Nro 232 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JÄ LASKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA Olli Järvinen ja Timo Vänni

Transkriptio

1 O 0 Nro 232 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JÄ LASKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA 1985 Olli Järvinen ja Timo Vänni

2

3 VESI- JA YMPÄRISTÖHÄLLITUKSEN MONISTESÄRJÄ Nro 232 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA 1985 Olli Järvinen ja Timo Vänni Vesi- ja ympäristöhallitus Helsinki 1990

4 Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksen tutkimus laboratoriosta Tekijat ovat vastuussa julkaisun sisallosta eika siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. ISBN ISSN ?axnopaikka Vesi- ja ymparistohallituksen monistamo Helsinki 1990

5 Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi- ja ympäristöhällitus Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Järvinen, Olli ja Vänni, Timo Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma arvot Suomessa vuonna 1985 Halter och depositionsvärden av regnvatten i Finland år 1985 Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettasispvm Sadevesiaineisto Julkaisun osat Tilvistelmä Julkaisussa on lyhyt kuvaus keräys- ja analyysimenetelmistä. Havaintoasemien koodit ja koordinaatit on taulukoi tu. Asemien sijainti selviää myös Suomen kartalta. Tulokset esitetään sekä pitoisuus että laskeuma-arvoina. Tämän lisäksi on laskettu kunkin komponentin keskimääräiset vuosilaskeumat Suomessa vuonna Asiasanat (avainsanat) Sadevesi. leskeuma. happamoituminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISEN ISSN Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro Kokonaissivumäärä Kieli Hinta luottamuksellisuus 76 Suomi 3ulkinen Jekaja Vesien- ja yspäristöntutkimuslaitos Tutki sua 1 aho ratori o Kustantaja Vesi ja ympäristöhallitus

6

7 SISÄLLYS 5 Sivu 1 JOHDNTO 7 2 NÄYTTEIDENKERUU 7 3 NÄYTTEIDEN ÄNÄLYSOINTI 9 4 HÄVÄINTOÄSEMAT 9 5 TtJLOKSET 10 6 SADEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA-ÄRVOT HÄVÄINTOASEMITTÄIN VUONNA KESKIMÄÄRÄISET SADÄNNÄT, ph-arvot, SÄHKÖNJOHTÄVUUDET JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA YHTEENVETO 74 KIRJALLISI.IIJS 75

8

9 7 JOHDÄNTO Vesi- ja ympäristöhallituksen tutkimuslaboratorio aloitti vuonna 1971 koko maan kattavan sadeveden laadun tutkimisen. Vuonna 1985 oli toiminnassa 39 asemaa. Havaintoasemat oli sijoitettu siten, etta niiltä saata vat tulokset olivat ns tausta-arvoja Tutkimuksen tar koituksena oli taydentaa pienten havaintoalueiden valunnan ainetaseita sateiden mukana tulevien aineiden osalta Lisaksi pyrittiin saamaan selville vesistöihin sateen mukana kohdistuva kokonaiskuormitus, sen alueel liset erot seka kuormituksen muutokset 1970-luvulla kiinnitettiin erityistä huomiota vesistojen rehevöitymiseen ja sadevesitutkimuksella selvitettiin sateen mukana vesistöihin suoraan kohdistuvaa ravintei den määrää. Lisäksi tutkittiin, voitiinko Suomessa todeta sadeveden happamuuden lisääntymistä (Haapala 1972). 2 NÄYTTEIDEW KERUU Laskeumanäytteet kerättiin vuoden 1980 alkuun asti keräimellä, joka on kuvattu vesihallituksen tiedotukses sa nro 198 (Järvinen ja Haapala 1980) ja vesi- ja ympäristohallituksen monistesarjan julkaisuissa nro 141, 191, 199, 200, 202, 206, 209, 212, 214 ja 219 (Jär vinen ja Vänni 1989, 1990) Vuonna 1979 havaittiin, että keräystehokkuuden vaihtelut olivat hyvin suuria ja alettiin selvittaa sen syita ja suunnitella uutta keräintä. Suunnittelun lähtökohtana pidettiin, että ulkoisesti kerain sailytetään samanlaisena, jotta keräysominaisuudet eivät muutu. Lopulta päädyttiin keräimeen (Kuva 1) (Vesihallituksen julkaisuja 40, toinen korjattu painos1984) ja vesi-ja ympäristöhalli tuksen monistesarjan julkaisuissa nro 228, 229, 230 ja 231 (Järvinen ja Vänni 1990), jonka onkin todettu paran taneen tehokkaasti keräystehokkuutta (Järvinen 1986). Keräin käsittää kaksi polyeteenistä valmistettua osaa, suppilon ja keräysastian. Nämä liitetään toisiinsa kaksoiskorkilla. Kaksoiskorkin liitäntäkohtaan laite taan muovisuodatin Suodatin tehdaän poraamalla muovile vyyn reikiä, joiden halkaisija on 1-2 mm Suodattimen tarkoituksena on estaä roskien ja hyönteisten joutumi nen nayteveteen Entiseen keräimeen verrattuna suurin ero on siina, etta suodattimen ja kaksoiskorkin valiin laitetaan pieni suppilo, joka ohjaa lumesta sulavan veden kokonaisuudessaan keräysastiaan. Keräyssuppilon halkaisija on 21 cm Suppilon yläreunaan tehdaan sahalaita, jolla pyritaän estämäan lintujen istuminen suppilon reunalla, sillä lintujen ulosteet kontaminoivat helposti näytteen Sadevesikeräin asenne taan aukealle paikalle noin kahden metrin korkeudelle maasta (Kuva 2). Keräysastia vaihdetaan aina kuukauden ensimmäisenä päivänä ja se toimitetaan postitse tutkimuslaboratorioon analysoitavaksi.

