ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS,

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 30. päivänä elokuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa Alueen määrittely IMATRA, Kaupunginosa 74, VUOKSENNISKA Alueen sijainti Asemakaavan muutos: Korttelin 46 osa, katu- sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelin 46 osa sekä katualuetta. Sitova tonttijako korttelin 46 tontti 13. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys-ja hyvinvointipalvelualueeseen, asuinpientaloalueeseen, moottoriurheiluhalliin ja Mäntyrinteen kerrostaloalueeseen. Kaavan vireilletulo: (kuulutus vireilletulosta, Uutisvuoksi) Kaavan laatija: asemakaava-arkkitehti Jaana Huovinen, puh sähköposti: osoite: Virastokatu 2, Imatra

2 Sisällysluettelo: 1 TIIVISTELMÄ Nykytilanne: Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suunnittelutilanne SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Maisema- ja kaupunkikuva Rakennettu ympäristö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonympäristö Palvelut ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Asemakaavan mitoitus ja aluevaraukset Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriaan Rakentamisen aikaiset haitat Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen Liikenteelliset vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet LIITTEET: 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liite 1: Liite 2. Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Poistuva kaava Johtokartta Sisäilmatutkimukset ja riskirakenteet, Kumppanuustalo (Raksystems,2015) Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys (Ramboll, 2016) Seurantalomake (ehdotusvaihe) Eksote lausunto Kumppanuustalon kustannuslaskenta 2 / 38

3 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Nykytilanne: Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Kaavoitettava kohde on kuulunut vuosien 2015 sekä asemakaavahankkeisiin (Kaavoituskatsaus ja ohjelma , KAKELA, 7, ). Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 1,4 ha ja se on Imatran kaupungin omistuksessa. Kaavamuutosalue sijaitsee Vuoksenniskantien ja Saimaan välisellä harjualueella Vuoksenniskan kaupunginosassa. Alue on keskellä Vuoksenniskan taajamaa ja lähellä Vuoksenniskan kaupallisia palveluja. Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin terveys- ja sosiaalipalveluita; alueella sijaitsevat Honkaharjun sairaala ja terveysasema, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti sekä ryhmäkoti Villa Vanamo. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Näreharjun moottoriurheiluhalli. Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1952 rakennettu III-kerroksinen rapattu harjakattoinen koulurakennus, osoitteessa Honkaharju 7. Honkaharjun koulun toiminta päättyi vuonna 2006, jonka jälkeen koulutoiminta siirtyi Vuoksenniskan koululle. Honkaharjun koulun nimi muutettiin Kumppanuustaloksi, jonka tiloja ovat hyödyntäneet mm. yhdistykset ja urheiluseurat. Kumppanuustalossa on ollut myös vuokrattavia asuntoja. Kaava-alueen rajaus (viistoilmakuva: Lentokuva Vallas 2014) 1.2 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Kaavamuutoksen tarve on syntynyt Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulun) jäädessä tyhjilleen. Keväällä 2015 valmistuneessa 3 / 38

4 kuntotutkimuksessa rakennuksesta löytyi runsaasti kosteusvaurioihin viittaavia mikrobikasvustoja. Raportin laatinut Raksystems suositteli tilojen poistamista käytöstä. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 lopusta lähtien ja rakennus on tarkoitus purkaa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena kaupunkikeskustana. Imatran YH-rakennuttajat (Mitra Imatran Rakennuttaja Oy alkaen) ja Imatran kaupungin tilahallinta ovat todenneet Kumppanuustaloa koskevista korjaustoimenpiteistä seuraavasti: Sisäilma- ja kuntotutkimuksen perusteella koko rakennus tulisi peruskorjata täysin, jotta tiloissa ei olisi terveydelle haitallisia yhdisteitä ja tiloissa olisi turvallista olla. Kaupunki ei ole tarvinnut kiinteistöä omaa palvelutuotantoa varten pitkään aikaan. Lisäksi kaupungin linjauksessa pyritään tehostamaan tilankäyttöä sekä keskittämään toimintoja lähekkäin, ja Kumppanuustalo ei sovellu tähän ideologiaan lainkaan myös tulevaisuudessakaan. Rakennuksen peruskorjauksen hinta tulisi olemaan yli 10 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon rakennuksen kunto, sijainti sekä pohja- ja rakenneratkaisut, niin tiloille ei löydy liiketoiminnallisesti kattavaa käyttöä kattamaan kiinteistön pääoma- ja hoitokustannuksia. Muun muassa edellä mainitut seikat huomioiden kaupunkikonserni ja kaupunginhallitus on jo vuosia sitten linjannut rakennuksen purettavaksi. Kumppanuustalon käyttömahdollisuuksia on selvitetty ja sen soveltuvuutta sote-käyttöön on arvioitu yhdessä virkamiestyönä niin Eksoten (Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) vanhusten palveluiden kuin perhe- ja sosiaalipalveluiden esimiesten kanssa (liite 6: Eksote lausunto). Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on tutkinut Kumppanuustalon tilojen käyttömahdollisuuksia ja todennut antamassaan lausunnossaan seuraavaa: Lähes 70-vuotta vanha rakennus ei mahdollista peruskorjauksenkaan jälkeen toteuttaa toiminnallisesti tehokkaita, nykyaikaisia ja esteettömiä tilaratkaisuja. Sote-käytön kannalta välttämättömien peruskorjauksen kustannukset ylittänevät todennäköisesti uudisrakentamisen kustannustason. Laajoillakaan peruskorjauksilla ei saada poistettua välttämättä vanhassa rakennuksessa olevia ongelmia. Palveluasumista eri muodoissaan sekä sote-palveluja pyritään nykyisin sijoittamaan palveluiden läheisyyteen, Imatralla lähinnä Imatrankosken suuntaan. Edellä mainituista seikoista johtuen Eksoten puolelta ei voida nähdä Kumppanuustaloa, peruskorjattunakaan, todennäköisenä toimitilaratkaisuna sote-palvelujen sijoittamiseen Imatralle. Imatran kaupungin hyvinvointipalvelut on kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossaan (lausunto hyvinvointilautakunta ) todennut, että hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden eri palvelualueilla ei tulevaisuudessa tule olemaan yksiköitä ja toimintaa asemakaavan muutosalueella eikä sen läheisyydessä. 4 / 38

