyökalua käytännössä Helsingin keskuksen yhteistoiminnoissa ja vakiinnutetaan laatutyökalu käyttöön Viimeistellään laatujärjestelmän kehittäminen valtakunnallisen verkoston kanssa Asetetaan keskuksen laatuun liittyvät kehittämistavoitteet seuraavalle 2 vuodelle ja sovitaan toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi Jaetaan Helsingin keskuksen erityisosaaminen sovitun toimintamallin mukaisesti valtakunnallisessa verkostossa Vakiinnutetaan Helsingin resurssiverkoston ja -keskuksen säännöllinen yhteistyö valtakunnallisessa verkostossa 4.2 Projektilla tavoiteltavat vaikutukset Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat Vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä lisääntyy Hyvinvointi lisääntyy Vapaaehtoiset osallistuvat vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Yleinen tunnettuus ja tietämys vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja mahdollisuuksista kasvaa Vapaaehtoistoiminnan imago paranee, näkyvyys ja arvostus lisääntyvät Vapaaehtoistoiminnan saavutettavuus paranee, osallistumiskynnys madaltuu Vapaaehtoistoiminnan organisoimisen laatu paranee Sosiaalinen pääoma lisääntyy, kansalaisyhteiskunta vahvistuu, yhteisvastuu lisääntyy, yhteisöllisyys, vaikutusmahdollisuudet arvokeskusteluun Organisaatioiden väliset raja-aidat madaltuvat ja/tai poistuvat Yhteistyö ja osaaminen tehostuvat, mallien jakaminen, tilat tehokkaassa käytössä, markkinointiaikaa säästyy Ennakointi lisääntyy Toiminta järjestöissä tehostuu, tavoitteellisesta yhteistyöstä syntyy säästöjä Yritysyhteistyö lisääntyy ja yritysten mahdollisuudet yhteiskuntavastuun toteuttamiseen vapaaehtoistoiminnan kautta monipuolistuvat
11 11 Vapaaehtoisuuden polut eri elämäntilanteissa monipuolistuvat ja mahdollistuvat nykyistä paremmin, luovat polut, voi vaihtaa tehtävää Mielekästä tekemistä, oman paikan ja tehtävän löytyminen helpottuvat Tekijä, avuntarvitsija ja järjestäjä kohtaavat Paikallinen, valtakunnallinen, kansainvälinen = muodostaa luontevan kokonaisuuden Säästöt syntyvät erityisesti synergiaeduista Vapaaehtoistoimintaan liittyvien toimintojen (esim. rekrytointi, koulutus, vaikuttaminen) tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Yhdistyksen työntekijöiden aikaa säästyy, kun vapaaehtoisen löytää helpommin Osaaminen lisääntyy koulutuksen myötä: yhteiset perus-, jatko- ja teemakoulutukset, myös yhdistystoiminnan peruskoulutukset Vapaaehtoisten kierto eri tehtävissä ja eri organisaatioissa mahdollistuu Yhteistyötä vapaaehtoisten virkistys ja hyvinvointiasioissa Koordinaattorien työhyvinvointi paranee Yhteiset tilaresurssit, tietoa missä tiloja vapaana Yhteisiä vapaaehtoisetuja ja kannustimia: bonuskortit, etuja tuottavat passit, Näkyvyys: mm. yritysten, median ja päättäjien on helpompi tulla mukaan, kun toiminta on laajapohjaista ja uskottavaa Hyödyt työtekijöiden yhteiskoulutuksista ja vertaistuesta Yhteistä tuotekehitystä ja uusia innovaatioita Tiedon saatavuus paranee, yhteisiä tietopankkeja ja mm. tutkimustietoa saatavilla Tarvittavaa asiantuntemusta yhteisesti saataville Toimijoiden tutustuessa ja kilpailuasetelman vähentyessä esim. rahoitusta voidaan hakea yhdessä (laajapohjaisuus: Veikkaus, Uudenmaan maakuntaliitto, EU, ) => kilpailevat ja päällekkäiset hakemukset vähenevät ja saadaan laajempia ja vaikuttavampia yhteishankkeita Valtakunnalliset