Jyväskylän kaupungin raportit 2008 KUTSU KUMPPANUUTEEN EVÄITÄ ARKEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupungin raportit 2008 KUTSU KUMPPANUUTEEN EVÄITÄ ARKEEN"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin raportit 2008 KUTSU KUMPPANUUTEEN EVÄITÄ ARKEEN Jaana Kemppainen (toim.) Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen loppuraportti

2 Esipuhe Ihminen on ihmisiä Tansanialainen sananlasku Valtakunnallinen PERHE hanke käynnisti perhekeskusten kehittämisen kunnissa ja loi yhteistä käsitystä perhekeskustyöstä. Keskeisenä oletuksena oli, että tukemalla vanhemmuutta voidaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Yhteiskunnan luontaiset rakenteet ovat muuttuneet, mikä on johtanut tarpeeseen uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja myös palvelutoimintaa ohjaavaa ajattelua. Menossa on toimintakulttuurin muutos, joka vaatii aikaa. Muutokset näkyvät yleensä ensin toimintatavoissa ja vasta sen jälkeen kulttuurissa. Perhekeskustyön tavoittelema kulttuurinen muutos voidaan kiteyttää sanoihin: paikallisuus, osallisuus ja kumppanuus. Lapsiperheiden arki on nostettu keskiöön myös hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa. Politiikkaohjelma painottaa perhekeskusten kehittämistä matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistuen vahvistajana. Lasten vanhempien oma mielipide on, että heidän toisilta vanhemmilta saamansa tuki on merkityksellisin asia vanhemmuudessa kasvamisessa. Lapsi- ja perhepalvelujen toimintatapojen uudistamisessa ja perhekeskustoiminnan kehittämisessä strategisena haasteena on ollut kumppanuuden aikaan saaminen ja yhteistyökulttuurin juurruttaminen. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa kumppanuutta on rakennettu esimerkillisen aktiivisesti ja järjestelmällisesti. Kumppanuus on toteutunut konkreettisena toimintana ja arkisina tekoina. Kumppanuudelle on myös luotu paikallisella tasolla toimivat yhteistyön toimintamallit, joiden kautta varmistuu hankkeessa rakentuneen kumppanuuskehityksen jatkuvuus, edelleen kehittyminen ja kulttuurinen juurtuminen. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa on luotu mittava määrä perhekeskustyön hyviä käytäntöjä ja viety niitä koskevat kuvaukset Sosiaaliportin Hyvät käytännöt -sivulle. Näin hanke on ollut aktiivisesti edistämässä ja myötävaikuttamassa siihen, että uudet hyvinvointia edistävät ja varhaisen tuen työtavat ja käytännöt ovat myös muiden saatavilla ja valtakunnallisesti hyödynnettävissä. Tästä hankkeen toimijat ansaitsevat kiitokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste ) tavoitteena on lapsiperheiden palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen. Lähtökohtana on erityispalvelujen tuominen peruspalvelujen tueksi ja tuen tarjoaminen lapsiperheen arkiympäristössä. Uudistettu lastensuojelulaki nostaa peruspalvelut ehkäisevän työn keskiöön ja haastaa sekin näin kaikki toimijat yhteistyöhön. Näissä yhteyksissä jatkuu myös perhekeskustoiminnan kehittäminen ja valtakunnallinen laajeneminen. Kumppaneina ovat perheet, asiakastyön ammattilaiset, järjestöt ja seurakunnat. Helsingissä Riitta Viitala Apulaisosastopäällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö 2

3 SISÄLTÖ Esipuhe 2 JOHDANTO 4 Lapsiperheiden palveluiden kehittämisen tausta 5 Jyväskylän seudun Perhe -hankkeet 5 Hankkeiden resurssit 5 Hankkeiden päämäärät ja tavoitteet 5 Hankkeiden organisaatio 6 Hankkeiden toimijat ja toimintamuodot 6 Varhainen tuki 7 Vertaisryhmät lapsiperheiden tukena 9 Avoimet, kohdennetut ja suljetut ryhmät 9 Hankkeen rooli vertaisryhmätoiminnan vahvistajana 9 Vertaisryhmien merkitys osallistujilleen 9 Perheen tukeminen vanhemmuuden alkaessa 10 Perhevalmennusmalli Varhainen vuorovaikutus DVD ja käsikirja 12 Isä-vauva -ryhmäneuvola 12 Isätoiminta - Miehiä, lapsia, perheitä ja muutama äitikin 13 Isä-pappa-dad iskänillat ja isä-lapsi -ryhmä 13 Isärundi tapahtumasarja 14 Isän paikka -ryhmä 14 Perhevalmennus ja vertaisryhmien perheillat 14 Isätoiminnan merkitys ja toiminnallisuuden peikko? 15 Yhteistyön ja kumppanuuden edellytykset ja rakenteet 16 Alueelliset perhetoimijoiden yhteistyöryhmät 16 Kumppanuuden ilot ja haasteet 16 Yhteistyön turvaaminen lapsi- ja perhetyössä Laukaassa 17 Muutos on pitkäjänteistä työtä 17 Aluetyöryhmät toimijoiden kohtaamispaikkoina 17 Sähköinen perhepalvelukartasto syntyy yhteistyössä 18 Yhdessä sovitut rakenteet turvaavat yhteistyön 18 Sukupolvityö 19 Monikulttuurinen perhekahvila MoniMessi 19 MoniMessin toiminnan juurtuminen 19 Merkitys osallistujille 20 Toiminta hankkeen jälkeen vuonna ARVIOINTI 21 BIKVA - Asiakasnäkökulman hyödyntäminen arvioinnissa 23 Pitäisi olla jouhevaa se palvelu 23 Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden puheenvuorot 24 Päivähoidon perhetyön asiakkaan ääni 24 Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni 26 Jyväskylän ammattikorkeakoulu kumppanina 28 Seurakuntien kumppanuus Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa 28 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri kumppanuutta rakentamassa 29 Pohdinta ja johtopäätökset 30 Epilogi 31 LÄHTEET 32 LIITTEET 33 3

4 JOHDANTO Jaana Kemppainen Sinä päivänä, kun neuvolan perhetyöntekijä tuli käymään, olin päättänyt etukäteen olla viileä ja tyyni. Ihan hyvinhän meillä sitä paitsi jo meni. Hän saapui, laittoi takkinsa naulaan ja kysäisi, että miten meillä nyt sitten menee. Sain suustani yhden tavun ja aloin itkeä. Itkin ensimmäisen käynnin ajan lähes koko ajan. Vieraan ihmisen nähden! En lainkaan ymmärtänyt, miten minä, järkevä ja hillitty ihminen saatoin revetä siten. Oli kai ihan eri asia, että joku tuli ihan meille kotiin asti kysymään, miten menee. Uskokaa tai älkää, ero on valtava verrattuna siihen, että mitä kuuluu kysytään pikaisesti verenpaineen mittauksen tai vauvan punnituksen lomassa vastaanottohuoneessa. (Neuvolan perhetyön asiakas: Positiivinen raskaustesti) Perheiden arkielämän kriisiytyminen puhututtaa laajasti. Usea taho etsii samanaikaisesti yhä uudenlaisia tapoja tukea lapsiperheitä. Universaalien palveluiden vahvistamisen ja varhainen tuen palveluiden kehittämisen kautta voidaan tuloksekkaasti tukea äitien ja isien arjessa jaksamista. Tukea pitäisi olla tarjolla silloin, kun perhe kokee sitä tarvitsevansa eikä vasta sitten kun kuntien perhepalveluiden rakenne ja palvelutarjonta tekevät sen mahdolliseksi. Jyväskylän seudun Perhe -hanke kytkeytyy valtakunnalliseen perhekeskustyön kehittämiseen ja ennalta ehkäisevän työn vahvistamiseen Suomessa. Hanke on ollut mukana luomassa valtakunnallisia linjauksia perhekeskustyöhön. Lisäksi hankkeessa mallinnettuja työmuotoja on hyödynnetty muualla Suomessa tehtävässä perhekeskus kehittämis- ja mallintamistyössä. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa keskeistä on ollut ylisektorisen kumppanuuden tiivistäminen, varhaisen tuen työ- ja toimintatapojen luominen, vanhemman ja lapsen äänen kuuleminen sekä isän aseman vahvistaminen perheessä ja yhteiskunnassa. Hankkeen tilastot osoittavat vanhempien osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan vahvan kasvun. Osallisuus on edistänyt ja lisännyt ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa ja kuulluksi tulemiseen palveluissa ja päätöksenteossa. Osallisuus on myös lisännyt erilaisia yhteistyön mahdollisuutta toimia aktiivisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämä raportti kuvaa hankkeessa luotuja ja arvioituja uusia perhelähtöisiä työ- ja toimintakäytänteitä sekä kuvaa hankkeen tuloksia saatujen palautteiden valossa. Uudenlaisista työ- ja toimintamuodoista esimerkkeinä ovat eri toimijoiden välisen kumppanuuden tiivistyminen ja kumppanuuden kautta syntyneet perheiden avoimet kohtaamispaikat, vertaisryhmätoiminta, neuvolan ja päivähoidon perhetyön kehittäminen, mallintaminen ja juurruttaminen, isä-toiminta, parisuhdetyö, sukupolvityö, alueellinen perhetoimijoiden yhteistyö, sähköinen perhepalvelukartasto ja perhevalmennusmallin uudistaminen. Raportissa työ- ja toimintamenetelmiä on kuvattu lyhyin artikkelein. Mukaan on liitetty myös osallistujien / asiakkaiden ääntä. Lukijat johdatetaan lisälähteiden äärelle erityisesti hyvien käytäntöjen kuvausten osalta. Internetsivustolla on julkaistu hyvän käytännön kuvaukset neuvolan ja varhaiskasvatuksen perhetyöstä, alueellisista yhteistyöryhmistä sekä vertaisryhmistä. Raportti on Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen loppuraportti. Kirjoittajat: Jyväskylän seudun Perhe -hanke - Huisko, Marja-Leena, sosionomi, ylempi AMK, perhetyöntekijä, Jyväskylä - Juurakko, Anu, YTK, perhekeskuskoordinaattori, MLL:n Keski-Suomen piiri ry. - Kemppainen, Jaana, KT, LTO, projektipäällikkö, kaikki hankekunnat - Kolari, Merja, lähihoitaja, perhetyöntekijä, Jyväskylän maalaiskunta - Korpela, Tuula, terveydenhoitaja, kaikki hankekunnat - Myllyaho, Jani, sosionomi AMK, perhetyöntekijä, isätyö, kaikki hankekunnat - Nurminen, Leena, ELTO, erityispäivähoidon ohjaaja, Laukaa - Seriola, Mervi, sosionomi AMK, perheohjaaja, perheterapeutti, Muurame Jyväskylän kaupunki - Kainulainen, Pirjo, YTM, sosiaalityöntekijä, maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki 4

