VESI- JÄYMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJÄ. Nro 230 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA Olli Järvinen ja Timo Vänni

Transkriptio

1 [

2

3 VESI- JÄYMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJÄ Nro 230 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA 1983 Olli Järvinen ja Timo Vänni Vesi- ja ympäristöhallitus Helsinki 1990

4 Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksen tutkimus laboratoriosta Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. ISBN ISSN Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo Helsinki 1990

5 KUVA1 LULEHT 1 Julkaisija 3 Julkaisun päivämäärä Vesi- ja ympäristöhallitus Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Järvinen. Olli ja Vänni, Timo Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Sadeveden pitoisuus ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna 1983 Halter och depositionsvärden av regnvatten Finland år 1983 Julkaisun laji Toimeksiantaja Tofmielimen asettamispvm Sadevesiaineisto Julkaisun osat Tiivistelmä Julkaisussa on lyhyt kuvaus keräys- ja analyysimenetelmistä. Havaintoasemien koodit ja keordinaatit on taulukoi tu. Asemien sijainti selviää myös Suomen kartelta. Tulokset esitetään sekä pitoisuu.- että laskeuma-arvoina. Tämän lisäksi on laskettu kunkin komponentin keskimääräiset vuosilaskeumat Suomessa vuonna Asiasanat (avainsanat) Sadevesi. laskeuma. happamoituminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 76 Suomi Julkinen Jakaja Vesien- ja ympäristöntutkimuslaitos Tutkimuslaboratorio Kustantaja Vesi- ja ympäristöhallitus

6

7 5 SISÄLLYS Sivu 1 JOHDANTO NYTTEIDEN KERUTJ. 7 3 NÄYTTEIDENANÄLYSOINTI 9 4 HÄVAINTOASEMAT 9 5 TULOKSET 10 6 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEUMA-ÄRVOT HÄVÄINTOASEMITTÄIN VUONNA KESKIMÄÄRÄISET SÄDANNÄT, ph-ärvot, SÄHKÖNJOHTAVUUDET JA LASKEUMA ARVOT SUOMESSA VUONNA YHTEEN VETO 74 KIRJALLISIJIJS 75

8

9 7 JOHDÄNTO Vesi- ja ympäristöhallituksen tutkimuslaboratorio aloitti vuonna 1971 koko maan kattavan sadeveden laadun tutkimisen Vuonna 1983 oli toiminnassa 39 asemaa Havaintoasemat oli sijoitettu siten, että niiltä saata vat tulokset olivat ns. tausta-arvoja. Tutkimuksen tar koituksena oli täydentää pienten havaintoalueiden valunnan ainetaseita sateiden mukana tulevien aineiden osalta. Lisäksi pyrittiin saamaan selville vesistöihin sateen mukana kohdistuva kokonaiskuormitus, sen alueel liset erot sekä kuormituksen muutökset luvulla kiinnitettiin erityistä huomiota vesistöjen rehevöitymiseen j a sadevesitutkimuksella selvitettiin sateen mukana vesistöihin suoraan kohdistuvaa ravintei den määrää Lisäksi tutkittiin, voitiinko Suomessa todeta sadeveden happamuuden lisääntymistä (Haapala 1972). 2 NÄYTTEIDEN KERUU Laskeumanäytteet kerättiin vuoden 1980 alkuun asti keräimellä, joka on kuvattu vesihallituksen tiedotukses sa nro 198 (Järvinen ja Haapala 1980) ja vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarjan julkaisuissa nro 141, 191, 199, 200, 202, 206, 209, 212, 214 ja 219 (Jär vinen ja Vänni 1989, 1990). Vuonna 1979 havaittiin, että keräystehokkuuden vaihtelut olivat hyvin suuria ja alettiin selvittaä sen syitä ja suunnitella uutta keräintä Suunnittelun lähtökohtana pidettiin, että ulkoisesti kerain säilytetään samanlaisena, jotta keräysominaisuudet eivät muutu Lopulta päädyttiin keräimeen (Kuva 1) (Vesihallituksen julkaisuja 40, toinen korjattu painos 1984), jonka onkin todettu parantaneen tehokkaasti keräystehokkuutta (Järvinen 1986). Keräin käsitti kaksi polyeteenistä valmistettua osaa, suppilon ja keräysastian. Nämä liitettiin toisiinsa kaksoiskorkilla. Kaksoiskorkin liitäntäkohtaan laitet tim muovisuodatin. Suodatin tehtiin poraamalla muovile vyyn reikiä, joiden halkaisija oli 1-2 mm. Suodattimen tarkoituksena oli estää roskien ja hyönteisten joutumi nen näyteveteen. Entiseen keräimeen verrattuna suurin ero oli siinä, että suodattimen ja kaksoiskorkin väliin laitettiin pieni suppilo, joka ohjasi sulavan veden kokonaisuudessaan keräysastiaan. Keräyssuppilon halkaisija oli 21 cm. Suppilon yläreunaan tehtiin sahalaita, jolla pyrittiin estämään lintujen istuminen suppilon reunalla, sillä lintujen ulosteet kontaminoivat näytteen. Sadevesikeräin asennettiin aukealle paikalle noin kahden metrin korkeudelle maasta (Kuva 2). Keräysastia vaihdettiin aina kuukauden ensimmäisenä päivänä ja se toimitettiin postitse tutkimuslaboratori oon analysoitavaksi.

