MINIMITIETOSISÄLLÖN MÄÄRITTELY

Transkriptio

1 MINIMITIETOSISÄLLÖN MÄÄRITTELY Kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin Tapani Kauppinen ja Katri Kilpeläinen 1

2 MIKSI TEHDÄÄN: LAKI Nykyinen Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Luonnos laista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 32 Sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee 1 momentin mukaisen seurannan vähimmäistietosisällön, mukaan lukien 7 ja 8 :ien mukaiset hyvinvointikertomukset. Maakuntien on toimitettava seurantatiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sen määrittelemällä tavalla. 1mom: Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut. Lisäksi maakunnan on seurattava oman palvelutuotannon toimintaa ja taloutta sekä verrattava sitä muiden tuottamien palvelujen laatuun

3 MIKSI TEHDÄÄN: YHDENMUKAISTAMINEN Lähes kaikki maakunnat/alueet/shp:t ovat jo tehneet ensimmäiset alueelliset hyvinvointikertomuksensa Lähes kaikissa kunnissa on tehty valtuuston hyväksymä kertomus Haaste: Kertomusten rakenne, tietosisällöt ja yhteys kuntien/maakuntien/organisaatioiden strategisiin tavoitteisiin vaihtelee 3

4 PROSESSI JA KOMMENTIT Vastuuhenkilöt: Tapani Kauppinen, Katri Kilpeläinen, Suvi Parikka, THL 3 kaikille THL:n asiantuntijoille avointa työpajaa THL:n sisältöasiantuntijoiden työskentely Versiot julkisessa verkossa 4/ /2018 Kohdennetut maakunta-, kuntakommenttipyynnöt, henkilökohtaisia tietopyyntöjä, esittelyjä tilaisuuksissa mm THL:n järjestämillä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivillä 2017 ja 2018 ja Maakuntien HYTE-valmistelijoiden vertaisfoorumissa 4/2018 Työskentely HYVI-yksikön tiiminvetäjien kokouksessa Avoin kommentointi päättyi THL:n Sote-tietopohjan Ohjausryhmä hyväksyi ehdotuksen Kommentoijia eri vaiheissa, mm: Suomen kuntaliitto, FCG, Suomen ympäristökeskus, STM, SM, LVM, VM, Kulttuurin aluetietoperusta -hanke, Soste ry, Likes, UEF, Sydänliitto, Järjestötalo, Sisäisen turvallisuuden neuvottelukunta, Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnan työryhmä, LAPEhankejohto, PROMEQ-hanke, Maakuntavalmistelijat: Lappi, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Pirkanmaa, Eksote, Kemi, Pori, Kuopio, Tampere, Oulu, Kouvola

5 MINIMITIETOSISÄLTÖJEN TULISI OLLA Samaan aikaan lyhyt ja kattava Kaikista kunnista/maakunnista löytyvää tietoa Pienillekin kunnille merkityksellisiä ja mahdollisia Luotettavia Olemassa olevista säännöllisistä tiedonkeruista saatavia Maksuttomia Kokoavasti ilmiötä kuvaavia, joita tarvittaessa tarkennetaan hyte-työn rakenteita ja toimintaa kuvaavia indikaattoreita eri toimialojen indikaattoreita ehkäisevien ja korjaavien palveluiden indikaattoreita väestön hyvinvoinnin tilaa kuvaavia indikaattoreita väestöryhmittäin: sp, ikä, syntyperä, sosioekonominen asema, toimintarajoitteisuus 5

6 ESIMERKKI INDIKAATTORISTA Ei syö koululounasta % on meillä paljon suurempi kuin naapurikunnassa! Voi vaikuttaa ruokaan ja ruokailuun? Kotona opitut ruokatottumukset? Käytöstavat? Ruuan maku? Lihomisen pelko? Kehonkuva? Tupakointi? Aamiaisen syöminen kotona? Alkoholin käyttö? Kiusaaminen? Ryhmäkuri? Omat välipalat? Perheen yhteinen iltaateria? Rauhaton ruokailuhetki? Liian lyhyt lounastauko?