hyödyt: hyvien käytäntöjen siirtyminen paikkakunnalta toiselle Yhteisten palveluiden tuomat säästöt mm. tietotekniikka, tilat, palvelut Vapaaehtoistoiminta houkuttelevasti yhteiselle 4.3 Kuvaus tulosten ja vaikutusten arvioinnista Arvioitavat vaikutukset ja onnistumisen mittarit: Keskuksen kautta tarjolle ilmoitettujen vapaaehtoistehtävien lukumäärä lisääntyy vuosittain 50% Resurssiverkostossa on vuosittain tarjolla vähintään 10 kokonaan uutta vapaaehtoistoiminnan muotoa Resurssiverkostossa toimii aktiivisesti kymmeniä yhteisöjä eri sektoreilta ja yhteisöjen lukumäärä lisääntyy joka vuosi 20% Resurssiverkoston ja keskuksen vapaaehtoistehtäviin on löytynyt 10 sopivaa vapaaehtoisia Kehittämisen teemaverkostossa on vähintään 1/3 vapaaehtoisia/kansalaisia Uusien, peruskoulutettujen vapaaehtoisten määrä kasvaa vuosittain 40% Joka vuosi kehitetään tarjottimelle 5 uutta pysyvää palvelua Resurssiverkoston toimijoiden vastaanottamat yhteydenotot kiinnostuneilta potentiaalisilta vapaaehtoisilta kasvaa joka vuosi 30% Resurssikeskukselle muodostetaan/löytyy ylläpitäjäyhteisö, joka jatkaa keskuksen toimintaa HS ja paikallislehdissä on yhteensä vähintään 4 artikkelia keskuksesta ja verkoston mahdollistamasta vapaaehtoistoiminnasta joka vuosi Keskuksen verkkosivuilla kävijämäärä lisääntyy joka vuosi 40% Kuntalaisille, vapaaehtoisille ja verkostoyhteisöille tehdyt palvelupalautekyselyt ja tyytyväisyysmittaukset osoittavat k.a. 3,5 tai enemmän (asteikolla 1-5), mediaani 3.9
12 12 Hanke pysyy alkuperäisessä rahoitussuunnitelmassa tai ylittää sen Keskuksella on pysyvä rahoitus hankkeen jälkeisille viidelle (5) vuodelle Helsingin keskukselle on vakiintunut oma erityisasema osana valtakunnallista resurssikeskusten verkostoa Helsingin keskuksen laatua kehitetään valtakunnallisen laatutyökalun avulla 4.4 Selvitys siitä, miten projektin tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto ja -keskus jatkavat toimintaa ja jäävät ylläpitäjäyhteisön ylläpidettäväksi hankkeen jälkeen. Helsingin keskuksen kehittämistulokset viestitään valtakunnallisessa verkostossa muiden keskusten ja paikkakuntien hyödyksi. Helsingin keskus on jatkossakin käytettävissä vertaisarvioinnin ja bench-marking - kohteena. 5. Projektin resurssit 5.1 Projektiin palkattavan henkilöstön nimekkeet ja tehtävät Verkostokehittäjä toimii hankkeen vastuullisena koordinaattorina, hanketiimin vetäjänä ja verkostokehittämisen asiantuntijana. Verkostokehittäjän vastuulla ovat keskuksen toiminnan vakiinnuttamiseen liittyvät neuvottelut mm. rahoittajien kanssa. Verkostokehittäjä toimii Kansalaisareenan hallinnon alaisuudessa, ja hän raportoi taloudesta ja toiminnasta sekä Kansalaisareenan hallitukselle että ohjausryhmälle. Toimintokehittäjät (2 htv) vastaavat itselleen nimettyjen yhteistoimintojen (mm. rekrytointi, koulutus, vaikuttaminen) kehittämistyöstä. Toimintokehittäjät toimivat vapaaehtoisten johtajina ja asiantuntijoina omissa aiheissaan. Osana verkostokehittämistyötä hankehenkilöstö kehittää myös hallinnoivan tahon Kansalaisareenan toimintamalleja vastaamaan paremmin Helsingin alueen strategista tarvetta. 5.2 Projektin muut resurssit Ohjausryhmäjäsenet ja työ/teemaryhmäjäsenet osallistuvat yhteistyöhön ja kehittämiseen omalla työajallaan ja omin resurssein. Kehittämistiimiin rekrytoidaan 4-10 kiinnostunutta vapaaehtoista.