10 8 0 Kerayswppdo (1011 :1 Suppdo. SuodoIat joka va*hdoi0ot h1tfl IujjkauÖesso Xoå $o.skoekk, leraiasl.o ts II. jda vehd,ln kerron kvkaudesla Ktvot.0n kotkk, Kuva 1. Sadevesikerimen rakenne Kuva 2. Kerimen asennusmitat

11 3 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI 9 Säännöllinen näytteiden analysointi alkoi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuoden 1971 tammi-helmikuus sa. Tutkimuksissa käytetyt analyysimenetelmät on esitet ty vesihallituksen tiedotussarjan julkaisussa 213 (1981). Vuoden 1983 näytteistä analysoitiin ph-arvo, sähkönjoh tavuus, vahvat liapot, suifaatti, kloridi, orgaaninen hiili (TOC), natrium, kalium, kalsium, magnesium, kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi ja koko naisfosfori. Lisäksi mitattiin sademäärä. Ilmatieteen laitokselta ja hydrologian toimistosta saatiin vastaavat sadantatiedot Tulososassa suifaatti on laskettu rikkinä ja siitä käytetään nimitystä suifaattirikki 4 HAVAINTOASEMAT Havaintoasemien nimistö vakiinnutettiin vuonna 1986 Samassa yhteydessä asemille annettiin numerot, joilla ne voidaan myös tunnistaa Numero on näin ollen asema kohtainen. Havaintoasemista on annettu lyhyt kuvaus vesihallituksen monistesarjan julkaisussa nro 408 (Järvinen 1986) Vuoden 1978 alussa lakkautettiin kuitenkin 11 asemaa ja näistä asemista ei ole kuvausta tehty. Havaintoasemilla on myös oma koodinsa, joka on annettu vesi- ja ympäristöhallituksen hydrologian toimistossa ja Ilmatieteen laitoksella. Koodissä olevan ensimmäisen numeron merkitys on seuraava: 1 = observatorio 2 = lentosääasema 3 = sääasema 4 = ilmastoasema 5 = Ilmatieteen laitoksen sadeasema 6 = automaattinen tuuliasema 7 = numerolla ei ole merkitystä 8 = automaattinen asema 9 = hydrologian toimiston asema Haväintoasemien numerot, vuonna nimet, koodit ja koordinaatit Nro Havaintoasema Koodi Koordinaatit 1 Kevo Kilpisjärvi Nellim Kolari Sodankylä

12 10 12 Juotas Kurvinen Pudasjärvi t 16 Viitamäki Kuhmo g05O 19 Valtimo Sulva 21 Lestijärvi Kuopio Naarva Ylistaro 26 Älavus Kuusjärvi 28 Ylimarkku Laukaa Jämijärvi Sysmä 33 Otava 35 Kotaniemi Lammi g Oripää 38 Jokioinen 40 Virolahti g Punkaharju Vihti Sipoo 44 Jomala Espoo Hailuoto Korppoo Tvärminne Kokkola Miehikkälä Peipohja Otavan aseman toiminta päättyi Asema siirret tiin lähelle Mikkelin kaupunkia, Etelä-Suomen koeasemal le Karilaan, jossa toiminta käynnistyi Otavan ja Kenian tulokset on pidetty yhdessä, vaikka aseman paikka hiukan siirtyikin. Vuonna 1983 lopussa Karilan aseman paikka vaihdettiin Otavan eteläpuolelle Hieta seen, jossa se aloitti toimintansa ja tällöin tulokset alettiin kirjata Hietasen havaintoasemalle. Havaintoasemat on esitetty kuvassa 3. 5 TULOKSET Vuoden 1983 laskeumatuloksista ei ole aikaisemmin esitetty minimi-, maksimi-, mediaani- ja keskiarvoja eikä havaintojen lukumäärää, kun sen sijaan aikavälin tuloksista vastaavat tiedot on julkaistu vuonna 1980 (Järvinen ja Haapala 1980).