5 Lapsiperheiden palveluiden kehittämisen tausta Jaana Kemppainen PERHE-hanke Valtioneuvoston periaatepäätökseen kirjattiin sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi tavoite kehittää perhekeskustoimintaa, joka pohjaa perheiden tarpeisiin ja vahvistaa perheiden välistä vertaistukea. Valtakunnallinen PERHE -hanke käynnistettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hanke toteutettiin julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuushankkeena vuosina osana sosiaalialan ja terveydenhuollon kansallisia kehittämishankkeita. PERHE -hankkeessa on ollut mukana 30 kuntahanketta ja lähes 100 kuntaa. Jyväskylän seudun Perhe -hanke ja Jyväskylän seudun Perhe II -hanke olivat kaksi niistä. Valtakunnallisen PERHE -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli perhekeskustoiminnan kehittäminen ja peruspalveluiden toimintakulttuurin muutoksen aikaan saaminen. Päämääränä oli luoda perhepalveluverkosto tai -keskustoimintamalli, jossa julkinen sektori, seurakunnat, järjestöt, vapaaehtoistoimijat, perheet itse ja mahdollisuuksien mukaan myös yksityinen sektori toimivat kumppaneina. Kumppanuusyhteistyön työvälineitä olivat mm. kuntien lapsipoliittiset strategiat, lastenneuvolaoppaat, varhaiskasvatuksen linjaukset ja perusteet, esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ja kouluterveydenhuollon opas ja laatusuositus. PERHE -hanke määritteli perhekeskuksen paikallisesti kehittyväksi toimintamalliksi, jossa keskeistä on kumppanuuden kautta syntyvät perheiden palveluiden toimijaverkostot. Perhekeskuksen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista. Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä. Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota. (PERHE hankkeen loppuraportti 2008.) Jyväskylän seudun Perhe -hankkeet Hankkeiden resurssit Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Jyväskylän kaupungille Jyväskylän seudun Perhe -kehittämishankkeen toteuttamiseen valtionavustusta euroa. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat , josta valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten määrä oli euroa. Hankkeen toteuttamisaika oli Hankkeessa olivat mukana Jyväskylän kaupunki (hallinnointi), Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry. Jyväskylän seudun Perhe II -hankkeen toteuttamiseen sosiaali- ja terveysministeriö myönsi (STM:n päätös ) valtionavustusta euroa. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat , josta valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia oli euroa. Hanke toteutettiin Tässäkin kumppanuushankkeessa ovat mukana hanketta hallinnoivan Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri. Hankkeiden päämäärät ja tavoitteet Hankkeen ensimmäisen vaiheen päämääränä oli perustaa pysyvät, paikallisella tasolla toimivat perhepalveluverkostot, joissa toteutetaan aikaisempaa tiiviimpää kumppanuutta eri toimijoiden kesken, perheiden kohtaamisessa huomioidaan perheiden omat vahvuudet ja voimavarat vastavuoroisesti ja jossa vertaisryhmät ja vapaaehtoistoiminta ovat osana palveluverkostoa. Hankkeessa luotavissa perhepalveluverkostoissa keskeistä oli kumppanuuden tiivistyminen, vanhemman ja lapsen äänen kuuleminen, vanhemmuuden vahvistuminen keskittyen myös isiin sekä varhaisen tuen muotojen kehittäminen perheille. Kumppanuutta toteutettiin toimialojen sisällä ja välillä, seurakunnan, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä sekä vanhempien, vapaaehtoisten ja ammattilaisten välillä. Hankkeen toisessa vaiheessa keskeistä oli jatkaa jo tehtyä kehittämistyötä, mallintaa työmuotoja ja juurruttaa kehitettyjä toimintoja. Jyväskylän seudun Perhe II -hankkeen päämääräksi kiteytyi varhaisen tuen, ennalta ehkäisyn ja vertaisuutta korostavien työmuotojen vakiintuminen osaksi kuntien peruspalveluita. Hankkeen tavoitteina olivat kumppanuuden syventäminen kuntien alueelle perustetuissa perhepalveluverkostoissa, ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen rakenteiden uudistaminen, lapsiperheiden palveluiden toimintakulttuurin ja toimintatapojen uudistaminen sekä neuvolan perhevalmennuksen yhteistoimintaalueellinen kehittäminen. 5

6 Hankkeiden organisaatio Hankkeet olivat Jyväskylän kaupungin hallinnoimia. Hankkeiden toteutumisesta vastasivat ohjausryhmä, kuntien alueelle kootut perhetoimijoiden alueelliset yhteistyöryhmät, työryhmät ja hankkeen työntekijät (projektipäällikkö, perhekeskuskoordinaattori, perhetyöntekijät, terveydenhoitaja ja erityispäivähoidon ohjaaja). Ohjausryhmässä oli edustus kaikista hankekunnista, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiristä, seurakunnasta, Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta. Ohjausryhmä hyväksyi hankkeen tavoitteet ja rajaukset. Se ohjasi, suuntasi ja kehitti hankkeen toimintaa kokouksissa käydyn moniasiantuntijaisen keskustelun pohjalta. Ohjausryhmä toimi linkkinä muiden projektien ja toimijoiden välillä. Ohjausryhmän tärkeänä tehtävänä oli kannustaa ja rohkaista hankkeeseen osallistuvia. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen ensimmäisessä vaiheessa 14 kertaa ja toisessa vaiheessa kuusi kertaa. Hankkeiden toimijat ja toimintamuodot Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen keskeiset kumppanit on kuvattu alla olevaan kuvioon 1. Molempien hankkeiden työ- ja toimintamuotoja ovat olleet vertaisryhmät (avoimet, kohdennetut ja suljetut), neuvolan ja päivähoidon perhetyö, isätyö ja -toiminta, perhevalmennuksen kehittäminen, perhetapahtumat ja vanhempainillat, parisuhdetyö, sukupolvityö, monikulttuurinen työ, materiaalien kehittäminen, koulutukset ja työkokoukset sekä tiedottaminen. Työ- ja toimintamuotoja on kehitetty ja toteutettu seudullisella ja paikallisella tasolla eri sektorien toimijoiden yhteistyöllä ja kumppanuudella, työparityöskentelyllä ja oppilaitosyhteistyöllä. Valtakunnallinen yhteistyö on kiteytynyt PERHE -hanke verkostossa tehtävään yhteistyöhön. Kuvio 1. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen keskeiset kumppanit Terveydenhuollon kuntayhtymät Neuvola Fysioterapia Hammashuolto Toimintaterapia Kolmas sektori Alueelliset yhdistykset ja järjestöt Paikalliset yhdistykset ja järjestöt MLL Keski- Suomen Piiri Paikallisyhdistykset Vapaaehtoiset Isät Perheet Äidit Kunnat Neuvola Perhetyö Päivähoito Sosiaalitoimi Opetustoimi Nuorisotoimi Psykososiaaliset palvelut Jyväskylän seudun Perhe hanke Poliisi Muut hankkeet Yksityinen sektori KOSKE Seurakunnat STAKES Jyväskylän alueyksikkö STM Lapset OPPILAITOKSET Jyväskylän yliopisto Ammattikorkeakoulut Ammattiopistot Kansanopistot Hankkeen toimintatilastot Jyväskylän seudun Perhe -hankkeiden toiminta- ja koulutustilastot on koottu raportin liitteiksi 1 2. Määrällinen tilasto koostuu kaikista niistä toiminnoista, joissa hanke on ollut mukana taloudellisesti tai työntekijäresurssein. Tilastoista on luettavissa avoimen ja kohdennetun vertaisryhmätoiminnan kasvava suunta. Ryhmissä, tapahtumissa ja perhetyössä koettu kohtaamisten määrä oli yhteensä (lapset) ja (aikuiset). Neuvolan perhetyön piirissä on ollut 168 perhettä ja päivähoidon perhetyössä 29 perhettä. Hankkeiden järjestämissä koulutuksissa on ollut mukana 3107 eri osallistujaa. Koulutusten teemat ja koulutustilastot on koottu liitteeseen 2. 6

7 Varhainen tuki Marja-Leena Huisko ja Merja Kolari Varhainen tuki rakentaa hyvinvointia ja ehkäisee ongelmia tunnistamalla riskitekijöitä mahdollisimman varhain. Varhaisessa tuessa tarjotaan oikea-aikaisesti riittävää tukea peruspalveluiden moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyötä tehdään muun muassa varhaiskasvatus-, sosiaali- ja perhepalvelun, avoterveydenhuollon ja psykososiaalisten palveluiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Näin vältetään asiakkaan siirtämistä työntekijältä toiselle. Varhaisen tuen kautta koko perheen psykososiaalinen hyvinvointi vahvistuu. Varhain havaittu tuen tarve raskausaikana ja varhaisvuosina on luonteva aika aloittaa yhteistyö perheen kanssa. Tässä vaiheessa perheet ovat yleensä motivoituneita ottamaan vastaan varhaista tukea. Perhetyön sijoittumisella neuvolan ja varhaiskasvatuksen kontekstiin siirretään perhepalvelujen painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään, varhaiseen työhön. Neuvolan ja päivähoidon perhetyön kautta tarjotaan kokonaisvaltaista luontevaa, matalan kynnyksen varhaista tukea perheille eri elämän tilanteissa. Tuen tarpeen voi ilmaista vanhempi itse tai tuen tarpeen voi arvioida työntekijä. Perhetyön kautta etsitään keinoja vanhempien ja lasten arjen sujumiseen, vanhemmuuden, lasten kasvatuksen ja parisuhteen haasteisiin. Tuki on lyhytkestoista ja maksutonta keskustelutukea. Tuen saanti ei edellytä lastensuojeluasiakkuutta. Varhainen tuki varmistaa, että perhe saa tukea riittävän ajoissa, oikea-aikaisesti perhekeskustoimintamallin mukaisesti yhdeltä luukulta. Perheitä ei siirretä eteenpäin palveluketjussa vaan he tulevat tuetuksi omassa lähiympäristössään osana peruspalveluita. Perhetyössä huolen puheeksi oton ja tuen tarpeen määrittämisen seurauksena perheen kanssa yhdessä arvioidaan ja tehdään näkyväksi perheen olemassa olevat voimavarat ja vahvuudet. Perheen ja tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa sovitaan yhteiset työmuodot. Tarkoituksena on vahvistaa perheen arjen sujumista lapsen ja vanhemman hyvinvoinnin edistämiseksi. Tätä kautta estetään perhetilanteen kriisiytyminen, ongelmien kasautuminen ja syrjäytyminen. Yhteistyön myötä lisääntyy ymmärrys perheen tilannetta kohtaan eri toimijoiden kesken ja näin säästetään kustannuksia lastensuojelutyössä. Neuvolan perhetyö on suunnattu odottaville sekä vauva- ja taaperoikäisten lasten perheille. Perheet ohjautuvat neuvolan perhetyöntekijälle pääsääntöisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kautta, mutta myös muiden perhepalveluiden piiristä ja omilla yhteydenotoillaan. Neuvolan perhetyön työmuodosta on julkaistu hyvän käytännön kuvaus sosiaaliportin hyvä käytäntö internetsivuilla Päivähoidon perhetyöntekijälle perheet ohjautuvat varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kautta sekä omasta aloitteestaan. Päivähoidon perhetyöstä on julkaistu hyvän käytännön kuvaus www. hyvakaytanto.fi sivustolla. Neuvolan ja päivähoidon perhetyön työmuotoja ovat keskustelut, kotikäynnit, verkosto- ja moniammatillinen yhteistyö, henkilöstön ohjaus, konsultointi ja koulutus. Perhetyöntekijät kohtaavat perheitä kotikäyntityön lisäksi muun muassa avoimissa päiväkodeissa, perhepuistoissa, seurakunnan perhekerhoissa, vertaisryhmissä, vanhempainilloissa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten perhekahviloissa. Kotikäyntityö Kotikäynnillä kartoitetaan perheen tilanne ja lähiverkosto yhdessä perheen kanssa. Kotikäyntityö antaa työntekijälle mahdollisuuden päästä lähemmäksi perheen arkea ja näin ollen se lisää työntekijän ymmärrystä perheen arvoista ja asenteista sekä lapsen maailmasta. Koti on perheelle turvallinen paikka puhua omista pulmistaan tai huolistaan. Perheen kohtaaminen korostaa perheen ainutlaatuisuutta ja tuo ymmärrystä eri yhteistyötahoille perheenjäsenten elämäntilanteesta. Kotona käytävissä keskusteluissa autetaan perhettä tunnistamaan omia voimavarojaan ja saamaan niitä käyttöönsä. Voimavaroja vahvistetaan aktiivisesti kuuntelemalla ja tarjoamalla tukea vanhempien valinnanvapautta kunnioittaen. Keskustelujen kautta vanhemmat ohjataan itse tarkastelemaan omaa vanhemmuuttaan sekä lapsen kasvua ja kehitystä perheenjäsenenä. Keskustelujen tukena käytetään mm. jatkolauselomakkeita, vanhemmuuden- ja parisuhteen roolikarttaa, vauvaperheen tikkataulua, perhenavigaattoria sekä kuvia päivärytmin selkeyttämiseksi. Vanhemman tietoa lapsensa asiantuntijana arvostetaan ja kuullaan. Työntekijä on perheen tukena ja rinnalla kulkija eri elämäntilanteissa. Kumppanuudessa vanhemman oma asiantuntemus tulee jaetuksi vuoropuhelussa ammattilaisen kanssa. Työntekijän keskeisenä tehtävänä on luoda luottamuksellinen ja avoin vuorovaikutussuhde perheenjäseniin. Työntekijän aitous ja empaattinen lähestymistapa ovat erittäin tärkeitä. Neuvolan ja päivähoidon perhetyön merkitys Perheiltä saadun palautteen mukaan perheiden elämänlaatu ja arjen hallinta ovat kasvaneet neuvolan ja päivähoidon perhetyön myötä. Muutos on saavutettu helpommin ja nopeammin, mikäli perheen vanhemmat ovat sitoutuneet yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus vanhempien ja työntekijän välillä sekä kokonaisvaltainen työskentely koko perheen kanssa edistää tavoiteltuun muutokseen pääsyä ja koko perheen hyvinvointia. 7

