Sisällysluettelo TEL, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo TEL, :00, Esityslista 1-3 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Esityslistan hyväksyminen Oikaisuvaatimus päätökseen Hovirinnan palvelukeskuksen siivouksen kilpailuttamisesta... 3 Liite: Oikaisuvaatimus oheisena Lausunto Ala-Lemun niemen asemakaavaehdotuksesta... 6 Liite: Kaavaehdotus oheisena Lautakunnankadun ja Kaarinatalon ympäristön rakentaminen, urakan vastaanottotarkastus... 8 Liite: Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja, TEK liite 1/ Teknisen lautakunnan vuoden 2019 käyttösuunnitelman ja työohjelmien hyväksyminen Liite: Käyttösuunnitelma 2019, TEK liite 2/ Liite: Työohjelma 2019, TEK liite 3/ Liite: Laskujen hyväksyjät, TEK liite 4/ Selvityspyyntö Hovirinnan väistötiloja koskevan hankintasopimuksen muutoksista Liite: Selvennyspyyntö, TEK liite 5/ Hovirinnan vesihuollon saneeraus, vastaanottotarkastus ja taloudellinen loppuselvitys Liite: Hovirinnan vesihuolto vastaanottopöytäkirja, TEK liite 6/ Kaarinan uimahallin kahvion vuokrasopimus, option käyttäminen Valkeavuoren lastenja nuortentalon hankesuunnitelma Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite 7/ Liite: Lautakuntien lausunnot, oheinen Viranhaltijoiden päätökset Ilmoitusasiat

2 -3, TEL :00 Sivu 1 Kokousaika Kokouksen päätöksentekotapa Tiistai klo 17:00 Kokouspaikka Kuusistonsalmi Jäsenet Varajäsenet Saario Mari pj Heikkilä Tina Elo Arto vpj Vikstedt Tuomo Aso Janne jäsen Laakso Lauri Ilkka Jari jäsen Helispuro Jari Lehtonen Riitta-Liisa jäsen Laaksonen Mira Mäkinen Paula jäsen Ahola Sari Pyökäri Toni jäsen Koski Jaakko Suutari Anneli jäsen Kuparinen Eeva-Maria Tapper Keijo jäsen Kannisto Petri Tuominen Juha jäsen Hörkkö Ulla Vuori Jouni jäsen Mellanen Tapani Välivaara Pauliina jäsen Sysinoro Olli-Pekka Esittelijä Haapasaari Jyrki tekninen johtaja Muut osallistujat Vauranoja Sanna Vaiste Marja Ketola Kari kaupunginhallituksen edustaja kaupunginhallituksen edustajan varajäsen henkilöstön edustaja Pöytäkirjanpitäjä Jokinen Anne pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 -1, TEL :00 Sivu 2 Esityslistan hyväksyminen Tekninen lautakunta Esittely: Hallintosäännön 147 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 148 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmistelija: Toimistopäällikkö Anne Jokinen, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta päättää, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Päätös:

4 1, TEL :00 DA: 719/2018 Sivu 3 Oikaisuvaatimus päätökseen Hovirinnan palvelukeskuksen siivouksen kilpailuttamisesta DA: 719 /072/2018 Tekninen lautakunta Esittely: Tila- ja ravintopalvelut on pyytänyt tarjoukset Hovirinnan palvelukeskuksen ylläpito- ja perussiivouksesta sekä ruokapalvelutyöstä sopimuskaudelle Lisäksi sopimusta on mahdollista jatkaa optiokaudella (1+1), joiden käyttöönotosta päätetään erikseen. Tarjouspyyntö on julkaistu julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa ja Kaarinan kaupungin kotisivuilla Määräaikaan kello 12 mennessä tarjouksen jätti neljä (4) palveluyritystä. Tarjousten avauksen jälkeen, niistä laadittiin avauspöytäkirja ja vertailutaulukko, jotka ovat liitteenä. Tarjouksen jättivät seuraavat yritykset: Palmia Oy, Arkea Oy, Siskon Siivous Oy ja Coor Service Management Oy. Tarjouspyynnössä edellytimme, että hinnan tulee olla kiinteä sopimuskauden aikana. Coor Service Management Oy:n ja Siskon Siivous Oy:n tarjoukset jouduttiin hylkäämään tarjouspyynnön