13 11 turs rjnsäii VIITNvKI VÄLTflvO KDPIO AIA\&E LUA JÄNIJÄrZvI sy OÄVA LA Kuva 3. Havaintoasemat vuonna 1983.

14 12 ph:n ja sähkönjohtavuuden mittauksissa siirryttiin vuonna 1978 sadasosan tarkkuuteen, kun ne oli aikaisem min mitattu kymmenesosan tarkkuudella. Jos vahvojen happojen määrityksissä saatiin negatiivinen arvo ts. näytteessä oli alkaliniteettia, niin arvo tulostettiin nollana. Näin ollen myös vuoden mediaaniar yo saattoi tulla nollaksi, minkä vuoksi vuosilaskeuma, joka on kaksitoista kertaa mediaaniarvo, saattoi jäädä nollaksi. Aineistolle annettiin virherajat, jotka määrättiin kokomaassa kullekin komponentille samaksi. Tämä ei ollut välttämättä paras mahdollinen ratkaisu, sillä etelä- Suomessa saatu arvo saattoi tuntua aivan liian suurelta pohjois-suomessa. Virherajoiksi ei määritelty mitään tilastollista suuretta, vaan niistä päätettiin aineiston alustavan tarkastelun pohjalta. Virherajat ovat: ph 3<pH<7 sähkönjohtavuus < 50 ms/m vahvat hapot < 500 imol/l sulfaattirikki < 20 mg/l kokonaistyppi < 10 mg/l nitraattityppi < 10 mg/l ammoniumtyppi < 10 mg/l kloridi < 20 mg/l natrium < 10 mg/l kalium < 10 mg/l kalsium < 10 mg/l magnesium < 10 mg/l orgaaninen hiili < 100 mg/l kokonaisfosfori < 0,5 mg/l Virherajat on valittu hyvin väljiksi. Tällä saattaa olla vaikutusta laskettaessa esim. vuosittaisia keskiar voja tai pitkän aikavälin keskiarvoja. Toisaalta kuiten kin melko suuria, tavallisesta tasosta poikkeavia arvoja oli niin runsaasti, että niiden hylkääminen jonkin tilastollisen suureen avulla olisi saattanut viedä aineistosta pois juuri ne huippuarvot, jotka episodeina olivat luonnolle kaikkein tuhoisimmat. Virhetarkastelu tehtiin yksinomaan pitoisuusarvoille ja sen jälkeen saadut laskeuma-arvot hyväksyttiin sellaise naan eli jos pitoisuus oli suuri ja saman kuukauden sadanta oli suuri, niin kyseessä olevan kuukauden laskeuma oli poikkeuksellisen suuri. Suurillekaan lskeumaarvoil1e ei siis asetettu enää omia virherajo jaan. Seuraavassa luvussa on esitetty sadeveden kunkin havain toaseman kuukausittaiset pitoisuus- ja laskeuma-arvot, joista on laskettu minimi-, maksimi-, mediaani- ja keskiarvot sekä havaintojen lukumäärä vuodelle Luvussa 7 on esitetty keskimääräiset vuosilaskeumat Suomessa eri komponenteille. Saatu lukuarvo on laskeuma arvojen vuoden 1983 kuukausiarvojen mediaaniarvo kerrot tuna kahdellatoista, mutta keskimääräinen vuosisadanta

15 13 on laskettu kertomalla kuukausiarvojen keskiarvo kalidel latoista. Nämä kartat saattavat poiketa aikaisemmin esitetyistä sen vuoksi, että joissakin julkaisuissa puuttuvat tiedot oli interpoloitu edellisen ja jälkim mäisen luvun keskiarvona, mutta nyt laskuissa käytetään ainoastaan mitattuja arvoja. Vuoden 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981 ja 1982 tulokset on julkaistu vesi ja ympäristöhallituksen monistesarjan julkaisuissa nro 141 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 191 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 199 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 200 (Järvi nen ja Vänni 1989), nro 202 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 206 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 209 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 212 (Järvinen ja Vänni 1989), nro 214 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 219 (Järvinen ja Vänni 1990), nro 228 (Järvinen ja Vänni) ja nro 229 (Järvinen ja Vänni).