5 Mitra, Imatran Rakennuttaja Oy, on antanut raportin koskien Kumppanuustalon perusparannusta. Raportissa on todettu seuraavaa: Kumppanuustalolle on tehty kuntotutkimus ( , RakSystems Oy). Kuntotutkimuksesta käy ilmi, että rakennuksessa on pahat sisäilmaongelmat ja tehtävät korjaustoimenpiteet vaativat paljon purkua ja rakenteiden uusimista minkä perusteella korjausaste on tarvittavien muutoksen jälkeen suurempi kuin 80 %. Kumppanuustalon osalta on tehty laskenta, paljonko kyseisen rakennuksen perusparannus uudelleen käyttöön maksaisi. Kustannuslaskennan pohjana on käytetty HAAHTELAn kirjaa Talonrakennuksen kustannustieto Laskennan pohjalta Kumppanuustalon peruskorjaus maksaa noin (alv. 0 %) tällöin hankkeen neliöhinnaksi muodostuu 2500 /m2. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty julkisten palveluiden alueeksi (py). Merkintä osoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien julkisten palveluiden ja hallinnon alueet ja kohteet. Kaava-alue sisältyy kaupunki/ taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk), jossa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunki/taajamarakennetta. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. 5 / 38

6 2.2 Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa Yleiskaavassa kaava-alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Kumppanuustalo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Ote Imatran yleiskaavasta Kestävä Imatra Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava1025 (vahvistettu ). Voimassa olevassa asemaakaavassa alue on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,60, mikä vastaa 6008 k-m2. Kerrosluku on neljä. Kumppanuustalo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-6): Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. 6 / 38

7 Ote ajantasa-asemakaavasta. 2.5 Suunnittelutilanne Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Pohjakartan tulee täyttää MRL:n 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 3. SELVITYS ALUEESTA 3.1 Maanomistus Kaavamuutosalue on Imatran kaupungin omistuksessa. Kiinteistöä hallinnoi Imatran Seudun Yritystilat Oy. 7 / 38

8 Ote maanomistuskartasta (lähde: StellaWeb) 12/2017). Vaalean vihreä: maanomistaja Imatran kaupunki; valkoinen, yksityinen maanomistus. 3.2 Maisema- ja kaupunkikuva Kaavamuutosalue sijaitsee Immalanjärven ja Saimaan välisellä kannaksella. Vuoksenniskan länsiosa kuuluu ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaan. Salpausselkä syntyi noin vuotta sitten mannerjään sulamisvaiheessa. Jäätikön edestakaiset liikkeet kasasivat moreenia jäätikön reunan eteen korkeaksi valliksi. Moreenin sekaan tuli hiekkaa ja soraa. Vuoksenniskalla ensimmäinen Salpausselkä kulkee alueen läpi selväpiirteisenä harjanteena lounaasta koilliseen. Vuoksenniskan keskustassa harjualueen itäosat muodostavat maisemallisesti tärkeän rinnevyöhykkeen. Vuoksenniska on yksi Imatran kolmesta päätaajamasta. Vuoksenniskan keskusta sijaitsee nauhamaisesti lounais-koillissuuntaisena harjun ja radan välillä. Lähes koko keskusta-alue mahtuu neliökilometrin suuruiselle alueelle. Keskusta jatkuu pitkin Torikadun vartta radan ali kaakkoon kohti Immalanjärveä. Pitkittäiset yhdensuuntaiset kadut on rakennettu tiiviinä kortteleina. Vuoksenniskan keskeisen kaupparaitin, Vuoksenniskantien, suuntaisesti. Vuoksenniskantie muodostaa ehyen kaupunkimaisen katutilan, jota reunustavat liike- ja asuinrakennukset. Vuoksenniskantien ja Torikadun varrelle on keskittynyt alueen kaupalliset palvelut. Omakotitaloalueet sijaitsevat selkeinä kokonaisuuksina harjun päällä ja rautatien itäpuolella.vapaata vihreää aluetta on keskusta-alueen ympärillä runsaasti länsiosan harjualueella sekä Immalanjärven läheisyydessä. 8 / 38

9 Kaupunkikuvallisesti tärkeä solmukohta sijaitsee Torikadun ja Vuoksenniskantien risteyksessä, josta avautuu tärkeä näkymäakseli harjulta alas kohti Immalanjärveä. Kumppanuustalon sijainti on merkitty vihreällä ympyrällä kuvan vasemmassa reunassa (rakennetun kulttuuriympäristön kohde). Vuoksenniskan maisemallinen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu (lähde: Imatran Vuoksenniskan keskustan kehittämisohjelma 2010, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Pöyry Finland Oy, Tuomas Santasalo ky). 9 / 38

10 3.3 Rakennettu ympäristö Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja, johon kuuluvat mm. Honkaharjun sairaala ja terveysasema. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1952 rakennettu koulu, joka on alun perin nimetty Vuoksenniskan kansakouluksi. Nykyisin Kumppanuustaloksi kutsuttu rakennus on voimassa olevassa asema- ja yleiskaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavamuutosaluetta rajaa pohjoispuolella sodan jälkeen rakennettu pientaloalue ja Näreharjun moottoriurheiluhalli (1982). Eteläpuolella kaavaalue rajautuu Mäntyrinteen katualueeseen. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee ryhmäkoti Villa Vanamo (2012) sekä kaksikerroksinen asuinrakennus (1938). Harjun alapuolella Vuoksenniskantien varressa Mäntyrinteen alueella sijaitsee ja 1960-luvulla rakennettuja kolmikerroksisia lamellitaloja. Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin terveys- ja sosiaalipalvelut sekä Vuoksenniskan vuoropäiväkoti. Kuvassa Villa Vanamon vasemmalla puolella näkyvä ryhmäkoti Eevala on purettu syksyllä / 38

11 Asuinrakennus (1938) os. Honkaharju 8, (kuva: JH, 2016). Ryhmäkoti Villa Vanamo (2012), os. Honkaharju 5B, (kuva: JH, 2016). 11 / 38

12 Honkaharjun sairaala (1964) os. Honkaharju 4 a. Imatran aluesairaalahanke oli esillä 1950-luvun puolivälistä saakka mutta sairaalan rakentaminen alkoi vasta luvun alussa. Imatran aluesairaala vihittiin käyttöön vuonna 1964 (kuva: JH, 2016). Kumppanuustalo (Vuoksenniskan kansakoulu) Kumppanuustalo (Vuoksenniskan kansakoulu) on rakennettu vuonna Kaava-alueella sijaitsevan Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulu) ulkohahmo ja julkisivut ovat säilyneet miltei muuttumattomina. Julkisivussa ainoat muutokset ovat vuonna 1984 rakennettu luiska sekä asunto-osan uusi sisäänkäynti vuonna Kouluosan ikkunoita uusittiin vuonna Muutoin rakennuksessa on alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet. Rakennuksen kaikissa rakennusosissa on harjakatto ja niiden kattomateriaalina on punainen savitiili. Räystäs on avomallinen ja aluslaudoitus ja ruoteet on maalattu vihreiksi. Savupiiput on muurattu punatiilestä, mutta ne on myöhemmin pellitetty. Ikkunalistat ja pellit ovat harmaiksi maalattuja. Sokkeli on tummanharmaata rappausta. Osa ulko-ovista on maalattu, mutta osassa on säilynyt alkuperäinen lämpimän ruskea petsaus. Sisäänkäyntikatoksen vuolukivilaatoitus on julkisivuissa, lattiassa sekä katossa kannattelevissa pilareissa. 12 / 38