8 Perhetyö on tuonut voimavaroja vanhemmuuteen ja parisuhteeseen sekä arjen sujumiseen. Tämän myötä on lisääntynyt vanhempien ymmärrys omaa puolisoa ja lasta kohtaan. Oma äitiyden ja isyyden arvostaminen on noussut. Perhetyössä pidetyt vanhempainillat ja vertaisryhmät ovat opettaneet vanhempia käsittelemään omia tunteitaan vanhempina sekä nostaneet esille vertaisryhmien merkityksen muiden vanhempien kohtaamisen ja näkemysten jakamisen kautta. Vanhemmuus on koettu palkitsevana kun on opittu toimimaan yhdessä ja johdonmukaisesti perheenjäsenten kesken. Perheen molemmat vanhemmat ovat kokeneet tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi tasavertaisesti, mikä osoittaa perhe- ja asiakaslähtöisyyden toteutumisen. Neuvolan ja päivähoidon kautta ohjautuvan tuen vastaanottamisen kynnys on koettu matalana. Neuvolan terveydenhoitajien mukaan perheiden saama neuvolan perhetyö näkyi vanhempien vahvempana sitoutumisena vanhemmuuteensa, vanhempien omien voimavarojen löytymisenä vanhemmuudessa ja parisuhteessa. Myös isien osuus lastenhoidossa ja perheen arjessa oli lisääntynyt. Neuvolan ja päivähoidon perhetyön (kotikäyntityön) piirissä on ollut yhteensä 197 eri perhettä. Tämän lisäksi on useita perheitä, joiden kanssa työntekijät ovat käyneet puhelinkeskustelua. Hankkeen aikana saatujen kokemusten perusteella varhaista, lyhytkestoista perhetyötä tulisi vahvistaa kunnissa. Ilman tätä lyhytkestoista, varhaista tukea osa perheistä olisi siirtynyt lyhyen ajan sisällä lastensuojelun asiakkaaksi. Tällöin työskentely perheessä olisi ollut huomattavasti pidempiaikaisempaa. Neuvolan perhetyö on vakiintunut pysyväksi varhaisen tuen työmuodoksi Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja perhepalveluihin. 8

9 Vertaisryhmät lapsiperheiden tukena Jaana Kemppainen, Marja-Leena Huisko ja Mervi Seriola Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen yksi keskeinen toiminnan painopistealue on vertaisryhmätoiminta. Vertaisryhmä koostuu samassa elämäntilanteessa tai saman kokemuksen omaavista ihmisistä. Vertaisryhmät perustuvat osallistujien vapaaehtoisuuteen ja vastavuoroisuuteen ja olennaista niissä on osallistujan oma aktiivinen rooli. Vertaisryhmissä korostuu kokemuksellinen asiantuntijuus, jossa vanhemmat tutustuvat toisiinsa, keskustelevat keskenään ja oppivat yhdessä. Vertaistuki vahvistaa vanhempien itseluottamusta vanhempana ja voimaannuttaa. Avoimet, kohdennetut ja suljetut ryhmät Vertaisryhmät eroavat toisistaan kokoonpanonsa, tavoitteidensa, toimintansa ja kestonsa suhteen. Ryhmiä on avoimia, kohdennettuja tai suljettuja. Avoimet vertaisryhmät ovat perheiden kokoontumispaikkoja, joista moni kokoontuu viikoittain asuinalueilla osallistujien oman kodin läheisyydessä. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa avoimia ryhmiä ovat olleet eri toimijoiden yhteistyöllä toteutetut perhekahvilat tai -pesät. Avoimissa vertaisryhmissä käynnistäjinä ja toimijoina ovat usein vapaaehtoiset vanhemmat, mutta myös työntekijöillä voi olla niissä vahva rooli taustatukena ja toiminnan varmistajana. MLL:n valtakunnallinen ja piiritason tukirakenne koulutuksineen ja materiaaleineen helpottaa käytännön järjestelyissä ja vapaaehtoistoimijoiden perehdytyksessä erityisesti alkuvaiheessa. Avoimia ryhmiä markkinoidaan eri toimijoiden kautta läpi vuoden. Ryhmän kokoonpano vaihtelee ja siihen voi osallistua silloin kun yksilö kokee sen tarpeelliseksi. Jyväskylän seudun Perhe -hanke on ollut mukana 17:n uuden avoimen kohtaamispaikan (usein perhekahvilan) perustamisessa. Avoimista kohdennetuista vertaisryhmistä esimerkkeinä ovat isille ja lapsille suunnatut isä-pappa-dad-ryhmät. Kohdennettuja, suljettuja vertaisryhmiä ovat esimerkiksi Ekavauvaryhmät, Pikkuiset ryhmä, Kätevien emäntien ryhmä, Äitien tuuletustupa, perheryhmät, Romaniäitien ryhmä, voimaryhmät, äitiverkkoryhmät ja Isän Paikka -ryhmät. Ryhmät on toteutettu hankkeen aikana eri toimijoiden yhteistyöllä. Suljetuista ryhmistä tiedotetaan ennen sen alkua kaikille siihen sopiville henkilöille eikä niihin oteta enää uusia jäseniä ryhmän toisen kokoontumisen jälkeen. Suljetussa ryhmässä voidaan työstää syvällistä keskustelua edellyttäviä aiheita esimerkiksi synnytyksen jälkeistä masennusta. Suljetussa ryhmässä useimmiten saavutetaan ryhmäläisten kesken syvempi luottamus ja päästään omassa prosessissa eteenpäin turvallisesti. Lastensuojelun perhetyön vertaisryhmistä on tehty hyvän käytännön kuvaus ja se julkaistaan -sivustolla vuoden 2008 aikana. Hankkeen rooli vertaisryhmätoiminnan vahvistajana Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen rooli vertaisryhmätoiminnan vahvistajana on ollut merkittävä. Hankkeen aikana on pystytty lisäämään ryhmiä ja luomaan vakiintuneita malleja julkisen ja kolmannen sektorin sekä seurakunnan välille vertaisryhmätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Ryhmiä on juurrutettu kuntien ja seurakuntien perhepalveluiden rakenteisiin. Vertaisryhmiä on toteutettu 66. Hankkeen työntekijät ovat toimineet vanhempien ja lasten äänen kuulijoina ja esille nostajina, eri toimijoiden yhteen saattajina ja kumppanuuden varmistajina. Tiedon ja tarpeiden välittäminen eri tahoille on edistänyt yhteistyön ja uusien ryhmien syntymistä. Hanke on ollut mukana keräämässä palautetta ryhmätoiminnoista. Hankkeen perhekeskuskoordinaattorilla on ollut tärkeä rooli uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytoinnissa, perehdyttämisessä ja koulutuksessa. Vapaaehtoistoimijat tarvitsevat aika ajoin rinnalla kulkijaa, joka tukee ja rohkaisee eteenpäin, on mukana neuvottelemassa eri toimijoiden keskinäisestä työnjaosta, maksuttomista kokoontumistiloista ym. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen ja MLL:n Keski-Suomen piirin välille laadittuun sopimukseen on kirjattu yhteisen työntekijän, perhekeskuskoordinaattorin työnkuva sekä vapaaehtoisten vanhempien ylläpitämien avoimien kohtaamispaikkojen tukeminen myös taloudellisesti. Yhdistyksillä oli mahdollisuus laskuttaa toimintakuluja hankkeelta ennalta määriteltyjen kriteerien pohjalta. Taloudellista tukea oli mahdollisuus saada uusien avoimien kohtaamispaikkojen perustamiseen, kuluvien materiaalien hankkimiseen ja jo perustettujen toiminnan vahvistamiseen. Vertaisryhmien merkitys osallistujilleen Kerättyjen osallistujapalautteiden mukaan ryhmät ovat lisänneet vanhempien ja sitä kautta myös lasten hyvinvointia. Ryhmät ovat tarjonneet molemmille vanhemmille vertaistuen, verkostoitumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Ryhmät ovat olleet arkisten voimavarojen lähteitä, sosiaalisten verkostojen vahvistajia ja yksinäisyyden vähentäjiä. Ne ovat edistäneet asuinalueelle juurtumista ja lisänneet yhteisöllisyyttä. Ryhmissä on oivallettu uudenlaisia ratkaisuja arjen pulmatilanteisiin, jaettu vanhemmuuteen ja lapsen kasvuun liittyviä iloja ja onnistumisia, mutta myös surua ja kipeitä asioita. Vertaisryhmiin osallistuneet olivat saaneet ryhmästä uusia ystäviä. Lapsille ryhmät ovat tarjonneet toimintaa, leikkikavereita ja aikuiskontakteja perheen ulkopuolelta. Vertaistuki on ollut loistavaa, arjen huolien jakaminen - tehnyt meistä osan tätä maailmaa. Emme siis ole ainoat vanhemmat tässä maailmassa (äiti, ekavauvaryhmä). 9