16

17 15 6 SÄDEVEDEN PITOISUUS- JA LÄSKEU MÄ-ARVOT HAVÄINTOASEMITTÄIN VUONNA 1983

18

19 7 1 KEVO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n Ö Ö.Ö KEVO LASKEUMA-ARVOT 1983 kk mmd ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Mm K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? jöht. hapot mm ms/m umol/mz mg/m Ö min max i md i x n

20 18 2 KILPISJÄRVI PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-s Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m Umol/1 mg/ , , min max md x n KILPISJÄRVI LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat 504-S Cl TOC Na K Ca l Ig kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m , , min mmx md x n ,

21 19 4 NELLIM PITOISUUSARVOT 1983 kk sad pe aähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ ?l min max md x n NELLIM LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NR4 N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

22 20 7 K0LARI PITOISUUSARVOI 1983 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/rn Umol/1 mg/ min max md x n KOLARI LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk, vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

23 > x > 9 > SODANKYLÄ PITOISUUSARUOT 1983 kk sad p shk. vahvat 804-S Cl TOC Na X Ca 11g kekn N03-N NH4-N kok? jöht. hapot mm ms/m umol/l mg/ > > > > md min >max Ö Ö.9 Ö >0.006 x Ö n SODANKYLÄ LASKEUHA-ARV0T 1983 kk sad ph sähk. vahvat 904-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114 N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m2 > > > > > i min max md > p n >

24 22 12 JUOTAS PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Kg kokn N03-N NH4-N kok? hapot mm ms/m umol/1 mg/1 joht , min max md x n JUOTAS LASKEUMÄ-ARV0T 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Kg kokn N03-N NH4-N kok? hapot mm ms/m umol/m2 mg/m2 Joht , , , min , max md x n

25 : : : 11 : :: 0.09 : : 4.7 : KURVINEN PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokx N03-N NH4-N kok? joht. hapöt mm ms/m umol/1 mg/ : Ö Ö : o.o Ö Ö Ö Ö min max md x 57.8 n : : : : :20: C : o : : KURVINEN LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad pe sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? jöht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m : ; : :_o : 10.7 : : min max md x : n : ii

26 24 14 PUDASJÄRVI PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n PUDASJÄRVI LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min , max md x n

27 25 16 VXXTAMXKI PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na X Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ ö i min max 13Ö md x 70.7 n Ö VIITAMÄKI I.ASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na mm ms/m umol/m2 mg/m2 K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp min max md x n

28 26 17 KUHMO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/l mg/ min , max md x n KUHMQ LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl T0C Na K Ca Ng kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , min mmx md x n

29 27 19 VALTIMO PITOISUOSARVOT 1983 kk sad p11 shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03 N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ O min max md x n VALTIMO LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na joht. hapöt mm ms/m umol/m2 K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kok? mg/m min max md x n

30 28 20 SULVA PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ , min max md x Ö n SULVA LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad pm sähk, vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca t Ig kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , , min max md x n

31 29 21 LESTIJÄRVI PITOISUUSARVOT 1983 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114-N kokp mm es/m umol/1 mg/ Ö min max md I x n LESTI3ÄRVI LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Ne K Ca Mg kokn N03-N N114-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

32 30 22 KUOPIO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ Ö Ö min 9, Ö Ö max md Ö x n KUOPIO iaskeuma-arvot 1983 kk sad ph sähk, vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umöl/m2 mg/m , : , : min max md x n

33 31 24 NAARVA PITOISUUSARVOT 1983 kk mmd ph sähk. vahvat Cl TOC Km K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ Ö min max md x n NAARVA LASKEUMA-ARVOT 1983 kk mad ph sähk. vahvat Cl TOC Km K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

34 32 25 YLISTARO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Hg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/l min max md x n YLISTARO LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m S min , max md x n

35 33 26 ALAVUS PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/l mg/ min mmx md x n ALAVUS LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg. kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , min, mmx md x n

36 34 27 KUUSJÄRVI PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? ]oht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n KUUSJ-ÄRVI LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sahk. vahvat 504-S Cl TOC Na K Ca -Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m -umol/m2 mg/m , min max md x n

