HELSINGIN KAUPUNKI 1 (12) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämät kysymykset ja niiden vastaukset

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (12) HERNESAAREN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS NRO Hankenro 0836 HEL (Kslk ) Kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämät kysymykset ja niiden vastaukset Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen pöydälle kahdeksi viikoksi. Tässä yhteydessä lautakunta esitti kolme kysymystä koskien kaavaehdotusta. Lisäksi lautakunta kiinnitti huomion lautakunnan annetun ponnen vastineeseen koskien Valtion viljavarastoa. Vastauksia on tarkistettu ja täydennetty. Onko helikopterikentälle olemassa vaihtoehtoisia sijainteja? Vastaus Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on tutkittu seuraavia sijaintivaihtoehtoja: 1. Hernesaari, nykyinen sijainti 2. Hernesaari, osayleiskaavan mukainen ratkaisu 3. Jätkäsaari 4. Lauttasaari 5. Koivusaari 6. Malmin lentokenttä 7. Vuosaaren satama.

2 HELSINGIN KAUPUNKI 2 (12) Tehtyjen selvitysten perusteella Hernesaaren osayleiskaavan mukainen ratkaisu on osoittautunut maankäytön suunnittelun ja lentotoiminnan harjoittamisen sekä sen aiheuttamien ympäristöhäiriöitten hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisimmaksi. Vaihtoehtojen etuja ja haittoja selostetaan jäljempänä tarkemmin. Helikopterikentän suunnittelun lähtökohdat ja toiminnalliset vaatimukset sekä osayleiskaavassa esitetty ratkaisu Helikopteritoiminto sisältyy kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään Hernesaaren osayleiskaavan suunnitteluohjelmaan, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään Hernesaaren osayleiskaavan luonnokseen, tarkistettuun luonnokseen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään Hernesaaren osayleiskaavaehdotukseen. Hernesaaren helikopterikenttää on suunniteltu liikelentotoiminnan tarpeisiin. Liikelentotoiminnan mahdollistamiseksi kenttä on luontevinta sijoittaa kantakaupungin välittömään läheisyyteen. Liikelentotoiminnan lisäksi kenttä on tarpeellinen viranomaisille. Lentokentän sijaintipaikan edellytysten ja vaikutusten kokonaisuus huomioiden helikopterikentälle Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksessa esitetty sijainti on arvioitu parhaaksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi valmistelutyön aikana tarkastelluista vaihtoehdoista. Helikopterikentän nykyinen sijainti Hernesaaressa ei mahdollistaisi ehdotuksen mukaista asuinkerrosalatavoitetta. Asuminen rajautuisi varsin pienelle maa-alueelle osayleiskaava-alueen pohjoisosaan helikopterikentän meluvaikutusten vuoksi. Maankäytön suunnittelun lähtökohtana on pidetty vuoden 2005 ympäristöluvan sisältämää maksimiliikennelentomäärää, johon perustuvat alueelle tehdyt meluselvitykset ja suunnitteluratkaisut. Nykyinen ympäristölupa sallii vuositasolla muutakin helikopterilentotoimintaa alueella. Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Etelä-Suomen Huoltorykmentin Esikunta toteavat ehdotuksesta antamassaan lausunnossaan, että asuin-, palvelu- ja hallintoalueet sekä maa-, meri- ja ilmaliikenteen aluevaraukset on sovitettu hyvin yhteen. Lausunnossa pidetään erityisen hyvänä sitä, että helikopterikenttä on suunniteltu alueelle koska kentän sijoittaminen merialueen läheisyyteen vähentää kaupungin yli tapahtuvaa tarpeetonta helikopteriliikennettä. Kaavasuunnittelussa on tarkasteltu toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja riittävässä laajuudessa ja Hernesaaren osalta melu- ja ympäristöhaitat on todettu parhaiten torjuttavaksi varaamalla kentälle oma erillinen alue. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tarve Hernesaaren kenttäalueelle on jo aiemmin