13 Kumppanuustalo (Vuoksenniskan kansakoulu) muodostuu kolmesta osasta, Rakennusmassan länsisiivessä sijaitsevat urheilu- ja juhlasalitilat, kolmikerroksisessa keskimmäisestä osassa luokka- ja opetustilat ja itäsiivessä koulun henkilökunnan asunnot. Imatralla kouluhammashoito aloitettiin 1948, kun Imatralle perustettiin kouluhammaslääkärin virka. Vastaanotto sijoitettiin Teppanalan koululle. Toinen vastaanotto aloitti vuonna 1952 Vuoksenniskan kansakoululla (kuva: JH, 2016). Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulu) rakennushistoriaselvitys Kumppanuustalosta on tehty rakennushistoriaselvitys kesällä 2016 (Ramboll). Rakennushistoriaselvityksen tavoitteena oli koota tiedot rakennuksen historiasta, muutosvaiheista ja nykytilasta sekä tarkastella rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kumppanuustalo on kokonaisuutena kohtalaisesti säilynyt. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt hyvin; ulko-ovia, ikkunoita ja parvekkeen kaiteita on säilynyt alkuperäisinä ja rakennuksen julkisivumateriaalit ja massoittelu ovat alkuperäiset. Sisätiloissa on tehty käyttötarkoituksen muutoksia; mm. opetustiloja on koulun lakkauttamisen jälkeen muutettu toimistotiloiksi. Ensimmäiset luonnokset Vuoksenniskan kansakoulun suunnitelmista laadittiin vuosina 1946 ja 1947 (arkkitehti Jalmari Lankinen). Koulurakennuksen suunnittelu kesti pitkään ja arkkitehti vaihtui kesken suunnittelutyön. Koulurakennus valmistui vuonna Lopullisten piirustusten laatimisesta vastasi Imatran kauppalan arkkitehtiosasto (arkkitehti Aleksis Lindqvist). Rakennuksen arkkitehtuurissa on piirteitä tuon ajan kansakoulujen tyyppipiirustuksista. Koulun käytävän päätteenä ovat laajat ikkunapinnat, suuri välituntikatos ja erikorkuisiin rakennusosiin perustuva massoittelu. 13 / 38

14 Ylhäällä: Kotikuusen istutustilaisuus Vuoksenniskan kansakoulun pihalla (kuva: Imatran kaupungin keskusarkisto). Vasemmalla: kuusia samalla kohtaa vuonna Rakennushistorialliset arvot: Rakennustaiteellisesti Kumppanuustalo edustaa melko tavanomaista luvun koulurakentamista. Pitkä suunnitteluaika ja arkkitehdin vaihtuminen näkyvät rakennuksessa siirtymänä alkuperäisten suunnitelmien selkeälinjaisesta funkiksesta hieman vapaampaan 1950-luvun modernismiin. Rakennuksen arkkitehtuurissa on piirteitä tuon ajan kansakoulujen tyyppipiirustuksista. Koulun käytävän päätteenä ovat laajat ikkunapinnat, suuri välituntikatos ja korkuisiin rakennusosiin perustuva massoittelu. Rakennuksen suunnittelija arkkitehti Aleksis Lindqvist suunnitteli koulun virkatyönään Imatran kauppalan arkkitehtinä. (Lähde:Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys, Ramboll 2016). 14 / 38

15 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu Rakennuksessa on säilynyt useita alkuperäisiä yksityiskohtia kuten pääsisäänkäynnin ruskeaksi petsatut puiset pariovet ja messinkiset ottimet. Julkisivussa, ulkoportaissa ja kannatinpilareissa on käytetty aikakaudelle tyypillistä liuskekivetystä. (kuva: Ramboll 2016) Historialliset arvot: Kumppanuustalon historialliset arvot liittyvät ennen kaikkea sen historialliseen taustaan osana maamme kansakoulujen rakentamista ja oppivelvollisuuslakia. Lisäksi rakennus liittyy tiiviisti Imatran alueen kasvuun teollisuuden ja suurten ikäluokkien myötä sekä esikaupunkialueen lasten olojen kohentumiseen. (Lähde:Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys, Ramboll 2016). Vuoksenniskan kansakoulu myrskyn jälkeen vuonna (kuvaaja Eino Mäkinen. Imatran kaupunginmuseon kuva-arkisto). Ympäristöarvot: Koulurakennus sijaitsee Vuoksenniskan keskusta-alueen etelälaidalla. harjun päällä. Honkaharju niminen katu päättyy kaava-alueelle. Rakennus

16 ei ole taajamakuvallisesti kovin merkittävä. (Lähde:Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys, Ramboll 2016). Näkymä Honkaharjulta Kumppanuustalon suuntaan. Oikealla ryhmäkoti Villa Vanamo (kuva: JH, 08/2016). 3.5 Liikenne Vuoksenniskalla autoliikenne painottuu Vuoksenniskantielle, jota pidetään kaupunginosan pääraittina. Liikenne Honkaharjun kaavamuutosalueelle ohjautuu Vuoksenniskantiellä sijaitsevan Tammiharjun kiertoliittymän kautta. Liikenne Honkaharjussa on vähäistä, koska alueelta ei ole läpikulkuliikennettä Vuoksenniskan keskustaan. Honkaharjun katu päättyy kaava-alueeseen. Honkaharjun alueen terveys- ja sosiaalipalvelujen asiakaspaikoitus toimii korttelikohtaisesti keskitetyin pysäköintijärjestelyin ja kadunvarsipysäköintinä. Honkaharjun alueella on kevyenliikenteenraitti, joka johtaa kaava-alueelle asti. Kaava-alueen eteläpuolelta on kevyenliikenteen yhteys Mäntyrinteen alueelle. Kaavoitettava alue on hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Lähimmät paikallisliikenteen pysäkit sijaitsevat Vuoksenniskantien varrella mutta Honkaharjun sairaalan kohdalla käyvät kääntymässä paikallisliikenteen vuorot: 16 / 38

17 Näkymä kaava-alueelta Mäntyrinteeseen. Kevyenliikenteen väylä yhdistää Kumppanuustalon piha-alueen Vuoksenniskan keskustaan. 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavoitettava alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piiriin. 17 / 38