37 35 28 YLIMÄRKKU PITOISUUSARVOI 1983 kk mmd ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ : Ö Ö min max md x L n YLIMARKKU LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m O min max md x n i0

38 36 29 LAUKAA PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S c roc Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n LAUKAA LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph mähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/mz mg/m *.. *. * ,99 * , , min max md x n

39 37 31 JXMI3ÄRVI FIT0ISUUSARVOT 1983 kk sad pu sähk. joht. mm ms/m vahvat S04-S Cl roc hapot umol/1 Na K Ca Mg mg/1 kokn N03-N NH4-N kok? , : Ö Ö Ö min max md x n ä0 i XMIJÄRVI LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m ± ± , Ö min max md x n

40 38 32 SYSMÄ PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S cl TOC Na K Ca Kg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/l Ö Ö S b min max md x n SYSMÄ LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat Sö4-S cl TOC Na K Ca Kg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umoi/m2 mg/m2 1 70, min , max md x n

41 39 33 OTAVA PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ * min max md x n OTAVA LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad pe sähk. vahvat SO4-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NR4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m : min max md x n

42 40 35 KOTANIEMI PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md ÖQ x n KOTANIEMI LASKEUMA-ARV0T 1983 kk sad ph sähk. vahvat SÖ4-S Cl TOC Na X Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , , min 5.2 4, max ilo md Ö , x , , n

43 41 36 LAMMI PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ Ö Ö min max md x n LAMMI LASKEUHA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K mm ms/m umol/m2 mg/m2 Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp min mmx md x n

44 42 37 ORIPÄÄ PITOISUUSARVOT 1983 kk sad p11 shk. vahvat 504-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/l mg/l min max md x Ö n ORI?ÄÄ LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad p11 sähk. vahvat 504-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N kok? mm asia umol/m2 mg/m , , , min max md x n

45 md joht , JOKIOINEN PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Pia K Ca Hg kokx N03-N XH4-N kok? mm asia umol/1 mg/1. i O , ; OO , Ö Ö , min max, x , n , JOKIOINEN LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Pia K Ca Mg kokn NO3-N NH4-N kok? hapot mm ms/m umol/m2 mq/m2., , max.. min md x n

46 44 40 VIROLAH fx PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n VIROLAHTI LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat Cl TOC Na X Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m , Ö , , min Ö max md Ö 162Ö x n

47 joht PUNKAHARJU PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp jäht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ : Ö ; Ö : , min max md x n PUNKAHAR3U LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? hapot mm ms/m umol/m2 mg/m2, min max md x n

48 46 42 VIHTI?ITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokx N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min max md z n VIHTI LASKEUM1-ARV0T 1983 kk sad ph shk. vahvat 504-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min , max md x n ]

49 47 43 SIPOO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Hg kokn N03-N N84-X kokp mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n SIPOO LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph s8hk. vahvat 304-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n Q ,

50 48 44 JOMALA PITOISUUSARVOT 1983 kk sad mm ph sähk. vahvat S04-s Cl jeht. hapet ms/m umol/1 mg/1 TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp min max md x. n JOMALA LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad mm ph sahk. vahvat 504-S Cl ]oht. hapot asia umol/m2 TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N mg/m2 kokp , min max md x. n

51 49 45 ESPOO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad p11 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NR4 N kok? mm ms/m umol/1 mg/ Ö Ö i Ö.042 4, i Ö min max O md Ö Ö x Ö03O n ESPOO LASXEUMA ARV0T 1983 kk sad p11 shk vahvat Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , Ö min max Ö. 20J i md Ö.O Ö.98 x n

52 50 46 HRILUOTO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad mm ph sähk. vahvat S04-S ms/m Cl TOC Na K Ca Mg umol/1 mg/1 kokx N03-N NH4-N kok? min max md x. n , HAILUOTO LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad mm ph shk. vahvat S04-S ms/m umol/m2 Cl TOC Na K Ca Mg mg/m2 kokx N03-N NH4-N kok? , , , , min max md x. n ,47

53 51 47 KORPPOO PITOISUUSARVOT 1983 kk sad 914 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokx N03-N kokp mm ms/m umol/1 mg/l min max md x n KORPPOO LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad p14 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m fl Ö min max md x n

54 52 48 TVXRMINNE PITOISUUSARVOT 1983 kk sad pr shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Cm Mg kokn N03-N NH4-N kokp Joht. hapot mm ms/m umol/1 mg/ , min max md x n TV.RMINNE LASKEUMA-ÄRVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kokp mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x , n

