MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ

Transkriptio

1 MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ

2 1) JOHDANTO 1) JOHDANTO

3 TARVE JA TAUSTA Keväällä 2018 toteutettu Maaseutu2030 -prosessi haki ymmärrystä siitä, millaisiin muutoksiin lähitulevaisuudessa on varauduttava suomalaisen maaseudun kehittämiseksi. Mukaan osallistui satoja maaseutukehittämisen aktiiveja, viranomaisia, aluekehittäjiä, tutkijoita, kansalaisia ja yrittäjiä sekä maaseudulta että kaupungeista. Jaettujen ajatusten pohjalta työstettiin yhteisiä kehittämisen kärkiä joihin jatkossa tulisi suunnata maaseudun kehittämistyötä. Tuloksia hyödynnetään osana maakuntauudistuksen valmistelua sekä ministeriöiden ja maaseutuviraston strategiatyötä.

4 MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin neljän webinaarin sarja, joissa asiantuntijat alustivat teemoista: Arvot ja sosiaalinen muutos, Niklas Lundström Teknologia, Kristina Andersson Taloudellinen muutos, Mikko Dufva Arki: asuminen, liikkuminen, työnteko ja hyvinvointi, Perttu Pölönen Samaan aikaan avautui netissä keskustelu Viima-alustalla näistä teemoista kaikille halukkaille. Asiantuntijana toiminut Tuomas Kuhmonen valmisteli myös tausta-aineistoa ensimmäiselle tulevaisuusleirille. Ensimmäisellä tulevaisuusleirillä lähestymistavaksi valittiin ihmisten kautta tapahtuva tarkastelu - maaseutusuhteen kuvaaminen 7 arkkityypin kautta. Näiden arkkityyppien kautta tarkasteltiin tulevaisuutta vuonna Lisäksi leirin työskentelyssä tunnistettiin millaisia muutoksia toimintaympäristössä uskotaan tapahtuvan vuosina Tässä metodina toimi PESTE-analyysi. Leirin jälkeen aineisto tiivistettiin, esiteltiin webinaarissa ja koottiin ennakkoaineistoksi toiselle leirille. Vaihe 2) haki vastauksia siihen, kuinka tunnistettuihin tarpeisiin vastataan. Toisella tulevaisuusleirillä työstettiin 8 kehittämisen kärkeä, joihin jatkossa tulisi suunnata maaseudun kehittämisen resursseja. Tähän raporttiin on koostettu työskentelyyn osallistuneiden esille nostamat teemat ja leireillä tuotetut näkemykset. Koko kevään mittaiseen prosessiin osallistui maaseutukehittämisen asiantuntijoita ja aktiiveja. Kommentointi ja keskustelu Viima-alustalla jatkui tämän raportin työstämisen ajan. Yhteensä siellä on yli 60 keskustelun aloitusta ja näihin noin 250 kommenttia. Kummallekin tulevaisuusleirille osallistui 50 henkeä. VAIHE 1: Mitä tulevaisuuden kehittämistarpeita tunnistetaan? VAIHE 2: Miten kehittämistarpeisiin vastataan? Webinaarit Viima Taustatyö I Tulevaisuus- leiri, Webinaari Taustatyö II Tulevaisuusleiri, Raportti

5 2) MATKA VUOTEEN 2030

6 YHTEINEN MAASEUTUMME-KÄSITE KEHITTÄMISTYÖN POHJAKSI Maaseutu2030 -prosessin koostamisen aikaan julkaistiin useita eri artikkeleita, mielipidekirjoituksia ja selvityksiä maaseudun ja kaupunkien tulevaisuudesta. Keskustelu sai vauhtia Ylen taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa neljä viidestä haluaa, että maaseutu pysyy asuttuna. Havaitsimme, että julkisessa keskustelussa on helposti vallalla joko kriittinen tai ihannoiva suhtautuminen maaseutuun. Kun muutamme metaforaa, voimme muuttaa myös maailmankuvaa, päätösten perusteluita ja yleistä käsitystä maaseudusta. Osallistujien mukaan ääripäiden sijaan kehittämistyön tavoitteena tulisi olla keskitie, jota edustaa oheinen yhteinen maaseutumme -käsitys. METODI: Maaseutukäsitysten tarkastelu ns. kriittisen kerrosanalyysin kautta, Inayatullah 1998.

7 MITEN IHMISET SUHTAUTUVAT MAASEUTUUN VUONNA 2030? Erilaisten trendien ohella tulevaisuuden maailmaa tarkasteltiin myös tulevaisuuden maaseudun asukkaiden kautta. Mitä nämä eri arkkityypit odottavat maaseudun kehittämiseltä vuonna 2030? Näiden odotusten kautta valittiin kehittämisen kärjet, joihin jatkossa tulisi suunnata maaseudun kehittämisen resursseja. Tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteestä. MAASEUTUSUHTEET 2030 Maaseutu on seikkailu Kaikkipaikkainen Vapaa keikkatyöläinen yhteisöissä Huoleton tosiurbaani Maaseutu on ihanne Elämän helppoutta arvostava palveluiden käyttäjä Maaseutu on käsillä tekemistä Kaksipaikkainen, kiinnepiste kaupungissa ja maaseudulla Maaseudusta nautiskeleva viikonloppukävijä Maaseutu elämäntilanteeseen sopiva paikka Tavis Maaseutu on nouseva trendi Riittävää toimeentuloa hakeva työn perässä muuttaja Maaseutu on turvapaikka Maaseutu on rakas Verkostoihin kiinnittynyt maalainen Koulutettu ja toimelias tekijä Monipaikkainen, kiinnepiste maaseudulla Omaa rauhaa arvostava pendelöijä Bioerakko Omavarainen elämäntapayrittäjä

8 MITEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU VUOSIEN AIKANA? Lisäksi tarkastelimme tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia. Tässä työkaluna toimi PESTE-analyysi kautta, johon lisättiin kuudenneksi tarkastelun näkökulmaksi arvojen muutos. Alla on tiivistelmä muutoksista. Laajempi kuvaus löytyy liitteessä. Eri osallistujien näkemykset tukivat pääosin toisiaan eli käsitys tulevaisuuden suunnasta oli melko yhteneväinen - selkein ero oli siinä koveneeko arvomaailma ja tapahtuu radikalisoitumista vai nousevatko pehmeät arvot tärkeämmiksi. POLIITTINEN maakunta- ja sote-uudistukseen liittyy epävarmuutta, jolloin palvelut ovat epävarmalla pohjalla kansalaisaktivismi nousee, yhden asian liikkeet yleistyvät aluekeskeisyys vahvistuu TEKNOLOGINEN toimivat tietoliikenneyhteydet ovat kaiken toiminnan edellytys uudet teknologiat mahdollistavat kiertotalouden ja hajautetun energiantuotannon kehittymisen teköäly, virtuaalisuus ja robotiikka käytössä turha liikkuminen vähenee TALOUDELLINEN kaikille ihmisille taloudellisen kasvun ei ole enää pääasia talouden eriarvoistuminen lisääntyy yrittäjyys lisääntyy ja saa uusia muotoja alusta- ja jakamistalous kasvaa Aasian maiden vaikutusvalta kasvaa globaalisti YMPÄRISTÖ maapallon kantokyvyn rajallisuus ymmärretään biotalouden merkitys kasvaa puhdas ilma, vesi ja ruoka tulevat myyntivalteiksi lähienergiasta tulee vahva trendi SOSIAALINEN yksilön aktiivisuus ja vastuu omasta hyvinvoinnista korostuvat syntyy samanmielisten kuplia syrjäytyneille ja maahanmuuttajille löydetään polkuja maaseudulle tulee vahvasti kansainvälistä ja osaavaa työvoimaa ARVOT kohtuullisuudesta tulee normi pehmeät arvot ja henkisyys nousevat; perhe ja lähiyhteisö tulevat tärkeiksi tai tapahtuu toisaalta arvojen koveneminen / yksilöllisyyden tavoitteleminen ja radikalisoituminen