18 Ote johtokartasta (lähde: KeyAquaImatra) kaukolämpö vesijohto vesijohto, ei käytössä viemäri 3.7 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee keskellä rakennettua ympäristöä. Kumppanuustaloa ympäröi pohjois-, länsi- ja eteläpuolella laajat hiekkakentät, jotka ovat toimineet koulun toimiessa urheilu- ja leikkialueina. Rakennuksen edustalla on laaja sorapintainen pysäköintikenttä. Rakennuksen itäpuolella sijoittuu viheralue, joka on toiminut asunto-osan suojaisana piha-alueena, Piha-alueilla kasvaa muutamia komeita mäntyjä. Kaava-alueen etelärinne on pääosin sekametsää. 18 / 38

19 Maa- ja kallioperä Kumppanuustalon pohjoispuoleisella viheralueella kasvaa komeita mäntyjä. Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan kaava-alue kuuluu karkearakeisten kitkamaalajien alueeseen, jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Luokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. Pohjavesi on tavallisesti niin syvällä, ettei siitä ole haittaa perustuskaivantoja tehtäessä. Tiiveyden mukaan sallittu pohjarasitus vaihtelee 3-5 kp/cm2. Radon Pohjavesi Kaavoitettava alue kuuluu kohonneen radontason alueeseen. Mittaustuloksissa 1-9 % ylittää 400 Bg/m 3. Rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaava-alue sijaitsee Vuoksenniskan pohjavesialueella, joka on III-luokan pohjavesialuetta (PvAlueTunnus ; Suomen ympäristökeskus; Karpalo-karttapalvelu). Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut pohjavesien rajausten ja luokittelun tarkastamistyön. Tehtävä perustuu vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Uuden lainsäädännön myötä kaikki pohjavesialueet tullaan tarkistelemaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta uudelleen. Tavoitteena on selkeyttää pohjavesien suojelua ja täsmentää vesipuitedirektiivin edellyttämää pohjavesistä riippuvaisten maa- ja pintavesiekosysteemien huomioon ottamista. Rajaus- ja luokitustyö on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. 19 / 38

20 3.8 Palvelut Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun terveyspalvelujen äärellä sekä lähellä Vuoksenniskan kaupallisia palveluja. Lähin päivittäistavarakauppa ja postipalvelut sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä Vuoksenniskantien varrella. Vuoksenniska on ollut vetovoimainen kaupunkiosakeskus ja kauppapaikka. Vuoksenniskan vahvuutena on pidetty sen seudullista asemaa; pohjoisten kuntien asukkaat Ruokolahdelta ja Rautjärveltä ovat käyttäneet kaupunginosan palveluja. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Vuoksenniskantien varrelle. Erikoiskauppojen määrä Vuoksenniskantien varrella on vähentynyt viime vuosikymmeninä ja alueella on paljon tyhjiä liiketiloja. Päivittäistavarakaupat ovat keskittyneet Torikadun ympäristöön. Vuoksenniskan alueelle tulee sijoittumaan yksi Imatran kolmesta koulukeskuksesta. Tämä vahvistaa kaupunginosan asemaa ja sen palveluja. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1 Asemakaavan mitoitus ja aluevaraukset Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä: A= m 2 Aluevaraukset: Palvelu- ja asuinrakennusten korttelialue (PA) A= 9704 m 2 Lähivirkistysaluetta (VL) A= 3189 m 2 Katualuetta A= 1033 m2 Autopaikkoja on varattava: Palveluasuminen 1 autopaikka / 200 k-m², 1 pyöräpaikka/300 k-m² Asunnot 1 autopaikka/85 k-m², 1,5 pyöräpaikkaa/asunto Rakennusoikeus: korttelin 46 tontti ,4 k-m Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Tasokas uudisrakentaminen parantaa Vuoksenniskan kaupunkiympäristön yleisilmettä ja viihtyvyyttä. Vuoksenniskan Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. Uusi palvelu- ja asuinrakennusten korttelialue täydentää Honkaharjun rakennettua ympäristöä. Lähellä sijaitsevat Honkaharjun terveyspalvelut tukevat uuden käyttötarkoituksen mukaista asumista. Uudisrakennus sijoittuu keskelle rakennettua ympäristöä, joten vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan ovat vähäiset. Kaavamuutos mahdollistaa rakentamisen IV kerrokseen, mikä soveltuu alueelle. 20 / 38

21 4.3 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Alue kuuluu valmiin vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon ovat vähäiset. 4.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriaan Kaupunkikuvan, rakennushistorian ja paikallishistorian kannalta Vuoksenniskan merkittävimpiä rakennuksia ovat 1930-, -50- ja -60- luvun pankki-, liike- ja julkiset rakennukset. Vuoksenniskan kehittämisohjelman yhteydessä (Imatran Vuoksenniskan kehittämisohjelma 2010, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy, Pöyry Finland Oy, Tuomas Santasalo Ky) on Honkaharjun koulu lueteltu yhdeksi arvokkaista rakennuskulttuurikohteista Vuoksenniskalla: Honkaharjun koulu. Vuonna 1951 valmistunut entinen koulurakennus edustaa sotien jälkeisen ajan vähäeleistä pehmeää funkista. Rakennus on muutettu Kumppanuustaloksi vuonna Rakennuksessa on toiminut Imatran taidemuseo. Kaavamuutoksella on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön siten, että kaava mahdollistaa tontilla sijaitsevan Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulu) purkamisen. Rakennus on suojeltu voimassa olevassa yleis- ja asemakaavassa. Rakennuksen purkamisella menetetään osa Vuoksenniskan ja Imatran rakennusperintöä ja kerroksellisuutta. Vuoksenniskan kansakoululla on ollut osaltaan merkittävä rooli Imatran kansanopetuksen 150-vuotisessa historiassa. Rakennushistoriallisen selvityksen mukaan Kumppanuustalo ei ole taajamakuvallisesti kovin merkittävä. Kaava-alueen ympäristö on muuttunut edellisen asemakaavan (2011) laatimisen jälkeen. Alueelta on purettu 1950-luvun rakennuskannasta mm. Oy Vuoksenniska AB:n vanha virkailijakerho (1951) ja Vuoksenniskan sauna-pesula (1953) ja näin ollen alueen historiallinen yhtenäisyys on muuttunut. 4.5 Rakentamisen aikaiset haitat Nykyisen rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen saattavat aiheuttaa hetkellisiä melu- ja pölyhaittoja sekä liikenteen lisääntymistä Honkaharjun alueella. 4.6 Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen Kaava-alueella sijaitseva Kumppanuustalo ei ole käytössä ja tyhjä kiinteistö on altis ilkivallalle. Piha-alueella sijaitsee koulutoiminnan jäljiltä käytöstä poistettu urheilukenttä. Nykyisin Kumppanuustalon piha ei toimi enää lähiliikuntapaikkana, joten uudisrakentamisen myötä laaja käyttämätön piha-alue siistiytyy. Rakentaminen ei vähennä lähivirkistysalueen laajuutta kaavamuutosalueella. Kaavan yleismääräyksissä on ohjeistettu, että tontilla olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. 21 / 38

