Tervetuloa Tampereelle!

Transkriptio

1 Tervetuloa Tampereelle! EPILEPSIALIITON VAIKUTTAJAFOORUMI Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho

2 Tampereen kasvutrendin pääpiirteet 1) Keskuskaupunki kasvaa, lähikuntiin muuttaa yhä harvempi 2) Suurin liikkuva ikäluokka ovat opiskelijaikäiset nuoret aikuiset Tässä ikäluokassa vaihtuvuus Tampereella suurta, muiden kaupunkien kasvattajaseura Haasteena saada koulutetut osaajat jäämään Tampereelle 3) Tampereen työllisyys ja rakennemuutos näkyvät työllisyydessä Paremman arjen perässä muuttaneille koulutusta, työmahdollisuuksia ja nopeita sekä vaikuttavia työllistymisen tukikeinoja Tässä onnistunut alueellinen työllisyyskokeilu 4) Saavutettavuus on avainasemassa Työvoiman liikkuvuus kaupunkien välillä, kaupungin sisällä ja maiden välillä on elinvoimaisuuden, työllisyyden ja alueen kehittymisen elinehto ratikka, Suomirata (päärata), lentoyhteydet Hki-Vantaa ja myös Tampere-Pirkkala 2

3 Väestönmuutosprosentti ,5 % 2,3 % Tampere Kehyskunnat 2,0 % 1,9 % Kaupunkiseutu (Tampere + kehyskunnat) Pirkanmaa 1,6 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 1,4 % 1,3 % 0,9 % 0,9 % 0,8 % 0,7 % 1,4 % 1,1 % 0,9 % 0,8 % 1,3 % 1,3 % 1,1 % 1,0 % 0,9 % 0,8 0,7 % 0,7 % 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 1,4 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % 1,1 % 0,9 % 1,1 % 1,1 % 1,0 % 1,0 % 0,9 % 0,7 % 0,9 % 0,6 % 0,7 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 0,4 % 0,0 % *

4 Väestönkasvu Tampereella Kahden viime vuoden aikana kaupungin väkiluku on kasvanut yli asukkaalla vuodessa. Edelliset peräkkäiset voimakkaan kasvun vuodet sijoittuvat 1990 luvun puoleen väliin kotikuntalain uudistamisen jälkeiseen aikaan. Tampere on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana asukkaalla

5 Ikärakenne Tampereella ja koko maassa Ikäluokan osuus koko väestöstä, % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Ikä, vuotta Tampereella nuorten aikuisten osuus väestöstä on merkittävä, suurin ikäluokka on 24-vuotiaat. Kun taas muussa Suomessa 69- vuotiaat. Lähes 40 % tamperelaisista on vuotiaita. Muussa Suomessa osuus on noin 25 %. Tampere Muu Suomi

6

7 Maakunta- ja sote-uudistuksesta

8 Tampere Sinulle paras // Monet uuteen Tampereen strategiaan kirjatut tavoitteet edellyttävät toteutuakseen myös tulevan maakunnan toimia // Uudistus toteutetaan järjestelmällisesti, tavoitteellisesti, tuloksellisesti ja riskit halliten. Tampereen strategisten tavoitteiden toteutuminen mahdollistetaan yhdessä maakunnan kanssa. Mm. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Vaikuttavat palvelut, yhtenäiset palveluketjut ja digitaalisessa kanavassa olevien palvelujen osuuden kasvattaminen Asiakasymmärryksen lisääminen ja palvelujen yhteiskehittäminen Verkostojen ja kumppanuuksien vahvistaminen Osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen Elinvoiman vahvistaminen Julkisen talouden tasapaino 8

