Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetus vuosiluokilla 1-2

Transkriptio

1 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: Opetus vuosiluokilla 1-2 Luonnos

2 1 Sisällysluettelo LUKU 13 VUOSILUOKAT Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1-2 tehtävä Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla Paikallisesti päätettävät asiat Oppiaineet vuosiluokilla KIELIKASVATUS... 5 ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ERI OPPIMÄÄRIEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU... 6 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 7 SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS... 9 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS ROMANIKIELI JA KIRJALLISUUS VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS MUU OPPILAAN ÄIDINKIELI SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS SUOMI SAAMENKIELISILLE SUOMI VIITTOMAKIELISILLE RUOTSI VIITTOMAKIELISILLE TOINEN KOTIMAINEN KIELI TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI/SUOMI, A-OPPIMÄÄRÄ VIERAAT KIELET TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET VIERAAT KIELET, A-OPPIMÄÄRÄ MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖOPPI USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA OPPILAANOHJAUS VUOSILUOKILLA

3 2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Se jäsentyy vuosiluokkakokonaisuuksiin tuntijaon määrittämien nivelkohtien mukaisesti. Kokonaisuudet muodostuvat vuosiluokista 1-2, 3-6 sekä Kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on perusopetuksessa oma erityinen tehtävänsä, joka määritellään seuraavassa. Tehtävän hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista opetuksen järjestämisessä ja opetuksessa sekä koulun muussa toiminnassa. Opetusta järjestettäessä erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden sujuvaan siirtymiseen esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen eri nivelvaiheissa sekä perusopetuksesta seuraavalle koulutusasteelle. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään kunkin vuosiluokkakokonaisuuden osalta erikseen Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1-2 tehtävä Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä sekä henkilöstön kesken että henkilöstön ja huoltajien välillä. Jokaisen lapsen tilanne, oppimisvalmiudet ja tarpeet sekä kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema kasvun ja oppimisen tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista ja rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa ympäristössä uuden opettajan kanssa. Vuosiluokat 1-2: Koululaiseksi kasvaminen Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneen varhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Opetus on pääsääntöisesti eheytettyä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on tuoda koulutyöhön oppilaiden omatoimisuutta ja yhdessä tekemisen taitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä vahvistavia projekteja. Tällöin tarjoutuu myös enemmän yhteistyön mahdollisuuksia niin esiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. On tärkeätä, että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden oppimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita ajatellen. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelillisyys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Yhteistyö kotien kanssa ja molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen on ensisijaisen tärkeätä Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan esiopetuksessa ja perusopetuksen ensimmäisten vuosien aikana. Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen laaja-alaisen osaamisen eri alueilla vahvistaisi edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään 1 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 422/

4 3 elämäntapaan. Alusta lähtien on tärkeätä, että koulu tarjoaa jokaiselle oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voi tuntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaa eniten omalla esimerkillään. Alaluokilla korostuvat erityisesti kestävän kehityksen sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Ajattelu ja oppimaan oppiminen Työskentelyn lähtökohtana ovat oppilaiden omat kokemukset ja kysymykset. Ihmettelylle, oivaltamiselle, uuden löytämiselle ja oppimisen ilolle jätetään tilaa. Oppilaita kannustetaan kysymiseen ja kuuntelemiseen sekä pienimuotoiseen tiedon etsintään, omien ideoiden tuottamiseen ja työn tulosten esittämiseen. Leikinomaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäröivän maailman ilmiöitä kohtaan sekä vahvistetaan taitoa jäsentää, nimetä ja kuvailla ympäristöä. Oman ja yhteisen työn suunnittelemista, tavoitteiden asettamista ja työskentelyn arviointia harjoitellaan. Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä. Muistin, mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujen ja tarinoiden, pelien, lorujen, laulujen ja leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisen vuorovaikutuksen avulla. Oppilaiden kanssa pohditaan opintoihin liittyviä mahdollisia valintoja ja autetaan ymmärtämään erilaisten vaihtoehtojen merkitys. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Oppilaita ohjataan tuntemaan ja arvostamaan oman perheensä ja sukunsa perinteitä ja huomaamaan, että muilla perheillä voi olla toisenlaisia toimintatapoja ja perinteitä. Koulutyössä tutustutaan oman alueen kulttuurisiin piirteisiin ja kulttuuritarjontaan ja pohditaan, miten lapset voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja sen kulttuuriin. Ruokailuhetkien, juhlien, leikkien, pelien ja yhteistyöhön perustuvien tehtävien kautta oppilaat saavat mahdollisuuden harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa, erilaisten ihmisten kanssa ja toisia ystävällisesti kohdellen. Oppilaille luodaan tilaisuuksia ilmaista itseään eri tavoin ja nauttia käden ja koko kehon taitojen kehittymisestä. Heitä ohjataan valmistelemaan ja esittämään pienimuotoisia esityksiä ja omien tuotteiden näyttelyitä ja sekä harjoittelemaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja monenlaisissa tilanteissa. Ilmaisun kehittymistä tuetaan mm. musiikin, draaman, saduttamisen, rakentelun ja kuvallisen ilmaisun sekä leikin keinoin. Oppilaita ohjataan tutustumaan Lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteisiin. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Koulun aloittaminen edellyttää uudenlaisia itsestä huolehtimisen taitoja ja itsenäisyyden lisääntymistä. Koulutyöhön kuuluu oppilaiden ikäkaudelle sopivista vastuutehtävistä huolehtiminen luokka- ja kouluyhteisössä. Yhteisten pelisääntöjen, hyvien tapojen sekä kannustavan palautteen merkitys korostuu. Oppilaita ohjataan hahmottamaan aikaan ja paikkaan liittyviä käsitteitä ja niiden käytännön merkitystä. He saavat tilaisuuden harjoitella omien tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista sekä omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita. Huomiota kiinnitetään itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä ja pyöräilijänä. Myös avun hakemisen taitoja harjoitellaan. Oppilaiden kanssa kokeillaan ja tutkitaan teknologiaa arjessa ja opetellaan tavallisimpien teknisten laitteiden turvallista käyttöä. Keskustellaan oppilaiden muotoutuvista kulutustottumuksista ja mietitään, mitä taloudellisuus, kohtuullisuus ja ympäristömyönteisyys tarkoittavat kuluttajan valinnoissa. (lauseen paikka muuttunut) Monilukutaito