22 Urheilutapahtumat ja liikuntatoiminta on keskitetty Vuoksenniskan koulun alueelle, joka on yksi Imatran tulevasta kolmesta koulukeskuksesta. Vuoksenniskan koulukeskuksen alue toimii kaupunginosan lähiliikuntapaikkana. Laadukas ympäristöön sopiva uudisrakennus parantaa alueen viihtyisyyttä ja kaupunkikuvaa Honkaharjun alueella. Rakennushanke tuo elinvoimaa Vuoksenniskan alueelle ja vahvistaa Vuoksenniskan asemaa ympäröivää asutusta palvelevana monipuolisena aluekeskuksena. 4.7 Liikenteelliset vaikutukset Honkaharjun katuverkko säilyy ennallaan. Kaavamuutos ei aiheuta katuverkon tai erillisten paikoitusalueiden rakentamista; pysäköinti kaavamuutosalueella on tonttikohtaista. Liikennemäärät alueella eivät merkittävästi lisäänny kaavamuutoksen myötä. Kaavamuutoksessa on mahdollistettu kääntöpaikka linja-autoille leventämällä katualuetta Honkaharjun kadun päätteenä. Mäntyrinteestä jalankululle ja pyöräilylle osoitettu reitti virkistysalueen kautta Honkaharjulle tulee säilymään. 4.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä. Kaavoitettava alue sijaitsee alueella, joka Imatran yleiskaavassa Kestävä Imatra 2020 on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Imatralla on käynnistetty uuden yleiskaavan laatiminen, jonka yhteydessä tullaan tarkistamaan alueen tuleva käyttötarkoitus. Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ja elinympäristön laadusta. Vuoksenniska kehittyy ja vahvistuu rakennushankkeiden myötä yhtenä Imatran kaupunkiosakeskuksena ja kauppapaikkana. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Imatran Seudun Vammaisneuvosto Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Hyvinvointipalvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Etelä-Karjalan pelastuslaitos Sähkö- ja puhelinyhtiöt 22 / 38

23 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan museo Museovirasto Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen yhteydessä Asemakaavamuutos on sisältynyt vuosien 2015, asemakaavahankkeisiin (Kaavoituskatsaus ja ohjelma , KAKELA, 7, MALLA-2 Vuoksenniska: Kumppanuustalon tontin uuden käyttötarkoituksen määrittely). Kaavasuunnitelman esittelystä ilmoitettiin kuulutuksella kaupunkilehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Kaavahankkeen luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittely-tilaisuus järjestettiin Imatran kaupungintalolla Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta ja arvioida kaavan vaikutuksia. Kaavahankkeesta pidettiin viranomaisneuvottelu Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa Lausunnot ja palautteet, luonnosvaihe Kaavaluonnoksesta pyydettiin palautetta osallisilta, joita ovat: kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat, Imatran seudun vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, hyvinvointipalvelut, Etelä-Karjalan museo, Museovirasto, rakennusvalvontajaosto, Imatran seudun ympäristölautakunta, Etelä-Karjalan liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, sähkö- ja puhelinyhtiöt sekä kaupunkikehitys ja teknisten sidosryhmät. Kaavaluonnoksen esittelyaineisto oli nähtävänä Kaavaluonnoksesta on jätetty seuraavat lausunnot ja palautteet: Imatran seudun vammaisneuvosto : Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Tavoitteena on vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena aluekeskuksena. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Imatran kaupungin vammaisneuvosto käsitteli asemakaavaluonnosta asemakaava-arkkitehti Jaana Huovisen esittelyn pohjalta Vammaisneuvosto edellyttää, että kaikki esteettömyys on saatavissa ja tulee hoitaa kaavoituksessa ja rakennuspiirustuksissa. Samassa yhteydessä palvelun saavutettavuuden varmistamiseksi kulku kiinteistölle on suunniteltava hyvin, mikäli tontille tullaan rakentamaan palvelutalo. 23 / 38

24 Vastine: Edellä mainitut asiat huomioidaan aluetta koskevissa tarkemmissa suunnitelmissa rakennuslupavaiheessa. Nuorisovaltuusto: Kaavaluonnoksesta ei ole huomautettavaa. Vanhusneuvosto : Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Tavoitteena on vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena aluekeskuksena. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Imatran kaupungin vanhusneuvosto käsitteli asemakaavaluonnosta asemakaava-arkkitehti Jaana Huovisen esittelyn pohjalta Vanhusneuvosto hyväksyy asemakaavaluonnoksen ja käyttötarkoituksen muutoksen, joka mahdollistaa palvelutalon rakentamisen tontille. Vanhusneuvosto kuitenkin pahoittelee, että rakennus on päästetty niin huonoon kuntoon, että se joudutaan purkamaan. Autopaikkoja tulee varata suunniteltua enemmän. Asemakaavaluonnoksen esittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa nousi esille moottoriurheiluhallin (ent. jäähalli) toiminnasta aiheutuva mahdollinen meluhaitta, tontille suorempi katuyhteys Vuoksenniskantieltä viheralueen reunasta, suunniteltua korkeampi rakennus Vuoksenniska maamerkiksi. Kaavaselostuksen mukaan rakennus edustaa 1950-luvun modernismia ja rakennuksen arkkitehtuurissa on piirteitä tuon ajan kansakoulujen tyyppipiirustuksista. Vanhusneuvosto esittää, että tulevan uudisrakennuksen suunnittelussa otetaan huomioon nykyisen rakennuksen historia ja arkkitehtuuri. Vastine: Moottoriurheiluhallissa tapahtuvan toiminnan meluvaikutukset kiinteistölle jäävät vähäisiksi, koska harrastetoiminta tapahtuu suljetussa tilassa eikä toiminta ole ympärivuorokautista. Kaavamuutoksessa kiinteistölle osoitettu kerrosluku, IV kerrosta, soveltuu rakennettuun ympäristöön. Kiinteistölle osoitettu rakennusoikeus 5822,4 k- m 2 jättää tontilla tilaa vaadittavalle autopaikkamitoituksen mukaiselle pysäköintialueelle sekä tarvittaville piha- ja oleskelualueille. 24 / 38