3 HELSINGIN KAUPUNKI 3 (12) todettu tarpeelliseksi. Viranomaistarpeet tulee huomioida kentän ja sen käytön suunnittelussa yhteistyössä Helsingin kaupungin, puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kesken. Kaava ei estä kentän viranomais- ja liikelentotoimintaa. Kentän tulevien käyttäjien tarpeiden yhteensovitus ratkaistaan jatkosuunnittelussa ja viimeistään ympäristölupaehdoissa määrätään sallituista lentomääristä ja melutasoista. Viranomaistarpeet huomioidaan kentän ja sen käytön suunnittelussa yhteistyössä Helsingin kaupungin, alueen nykyisten toimijoiden, puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kesken. Vartiolentolaivueen toimintaa harjoitetaan tällä hetkellä Malmin kentältä. Meripelastustehtävissä matka-aika saattaa muodostua pelastustoiminnan onnistumisen kannalta tärkeäksi. Myös viranomaistoiminnan näkökulmasta helikopterikentän sijainti Helsingin kantakaupungin eteläisimmässä kärjessä on optimaalinen. Helikopteriliikenteen lentokenttää suunnitellessa lentoturvallisuus, kenttää varten varattavan maa- tai vesialueen laajuus ja lentotoiminnasta aiheutuva melu asettavat käytännössä merkittäviä rajoitteita ja vaatimuksia kentän sijainnille ja lähiympäristölle. Lentoturvallisuuteen liittyviä eritysvaatimuksia kentän lähiympäristön suhteen ovat esimerkiksi lentosektorit, joiden tulee mahdollistaa esteetön lähestyminen kentälle kahdesta vastakkaisesta ilmansuunnasta. Lentosektorien esteettömyyteen vaikuttavat esimerkiksi sektorien läheisyydessä olevat rakennukset ja laiva- ja veneväylät. Laivaväylät tulee mitoittaa siten, että lentosektori ja laivaväylä leikkaavat toisensa 65 metrin korkeudessa. Ehdotuksen mukaisessa suunnitelmassa laivaväylä ja lentosektori leikkaavat toisensa noin 800 metrin päässä kentän laskeutumispaikasta. Toisin sanoen lähimpien laivaväylien tulee sijaita vähintään 800 metrin päässä kentän laskeutumispaikasta. Lisäksi tulee huomioida muu vesiliikenne, joka tulee estää fyysisillä rakenteilla lentosektoreiden alapuolella noin 250 metrin etäsyydellä lentokentän laskeutumispaikasta. Lentotoiminnan aiheuttaman melun takia helikopterikentän tulee sijaita riittävällä etäisyydellä melulle herkästä toiminnasta kuten asumisesta ja virkistysalueista. Tämän lisäksi kentän läheisyyteen tulevien asuinkorttelien massoittelulla ja yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee varmistaa riittävä meluntorjunta. Jo rakennettujen alueiden osalta ei lentotoiminnan meluvaikutuksia ja meluntorjuntatarpeita pystytä juurikaan ottamaan suunnittelussa huo-

4 HELSINGIN KAUPUNKI 4 (12) mioon. Tämän johdosta kentältä operoitaessa tulee välttää rakennetun kaupunkialueen yli tapahtuvaa lentoa. Lentokentän pääasialliseksi kaavailtuun lentosuuntaan nähden Hernesaaren kärki tarjoaa mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttavan lentoreitin suoraan merialueelle. Helikopteriliikenteen aiheuttamien meluvaikutusten vuoksi kenttä on Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksessa siirretty nykyisen maaalueen alueen kaakkoispuolelle mereen rakennettavalle uudelle täytölle. Suunniteltua merialueen täyttöä on mahdollista hyödyntää sijoittamalla sen yhteyteen vesiurheilukeskus. Nykyiset laivaväylät on mahdollista säilyttää ja mereen tehtävä täyttö on sijoitettu osittain ympäristöään matalammalle merialueelle. Kentän läheisyyteen rakennetaan melun leviämistä estäviä rakenteita ja rakennuksia, kuten terminaali-, hallija huoltotiloja. Kentän etäisyys keskustasta on 4 kilometriä, joka vastaa noin 13 minuutin matka-aikaa autolla. Selvitetyt sijaintivaihtoehdot Jätkäsaari (3) Jätkäsaaressa on hyväksytty osayleiskaava ja kolme asemakaava. Lisäksi Jätkäsaaressa on aloitettu rakentaminen ja valmisteilla on 14 