5 4 Jatketaan esiopetuksen pohjalta oppilaiden ohjaamista monilukutaitoisiksi, monenlaisten, ikäkaudelle ominaisten viestien tulkitsijoiksi, tuottajiksi ja arvioijiksi. Monilukutaidon perustana on moniaistisuus, kokonaisvaltaisuus ja ilmiökeskeisyys. Oppilaita kannustetaan käyttämään ja tuottamaan erilaisia tekstejä, nauttimaan niistä sekä ilmaisemaan itseään niiden avulla. Oppilaiden kirjoitettujen tekstien perusluku- ja kirjoitustaito kehittyy ja sujuvoituu. Samoin kehittyy taito käsitellä oppilaiden arkeen liittyvissä teksteissä numeerista informaatiota, kuten lukumäärien eroja. Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja välittämään tietoa muille. Heitä ohjataan tulemaan vähitellen tietoiseksi kuvitteellisen ja todellisen maailman erosta ja myös siitä, että jokainen teksti tähtää johonkin tarkoitukseen. Näin opetuksessa tuetaan alkavaa kriittistä lukutaitoa. Monilukutaitoiseksi kehittyäkseen oppilaat tarvitsevat sekä rikasta tekstiympäristöä että aikuisen mallia ja suojaavaa tukea median käytössä. Opetuksessa käytetään ikäkauden tarpeisiin soveltuvia kulttuurituotteita, kuten lehtiä, kirjoja, pelejä, elokuvia, musiikkia. Tuottamisen taitoja kehitetään tulkitsemisen taitojen rinnalla. Oppilaille luodaan runsaasti tilaisuuksia kysyä ja ihmetellä, kertoa tarinoita ja ilmaista ajatuksiaan eri tavoin ja monenlaisin välinein. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Opetuksessa hyödynnetään esiopetuksen aikana oppilaille karttuneita tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Leikinomainen työskentely on edelleen keskeistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään yhä enemmän opiskelun välineenä ja kohteena. Oppilaat oppivat tieto- ja viestintä-teknologian perussanastoa ja tutkivat, mihin tarkoituksiin ja miten sitä käytetään lähiympäristössä. Käytännön taidot ja oma tuottaminen: Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä harjoitellaan ja opitaan niiden keskeiset käyttö- ja toimintaperiaatteet. Oppilaat saavat ohjausta näppäintaitoihin sekä muihin tekstin tuottamisen ja käsittelyn perustaitoihin. Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia kuvien, äänen, videoiden ja animaatioiden tekemisestä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista. Pelillisyyttä hyödynnetään oppimiseen innostajana. Vastuullinen ja turvallinen toiminta: Oppilaiden kanssa pohditaan ja luodaan yhdessä tieto- ja viestintäteknologian turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. Oppilaita ohjataan huomaamaan oikeiden työasentojen ja -tilojen sekä sopivan pituisten työjaksojen merkitys hyvinvoinnille. Tiedonhankinta sekä tutkiva ja luova työskentely: Oppilaita opastetaan käyttämään keskeisiä hakupalveluita, kokeilemaan eri työvälineitä ja tekemään pienimuotoisia tiedonhankintatehtäviä eri aihepiireistä ja itseä kiinnostavista asioista. Heitä kannustetaan toteuttamaan teknologian avulla omia ideoitaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vuorovaikutus ja verkostoituminen: Oppilaat saavat kokemuksia opetuksessa hyödynnettävien yhteisöllisten palveluiden käytöstä ja harjoittelevat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Työelämätaidot ja yrittäjyys Koulutyössä oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työskentelemään yksin ja yhdessä toisten kanssa. Heitä ohjataan harjoittelemaan ryhmässä toimimista ja yhteistyötä, omien ideoiden sovittamista yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaita kannustetaan tutkimaan uusia asioita ja miettimään, missä itse on erityisen hyvä ja mitä voisi tehdä toisten hyväksi koulussa ja kotona. Oppilaita opastetaan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella ja ymmärtämään niiden ja yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityisesti perheiden arjen ja toimeentulon kannalta. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

6 5 Ensimmäisestä luokasta lähtien oppilaat ovat mukana pohtimassa ja suunnittelemassa oman ryhmänsä työn tavoitteita ja toimintatapoja, työskentelytilojen järjestämistä ja viihtyisyyttä sekä ruokailuun, välitunteihin, juhliin ja koulun muihin tapahtumiin liittyviä asioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja vastavuoroisuus merkitsevät. Omien kokemusten kautta oppilaat tutustuvat demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan ja voivat osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Oppilaiden kanssa pohditaan, mitä heille merkitsee oikeudenmukainen ja kestävä tulevaisuus ja mitä itse voi tehdä sen puolesta Paikallisesti päätettävät asiat Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa - miten tuetaan oppilaiden siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen o toimintatavat siirtymävaiheessa o tarvittava yhteistyö, työnjako ja vastuut - mitkä ovat vuosiluokkakokonaisuuden 1-2 erityiset piirteet sekä niihin liittyvät paikalliset painotukset ja miten vuosiluokkakokonaisuuden tehtävän toteutumista seurataan ja kehitetään - mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1-2 (perusteiden tavoitekuvauksia voidaan hyödyntää sellaisenaan) sekä niiden mahdolliset paikalliset painotukset ja miten oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan vuosiluokilla mitkä ovat kunkin oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä oppilaan oppimisen arvioinnin käytänteet kullakin vuosiluokalla (vuosiluokat 1 ja 2) - mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen ja tukeen liittyvät mahdolliset erityispiirteet kullakin vuosiluokalla (vuosiluokat 1 ja 2) 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1-2 Lyhenteet oppiaineosuuksissa Oppiaineosuuksissa käytetään lyhenteitä. Tavoitteet on numeroitu T1, T2 jne. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet on numeroitu S1, S2 jne. ja niihin viitataan tavoitetaulukoissa. Laaja-alaiset osaamisalueet on numeroitu L1, L2 jne. ja niihin viitataan oppiaineiden tavoitetaulukoissa. L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot L4 Monilukutaito L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L6 Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja

7 6 erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä. ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ERI OPPIMÄÄRIEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat seuraavat: suomen kieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja kirjallisuus, saamen kieli ja kirjallisuus, romanikieli ja kirjallisuus, viittomakieli ja kirjallisuus, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Muuna oppilaan äidinkielenä on mahdollista opettaa opetuksen järjestäjän tarjoamana ja huoltajan valitsemana jotakin edellä mainitsematonta äidinkieltä koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä sekä erillisrahoitettuna oppilaan omaa äidinkieltä. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B- oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi ja saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.