9 Edunvalvonta Kasvupalvelut Elinvoima Kaavoitus Maankäyttö Toteutuksen hallittavuus Lausunnot & kannanotot // TOIMINTAKYVYN VARMISTAMINEN UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET TAMPERE 2020 & TAMPEREEN STRATEGIAN KIRKASTAMINEN Talousarvio 2019 TUKIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISPÄÄTÖKSET Talous- ja henkilöstöhallinto Finnmedi Tullinkulma Palvelu- ja vuosisuunnitelmat Ateria- ja puhtaanapito YHT. 720 SIIRTYVÄÄ TYÖNTEKIJÄÄ OMISTAJAOHJAUS Pikassos Coxa Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Hankinnat ja logistiikka Tammenlehväkeskus UUDISTUVA ORGANISAATIO & TOIMINTA Konsernipalveluiden ja konsernihallinnon uudistus Tiedolla johtamisen yhteistyömahdollisuuksien tarkastelu 2021 jälkeen Työterveyspalveluiden tarkastelu 2021 jälkeen jne. Toiminta Henkilöstö Johtaminen KUNTAKÄSITYS & KAUPUNGIN MUUTTUVA ROOLI // HYVÄT KÄYTÄNNÖT MAAKUNTAAN YLI 60 TAMPERELAISVALMISTELIJAA Yhdyspinnat & hyvinvoinnin & terveyden edistäminen Yhdyspintasopimukset & kannustimet Järjestöyhteistyö Yhdyspintamallinnukset TAMPERELAISVALMISTELIJOIDEN TUKI / STRATEGIAN MUKAINEN TOIMINTA Muutoksesta viestiminen Talous Hallinto Hatanpään ja Taysin yhdistymisen kokemusten hyödyntäminen TYÖLLISYYSKOKEILUN KOKEMUKSET OSAKSI KASVUPALVELUALLIANSSIA Kasvupalvelupilottihaku Hallituksen kärkihankkeet: Lape- / I&O- / Oda-hanke Palvelusetelikokeilu Valinnanvapauspilottihaku Muut esimerkilliset toimintamallit Osallistuminen & vaikuttajakokemus Ajankohtaiskatsaukset kehittämisen Oman työn Infot kautta Tietoiskut osallistuminen Uutiskirjeet Videot ja blogit jne. Strategisten valintojen oikeaaikainen tekeminen Uudistuksen toteuttaminen järjestelmällisesti, tavoitteellisesti, tuloksellisesti ja riskit halliten Kaupunkiorganisaatio toimii virtaviivaisesti ja yhteistyö maakunnan kanssa on systematisoitu HALLITTU SIIRTYMÄ 5400 SIIRTYVÄÄ TYÖNTEKIJÄÄ Henkilöstötietojen kerääminen Yhteistoimintamenettely Muutostuki & työhyvinvointi SIIRTYVÄÄ SOPIMUSTA Sähköinen siirto 44 % HENKILÖSTÖSTÄ / 210 SIIRTYVIÄ TOIMITILOJA HTM2 / RAKENNUKSESTA

10 Huom. Mitä tulisi huomioida uudistuksesta puhuttaessa? Mistä puhutaan? Valinnanvapaudesta puhutaan suhteellisesti enemmän kuin muista uudistuksen osista. Sosiaalipalveluista puhutaan vähemmän kuin terveyspalveluista. Työllisyyspalveluista ja muista maakuntien tehtävistä puhutaan vähemmän kuin sosiaali- ja terveyspalveluista. Uudistuksen vaikutuksista kuntiin ja kuntien muutostuesta puhutaan vähemmän kuin maakuntien tuesta. Kuntien siirtyvistä tehtävistä puhutaan enemmän kuin jäljelle jäävistä. Tietojärjestelmien yhteensovittamisen ja digitalisoinnin eduista ja mahdollisuuksista puhutaan vähemmän kuin syntyvistä kustannuksista. Hallinnon valmistelijat ja poliitikot puhuvat enemmän kuin esimerkiksi asiantuntijat, sote-ammattilaiset ja asiakkaat. Mitä on jo nyt? Terveydenhoitolain perusteella potilailla on ollut oikeus osallistua hoitopaikan valintaan Suomessa vuodesta 2011 alkaen: Potilas voi jo nyt valita ilman lisämaksua, mihin oman kuntansa terveyskeskukseen tai neuvolaan menee. Potilas voi valtakunnallisesta valita sairaalan jo nyt. Potilas voi myös hakeutua sairaanhoitoon EU- ja ETA-maihin jo nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti. Potilas pitää nyt jo ohjata yksityiselle puolelle erikoissairaanhoitoon myös kiireettömissä tapauksissa, ellei hoitotakuu muuten toteudu. Valinnanvapautta toteutetaan jo nyt kunnissa erilaisten palvelusetelien kautta. Mitä joka tapauksessa tapahtuu? Sote-uudistus pitää sisällään useita yhteiskunnallisia rakennemuutoksen ulottuvuuksia: Lähipalvelujen käsitteen muuttuminen Ikääntyneen väestön hoivalupauksen täyttäminen vaikeutuu Sote-menojen kasvaminen, kustannusten kasvun hillitseminen Yksityisten palveluntuottajien roolin vahvistuminen Teknologian ja lääketieteen kehittyminen Monikanavaisen rahoitusmallin yksinkertaistaminen Terveyserojen kaventaminen Painopisteen siirtäminen sotepalveluiden ennaltaehkäisevään toimintaan ja perustason vahvistamiseen Lisääntyvä yhteistyö ja alueyhteistyö. 10

11 Kiitos! 11