10 8 XeOywpp.Io (1011 Suodoliri 1 a.w.ii ejfr heifon Suppile. koko oilde(00 kboudeiso kotoy%osho 1 S II. jdo..esod.(t htttdn KeIO%oOI.OI bosbb, Kuva 1. Sadevesikerimen rakenne Kuva 2. Keräimen asennusmitat

11 9 3 NÄYTTEIDEN ÄNÄLYSOINTI Säännöllinen näytteiden analysointi alkoi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuoden 1971 tammi-helmikuus sa. Tutkimuksissa käytetyt analyysimenetelmät on esitet ty vesihallituksen tiedotussarjan julkaisussa 213 (1981) Vuoden 1985 näytteista analysoitiin ph-arvo, sähkönjoh tavuus, vahvat hapot, sulfaatti, kloridi, orgaaninen huili (TOC), natrium, kalium, kalsium, magnesium, kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja koko naisfosfori Lisaksi mitattiin sademäär Ilmatieteen laitokselta ja hydrologian toimistosta saatiin vastaavat sadantatiedot Tulososassa sulfaatti on laskettu rikkin ja siitä kaytetaan nimitystä sulfaattirikki 4 HÄVÄINTOÄSEMÄT Havaintoasemien nimisto vakiinnutettiin vuonna 1986 Samassa yhteydessä asemille annettiin numerot, joilla ne voidaan myös tunnistaa. Numero on näin ollen asema kohtainen. Havaintoasemista on annettu lyhyt kuvaus vesihallituksen monistesarjan julkaisussa nro 408 (Järvinen 1986) Vuoden 1978 alussa lakkautettiin kuitenkin 11 asemaa ja näistä asemista ei ole kuvausta tehty. Havaintoasemilla on myös oma koodinsa, joka on annettu vesi- ja ympäristöhallituksen hydrologian toimistossa ja Ilmatieteen laitoksella Koodissa olevan ensimmäisen numeron merkitys on seuraava 1 = observatorio 2 = lentosääasema 3 = sääasema 4 = ilmastoasema 5 = Ilmatieteen laitoksen sadeasema 6 = automaattinen tuuliasema 7 = numerolla ei ole merkitystä 8 = automaattinen asema 9 = hydrologian toimiston asema Havaintoasemxen numerot, vuonna nimet, koodit ja koordinaatit Nro Havaintoasema Koodi Koordinaatit 1 Kevo Kilpisjärvi Nellim l8 7 Kolari hllt 8 Sodankylä