8 7 oppilaan äidinkieli äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä toinen kotimainen kieli yhteinen erillisrahoitettu yhteinen valinnainen suomi suomen kieli ja ruotsi - kirjallisuus - ruotsi ruotsin kieli ja suomi - kirjallisuus - saame saamen kieli ja ruotsi (kotiseutualueella) kirjallisuus sekä - - suomi saamenkielisille saame suomen tai ruotsin ruotsi tai suomi (kotiseutualueen kieli ja kirjallisuus ulkopuolella) sekä saamen kieli ja kirjallisuus X romani suomen tai ruotsin ruotsi tai suomi kieli ja kirjallisuus sekä romanikieli ja X - kirjallisuus viittomakieli viittomakieli ja ruotsi tai suomi kirjallisuus sekä suomi tai ruotsi viittomakielisille - - muu äidinkieli muu äidinkieli koko ruotsi tai suomi äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä sekä - - suomi tai ruotsi toisena kielenä muu äidinkieli suomi tai ruotsi ruotsi tai suomi toisena kielenä tai suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus (sekä X - vapaaehtoinen oppilaan oma äidinkieli) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppiaineen tehtävä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja [TUKI] ja ohjata häntä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään kielenkäyttäjänä. Oppilaan arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että hän saa valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaan kielikasvatuksesta ja auttaa häntä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen [TUKI]. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien [TUKI]

9 8 tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaan käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista, kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista. Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä [TUKI]. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat lukemisen ja tekstin tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan. Oppiaineen kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataide, johon kuuluu kaunokirjallisten tekstien tuottaminen ja tulkitseminen, teatteritaide ja draama sekä media. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaan kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja median ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset. Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon heidän tekstimaailmansa ja kokemuksensa sekä laajentamalla niitä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkielten opetuksen kanssa. Vuosiluokilla 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on edistää oppilaan yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielellistä tietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun, draamaan ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta kouluun niin äidinkielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1 2 Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympäristöksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. Koulu- tai lähikirjaston toimintaan ja erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin tutustuminen laajentavat oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön ja median kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa korostuvat kokemusten ja elämysten jakaminen sekä taitojen harjoitteleminen yhdessä ja yksin, myös viestintäteknologiaa hyödyntäen. Draamaa integroidaan kirjallisuuteen ja muihin oppiaineisiin, esim. musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin. {TUKI]

10 9 Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 1 2 Tavoitteena on tukea oppilaan kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimista yhteistyössä kotien kanssa. Kielellisiä vaikeuksia puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Opettaja mallintaa sanojen, virkkeiden ja tekstien lukemista ja ymmärtämistä sekä kirjoittamisen tapoja. Oppilasta ohjataan käyttämään mediavälineitä monipuolisesti ja turvallisesti. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu. SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2 Tavoitteen numero Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 tukea oppilaan taitoa toimia erilaisissa S1 L1, L2, L3 vuorovaikutustilanteissa ja ilmaista itseään T2 tukea oppilaan kielen ja mielikuvituksen sekä S1 L1, L2, L7 vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä tarjoamalla mahdollisuuksia tutustua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja niiden sääntöihin T3 tukea oppilaan ilmaisurohkeutta ohjaamalla S1 L1, L2, L7 osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti draaman avulla T4 laajentaa oppilaan viestijäkuvaa arkikielen S1 L1, L2, L4, L6, L7 hallinnan pohjalta niin, että oppilas saa kokemuksia viestintätilanteista, kiinnostuu niistä ja ymmärtää, että ihmiset viestivät eri tavoin Tekstien tulkitseminen T5 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon S2 L1, L4, L5 oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen ja strategioiden harjoittelussa sekä ohjata keskustelemaan teksteistä ja tarkastelemaan omaa luetun ymmärtämistään T6 harjoituttaa tarkastelemaan monimuotoisten S2 L1, L4 tekstien merkityksiä ja rakenteita sekä laajentaa hänen sanavarantoaan tekstien tarkastelun avulla T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin S2 L1, L4, L5 T8 herättää oppilaan kiinnostus kirjallisuutta ja muita S2 L1, L2, L4, L5 tekstejä kohtaan luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonjanon tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen Tekstien tuottaminen T9 innostaa oppilaita tuottamaan monimuotoisia tekstejä eri tarkoituksiin ja luoda myönteisiä tekstien yhdessä tekemisen, työstämisen ja jakamisen kokemuksia S3 L1, L4, L5, L7

11 10 T 10 tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita, ajatuksia, kokemuksia, havaintoja ja mielipiteitä puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä T11 opettaa käsin kirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja koneella kirjoitettaessa sekä ohjata vähitellen tekstien suunnittelua ja rakentamista sekä oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T12 edistää oppilaan kielitietoisuutta ja kielen peruskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielenkäytöstä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan kirjallisuutta sekä valitsemaan häntä itseään kiinnostavaa luettavaa T14 innostaa oppilasta tuottamaan kulttuuria yhdessä muiden kanssa ja tutustumaan eri lastenkulttuurimuotoihin, ohjata oppilasta niiden käyttäjäksi ja arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuria sekä kulttuurien monimuotoisuutta S3 S3 S4 S4 S4 L2, L5 L1, L4, L5 L2, L7 L2 L2, L4, L7 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1 2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Osallistutaan draaman sekä muiden vuorovaikutusharjoitusten ja keskustelujen avulla satujen, tarinoiden, lorujen, tietotekstien, mediatekstien ja pelien käsittelyyn. S2 Tekstien tulkitseminen: Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita kuten ennen kuuntelua/lukemista, kuuntelun/lukemisen aikana ja sen jälkeen. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä sekä työskennellään muun muassa kuvien, kaunokirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä teksteissä ja tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin, keskustellaan tekstien sisällöistä, pohditaan sanojen merkityksiä ja sanavalintoja teksteissä. S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan tuottamaan tekstejä omien ajatusten, kokemusten, havaintojen ja mielikuvituksen sekä kuvien ja toisten tekstien pohjalta. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin tekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja koneella kirjoitettaessa. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

12 11 S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, murteista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja käytetään kirjallisuutta ilmaisun virikkeenä. Tutustutaan monimuotoisiin teksteihin, kuten lastenkirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Osallistutaan yhdessä kulttuurin tuottamiseen. Tutustutaan lastenkulttuuriin, arkipäivän tapakulttuuriin, joihinkin kansanperinteen muotoihin sekä juhlaperinteisiin. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1 2 Vuosiluokilla 1 2 oppilaan oppimisen arvioinnin lähtökohtana ja tavoitteena on saada kokonaiskuva oppilaan kielellisestä kehityksestä ja sen edistymisestä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan vuorovaikutustaidot, kielellinen ja kehollinen ilmaisu sekä luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen. Jotta oppilaan taidoista saa mahdollisimman hyvän ja monipuolisen kuvan, on tärkeää havainnoida oppilaan edistymistä kaikilla tavoitealueilla ja eri tilanteissa, muissakin kuin opetustilanteissa. Kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Oppilasta ohjataan tarkkailemaan omia äidinkielen taitojaan. Huoltajille annetaan riittävästi tietoa lapsen kielellisten taitojen sekä luku- ja kirjoitustaidon edistymisestä. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - itsensä ilmaisemisen ja viestintätaitojen edistyminen - lukutaidon ja tekstien ymmärtämisen taitojen edistyminen - käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen edistyminen - sanojen merkitysten ja kielihavaintojen pohtimisen edistyminen - lukemisen harrastamisen edistyminen - osallistuminen draamatyöskentelyyn ja roolissa toimiminen SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Oppimäärän erityinen tehtävä Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhuttujen saamen kielten säilymistä elävänä ja vahvistaa niiden asemaa muiden kielten rinnalla. Oppilas saa pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Opetus vastaa yhteistyössä kotien, saamenkielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaan kielitaidon kehittymisestä sekä auttaa häntä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais- ja monikielisyyttään hyödyntäen. Opetus lisää oppilaan ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä niin itselleen, yhteisölle, yhteiskunnalle kuin muille alkuperäiskansoille sekä ohjaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja. Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamenkielistä: inarin-, koltantai pohjoissaamen kielellä. Kieli on oppiaineessa sekä opetuksen kohde että väline. Sanataide sisältää myös saamelaisen kertomaperinteen ja saamelaisen lyriikan (livđe, leu dd, luohti). Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät, kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa huomioidaan eri saamen kieliä saamelaiskulttuurien alueellisten variaatioiden yhteydessä. Opetuksessa ohjataan oppilasta vastuuseen yhteisön jäsenenä myönteisen viestintäilmapiirin rakentamiseksi. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilas saa valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Saamen kielen ja kulttuurin opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaan kielellistä identiteettiä. Saamen kieli ja kirjallisuus - oppimäärässä keskeisiä ovat myös kertomaperinne, kieliyhteisön tavat, perinteet, taide, saamelainen elämäntapa ja historia.