7 ESIMERKKI INDIKAATTORISTA Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä on meillä paljon suurempi kuin naapureilla! Yksinäisyys? Harrastukset? Asuntojen esteettömyys? Diagnoosit kohdallaan? Ravitsemus kotona? Päihteet? Väkivalta? Raput vai hissi? Lääkitys kohdallaan? Tarpeenmukainen hoitopaikka? Pihojen liukkaus, lumet? Katujen kunto, lumet? Ravitsemus laitoksissa? Toimintakyky? Liikunta?

8 MILLAINEN MINIMITIETOLISTA ON? Sisällysluettelona Kunnan HYTE-rakenteet 14 Tehdyt HYTE-toimet kunnassa 17 Tekninen 6 Kulttuuri 5 Sivistys 4 Liikunta 1 Muu 1 Hyvinvoinnin tila 36 Hv/terveyden tila 7 Elintavat 6 Tapaturma/väkivalta/turvallisuus 6 Työttömyys 5 Ympäristöterveys 5 Osallisuus 4 Elinolot 3 yht 67 Maakunnan HYTE-rakenteet 4 Kuntien HYTE-rakenteet 7 Kunnissa tehdyt HYTE-toimet 10 Tehdyt HYTE-toimet maakunnassa 6 Ympäristöterveys 5 Liikenne 1 Tehdyt toimet SOTE-palveluissa 14 Hyvinvoinnin tila 47 Elintavat 9 Hyvinvoinnin/terveyden tila 12 Osallisuus 6 Tapaturma/väkivalta 6 Elinolot/elämänlaatu 7 Toiminta/työkyky 6 Työttömyys 2 Digipalvelujen käyttö 1 yht

9 MILLAINEN MINIMITIETOSISÄLTÖ ON? Ikäryhmittäin Muista: mikäli mahdollista, tarkastele ilmiötä ikäryhmittäin Kuntien minimitieto Lapset/nuoret 23 Työikäiset 6 Iäkkäät 6 Kaikkia 32 Yhteensä 67 Maakuntien minimitieto Lapset/nuoret 30 Työikäiset 17 Iäkkäät 10 Kaikkia 31 Yhteensä

10 MILLAINEN MINIMITIETOLISTA ON? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosmallina Kunta 12 Yhteensä Maakunta Yhteensä alunp Nutbeam

11 TAUSTAA HYVINVOINTIKERTOMUKSISTA 11

12 HYVINVOINTIKERTOMUS ON STRATEGINEN ASIAKIRJA Hyvinvointikertomus on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä Hyvinvointikertomus on kunnan / maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Kunnassa / maakunnassa valmistellaan laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua

13 13

14 MIKÄ ON KERTOMUSTEN ERO? Kunnan hyvinvointikertomus Kunta (monialainen hyvinvointiryhmä) tekee Kuvaa kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa, tehtyjä toimia ja tavoitteita Esitetään kuntavaltuustolle hyväksyttäväksi Tavoitteet ja toimet kuntatoimijoiden toteutettavissa Toimitettava maakunnalle ja julkaistava julkisessa tietoverkossa Alueellinen hyvinvointikertomus Maakunta (monialainen hyvinvointiryhmä) tekee yhdessä kuntien kanssa Kuvaa maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin tilaa, tehtyjä toimia ja tavoitteita Esitetään maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi Tavoitteet ja toimet maakuntakuntatoimijoiden (sote + muut toimijat) toteutettavissa ja tukee/ohjaa kuntia Julkaistava julkisessa tietoverkossa

15 KERTOMUSTEN VÄLINEN YHTEYS Maakunnan kertomuksessa hyödynnetään kunnan kertomuksia Kuntien huolenaiheet Maakunnan sisäiset erot Maakunnan täydentävä tieto sellaisista ilmiöistä, joita ei kuntatasolla voi tarkastella (esimerkiksi eriarvoisuus, väestöryhmät, kokemustieto) Maakunta tekee maakunnan kertomuksen yhdessä kuntien kanssa Kuntaedustus Muut alueelliset toimijat Maakunnan hyvinvointipooli 15