25 Hyvinvointilautakunta : Imatralla, Vuoksenniskan kaupunginosassa, on käynnistetty asemakaavan muutos (kaava nro 1074). Asemakaavan muutos koskee ns. Kumppanuustalon tonttia os. Honkaharju 7, Imatra. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksella on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön siten, että kaava mahdollistaa tontilla sijaitsevan Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulu) purkamisen. Rakennus on suojeltu voimassa olevassa yleis- ja asemakaavassa. Rakennuksen purkamisella menetetään osa Vuoksenniskan ja Imatran rakennusperintöä ja kerroksellisuutta. Vuoksenniskan kansakoululla on ollut osaltaan merkittävä rooli Imatran kansanopetuksen 150-vuotisessa historiassa. Hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden eri palvelualueilla ei tulevaisuudessa tule olemaan yksiköitä ja toimintaa asemakaavan muutosalueilla eikä sen läheisyydessä. Kaavamuutos ei myöskään aiheuta muutoksia koulumatkoihin, varhaiskasvatuksen palveluiden, hyvinvointipalveluiden eikä elämänlaatupalveluiden saavutettavuuteen. Hyvinvointi- ja koulutuspalveluilla ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta Vs. Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Hyvinvointilautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta Etelä-Karjalan museo : Imatran kaupunki on pyytänyt Etelä-Karjalan museon lausuntoa ns. Kumppanuustalon tontin os. Honkaharju 7 asemakaavamuutosluonnoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavaluonnos mahdollistaa entisen Honkaharjun koulun (nyk. Kumppanuustalo) purkamisen. Honkaharjun koulu valmistui vuonna Ensimmäisen piirustukset koulurakennuksesta on laatinut Jalmari Lankinen vuonna 1946 ja Aleksis Lindqvist vuonna Rakennus on toteutettu jälkimmäisen suunnitelmien mukaan. Vuonna 2006 käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä opetustilat muutettiin toimistoiksi. Rakennuksessa on sijainnut myös asuntoja. Kumppanuustalo on ollut tyhjillään vuodesta 2015 sisäilmaongelmien vuoksi. 25 / 38

26 Etelä-Karjalan museo on tutustunut kaava-aineistoon ja luonnoksesta seuraavaa. Poistuvassa asemakaavassa Kumppanuustalo on suojeltu sr 6-merkinnällä. Suojelumääräys: Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Alueella on lisäksi kaavassa yleismerkintä, joka luonnehtii aluetta kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi alueeksi. Vuonna 2004 vahvistetussa yleiskaavassa rakennuksella on suojelumerkintä sr. Ramboll on laatinut rakennushistoriallisen selvityksen (2016) Imatran neljästä suojellusta koulurakennuksesta, joihin nykyinen ns. Kumppanuustalo kuuluu. Selvityksessä käy ilmi rakennuksen historiallinen ja rakennushistoriallinen (ulkoasultaan pääosin alkuperäisenä säilynyt rakennus) merkitys, jotka ovat myös vuonna 2004 vahvistetun yleiskaavan suojelumääräyksen perusteena. Kaavaselosteesta käy ilmi, etteivät nämä arvot ole heikentyneet. Etelä-Karjalan museo toteaa, että suojelurakennuksen purkamisen mahdollistava kaavaluonnos on vuonna 2004 vahvistetun ja voimassa olevan yleiskaavan vastainen suojelumääräysten osalta. Uudisrakentamisen ja Kumppanuustalon purkamisen myötä alueelta häviäisi historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä kerrostuma. Luonnoksen yleismääräyksistä puuttuu myös poistuvasta asemakaavasta poiketen merkintä kaupunkikuvallisesti tärkeästä alueesta. MRL 118 :n (22: Rakentamisen yleiset edellytykset) mukaisesti tulee huolehtia siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia turmella. Rakennuksen purkamisen mahdollistamiselle ei ole kaavan luonnosvaiheessa osoitettu riittäviä perusteluja. Selostuksen liitteenä on sisäilmaraportti, jossa suositetaan rakennuksen käytöstä poistamista. Lisäksi raportissa on esitelty rakennukselle toimenpide- ja korjausehdotukset. Kaavaluonnoksen muista liitteistä ei käy ilmi, onko rakennusta peruskorjattu mittausten jälkeen ja raportissa esitellyllä tavalla. Kaavaluonnoksessa ei ole selvitetty rakennuksen säilymisen osalta vaikutusten arviointia riittävällä tasolla (MRL 166 ). Etelä-Karjalan museo kehottaa selvittämään, mitä edellytyksiä suojelurakennuksen korjaamiselle on. Museolla ei ole muuta huomautettavaa Kumppanuustalon kaavaluonnoksesta. Vastine: Imatran YH-rakennuttajat (Mitra Imatran rakennuttaja Oy alkaen) ja Imatran kaupungin tilahallinta ovat todenneet Kumppanuustaloa koskevista korjaustoimenpiteistä seuraavasti: Sisäilma- ja kuntotutkimuksen perusteella koko rakennus tulisi peruskorjata täysin, jotta tiloissa ei olisi terveydelle haitallisia yhdisteitä ja tiloissa olisi turvallista olla. Kaupunki ei ole tarvinnut kiinteistöä omaa palvelutuotantoa varten pitkään aikaan. Lisäksi kaupungin linjauksessa pyritään tehostamaan 26 / 38

27 tilankäyttöä sekä keskittämään toimintoja lähekkäin, ja Kumppanuustalo ei sovellu tähän ideologiaan lainkaan myös tulevaisuudessakaan. Rakennuksen peruskorjauksen hinta tulisi olemaan yli 10 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon rakennuksen kunto, sijainti sekä pohja- ja rakenneratkaisut, niin tiloille ei löydy liiketoiminnallisesti kattavaa käyttöä kattamaan kiinteistön pääoma- ja hoitokustannuksia. Muun muassa edellä mainitut seikat huomioiden kaupunkikonserni ja kaupunginhallitus on jo vuosia sitten linjannut rakennuksen purettavaksi. Voimassa olevassa asemakaavan (AK 1025) yleismääräyksissä on todettu alueesta seuraavaa: Kaupunkikuvan kannalta tärkeä alue. Rakennukset on sovitettava mittasuhteiltaan, rakentamistavaltaan ja julkisivuiltaan ympäröivään rakennuskantaan. Ympäröivä rakennuskanta on voimassa olevan kaavan valmistumisen jälkeen muuttunut: Honkaharjun alueelle on rakennettu uutta ja joitakin rakennuksia on purettu. Alueen kaupunkikuva ja rakennushistorialliset arvot ovat muuttuneet viime vuosina. Kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset sijaitsevat Vuoksenniskan keskustassa Torikadun varrella eivätkä Honkaharjun alueella. Kumppanuustalo on merkitty selvityksessä rakennetun ympäristön kohteeksi. (Lähde: Imatran Vuoksenniskan keskustan kehittämisohjelma 2010, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Pöyry Finland Oy, Tuomas Santasalo ky). Rakennusvalvontajaosto , RAKVALJS 4/ Rakennusvalvontajaosto puoltaa asemakaavan muutosluonnosta 1074, Vuoksenniska, huomautuksitta. Imatran seudun ympäristölautakunta , YMPLA 5/ Kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavamuutoksesta 1074, Kumppanuustalo, Imatra Etelä-Karjalan liitto : Kaavamuutoksen tarve on syntynyt Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulun) jäädessä tyhjilleen. Keväällä valmistuneessa kuntotutkimuksessa rakennuksessa löytyi runsaasti kosteusvaurioihin viittaavia mikrobikasvustoja. Raportin laatinut Raksystems suositteli tilojen poistamista käytöstä. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 lopusta lähtien ja rakennus on tarkoitus purkaa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. 27 / 38