9 3) KAHDEKSAN KEHITTÄMISEN KÄRKEÄ - RAKKAUESTA MAASEUTUUN 3) KAHDEKSAN KEHITTÄMISEN KÄRKEÄ - RAKKAUDESTA MAASEUTUUN

10 KEHITTÄMISEN KÄRJET - TIIVISTELMÄ Kehittämisen kärjet ovat asioita, joiden osallistujien mukaan tulisi näkyä maaseudun kehittämistyössä. OSALLISUUS: Osallisuus maaseudulla on ennakkoluulotonta, ketterää, pienellä budjetilla toteutettua ja yhteisöllistä. VUOROVAIKUTUS: Maaseutu ja kaupunkialueet ovat elinvoimainen toisiaan tukeva kokonaisuus, jossa on vahva vuoropuhelu toimijoiden kesken. OSALLISUUS INVESTOINNIT: Maaseudulle investoiminen on houkuttelevaa, kannattavaa, helppoa ja kestävää. Sitä tuetaan alustoilla, jotta osallisuuden kautta voi syntyä myös yhteisöllisiä investointeja. INFRA: Perinteisen infrastruktuurin rinnalla tärkeitä ovat kyläkeskusten nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet sekä kyläalusta, joka mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden älykkään liikkumisen. TOIMEENTULO: Uudet toimeentulomallit ovat arkea. Tämä mahdollistaa elämisen, asumisen ja yrittäjyyden maaseudulla. Työikäisen väestön määrä maaseudulla kasvaa ja syntyy uusia yrittäjyyden muotoja. OSAAMINEN: Jokaisella on mahdollisuus lisätä osaamistaan - huomioidaan etenkin pk-yritykset. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään alustoja. OSAAMINEN KOETTU HYVINVOINTI KESKIÖSSÄ VAIKUTTAVUUS MITTAAMINEN JA OSOITTAMINEN KAIKESSA MUKANA VUOROVAIKUTUS Nämä kaikki tukevat kehittämistyön keskiössä olevaa olevaa KOETTUA HYVINVOINTIA. Kaikki kehittämistyö tähtää sen lisäämiseen. Hyvinvoinnin käsite ja arviointi on uudistettu siten, että lähtökohtana on ihmisyys ja inhimillisyys. Vain jokainen itse voi määritellä oman hyvinvointinsa. TOIMEENTULO INVESTOINNIT VAIKUTTAVUUDEN mittaaminen ja osoittaminen on olennainen osa kaikkea kehittämistyötä. Siihen on rakennettu edistyneet menetelmät. INFRA Kukin kärki on avattu tarkemmin seuraavissa dioissa.

11 INFRA - ÄLYKÄS KYLÄALUSTA Perinteisten liikenteen infrastruktuurin sijaan Maaseutu2030-prosessin osallistujat tarkastelivat infran kehittämistarpeita kahdesta näkökulmasta - alustana sekä tietoliikenneyhteyksien näkökulmasta. KEHITTÄMISTARVE TARVITTAVAT TOIMENPITEET Miten pystytään kohtauttamaan ja yhdistämään ihmisten, tavaroiden ja palveluiden älykäs liikkuminen maaseudulla? TAVOITE 2030 Älykäs kyläalusta on käytössä Suomessa 400 kylässä. Sitä hyödyntävät löytävät niin vakituiset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat kuin vierailijat. MUUTOS Luodaan tai hyödynnetään olemassa olevia applikaatioita ja muita olemassa palveluita kyläalustan rakentamiseksi. Alustan palveluita ovat esimerkiksi: - nykyaikaisen peukalokyydin malli - vie mennessäs, tuo tullessas -toiminta - ratkaisujen löytäminen äkillisiin tarpeisiin (olen mökillä moottorisaha jäi kaupunkiin). - kylän palveluita, harrastusmahdollisuuksia jne. Kyläalusta yhdistää ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumisen kokonaispalveluksi. Alusta mahdollistaa joustavan, avoimen, läpinäkyvän ja tasa-arvoisen toiminnan. Toteutetaan valitsemalla pilottikylät, joissa erilaisia aluksi alustamalleja kokeillaan. Opitaan kokeiluista ja parhaat ratkaisut monistetaan valtakunnallisiksi.

12 INFRA - TIETOLIIKENNE KEHITTÄMISTARVE TARVITTAVAT TOIMENPITEET Datan liikkuvuus on asumisen ja yrittämisen kriittinen tekijä. Tulevaisuuden yhteiskunta ja sen palvelut eivät toimi ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Maaseudulla on yritystoimintaa, jonka merkitys koko Suomen kansantaloudelle on merkittävä. TAVOITE 2030 Varataan paikallisverkoille (kyläverkot) kaistaa käynnissä olevissa 5Gkilpailutuksissa. Aloitetaan lobbaus tämän edistämiseksi. Kehitetään kyläkeskusratkaisuja rohkeasti kokeillen ja oppeja monistaen. Paikallisten nopeiden kyläverkkojen rakentamiselle on hyviä malleja, joita voidaan soveltaa eri puolilla Suomea. Jokaisessa kyläkeskuksessa on nopea ja toimintavarma tietoliikenneyhteys, jonka varaan kylän oma lähiverkko on rakennettu (kuituun tai radioteitse perustettava). MUUTOS Asuminen ja yrittäminen ei ole asuinpaikasta ja tietoliikenneyhteydestä kiinni. Yritysten ja elinkeinon toimintaedellytykset on turvattu. Nettipohjaisten palveluiden saavutettavuus on tasa-arvoisempaa.

13 OSALLISUUS KEHITTÄMISTARVE TARVITTAVAT TOIMENPITEET Osallisuus yhteisöissä syntyy tekemisen kautta. Kuinka löydetään nopeita ja helppoja väyliä kehittämistyöhön ja osallisuuden lisäämiseen? TAVOITE 2030 Uudenlainen osallisuus maaseudulla on ennakkoluulotonta, ketterää, pienellä budjetilla toteutettua ja yhteisöllistä. Toimintakulttuurin muutos on levinnyt kaikkialle maaseudulla. MUUTOS Hyödynnetään joukkorahoitusta ja joukkorahoitusalustoja Tuetaan ns. kevytyhdistysten syntymistä yhdistysten yhdistyksen kautta Viestitään vapaamuotoisten aktiivisten ryhmien kautta, huomioiden myös epäviralliset someryhmät Luodaan polkuja pop-up osallisuudesta ja aktiivisuudesta sitoutuneempaan toimintatapaan, tukena yhteisömanagerit maaseudulla Jäykät rakenteet ovat murtuneet. Ihmisille on tullut ketterämpiä ja monipuolisempia tapoja osallistua kehittämistoimiin. Erilaisia rahoituskanavia hyödyntävät uudet toimijat. Kehitetään viestintätapoja ja niiden käyttöönottoa Sen sijaan, että muodolliset organisaatiot loisivat kaiken itse, on niiden rooli tulevaisuudessa enemmän yhteistyökumppani, mahdollistaja ja puitteiden luoja.