16 HYVINVOINTIKERTOMUS PROSESSINA Kerätkää monialainen ryhmä (hyvinvointiryhmä) Kirjatkaa mikä teitä huolettaa Tarkistakaa indikaattoreista onko huoli aiheellinen Katsokaa muut indikaattorit, joita ei tullut mieleen (minimitieto) Lisätkää aiemmin seuratut asiat ja muutenkin seurattavat ohjelmien tms indikaattorit Päivittäkää huolilista, josta tulee hyvinvointikertomuksenne runko Miettikää mitä kukin voi tehdä osaltaan huolille 16

17 MAAKUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS JA YHDYSPINNAT, ESIM Alueellisessa hyvinvointikertomuksessa todetaan osassa kunnista Tehdyt toimet sote-palveluissa: Liikuntaan liittyvä neuvonta vähäinen liikunta-aktiivisuus: ja ohjaus, % asukkaista Maakunta päättää asettaa tavoitteeksi tukea lasten liikkumista Toimia kohdistuu: sotelle: liikuntaneuvontaa tehostetaan maakunnan liikuntavastaavalle: haetaan rahoitusta hankkeelle, joka kohdistetaan osaan maakunnan kunnista maakunnan joukkoliikenteen tukemiselle jotta lapset pääsee liikkumaan maakunnallisille järjestötoimijoille: tukea liikunta-aktiivisuuden kasvattamiselle terveiset kuntien hyvinvointiryhmille/kertomuksille: kouluihin liikkumista lisää, lähiliikuntapaikkoihin huomiota ja esteetön pääsy, järjestötukea Hyvinvoinnin tila / elintavat: Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion ja AOL 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tehdyt toimet alueen kunnissa / liikuntatoimi: Lähiliikuntapaikat ja liikuntapuistot

18 SUOSITUKSET TÄYDENTYVÄT Minimitietosisältöjen suositukset ja tämä kalvopaketti: Minimitietosisällöt on julkaistu ehdotuksena THL:n nettisivuilla*, ja lain voimaanastumisen myötä niistä tulee velvoittavia Tämä on 1.versio, jota kehitetään. Ei vielä lakisääteinen, mahdollista muuttaa jos se havaitaan tarpeelliseksi. Lista tarkistetaan valtuustokausittain palautteiden pohjalta. Jatkokehitystyön virallinen toimintatapa vielä työn alla Seuraavan kerran kommentteja käsitellään 9/2019: ja 18

19 PS. Asukkaiden hyvinvoinnin edistymisen kannalta olennaista on, millainen painoarvo mitatuille tuloksille laitetaan, mitä johtopäätöksiä niistä tehdään, ja mitä toimintaa se synnyttää tai ei synnytä. 19

20 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 20

21 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET JÄRJESTÖT Miten järjestöjen rooli näkyy minimitietosisällöissä? 1. Itsearviointi seurojen, yhdistysten ja kunnan yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi: a) Onko kunta nimennyt henkilön joka vastaa yhdistysyhteistyöstä b) Resurssit: a. avustukset sote-järjestöille ja yhdistyksille euromääräisinä, b. kunnan tilojen käytön maksuton hyödyntäminen järjestö-/yhdistystoimintaan 2. Itsearviointi maakunnan hyte-työn rakenteesta, resursseista ja prosessista: Järjestöjen osallistuminen ja voimavarat 3. Itsearviointi kunnan/maakunnan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelusta ja hyödyntämisestä: Järjestöjen osallistuminen 21

