Nro 236 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA O11i Järvinen ja Timo Vänni

Transkriptio

1 Nro 236 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA 1989 O11i Järvinen ja Timo Vänni

2

3 VESI- JA YMPÄRISTÖHÄLLITUKSEN MONISTESÄRJÄ Nro 236 SÄPEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA 1989 Olli Järvinen ja Timo Vänni Vesi- ja ympäristöhallitus Helsinki 1990

4 Julkaisua saa veai- ja ympäristöhallituksen tutkimus laboratoriosta Tekijät ovat vastuussa julkaisun sis11östä eikä siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. ISBN ISSN Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo Helsinki 1990

5 Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi- ja yspäristöhallitus Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Järvinen. Olli ja Vänni, Timo Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Sadeveden pitoimuum ja lamkeuma arvot Suomessa vuonna 1989 Halter och depositionsvärden av regnvatten i Finland år ulkaimun laji Toimeksiantaja loimielimen asettamfepvm Sadevesiaineisto Julkaisun osat Tiivistelmä Julkaisussa on lyhyt kuvaus keräys- ja analyysimenetelmistä. Havaintoasemien koodit ja koordfnaatit on taulukoi tu. Asemien sijainti selviää myös Suomen kartalta. Tulokset esitetään sekä pitoisuus- että laskeuma-arvoina. Tämän lisäksi on laskettu kunkin komponentin keskimääräiset vuosilaskeumat Suomessa vuonna Asiasanat favalnsanat) Sadevesi, laskeuma. happamoituminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuum 74 Suomi Julkinen Jakaja Kustantaja Vesien- ja ympäri stöntutkimuslaitom Vesi- ja ympäristöhallitus Tutkimuslaboratorf 0

6

7 5 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDÄNTO. 7 2 NÄYTTEIDEN KERUU 7 3 NÄYTTEIDEN ANÄLYSOINTI 9 4 HÄVÄINTOÄSEMAT 9 5 TULOKSET 10 6 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LASKEUMA-ARVOT HAVÄINTOASEMITTÄIN VUONNA KESKIMAARA ISET SADÄNNAT, ph-ärvot, SÄHKÖNJOHTÄVUUDET JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA YHTEENVETO 72 KIRJALLISUUS 73

8

9 7 JOHDÄNTO Vesi- ja ympäristöhallituksen tutkimuslaboratorio aloitti vuonna l7l koko maan kattavan sadeveden laadun tutkimisen. Vuonna 1989 oli toiminnassa 38 asemaa. Havaintoasemat sijoitettiin siten, että niiltä saatavat tulokset olivat ns. tausta-arvoja. Tutkimuksen tar koituksena oli täydentää pienten havaintoalueider valunnan ainetaseita sateiden mukana tulevien aineiden osalta. Lisäksi pyrittiin saamaan selville vesistöihin sateen mukana kohdistuva kokonaiskuormitus, sen alueel liset erot sekä kuormituksen muutokset luvulla kiinnitettiin erityistä huomiota vesistöjen rehevöitymiseen ja sadevesitutkimuksella selvitettiin sateen mukana vesistöihin suoraan kohdistuvaa ravintei den maäräa Lisaksi tutkittiin, voitiinko Suomessa todeta sadeveden happamuuden lisääntymistä (Haapala 1972). 2 NÄYTTEIDEN KERUU Laskeumanäytteet kerättiin vuoden 1980 alkuun asti keräimellä, joka on kuvattu vesihållituksen tiedotukses sa nro 198 (Järvinen ja Haapala 1980) ja vesi- ja ympäristohallituksen monistesarjan julkaisuissa nro 141, 191, 199, 200, 202, 206, 209, 212, 214 ja 219 (Jar vinen ja Vänni 1989, 1990). Vuosina käytettiin keräintä, joka on kuvat tuna Vesihallituksen julkaisussa 40, toinen korjattu painos (1984) ja vesi- ja ympäristöhallituksen monis tesarjan julkaisuissa nro 228, 229, 230, 231, 232, 233 ja 234 (Järvinen ja Vänni 1990). Keräimen muutos paransi keräystehokkuutta (Järvinen 1986). Vuoden 1988 syksyllä muutettiin keräimet Etelä- ja Itä- Suomessa kuvan 1 mukaisiksi. Muualla Suomessa keräimet vaihdettiin seuraavana keväänä. Keräimen sisärakenne säilyi ennallaan, mutta lintujen aiheuttamaa kontaminaa tiota pyrittiin pienentämään asentamalla keräimiin linturenkaat. Samalla keräyssuppilon reuna jätettiin tasaiseksi entisen sahalaidan sijasta. Keräin käsittää kaksi polyeteenistä valmistettua osaa, suppilon (halkaisija 21 cm) ja keräysastian. Nämä liitetään toisiinsa kaksoiskorkilla. Kaksoiskorkin liitäntäkohtaan laitetaan muovisuodatin. Suodatin tehdään poraamalla muovilevyyn reikiä, joiden halkaisija on 1-2 mm. Suodattimen tarkoituksena on estää roskien ja hyönteisten joutuminen näyteveteen. Suodattimen ja kaksoiskorkin väliin laitetaan pieni suppilo, joka ohjaa lumesta sulavan veden kokonaisuudessaan keräysas tiaan. Sadevesikeräin asennetaan aukealle paikalle noin kahden metrin korkeudelle maasta (Kuva 2). Keräysastia vaihdetaan aina kuukauden ensimmäisenä päivänä ja se toimitetaan postitse tutkimuslaboratorioon analysoitavaksi.