10 Ja mää oon saanu just sitä vertaistukea siiten, kun on epäilly omia taitojaan ja omaa osaamistaan, niin täältä on saanu sitten tukea siihen (äiti, ekavauvaryhmä). Pää olis hajonnut ilman vertaisryhmää. Olisin ollut hyvin yksinäinen ja onneton ilman viikoittaista henkireikää. (Äiti, pikkuiset ryhmä) Vanhempien ja lasten erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet huomioon ottava vertaisryhmätoiminta on arvokas toimintamuoto. Tavoitteena on, että tarjolla olisi jatkossakin erilaisia ryhmiä jotka mahdollistavat vertaistuen kokemuksen eri elämäntilanteissa. Perheen tukeminen vanhemmuuden alkaessa Tuula Korpela Perhevalmennusmalli Jyväskylän seudun Perhe -hanke on ollut aktiivisesti mukana palauttamassa perhevalmennusta takaisin kahden hankekunnan alueelle: Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Palauttamista tuettiin perhevalmennuksen mallintamisella, työvälineiden luomisella sekä koulutuksin. Perhevalmennus tukee tulevien vanhempien valmistautumista lapsen odotukseen, synnytykseen, vauvanhoitoon ja muuttuvaan perhe-elämään. Vanhemmat toivovat tilaisuutta keskustella samassa elämäntilanteessa olevien, lasta odottavien vanhempien kanssa, kokea kumppanuutta ja saada vertaistukea. Vanhemmat toivovat tapaamisten jatkuvan vauvaperheaikana. Raskausajan perhevalmennusryhmä kootaan neuvolassa asiakkaiden laskettujen aikojen perusteella. Neuvolapiirit eroavat hankekunnissa toisistaan. Sektorikohtaisessa työskentelymallissa terveydenhoitaja tekee ainoastaan äitiysneuvolatyötä, laaja-alaisessa työskentelymallissa terveydenhoitajalla on vastuualueena perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvola. Perhevalmennusryhmiin kutsutaan 8 10 perhettä. Odotusajan perhevalmennusryhmät kokoontuvat 1 2 viikon välein raskausviikoilla Ryhmään kutsutaan ensimmäistä lastaan odottavat perheet ja uusperheet, joissa tuleva vauva on äidin tai isän ensimmäinen lapsi. Perhevalmennusryhmään kutsutaan ydin-, uus-, yksinhuoltaja-, monikko-, sateenkaari-, maahanmuuttajaja monikulttuuriset perheet. Monimuotoiset perheet ovat tervetulleita perhevalmennusryhmään omine tarpeineen ja toiveineen. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa on laadittu perhevalmennusmalli, jossa on neljä odotusajan ja kolme vauva-ajan ryhmäkertaa. Uutena, keskeisenä tavoitteena on odottavan ja vauva-perheen parisuhteen tukeminen elämän muutosvaiheessa, kun esikoinen syntyy ja vanhemmuus alkaa. Parisuhdeteemaa käsitellään jokaisella valmennuskerralla. Uutta on myös vertaistuen mahdollistavat ryhmänohjausmenetelmät. Perhevalmennuskertojen runko-ohjelma on avattu alla oleviin taulukoihin. Taulukko 1. Odotusajan perhevalmennuksen runko-ohjelma Muuttuva elämäntilanne Tutustuminen Toimintatavat Yhteiset tavoitteet Odotusajan vointi, vertaiskeskustelu Mielikuvia vauvasta kohtuvauvan kehitys ryhmäkeskustelu Äitiys, isyys, vanhemmuus parityöskentely ryhmäkeskustelu Vanhempien parisuhde, lapsen koti parisuhteen polku paridialogi Lopetus Kotitehtävät ja DVD.t kotilainaan 10 Synnytysvalmennus kummikätilön ohjauksessa sairaalassa synnytyksen lähestymisen merkit sairaalaan lähteminen kivunlievitys mahdolliset toimenpiteet vastasyntyneen hoito Tutustutaan synnytysyksikön tiloihin. Elämää vauvaperheenä Virittäytyminen Varhainen vuorovaikutus Ensitietoa imetyksestä Vauvaperhe vierailee ryhmässä, ryhmäläiset haastattelevat, Erilaiset kiintymystyylit ja niiden sisäistyminen lapsuudessa ja merkitys elämässä Lopetus Kotitehtävät Äidiksi, isäksi vanhemmaksi Virittäytyminen Toimiva parisuhde ryhmäkeskustelu Muuttuva parisuhde ja seksuaalisuus vauvan syntymän jälkeen, ryhmäkeskustelu Äitiryhmä Isäryhmä Rentoutumisen merkitys Lopetus

11 Odotusajan perhevalmennus Vanhempien kokemukset uudenlaisesta perhevalmennuksesta ovat olleet kannustavia ja positiivisia. Siinä tuli hirveen paljon tärkeitä asioista ja paljon heikommalla sitä olis ilman valmennusta. Se on sillai ninku extratärkee. En oo aikasemmin ottanu asiaks ajatella tai lukee niitä juttuja, kun on niin paljon muita projekteja. Sitten kun otti sen asenteen, että se ilta ollaan siellä, niin siihen paneutui. Jos ei valmennusta olis, niin ei tiedä, että milloin sitä sitten niihin asioihin paneutuis. Ei tullu semmosta oloa, että se ois jotenkin enemmän naisille suunnattu. Musta tuntuu, että neuvola on naisille suunnattu ja niinhän sen täytyy ollakin, mutta tää valmennus oli suunnattu myös miehille. Se isäryhmä oli hyvä. Ei sitä uskaltais sanoo, ettei vielä kauheesti tunnu isältä ja ettei koko ajan muista että toinen on raskaana, jos ne naiset istus siinä. Ei sitä niinkään arastelis sitä omaa, mutta niitä muita naisia. kommentoi isä, 30v. Meille se tuntu mukavalta viikon tapahtumalta, yhessä sinne lähettiin ja yhessä siellä touhuttiin ja kuuli muittenkin kommentteja ja tietookin tuli sopivasti. Kyllä verorahoille sai vastinetta. äiti, 31v. Taulukko 2. Vauva-ajan perhevalmennuksen runko-ohjelma Pienokainen persoonana kodin arki, vauvat 2-3kk Tutustuminen Virittäytyminen keskustelut isä/äitiryhmissä elämän muutoksesta Varhainen vuorovaikutus DVD, ryhmäkeskustelu Kiintymyssuhde, erilaiset kiintymystyylit Temperamentti, oman vauvan temperamentin huomiointi Rakkaus lapseen sisältää monenlaisia tunteita Lopetus Kotitehtävät Muuttuva parisuhde, arjen voimavarat, vauvat 5-6 kk Virittäytyminen kuulumiset, kotitehtävät, rakkauden kartat Voimavaroja vanhemmuuteen, oman vauvan kehumiskierros Parisuhteen vaaliminen vauvaperheessä, keskustelut ryhmissä positiiviset muutokset Paridialogi erilaisia harjoituksia, ja lopuksi meidän unelmamme parisuhteesta Lopetus Kotitehtävät Kasvatus vauvat 8-10 kk Virittäytyminen kuulumiset, kotitehtävät, kodin työnjaon toivelistat isä/äiti-ryhmissä Elämänhallinnan neljä pöydänjalkaa Vanhemmuuden roolit vanhemmuuden roolikartta, ryhmäkeskustelua Lopetus Kotitehtävät, joihin palataan neuvolakäynnillä Vauva-ajan perhevalmennus Vauva-ajan perhevalmennuksen runko-ohjelma on koottu yllä olevaan taulukkoon. Tulevaisuuden haasteena on monitoimijaisen perhevalmennuksen kehittäminen erityisesti vauva-ajan perhevalmennusryhmissä. Myös vaikuttavuuden arviointiin liittyvät tutkimukset ovat tärkeitä. Perhevalmennuskansio Perhevalmennuksen sisällöt on koottu kansioon, joka on julkaistu osoitteessa: 11

12 Varhainen vuorovaikutus DVD ja käsikirja Varhainen vuorovaikutus on keskeinen osa vauvan ja häntä hoivaavien aikuisten jokapäiväistä elämää ja äärimmäisen tärkeä vauvan kehitykselle. Lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen rakentumiseen ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa tehdyn Varhainen vuorovaikutus DVD:n ja siihen liittyvän käsikirjan tavoitteena on syventää työntekijöiden ammatillista osaamista, tehostaa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista sekä tukea vanhemmuutta. Vanhemmilla on erilainen tapa hahmottaa ja omaksua asioita. Arkielämässä kuvatut tilanteet lapsen kanssa auttavat vanhempia ymmärtämään paremmin mitä varhaiseen vuorovaikutukseen sisältyy. Tallenne havainnollistaa sen, ettei siinä ole mitään sellaista, mitä he eivät itse osaisi. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen ohennuttua vanhempien ei aina ole mahdollista oppia havainnoimalla lähiympäristöä. Kun DVD:ltä katsotaan perheen yhteisiä hetkiä, saattaa herätä muuten vaikeasti tavoitettavia tunteita ja ajatuksia. On helpompi ottaa puheeksi, avata kysymyksiä ja tuntemuksia. Vanhemmat saattavat oivaltaa tätä kautta oman vanhemmuutensa tärkeän merkityksen ja ainutlaatuisuuden. Varhaisen vuorovaikutuksen työväline auttaa työntekijää havainnoimaan ja arvioimaan varhaisen vuorovaikutuksen laatua. Käsikirja on kaksiosainen. Ensimmäiseen osaan on koottu varhaisen vuorovaikutuksen teoriaa. Sieltä löytyy mm. luettelon muodossa asioita, joihin työntekijän tulee kiinnittää huomiota havainnoidessaan varhaista vuorovaikutusta. Toisessa osassa DVD:llä nähtävissä olevaa hyvää vuorovaikutusta sekä listattu kysymyksiä, joita työntekijä voi käyttää asiakastilanteessa. Lopussa on luettelo lähdekirjallisuudesta, jonka avulla aiheeseen voi perehtyä syvemmin. Käsikirja on julkaistu osoitteessa: fi/perhehanke/hanke/perhevalmennus_kehittaminen DVD:lle on kuvattu neljä vauvaa vanhempineen heidän kotonaan. Siinä näkyy mm. vastavuoroisuutta, vanhemman sensitiivisyyttä, peilaamista ja soinnuttamista, yhdessäolon nautintoa ja siinä voi kuulla vauvakielioppia. DVD:n kesto on 16 minuuttia, mutta jokainen vauva on katsottavissa myös erikseen, kesto noin neljä minuuttia. Pienimmät ovat Vilma 5 viikkoa ja Alisa 7 viikkoa. Heitä voi katsella odottavien perheiden kanssa neuvolassa, kotikäynnillä tai perhevalmennusryhmissä. Nanna 5 kuukautta soveltuu näytettäväksi vaikkapa jokaisen perheen kanssa neuvolatarkastuksen yhteydessä. Reetta 8 kuukautta soveltuu katsottavaksi esimerkiksi isä-vauva-ryhmäneuvolassa. DVD:tä voivat käyttää muutkin vauvaperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset. DVD on käsikirjoineen on tilattavissa Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista. Isä-vauva -ryhmäneuvola Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa mallinnetun isävauva -ryhmäneuvolan toimintamallin tavoitteena on kohdata neuvolassa isät entistä paremmin, tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, mahdollistaa isien vertaistuki, jakaa vauvan hoitoon ja kehitykseen liittyvää tietoa, vahvistaa äidin ja isän käsitystä isän selviytymisestä kahdestaan vauvan kanssa sekä lisätä isien tietoisuutta parisuhteen vaalimisen tärkeydestä. Isä-vauva -ryhmäneuvola voidaan toteuttaa joko 6 kk tai 8 kk neuvolatarkastuksen yhteydessä. Tällöin vauvat kutsutaan isiensä kanssa ryhmäneuvolaan. Aika sovitaan edellisen neuvolakäynnin yhteydessä. Lisäksi isän ja vauvan nimellä lähetetään postitse kutsu. Yhteen ryhmäkertaan varataan aikaa 1½ tuntia. Ryhmissä on ollut 3 6 isää ja vauvaa. Mikäli joku isä ei halua tulla ryhmäneuvolaan, hänelle tarjotaan mahdollisuutta tulla yksilökäynnille vauvan kanssa. Kohderyhmäksi on valittu puolivuotiaiden vauvojen isät useasta syystä. Vauvat selviävät jo ilman imetystä neuvola-ajan. Viimeistään puolivuotiaana aloitetaan kiinteiden ruokien syöminen ja isän vaikutusmahdollisuudet lapsen ravitsemukseen lisääntyvät. Isän merkitys vauvan kielellisen ja motorisen kehityksen tukijana lisääntyy. Puolivuotiailla ei ole rokotusohjelman mukaisia rokotuksia ja ryhmäneuvolatilanne on rauhallisempi. Vauvaperheessä parisuhde ja seksuaalisuus ovat erilaisia. Kysymys on ajasta, jaksamisesta ja mahdollisuuksista. Kahdenkeskisiä hetkiä ei ole luonnostaan, vaan ne luotava. Näistä asioista keskusteleminen myös isien kanssa on tärkeää. Ryhmäneuvola alkaa esittelykierroksella, jonka jälkeen varhaisen vuorovaikutuksen DVD johdattelee aiheeseen. 12