28 Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (2011) Honkaharjun sairaala sijaitsee julkisten palveluiden alueella (py). Kumppanuustalo sijaitsee asuntovaltaisella alueella taajamatoimintojen alueella (A); kaupunki/taajamarakenteen kehittämisen kohdealueella (kk) ja kasvukeskusalueen laatukäytävällä (lk). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa (2015) ei ole merkintöjä asemakaavan muutosalueella. Palvelutalon rakentaminen täydentää Honkaharjun olemassa olevia sosiaali- ja terveyspalveluja ja on maakuntakaavan taajamatoimintojen mukaista toimintaa. Seuraavan maakuntakaavan yhteydessä voisi pohtia tulisiko Honkaharjun sairaalan py-alueeseen sisällyttää myös tuleva palvelutalo. Harmillisen voidaan pitää rakennuksen huonoa kuntoa sekä suojelun että rakennuksen purkua. Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta lausuttavaa asemakaavan muutoksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus , :KASELY/325/2018 Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1952 rakennettu III-kerroksinen rapattu harjakattoinen koulurakennus, alun perin Vuoksenniskan kansakoulu. Koulun toiminta rakennuksessa päättyi vuonna Rakennus toimi ns. Kumppanuustalona vuoteen 2015 saakka, jolloin tehdyn kuntotutkimuksen perusteella rakennus poistettiin käytöstä. Rakennus on ollut tuon jälkeen tyhjillään. Rakennus on sekä yleiskaavassa ( ) että ajantasa-asemakaavassa ( ) osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr, sr-6). Asemakaavamääräys:sr-6: Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen arvot Kaavaselostuksessa todetaan, että rakennus on säilynyt ulkohahmoiltaan ja julkisivuiltaan miltei muuttumattomina vuoden 1952 asussa. Kesällä 2016 tehdyssä rakennushistoriaselvityksessä on tutkittu rakennuksen arvoja. Rakennushistoriallisilta arvoiltaan rakennuksen todetaan edustavan melko tavanomaisia 1950-luvun koulurakentamista. Historialliset arvot liittyvät kansakoulujen rakentamiseen sekä oppivelvollisuuslakiin. Lisäksi rakennus liittyy tiiviisti Imatran alueen kasvuun teollisuuden ja suurten ikäluokkien myötä sekä esikaupunkialueen lasten olojen kohentumiseen. Taajamakuvallisesti rakennuksen ei nähdä olevan kovin merkittävä. Rakennuksen on sekä yleiskaavatyön (Kestävä Imatra 2020) että alueen kasvuun teollisuuden ja suurten ikäluokkien myötä sekä esikaupunkialueen lasten olojen kohentumiseen. Taajamakuvallisesti rakennuksen ei nähdä olevan kovin merkittävä. 28 / 38

29 Rakennuksen on sekä yleiskaavatyön (Kestävä Imatra 2020) että alueen asemakaavassa (asemakaava 1025) todettu suojeltavaksi rakennukseksi tehdyn rakennushistoriaselvityksen perusteella rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen ei voida nähdä hävinneen. Rakennuksen kunto Käyttäjien havaittua poikkeamia sisäilman laadussa, tehtiin rakennukseen keväällä 2015 kuntotutkimus. Rakennuksesta löytyi runsaasti kosteusvaurioihin viittaavia mikrobikasvustoja ja suosituksena oli rakennuksen poistaminen käytöstä. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 lopusta saakka. Kaavaratkaisu Kaavaratkaisu perustuu suojelumerkinnällä osoitetun rakennuksen purkamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksessa tulee edistää kestävä kehitystä sekä alueiden käytön tavoitteena tulee edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista (1 ja 5 ). 166 mukaisesti rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Sekä: Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Mikäli kaavatyön aikana päädytään purkamisen sallivaan kaavaratkaisuun, tulee se perustella. Nyt nähtävillä olevissa kaava-asiakirjoissa tätä ei ole tehty ja kaavaratkaisun arviointi on tältä osin puutteellista. Osoitetun perusteella ei ole nähtävissä, että rakennuksessa olisi sellaista ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, että sitä ei voitaisi kunnostaa vaan se tulisi purkaa. Lisäksi huomiota kaavan jatkotyössä kannattaa kiinnittää epäjatkuvuuskohtaan, joka syntyy viereisellä tontilla olevan jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen osan loppuessa tonttien rajalle. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnokseen. Blue Lake Communications Oy : Blue Lake Communications Oy:llä on asemakaavan muutos 1074, kaupunginosa 74, Vuoksenniskan alueella tietoliikennereitti ja tietoliikennekaapeli. Kaapeleiden- ja kaapelireittien siirron maksaa tilaaja. Liitteessä merkitty vihreällä BLC:n tietoliikennekaapelit ja tietoliikennereitit. Liitteenä karttaote alueesta. 29 / 38