vastaisina, koska heidän ilmoittamat hinnat eivät olleet kiinteät koko sopimuskauden ajan. Tarjouspyynnössä vertailuperusteena olivat hinta (60%) ja mitoitustunnit (40%). Vertailun tuloksena voittavan tarjouksen jätti Palmia Oy. Tarjouspyyntö on oheisena. Liite 83/2018 tarjousten avauspöytäkirja Liite 84/2018 tarjousten vertailutaulukko Valmistelija: palvelupäällikkö Heidi Paju p suunnittelija Maarit Kiiskinen p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta päättää 1. Hylätä Coor Service Management Oy:n ja Siskon Siivous Oy:n tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina, koska heidän ilmoittama sopimuskauden hinta ei ollut kiinteä. 2. Valita sopimuskaudelle Hovirinnan palvelukeskuksen siivouksen ja ruokapalvelun palveluntuottajaksi halvimman hyväksyttävän tarjouksen tehneen Palmia Oy:n, vertailuhinnalla ,24 / sopimuskausi. mahdollisten optioiden käyttöönotosta päätetään erikseen. Päätös 216: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ote: Tarjouksen jättäneet

5 1, TEL :00 DA: 719/2018 Sivu 4 Tekninen lautakunta Palvelupäällikkö Heidi Paju Suunnittelija Maarit Kiiskinen Esittely: Jarkko Järvinen on toimittanut oikaisuvaatimuksen koskien Teknisen lautakunnan tekemää päätöstä Hovirinnan palvelukeskuksen siivouksen kilpailuttamisesta. Hallintolain ( 44, 45, 49) mukaan oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta prosessinedellytysten puutteen vuoksi tilanteessa, jossa oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen. Asianosaisena hankintalain mukaan asiassa on tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Kunnan asukkailla tai kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole hankintalain soveltamisalaan kuuluvassa hankinta-asiassa oikeutta hakea muutosta, elleivät he ole asianosaisia (hankintalaki 145). Jarkko Järvinen ei ole hankintalain mukaan asianosainen. Hankintalain 163 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Hovirinnan palvelukeskuksen siivouksen kilpailutus on kansallisen kynnysarvon, euroa, ylittävä hankinta ja markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluva asia. Jarkko Järvisen oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta, koska hänellä ei ole muutoksenhakuoikeutta asiassa. Tällä perusteella ei oikaisuvaatimusta käsitellä sisällöllisesti, eikä oikaisuvaatimuksen perusteisiin oteta kantaa. Oheisena oikaisuvaatimus. Valmistelija: Palvelupäällikkö Heidi Paju p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta päättää jättää Jarkko Järvisen oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska Jarkko Järvinen ei ole hankintalain mukaan asianosainen. Päätös : Ote: Jarkko Järvinen palvelupäällikkö Heidi Paju

6 1, TEL :00 / Liite: Oikaisuvaatimus oheisena. Sivu 5 Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Oikaisuvaatimus päätökseen Hovirinnan palvelukeskuksen siivouksen kilpailutus Oikaisuvaatimukseni koskee teknisen lautakunnan päätöstä Hovirinnan palvelutalon siivouksen ulkoistamista. Asiasta kerrottiin asianosaisille eli asukkaille pidetyssä asukaskokouksessa. Pyydän teknistä lautakuntaa kiinnittämään huomiota siihen, että asukkaille hinta pysyy samana, vaikka palvelun taso laskee. Nykyisellään siivousta on viidesti viikossa (arkipäivisin), kilpailutuksen seurauksena vain kolmesti, hinnan kuitenkin pysyessä samana. Asukkaat maksavat nyt siivouksesta 115 kuukaudessa ja hinnan kerrottiin pysyvän samana. Tosin kilpailutuksen voittaneen Palmia Oy:n lopullista hintaa ei vielä tiedetty, vaikka sopimus siivouksesta on tehty? Onkohan tekninen lautakunta nyt aivan ajan tasalla tekemästään päätöksestä? Olisi myös mielenkiintoista tietää kilpailutukseen johtaneet syyt? Asukkailta tämä toive ei ole lähtenyt. Kaarinassa Jarkko Järvinen