13 Keskustelua voidaan herätellä avoimilla kysymyksillä: Mistä huomaa, että vanhempi on aidosti läsnä ja kiinnostunut vauvasta? Millä tavalla vauva viestii? Miten isä / äiti reagoi vauvan viesteihin? Miten vauva käyttäytyy? Muita ryhmäneuvolassa käsiteltäviä aiheita ovat mm. vauvan ruokailu, uni, puheen ja motoriikan kehitys ja muut isien mielessä olevat asiat. Avoimet kysymykset saavat aikaan keskustelua: Mistä vauvasi nauttii? Miten vauvasi ruokailee, nukkuu, jokeltelee, liikkuu? Miten teidän perheessä ruokaa laitetaan? Isä-vauva -ryhmäneuvola sisältää vauvan puolivuotistarkastuksen. Alkukeskustelun jälkeen vauvat mitataan, punnitaan ja tutkitaan yksitellen toisessa huoneessa. Siinä tilanteessa isien on mahdollista tuoda esille asioita, joita he eivät halua jakaa ryhmässä. Samanaikaisesti toiset isät keskustelevat keskenään. Heidät ohjeistetaan pohtimaan esimerkiksi miten ajankäyttö on muuttunut verrattuna siihen, miten etukäteen odotit sen muuttuvan? Mitä muutos merkitsee? Miten ajankäytön muutos liittyy työhön, harrastuksiin, parisuhteeseen? Ryhmäneuvola päätetään yhteiseen loppukeskusteluun, jonka yhteydessä jokainen saa kertoa ajatuksiaan ja esittää kysymyksiä. Isät saavat mukaansa MLL:n 6 12 kk ikäkausilehtisen. Moni isä kertoo lähteneensä ensimmäistä kertaa pois kotoa vauvan kanssa kahdestaan. Isät, joilla on isompia lapsia, saattavat kertoa vauvan jääneen itselle vieraammaksi. Ryhmäneuvolakokemus lähentää isää ja vauvaa. Isät ovat kertoneet alkaneensa pohtia varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä ja isän roolia vauvan kehityksen tukemisessa. Ravitsemusneuvontaa pidetään tärkeänä. Vertaiskeskustelut ajankäytön ja parisuhteen muutoksesta auttavat isiä näkemään, että muilla on samanlaisia mietteitä, eivätkä he itse ole mitenkään poikkeuksellisia. Isät eivät olleet aiemmin keskustelleet vauvaan liittyvistä asioista näin pitkään. Jokainen isä olisi valmis tulemaan uudelleen ryhmäneuvolaan ja suosittelee sitä myös kaverilleen. Suurin osa isistä tulee ryhmäneuvolaan kutsun saatuaan. Poisjäännin syynä on ollut lapsen sairaus. Kerättyjen kirjallisten palautteiden perusteella kaikki isät pitävät merkityksellisenä tavata muita isiä ja vauvoja sekä kuulla heidän kokemuksiaan. Ryhmäneuvola antaa isille kokemuksen selviytymisestä vauvan kanssa ilman äidin läsnäoloa. Isätoiminta - Miehiä, lapsia, perheitä ja muutama äitikin Jani Myllyaho Jyväskylän seudun perhe -hankkeessa isätoimintaan sisältyy vertaisryhmätoimintaa, tapahtumia, koulutuksia ja vaikuttamistyötä. Isätoiminta suunnataan isille ja lapsille, miehille ja koko perheelle ja se on kohdentunut alle kouluikäisten lasten perheisiin. Toimintaa on toteutettu yhteistyössä hankekuntien perhepalveluita toteuttavien, MLL:n Keski-Suomen piirin ja paikallisyhdistysten edustajien, muiden järjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten, yrittäjien sekä vapaaehtoisten isien ja äitien kanssa. Isätoiminnassa on ollut mukana tuhansia isiä lapsineen. Isä-pappa-dad iskänillat ja isä-lapsi -ryhmä Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen aikana on toiminut kolme säännöllisesti kokoontuvaa alle kouluikäisille lapsille ja heidän isilleen tarkoitettua ryhmää, kaksi Jyväskylässä ja yksi Muuramessa. Vuodesta 2003 lähtien Jyväskylässä toiminut ryhmä on vapaaehtoistoimijoiden ylläpitämä ja kaksi muuta ovat olleet hankkeen työntekijän ohjaamia. Ryhmissä kohtaa viikoittain n. 20 isää ja 35 lasta. Ryhmien kokoontumisten sisällöt on pyritty rakentamaan isien toiveiden mukaan. Pääpaino ryhmien toiminnalla on ollut yhdessä ololla ja toimimisella lasten ja toisten isien kanssa. Lisäksi isien ja lasten välisten vuorovaikutussuhteiden lujittaminen ja mahdollisuus tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin ovat olleet toiminnan ydinasioita. Osallistujien mielestä tärkeätä on ollut myös vapaa-ajan mahdollistaminen perheen äidille säännöllisesti. Isä-lapsi -ryhmissä syksyllä 2007 tehdyn kyselyn perusteella hyvänä koettuja asioita olivat muiden isien tapaaminen, uusien tuttavuuksien solmiminen, yhteinen juttu vain isälle ja lapselle, yleinen ilmapiiri ja vapaamuotoinen paineeton oleskelu lapsen kanssa, rento meininki, retket sekä mahdollisuus vertaistukeen. Työssäkäyville isille parasta on ollut mahdollisuus olla lapsen kanssa kahden sekä mahdollisuus päästä näkemään muiden isien toimintamalleja. Isä-kontaktit ovat helpottaneet parisuhdetta, koska miesporukalla on voinut jutella myös mistä kenkä puristaa. 13

14 Toiminnan jatkuvuuden kannalta olisi tärkeätä päästä pois ohjaajakeskeisyydestä vapaaehtoistoimijuuteen. Ohjaajan vastuu on usein miehille haasteellisin osa ryhmätoimintaa. Vapaaehtoistoimijat tarvitsevat koordinoivaa tukea toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Isärundi tapahtumasarja Isärundi -tapahtumasarja järjestettiin vuosien 2006 ja 2007 aikana hankekuntien alueella. Neljän kunnan alueella toteutettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhteensä 10 tapahtumaa ja isä-lapsi -leiri. Tapahtumien (rundit I IV) teemoina olivat luonto ja luonnossa liikkuminen, ilmailu, isien juttutuvat ja isille suunnattu Keijo Leppäsen luento Lahjatoiveena kuulosuojaimet. Isä-lapsi -leiri järjestettiin isien toivomuksesta. Toiminta painottui liikuntaan ja yhdessä oloon oman ja muiden perheiden kanssa. Isärundi -tapahtumasarjaan osallistui yhteensä 932 isää ja 1468 lasta. Tapahtumien yhteistyötahoina (yht. 31) olivat hankekunnat, järjestöt ja yhdistykset, seurakunnat sekä yksityisen sektorin yritykset. Isärundiin osallistuneet isät kokivat tapahtumat tärkeinä, isyyttä vahvistavina ja muutoksia arkeen tuovina. He olivat tulleet tapahtumiin mielellään. Sen musta pitäis olla meille isille oikeus ja kunnia. Se, että saadaan osallistua. Mut kyllä mä itse isänä koen, että se on myös mun velvollisuus. (Isärundi,isä) Varmaan vaikuttaa ja merkittävästikin varmaan joihinkin vanhempiin tai nimenomaan isiin, että voi olla niin kun tasavertainen siinä vanhemmuudessa (Isärundi, isä). Isän paikka -ryhmä Isän paikka -ryhmä on viisi kertaa kokoontuva pienten lasten isille suunnattu vertaisryhmän toimintamalli. Isän paikka -ryhmä tukee lasten ja koko perheen hyvinvointia vahvistamalla isyyttä, isien ja lasten vuorovaikutusta, vanhemmuutta sekä parisuhdetta. Ryhmän toiminnalla vastataan perhepalveluissa ammattilaisten kokemiin palveluaukkoihin erityisesti isän kohtaamisen osalta. Lisäksi isille suunnattu vertaisryhmä täydentää perinteistä julkisella sektorilla tehtävää yksilökohtaista työtä. Ryhmän jokaisella kokoontumiskerralla on teema, jota käsitellään lyhyen alustuksen, ohjatun vapaan keskustelun ja toiminnallisten menetelmien avulla. Alustusten jälkeen keskustelu on vapaata, mutta ohjattua. Ryhmän teemoina ovat 1) isyyden synty, 2) vanhemmuuden roolit 3) parisuhde ja seksuaalisuus, 4) ajankäyttö, työ, perhe ja harrastukset sekä 5) yhteisesti sovittava teema. Ryhmänohjaajina toimivat hankkeen isätoimintaa kehittävä perhetyöntekijä ja perheneuvolan psykologi. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen aikana on toteutettu neljä Isän paikka -ryhmää. Ryhmissä mukana olleet vuotiaat isät ovat olleet valmiita ja innokkaita keskustelemaan niin arkielämän asioista kuin henkilökohtaisestikin aroista asioista. Ryhmän suurin anti on osallistuneiden mukaan ollut mahdollisuus pysähtyä sellaisten aiheiden pariin, joita ns. saunakeskusteluissa ja peli-iltoina ei tule keskusteltua. Isät ovat pitäneet merkityksellisenä sitä, että ryhmänohjaajat ovat olleet miehiä, eikä vierailijoita käytetty. Osallistujien mielestä ryhmää voisi ohjata nainenkin. Moni ryhmäläinen on kokenut löytäneensä foorumin jossa vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien miesten kanssa. Keskustelut on koettu myös kovin erilaiseksi kuin esimerkiksi oman puolison kanssa samoista teemoista käydyt keskustelut. Malli kehitettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja lastensuojelun perhetyön kanssa vuosien aikana. Syksyllä 2006 Jyväskylän seudun Perhe -hanke mahdollisti viidelle miehiä toiminnassaan kohtaavalle miehelle Miessakit ry:n järjestämän kaksipäiväisen Isyyden varhainen tukeminen -koulutuksen. Perhe-hanke velvoitti koulutukseen osallistuneet työntekijät kehittämään toimintaa isille varhaisen tuen näkökulmasta. Kolme koulutuksessa mukana ollutta työntekijää loivat Isän paikka -ryhmän toimintamallin. Hankkeen päättyessä Isän paikka ryhmä on vakiintunut osaksi Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ryhmätoimintoja. Isän paikka -ryhmästä on julkaistu hyvän käytännön kuvaus Stakesin ylläpitämällä -sivustolla. Perhevalmennus ja vertaisryhmien perheillat Isätoimintaa on toteutettu myös perhevalmennuksen ja vertaisryhmätoiminnan kehittämisen yhteydessä. Seudulliseen perhevalmennusmalliin on luotu isyyttä käsittelevä kerta, joka on kuvattu perhevalmennuskansiossa. Tämän tapaamisen toteuttamiseen ei tarvita erikseen miestyöntekijää, vaan tapaaminen voidaan toteuttaa perhevalmennuksesta vastaavan tahon voimin. Äidille ja lapsille suunnattujen vertaisryhmien toimintaan on hankkeessa luotu perheillat. Esimerkiksi Jyväskylässä hankkeen, seurakunnan ja neuvolan Ekavauva-ryhmissä toteutetaan kuukausittain perheillat. Illoissa on käsitelty perheen molempien vanhempien kanssa myös isyyteen liittyviä asioita. Tavoitteena on vahvistaa isän osallisuutta perheen arjessa ja isän tasavertaista vanhemmuutta. Ensimmäistä lastaan odottavat tai jo lapsen saaneet isät ovat usein valmiita osallistumaan tapaamisiin. Isät pohtivat omaa merkitystään lapselle ja haluavat keskustella perheen arkeen liittyvistä asioista. Miehillä on harvemmin tilaisuuksia vaihtaa ajatuksiaan toisten samassa elämäntilanteessa olevien miesten kanssa. Hankkeessa on vahvistettu eri sektoreiden työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden osaamista isien kohtaamisessa ja isyyden tukemisessa.