12 10 12 Juotas Kurvinen Viitamäki Kuhmo Valtimo Sulva Kuopio Naarva Lestijärvi Ylistaro 26 Älavus Kuusjärvi Ylimarkku Laukaa Jämijärvi Sysmä Kotaniemi ? Lammi Oripaä Jokioinen Punkaharju Viliti Sipoo Jomala ? Virolahti 45 Espoo Hailuoto Korppoo Tvärminne Miehikkälä Peipohja Rahja Jaurakkajärvi Hietanen Havaintoasemat on esitetty kuvassa 3. 5 TULOKSET esitetty laskeumatuloksista ei ole tuloksista vastaavat tiedot ja Vuoden 1985 minimi, maksimi-, mediaani- eika havaintojen lukumaäraä, kun sen vuonna 1980 (Järvinen Haapala 1980). ja aikaisemmin keskiarvoja sijaan aikavälin on julkaistu Jos vahvojen happojen määrityksissä saadaan arvo on arvo nollana. Näin myös vuoden yo minkä vuoksi vuosilaskeuma, joka on mediaaniarvo, jäädä ts. näytteessä tulostetaan saattaa tulla nollaksi, nollaksi. kaksitoista kertaa negatiivinen alkaliniteettia, niin ollen mediaaniar saattaa

13 1 Lf) -1 ts 0 z ts E ci) 0 (ts 0 4-) (ts (ts cy, (ts

14 12 Aineistolle annettiin virherajat, jotka määrättiin koko maassa komponentille samaksi. Tämä ole tämättä paras mahdollinen etelä-suomessa saatu arvo tuntua aivan Suomessa. ole mitään vaan on alustavan ovat: kullekin saattaa Virlierajoiksi ei tollista suuretta, ratkaisu, sillä niistä ei vält liian suurelta pohjois määritelty tarkastelun pohjalta. Virlierajat tilas päätetty aineiston ph 3<pH<7 sähkönjohtavuus < 50 ms/m vahvat hapot < 500 jimol/l < 20 mg/1 kokonaistyppi < 10 mg/l < 10 mg/l ammoniumtyppi < 10 mg/1 < 20 mg/l natrium < 10 mg/l kalium < 10 mg/l kalsium < 10 mg/l magnesium < 10 mg/l orgaaninen < 100 mg/l kokonaisfosfori < 0,5 mg/l sulfaattirikki nitraattityppi kloridi huili Virherajat on hyvin Tällä esim. voja pitkän aikavälin keskiarvoja. kin melko on hylkääminen jonkin suureen viedä pois ne huippuarvot, episodeina ovat luonnolle kaikkein tulioisimmat. valittu olla vaikutusta laskettaessa arvoja tai väljiksi. saattaa vuosittaisia keskiar Toisaalta kuiten suuria, tavallisesta tasosta poikkeavia niin runsaasti, että niiden tilastollisen aineistosta juuri avulla olisi saattanut jotka Virhetarkastelu tehdään yksinomaan sen jälkeen saadut laskeuma-arvot hyväksytään naan on saman kuukauden sadanta on kyseessä olevan kuukauden keuma on poikkeuksellisen Suurillekaan laskeuma enää omia eli jos pitoisuus suuri, niin arvoille ei siis aseteta suuri. suuri ja pitoisuusarvoille ja virherajojaan. sellaise las joista esitetään kuukausittaiset pitoisuus- ja laskettu havain Luvussa 7 vuosilaskeumat Suomessa komponenteille. Saatu lukuarvo on laskeuma arvojen vuoden 1985 kuukausiarvojen mediaaniarvo tuna mutta keskimääräinen vuosisadanta lasketaan kertomalla kuukausiarvojen keskiarvo kahdella- Nämä aikaisemmin sen vuoksi, puuttuvat mäisen luvun keskiarvona, mutta nyt käytetään ainoastaan arvoja. toista. eri esitetään keskimääräiset kahdellatoista, esitetyistä kartat saattavat poiketa Seuraavassa luvussa sadeveden kunkin toaseman laskeuma-arvot, on minimi-, maksimi-, mediaani- keskiarvot sekä havaintojen lukumäärä vuodelle ja kerrot että jossakin julkaisuissa tiedot oli interpoloitu edellisen ja jälkim mitattuja laskuissa Vuoden 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, on ympäristöhallituksen monistesarjan nro 141 (Järvinen Vänni 1989), nro 191 (Järvinen Vänni 1989), nro 199 (Järvinen Vänni 1989), nro 200 (Järvinen Vänni 1989), nro 202 nen Vänni 1989), nro 206 (Järvinen Vänni 1989), kaistu vesi- ja kaisuissa ja ja ja ja ja tulokset ja ja jul jul (Järvi

15 13 nro 209 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 212 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 214 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 219 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 228 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 229 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 230 (Järvi nen ja Vänni 1990) ja nro 231 (Järvinen ja Vänni 1990).