14 TOIMEENTULO 1/2 KEHITTÄMISTARVE MUUTOS Suomalaisten toimeentulo on jatkossa kokonaisuus. Yrittäjänä, maanviljelijänä ja palkansaajana toimiminen limittyvät. Järjestelmät mahdollistavat uudenlaisten henkilökohtaisten toimeentulomallien luomisen ja kehittämisen TAVOITE 2030 Uudet monimuotoiset toimeentulomallit ovat suomalaisten arkea, mikä mahdollistaa elämisen, asumisen ja yrittäjyyden maaseudulla. Työikäisen väestön määrä maaseudulla kasvaa ja keski-iän kasvu pysähtyy. Hyväksytään, että työ voi rytmittyä uudella tavalla - vrt. uusien sukupolvien vaateet myös maatilojen jatkajina. Uudet yrittäjyyden muodot, kausi- ja kevytyrittäjyys ovat osa normaaleja työuria. Jakamistalous, uuden tyyppiset yhtiöt sekä uudenlainen omistajuus myös maatiloilla ja maaseutuyrityksissä ovat ihmisille luonnollinen vaihtoehto. Työn tekeminen ei ole enää aika- ja paikkasidonnaista. Työtilat sijaitsevat yhä useammin asuintilojen yhteydessä. Fyysisten kohtaamisten tärkeys ei kuitenkaan ole hävinnyt. Erilaiset yrittäjyyden muodot (yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaalinen yrittäjyys) nähdään syrjäytymisen ehkäisyn välineenä Yrittäjyyskasvatus on sisäänrakennettu osa kaikkea oppimista. Oppiminen on elinikäistä ja usein virtuaalista.

15 TOIMEENTULO 2/2 TARVITTAVAT TOIMENPITEET Edistetään Maaseutuohjelman kautta tietoisuutta uusista työelämän mahdollisuuksista ja tehdään asennemuokkausta. Helpotetaan ihmisiä ja yrityksiä hyödyntämään monesta lähteestä koostuvaa toimeentuloa, tiedotetaan säädösten luomista mahdollisuuksista. Muokataan kehittämisen rahoitusta vastaamaan uusiin tarpeisiin; sovelletaan vaikuttavuusrahoitusta, katsotaan hankkeen kokonaisvaikutusta yksittäisten asioiden sijaan. Tuetaan ja turvataan perustoimeentulo yrittäjyyden alkutaipaleella. Tuet ja tulot lasketaan kokonaisuutena. Luodaan uudenlainen osaajapörssi yritysten käyttöön (esim. kauppakamari yhteistyökumppanina) Rahoitetaan hankkeita digitalisaatioon, robotiikkaan ja tekoälyyn liittyen. Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään näitä mahdollisuuksia. Edellyttää: - Myös kehittäjäorganisaatiot kehittävät toimintaansa siten, että ovat kehityksessä mukana tai sen edellä. - Toimivat tietoverkot ja virtuaalipalvelut ovat avainasemassa yrittäjyyden kehittämisessä, saavutettavuuden hidasteiden kampituksessa.

16 OSAAMINEN KEHITTÄMISTARVE TARVITTAVAT TOIMENPITEET Uudistumiskyky ja tulevaisuuden yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää jatkuvasti päivittyvää osaamista. Nykyiset koulutusmuodot eivät palvele kaikkia riittävästi. Maaseutua uhkaa osaamisen valuminen pois. Miten tuetaan uudenlaisia osaamisen kehittämisen tapoja maaseudulla? Miten kompensoidaan uuden oppimiseen menevä aika (siis uudenlainen oppimistuki)? Miten rahoitetaan ohjaaminen ja opetustyö uudenlaisessa oppimisessa, huomioiden mestari-kisällimalli, verkkokurssit ja -alustat. TAVOITE 2030 Jokaisella on mahdollisuus lisätä osaamistaan, myös niissä tapauksissa, kun ei ole mahdollista poistua pajalta. Luodaan uusia työskentely- ja oppimisyhteisöjä sekä asiakaslähtöistä koulutustoimintaa. Kehitetään täsmäratkaisuja osaamisen lisäämiseen: osaamisverkostot ja yritysryhmät. Suunnataan nykyisen kaltaiset koulutushankkeet laajempiin teemoihin. Hyödynnetään vertaisoppimista: Osaamista voi hankkia keneltä vain (sparraaja, osaamisverkosto, online-yhteisö). Mahdollisuus oppilaitosyhteistyöhön, jolloin opiskelijat ja nuoriso mukana. Sovelletaan uudenlaisia keinoja oppimisen sekä opetuksen tuottamisen rahoittamiseen: palvelusetelit, lump sum -kertakorvaukset, yms. MUUTOS Yhä useampi osallistuu elinikäiseen oppimiseen. Kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä tarvittavaan koulutukseen. Osaamisen lisäämisen välineet ovat monipuoliset ja täsmäratkaisuja löytyy.

17 VUOROVAIKUTUS KEHITTÄMISTARVE TARVITTAVAT TOIMENPITEET Vastakkainasettelun poistaminen kaupungin ja maaseudun välillä. Nähdään molempien hyvät puolet nykyaikaisilla määrityksillä. Tarkistetaan maaseutuun liittyvät käsitteet ja uudistetaan tarvittaessa. Toteutetaan uudelleenbrändäys! Valtakunnallinen TAVOITE 2030 Maaseutu ja kaupunkialueet ovat elinvoimainen toisiaan tukeva kokonaisuus, jossa on vahva vuoropuhelu toimijoiden kesken. MUUTOS Tehdään alueiden kehittämissuunnitelmat alueiden, ei rahoittajien tarpeista käsin. Rahoitusinstrumenteissä ei korosteta maaseutukaupunki vastakkainasettelua. Valtakunnallinen & alueellinen Tuotetaan kattavasti (viestintä)aineistoa uusille maakunnille kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Paikallinen & alueellinen. Uskalletaan olla ylpeitä siitä ketä ollaan ja mitä meillä on. Levitetään parhaita käytänteitä. Paikallinen & valtakunnallinen Nuoret näkevät maaseudun haluttavana ja monipuolisena paikkana elää ja saada toimeentulo. Verkotetaan (maaseutu)toimijoita. Alueellinen Viestintä ja vuoropuhelu toimivat aktiivisena osana toimijoiden arkea yhteisen viestintästrategian avulla. Olemassa oloa ei tarvitse perustella vaan voidaan päästä heti eteenpäin: asumisen vapaus - ei tarvitse perustella missä asutaan ja miksi asutaan - silti voi kehittyä ja kehittää. Hallinnon nimeämiskäytännöt kansankielelle.

18 INVESTOINNIT 1/3 KEHITTÄMISTARVE MUUTOS Maaseutu tarvitsee investointeja ja panoksia - rahaa, työpanosta ja osaamista maaseudun ulkopuolelta. Tarvitaan tietoa siitä miksi maaseudulle kannattaa investoida. Hyödyt sijoittajalle: - Taloudellinen ROI (return on investment, sijoitetun pääoman tuotto) - Eettinen ROI - Yhteisöllinen ROI - Kestävä ROI TAVOITE 2030 Maaseudulle investoiminen on houkuttelevaa, kannattavaa, helppoa ja kestävää Slogan: Investoi maaseutualueelle, koska se on houkuttelevaa, helppoa, kannattavaa ja kestävää Investointien rahalähteet monipuolistuvat nykyisestä Maaseudulle investoimisesta on tullut helppoa Tämän myötä maaseudulle investoidaan nykyistä enemmän ja investointien kohteina myös uusia asioita, joita aiemmin ei ole koettu investointikohteina Ihmisten syyt investoinneille ovat moninaisia: - taloudellinen - eettinen - yhteisöllinen - kestävä Ostokäyttäyminen muuttuminen vrt. REKO-ilmiö vs. kaupan keskittyminen Omistamisen tavat ovat muuttuneet - jakamistalous on arkea