15 Isätoiminnan merkitys ja toiminnallisuuden peikko? Isätoimintaan osallistuneet isät ovat kokeneet toiminnalla olleen suuri merkitys heidän isäksi kasvamiselleen. Isän ja lapsen yhteinen toiminta on vahvistanut isän ja lapsen välistä suhdetta ja avannut isille myös muita lapsen kehityksen tukemiseen liittyviä asioita. Isät ovat halunneet viettää enemmän aikaa kotona lapsen tai perheen kanssa, jolla he ovat halunneet tukea perheen äidin jaksamista. Myös vertaistuen saamista ja antamista pidettiin tärkeänä. Miesten kanssa tehtävään työhön liitetään usein sana toiminnallisuus. Yleisesti ajatellaan että toiminnallisuus on helpoin tapa lähestyä miestä ja saada hänet mukaan toimintaan. Kuitenkin isätoimintaan osallistuneiden isien antaman palautteen mukaan on olemassa paljon miehiä, joille toiminnallisuuden kautta lähestyminen ei ole erityisen merkityksellistä. Monet miehet kokivat leikkimisen ja yhdessä olon lasten ja toisten isien kanssa tärkeäksi. Tärkeäksi koettiin myös että on olemassa selkeästi kodista ja arkipäivän ympäristöstä erillään oleva paikka, jossa voi pysähtyä ja henkäistä työpäivän jälkeen. Isätoiminnan järjestämisen kannalta esiin nousee seuraavanlaisia kysymyksiä: Onko järjestetyn isätoiminnan tarkoituksenmukaista kohdata mahdollisimman laaja massa isiä? Tulisiko isätoimintaa kohdentaa enemmän tukea tarvitseviin perheisiin vai tarjota sitä kaikille miehille? Miten miesten keskinäistä kohtaamista sekä vertaistuen saamista ja antamista voitaisiin yhä enemmän mahdollistaa? Vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa päällimmäiseksi nousee sitoutumiseen liittyvät kysymykset, koska suurin osa toimintaan osallistuvista on työssäkäyviä tai opiskelevia miehiä. He joutuvat tasapainoilemaan perheen, parisuhteen ja työn asettamien paineiden keskipisteessä ja suhteuttamaan vapaaehtoistoiminnan merkitystä arvotasolla. 15

16 Yhteistyön ja kumppanuuden edellytykset ja rakenteet Jaana Kemppainen ja Marja-Leena Huisko Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa kumppanuutta on toteutettu julkisen ja kolmannen sektorin työntekijän ja vapaaehtoistoimijan välillä. Yhteistyön ja kumppanuuden rakentumisen varmistamiseksi on perustettu hankekuntiin alueellisia perhetoimijoiden yhteistyöryhmiä ja palkattu ylisektorisella yhteistyöllä työntekijä, perhekeskuskoordinaattori. MLL:n Keski-Suomen piirillä työskentelevän perhekeskuskoordinaattorin tehtävänä on edistää vapaaehtoisten ja julkisen sektorin toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta, selkeyttää vapaaehtoisvoimin toteutettujen toimintojen merkitystä perhepalveluverkostossa sekä tukea, kehittää ja mallintaa avoimien kohtaamispaikkojen toimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Alueelliset perhetoimijoiden yhteistyöryhmät Kumppanuutta edistävänä rakenteena ja työmuotona ovat hankkeessa olleet alueelliset perhetoimijoiden yhteistyöryhmät, joita on perustettu hankkeen aikana yhdeksän. Yhteistyöryhmät rakentuvat asuinalueiden erityispiirteiden mukaisesti kehittyen vastaamaan kyseisen asuinalueen lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Ryhmä muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden äitiys- ja lastenneuvolan, päivähoidon, lapsiperheiden sosiaalityön ja niihin liittyvän perhetyön sekä seurakunnan edustajista. Näiden lisäksi yhteistyöryhmässä on edustajia muun muassa psykososiaalisista palveluista ja avoterveydenhuollosta. Sivistystoimesta ryhmässä ovat mukana nuorisotyön ja koulun edustajat. Julkisen sektorin ja seurakunnan toimijoiden lisäksi yhteistyöryhmään kuuluvat edustajat kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta sekä hankkeista. Perheillä on oma edustajansa ryhmässä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, lasten ja vanhempien näkökulmia tuodaan esille toimijoiden välittäminä. Vanhempien ja vapaaehtoisten mukana oloa on varmistettu kokousten aikaisella lastenhoidolla ja pitämällä osa kokouksista virka-ajan ulkopuolella. Perhetoimijoiden alueryhmissä kerätyn kirjallisen palautteen mukaan alueelliset yhteistyöryhmät ovat mahdollistaneet kohtaamisen, keskustelun ja yhteisen kielen löytymisen. Mukana olleiden antaman palautteen mukaan ryhmät ovat tiivistäneet monitoimijaista, ylisektorista yhteistyötä mahdollistaen jaetta asiantuntijuutta. Vanhemman ja lapsen ääni tulee kuulluksi. Yhteistyö on mahdollistanut uudenlaisten ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen työ- ja toimintamuotojen kehittämisen ja työparityöskentelyn. Ryhmissä tutuksi tuleminen ja tehty yhteistyö parantaa palveluohjausta, lisää suunnitelmallisuutta ja karsii päällekkäistä työskentelyä säästäen resursseja. Yhteistyöryhmien kautta syntyneen yhteistyön koettiin pystyvän paremmin vastaamaan perheiden tuen tarpeisiin oikea-aikaisesti ja riittävän varhain.työntekijöiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä oli edistänyt eri toimintakulttuurien ja henkilöiden tutuksi tuleminen, alueellisista palveluista ja toiminnoista tiedottaminen, luottamuksen lisääntyminen ja yhteisen kielen löytyminen. Monitoimijainen yhteistyö oli tiivistynyt kunnan sisällä eri toimialojen kesken ja sektorien välillä. Se oli avannut uusia näkymiä perhetoimintaan, tuonut näkyväksi ja vahvistanut ennalta ehkäisevää työtä. Perheiden arjen sujuminen ja hyvinvointi lisääntyivät ja syrjäytyminen väheni. Alueelliset perhetoimijoiden yhteistyöryhmät jatkavat toimintaansa Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen päätyttyä Alueellisten yhteistyöryhmien koordinointi ja vetovastuu on siirtynyt hankkeen työntekijöiltä toimijoille jaetun vastuun periaatteella. Jokainen toimijataho vastaa vuorollaan ryhmän koollekutsumisesta, puheenjohtajuudesta ja sihteerin tehtävistä. Kokousmuistiot ja -materiaalit kootaan mappikansioon tiedon säilymiseksi, uusien jäsenien perehdyttämiseksi ja sitoutumisen edistämiseksi. Kansio siirtyy toimijalta toiselle vastuuvuorojen mukaisesti. Lapsiperhetoimijoiden alueellisen yhteistyöryhmän toiminnasta on hyvän käytännön kuvaus fi -sivustolla. Kumppanuuden ilot ja haasteet Yhteistyö etenee kumppanuudeksi tasavertaisen ja avoimen kumppanuuden periaatteella siten, että julkinen sektori, seurakunta, kolmannen sektorin järjestöt, yksityinen sektori sekä kansalais- ja asukasnäkökulma ovat samanarvoisia. Kumppanuus edellyttää yhteistä tahtotilaa ja tavoitetta, arvostusta, luottamusta, tasavertaisuutta, sitoutumista, vastavuoroista etua, keskinäisiä suullisia ja kirjallisia sopimuksia, koordinointia ja johtamista. Sopimuksiin tulisi kirjata kunkin tahon tehtävät ja vastuut. Kumppanuuden avulla on hankkeessa lisätty ryhmätoimintoja ja kehitetty uudenlaisia, matalan kynnyksen toimintamuotoja (avoimet kohtaamispaikat, vertaisryhmät, perhetyön eri muodot, tapahtumat). Toiminnoilla tarjotaan perheille sosiaalisen pääoman lisääntymisen kautta mahdollisuus voimaantua. Toiminnot lisäävät yhteisvastuuta lapsiperheiden hyvinvoinnista ja ne edesauttavat yhteisöllisyyden kehittymistä asuinalueilla. Perheille on mahdollistettu osallistumisen, vertaistuen ja verkostoitumisen paikkoja. Perheiden verkostoitumisen taustalla on käsitys yksilöstä aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä, joka ohjaa elämäänsä ja osallistuu. Perheiden osallisuus varmistaa toimintojen laajan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä perheiden tarpeisiin vastaamisen. Moni lapsiperheiden kotien lähelle sijoittuva toiminta olisi ilman vanhempien aktiivisuutta jäänyt toteutumatta. Vanhempien ja vapaaehtoisten rinnalla on kulkenut hankkeen perhekeskuskoordinaattori rekrytoiden, tukien ja kannustaen, perehdyttäen ja kouluttaen vapaaehtoistoimijoita. 16