30 Elisa oyj, : Elisa Oyj ilmoittaa lausuntonaan, että Elisa Oyj:n omistamia kaapeleita ja suojaputkia sijaitsee hankealueella. Nämä kaapelit ja suojaputket, niiden siirrot ja siirrosta aiheutuvat kustannukset tulee huomioida rakennustöitä suunniteltaessa ja toteuttaessa. Laitesiirrosta pitää saada ilmoitus minimissään 3 kk etukäteen. Panu Mäkinen : Kävely-yhteys tulee säilyä Mäntyrinteestä Honkaharjuun. Kun Honkaharju 8.n viereen rakennetaan pyörätie, häviää kaikki puut Honkaharjun ja suunnitellun rakennuksen väliltä. Haluan puita sisältävän viherkaistan pyörätien ja tulevan rakennuksen tai parkkipaikan väliin. Vastine: Kaavamuutos ei poista kävely-yhteyttä Mäntyrinteestä Honkaharjuun. Kaavakarttaan on lisätty istutettavan alueen osa tontin kohtaan, joka rajautuu Honkaharju 8:n viereen. Kaavakartan yleismääräyksissä on seuraava merkintä: Tontilla olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Lausunnot ja muistutukset, ehdotusvaihe Kaavaehdotus oli nähtävänä Nähtävillä olosta kuulutettiin ilmoituslehti Uutisvuoksessa Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Etelä-Karjalan liitolta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä- Karjalan museolta ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Etelä-Karjalan liitto 115/ /2018: Etelä-Karjalan liitto on antanut lausunnon kaavan luonnosvaiheesta, jossa todettiin että palvelutalon rakentaminen täydentää Honkaharjun olemassa olevia sosiaali- ja terveyspalveluja ja se on maakuntakaavan taajamatoimintojen mukaista toimintaa. Lausunnossa pidettiin harmillisena rakennuksen huonoa kuntoa sekä suojelun että rakennuksen purkua, joka tulee perustella hyvin kaavan asiakirjoissa. On myös tärkeää ottaa huomioon alueen liikenneyhteydet erityisesti kevyen liikenteen osalta ja varattava tarvittavat alueet autojen ja polkupyörien pysäköintiin. Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta lausuttavaa asemakaavan muutoksesta. 30 / 38

31 Kaakkois-Suomen ELY-keskus : Asemakaavan muutos koskee ns. Kumppanuustalon aluetta Vuoksenniskan kaupunginosassa (74), korttelin 46 osa sekä virkistysaluetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys- ja hyvinvointipalvelualueeseen, moottoriurheiluhalliin ja Mäntyrinteen kerrostaloalueeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena kaupunkikeskustana. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut lausuntonsa kaavamuutoksesta luonnosvaiheessa Viitaten kyseiseen lausuntoon todetaan, ettei kaavaratkaisua ole riittävästi perusteltu ja asemakaavan muutosehdotus on edelleen vaillinainen vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavaratkaisun tulee olla voimassa olevien lakien mukainen ja myös vaikutukset tulee arvioida lakitaustaan peilaten. Kaavan laadinnan tavoitteet (MRL) Maankäyttö- ja rakennuslain yleiset tavoitteet on kirjattu lain 1 :ään: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tätä täydentävät saman lain 5 :n tavoitteet alueiden käytön suunnitteluun. Asemakaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan vaalia rakennettua ympäristöä eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei kuitenkaan pykälän 3 momentin mukaan saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Saman lain 57 :n momentissa 3 määritellään asemakaavamääräyksistä johtuvista korvauksista. Muu kuin valtakunnallisesti arvokkaan rakennuksen osalta korvausvelvollinen on kunta, eikä korvaus koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia. Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Selostuksen kohtaa Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet on täydennetty luonnosvaiheen jälkeen. Siinä todetaan seuraavasti: Sisäilma- ja kuntotutkimuksen perusteella koko rakennus tulisi peruskorjata täysin, jotta tiloissa ei olisi terveydelle haitallisia yhdisteitä ja tiloissa olisi turvallista olla. Kaupunki ei ole tarvinnut kiinteistöä omaa palvelutuotantoa varten pitkään aikaan. Lisäksi kaupungin linjauksessa pyritään tehostamaan 31 / 38

32 tilankäyttöä sekä keskittämään toimintoja lähekkäin, ja Kumppanuustalo ei sovellu tähän ideologiaan lainkaan myös tulevaisuudessakaan. Rakennuksen peruskorjauksen hinta tulisi olemaan yli 10 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon rakennuksen kunto, sijainti sekä pohja- ja rakenneratkaisut, niin tiloille ei löydy liiketoiminnallisesti kattavaa käyttöä kattamaan kiinteistön pääoma- ja hoitokustannuksia. Muun muassa edellä mainitut seikat huomioiden kaupunkikonserni ja kaupunginhallitus on jo vuosia sitten linjannut rakennuksen purettavaksi. Kaava-aineistossa on liitteenä Raksystems insinööritoimisto Oy:n kuntoraportti, jossa esitetty toimenpide-ehdotuksia. Mistään ei selviä onko näitä toimenpiteitä tehty tai onko esitettyä kustannusten selvittämistä tehty. Selostuksessa viitataan summaan (yli 10 miljoonaa), mutta ei kerrota mistä summa on tullut. Pelkkä purkamisen tahtotila tai uuden käyttötarkoituksen löytymättömyys eivät ole riittävät perusteet suojelun rakennuksen purkamiseen tai purkamisen mahdollistavan asemakaavan laadintaan. Purkamisen kriteerit Perusteita sr-merkinnän poistamiseen voidaan tutkia myös käyttäen samoja kriteereitä kuin purkamisluvan yhteydessä. Tällöin tuleekin miettiä, että täyttyvätkö purkamisluvan edellytykset (MRL 139 ) ja onko rakennuksen kunnossapidossa toimittu lain määräämällä tavalla (MRL 166 ). Lisäksi rakennuksen tulee korjauksen jälkeen täyttää rakentamiselle asetettavat vaatimukset yleisellä tasolla ja erityisesti koskien (MRL 117, 117 c, 117 d ). Alueella voimassa oleva asemakaava on seitsemän vuotta vanha (vahvistettu ). Jotta rakennuksen purkamisen edellytykset tällaisessa tilanteessa voisivat olla olemassa, rakennuksen suojeluarvon sinänsä tai suhteessa ympäristöönsä tulee olla muuttunut edellisen asemakaavan tekemishetkeen verrattuna huomattavasti. Mikäli arvoja ei voida kunnostustöilläkään palauttaa, ei purkaminen enää merkitse maankäyttö- ja rakennuslain 139 :n 1 momentissa tarkoitettujen rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Lopuksi Yleisenä huomautuksena voidaan todeta, että kaavassa suojeltavaksi määrätyn rakennuksen kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnin ei pitäisi voida johtaa suojeluarvojen lopulliseen menettämiseen. Sr-merkinnän poistamisen tulee perustua riittäviin selvityksiin ja analyyseihin. Kaavamateriaalista ei käy ilmi selkeät perusteet suojellun rakennuksen purkamiselle. Asemakaavaa tulee täydentää selvityksellä rakennuksen korjauskustannuksista, tutkituista käyttötarkoituksista ja tarvittavista muutoksista. 32 / 38