19 INVESTOINNIT 2/3 TARVITTAVAT TOIMENPITEET Luodaan toiminnalle erilaisia alustoja: 1. digitaalisia ympäristöjä, 2. keskusteluverkostoja ja 3. uusia toimintamalleja - Sovellukset tuottavat tietoa kyseisen alueen tai aihepiirin mahdollisista investointikohteista - Tekoälyn hyödyntäminen yleistyy jatkossa Omistamisen alustat: - Joukkorahoituksen uusia muotoja - Yksittäisten yritysten ja sijoittajien sijoitukset - Maaseudun innovatiivinen yritys investoi laitehankintoihin sijoittajia joukkorahoituksesta / yksittäisiä sijoittajia tavoitteena saada tuottoa sijoitukselle Yhteiskunnan tukemat investointialustat - Investointien luotettavuuden takaaminen: joukkorahoitusmuotoja, joissa yhteiskunta takaa sen, että toiminta on oikeaa ja luotettavaa. - Uusi yritystoiminta käynnistymässä maaseutualueelle. Investointiin tarvitaan euroja. Julkiset tahot voivat olla mukana osittain rahoittamassa ja takaamassa myös muille sijoittajille, että yrityksen toimintaedellytykset ovat olemassa. - Perusinfraa, kuten tieverkkoja, rahoitetaan niin, että käyttäjät osallistuvat investointeihin ja käytöstä maksetaan. Mennyttä aikaa on se, että valtio investoi yksinään. - Osaamisen investointiin liittyen oppilaitokset keräävät yrityksien lisäksi myös yksityistalouksia mukaan koulutuksen rahoittamiseen. Symbioosi-investointialustat: isojen toimijoiden investointien edistäminen maaseutualueille - Kaupunki tekee päätöksen siirtyä kokonaan biokaasubusseihin. Maaseudun rahoituksella tuetaan biokaasulaitoksien rakentamista; kaupunki sitoutuu maksamaan ja mahdollisesti myös investoimaan. Lisäksi yksittäiset kuluttajat voivat osallistua investointiin. - Kauppaketjujen ohjaaminen investoimaan suoraan maatiloille, esimerkiksi tuotantorakennuksiin pääomariippumaton maatilan yrittäjä.

20 INVESTOINNIT 3/3 TARVITTAVAT TOIMENPITEET - JATKUU Osallistumisen alustat: - Yleishyödyllisiä, joissa voi tarjota omaa työtä ja osaamista haluamaansa kohteeseen. Monipuolista korkeampaa osaamista tarvitaan maaseudulle. - Harrastat läskipyöräilyä tai olet vapaa-ajan asukas, jolloin alustan kautta voit tarjota osaamisesi, eurosi ja työpanoksesi haluamaasi kohteeseen. - Jos on tarve ja idea, mutta itse ei voi toteuttaa niin ajatuksen voi heittää osallistumisen alustalle Eettiset alustat: - Mahdollisuus tukea tiettyä tuottajaa suoraan - Investoitu raha palautuu eettisinä asioina - Yksityistalous investoi ostamansa tuotteen yhteydessä eettisten arvojensa mukaisesti ekstraa - Maaseutumatkailun yhteydessä voit valita konkreettisen paikallisen kohteen miten hyvität hiilijalanjäljen

21 HYVINVOINTI KEHITTÄMISTARVE TARVITTAVAT TOIMENPITEET Nostetaan ihmisten itse kokema hyvinvointi perinteisten hyvinvointikäsitysten sijaan kehittämisen tavoitteeksi. Vain jokainen itse voi määritellä oman hyvinvointinsa. Uudistetaan hyvinvoinnin määrittely: Rakennetaan koettua hyvinvointia kuvaava mittaristo TAVOITE 2030 Laaditaan seurantamenetelmiä, joilla hyvinvoinnin muutoksia voidaan seurata Kehittämistyötä ja hyvinvointia arvioidaan vain uudistetun hyvinvoinnin käsitteen kautta. Vahvistetaan viestinnällä ajattelutavan muutosta ja eri alueiden ja ilmiöiden mahdollisuuksia koetun hyvinvoinnin lisäämiseksi MUUTOS Ajattelutapa on muuttunut perinteisestä hyvinvointikäsityksestä koettuun hyvinvointiin, sillä eri ihmisille hyvinvointi koostuu eri asioista. Vapaus valita oman hyvinvoinnin tekijät. Kun hyvinvointi ohjaa valintoja, vapaus valita asuin- ja toimeentulopaikka parantuvat. Suomesta on aidosti tullut monipaikkainen yhteiskunta. Uskalletaan todellisesti hyödyntää erilaisten alueiden erilaisia vahvuuksia.

22 VAIKUTTAVUUS! KEHITTÄMISTARVE TARVITTAVAT TOIMENPITEET Kertoa maaseudun kehittämisen varojen kohdentumisesta vakuuttavasti ja vaikuttavasti yli hallinnon rajojen. Lähtökohtana yhteisesti määritelty ja ymmärretty tiekartta. Tiekarttaa seuraamalla saavutetaan yhteinen päämäärä. TAVOITE 2030 Vaikuttavuus ja sen seuraaminen huomioidaan osana kaikkea kehittämistyötä. Käytössä on yhteinen tietoaineisto. Sillä voidaan tarkastella ja kuvata toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuustieto on tulevaisuuden ennakoinnin lähtötietoa ja mahdollistaa tuloksellisen tulevaisuuden. MUUTOS 1. Yhteisen suunnitelman luominen Panos-tuotos-vaikutus -ajatellusta vaikuttavuusajatteluun Tavoitetason määrittely vuodelle 2030: tärkeimmät kehittämiskohteet / asiat Mittariston luominen (mitattavat / sanalliset) Huolehditaan, että on riittävästi osaavia ihmisiä Kuka tekee: ministeriöt, hallintoviranomaiset, alueelliset kehittäjät 2. Suunnitelman käyttöönotto ja toteutus Menetelmien luonti tietojen keräämiseen ja tarkasteluun Vastuutahon määrittäminen 3. Mitä on saatu aikaan? Aikaan saatujen tulosten hyödyntäminen Päätöksiä kehitettävistä osa-alueista Tuloksista tiedottaminen (vaikuttavuusviestintä) Kuka tekee: Alueelliset toimijat, Maaseutuverkosto Saavutettu yhteinen ymmärrys vaikuttavuuden mittaamisen tärkeydestä. On luotu selkeä ja ymmärrettävä mittaamisjärjestelmä.

23 4) FASILITAATTOREIDEN LOPPUSANAT

24 MIHIN KIINNITIMME HUOMIOTA PROSESSIN PÄÄTTEEKSI? Ihmiskeskeisen maaseudun kehittäminen on mahdollista. Yksilöllisesti koetun hyvinvoinnin nostaminen maaseudun kehittämistyön tärkeimmäksi tavoitteeksi ja mittariksi on rohkea avaus, joka toteutuessaan poikkeaa perinteisestä aluekehittämisestä. Ihmislähtöinen kehittäminen näkyi myös halussa tukea yksilöiden omatoimisuutta sekä osaamisen kehittymistä ja tarpeesta vahvistaa maaseudun turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta. Menestys rakentuu osaamisen, aktiivisuuden ja vuorovaikutuksen varaan. Urat sirpaloituvat ja ansainta tulee pieninä puroina useasta lähteestä. Pärjääminen edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Ihmiset liikkuvat virtuaalisesta ja fyysisestä yhteisöstä toiseen ja toimivat eri rooleissa. Valjastetaan yksilöiden ja yhteisöjen into saada aikaan asioita. Tuodaan yhteen yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen, voimavarat sekä halu vaikuttaa ja tehdä. On aika häivyttää rahoitusinstrumenttien väliset rajat. Maaseudun kehittäjien tulisi yhdistää maaseudun avuksi kaikki erilaiset rahoituslähteet yksityisistä julkisiin. Turvataan nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet. Tulevaisuuden yhteiskunta rakentuu yhä enemmän digitaalisten palveluiden varaan.