10 8 KerssiippBo (10 t ) ( 21 cm ) Å S u oä a t in Tiiviste Supi [o, jöku vaihdetaan kerran kuukdes e. Kkoik&kki fo Keräysast(a ti joko vaihdafun kerran kuukauäess KeäysasiaikOtk1i Kua 1. S ikräimn ene iiva 2. 1räimen nhiitat

11 3 NXYTTEIDEN ÄNALYSOINTI 9 Säännöllinen näytteiden analysointi alkoi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuoden 1971 tammi-helmikuus sa. Tutkimuksissa käytetyt analyysimenetelmät on esitet ty vesihallituksen tiedotussarjan julkaisussa 213 (1981). Vuoden 1989 näytteistä analysoitiin ph-arvo, sähkönjoh tavuus, vahvat hapot, suifaatti, kloridi, orgaaninen hiili (TOC), natrium, kalium, kalsium, magnesium, kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja koko naisfosfori. Lisäksi mitattiin sademäärä. Ilmatieteen laitokselta ja hydrologian toimistosta saatiin vastaavat sadantatiedot Tulososassa sulfaatti on laskettu rikkinä ja siitä käytetään nimitystä suifaattirikki. 4 HÄVÄINTOÄSEMÄT Havaintoasemien nimistö vakiinnutettiin vuonna Samassa yhteydessä asemille annettiin numerot, joilla ne voidaan myos tunnistaa Numero on nain ollen asema kohtainen. Havaintoasemista on annettu lyhyt kuvaus vesihallituksen monistesarjan julkaisussa nro 408 (Järvinen 1986) Vuoden 1978 alussa lakkautettiin kuitenkin 11 asemaa ja näistä asemista ei ole kuvausta tehty. Havaintoasemilla on myös oma koodinsa, joka on annettu vesi- ja ympäristöliallituksen hydrologian toimistossa ja Ilmatieteen laitoksella Koodissa olevan ensimmaisen numeron merkitys on seuraava: 1 = observatorio 2 = lentosääasema 3 = sääasema 4 = ilmastoasema 5 = Ilmatieteen laitoksen sadeasema 6 = automaattinen tuuliasema 7 = numerolla ei ole merkitystä 8 = automaattinen asema 9 = hydrologian toimiston asema Havaintoasemien numerot, vuonna nimet, koodit ja koordinaatit Nro Havaintoasema Koodi Koordinaatit 1 Kevo Kilpisjärvi Nellim Kolari Sodankylä