13 12 Vuosiluokilla 1 2 opetuksen erityisenä tehtävänä on rohkaista ja innostaa oppilasta käyttämään saamen kieltään sekä edistää oppilaan itseilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja yksilöllisten edellytysten pohjalta. Keskeistä on huolehtia kielellisen tietoisuuden, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen sekä monilukutaidon kehittymisestä. Opetuksessa huomioidaan erityisesti kuuntelutaitojen ja kuullun ymmärtämisen merkitys puheen, kielen ja luku- ja kirjoitustaidon perustana. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen vahvistaminen kielelliseen ilmaisuun ja draamaan sekä monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Saamen kielen taitojen kehittämisen tukena käytetään oppiainerajojen ylittävää eheyttävää opetusta. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta alkuopetukseen niin saamen kielen perustaitojen kuin laaja-alaisen osaamisen osalta. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2 Tavoitteen numero Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 tukea oppilaan taitoa ajatusten, kokemusten ja mielipiteiden esittämiseen, kysymiseen ja kuuntelemiseen S1 L1, L2 T2 edistää oppilaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä vahvistamalla oppilaan kielellistä ja kehollista ilmaisua ja mielikuvitusta ohjaamalla osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti myös draaman keinoin T3 laajentaa oppilaan viestijäkuvaa siten, että oppilas oppii toimimaan saamen kielellä erilaisissa viestintätilanteissa ja ymmärtää ihmisten viestivän eri tavoin Tekstien tulkitseminen T4 harjoituttaa oppilaan peruslukutaitoa ja tekstien ymmärtämisen taitoja ja strategioita T5 ohjata oppilasta hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja tekemään yksinkertaisia tiedonhankintaan liittyviä tehtäviä erilaisissa tekstiympäristöissä T6 herättää oppilaan kiinnostus omaehtoista lukemista kohtaan tarjoamalla saamelaiseen kulttuuriin liittyviä virikkeitä, luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonjanon tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen Tekstien tuottaminen S1 S1 S2 S2 S2 L2 L2, L7 L1, L4 L4, L3, L1, L5 L1, L2 T7 innostaa oppilaita tuottamaan monimuotoisia tekstejä S3 L2, L5, L1, L6,

14 13 eri tarkoituksiin ja luoda myönteisiä tekstien tuottamisen, yhdessä tekemisen ja tekstien jakamisen kokemuksia T8 tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla myös monimediaisissa ympäristöissä T9 harjoituttaa oppilaan kirjoitustaitoa erilaisilla välineillä, tekstien suunnittelun ja rakentamisen perustaitoja sekä opastaa oppilasta löytämään käyttämästään sähköisestä välineestä saamen kielen fontit Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen S3 S3 L4, L7, L3 L2, L1, L4, L5 L1, L4, L5 T10 ohjata tekemään havaintoja sanojen ja ilmaisujen merkityksistä, kielenkäytöstä, kielestä ja saamen kielen varianteista S4 L2, L1, L4, L6, L7 T11 ohjata havainnoimaan ja ymmärtämään monimuotoiseen saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kieleen liittyviä piirteitä huomioimalla oppilaan rinnakkais- ja monikielisyys T12 tutustuttaa erilaisiin saamelaisiin perinteisiin ja oman alueen kulttuurimuotoihin ja -tarjontaan sekä ohjata arvostamaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T13 tukea eri oppiaineissa tarvittavan kielen kehittymistä ja ohjata hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa T14 tukea oppilasta omaksumaan tiedonhaluisen tavan opiskella S4 S4 S5 S5 L2, L1 L2, L7 L1 L1, L2, L7 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1-2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Tarjotaan runsaasti tilaisuuksia ihmetellä, kertoa ja keskustella ryhmässä perinteenmukaisen muistelun ja draaman avulla monipuolisesti erilaisissa rooleissa. Tarjotaan tilaisuuksia vierailuihin ja kanssakäymiseen eri-ikäisten saamen kieltä puhuvien kanssa sekä kokemuksia monikielisistä viestintätilanteista. Opetellaan käyttämään kieltä kohteliaasti ja tilanteen mukaisesti. S2 Tekstien tulkitseminen: Kartutetaan peruslukutaitoa, sanastoa ja käsitteistöä erilaisiin teksteihin tutustumalla sekä harjoittelemalla ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia tekstejä, kuten kuvia, kertomuksia, satuja ja runoja, ja työskennellään niiden parissa. Keskustellaan teksteistä ja jaetaan lukukokemuksia niistä sekä tutustutaan kertomuksen peruskäsitteisiin: päähenkilöt, tapahtuma-aika, tapahtumapaikka ja juoni. S3 Tekstien tuottaminen: Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan

15 14 oikeinkirjoituksen perusasioita, kuten tavutus, sanaväli, lause, lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä, ja opitaan käyttämään niitä omissa teksteissä. Harjoitellaan tuottamaan tekstejä omien kokemusten, havaintojen ja mielikuvituksen sekä kuvien ja toisten tekstien pohjalta. Opetellaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiä tekstuaalisia ja kielellisiä perusrakenteita sekä opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Havainnoidaan ja pohditaan saamen kielen piirteitä, sanoja ja ilmaisutapoja sekä niiden merkityksiä. Harjoitellaan erityisesti sukulaisnimityksiä oppilaan läheisen sukuyhteisön sisältä. Leikitellään kielillä lorujen ja sanaleikkien avulla tutustuen myös muihin saamen kieliin. Tarjotaan runsaasti tilaisuuksia kuulla tarinointia (mainâstem, mainstem, máinnasteapmi,) sekä osallistua saamenkieliseen keskusteluun ja saamelaiseen kontekstiin liittyviin tapoihin ja toimintoihin vanhojen ja nykyisten perinteiden, tapakulttuurin ja juhlaperinteiden kautta. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Kartutetaan ja harjoitellaan sanastoja laajasti oppiainerajojen ylitse. Huomioidaan tulevien luokka-asteiden ja oppiaineiden kielelliset haasteet ja tutustutetaan oppilas käsitteiden kielelliseen muodostamiseen. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1 2 Oppilaan oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolisesti palautetta siitä, miten hän ilmaisee itseään, toimii vuorovaikutustilanteissa sekä tuottaa ja tulkitsee tekstejä. Arvioinnin avulla oppilas saa tietoa kielitaidostaan, sen vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään saamen kielen oppijana. Arviointipalaute tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelulle sekä huoltajalle tietoa oppilaan edistymisestä. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - saamen kielen ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen - vuorovaikutuksen kehittyminen - monilukutaidon kehittyminen ROMANIKIELI JA KIRJALLISUUS Oppimäärän erityinen tehtävä Romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta kiinnostumaan omasta kielestään ja kulttuuristaan. Opetus auttaa oppilasta rakentamaan ja vahvistamaan kulttuurista identiteettiään ja tukee oppilaan rinnakkais- ja monikielisyyden kehittymistä. Opetus vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja tuo myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka rohkaisevat oppilasta käyttämään omaa kieltään eri tilanteissa. Oppilaiden eri-ikäisyys ja erot romanikielen hallinnassa huomioidaan kielellisesti virikkeisen oppimisympäristön rakentamisessa ja opetusmenetelmien valinnassa. Romanikielen opetuksen tulee motivoida ja tukea oppilasta opiskelussa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen laajuus. Romanikielen opiskelussa vuorovaikutuksellisuus on tärkeää. Kodin ja koulun yhteistyö sekä monimediaiset oppimisympäristöt antavat mahdollisuuden kielen käyttöalueen laajentumiseen koulun ulkopuolelle. Romanikielen tehtäviä opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Romanikulttuuriin kuuluu vahva kerronta- ja musiikkiperinne, jota hyödynnetään romanikielen opetuksessa. Romanikielen ja kirjallisuuden opetus tukee Suomen romanikielen säilymistä elävänä ja vahvistaa sen yhteiskunnallista asemaa muiden kielten rinnalla. Romanikieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 1 2

16 15 Romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen erityisenä tavoitteena on edistää peruskielitaidon oppimista ja rohkaista käyttämään aiemmin opittua. Opetuksen pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan osaamisen lähtötaso ja kielenkehityksen vaihe. Kielitaidon eri osa-alueet liittyvät aihepiireiltään oppilaan arkeen ja elinympäristöön, ja tukevat oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Romanikielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään romanikielellä leikkien, S1 laulujen, lorujen ja tarinoiden avulla yhdessä ja yksin Tekstien tulkitseminen T2 tarjota mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin teksteihin ja S2 edistää oppilaan romanikielen peruslukutaidon ja sanaston kehittymistä Tekstien tuottaminen T3 ohjata romanikielisten tekstien tuottamista monimediaisissa S3 oppimisympäristöissä Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T4 rohkaista oppilasta arvostamaan romanikieltä ja vahvistaa S4 oppilaan tietämystä romanien kerronta- ja kulttuuriperinteestä Laajaalainen osaaminen L2 L1, L4 L1, L5 L2 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1 2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan ääntämistä ja suullista ilmaisua nimeämällä ympäristöä, esineitä ja asioita romanikielellä. Harjoitellaan vuorovaikutus- ja draamataitoja pareittain ja ryhmissä. S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan lukemista tutustumalla erilaisiin teksteihin ja keskustellaan niistä. Laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa. S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan romanikielen kirjoitusjärjestelmän ominaispiirteisiin ja opitaan tuottamaan isot ja pienet kirjaimet. Harjoitellaan tekstin tuottamista yksin ja yhdessä sekä keskustellaan teksteistä harjoitellen palautteen antamista ja saamista. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Pohditaan romanikielen merkitystä itselle, perheelle, lähipiirille ja koululle. Tutustutaan romanien kerronta- ja kulttuuriperinteeseen hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan paikallista romaniyhteisöä. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1 2 Vuosiluokilla 1 2 arvioinnissa pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä, mitä osaa kysyä, millä tavalla kuuntelee muita ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelulle. Sen avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä itsestä kielenoppijana. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - romanikielen ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen - vuorovaikutustaitojen kehittyminen

17 16 VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Oppimäärän erityinen tehtävä Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksessa keskeisiä ovat kieli, kirjallisuus ja kertomusperinne, perinteet, tavat, taide ja historia. Osana opetusta on osallisuus kansallisen ja kansainvälisen yhteisön asioihin. Oppimisen iloa tuottaa, kun oppilas on aktiivinen toimija ja opetus ottaa huomioon myös hänen kielimaailmansa ja kokemuksensa. Pyrkimyksenä on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi itsestään viittomakielen käyttäjänä ja ymmärtää kielen sosiaalisen merkityksen yhteisölle. Paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen laajuus. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu viittomakielen ja kirjallisuuden opetukseen, jota annetaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä. Muun viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä sekä oppimisen arvioinnissa huomioidaan opetuksen laajuus. VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA 1-2 Vuosiluokilla 1 2 opetuksen erityisenä tavoitteena on oppia käyttämään viittomakieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa huomioiden aikaisemmin opittu kielitaito. Oppilas oppii katsomaan viittomista, kysymään, vastaamaan ja kertomaan. Opetuksen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu- ja itseilmaisutaitoja. Oppilas omaksuu viittomakielisen keskustelun perustaidot sekä tutustuu ikätasoaan vastaavaan lastenkirjallisuuteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen. Tavoitteena on oppia selviytymään arjen tilanteista viittomakielellä, oppia vertailemaan ja hyödyntämään eri kielten taitoa sekä käyttämään äidinkieltä erilaisissa oppimisympäristöissä ja eri oppiaineissa. Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen T1 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään viittomakielellä ja edistää oppilaiden ajatusten, kokemusten ja mielipiteiden esittämisen ja kysymisen taitoja sekä kannustaa kertomaan tarinoita T2 harjaannuttaa viittomakielisen keskustelun taitoja ja kehittää oppilaan kykyä arvioida omia vuorovaikutustaitojaan T3 kannustaa oppilaita toimimaan yksin ja ryhmässä vahvistaen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja myös draamakasvatuksen toimintamuodoin Tekstien tulkitseminen S1 S1 S1 L1, L2, L7 L1, L2, (L7) L2, L7 T4 herättää oppilaan kiinnostuksen viittomakielisiä ja S2 L2, L4 kuvallisia tekstejä kohtaan ja aktivoida oppilasta jakamaan niistä kokemuksia ja ajatuksia T5 virittää oppilaan mielikuvitusta ja ajattelutaitoa S2 L1 Tekstien tuottaminen T6 luoda myönteisiä tuottamisen, yhdessä tekemisen ja jakamisen kokemuksia antaen mahdollisuuden harjoitella esitysten ja esitelmien suunnittelun ja toteutuksen S3 L2, L7