asemakaavahanketta. Helikopterikentän sijoittaminen Jätkäsaareen kaavaillun satama-alueen eteläkärkeen edellyttäisi uutta osayleiskaavaa alueelle ja uutta merkittävää meritäyttöä matkustajasataman laivojen kääntöpaikan ja laivaväylän päälle. Helikopterikentän lähestymislentosektori tulisi sijoittaa etelään ja edellyttäisi laivaväylien huomattavia siirtoja etelämmäksi matalille merialueille Pihlajasaaren välittömään läheisyyteen. Edellä mainituista syistä riittävän pituinen lisätäyttö mereen olisi sekä kallis että todennäköisesti sataman toiminnan ja Pihlajasaarten virkistyskäytön kannalta toteuttamiskelvoton ratkaisu. Kentän etäisyys keskustasta olisi 3.8 kilometriä, joka vastaa noin 13 minuutin matka-aikaa autolla. Lauttasaari (4) Lauttasaaressa Vattuniemen eteläkärjessä arviolta Ulko-hatun luodolle ulottuva meritäyttö mahdollistaisi helikopterikentän meluvaikutusalueen riittävän etäisyyden Lauttasaaren ulkoilupuistosta. Meluvaikutusalue ulottuisi kuitenkin Melkin pohjoisosiin. Katuyhteys helikopterikentälle tulisi ulottaa yleiskaavassa osaksi Helsinki-puistoa merkityn virkistysalueen läpi. Lauttasaaren eteläkärki on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Helikopterikenttä toimintona ei olisi alueen kehitystavoitteiden mu-

5 HELSINGIN KAUPUNKI 5 (12) kainen. Kentän etäisyys keskustasta olisi 5.5 kilometriä, joka vastaa noin 16 minuutin matka-aikaa autolla. Koivusaari (5) Helikopterikentän sijoittaminen Koivusaaren etelän puoleiselle merialueelle ulottaisi kentän sijainnin Tiirasaaren läheisyyteen, jotta helikopterikentän meluvaikutusalue olisi riittävän etäällä Koivusaaren tulevasta asuinalueesta. Käärmeluotojen virkistysaluekokonaisuus ja Tiirasaaren, Mäntysaaren ja Niittysaaren loma-asumisalueet jäisivät helikopterikentän tai lentoreitin meluvaikutusalueen piiriin. Virkistys- ja asumisalueita ei olisi todennäköisesti riittävissä määrin mahdollista suojata helikopterikentän meluvaikutuksilta. Kentän etäisyys keskustasta olisi 7 kilometriä, joka vastaa noin 15 minuutin matka-aikaa autolla. Malmin lentokenttä (6) Malmin lentokentän toiminnan jatkumista on useaan otteeseen selvitetty, mutta asia on edelleen ratkaisematta. Lentokenttätoiminnot Malmilla rajoittaisivat pitkällä aikavälillä maankäytön suunnittelua laajalla alueella, sillä helikopterin lentoreitti kulkisi rakennetun kaupunkialueen yli altistaen useita asuinalueita meluvaikutuksille. Lisäksi Malmin lentokenttä on etäällä keskustasta, 15 kilometrin etäisyys vastaa noin 20 minuutin ajoaikaa. Malmin lentokentän supistaminen helikopteritukikohdaksi tarkoittaisi ensisijaisesti toimimista rajavartiolaitoksen tukikohtana eikä ratkaisu poistaisi tarvetta osoittaa helikopterikenttä keskustan tuntumaan. Malmin lentokentälle ympäristöineen on tarkoitus laatia osayleiskaava. Työ on aloitettu jo vuonna Vuoden 2004 loppuun asti kaavoituksen aikataulun lähtökohtana pidettiin valtioneuvoston tekemää päätöstä yhteistoiminta-asiakirjasta valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä. Asiakirjassa valtio ilmoitti olevansa valmis luopumaan Malmin lentokentän vuoteen 2034 ulottuvasta maanvuokraoikeudestaan alkaen, mikäli Helsingin kaupunki kaavoittaa vapautuvat alueet pääosin asuntokäyttöön ja sovitaan korvauksista sekä Malmin kenttää korvaavista järjestelyistä. Valtio ei luopunut kentän käytöstä sovittuun päivämäärään mennessä. Vuonna 2004 Kiikalan kunta ilmoitti olevansa halukas ottamaan vastaan Malmin lentotoiminnat. Mm. tällä perusteella Helsingin kaupunginhallitus päätti (58 ) ilmoittaa valtiolle, että on olemassa edellytykset päättää Malmin lentokenttää koskevat maanvuokrasopimukset. Kaupunginhallitus päätti pyytää valtiota luovuttamaan maanvuokrasopimusten mukaiset alueet kaupungille mennessä.