12 10 12 Juotas Kurvinen Viitamäki Kuhrno Valtimo Sulva Lestijärvi Kuopio Naarva Ylistaro Alavus Kuusjdrvi Ylimarkku Laukaa Jämijärvi Sysmä ? Kotaniemi % Lartuni Ör±pää Jokiöinen Virolahti Punkaharju Vihti Sipoo Jomala h ? 45 Espoo Hailuoto Korppoo Tvärminne Peipöhja Rahja Jaurakkajarvi Hietanen Havantoasemat ön esitetty ktivassa 3. Marraskw.rn alussa 19S9 perustettiin havaintoasema Orivedelle, mutta aseman ttiloks{a ei ole otttii mukaan vielä tähän jul kaisuun. 5 TUL0SE Vuödn 1989 laskeumatuloksista ei ole aikaisemmin esitetty minimi-, rftaksirri-, mediaani- ja keskiarvoja eikä havaintojen lukumäärää, kun sen sijaan aikavälin tuloksista vastaavat tiedot on julkaistu vuonia 1980 (Järvinen ja Haapala 1980). Vuosina vahvojen happojen määrityksissä vöitiin saadaan negatiivinen arvo ts. näytteessä oli alkaliniteettia. Arvo tulostettiin nollana. Vuonna 1989 vahvoja happoja ei analysöitu, jos näytteen ph-arvo oli yli 5. Näin ollen vuöden 1989 tuloksisssa ei esiinny nollia, mikä vaikuttaa vuosilaskeumiin ja mediaaneihin.

13 11 scylä 3UYAS JAURAJÄJI VIITN4KI VALTflVO LESTIJÄRVI KLOPIO ALAVUS ajusjärvi JÄIVaJÄRVI sier vihtirco Kuva 3. Havaintoasemat vuonna 1989.

14 12 Äineistolle annettiin virherajat, jotka määrättiin koko maassa kullekin komponentille samaksi. Tämä ei ole vält tämättä paras mahdollinen ratkaisu, sillä etelä-suomessa saatu arvo saattaa tuntua aivan liian suurelta pohjois Suomessa. Virherajoiksi ei ole määritelty mitään tilas tollista suuretta, vaan niista on paatetty aineiston alustavan tarkastelun pohjalta. Virlierajat ovat: p14 3<pH<7 sähkönjohtavuus < 50 ms/m vahvat hapot < imol/l suifaattirikki < 20 mg/l kokonaistyppi < 10 mg/l nitraattityppi < 10 mg/1 ammoniumtyppi < 10 mg/l kloridi < 20 mg/l natrium < 10 mg/l kalium < 10 mg/l kalsium < 10 mg/l magnesium < 10 mg/l orgaaninen huili < 100 mg/1 kokonaisfosfori < 0,5 mg/l Virherajat on valittu hyvin väljiksi. Tällä saattaa olla vaikutusta laskettaessa esim. vuosittaisia keskiar voja tai pitkän aikavälin keskiarvoja. Toisaalta kuiten kin melko suuria, tavallisesta tasosta poikkeavia arvoja on niin runsaasti, että niiden hylkääminen jonkin tilastollisen suureen avulla olisi saattanut viedä aineistosta pois juuri ne huippuarvot, jotka episodeina ovat luonnolle kaikkein tulioisimmat. Virhetarkastelu tehdään yksinomaan pitoisuusarvoille ja sen jälkeen saadut laskeuma-arvot hyvaksytaan sellaise naan eli jos pitoisuus on suuri ja saman kuukauden sadanta on suuri, niin kyseessä olevan kuukauden las keuma on poikkeuksellisen suuri. Suurillekaan laskeuma arvoille ei siis aseteta enää omia virherajojaan. Seuraavassa luvussa esitetään sadeveden kunkin havain toaseman kuukausittaiset pitoisuus- ja laskeuma-arvot, joista on laskettu minimi-, maksimi-, mediaani- ja keskiarvot sekä havaintojen lukumäärä vuodelle Luvussa 7 esitetään keskimääräiset vuosilaskeumat Suomessa eri komponenteille. Saatu lukuarvo on laskeuma arvojen vuoden 1989 kuukausiarvojen mediaaniarvo kerrot tuna kahdellatoista, mutta keskimääräinen vuosisadanta lasketaan kertomalla kuukausiarvojen keskiarvo kahdellatoista. Nämä kartat saattavat poiketa aikaisemmin esitetyistä sen vuoksi, etta joissakin julkaisuissa puuttuvat tiedot oli interpoloitu edellisen ja jälkim mäisen luvun keskiarvona, mutta nyt laskuissa käytetään ainoastaan mitattuja arvoja. Vuoden 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987 ja 1988 tulokset on julkaistu vesi- ja ympäristöliallituksen monistesarjan julkaisuissa nro 141 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 191 (Järvinen ja Vänni 1989), nro gg (Järvi-

15 13 nen ja Vänni 1989), nro 200 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 202 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 206 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 209 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 212 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 214 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 219 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 228 (Järvi nen ja Vänni 1990), nro 229 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 230 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 231 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 232 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 233 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 234 (Järvinen ja Vänni 1990) ja nro 235 (Järvinen ja Vänni 1990).