22 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET MÄÄRÄ Miksi indikaattoreita on niin vähän? Kertomuksia tehtäessä jostain lähdetään liikkeelle, indikaattoreita voi ja pitää täydentää paikallisilla ja ajankohtaisilla asioilla. Miksi minun indikaattorini puuttuu vaikka se on tärkeä? Indikaattoreiden vähäisyyden vuoksi pyritty löytämään kokoavasti tärkeimpiä ilmiötä kuvaavat indikaattorit, joiden kautta voi pureutua yksityiskohtaisempaan tietoon ja josta eri toimijat voivat löytää yhteyden omaan työhönsä. Minua huolettaa ilmiö, jolle ei ole osoitettu indikaattoria, mitä teen? Kunta/maakunta täydentää hyvinvointikertomuksen mittaristoa itse tärkeäksi kokemillaan asioilla. Kaikkia tärkeitä ja huolestuttavia ilmiöitä ei ole minimitietolistalla. 22

23 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET JATKUVUUS Listalla ei ole indikaattoria, jota olemme seuranneet pitkään, eikö sitä enää seurata? Jos minimilistalta puuttuu indikaattori, se ei tarkoita etteikö sitä tarvitsisi seurata. Pitkään seurattuja ilmiöitä kannattaa seurata jatkossakin. Alueen oma asiantuntemus ja arvot täydentävät hyvinvointikertomuksen tietosisältöä. Miksi jo seurattuja ATH/FinSOTE/terveytemme.fi mittareita ei ole mukana kuntien minimitietosisällöissä? Resurssien rajallisuuden vuoksi otoskoot eivät riitä, jotta tuloksia voi julkaista kunnittain vuonna Tilaamalla saa suuremman otoksen. Miksi kaikkia minimi-indikaattoreita ei saa Sotkanetistä? Koska tieto organisaation omasta toiminnasta ja muiden alojen tiedot ovat muualla kuin Sotkanetissä. 23

24 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET YHTEYS Miksi mukana ei ole kaikkia jo olemassa olevia indikaattoripankkien, sähköisen hyvinvointikertomuksen tai Hyvinvointikompassin indikaattoreita? Minimitietolista on niin lyhyt, jokaisesta tärkeimmästä ilmiöalueesta on kuitenkin indikaattori, vaikka ei yhtä kattavasti kuin laajoissa indikaattoripankeissa. Mikä on yhteys erilaisiin kannustavan elementin, arvioinnin ja KuVa-indikaattoreihin? Hyvinvointikertomuksia voidaan hyödyntää erilaisten arviointien ja ohjauksen taustamateriaalina, mutta erityisesti ne ovat kunnan/maakunnan oman strategisen johtamisen väline. Kunnat joutuvat jo nyt seuraamaan montaa valtakunnallista ohjelmaa ja suositusta, miksi näitä kaikkia mittareita ei ole valmiiksi mukana? Kertomukseen kannattaa liittää erillisselvitysten sijaan myös muut joka tapauksessa seurattavat mittarit. Nyt niitä ei ole, koska ohjelmat tms vaihtuvat. 24

25 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET SOVELTAMINEN Koskeeko minimitieto sekä laajoja valtuustokausittaisia että suppeampia vuosittain tarkentuvia? Minimitietosisällöt kuvaavat laajan, valtuustokausittaisen, kertomuksen sisältöä minimissään. Entä jos tietoa ei ole, ilmiön määrä on vähäinen tai sitä ei pidetä oleellisena? Se todetaan esimerkiksi kertomuksen liitteessä, jotta lukija tietää, että ko mittaria on tarkasteltu ja tieto on todettu epärelevantiksi. Mittaria ei voi kuitenkaan jättää pois vain siksi, ettei sitä saada suoraan esimerkiksi Sotkanetistä/sähköisestä hyvinvointikertomustyökalusta. Esimerkiksi suurille kaupungeille osoitettuja mittareita ei välttämättä ole tarpeen tarkastella pienessä kunnassa. 25

26 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET JATKO Muuttuuko minimitietosisältö? Muuttuu. Tämä on 1.versio, jota kehitetään. Lista tarkistetaan valtuustokausittain palautteiden pohjalta. Vaihdetaan kun saadaan parempia indikaattoreita. Valtakunnalliset linjaukset ja painopisteet otetaan huomioon Suosituksesta saatuja palautteita tarkastellaan seuraavan kerran 9/2019 Lain mahdollisesti astuessa voimaan suositus muuttuu velvoittavaksi 26