17 Yhteistyöhön ja kumppanuuteen liittyviä asioita tulisi pohtia esimiesten kanssa ylisektorisesti. Lähiesimiesten välinen ylisektorinen keskustelu ja sovitut tulevaisuuden linjaukset varmistavat työntekijöiden esimiehiltään saaman riittävän tuen ylisektorisen yhteistyön tekemiseen. Kumppanuusyhteistyö edellyttää kiinteän, mutta avoimen suhteen. Uudenlaisen toimintakulttuurin muutoksen aikaansaaminen on pitkä prosessi ja jokainen toimintatavan muutos vie aikaa. Myös päättäjät tulee sitouttaa yhteistyön tekemiseen. Perhe-hankkeen alkutaipaleella järjestetystä kumppanuusverstaasta tulisi tehdä vuosittainen työkokouskäytäntö. Yhteistyöstä ja kumppanuudesta käytävän keskustelun tavoitteena on päästä pois ajatuksesta, että toisen hallintokunnan, sektorin tai toimijan asiat eivät kuulu meille. Tämän sijasta pitäisi yhä enemmän oivaltaa, että kunnan asukkaat ovat meidän yhteisiä asiakkaita. Eri toimijoiden näkemyksiä kunnioittamalla ja arvostamalla voimme tehdä yhteistyötä ja silti vastata perustehtävästämme astumatta toistemme tontille. Yhteistyön turvaaminen lapsi- ja perhetyössä Laukaassa Leena Nurminen Laukaassa ollaan toteuttamassa lasten ja nuorten palvelurakenneuudistusta yhteistyössä Jyväskylän seudun Perhe -hankeen ja oppilashuollon kehittämistyöryhmän kanssa. Nyt luonnosvaiheessa olevassa palvelurakenneuudistuksessa monitoimijaiset, alueelliset yhteistyöryhmät tulisivat saamaan virallisen aseman kunnan organisaatiossa. Rakenneuudistuksessa ylimpänä tasona olisi kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kunnan yhteinen eri lautakuntien päättävistä virkamiehistä, julkisen sektorin eri toimialojen, seurakunnan ja kolmannen sektorin yhdyshenkilöistä koostuva työryhmä. Seuraavana tasona rakenteessa ovat aluetyöryhmät, joiden juuret ovat vahvasti Perhe-hankkeen aikana syntyneissä työryhmissä. Alueryhmät kokoontuvat myös kaksi kertaa vuodessa. Aluetyöryhmiin kuuluvat kaikki lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat tahot, esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, kouluterveydenhoito, perhetyö, sosiaalitoimi, kehitysvammahuolto, vapaa-aikatoimi, päihdetyö, seurakunta ja kolmas sektori. Aluetyöryhmien tehtävänä on lapsen ja nuoren kasvu- ja kehitysympäristöjen yhteistyön vahvistaminen palveluohjauksen parantamiseksi. Eri toimijoiden kohtaaminen edistää palveluohjauksen mahdollisuuksia, helpottaa asiakaslähtöisten verkostojen rakentamista, vahvistaa yhteistyötä, lisää tiedonkulkua asuinalueen palveluista ja yhdistää resursseja. Myös lasten, nuorten ja perheiden äänen eteenpäin vieminen on aluetyöryhmien tehtävä. Aluetyöryhmissä on työstetty Perhe-hankkeen kuntatyöntekijän johdolla sähköistä palveluverkkokartastoa palveluohjauksen apuvälineeksi. Tavoitteena on, että sivusto avautuu julkiseksi kunnan asukkaille noin vuoden kuluttua. Muutos on pitkäjänteistä työtä Laukaan lasten ja nuorten palvelurakenneuudistus käynnistyi Laukaassa vuosina toteutetussa sosiaali- ja terveyshuollon laajennettu väestövastuu-projektissa. Projektin aikana perustettiin useita työryhmiä, joista yksi oli Yhteistyön turvaaminen lapsi- ja perhetyössä. Tämän työryhmän tehtävänä oli kehittää toimintamalli varhaisen puuttumisen, vanhempien mukaan ottamisen ja tiedonkulun parantamiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi neuvolassa, päivähoidossa, kotipalvelussa (nyk. perhetyössä), kouluterveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Työryhmän tehtävänä oli myös valmistella ehdotus siitä, kuinka muut toimijat, kuten esimerkiksi poliisi ja seurakunta voitaisiin ottaa mukaan yhteisen toimintamallin toteuttamiseen. Työryhmän loppuraportti valmistui keväällä Siinä rakennettiin moniammatillisen yhteistyön toimintamallia, jossa vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastaan ja perhettään koskevissa asioissa. Toimintamallin ajatuksena on, että asiakkaan tarvitsemat palvelut kootaan tarpeen mukaan asiakkaan ympärille, jolloin hän periaatteessa saa palvelut yhdeltä luukulta. Tähän liittyvien toimintamallien juurruttamista pidettiin tärkeinä ja Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen tavoitteiden suuntaisina, kun Laukaa lähti hankkeeseen mukaan. Aluetyöryhmät toimijoiden kohtaamispaikkoina Yhteistyön turvaaminen lapsi- ja perhetyössä loppuraportissa esitettyä toimintamallia on juurrutettu ja kehitetty edelleen kunnan alueella toimivissa kolmessa yhteistyöryhmässä: Lievestuore, Leppävesi - Vihtavuori sekä Laukaa pohjoinen ja kirkonkylä. Perhe-hankkeen Laukaan aluetyöryhmän mallin mukaisesti myös kunnan omien aluetyöryhmien kokoonpanoa laajennettiin kutsumalla mukaan seurakunnan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten edustajat. Lievestuoreella mukaan kutsuttiin lisäksi Setlementin edustaja. Nämä aluetyöryhmät ovat kokoontuneet kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä 2007 yhteistyöryhmissä tehtyjen SWOT-analyysien perusteella yhteistyön tekemisen haasteiksi nousivat muun muassa eri tahojen väliset kulttuurierot, yhteisen kielen puuttuminen, toisen työn tuntemattomuus ja tiedonkulku. Lisäksi alueyhteistyön tekemisellä ei ole ollut virallista asemaa kunnan organisaatiossa ja osallistuminen 17

18 siihen on ollut sattumanvaraista. Kuitenkin ryhmistä kerätyssä palautteessa aluetyöryhmät on koettu tarpeellisiksi ja ehdottomasti niille toivottiin jatkoa, mutta myös niiden organisointiin toivottiin selkeyttä. Sähköinen perhepalvelukartasto syntyy yhteistyössä Alueellisia yhteistyöryhmiä oli luonnollista hyödyntää, kun kunnan lapsi- ja perhepalveluissa päätettiin tehdä Perhe-hankkeen aikana sähköinen perhepalvelukartasto. Tavoitteena on luoda tiedosto, josta nopeasti ja vaivattomasti löytyy perustiedot lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivista tahoista helpottaen palveluohjausta. Perhepalvelukartaston rakentaminen toimi prosessina, joka mahdollistaisi oman työn tunnetuksi tekemistä ja tutustumista toisen työhön ja toimintaan. Työntekijöiden ja toimijoiden kohtaaminen edisti yhteisen kielen löytämistä. Kartaston sivujen valmistaminen on toiminut eräänlaisena oppimisprosessina. Keväällä 2008 kukin toimiala esitteli omaa työtään ja toimintatapaa sekä verkkoon tulevaa materiaalia alueellisissa yhteistyöryhmissä. Mukana olivat julkisen sektorin, seurakunnan ja kolmannen sektorin edustajat. Keskustelun avulla voitiin lisätä työn ja tehtävän tuntemusta. Näistä keskusteluista saadun annin perusteella materiaalia kehitettiin omilla tahoilla edelleen. Samalla voitiin etsiä ja löytää mahdollisia rajapintoja monitoimijaisen, asiakaslähtöisen yhteistyön tekemisen näkökulmasta. Mukaan tulivat myös päihde- ja mielenterveystyö. Näiden tahojen rooli on merkittävä nuorille tarjottavien palveluiden näkökulmasta, mutta myös lapsiperheiden, joissa on päihde- tai mielenterveysongelmia. Keskustelu lapsen näkyväksi tekemisestä näissä palveluissa on avattu. kolmeen alueeseen ja yhteistyöryhmien kokoonkutsujana toimisivat ns. aluerehtorit. Muiden yhteistyöryhmän jäsenten osallistuminen sovittaisiin toimialoittain ja kirjattaisiin toimien ja virkojen työnkuviin. Yhteistyön turvaaminen vaatii myös johdon selkeän sitoutumisen. Luonnosesityksessä myös kunnan lautakuntien päättävät virkamiehet ja yhteistyötahojen edustajat saavat selkeän roolin lasten ja nuorten palvelurakenne uudistuksessa. Monitoimijainen työryhmä seuraisi työn toteutumista ja suunnittelisi siihen tarvittavan budjetin. Alle kouluikäisten lasten parissa toimijat ovat toivoneet omia alueellisia työryhmiä. Aluksi tätä koordinoisi lastenneuvolan työntekijä. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen aikana yhteistyön tiivistyminen kunnan, seurakunnan, kolmannen sektorin ja koulun kanssa on ollut merkittävää. Yhteistyö on koettu tärkeäksi sekä työntekijöiden että johdon tasolla. Lasten, nuorten ja perheiden kannalta saumattomasti jatkuva palvelukokonaisuus ja kehitysympäristön hyvinvointi edellyttävät eri toimijoiden sitoutumista. Myös koulun oppilashuollon kehittämistyöryhmässä oli keskusteltu koulun oppilashuollon palvelujen esittämistä sähköisesti. Työryhmä kiinnostui Perhe-hankkeessa kehitteillä olevasta palvelukartastosta ja lähti siihen mukaan. Syksyllä 2008 perhepalvelukartaston työversio vietiin Laukaan kunnan sisäiseen verkkoon. Tavoitteena on saada palvelukartasto kunnan verkkosivuille ensi vuoden aikana. Työtä on vielä paljon: osa toimijoista puuttuu kokonaan ja vielä on sovittava kuka hankeen päätyttyä ottaa vastuun sivujen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Yhdessä sovitut rakenteet turvaavat yhteistyön Alueelliset yhteistyöryhmät ja yhteistyökumppaneiden kohtaaminen on toiminut palvelukartaston tekemisen mahdollistajana. Samalla myös yhteistyöryhmien merkitys kohtaamisen foorumina on kiistatta kasvanut. Koulun oppilashuollon kehittämistyöryhmän Laukaan lasten ja nuorten palvelurakenne uudistuksen luonnosesityksessä alueelliset yhteistyöryhmät esitetään otettavaksi osaksi uutta lasten ja nuorten palvelurakennetta. Laukaa olisi edelleen jaettu 18