6 HELSINGIN KAUPUNKI 6 (12) Kaupunginhallitus on päättänyt alueen rakennuskiellosta nyt kuusi kertaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Voimassa oleva rakennuskielto päättyy Rakennuskieltoa on syytä edelleen jatkaa asian käsittelyn ollessa kesken. Ilmailulaitos Finavian liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laatima selvitys lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla valmistui kesällä Tämän selvityksen pohjalta liikenne- ja viestintäministeriö esitti, että selvityksessä esille nostetuista päävaihtoehdoista käynnistetään tarkentavat selvitykset ainakin kolmen vaihtoehdon osalta: lentokentän kehittäminen Malmilla uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen (Backas) Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi. Liikenne- ja viestintäministeriö määräsi Tiehallinnon vastaamaan tarkentavista selvityksistä pysyvän ratkaisun saamiseksi Malmin lentoaseman maa-alueen ja lentokentän kohtalosta. Erilaisista vaihtoehdoista on ollut tarkoitus käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). YVA-menettelyä on valmisteltu, mutta ei kuitenkaan toistaiseksi käynnistetty. Vuosaaren satama (7) Vuosaaren satamakeskuksen maankäyttö on osoitettu voimaantulleissa asemakaavan muutoksissa. Kaavoissa ei ole varauduttu helikopterikentän sijoittamiseen. Satamakeskuksen suunnittelun yhteydessä on selvitetty Malmilla toimivan pelastushelikopterikentän sijoittamista sataman yhteyteen. Sopivaa paikkaa ei löydetty. Lisäksi helikopteriliikenteen vaikutuksia tulisi tarkemmin selvittää sataman lähialueilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden, virkistysalueiden ja lomaasutuksen suhteen. Vuosaaressa kentän 17 kilometrin etäisyys keskustasta vastaisi noin 25 minuutin ajoaikaa. Aivan kuten Malmi myös Vuosaaren satama helikopterikentän sijaintipaikkana on etäällä keskustasta. Kansainvälisen helikopteriliikenteen luonteen kannalta kentän saavutettavuus ei ole tyydyttävä. Lentokenttä- ja helikopterikenttäkysymys maakuntakaavassa Malmin kenttä on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu liikennealueeksi, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen alue.

7 HELSINGIN KAUPUNKI 7 (12) Maakuntakaavan tarkistaminen on vireillä. Vuonna 2012 nähtävillä olleessa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu aluevarausta Helsingin seudun lentokentälle. Kaavaselostuksen mukaan Helsingin seudun lentokentästä ei ole tehty riittäviä tutkimuksia, joiden perusteella uuden kentän sijoituspäätös olisi voitu tehdä. Helikopteriliikenteen kehittämismahdollisuudet on kaavaehdotuksessa osoitettu liikenteen yhteystarve-merkinnällä. Mahdollisen helikopterikentän sijaintiin ei ehdotuksessa oteta kantaa. Uudenmaan liiton osayleiskaavaehdotuksesta antaman lausunnon mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan tutkia vaikutusten arvioinnin pohjalta yhteyden vaatimille helikopterikentille sopiva sijainti. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Malmin kentän aluevarausmerkintään ei ole esitetty muutoksia. Kentän melualuetta ja suunnittelumääräystä on ehdotuksessa jonkin verran tarkistettu voimassa olevan ympäristöluvan pohjalta, ja kenttä on museoviraston inventoinnin (RKY 2009) mukaisesti merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi, valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Kaupunginhallitus on vaihemaakuntakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että helikopterikentän sijoitusvaihtoehtoja on selvitetty Hernesaaren osayleiskaavan valmistelun yhteydessä. Maakuntakaavassa tulisi olla vähintään selvitysalue-merkintä hankkeen mahdolliselle sijoitukselle. Päätös helikopterikentän sijoituksesta voidaan tehdä vasta perusteellisempien vaihtoehto- ja arviointitarkastelujen ja kustannusarvioiden valmistelun jälkeen. Kaupunginhallitus totesi, että Malmin lentokentän tilanne on edelleen ratkaisematta. Epävarmuus kentän siirtymisestä vaikuttaa laajasti koillisen Helsingin, erityisesti Malmin alueen kehittämiseen. Seudun uuden pienilmailukentän sijaintipaikka tulisi mielellään löytää alle 50 km päästä Helsingin keskustasta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan Malmin lentokentälle on osoitettava vaihtoehtoinen sijainti. Lentokentän korvaavien toimintojen sijoittaminen Uudellemaalle on kysymyksenä edelleen ratkaisematta. Vaihemaakuntakaavaluonnoksen valmistelu ei ole toistaiseksi luonut ratkaisulle edellytyksiä. Tältä osin maakuntakaava ei täytä VAT:n vaatimuksia. Helsinki on jatkanut rakennuskieltoa lentokentän alueella useaan otteeseen. Jatkuvalla epävarmuudella on alueellisia vaikutuksia, jotka

8 HELSINGIN KAUPUNKI 8 (12) heijastuvat koko Helsingin koillisen alueen ja osin Vantaankin kehittämismahdollisuuksiin. Kaupunginhallituksen mukaan pysyväisluontoisen ratkaisun löytyminen lentokentän sijoittumiselle on siksi sekä seudun yleispiirteisen maankäytön suunnittelun että Malmin alueen kehittymismahdollisuuksien kannalta ensiarvoisen tärkeää. Miten helikopteritoiminnan melu leviää alueella ja mitkä ovat maksimimelutasot? Vastaus Helikopterimelun leviämistä on kuvattu tehdyissä meluselvityksissä. Tarkastelu on tehty ensisijaisesti keskiäänitasona. Toisin kuin monesti luullaan, keskiäänitaso soveltuu yksittäisistä melutapahtumista koostuvan vaihtelevan melun arviointiin. Se on myös ainoa ympäristömelua kuvaava suure, jolle on Suomessa annettu ohjearvot. Myös enimmäisäänitasoja päädyttiin tarkastelemaan helikopterin meluisimman hetken osalta, jotta voitiin arvioida tarve mahdollisesti ottaa enimmäisäänitasot huomioon julkisivujen ääneneristävyyden mitoituksessa. Toisaalta asian myös tiedettiin herättävän yleistä kiinnostusta. Selvitysten mukaan viitesuunnitelmien mukaisella massoittelulla melutason ohjearvot eivät ylity asuinkorttelien piha-alueilla. Myös Hernesaaren itärannan virkistysalueella päästään suurelta osin päiväajan ohjearvotason 55 db alle. Puistoalueen eteläosassa ohjearvotaso kuitenkin ylittyy. Ohjearvotaso tulee ylittymään myös rakennusten julkisivuilla, mutta ohjearvot sisällä alitetaan melko tavanomaisella ulkovaipan ääneneristävyydellä (tarkennetaan asemakaavoituksessa). Helikopterin nousun ja laskun aikaisen meluisimman hetken enimmäisäänitaso on suuruusluokaltaan noin 80 db lähimpien asuinkortteleiden eteläreunalla. (Vertailun vuoksi voidaan todeta, että yksi katuliikenteen raskas ajoneuvo aiheuttaa muutaman kymmenen metrin etäisyydellä noin 80 db äänitason.) Onko Hernesaaren meritäyttöihin käytettävät maamassat mahdollista saada käynnissä olevista tai tulevista tunnelirakennushankkeista? Vastaus Meritäyttö Hernesaaressa vaatisi vähintään hyväksytyn osayleiskaavan ja vesiluvan. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto ja vesiluvan myöntää Etelä-Suomen aluehallintoviranomainen. Osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen aloitettaisiin täytön toteutussuunnittelu ja vesilupa-