18 17 perustaitoja T7 tarjota tilaisuuksia kertoa ja kuvata asioita ja tiedonhankinnan tuloksia, innostaen oppilaita tuottamaan monimuotoisia esityksiä ja esitelmiä Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen S3 L1, L2, L3, L4, L5, L7 T8 herätellä oppilaan kielitietoisuutta ja ohjata tekemään havaintoja kielestä ja kielenkäytöstä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseen käyttäytymiseen T9 tarjota mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin kulttuurimuotoihin ja perinteisiin, mukaan lukien viittomakielisen kulttuurin sekä ohjaa arvostamaan kielen ja kulttuurin monimuotoisuutta Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T10 tukea kielen kehittymistä eri oppiaineissa ja ohjata hyödyntämään äidinkielen taitoa kaikessa oppimisessa T11 tukea oppilasta omaksumaan tiedonhaluisen tavan opiskella ja edistää oppilaan monilukutaidon kehittymistä S4 S4 S5 S5 L1, L2, L3, L7 L1, L2 L1, L2, L3 L1, L4,L7 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1 2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Kartutetaan viittomistoa, leikitellään kielellä, kerrotaan omista kokemuksista, havainnoista ja tiedoista. Keksitään omia mielikuvitustarinoita huomioiden kertomuksen peruselementit: tapahtumajärjestys eli juoni ja henkilöt. Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. S2 Tekstien tulkitseminen: Harjoitellaan tulkitsemaan viittomakielisiä ja kuvallisia tekstejä sekä kysymysten tekemistä ja niihin vastaamista tekstien pohjalta. Kartutetaan viittomistoa keskustelemalla teksteistä ja jakamalla lukukokemuksia niistä. Työstetään rooli-, draama- ja teatterileikin sekä monimediaisten oppimisympäristöjen avulla erilaisia viittomakielisiä tekstejä. S3 Tekstien tuottaminen: Harjoitellaan tekstien tuottamista yksin ja yhdessä sekä leikitellään kielellä. Keskustellaan tuotetuista teksteistä yhdessä ja harjoitellaan palautteen antamista ja saamista. Harjoitellaan sormiaakkoset ja tutustutaan niiden käyttöön. Harjoitellaan viittomakielisiä vuorovaikutustaitoja mm. huomion herättämisen tekniikoita, katsekontaktia, viittojien optimaalista sijaintia, puheenvuoron ottamista, vuorottelua keskustelutilanteessa, ajatusten ja mielipiteiden perustelua, aktiivista katsomista ja kommentointia. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutustutaan erilaisiin kulttuurimuotoihin ja perinteisiin ja havainnoidaan viittomakielisen yhteisön käyttäytymisnormeja ja tapoja. Tutustutaan viittomakielisen yhteisön kulttuuriperinteeseen ja kulttuuritoimintaan. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Opetuksessa tutkitaan ja käytetään materiaalina erilaisia tekstejä, kuvia ja taulukoita rikastuttaen viittomistoa ja antaen mahdollisuuksia hyödyntää viittomakieltä eri oppiaineissa. Järjestetään tilaisuuksia tutkivaan oppimiseen ja vuorovaikutukseen ja tarjotaan monipuolisia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä monilukutaidon edistämiseksi. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1 2

19 18 Oppilaan oppimisen arvioinnissa pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä, mitä osaa kysyä, millä tavalla ymmärtää muita ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelulle. Sen avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä itsestä viittomakielen oppijana. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - viittomakielen ymmärtämisen ja tuottamisen edistyminen - ilmaisutapojen ja vuorovaikutuksen kehittyminen MUU OPPILAAN ÄIDINKIELI Perusopetuslain 12 :n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lisäksi myös muuta oppilaan äidinkieltä. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 422/ :n määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin suomen kieli ja kirjallisuus tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan äidinkielen kehittymiselle. Muu oppilaan äidinkieli -oppimäärään voi opetuksen järjestäjän päätöksellä sisällyttää myös oppilaan oman äidinkielen opetuksen. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu kaikille niille kielille, joita opetetaan oppilaan omana äidinkielenä. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen opetussuunnitelman. Kielikohtaiset opetussuunnitelmat voidaan laatia myös opetuksen järjestäjien yhteistyönä. OPPILAAN OMA ÄIDINKIELI Oppimäärän erityinen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaan oma äidinkieli -oppimäärää voivat opiskella kaikki ne oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Lisäksi oppilaan oman äidinkielen oppimäärän mukaan voivat opiskella ne suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset oppilaat, jotka osallistuvat ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpito-opetukseen. Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan aktiivisen monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Oman äidinkielen oppiminen tukee myös kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oman äidinkielen opetuksessa tehdään yhteistyötä suomen kieli ja kirjallisuus -opetuksen ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kanssa. Yhteisen kielikasvatuksen tehtävänä on lisätä oppilaan ymmärrystä kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjata häntä arvostamaan omaa äidinkieltään ja muita kieliä. Lähtökohtana on oppilas aktiivisena toimijana, jolloin oppilaan kielitaitoa ja muuta osaamista hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi koko koulun toiminnassa hyödynnetään koulun kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan mahdollisuutta kehittää kielitaitoaan koulun ulkopuolella. Opetus tukee ja rohkaisee oppilasta käyttämään omaa kieltään monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä omalla äidinkielellään. Oppilaan omat valinnat, osallisuuden kokemukset sekä opittavien asioiden merkityksellisyys ovat keskeisiä motivaatiotekijöitä. Kielen opetuksessa painotetaan vuorovaikutusta ja viestinnällisyyttä. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu kaikille niille kielille, joita opetetaan oppilaan omana äidinkielenä. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen opetussuunnitelman. Kielikohtaiset opetussuunnitelmat voi laatia myös opetuksen järjestäjien yhteistyönä. Perusopetuksessa saavutettu oppilaan osaaminen voi vaihdella kielittäin. Opetuksen järjestäjä määrittelee kielikohtaisessa