25 SEIJA KIISKILÄ I MIKKO MARKKANEN I KATERINA SALMI I TONI PIENONEN

26 MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ LIITTEET

27 Arkkityyppien kuvaukset ja PESTE-analyysi Maaseutu2030-prosessin ensimmäisellä tulevaisuusleirillä arkkityyppien* avulla kuvattiin millaisia ovat tulevaisuuden maaseudun asukkaat ja heidän elämä. Lisäksi leirin työskentelyssä kuvattiin PESTE-analyysin** kautta, miten osallistujat uskoivat maailman ja toimintaympäristön kehittyvän vuosien aikana. * Arkkityyppi (m.kreik. ἀρχέτυπον) on perinteisesti tarkoittanut hahmon, asian tai käsitteen alkumuotoa ja mallia. Arkkityypit ovat kaikille ihmisille yhteisiä, alitajuisia sielunsisältöjä, jotka ilmenevät myyteissä, taruissa ja uskonnoissa (Wikipedia) ** PESTE-analyysi: Yritysfuturologiaan kuuluva menetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknistä ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta. ( tulevaisuus.fi/kasitteet/kasitteita-i-r/). Analyysiin voidaan ottaa mukaan myös muita näkökulmia, kuten tässä tarkastelussa arvojen muutos.

28 ARKKITYYPPIEN KUVAUKSET

29 HUOLETON TOSIURBAANI Huoletonta tosiurbaania voidaan kuvailla hipsteriksi ja menestyväksi uraohjukseksi. Hänen suhteensa maaseutuun on ohut ja lähes olematon, vaikka hän pitääkin maaseutua ihanteena. Maaseutu tuntuu eksoottiselta ja tavoiteltavalta. Arkkityypin osuus Suomen aikuisväestöstä on vuonna 2030 on 3,5% (ryhmän arvio). Tosiurbaani asuu kerrostalossa, koska se on helppoa tai uudehkossa omakotitalossa pienellä tontilla. Pihan hoitoon ei tarvitse käyttää paljon aikaa tai hän ostaa sen mielellään palveluna. Yksittäisen rikkaruohon nyppiminen voi toimia terapiana. Status on tärkeää asumisessa, mutta sillä asuuko hän vuokralla vai omistusasunnossa ei ole väliä. Sijainti sen sijaan on tärkeä asia: kodin tulee sijaita keskustassa tai sijainnin tulee olla muuten keskeinen. Julkisten kulkuneuvojen tulee sijaita lähellä omaa kotia (junat, bussit, yhteiskäyttöautot, taksit ja citypyörät). Menestyvä tosiurbaani tekee työtä palkan takia. Hän on siellä missä pitää näkyä: kahviloissa, ostareissa ja tapahtumissa. Hän ostaa paljon elämää helpottavia palveluita ja tuotteita, jotka nostavat statusta. Tosiurbaanille on tärkeää, että työ tukee omia arvoja. Toisille vuorostaan riittää, että raha tulee jostakin - ja aina on parempi, jos töitä ei tarvitse tehdä. Tämä urbaani käyttää kirpparivaatteita ja hengailee, mutta ei välttämättä kuluta paljon. Tosiurbaani on usein tarkoituksella lapseton. Harrastukset ovat trendikkäitä. Elämyksellisyys ja kulttuuri ovat hänelle tärkeitä asioita. Maaseutua ja luontoa hän pitää hienona juttuna juuri elämyksellisyyden vuoksi. Rentoutumiseen ja viihtymiseen tosiurbaani käyttää laillista kannabista, joka on jalostettu terveelliseksi. Hän käyttää paljon elämänlaatua parantavia laitteita ja yhteiskäytön mahdollistavia palveluita. Hänellä ei ole välttämättä juurikaan kodinkoneita, koska hän viettää paljon aikaa poissa kotoa. Keittiö on laite, joka valmistaa aterian nappia painamalla.

30 KAIKKIPAIKKAINEN Kaikkipaikkainen ei ole vielä löytänyt paikkaansa, vaan on nomadi ja ubiikki seikkailija. Tyypillisesti hän on alle 30 vuotias sinkku, joka pitää välivuotta, opiskelee tai on kausityöläinen. Kaikkipaikkaisten osuus aikuisväestöstä on 4,5% (ryhmän arvio). Kaikkipaikkaisella ei ole omistusasuntoa vaan hän kokeilee uusia asumismuotoja ja suosii yhteisöllistä asumista. Erilaiset parakit, minimiasuminen ja tuotteistetut asumispalvelut ovat hänelle tuttua. Asunnoista tehdään ranking -listoja, mikä helpottaa uudessa paikassa asunnon löytämistä. Jossain määrin häntä kiinnostaa elämysasuminen. Hänelle on tärkeää pystyä käyttämään julkisia liikennevälineitä. Omaa autoa ei omisteta vaan hän käyttää yhteiskäyttöautoa tarvittaessa. Toimeentulonsa kaikkipaikkainen saa sarjayrittäjänä tai keikkatyöläisenä. Hän voi joutua elämään minimituloilla, mutta sen korvaa mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Töiden urakka- ja projektiluonteisuus rytmittää elämää. Kaikkipaikkainen on valmis satsaamaan ruokaan ja juomaan. Hän hakee elämyksiä ja haluaa elää hetkessä. Häntä voidaan kuvailla sitoutumiskammoiseksikin, jolloin hänen heikko kohtansa on rakkauselämä. Kaikkipaikkaista yhdistää heimoon kuuluminen. Hänellä saattaa olla jopa pyrkimyksiä omaan lakiin. Äänestäjinä he kannattavat Jörn Donneria, joka edustaa tietynlaista kapinallisuutta. Vapaus on kaikkipaikaiselle tärkeää, sillä hän vihaa ja välttää rutiineja. Kaikiipaikkaiselle on oleellista se, että käytössä on nopea laajakaista. Verkkokauppojen käyttö on arkipäivää ja erilaiset jakamisalustat ovat oleellisia myös heimoyhteyden ylläpitämiseksi.

31 KAKSIPAIKKAINEN, KIINNEPISTE KAUPUNGISSA JA MAASEUDULLA Kaksipaikkaisella on kiinnepiste sekä kaupungissa että maaseudulla. Työ ja toimeentulo mahdollistavat kahdessa paikassa asumisen. Maaseudun kiinnepiste on oma valinta eikä esimerkiksi sukuvelvoite. Hän valitsee elämykset ja omin käsin tekemisen. Näitä arkkityyppejä voi olla jopa enemmän vuonna 2030 (ryhmän arvio). Kaksipaikkainen asuu kaupungissa tiiviisti pienessä kerrostaloasunnoissa ja maaseudulla taas väljemmin luonnosta nauttien. Asumista ei ole enää tässä vaiheessa säädelty niin tiukasti, joten tämä on myös mahdollista. Kaksipaikkaisen asumismuoto ei ole halpaa, koska hänellä on kahden asunnon ylläpito sekä matkustamisen kustannukset. Kaksipaikkaisen työ ja toimeentulo ei voi olla paikkasidonnainen. Oleellista on saada sellainen toimeentulo, että hän pystyy elämään näin. Kehittäjien tulee ratkaista, miten kaksipaikkainen saadaan antamaan takaisin jotakin molempien tai edes toisen asuinpaikkansa yhteisölle? Elämäntavoiltaan kaksipaikkainen on sekasyöjä, joka ei ole ideologisesti sitoutunut mihinkään valintoihin. Hän on myös tarpeen tullen joustava. Luontoarvot ovat tärkeitä - soveltuvin osin. Elämän tarkoitus on ikävän kartoitus kuuluu hänen mottonsa. Kaksipaikkaisen maailmassa ei ole maaseutu vastaan kaupunki -asettelua eikä hän pidä muutoinkaan kapeakatseisuudesta. Kaksipaikkainen vihaa huonoja tieverkkoja ja toimimattomia datayhteyksiä. Myös energiantuotannon ratkaisut ovat hänelle tärkeitä, koska ylläpidettävänä on kaksi asuntoa. Hän on moniosaaja, joka pärjää sekä vanhan että uuden teknologian kanssa kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi etäseurantalaitteet ovat käytössä molemmissa asuinpaikoissa.