9 HELSINGIN KAUPUNKI 9 (12) hakemuksen laadinta, vähintään 6 kk. Vesilupakäsittely kestää vähintään vuoden. Luvan saannin jälkeen alkaisi merenpohjan ruoppaustyö, joka on tehtävä ennen täyttöä, vähintään 6 kk ennen täytön aloittamista. Täyttötyön suunnitteluun, lupavalmisteluun ja -käsittelyyn kuluisi arviolta vähintään 2 vuotta osayleiskaavan hyväksymisestä. Jätkäsaaren välivarastointialueella voi ympäristöluvan mukaan varastoida m 3 louhetta. Välivarastointialueella on m 3 louhetta. Välivarastoinnin uutta ympäristölupahakemusta valmistellaan parhaillaan rakennusvirastossa, koska nykyinen lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun. Jätkäsaaren meritäytöistä puuttuu m 3. Täyttöön sijoitetaan tällä hetkellä ympäristöluvan mukaisesti louheen seassa myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa syntynyttä purkuasfalttia ja -betonia, arviolta noin m 3. Helsinki ottaa Länsimetron louheita vastaan. Helsingin alueella sijaitseva Länsimetron osuus on lähes louhittu ja louhinnat jatkuvat Espoossa. Helsingissä on louhimatta m 3 ja Espoossa m 3. Vuoden 2012 loppuun asti voimassa olevan sopimuksen mukaan Helsinki ottaa vastaan Espoon louheita yhteensä 1 miljoona m 3. 0,7 miljoonasta m 3 on maksettu 4,5 e/m3 ja loput 0,3 miljoonaa m 3 ovat ilmaisia. Huippuvuosi Länsimetron kivituotolle oli vuonna Osayleiskaavan mukaisen maankäytön toteuttaminen Hernesaaressa vaatisi 3,2 miljoonaa m 3 meritäyttöön kelpaavaa maa-ainesta, käytännössä louhetta ja kiveä. Ennen täytön toteuttamista alueella tulee ruopata merenpohjan savi ja pilaantunut sedimentti, yhteensä noin 1,2 miljoonaa m 3. Taulukossa on esitetty täyttö- ja ruoppausmäärät alueittain. Täyttöalue täyttö, milj. m 3 ruoppaus, milj. m 3 Helikopterikenttä 2,13 0,8 Risteilijälaituri 0,75 0,1 Rantapuisto 0,31 0,3 yhteensä 3,19 1,2 Tulevaisuuden louheen syntykohteita ovat mahdollisesti Pisararata, Länsimetron jatke, Kalasataman pysäköintilaitos, Sörnäisten tunneli sekä muut rakennettavat ajoneuvotunnelit. Louheen sijoituskohteita ovat Hernesaari, Koivusaari, Kruunuvuorenranta ja Itäranta sekä muut pienempi mittakaavaiset kohteet, kuten Kipparlahti. Pisararadan suunnittelu on alussa ja hanke on yhteinen valtion kanssa. Kiviaineksen synty- ja sijoitushankkeiden sitomisessa on hankkeiden toteutumisen ja

10 HELSINGIN KAUPUNKI 10 (12) toteutusaikataulujen epävarmuuden lisäksi myös muita hankaluuksia. Kaavoituksen yhteydessä on esimerkiksi mahdotonta ennustaa louhittavasta kivestä tehtävistä sopimuksista, vasta urakkasopimuksissa sovitaan kuuluuko louhemateriaali tilaajalle vai urakoitsijalle ja samalla sovitaan louheen hinta. Lisäksi mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään, sen suurempi on todennäköisyys, että syntyy sellaisia louheen synty- tai sijoituspaikkahankkeita, joita ei tässä suunnitteluvaiheessa vielä tiedetä. Jatkosuunnittelua ohjaavat ponnet (Kslk ) Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lisätä seuraavat jatkosuunnittelua ohjaavat ponnet: Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää helikopterikentän taloudellisia toteuttamisedellytyksiä nykytiedon valossa epätodennäköisinä, eikä kenttä vaikuta julkisena investointina kannattavalta. Kentän varaus on kuitenkin perusteltua säilyttää yleiskaavassa, sillä varauksen suora vaikutus rajoittuu Hernesaaren eteläkärjen merikeskukseen, eikä kentän varauksen