55 53 50 KOKKOLA PITOI SUUSARVOT 1983 kk sad ph mähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114-N kokp mm ms]m umol/l mg/ min max md x i n KOKKOLA LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph shk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N N114-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m , , min max md x n

56 54 51 MIEHIKKÄLX PITOISUUSARVOT 1983 kk sad ph sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03 N NH4-N kok? mm ms/m umol/1 mg/ min max md x n MIEHIXKXLX LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad ph sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? ]oht. hapot mm ms/m umol/m2 mg/m , , min , max md x n

57 55 52 PEIPOHJA PITOISUUSARVOT 1983 kk sad p8 sähk. vahvat S04-S Cl TOC Na X Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? Joht. hapot mm asia umol/1 apu min max Ö0 md x n PEIPOH3A LASKEUMA-ARVOT 1983 kk sad p8 sahk. vahvat S04-S Cl TOC Na K Ca Mg kokn N03-N NH4-N kok? mm ms/m umol/m2 mg/m min max md x n

58

59 7 KESKIMÄÄRÄISET SADANNÄT, ph-ar VOT, SÄHKÖNJOHTAVUUDET JA LAS KEUMA-ARVOT SUOMESSA VUONNA

60

61 Kuva 4. Sadanta (mm) vuonna 1983

62 ,4 4,4 Kuva 5. Keskimääräinen ph-arvo vuonna 1983

63 Kuva 6. Keskjmäärjnen sähkönjohtavuus (ms/m) vuonna 1983

64 Kuva 7. Vahvojen happojen vuosilaskeuma (mmöl/m2) vuonna 1983

65 Kuva 8. Suifaattirikin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

66 Kuva 9. Kloridin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

67 Kuva 10. Orgaanisen huilen (TOC) vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

68 Kuva 11. Natriumin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 183

69 Kuva 12. Kaliumin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

70 Kuva 13. Kaisiumin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

71 Kuva 14. Magnesiumin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

72 Kuva 15. Kokonaistypen vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

73 Kuva 16. Nitraattitypen vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

74 72 55Q Kuva 17. Ämmoniumtypen vuosilaskeuma (mg/m2 ) vuonna 1983

75 Kuva 18. Kokonaisfosforin vuosilaskeuma (mg/m2) vuonna 1983

76 74 8 YHTEENVETO Vuoden 1983 tulokset julkaistaan nyt tässä muodossa. Tuloksia on julkaistu aikaisemminkin, mutta ympäristö tietoj ärj estelmän kehittämisen yhteydessä muutettiin koko laskeumarekisteri järjestelmään sopivaksi ja laadittiin tarvittavat ohjelmistot. Tulevaisuudessa voidaan vuosittaiset tiedot julkaista nopeasti ja rutiininomaisesti. Jos lähtötiedoissa havaitaan virheitä tai julkaisun sisältöä halutaan kommentoida, tulee huomautukset tehdä vesien- ja ympäristöntutkimuslaitoksen tutkimuslaborato rioon.

77 75 KIRJALLISUUS Haapala, K Sadeveden laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus. 49 s. Vesihallituksen tiedotus nro 26. Järvinen, 0. ja Haapala, K Sadeveden laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus. 102 s. Vesihallituksen tiedotus nro 198 Järvinen, Laskeuman laatu Suomessa Helsinki, vesihallitus 142 s Vesihallituksen monistesarja nro 408 Järvinen, Laskeumakeräimen ja sademittarin sadannan vertailu. Helsinki, vesihallitus. 26 s.vesihal lituksen monistesarja nro 427. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi ja ympäristöhallitus. 73 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 141 Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi ja ympäristöhallitus. 82 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 191. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 83 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 199. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 83 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 200. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi ja ympäristöhallitus. 81 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 202. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöliallitus. 81 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 206. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 209. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 212.

78 76 Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 79 s. Vesi- ja ympäristbhallituksen monistesarja nro 214. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 219. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 228. Järvinen, 0. ja Vänni, T Sadeveden pitoisuus- ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 76 s. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 229. Vesihallinnon analyysimenetelmät Helsinki. Vesi hallituksen tiedotus nro 213. Vesihallituksen julkaisuja 40, toinen korjattu painos Vesiviranomisten käyttämät näytteenottomenetel mät. Helsinki, Valtion painatuskeskus, s

79

80