16

17 15 6 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEU MÄ-ARVOT HÄVÄINTOASEMITTAIN VUONNA 1985

18

19 17 1 KEVO PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat Cl r0c Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/l mg/ Ö , min max md x n KEVO LASKEUMA-ARV0T 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4 N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

20 18 2 KILPISJÄRVI PITOISUUSÄRVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , , , , min mac , md Ö x n KILPISJ).RVI LÄSKEUMA-ARVOT 1985 kk sad p{ s8hk. vahvat S04-s Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m ,,.,,,, , , , , min max md x , n

21 19 4 NELLIM PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ , min max md Ö x n NELLIM LASKEUMA-ARV0T 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok?,oht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m , min , max md x n

22 20 7 K0LARI P1T0ISUUSARVOI 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokx N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min 6, max md , , t n KOLARI LASKEUMA-ARV0T 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl 70C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m unol/m2 mg/m ,8 5, , , min max md x , n

23 21 8 SODANKYLÄ PITOISUUSARVOT 1985 kk sad p14 shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max ä20 md Ö.005 x n SODANKYLÄ LASKEUNA-ARVOT 1985 kk sad p14 shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

24 22 12 JUOTAS PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , min , max Ö md x n JUOTAS LASKEUMA-ARV0T 1985 kk sad ph shk. vahvat 504-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umöl/m2 mg/m i.go ± , ± , ± ± min max ± , md Ö x n

25 23 13 KURVINEN PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph snhk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/l mg/l Ö min max md x Ö n XURVINEN LÄsKEUMA-ARV0T 1985 kk mmd ph mhk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokx N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m Ö Ö min Ö.04 max md x n

26 24 16 VIITAMÄKI PITOISUUSARVOT 1985 kk sad p11 sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/l ,7 4,43 2, min , max Ö md , x ? , ,060 n VIITAMÄKI LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad p11 shk. vahvat S04-S Cl T0C Na 1< Ca Mg kokn N03-N koki jolit. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m , , , Ö , min max md x n

27 KUHMO PITOISUUSARVOT 1985 kk mmd ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ Ö min max md x n KUHMO LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mp/m min max md x n

28 VLTIM0 PITOISUUSARVOT 1985 kk sad p13 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp ]oht. hapot mm ms/m.imol/l mg/ min max md x n VALTIMO LASKEUMA-ARV0T 1985 kk sad p13 shk. vahvat 504-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N N134-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m , , , , min max md x n

29 27 20 SULVA PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n SULVA LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na 1< Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

30 28 21 LESTIJRVI PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sahk. vahvat S04-S cl roc Na K Ca Mg kokn N03-N )ih4-n kok? mm ms/m umol/1 mg/ ; ;.o ,Q , , min , max md , x 43.9.? n ?1 LESTI3ÄRVI LASKEUMAARV0T 1985 kk mmd ph shk. vahy8t Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 ag/m , , , , $ , , , , min , max md x , n

31 29 22 KUOPIO PITOISUUSARVO r 1985 kk sad p11 shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N 11H4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n KUOPIO LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad p11 shk. vahvat Cl TOC Na K Ca Ng kokn 1103-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max O md x n

32 30 24 NAARVA PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl 0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/l , , , , min max , md , , x n NAARVA LASKEUM-ARV0T 1985 kk sad ph shk. vahvat Cl T0C Na 1< Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/xn2 mg/m , min max md x , n

33 31 25 YLISTARO PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n YLISIARO LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp ]oht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m Ö min max md Z x n

34 ALAVUS PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S cl 10C Na X Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ Q , , min , , max md x n ALAVUS LAS(EUMAr3RV0T 1985 kk sad p11 shk. vahv6t S04-S Cl TOC Na K Ca 1Ig }cokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m urnol/m2 mg/m , ? , , min max md x , , n

35 33 27 KUUSJÄRVI PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl 70C Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md , x n KUUSJÄRVI LASKEUNA-ARVOr 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N koki mm ms/m umol/m2 mg/m Ö Ö min mmx md , x n

36 34 28 YLIMARKKU PIT0ISUUSARVOT 1985 kk sad ph mähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , , , , min , , max md x n YLIMARKKU LSKEWM.-PRVQT 1985 kk sa6 ph sähk, vahvat S04-S cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NK4-N kokp mm ms/m um1/m2 mgtm , ö , , , min max , ,90 md x n

37 35 29 LAUKAA PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n LAUKAA LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg IcokN N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