16

17 15 6 SADEVEDEN PITOISUUS- JA LASKEU MÄ-ARVOT HÄVÄINTOASEMITTÄIN VUONNA 1989

18

19 17 1 KEVO PITOISUUSARVOT 1989 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/l mg/ min max md x n XEV0 LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

20 18 2 KIL?ISJ.RVI PITOISUUSÄRVOT 1989 kk mad ph sahk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Cm Ng kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ Ö , , Ö , b b.017 8in max md x 46.7, , ,027 n KILPISJ.RVI LASKEUMÄ-ARVOT 1989 kk ad ph ahk. vahvat S04--S Ci TOC Na -K Ca kokn N03-N NH4-N kok? j.qht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/rn , : , , , A9. 26., , , , , % : min , , pax j md A x ,46 n

21 19 4 NELLIM PITOISUUSARVOT 1989 kk sad p11 s11hk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n NELLIM LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad p11 s11hk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , min max md x n

22 20 7 KOLARI PITOISUUSARVOI 1989 kk sad p14 sähk. vahvat s04-s Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ Ö ö min , ,15 0.Ö max Ö md ,s x , n KOLARI LASKEUMA-ÄRVOT 1989 kk sad p14 sähk. vahvat S04 S Cl T0C Na K Ca M kokn N03-N NH4-N kok? jaht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m ,9* O * ä , , , , min , mmx md , x n

23 21 8 SODANKYLÄ PITOISUUSARVOT 1989 kk sad p11 s11hk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N koki hapot mm ms/m umol/1 mg/1 ]oht min max md x n SODANKYLA LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N koki hapot mm ms/m umol/m2 mg/m2 joht min max md x Ö.43 n

24 22 12 JUOTAS PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Hg kokx N03-N NH4-N kokp mm ms/rn umol/1 mg/l , , min max md x 47, , n ii JU0TAS LÄSKEUMA-RVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca 1g kokn N03N NH4N kokp ]oht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m , , min max md Q x n

25 , max KURVINEN PIT0ISUUSARVOT 1989 kk mad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ Ö min md x n KURVINEN LASKEUMA-ARV kk sad ph sähk. vahvat 804-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N koki mm ms/m umol/m2 mg/m Ö Ö.26 min max md x n

26 2 16 VIITAMÄKI?ITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat so4-s Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ Ö Ö Ö , Ö min Ö Ö.Ö 0.62 Ö ax md x Ö n i ii ii Ii VIITÄMÄKI LASKEUMÅ-ARV0T 1989 kk sad ph shk, vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca M kok N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/tt $ , , , Ö 2696, , Ö in max md Ö x n

27 25 17 KUHMO PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na X Ca Mg kokx N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/l elO , min max md x n KUHMO LASKEUMA-ARVOT 1989 kk mmd ph shhk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/mz min max md x n

28 26 19 VALTIMO PITOISUOSARV0T 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03- N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ , ö min , max md , x n VÄLTIMO LASKEUMÄ.ARV0T 1989 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , ? ? ,6 7, , min ,9 0, max md , x n

29 27 20 SULVA PITOISUUSARVOT 1989 kk sad mm ph shk. vahvat S04-S ms/m Cl IOC Na K Ca Mg kokn umol/1 mg/1 N03-N N84-N kok? min max md x. n SULVA LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad mm ph shk. vahvat S04-S Joht. hapot ms/m umol/m2 Cl TOC Na K Ca Mg kokn mg/m2 N03-N NH4 N kok? min max md x. n

30 28 21 LESTIJÄRVI PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sahk. vahvat 904-S Cl TOC Na K Ca fig kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/tfl umol/l mg/ , , Ö , min max md x n LESTIJÄRVI LASKEUMA-ARV0T 1989 kk sad ph s8hk. vahvat S04- Cl TOC Na M Ca Mg kokn N03-N NH4-N kop mm ms/m u6o1/m2 mg/m l , Ö Ö, min max md , i n

31 29 22 KUOPIO PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp jolit. hapot mm ms/m umol/l mg/ min max md x Ö14 n KUOPIO LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad p11 shk. vahvat SO4-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114 N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m ; fl min max md x n

32 30 24 NAARVA PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ , , min , max md ,387 0, x n NÄARVA LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na X Cm Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m , , , Q , , , , , , 23, 26, min max md I , x n