32 MONIPAIKKAINEN, KIINNEPISTE MAASEUDULLA Monipaikkaisia on kasvava määrä erilaisten työtehtävien ja etätyömahdollisuuksien lisääntyessä. Heitä on aikuisväestöstä vuonna 2030 noin 15% (ryhmän arvio). Monipaikkainen on eläkeläinen, perheellinen, asiantuntijatyön tekijä tai yrittäjä. Myös osa-aikainen maalla-asuja ja kesäsuomalainen on monipaikkainen. Monipaikkainen asuu omakotitalossa, jolla on iso tontti ja sinne mahtuu monenlaisia lemmikkejä. Asumispaikka voi olla peritty maatila, jossa harjoitetaan harrastusviljelyä ja biotaloutta. Vaihtotalous ja jakamistalouskaan ei ole hänelle vierasta. Perhe on monipaikkaiselle tärkeä ja siihen liittyen hyvä asumispaikka lasten kasvuympäristönä. Kaupungissa voi joissain tapauksissa olla kaupunkiasunto, kun työ vaatii läsnäoloa paikan päällä. Liikkuvat palvelut ovat monipaikkaiselle tärkeitä. Pendelöinnin vuoksi liikenneyhteydet ovat oleellisia ja etätöiden vuoksi toimivat tietoliikenneyhteydet. Pendelöinnissä hyödynnetään kutsutakseja, yhteiskäyttöautoja ja robottiautoja. Jatkuvan liikkumisen vuoksi arki voi tuntua hetkittäin työläältä. Monipaikkainen ei juuri harrasta vapaa-ajan matkailua. Maanviljely on monipaikkaiselle harrastus. Toimeentulo on sirpaloitunut ja usein ura on asiantuntijaorganisaatiossa. Hän voi kokeilla myös kevytyrittäjyyttä ja hyvinvointiyrittäjyyttä. Raha ei motivoi työntekoon, vaan pääasia on toimeentulo. Paikkasidonnaisuus ei houkuta. Eläkeläisenä monipaikkainen harrastaa työntekoa, jos kunto sen sallii. Kuluttamisessa monipaikkainen pyrkii kohtuullisuuteen. Motto onkin: Riittävästi on tarpeeksi. Tärkeintä hänelle on oma rauha ja turvallisuus. Elämäntavoiltaan hän voi siirtyä kasvisruokaan ja luopua maidon käytöstä. Joka tapauksessa hän on valmis kokeilemaan sirkkoja ja muita vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä. Oikea liha on luksustuote ja näin saattaa olla myös puhtaan veden suhteen. Monipaikkainen on vähentänyt alkoholin kulutustaan. Teknologiaa monipaikkainen hyödyntää oman ruoan kasvatuksessa ja ainakin kasvikset hän kasvattaa itse. Monipaikkainen on perehtynyt geeni- ja kantasolukasvatukseen sekä vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin. Samoin robotiikka, dronet ja monitorointi on tuttua. Busseilla liikkuvia terveyspalveluita hän hyödyntää mielellään. Kyläkeskuksissa toimivat laajakaistat (5G, 6G ja 7G) sekä etätyöyhteisöt tuovat helpotusta jatkuvaan pendelöintiin.

33 TAVIKSET Tavikselle maaseutu on elämäntilanteeseen sopiva paikka silloin, kun toimeentulo on riittävä. Maaseutu luo turvallisuuden tunteen. Tavisten osuus on 55-60% aikuisväestöstä vuonna 2030 (ryhmän arvio). Tavis voi elää liikkuvassa tilassa eli muuttaen työn perässä. Robotiikka vaikuttaa työn muotoihin ja sisältöihin. Asumismuoto muuttuu elämäntilanteen myötä. Hän haluaa olla merkityksellinen yksilö yhteiskunnassa ja tehdä työtä. Tulonlähteitä on monia. Tämä vaatii jatkuvaa sopeutumista ja uuden oppimista. Taviksen ekologinen ajattelu on kasvanut ja hän käyttää lähiruokaa sekä viljelee hyötypuutarhaa. Mahdollisesti hän metsästää ja kalastaa. Tavis on sopeutunut hyödyntämään esineiden internetiä mm. jääkaapin täytössä ja käyttää lukuisia erilaisia nettisovelluksia. Tekoälyn avulla hän käy lääkärin vastaanotolla ja seuraa sovellusten kautta omaa terveyttään. Taviksen elämään vaikuttaa alustatalous, jonka kautta hän saa monia palveluita.

34 BIOERAKKO Bioerakkoja ovat koulutettu nettiopiston käyttäjä, tuoreperhe ja paikalleen asettuva paikaton tyyppi. Tämän tyypin trendi on nouseva - heitä on aikuisväestöstä noin 2-3% vuonna 2030 ja vuonna 2050 jo noin 10% (ryhmän arvio). Bioerakko hyödyntää asumismuotona maaseudun vanhoja kiinteistöjä kuten hirsitaloja ja kivinavettoja. Hän omistaa peltoa ja metsää. Vesistön läheisyys asuinpaikassa on lisäarvo. Hänen toimeentulonsa koostuu pienistä asioista: toimii kupparina, jäsenkorjaajana, värjärinä sekä hyödyntää aiempaa pohjakoulutusta. Tärkeää bioerakolle on toteuttaa omaa elämäntapaa. Elämäntapa edellyttää luovaa tyyppiä, joka osaa markkinoida palveluitaan. Elämäntavoissaan bioerakko tavoittelee omavaraista ruokataloutta ja mukailee vuodenajan kiertoa. Hän on laatutietoinen sekä luova ja harrastaa jopa hifistelyä tietyistä asioista (blogit, chat, livestreemit kotieläimistä, e-kirjallinen tuotanto) vaikka hän vihaakin pintaliitoa ja kulutusta! Jakamistalous on lähellä bioerakon sydäntä. Bioerakon elämänlanka on kylätalo ja netti, jotka mahdollistavat elämisen, osaamisen ja toimeentulon saamisen sekä erakon elämäntavan.

35 VERKOSTOIHIN KIINNITTYNYT MAALAINEN Verkostoihin kiinnittynyt maalainen on koulutettu ja maaseutua rakastava tyyppi, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Hänellä on tasapainoinen ja toiminnallinen suhde maaseutuun. Lähtökohtana elämään on: yhdessä yhteisöllisesti ja vastuullisesti. Hän on kansainvälinen, paikallinen, digitaalisia ja muita verkostoja tehokkaasti käyttävä sekä jakamistaloutta suosiva. Hän on päätynyt maalle asumaan mahdollisesti sukupolvenvaihdoksen myötä. Heidän osuutensa Suomen aikuisväestöstä vuonna 2030 on 32% (ryhmän arvio). Verkostoihin kiinnittynyt maalainen asuu pysyvästi omakotitalossa, paritalossa, pientalossa tai maatilalla. Koti toimii työpaikkana ja kiintopisteenä - ajaminen on poissa. Asuminen on itsenäistä. Maalämpö, aurinkoenergia sekä hajautetut energiantuotantomahdollisuudet ovat käytössä. Hän haluaa saada oman toimeentulon ja mahdollistaa omalla työllään muiden toimeentulon omalta osaltaan (win win -tilanne). Hän arvostaa yhteisöllistä tekemistä, joka turvaa tulevaisuuden ja sen, että maaseutu on kehittyvä, työllistyvä sekä elinvoiva jatkossakin. Verkostoihin kiinnittynyt maalainen tekee alihankintaa ja paikallistalouden vahvistamista aina, kun se on mahdollista. Yhdistää kovan asiantuntijuuden käytön omassa työssä paikasta riippumatta. Tälle maalaiselle omavaraisuus ja paikallisuus ruoassa on erittäin tärkeää. Sitä saadaan kotoa, naapureista ja lähikaupasta. Vapaaaikana hän voi nauttia olemisesta ja tekemisestä omaan työhön ja luontoon liittyvien harrastusmahdollisuuksien kautta. Elämässä on tärkeää turvallisuus, sujuvuus, sosiaalisuus, oma ympäristö, oma paikka, juuret, yksityisyys, itsenäisyys ja toimiva yhteiskunta. Hän vihaa saamattomuutta, epärehellisyyttä, oman edun tavoittelijoita, hyväksikäyttäjiä ja säädöksiä. Toimivat tietoliikenneyhteydet ja verkot ovat oleellisia verkostoihin kiinnittyneelle maalaiselle. Hän käyttää sovelluksia, älyteknologiaa ja seuraa niiden kehittymistä. Tuotanto ja kotieläimet ovat sirutettuja. Hajautetut järjestelmät energiantuotannossa ovat käytössä ja jakamistalouden tuomat mahdollisuudet huokeampaan tapaan liikkua paikasta toiseen kiinnostavat.