38 g ÄMIJÄRVI?ITOIS0I.JSÄRVÖT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TÖC Na K Ca Mg kökn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ , , i min max , md , x n ÄMI3XRVI LASKEIJMÄ-ARV0T 1985 kk mad ph shk, vahvat Cl Ö Na K Ca Mq kok N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , iho , Ö , , , , , , ,48 - min max , md si x n il

39 37 32 SYSMÄ PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp ]oht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n SYSMÄ LASXEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

40 38 35 KOTANIENI PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , , min ,002 max md x n KOTANIEMI LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat 804-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min mmx , , md , x n

41 39 36 LAMMI PITOISUUSRRV0T kk sad ph shk. vahvat Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ Ö ± :465 ö J Ö.168 o.oos : Ö : Ö Ö.440 0Ö i.öös min 3Ö ÖÖ Ö95 0Ö max : Ö44 md ;Ö6 1.Ö x Ö : Ö.382 0,017 n l LAMMI LASKEUMA-ARVÖT i985 kk sad ph shk. vahvat Cl T0C Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m ; : : min max md x n

42 40 37 ORIPÄÄ PITOISUUSARVOT 1985 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , , , , , , , , min , , max md , , x n Ii ORIPÄÄ LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na 1( Ca Mg kokn kokp mm ms/m umol/m2 mg/m , ,15 5, , , , , Ö , , , , ,95 min , max md , x n

43 41 38 JOKIOINEN PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/l mg/l , Ö min max O md 42, x , n JOKIOINEN LASKEUNA-ARVOT 1985 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn- N03 N NH4 N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m Ö O O min Ö.39 max ci md O x n

44 Na VIROLAHTI PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ , min max md ,016 x n VIROLAHTI LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph- mähk, vahvat 504-S Cl TOC - M Ca Mg kokn NO3-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , , min max md x n

45 43 41 PUNKAHARJU PITOISUUSARVOT 1985 kk saa ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4 N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n PUNKANARJU LASKEUNA-ARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

46 44 42 VIHTI PIT0ISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na 1< Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , Ö min max md , x Ö n VIHTI LASK2UMA-ARVOT 1985 kk sad ph ähk. vahvat S04-S Cl TÖC Na X Ca Mg kokt4 N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m T min 22, max Ö md x n

47 SIPOO PITOISUUSARVOT 1985 kk sad p8 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/1 1 31, , min max md x n SI?00 LASKEUMA-ARVOT 1985 kk mmd ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m Ö , i ± min max md x & n

48 46 44 J0MALA PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/l mg/l , , , ,001 min max md x n J0MALA LASKEUNA-ARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , , , , , , , ,8 4, , min , max , md x n

49 47 45 ESPOO PITOISUUSARVOT 1985 kk sad p11, shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , , O O , O, , : min ; O.Q : Q.Q03 max : ,800 O10O md ; ; OO19 x O29 O9O n ESPOO LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad pn sähk. vahvat Cl TOC Na K Ca Ng kokn, NO3 N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m g3O iii.9 4, : ,1., 3780, : , O; min max md z n

50 48 46 HAILU0T0 PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sahk. vahvat S04-s C TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , min max md x n HÄILUOTO LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m , , , , , , min max , , md x , n

51 49 47 KORPPOO PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph shk. vahvat SÖ4-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/l , min Ö max md x n KORPPOO LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad p11 snhk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m min ,20 max md x n

52 50 48 TVXRMINNE PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ l.oq , , min , max , , md , x n TVÄRMINNE LÄSKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , ,0 7, , , , min max md ,76 x n

53 51 51 MIEHIKKXLÄ PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4 N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/l mg/l min max md x n MIEHIKKXL LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m l Ö min max md x n

54 52 52 PEIPOHJA PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/l , , , min , max md 47, Ö x : n PEIPOHJA LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph shhk. vahvat 504-S Cl TOC Na K Ca Mg kkn N03-N NH4N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , 25, , Ö ± , Ö , min mmx i , , md x n

55 ph RAHJA PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/l mg/l , min max md x n RAHJA LASKEUMA-ARVOT kk sad sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

56 54 58 JAURAXKAJXRVI PITOISUUSARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/l , min max md , x n JAURAKKAJÄRVI LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad p11 shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca 149 kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min , max md , 47, x n

57 55 59 HIETANEN PITOISUUSARVOT 1985 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max 101, md x n HIETANEN LASKEUMA-ARVOT 1985 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min mmx md x n