33 31 25 YLISTARO PITOISUUSARVOT 1989 kk sad p11 vahvat S04-S Cl TOC 14a K Ca Mg kokn N03-N N114-N koki mm ms/m umol/1 mg/1 shk Ö min max md x n YLISTARO LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114-N koki mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

34 32 26 ALAVUS PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sahk. vahvat Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ , min max md x n ALAVUS LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad pu sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , , , 10, ,40 min 19, max md , x n

35 33 27 KUUS3XRVI PIT0ISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n KUUS3XRVI LASKEUMA-ARVOI 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4 N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

36 34 26 YLIMARKKU?ITOISUUSARV0T 1989 kk sad ph sähk. vahvat s04-s Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ , , , min max md x n YLIMARKKU LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NN4-N kok? ]oht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m , , min , max , md , x n

37 35 29 LAUKAA PITOISUUSARVOT 1989 kk sad pn sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kökp mm ms/m umol/1 mg/l Ö min max md x n LAUKAA LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph shk. vahvat Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? ]oht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m min Ö.24 max md x n

38 36 31 JÄNIJÄRVI?ITOISUUSARV0T 1989 kk sad pn sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ , min max md 55, x n JÄMIJÄRVI LASKEUMA-ARV0T 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , min mmx md x , ii

39 37 32 sysmä PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl mm TOC ms/m umol/l mg/1 Na K Cm Mg kokx N03-N NH4-N kok? Ö min max m x 49.0 n SYSMÄ LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad mm ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC ms/m umol/m2 mg/m2 Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? min max md x n

40 38 35 KOTANIEMI PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kokp ]oht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ , , , min mmx , md x n KOTANIEMI LASKEUMA-ARV0T 1989 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl T0C Mm K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m , , min , , max , 47, md , , x , n

41 39 36 LAMMI PITOISUUSARVOT 1989 kk saa ph shk. vahvat Cl TOC Na mm Joht. hapot ms/m umol/1 mg/1 K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Ö min max md x n LAMMI LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad mm p11 sähk. vahvat 504-S Cl TOC Na ms/m umol/m2 mg/m2 11 Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp , min max md x n

42 RIPX. PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph mhk. vahvat S04-S Cl TOC Na X Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ , , , min , max 79,5 4, md x , , n RIPX LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph shk, vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , min , max md , x 49.8, , n

43 41 36 JOKIOINEN PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat Cl TOC Na mm Joht. hapot ms/m umol/1 mg/1 K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Ö min max md x n JOKIOINEN LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad p14 sähk. vahvat Cl TOC Na mm ms/m umol/m2 mg/m2 K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Ö min max md x n

44 42 40 VIROLAHTI PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-s Cl TOC Na 1< Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp jeht. hapot mm ms/m umol/l mg/ min max md x n VIROLAHTI LASKEUMA-ARVOT 1989 kk mad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umoi/m2 mg/m , , , min max md x , n

45 43 41 PUNKAHARJU PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n PUNKAHARJU LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/mz min max md x n

46 44 42 VIHTI PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sahk. vahvat 804-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ , min max md x n VIHTI LASKEUMA-ARV0T 1989 kk mmd ph shhk. vahvat Cl TOC Na K Ca tig kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , min max md x 47, , n

47 45 43 SIPOO PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n SIPOO LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph snhk. vahvat 504-S Cl TOC Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

48 46 44 J0 1ALA PITOISUUSARV0T 1989 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ OQ , , min max md , x n JQMALA LASKEUMA-ARV0T 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Ci TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m Ö Ö , Ö , , , min , pax , md ,8 0,57 x n

49 47 45 ESPOO P1 TOI SUU SARVOT 1989 kk sad pe sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn NO3-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ O min max md x n ESPOO LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph s8hk. vahvat SO4-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn NO3-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

50 48 46 HAILUOTO P1 TOISUUSARVOT 1989 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Nä K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/l , Ö Ö min Ö.006 max , md , x n HAILUOTO LASKEUMA-ARV0T 1989 kk sad ph shk, vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca M kokn N03-N NH4-N kok? joht. hapöt mm ms/m umol/m2 mg/m , , ö , min max md ,_ ,67 x n

51 49 47 KOR?P00 PITOISUUSARVOT 1989 kk mmd ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min Ö max md x n KORPPOO LASKEUMA-ARVOT 1989 kk mad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N koki mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