36 TULEVAISUUSTYÖSKENTELY TULEVAISUUSTYÖSK KEVÄT 2018 Millaisiin muutoksiin lähitulevaisuudessa on varauduttava suomalaisen maaseudun kehittämiseksi? Mukana työskentelyssä oli maaseutukehittämisen aktiiveja, viranomaisia, aluekehittäjiä, tutkijoita, kansalaisia ja yrittäjiä sekä maaseudulta että kaupungeista. PESTE-ANALYYSI KEVÄT KEVÄT 2018 KE 20 Millaisiin Millaisiin muutoksiin muutoksiin Millaisiin lähitulevaisu mu varauduttava varauduttava suomalaisen suomalaisen varauduttava maase kehittämiseksi? kehittämiseksi? kehittämisek Mukana Mukana työskentelyssä työskentelyssä Mukana oli työs oli maaseutukehittämisen aktiiveja, v aluekehittäjiä, aluekehittäjiä, tutkijoita, aluekehittäji tutkijoita, kansalais sekä maaseudulta sekä maaseudulta että sekä kaupungei että maaseu VAIHE 1: Mitä kehittämistarpeita tunnistetaan? VAIHE 2: VAIHE VAIHE 1: 1: VA Miten Mitä Mitä M kehittämistarpeisiin kehittämistarpeita vastataan? tunnistetaan tunnistetaan? tunni?

37 Maakuntauudistus Maakuntauudistus kaatuu Suurempia kuntia harkitaan Sote-uudistuksen suunnittelu Globaalit taloudelliset tavoitteet määrittävät poliittista päätöksentekoa Poliittinen ja taloudellinen valta keskittyy tietyiltä osin, Demokraattisen vaikuttamisen merkitys vähenee Puoluepolitiikan vastaisku: kansanliikkeet, poliittinen kenttä pirstaloituu Maakuntakeskusten painoarvo kasvaa Maakunnille verotusoikeus Alueet ottavat enemmän vastuuta omista tarpeistaan Maakunta toimii epävakaasti Valtion toimintoja hajautetaan alueille Kuntakokoraja säädetään - pakkoliitoksia Liikkuvat palvelut mahdollistavat maaseudulla asumisen Asiapohjaista politiikkaa, yhden liikkeen ihmeet, luopuminen etujärjestöyhteiskunnasta, poliittisten puolueiden merkitys vähenee Joukkoalustat, yhden asian liikkeet, populistiset liikkeet edistävät yksittäisiä asioita ja poliittinen kokonaisuuden hallinta sumenee Maakunnat vakiinnuttaneet asemansa Palvelut ovat epävarmalla pohjalla, yksityinen puoli tarjoaa terveydenhuollon palveluita kalliimmalla Hallinto järjestetty toiminnallisuuden mukaan Sote-järjestelmä perustuu virtuaaliperhelääkäreihin Ei perinteisiä puolueita Kansalaisaktivismi nousee Lähiverkostoissa tapahtuva taloudellinen ja polittinen yhteistoiminta lisääntyy Sähköautot ja uusiutuvat liikennepolttoaineet yleistyvät Maaseudun alueiden käytöstä päättävät ihmiset, jotka eivät tiedä miten sitä tulee käyttää Edistetään kierrätystä ja jakamistaloutta Poliittinen kehitys

38 Ymmärretään, että kansantaloutta ei voida johtaa samoilla periaatteilla, kuin liiketaloutta. Ryhdytään pohtimaan uudenlaista ajattelumallia. Kansantalouden kasvupyrkimyksistä on luovuttu. Kaikki eivät halua talouskasvua. Saavutetaan kansantalouden optimaalinen taso Kasvu jatkuu, mutta heikkenee. Tiukka talouskuri jatkuu. Globaalin talouden vaikutus peräkylilläkin. Alueiden eriytyminen lisääntyy. Yrittäjyys lisääntynyt Immateriaalinen vaihdanta ja gt vähentää verotusmekanismin mahdollisuuksia - ja tarvetta Yrittäjyyden uudet muodot, toimeentulo monista lähteistä. Yrittäjyys osana sisäänrakennettua yhteiskunnan kehittymistä. Kasvu perustuu energian ja tiedon tehokkaampaan käyttöön. Raaka-aineiden kierrätys valtavirtaa Talouden eriarvoistuminen lisääntyy. Aasian maiden (Kiina, Intia) vaikutusvallan kasvu. Yhteistyön lisääntyminen. Työn merkitys muuttuu Yhteisöllinen yrittäminen yleistä Riskien välttäminen, riittävä on tarpeeksi Vaihtotalous, naapuriapu yleistyy Riittävyyden, onnellisuuden toive pitää yhteiskuntaa pystyssä Kokeillaan erilaisia jakamistalouden mahdollisuuksia EU tuet pienenevät 5% Merkittävillä toimialoilla jakamistalous on käytännössä ainoa järkevä toimintamuoto Maaseudulla toimitaan omin varoin ja ulkopuolisten sijoitusten turvin Hyödynnetään teknologiaa: oman vasikan seuraaminen ja hoitaminen kuukausimaksulla Raha menettää merkitystään, vaihdantatalous on toimiva Tilat osakeyhtiöitä, rahoittajat sijoittaa Eläinten vuokraus maaseudulla tuo lisätuottoa Lähiruoan ja energian arvostus tuo lisätuloja, vastuullisen ruoan arvostus lisää tilallisia Vuorotyö yleistyy Taloudellinen kehitys

39 Somen merkitys pienenee, sosiaaliset verkostot verkoissa ovat kutistumassa, oma rauha tärkeää. Hyvä koulutuksen taso Innovointikyky lisääntyy koulutusta uudistettu, omat opintopolut verkko-opetuksen kautta ja mahdollisuus kansainvälistymiseen. Koulupalveluita mahdollistetaan maaseudulle. Verkostot ovat tiivistyneet tärkeisiin kontakteihin, merkittävä osa kansainvälisiä Omat verkosto tärkeitä, kansanliikkeet vahvistuvat. Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista kasvaa. Individualismi vahvistuu ja perhearvot tärkeitä. Sosiaalinen segmentoituminen ja sitä tukevat Some vol2-sovellukset Ympäröivä yhteisö luottaa jäseniinsä, vaihdantatalous lisääntyy Omaan aktiivisuuteen perustua yhteisöllisyys auttaa pärjäämisessä. Samanmielisten sisällä ilmiöt vahvistuvat, syntyy kuplia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tarvitaan välineitä Työvoimaa tarvitaan ulkopuolelta. Sallivampi asenne erilaiseen työntekoon vahvistuu. Osaamiserot ja eriarvoisuus kasvavat. Syrjäytyneille löydetään mieleistä työtä töiden monipuolistamisen kautta Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt ja maahanmuuttajien osaaminen otetaan vahvemmin haltuun Kaikista oman alansa asiantuntijoita Maaseudulla elää vahvasti kansainvälistä osaavaa, koulutettua väkeä ja työvoimaa on. Suvaitsevaisuus vähenee Verkosto imaisee tarvittavat henkilöt maaseudulle tekemään työtä vahvasti yhdessä. Maahanmuuttajat nähdään työvoimareservinä Lapsia syntyy liian vähän ja yli 75- vuotiaiden ikäluokka piikissään Tasa-arvo kehittyneissä maissa on kutakuinkin toteutunut Tasa-arvo ei ole sukupuolettunutta Sosiaalinen kehitys Lapsiluku on kasvanut uskon ja toivon lisääntyessä maaseudun mahdollisuuksiin