poistaminen täten muuttaisi muilta osin Hernesaaren kaavoituksen kokonaisuutta. Asemakaavoituksen yhteydessä on syytä toteuttaa nykyistä tarkemmin helikopterikentän kustannus - hyöty - tarkastelu sekä arvioida tässä yhteydessä myös kentän vaikutuksia lähialueen kaavoitukseen. Helikopterikentän mahdollisesta toteutuksesta päätetään myöhemmin erikseen. Jatkosuunnittelun edetessä pyritään kaikin keinoin löytämään viljan varastoinnille kokonaistaloudellisesti Hernesaaren viljasiiloja parempi sijoituspaikka. Hernesaaren viljasiilojen osalta tulee varmistaa mahdollisuus niiden kehittämiseen taloudellis-toiminnallisesti järkevämpään käyttöön. Helikopterikentän kustannus-hyöty-tarkastelu Ponnet on otettu osayleiskaavan jatkovalmistelussa huomioon siten, että kaavamääräyksiin on lisätty määräys: "Asemakaavoituksen yhteydessä tulee laatia helikopterikentän kustannus- ja hyötyselvitys sekä arvioida kentän vaikutuksia lähialueen kaavoitukseen." Kaavaselostuksen Hernesaaren toteuttaminen -kappaleen kuvaa "Kaavoitusaikataulu" on päivitetty. Hernesaaren viljasiilot ja viljan varastointi Ponnen mukaan viljan varastoinnille tulee jatkosuunnittelussa löytää kokonaistaloudellisesti Hernesaaren viljasiiloja parempi sijoituspaikka.

11 HELSINGIN KAUPUNKI 11 (12) Osayleiskaava ei estä viljanvarastointitoiminnan siirtämistä ja rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista toiseen käyttöön. Rakennus kuuluu korttelialueeseen, joka on osayleiskaavassa osoitettu merkinnällä Palvelujen ja hallinnon alue sekä työpaikka-alue (P/TP). Kortteli rajautuu risteilyliikenteen satama-alueeseen eikä asuminen sovellu korttelialueelle. Kaupungin on mahdollista vuokrasopimuksen päättyessä 2015 harkita nykyisen toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Viljavarastoinnin toiminnan luonteesta johtuen Hernesaaren viljavarastoa korvaavan viljasiilon tulisi sijaita laivalaiturin yhteydessä. Viljasiilorakennuksen ja viljansiirtokoneiston lisäksi toiminta edellyttää ylläpidettävää laivaväylää. Kustannustehokkuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että korvaava viljasiilo sijaitsisi nykyisten satama-alueiden yhteydessä. Viljavaraston sijoittamista esimerkiksi Vuosaaren satamaan on mahdollista selvittää muun jatkosuunnittelun yhteydessä. Lisäksi ponnen mukaan Hernesaaren viljasiilojen osalta tulee varmistaa mahdollisuus niiden kehittämiseen taloudellis-toiminnallisesti järkevämpään käyttöön. Valtion viljavaraston tasovarasto on 80 -luvulla muutettu toimitilakäyttöön. Sekä rakennusalan että kerrosalan suhteen Valtion viljavarasto on jo nykyisellään pääosin toimitilakäytössä. Varsinaisen siilovaraston käyttötarkoituksen muuttaminen on rakennusteknisesti haastavaa, mutta sille ei ole kaavallista estettä. Viljanvarastoinnista vastaava toimija Suomen Viljava omistaa Valtion viljavaraston rakennukset, tontti on Helsingin kaupungin omistuksessa.

12 HELSINGIN KAUPUNKI 12 (12) Tontin nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2015 asti. Toimija on ilmoittanut jatkavansa toimintaansa toistaiseksi Hernesaaressa. Toiminta ei ole ristiriidassa osayleiskaavan toteuttamisen kanssa. Kaupungin strategian kaupunkirakennetta ja asumista koskeva tavoite kaupunkiympäristön monipuolisuuden turvaamisesta, viljavaraston mahdollinen kriisiajan elintarvikehuolto ja rakennuksen rakennushistoriallinen ja kaupunkikuvallinen arvo tukevat nykyisen toiminnan jatkamista toistaiseksi.