20 19 opetussuunnitelmassa arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä /arvosanaa kahdeksan varten sekä päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä ja niitä täydentävät kuvaukset. OPPILAAN OMA ÄIDINKIELI VUOSILUOKILLA 1 2 Vuosiluokilla 1 2 opetuksen erityisenä tavoitteena on oppia käyttämään omaa äidinkieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilas oppii kuuntelemaan, kysymään, vastaamaan ja kertomaan. Ilmaus- ja sanavarastoa laajennetaan systemaattisesti kattamaan elämän eri osa-alueita. Opetuksen avulla kehitetään oppilaiden ajattelu- ja itseilmaisutaitoja yhteistyössä kotien kanssa. Oppilas omaksuu lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja sekä tutustuu ikätasoaan vastaavaan lastenkirjallisuuteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen. Tavoitteena on oppia käyttämään kieltä erilaisissa oppimisympäristöissä ja hankkimaan tietoa äidinkielen avulla. Tavoitteena on oppia tiedostamaan oman äidinkielen merkitys ja luoda positiivinen suhde omaan kieleen. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 edistää oppilaan kuuntelemisen taitoja sekä rohkaista S1 oppilasta kysymään ja esittämään ajatuksiaan ja kokemuksiaan ilman virheiden pelkoa T2 virittää oppilaiden uteliaisuutta ja kiinnostusta erilaisten S1 ilmaisukeinojen käyttöä kohtaan T3 tukea oppilaiden kielen ja mielikuvituksen sekä S1 yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä Tekstien tulkitseminen T4 luoda myönteistä ja uteliasta suhtautumista lukemiseen S2 sekä kannustaa omaehtoiseen lukemiseen kielitaidon mukaan Laajaalainen osaaminen L1, L2, L4 L2, L4 L1, L2, L4, L7 L2, L4 T5 edistää peruslukutaitoa ja tekstien ymmärtämistaitoja S2 L1, L2, L4 T6 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin teksteihin sekä keskustelemaan niistä ajatusten ja kokemusten jakamiseksi S2 L2, L4, L5, L7 Tekstien tuottaminen T7 luoda positiivista suhtautumista kirjoittamiseen kielitaidon mukaan T8 tutustua omakieliseen kirjoitusjärjestelmään sekä edistää kirjoittamisen perustaitoja T9 harjoitella tekstin tuottamista sekä rohkaista ilmaisemaan kirjallisesti ajatuksiaan ja havaintojaan kielitaidon mukaan Taito ymmärtää kieltä, kirjallisuutta ja kulttuuria T10 rohkaista oppilasta käyttämään omaa äidinkieltään koulussa, kotona ja lähiympäristössä, harjoittaa havainnoimaan omaa kielenkäyttöään sekä tutustua kielen perusrakenteisiin T11 tutustuttaa oman kieli- ja kulttuuriyhteisön tapa- ja juhlaperinteisiin sekä ohjata käyttämään ja arvostamaan omakielistä kulttuuritarjontaa S3 S3 S3 S4 S4 L4, L5 L2, L4, L5 L1, L2, L4, L5, L7 L1, L2, L3, L4 L2, L7

21 20 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T12 kannustaa oppilasta käyttämään omaa äidinkieltään erilaisissa opiskelutilanteissa T13 rakentaa hyvä yhteistyö oman kielen opetuksen ja muun alkuopetuksen välille S5 S5 L1, L2, L4, L5 L1, L4, L7 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1 2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kuuntelua ja suullista ilmaisua ryhmässä, kuten keskustelua, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Tutustutaan erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja ilmaisukeinoihin muun muassa leikkejä, pelejä ja draamaa hyödyntäen. S2 Tekstien tulkitseminen: Tutustutaan erilaisiin teksteihin, kuten satuihin, kertomuksiin, runoihin, yksinkertaisiin tieto- ja mediateksteihin sekä kuviin. Harjoitellaan lukemista sekä kysymysten tekemistä ja niihin vastaamista tekstien pohjalta. Keskustellaan teksteistä ja jaetaan kokemuksia niistä. Kartutetaan sana- ja ilmaisuvarantoa teksteihin tutustumalla. S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan kirjoitusjärjestelmän ominaispiirteisiin ja harjoitellaan tuottamaan niitä yksin ja yhdessä sekä leikitellään kielellä. S4 Taito ymmärtää kieltä, kirjallisuutta ja kulttuuria: Havainnoidaan oman äidinkielen käyttöä kotona, koulussa ja lähiympäristössä sekä rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltä yhteistyössä muun alkuopetuksen kanssa. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tutustutaan opiskelun kieleen ja harjoitellaan tiedonalojen kielen perusteita yhteistyössä muun alkuopetuksen kanssa. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa oppilaan oppimisen edistymisestä. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä suullisesti ja kirjallisesti sekä osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelulle. Arvioinnin avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään oman äidinkielen oppijana. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: - vuorovaikutustaitojen kehittyminen: oppilas on edistynyt taidossa ymmärtää kuulemaansa, kysyä ja vastata kysymyksiin, esittää ymmärrettävästi omia ajatuksiaan ja osallistua keskusteluun - tekstien tulkinnan edistyminen: oppilas on edistynyt peruslukutaidossa ja taidossa ymmärtää lastenkirjallisuutta sekä kertomus- ja kulttuuriperinnettä - tekstien tuottamisen edistyminen: oppilas on edistynyt kirjoittamisen perustaidoissa sekä kirjallisessa itseilmaisussa - kielen ja kulttuurin ymmärtäminen: oppilas on edistynyt taidossa käyttää kieltä rohkeasti sekä positiivisen suhteen rakentumisessa omaan äidinkieleensä - kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: oppilas on edistynyt taidossa käyttää omaa äidinkieltä erilaisissa opiskelutilanteissa SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS Oppimäärän erityinen tehtävä Tuntijakoasetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen

22 21 maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti 2. Tämän oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen tavoitteena on monilukutaito, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osaalueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tehtävänä on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä sekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Yhteistyössä kotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus auttaa oppilasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisesti monimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa. Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen lähtökohtana ovat oppilaalle merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan ja opitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovat kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Ymmärtämis- ja tuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Oppilaan kielen osaaminen laajenee arkielämän konkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Hän saa valmiudet havaintojen ja ilmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaan osaamia kieliä. Oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Koska opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti 3, oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilaan huoltaja kuitenkin päättää oppimääriä koskevista valinnoista 4. Oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta. Oppimäärä ei määräydy pelkästään äidinkielen tai monikielisen taustan perusteella, vaan päätökseen oppimäärän valinnasta vaikuttavat ensisijaisesti seuraavat kriteerit: oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito ei riitä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelle opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden -opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielenoppimisen vaihe. Oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan riippumatta opetusjärjestelyistä, mikäli se on valittu hänen oppimääräkseen. Tärkeää on, että oppilas tulee osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muutkin oppilaat. Opetuksessa hyödynnetään tavoitteellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat kielitaidon monipuolista kehittymistä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Oppilas voi siirtyä opiskelemaan suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänellä on riittävät edellytykset oppia suomen kieltä sen oppimäärän mukaisessa opetuksessa. SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 422/ Perusopetuslaki 628/1998, 3. 4 Perusopetuslaki 628/1998, 30.