58

59 57 7 KESKIMÄÄRÄISET SADANNAT, ph-ar VOT, SÄHKÖNJOHTÄVUUDET JA LAS KEUMA-ARVOT SUOMESSA VUONNA 1985

60

61 Kuva 4. Sadanta (mm) vuönna 1985

62 , ,7 4, Kuva 5. Keskimääräinen ph-arvo vuonna 1985

63 , Kuva 5. Keskimrinen sähkönjohtavuus (rns/m) vuonna 1985

64 Kuva 7. Vahvöjen happojen vuosi1akeuma (rnol/m2) vuonna 1985

65 Kuva 8. Suifaattirikin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1985

66 Kuva 9. Kioridin vuosuaskeuma (rng/m2) vuonna 1985

67 Kuva IÖ. Orgaanisen hiilen (TOC) vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1985

68 Kuva ii. Natriumin vuosilaskeuma, (mg/m2) vuonna 1985

69 Kuva 12. Kaliumin vuosilaskeuma fmg/m2) vuonna 185

70 Kuva 13. Kalsiumifl vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1985

71 Kuva 14. Magnesiumin vuosilaskeuma (mg/rn2) vuonna 1985

72 Kuva 15. Kokonaistypen vuosi1askeum (mg/m2) vuonna 1985

73 Kuva 16. Nitraattitypen vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1985

74 Kuva 17. Ammoniurntypen vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1985

75 Kuva 18. Kokonaisfosforin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1985

76 74 8 YHTEENVETO Vuoden 1985 tulokset julkaistaan nyt tässä muodossa. Tuloksia on julkaistu aikaisemminkin, mutta ympäristö tietoj ärjestelmän kehittämisen yhteydessä muutettiin koko laskeumarekisteri järjestelmään sopivaksi ja laadittiin tarvittavat ohjelmistot. Tulevaisuudessa voidaan vuosittaiset tiedot julkaista nopeasti ja rutiininomaisesti. Jos lähtötiedoissa havaitaan virheitä tai julkaisun sisältöä halutaan kommentoida, tulee huomautukset tehdä vesien- ja ympäristöntutkimuslaitoksen tutkimuslaborato rioon.

77 75 KIRJALLISUUS Haapala, K Sadeveden laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus. 49 s. Vesihallituksen tiedotus nro 26. Järvinen, 0 ja Haapala, K Sadeveden laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus. 102 s. Vesihallituksen tiedotus nro 198. Järvinen, Laskeuman laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus 142 s Vesihallituksen monistesarja nrö 408. Järvinen, Laskeurnakeräimen ja sademittarin sadannan vertailu Helsinki, vesihallitus 26 s Vesihal lituksen monistesarja nro 427 Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvotsuomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 73 s. Vesi- ja ympäristöhaliituksen monistesarja nro 141. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 82 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 191. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna 1973.Helsinki,vesi- ja ympäristöhallitus. 83 s. Vesi- j& ympärlstöhallituksen monistesarja nro 199. Järvinen, 0 ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 83 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 200. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 81 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 202. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 81 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 206. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 209. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 212.

78 76 ja ympäristöhallitus. Järvinen, 0. Vänni, T Sadeveden laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, 79 s. Vesi- ympäristöhallituksen monistesarja nro 214. ja pitoisuus- ja vesi- ja ja ympäristöhallitus. Järvinen, 0. Vanni, T Sadeveden laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, 76 s. Vesi- ympäristöhallituksen monistesarja nro 219. ja pitoisuus- ja vesi- ja ja ympäristöhallitus. Järvinen, 0. Vänni, T Sadeveden laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, 76 s. Vesi- ympäristöhallituksen monistesarja nro 228. ja pitoisuus- ja vesi- ja ja ympäristöhallitus. Järvinen, 0. Vänni, T Sadeveden laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, 76 s. Vesi- ympäristöhallituksen monistesarja nro 229. ja pitoisuus- ja vesi- ja ja ympäristöhallitus. Järvinen, 0. Vänni, T Sadeveden laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, 76 s. Vesi- ympäristöhallituksen monistesarja nro 230. ja pitoisuus- ja vesi- ja ja ympäristöhallitus. Järvinen, 0. Vänni, T Sadeveden laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, 76 s. Vesi- ympäristöhallituksen monistesarja nro 231. ja pitoisuus- ja vesi- ja Vesihallinnon analyysimenetelmät nro 213. hallituksen tiedotus Helsinki. Vesi Vesihallituksen julkaisuja 40, toinen Vesiviranomisten käyttämät mät. Helsinki, Valtion painatuskeskus, s korjattu painos näytteenottomenetel

79

80