19 Sukupolvityö Anu Juurakko Sukupolvityön tavoitteena on saattaa eri sukupolvia yhteen kaikkia osapuolia hyödyttävien toimintojen kautta. Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa sukupolvityötä on tehty ryhmä- ja yhteisötasolla. Yhteiskunnallisella tasolla on herätelty keskustelua sukupolvityön tarpeesta ja merkityksestä ikääntyvässä yhteiskunnassa, missä sekä lasten että ikääntyvien parissa tehtävään ehkäisevään työhön tarvitaan lisäresursseja. Sukupolvityön muotoja hankkeessa on ollut kylämummi- ja -vaaritoiminta, sukupolvipäivät (esim. Mummolapäivät) ryhmissä sekä koulutus ja yhteistyö. Sukupolvityöhön liittyen järjestettiin Sukupolvien ketju kannattelee - teemaviikko marraskuussa Viikon tapahtumissa ja tilaisuuksissa sukupolvet kohtasivat ja aihetta käsiteltiin monesta eri näkökulmasta. Sukupolvityössä keskeisiä toimijoita ovat olleet kylämummit, jotka ovat isovanhempi-ikäisiä lapsi- ja perheryhmissä toimivia vapaaehtoisia. Heitä on hankkeen aikana rekrytoitu, koulutettu ja tuettu vapaaehtoistyössään Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen Kylämummi- ja vaari - toiminnan periaatteiden mukaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kylämummien mukana olo toiminnoissa on tuonut lapsille useampia välittäviä ja huolehtivia aikuisia, vapaaehtoistoimijoille ja työntekijöille useampia vastuunkantajia ja lisäkäsiä toiminnassa sekä kylämummeille itselleen merkityksellisiä kokemuksia ja ihmiskontakteja. Sukupolvityön kautta saatuja kokemuksia ei ole varaa ohittaa tulevaisuudessa lapsi- ja perhetyössä. Sukupolvien välinen vuorovaikutus ja ylisukupolvinen huolenpito ja hoiva tuovat parhaimmillaan sekä lasten että ikääntyvien elämään lisää sisältöä ja turvallisuutta. Molempien hyvinvointi lisääntyy. Lapsi- ja perhetyön sekä vanhustyön rajapintojen etsintään kannattaa panostaa tulevaisuudessa ja miettiä, millaisia toimintoja ja palveluja voidaan järjestää yhteistyössä ja yhdessä molempien erityistarpeet silti riittävästi huomioiden. Ikääntyvissä sukupolvissa on potentiaalisia vapaaehtoistoimijoita, joiden rekrytoimiseksi täytyy tehdä työtä. Ehkäisevä lastensuojelutyö voi olla myös ehkäisevää vanhustyötä. Vanhuspalveluilla on käytössään hyviä tiloja, joiden käyttö myös lapsiperheiden toimintaan on tarkoituksenmukaista. Monikulttuurinen perhekahvila MoniMessi Anu Juurakko ja Pirjo Kainulainen Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluiden ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piirin (taustahankkeina Perhetalo-hanke RAY , Jyväskylän seudun Perhe -hanke STM ) yhteinen monikulttuurinen perhekahvila MoniMessi on aloittanut toimintansa syksyllä MoniMessi on tarkoitettu kaikenikäisille maahanmuuttajille ja suomalaisille. Suurin osa kävijöistä on eri-ikäisiä naisia ja lapsia, mutta miehiäkin on mukana. Tärkeinä asioina ovat erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessäolo, lapsien mahdollisuus leikkiin, vapaamuotoisuus ja toiminnallisuus sekä mahdollisuus arkisuomen opiskeluun. MoniMessin toiminnan sisältö suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kävijöiden kanssa osallisuus, osallistuminen sekä voimavarakeskeisyys ovat keskeisiä periaatteita toiminnassa. Ohjaajina ovat Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä ja Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen perhekeskuskoordinaattori, joka on hankekuntien ja MLL:n Keski-Suomen piirin yhteinen työntekijä. Mukana on myös vapaaehtoistyöntekijöitä sekä eri oppilaitosten opiskelijoita. MoniMessin toiminnan juurtuminen MoniMessi syntyi tarpeesta järjestää kotona oleville maahanmuuttajataustaisille naisille mahdollisuus kielen ja yhteiskuntaopin oppimiseen, toisten tapaamiseen ja kotoutumiseen. Jyväskylän kaupungin ja MLL:n Keski-Suomen piirin yhteistyöllä päätettiin kehittää monikulttuurista avointa lapsi- ja perhetoimintaa, jossa yhdistyisivät maahanmuuttajien arkisuomen kurssi ja perhekahvilatoiminta. Toiminnan keskipisteeksi valittiin vertaistuki, vuorovaikutus ja kotoutumista tukeva monisuuntainen kohtaaminen. Monikulttuurisen perhekahvilan ohjelmaan on vakiintunut yhteinen alku- ja loppuhetki MoniMessi lauluineen, mahdollisuus arkisuomen opiskeluun, kahvittelua ja vapaamuotoista yhdessäoloa sekä lapsille leluja ja leikkiä. Lähes jokaisella kerralla on oma teemansa. Toiminnan sisältö on muotoutunut vastaamaan kävijöiden tarpeita. Osa kävijöistä on uusia maahanmuuttajia ja ns. arkisuomiosuus on osa aamun toimintaa. Kielten ja kulttuurin oppiminen on kuitenkin laajentunut koskemaan koko kävijäkuntaa ja alku- ja loppulaulut lauletaan monikielisesti leikkien. Vuosiohjelmassa pyritään huomioimaan niin suomalaiset kun muiden maiden juhlapyhät ja isot tapahtumat ja tutustumaan näin toisten maiden kulttuureihin. Aamu on pyritty 19

20 tekemään kansalaistaitoja opettavaksi (teemana esimerkiksi vaalit / ensiapu/ kierrätys) mutta ennen kaikkea vertaistuellista kohtaamista kannustavaksi mahdollisuudeksi. Merkitys osallistujille Monikulttuurisuus oli lähes kaikilla kävijöillä syy tulla mukaan toimintaan. Kävijät arvostivat mahdollisuutta tutustua erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin. Jotkut kokivat ryhmän henkireikänä, missä sai hengähtää hetken ja jutella muiden aikuisten kanssa. Maahanmuuttajat olivat iloisia mahdollisuudesta puhua ja oppia suomea. Ryhmä tuki kotoutumista ja vahvisti arjen hallintaa ja käytännön asioiden hoitamista. Lasten laulut ja leikit sekä lasten tutustuminen toisiinsa ja yhdessäolo koettiin tärkeänä. Mahdollisuutta tulla MoniMessiin yhdessä lasten ja lastenlasten kanssa arvostettiin. Kävijät toivoivat lisää kokoontumiskertoja, retkiä ja eri kulttuurien välistä syvempää kanssakäymistä. MoniMessi täydentää Jyväskylän kaupungin palveluita ja on vakiinnuttanut nopeasti paikkansa maahanmuuttajapalveluissa kotoutumisen alkuvaiheen vastaanoton tukemisessa, kotona olevien ihmisten aktivoimisessa ja ennen kaikkea monikulttuurisen kohtaamisen onnistumisen kautta. Viikoittaiset kävijämäärät ovat olleet suuret, jopa kävijää jokaisella tapaamisella. Suomen kielen taso vaihtelee muutamasta sanasta kantasuomalaisen rikkaaseen sanavarastoon. Kirjoitustaitoa ei välttämättä kaikilla ole. Kävijöiden ikäjakauma on ollut 2 viikon ja 88 vuoden välillä. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen aikana MoniMessin perhekahvilasta on tehty DVD. Toiminta on saanut tunnustusta saamalla kansalaistoiminnan palkinnon vuonna MoniMessin työntekijät ovat hyödyntäneet omaa ammattitaitoaan ja kokemusta työstään perheiden parissa. Ennakkoluulottomuutta, yhteistyökykyjä sekä rohkeutta kohdata erilaisia kulttuureita sekä kävijöiden että työntekijöiden puolelta on vaadittu. Kahvilan toiminta edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja suomalaisten valmiutta kohdata muita kulttuureja. Opiskelijayhteistyö on ollut keskeistä toiminnan kehittämisessä. Toiminta hankkeen jälkeen vuonna 2009 Neljän vuoden aikana Arkisuomi - MoniMessi -ryhmä on toiminut neljässä eri tilassa. Jyväskylän ammattiopiston luokkatilat, maahanmuuttajapalveluiden neuvotteluhuone, Kuokkalan nuorisotila ja Palapelin projektin tilat ovat olleet MoniMessin käytettävissä aina tietyn ajan ja niihin on rakennettu käyttötuntien ajaksi sopivat tilat lapsiperheille ja isolle käyttäjäkunnalle. Kaikki tilat on saatu käyttöön yhteistyöverkoston kautta ilmaiseksi, mikä on ollut perusedellytys toiminnalle. Toiminnan pyörittämiseen on saatu toimintarahaa edellä mainituista hankkeista, mikä on mahdollistanut kuluvien käyttömateriaalien sekä monikulttuuriseen toimintaan sopivien materiaalien hankinnan, esim. Alias pelit, erilaiset sanakirjat ja -kortit, eri maista ja kansoista kertovia kirjoja. Lauluja, pelejä ja leikkejä sekä erityisesti arkisuomimateriaaleja on kehitetty myös itse edullisista ja / tai ilmaisista materiaaleista. MoniMessi jatkaa toimintaansa avoimena monikulttuurisena perhekahvilana MoniMessinä siirtyen alkaen Monikulttuurisuuskeskuksen (RAY-hanke) tiloihin Jyväskylän kaupungin ydinkeskustaan. Toiminnasta vastaavat yhteistyössä MLL:n Keski-Suomen piiri, Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut ja Monikulttuurisuuskeskus. Kokoontuminen on edelleen kerran viikossa vaikka toiveita kaksi kertaa viikossa kokoontuvaan perhekahvilaan olisi. Perhekahvilan laajentuessa toisen päivän toiminnasta vastaisivat vapaaehtoiset vetäjät tai työharjoittelijat. Toiminnan siirtyminen monikulttuurisuuskeskuksen tiloihin mahdollistaa pitkäkestoisemman toiminnan suunnittelun ja vakiinnuttamisen osaksi monikulttuurista työtä. Toiminnasta ja käytänteistä on jo paljon kokemusta, joita levitetään työntekijöiden ja vapaaehtoisten parissa. Lisääntyvä ja monimuotoistuva monikulttuurisuus haastaa toimijoita vahvistamaan omaa osaamistaan ja valmiuksiaan kohdata erilaisia ihmisiä. 20

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 Perhekeskustoiminnan raamit ja rakenteet Riitta Viitala 1.9.2008 PERHEKESKUS Valtioneuvoston periaatepäätös 2003 PERHE hanke 2005 2007 Kumppanuushankkeena STM,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen.

KYS:n synnytysvalmennus Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjälle ja heidän tukihenkilölleen. Raskausajan valmennukset Suuhygienistin ja fysioterapeutin valmennus Suuhygienisti ohjaa suun hyvinvointiin liittyvistä asioista. Fysioterapeutin valmennuksessa opastetaan ergonomiasta, raskausajan liikunnasta

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Lapsen hyvä arki päätösseminaari 7.9.2013 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden palveluja uusin kumppanuuksin. Kehittämistyön arjesta nousevat tutkimustarpeet.

Lasten ja perheiden palveluja uusin kumppanuuksin. Kehittämistyön arjesta nousevat tutkimustarpeet. Lasten ja perheiden palveluja uusin kumppanuuksin. Kehittämistyön arjesta nousevat tutkimustarpeet. Projektipäällikkö Jaana Kemppainen Jyväskylän kaupunki Perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä Heinolan

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille 2015 - koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta :nykytila ja tulevaisuuden tarpeet Perheeksi monitoimijuuden

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut. Iloa vanhemmuuteen -seminaari Niina Remsu projektikoordinaattori

Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut. Iloa vanhemmuuteen -seminaari Niina Remsu projektikoordinaattori Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut Iloa vanhemmuuteen -seminaari 17.11.2016 Niina Remsu projektikoordinaattori 17.11.2016/Niina Remsu Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen

Lisätiedot

Tuusulan perhekeskusmalli. ARVO Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Tammisaari

Tuusulan perhekeskusmalli. ARVO Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Tammisaari Tuusulan perhekeskusmalli ARVO Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Tammisaari 3.12.08 PERHE-hanke Tavoitteet ja toteutus Tuulas on osa STM:n rahoittamasta PERHEhankeverkostosta: 2005

Lisätiedot