40 Öljyn loppuminen konkretisoituu teknologisen kehityksen vauhdittuminen Valokuitu, 5G ja IoT vähentää fyysisen paikan merkitystä Huonot nettiyhteydet määrittävät elämän helppoutta tai vaikeutta Digitalisaatioloikka, mobiiliteknologian kehitys jatkuu, monitorointi. Teknologia valjastetaan palvelemaan perustarpeita. Uudet teknologiat mahdollistavat kiertotalouden vahvistumisen Energian tuotannon vaihtoehtoiset keinot tulevat merkitykselliseksi Datan valta - kuka omistaa Öljyä riittää enää harvoille. Materiaalivirtojen kierrätys lisääntyy. Päästöt maatiloilta ohjataan vahvemmin kasvihuoneisiin hyödynnettäväksi Omavaraistalous nousee verkkojen kehittämisessä Matkustaminen ja turha liikkuminen vähenee Kaikille on saatavilla toimivat tietoliikenneverkot joita hyödynnetään vahvasti Kyberuhkan torjuntavälineet käytössä Sensoritekniikka helpottaa elämää ja parantaa hyvinvointia Terveydenhuollon yhtenäistyminen, kehittyvät yksilölliset algoritmit Terveysteknologia, ihmisen varaosien tuotanto on arkipäivää. Lohkoketjuteknologia ratkaisee kaikki ongelmat? Robotit ovat tuotannollisessa teollisuudessa arkipäivää. Hajautettu energiantuotanto arkipäivää. Energiaomavaraisuus lisää turvallisuutta. Jätelaitokset tuottavat vettä, ravinteita ja energiaa. Ihmetellään, miksi öljyä edes ryhdyttiin käyttämään. Uudet teknologiat vahvistavat paikallisuutta, paikkaperustainen kehittäminen Dronet kulkee vapaassa ilmatilassa (Posti) kuljettaen syrjäseutujen pienpaketteja mm. lääkkeitä. Liikkuminen helppoa. Radioteknologia on yleisesti käytössä. Varmuus. Sosiaalisen median murros. Verkostojen hyödyntäminen uusimman teknologian kautta vahvistuu. Työn tekeminen onnistuu paikasta riippumattomasti Yksilöllinen data ja siihen liittyvät ratkaisut. "Isoveli valvoo". Tekoäly ja virtuaalitodellisuus on arkipäivää. Fyysinen virtuaalikokemus, monitorointi arkipäivää, ihosirut ihmisilläkin terveydenhuollossa Vastaisku? Satelliitit alas? Teknologiavapaat alueet lisääntyvät, katvealueiden kysyntä kasvaa. Teknologiauskovaisuuden vastarintaliike nousee. Teknologinen kehitys

41 Maapallon rajallisuus ja kantokyky on ymmärretty. Yhdyskuntatekniikan toimimattomuus johtaa omiin kokeiluihin ja googlattuihin teknologisiin ratkaisuihin Kiertotaloussysteemejä on kehitetty jonkin verran, potentiaali on näkyvissä. Biotaloudella vahva kannatus ja suuret mahdollisuudet Muovin vähentyminen. Lähienergia nousee vahvaksi trendiksi Päästöjen vähentäminen vahvistuu Ympäristötilanne on pisteessä, jossa kaikkien on antava panoksensa tulevaisuuden miettimiseen. Jotkut vielä haluavat sulkea silmänsä, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Talous mahdollistaa ekologisen kehityksen. Kierrätys erityisesti veden suhteen tulee muuttumaan. Jakamistalous vahvistuu. Tulevaisuuden materiaalit valtaavat markkinoita, ekologisuus korostuu Biotalous vahvistuu ja luo uusia mahdollisuuksia Uusiutumattomat liikennepolttoaineet tulevat tien päähän Matkustaminen ja hiilijalanjälki pienenee; syntyy lähinnä työmatkoista Tuoteturvallisuus ja läpinäkyvyys myös omien tuotteiden osalta on ehdoton vaatimus nousee Tunnelin päässä on valoa. Teknologia ja tahtotila ovat pisteessä, jossa pystytään tekemään liikkeitä, joilla maailma on pelastettavissa. Hukkaa ei ole. Vesi ja ravinteet käytetään tehokkaasti ja ne kiertävät. Kestävä kehitys on normaali tapa toimia. Veden säästäminen arkipäivää. Puhdas ilma, vesi, lähiruoka ja hiljaisuus tulee myyntivaltiksi matkailuun ja arvostus nousee. Siirtyminen biotalouteen on jatkunut ja voimistunut. Sähköautot ovat yleistyneet. Raskas liikenne kulkee biopolttoaineilla. Biokaasun rooli polttoaineena on vahvistunut. Matkailu tapahtuu entistä enemmän virtuaalisesti Teknologian avulla voi hyödyntää pihapiirin elämää ja myydä sitä halukkaille. Ekoerakko kamppailee massatuotannon (Aasia) ja räätälöityjen, ekologisten pienten sarjatuotannon tuotteiden ja palveluiden kanssa. Ekologinen kehitys

42 Varallisuus ja omaisuuden kerääminen ei itseisarvo Hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta nostaa vahvemmin päätänsä maaseudulla Aidot asiat ja maanläheisyys nostaa päätään. Tehdään enemmän omalle porukalle yhdessä Yhteisiä tuotantotiloja Arkielämän helppous ja sujuvuus Luonnon vaikutus eheytymiseen ja hyvinvointiin on selviö, uusia palveluita on syntynyt. Maaseudulla tuotetaan vahvasti hyvinvointipalveluita Arvopohjaisten valintojen merkitys kasvaa Jakamistalous vahvistuu Kierrättäminen osaksi identiteettiä Opetetaan myös muille meidän arvoja Lähellä oleminen ja kosketus vahvistuvat arvoiksi Työtä arvostetaan, helpon teknologian käyttöönotto enenevässä määrin Kohtuullisuus on jo normi Hiljaisuus, kestävyys ja tila tuovat stressittömyyttä. Itsensä kehittäminen. Henkiset arvot. Lähellä oleva luonto ja sen saavuttaminen on kaikille totta. Luonnon ja ympäristön arvostus on korkealla. Ympäristörikollisuutta ei enää ole. Arvot kovenevat, yksilöllisyyden tavoittelu Arvojen polarisoituminen / yksilöllisyys ja yhteisöllisyys. Media ja some muokkaavat. Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista lisääntyy Hyvä elämä arvona korostuu. Arvojen vihertyminen. Kiihtyvä rytmi myös myös arvojen muutoksessa Suorittavaa työtä tekevien arvostus kasvaa Helppo elämä, tekoälyn hyödyntäminen, tavaroiden internet jne trendit voimistuvat Asumisen ekologisuuden arvot lisääntyvät Teknologian kehittyminen mahdollistaa pehmeät arvot ja lähellä olemisen Radikalisoituminen herää, kriittisyys lisääntyy Ekoerakon arvot pysyvät vahvoina vaikka ympärillä arvot menettävät merkitystään. Ekologinen koti muutossa mukaan Suomalainen elämäntapa on palautettu Elämäntapayrittäjyyttä Halaaminen normaali tervehdys tapa Arvojen kehitys

43 SEIJA KIISKILÄ I MIKKO MARKKANEN I KATERINA SALMI I TONI PIENONEN