13 13 6. Talousarvio Vapaaehtoistoiminnan resurssiverkosto - ja keskus Helsinkiin ( ) -hanke K U L U A R V I O 2 hlöä 2 hlöä 3 hlöä 3 hlöä 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Yhteensä N Henkilöstökulut (x 1,4 x 12,5) /kk Verkostokehittäjä Toimintokehittäjä Toimintokehittäjä Hallintohenkilö (20%) Henkilöstökulut yhteensä Matkakulut Muut kulut Toimistokulut Vuokrat Laitehankinnat (1500 /hlö) Palveluiden osto (tapaamis- ja seminaarikulut) Tiedotuskulut Arviointi Muut kulut Muut kulut yhteensä KULUT YHTEENSÄ R A H O I T U S A R V I O % Raha-automaattiyhdistys Helsingin kaupunki Muu rahoitus, varainhankinta RAHOITUS YHTEENSÄ LIITTEET Liite 1 Liite Ohjelma, osallistujalista ja työskentelykooste Ohjausryhmäjäsenet ja työ/teemaryhmäjäsenet
14 14 Liite mennessä hankkeen ohjausryhmään ovat kirjallisesti sitoutuneet seuraavat tahot (täydentyy) Yhteisö: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Enter ry Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry Allekirjoittaja: Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja Sakari Eränen, puheenjohtaja Päivi Aalto-Rauhala Sari Korhonen mennessä hankkeen teema/työryhmäjäseniksi ovat kirjallisesti sitoutuneet seuraavat tahot (täydentyy) Yhteisö: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Enter ry Etelän-SYLI ry Allekirjoittaja: Jarmo Kökkö, Diakoniajohtaja Sakari Eränen, Puheenjohtaja Niko Heikka, hallituksen puheenjohtaja Henriikka Maikku, projektikoordinaattori
Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotArvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!
Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset
LisätiedotEduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116
Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Vapaaehtoistoiminta = 1. Vapaaehtoista + 2. Palkatonta ja/tai palkkiotonta + 3. Toiselle
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan periaatteet
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Tavallisen ihmisen taidoin Palkatonta ja ei-ammatillista Vapaaehtoista Luotettavaa ja sitoutumista tehtävään Luottamuksellista (vaitiolo) Puolueetonta ja suvaitsevaa Tarvitsijan/autettavan
LisätiedotJÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN
JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTurun alueen vapaaehtoistoiminnan keskusteluja verkostoitumistilaisuus Vimma, 29.9.2009
Esiselvitys vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista IIIsektorin, julkisen sektorin ja yrityssektorin rajat ylittävässä tulevaisuuteen suuntautuvassa yhteistyössä 1.9.2009 28.2.2010
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotVAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI
1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 20.4.2015 Projektin nimi: VAPAAEHTOISKESKUKSET VOIMAVARAKSI Kehittämisprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotTeema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotTyöyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat
Learning Café 2: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Meri-Lapin vapaaehtoistoimijoiden verkostotilaisuus, Keminmaa 18.11.2009 Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat työnantajan tukemaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli
Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotYHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013
YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus
1 Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 18.3.2015 Projektin nimi: Vapaaehtoistoiminnan (voimavara) keskus Käynnistysprojekti Ck Projektihakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotVapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.
Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Hyvinkää 07.02.2017 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
Lisätiedot24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa
24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.
LisätiedotARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
LisätiedotJärjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa
Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva
LisätiedotInnokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus
Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus TIINA Viestintäkoordinaattori REIJA Ohjelmapäällikkö KATJA Ohjelmakoordinaattori Työpaja I Agenda (11.3.2016) Workshopin avaus Työpajan aloitus ja
LisätiedotUudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala
VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan
LisätiedotSOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin
LisätiedotSISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN. Jyvälän Setlementti ry:n strategia
SISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN Jyvälän Setlementti ry:n strategia 2017 2020 JYVÄLÄN TEHTÄVÄ JA ARVOT Jyvälän Setlementti ry (Jyvälä) on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö,
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan
LisätiedotStrategiakysely sidosryhmille 2018
Strategiakysely sidosryhmille 2018 Strategiakysely sidosryhmille Kansalaisareena selvitti kyselyllä sidosryhmiensä näkemyksiä vuosille 2019 2022 laadittuun strategiaan. Vastausaika oli 7. 17.8.2018 Kysely
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotKumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli
19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva
LisätiedotVerkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.
Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,
LisätiedotEuroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat
Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat 1 Lähtökohdat EU:n teemavuosi kaikissa jäsenmaissa EU:n tavoitteet Euroopan laajuinen viestintäkampanja Volunteering in the European Union-tutkimus
LisätiedotTOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset uudessa tilanteessa sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kulttuuri- ja taideyhdistyksille olennaista Pirkanmaan
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotNäin luet toimintasuunnitelmaa
Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotInnokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla
Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotTyöpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014
Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotSOSTE Suomen sosiaalija terveys ry
SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,
LisätiedotEuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills
LisätiedotYhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.
VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Järjestöt muutokseen yhteistyössä hanke (2017-2020) Hankkeen taustaa Sote ja maakuntauudistus Toimintaympäristö ja rakenteet ovat murroksessa: sote-
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Lisätiedot