23 22 Opetuksen erityisenä tavoitteena on edistää oppilaan yksilöllisten edellytysten pohjalta itsensä ilmaisemisen ja vuorovaikutuksen taitoja, kielitietoisuutta sekä kehittää kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. Opetuksen tehtävänä on kiinnostuksen ja innostuksen herättäminen kielelliseen ja draamailmaisuun ja monimuotoisten tekstien tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Opetuksessa huolehditaan oppimisprosessin jatkumosta esiopetuksesta perusopetukseen myös kulttuurisen monimuotoisuuden ja monilukutaidon osalta. Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2 Tavoitteen numero Opetuksen tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 harjoittaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja erilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa ja vahvistaa kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitoja T2 harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista aikuisen ja ikätovereiden kanssa sekä vahvistaa niissä tarvittavaa sanastoa ja fraseologiaa T3 vahvistaa oppilaan kielellistä ja kehollista ilmaisurohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti draamatoiminnassa Tekstien tulkitseminen T4 harjaannuttaa oppilaita lukemaan sujuvasti ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivia tekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan Tekstien tuottaminen Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet S1 S1 S1 S2 Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy L1, L2, L3 L1, L2, L7 L1, L2, L7 L1, L2, L4 T5 innostaa oppilaita tuottamaan eri tekstilajeja S3 L1; L2, L4 T6 harjoituttaa oppilaan tekstien suunnittelun ja S3 L1, L2, L4, L5 tuottamisen taitoja T7 harjoittaa oikeinkirjoituksen perusasioita S3 L1, L4, L5 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T8 herätellä oppilaan kielitietoisuutta ohjaamalla häntä tekemään havaintoja erilaisista puhetavoista ja murteista omassa lähipiirissään sekä auttamalla huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseen käyttäytymiseen S4 L4, L6, L7 T9 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttuureita omassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten ihmisten asemaan ja elämäntilanteisiin Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena T10 rakentaa oppilaalle myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana S4 S5 L2 L1, L2, L4 T11 integroida oppiaineita toisiinsa ja tukea koulussa S5 L1; L2, L4

24 23 tärkeiden tekstilajien ja rakenteiden kehittymistä T12 ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä arviomaan omaa kielenoppimistaan S5 L1, L2, L4 Oppiaineen opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1 2 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista, mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa. Opetellaan huomaamaan, miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilmaukset, mielipide- ja tunneilmaukset, kysymysten rakentaminen, nykyhetki ja mennyt aika kerronnassa. Harjoitellaan ääntämistä, kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Hyödynnetään rooli- ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen ja tietotekstien käsittelyssä. S2 Tekstien tulkitseminen: Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä. Harjoitellaan yhteisten ja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista, luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista. Harjoitellaan tekstin ymmärtämisen perusstrategioita, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä opitaan tunnistamaan kerronnan peruskäsitteitä (päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika ja juoni). S3 Tekstien tuottaminen: Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin. Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamista yksin ja ryhmässä. Harjoitellaan kirjoittamaan käsin ja koneella. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Pohditaan kielen merkitystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa ja monenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä ja havainnoidaan eri kieliä, murteita ja puhetapoja koulussa, medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedon käsitteitä. Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin, leikkeihin ja juhliin. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin. Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä. Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 1 2 Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa oppilaan oppimisen edistymisestä. Oppilas saa monipuolista palautetta siitä, miten hän ymmärtää ja käyttää kieltä, mitä osaa kysyä, millä tavalla ymmärtää muita ja osallistuu yhteiseen keskusteluun. Arviointipalaute tuottaa tietoa opetuksen suunnittelun avuksi. Sen avulla oppilas saa tietoa kielitaitonsa vahvuuksista ja edistymisestä sekä itsestään suomen kielen oppijana. Oppimisprosessin ja edistymisen kannalta keskeisiä arvioinnin kohteita: vuorovaikutustaitojen kehittyminen: taito ilmaista omia tunteita ja ajatuksia ja osallistua keskusteluun tekstien tulkitsemisen edistyminen: peruslukutaidon sujuvuus, ymmärtävä lukeminen ja kuunteleminen, luetusta ja kuullusta keskusteleminen, sana- ja ilmaisuvarannon kehittyminen tekstien tuottamisen edistyminen: kirjoittamisen perustaito sekä taito tuottaa tekstiä kielen ja kulttuurin ymmärtäminen: taito tehdä havaintoja oman ympäristön kulttuurisesta moninaisuudesta ja kielenkäytöstä arjen tilanteissa

25 24 kielen käyttö kaiken oppimisen tukena: taito osallistua koulun jokapäiväisiin kielenkäyttö- ja opiskelutilanteisiin (Oppilaan oppimisen arvioinnin tueksi perusteiden tukiosassa tulee olemaan eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin perustuva asteikko, joka on muokattu toisen kielen oppimisen tarpeisiin) SUOMI SAAMENKIELISILLE Suomi saamenkielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille, jotka opiskelevat saamen kieltä ja kirjallisuutta. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatko-opinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomen- että saamenkielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin suomen kieli ja kirjallisuus - oppimäärää soveltaen. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. SUOMI VIITTOMAKIELISILLE Suomi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille, jotka opiskelevat viittomakieltä ja kirjallisuutta suomenkielisissä kouluissa. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatkoopinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomenettä viittomakielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomen kieli ja kirjallisuus ja/tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Tällöin myös oppilaan arviointi määräytyy sen mukaan, kumman oppimäärän pohjalta suomi viittomakielisille on laadittu. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. RUOTSI VIITTOMAKIELISILLE Ruotsi viittomakielisille -oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille, jotka opiskelevat viittomakieltä ja kirjallisuutta ruotsinkielisissä kouluissa. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatkoopinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä sekä suomenettä viittomakielisessä yhteisössä. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään tällöin ruotsin kieli ja kirjallisuus ja/tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Tällöin myös oppilaan arviointi määräytyy sen mukaan, kumman oppimäärän pohjalta ruotsi viittomakielisille on laadittu. Opetussuunnitelman laadinnassa huomioidaan oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle.

26 25 TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä. TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET Oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toisen tulee olla toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toisen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaalle valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä. Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, saamen ja vieraan kielen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät. Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii tällöin perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa määritelty karttuvan kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä tai koulu laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Pitkiä A-oppimääriä voidaan opettaa myös valinnaisina ja vapaaehtoisina kielinä, jolloin tuntimäärä on pienempi. Kunkin A-oppimäärän kohdalla on mainittu, mistä sisältöjä voidaan tarpeen mukaan karsia.

27 26 TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI/SUOMI, A-OPPIMÄÄRÄ Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja - kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia valita itseä kiinnostavia tekstejä ja työtapoja. Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

28 27 Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa. Opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1-2 Koulussa ensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla. A- oppimäärän opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo ennen 3. vuosiluokkaa. Tällöin noudatetaan A-oppimäärän opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon oppilaiden ikä. Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkin kieliin. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan oppilaita kiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. (tukiaineisto kielisuihkusta). Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla. ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI/SUOMI OPPIMÄÄRÄT VALMISTUVAT MYÖHEMMIN

29 28 VIERAAT KIELET KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä. TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET Oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toisen tulee olla toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toisen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaalle valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä. Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, saamen ja vieraan kielen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät. Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii tällöin perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa määritelty karttuvan kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä tai koulu laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Pitkiä A-oppimääriä voidaan opettaa myös valinnaisina ja vapaaehtoisina kielinä, jolloin tuntimäärä on pienempi. Kunkin A-oppimäärän kohdalla on mainittu, mistä sisältöjä voidaan tarpeen mukaan karsia.

30 29 VIERAAT KIELET, A-OPPIMÄÄRÄ Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja - kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja ohjaamista kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia valita itseä kiinnostavia tekstejä ja työtapoja. Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.