52 50 48 TVXRMINNE PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kokp hapot mm ms/m umol/1 mg/l shk. joht , Ö min max md x n TVÄRMINNE LASKEUMA-PRV0T 1989 kk sad ph vahvat Cl T0C Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kokp hapot mm ms/m umol/m2 mg/m2 shk. joht B Ö Q , Q min , max md x n

53 5 52 PEIPOHJA PITOISUUSARVOT 1989 kk sad p14 s14hk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Hg kokn N03-N NH4-N koki mm ms/m umol/1 mg/l min max md c n PEIPOHJA LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na 14 Ca Mg kokn N03-N NH4-N koki mm ms/m umol/m2 mg/m Ö Ö ± min max md x n

54 52 57 RAHJA PITOISUUSARVOT 1989 kk sad ph ahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umnl/l m9/ min max md x n RAHJA LASKEUMA-ARVOT 1989 kk mmd ph shk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , min , max md x n

55 53 58 JAURAKKAJÄRVI PITOISUUSARVOT 1989 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n JAURAKKA3XRVI LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na ]oht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m2 K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp , min max md x n

56 54 59 HIETANEN PITOISUUSARVOT 1989 kk mmd ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Hg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ , , min max md x n HIETANEN LASKEUMA-ARVOT 1989 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokx N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

57 7 KESKIMÄÄRÄISET SADÄNNÄT, ph-ar VOT, SÄHKÖNJOHTAVUUDET JÄ LAS KEUMA-ARVOT SUOMESSA VUONNA

58

59 Kuva 4. Sadanta (mm) vuonna 1989

60 , ,4 Kuva 5. Keskimääräjnen ph-arvo vuonna 1989

61 Kuva 6. Keskimääräinen shkönjohtavuus (ms/m) vuonna 1989

62 Kuva 7 Vahvojen happojen vuos1askeuma (mmol/m2) vuonna 1989

63 Kuva 8. Suifaattirikin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 198

64 Kuva 9 Kloridifl vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

65 Kuva 10. Orgaanisen hiilen (TOC) vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

66 Kuva 11. Natriumin vuösilaskeuma (mg/m2) vuonna 198

67 Kuva 12. Kaliumln vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

68 Kuva 13 Kalsiumin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

69 67 60 Kuva 14. Magnesiumin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

70 Kuva 15. Kökonäistypen vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

71 Kuva 16. Nitraattitypen vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

72 Kuva 17. Mllnoniumtypen vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

73 Kuva 18. Kokonaisfosforin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1989

74 72 8 YHTEENVETO Vuoden 1989 tulokset julkaistaan nyt tässä muodossa. Tuloksia on julkaistu aikaisemminkin, mutta ympäristö tietoj ärj estelmän kehittämisen yhteydessä muutettiin koko laskeumarekisteri järjestelmään sopivaksi ja laadittiin tarvittavat ohjelmistot. Tulevaisuudessa voidaan vuosittaiset tiedot julkaista nopeasti ja rutiininomaisesti. Jos lähtötiedoissa havaitaan virheitä tai julkaisun sisältöä halutaan kommentoida, tulee huomautukset tehdä vesien- ja ympäristöntutkimuslaitoksen tutkimuslaborato rioon.

75 73 KIRJALLISUUS Haapala, K Sadeveden laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus. 49 s. Vesihallituksen tiedotus nro 26. Järvinen, 0. ja Haapala, K Sadeveden laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus. 102 s. Vesihallituksen tiedotus nro 198. Järvinen, Laskeuman laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus. 142 s. Vesihallituksen monistesarja nro 408. Järvinen, Laskeumakeräimen ja sademittarin sadannan vertailu. Helsinki, vesihallitus. 26 s.vesihal lituksen monistesarja nro 427. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 73 s. Vesi- ja ympäristöliallituksen monistesarja nro 141. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi ja ympäristöhallitus. 82 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 191. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 83 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 199. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 83 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 200. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 81 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 202. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 81 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 206. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 209. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 212.

76 74 Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 214. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 219. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 228. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöliallituksen monistesarja nro 229. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 230. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 231. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 232. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 233. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 74 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 234. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 74 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 235. Vesihallinnon analyysimenetelmät hallituksen tiedotus nro 213. Helsinki. Vesi Vesihallituksen julkaisuja 40, toinen korjattu painos Vesiviranomisten käyttämät näytteenottomenetel mät. Helsinki, Valtion painatuskeskus, s

77

78