7 2, TEL :00 DA: 63/2016 Sivu 6 Lausunto Ala-Lemun niemen asemakaavaehdotuksesta DA: 63 /412/2016 Tekninen lautakunta Esittely: Kaarinan kaupungin kaupunginhallitus pyytää teknisen lautakunnan lausuntoa Ala-Lemun niemen asemakaavaehdotuksesta. Suunnittelualue sijaitsee Ala-Lemun niemen lounaiskärjessä. Sitä rajaavat likimääräisesti Ala-Lemun kartanon kiinteistö, Lemunaukkoon rajoittuvat rantakiinteistöt, niin kutsuttu mattotehdas ja Lemuntie. Lausuntoa pyydetään mennessä. Kaavan tarkoituksena on suunnitella osayleiskaavan mukainen pientaloalue. Asemakaava laaditaan Turun kaupungin aloitteesta. Turun kaupungin omistama alue on rakentamaton. Alueen keskellä on kallioinen metsäselänne, jonka reunat ovat paikoin jyrkät. Lakialue kohoaa noin +36 mpy. Metsäselänteen etelä- ja pohjoispuolilla on tasaista peltoa. Suunnittelualue tukeutuu nykyiseen Lemuntiehen, joka on perusparannuksen tarpeessa. Osayleiskaavan mukaan alueen kokoojakatuina toimivat tulevaisuudessa Lemuntie ja rakennettava Yli-Lemun puistotie. Yli-Lemun puistotie ja Lemuntie yhdistyvät toisiinsa Uusihaan länsireunaan rakennettavan uuden kokoojakadun välityksellä. Yli-Lemun puistotie yhdistyy Kartanontiehen ja sitä kautta Kaarinan keskustaajamaan. Alueelle on rakennettu vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemärilinjat. Linjat sijoittuvat pääosin nykyisten teiden vierustoille. Kaavaehdotus edellyttää katujen ja vesihuollon lisärakentamista. Ala-Lemun niemen asemakaavaehdotusta esitellään tarvittaessa tarkemmin lautakunnan kokouksessa. Ala-Lemun niemen asemakaavaehdotuksen kaavakartta oheisena. Valmistelija: Kaupungininsinööri Risto Saari, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että sillä ei ole huomautettavaa Ala-Lemun niemen asemakaavaehdotuksesta. Päätös : Ote: Kaupunginhallitus

8 v , TEL :00 / Liite: Kaavaehdotus oheisena Sivu ALA-LEMUN NIEMEN ASEMAKAAVA (A3931) KAAVAEHDOTUS 1: :1:47 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, maatalousaluetta. Lisäksi laaditaan uutta asemakaavaa Asemakaavalla muodostuu Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, korttelit sekä katu- ja lähivirkistysalueita sl-2 VL ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1. Aluevarausmerkinnät Asuinpientalojen korttelialue. AP AP-1 AL Asuinpientalojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa erillispientaloja tai niiden ryhmiä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 402:1: :1: AP II e= % k 20kV :1: kv AO ET VL 2. Muut määräykset Erillispientalojen korttelialue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Lähivirkistysalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. k Korttelin, korttelinosan ja alueen raja :1:43 58 Fridhem II AP-1 II e= Kenttä :1: e=0.25 II Tehdas 15.3 AL k saa LEMUNTIE 3932 AP II e= % Lemuntie sl AP AP 16.1II e= % k 3. PIISP LEMUNTIE % Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Luku osoittaa, kuinka suuren osan alueesta tai rakennusalasta saa käyttää asuinrakennusten rakentamiseen II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. V II Alleviivaus roomalainen numeron alla osoittaa rakennuksen ehdottoman kerrosluvun. ajo Lemuntie VL ET 20kV rp u2/3 25% e=0.10 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Luku osoittaa, kuinka suuri osa asuinrakennukseen käytettävästä rakennusoikeudesta vähintään tulee sijoittaa rakennuksen ylimpään sallittuun kerrokseen. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan v a/t Rakennusala, jolle saa sijoittaa autosuojan ja talousrakennuksen. 402:1:38 ajo a/t 50 v 22 Asuinrakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 14 rp18 4 rp :1: :1: :1: :9:3 20 Nokkalantie :1: rp :9: rp72 sm :9:5 11 rp rp75 Honkaniementie Lemunlahti 402:1:45 426:9: rp43 luo :1: rp58 rp61 61 rp rp14 rp12 20 ajo 426:1: rp :1: VL LUNDINRANTA 426:1: Wiperintie 21 WIPERINTIE I :1:33 426:1:40 426:1: I AO e=0.25 I 9 ajo I V I u2/ I u2/3 I u2/ AO I I u2/3 1 VL a/t 5 a/t 4 a/t 426:1:35 V I u2/3 TYKKIMIEHENPUISTO :1: VIIRIKKÖKATU 3 I u2/ :1:17 14 a/t a/t a/t 8 Lemunlahdentie ajo a/t 3942 AO II 25% e= a/t 10 V LEMUNLAHDENTIE 3. PIISPANRISTI :1: :1: :1: :1:23 a/t 5 Lemunniementie k a/t 4 a/t 3 KOMPPANIAKATU a/t rp a/t a/t 2 a/t sl AO e=0.30 II 25% a/t a/t :1: rp sl -1 v k a/t k rp :1: rp1 rp a/t :1:38 43 v 3940 AP-1 II e= % rp :1:37 v kj 7 1 sm-1 sr a/t :1: Lemunseläntie :1: AO LEMUNNIEMENTIE v 75 LEMUNSELÄNTIE 6 II 25% a/t a/t AO e=0.25 II 25% 5 1 v v AO 250 +a/t a/t LAIVUEKATU :1:32 2 Lemunniementie rp I e= :1: AO I e=0.25 ajo 3 39 lv-1 1 v le VL ALALEMON RANTA k le ajo (6, 7) v lv-1 sl luo sr-2 sm saa 3. Erinäisiä määräyksiä Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Ohjeellinen ulkoilureitti. Ajoyhteys.Suluissa olevat numerot osoittavat korttelin tontit, joiden saavat käyttää ajoyhteyttä. Johtoa varten varattu alueen osa. V=vesihuolto Paikallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennussuojelukohde.rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ulkoasussa ei saa tehdä sellaisiamuutoksia,jotka turmelevat katon tai julkisivun historiallisen arvon. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. 1. Ala-Lemun Lundin kivipöytä 2. Honkaniemen kiviröykkiö Tämä asemakaavakartta on kaupunginvaltuuston kokouksen.. 20 mukainen. Päivi Antola hallintojohtaja Pohjakartta on hyväksytty..20 Sami Kääriäinen paikkatietopäällikkö KAARINAN KAUPUNGIN KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT..20 Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon asuinrakennus on rakennettava kiinni. Veneen säilytysoikeus, joka on tarkoitettu korttelin 3937 tontin 6 ja 7 pienveneille. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue tai -kohde tai luonnonsuojeluasetuksen / luontodirektiivin mukainen rauhoitetun / uhanalaisen lajin esiintymä. 1. syylälinnunherne ja linnunhernetikkukoi 2. lahokaviosammal. Kohteen tarkkaa rajausta ei ole inventoitu. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. 1. Ala-Lemun jyrkänne ja louhikko Alueella saattaa olla maaperän pilaantumista. Maaperä tulee tarvittaessa puhdistaa ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. a) Autopaikkoja on rakennettava AO - korttelialueilla 2 ap / asunto. AP - korttelialueella 1,5 ap / asunto ja lisäksi vieraspaikkoja 1 ap / alkava 5 asuntoa. AL- korttelialueella asunnoille 1 ap / 75 k-m2 tai kuitenkin vähintään 1 ap / asunto, liike- ja toimistotiloille 1 ap / 50 k-m2. b) Asuinrakennukset on sijoitettava vähintään neljän metrin päähän naapurin tontin rajasta. c) Sijoitettaessa talousrakennukset 4m lähemmäs naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. d) AO-korttelialueilla, joilla rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla, on tontin rakennusoikeudesta varattava autosuojan ja varastotilojen rakentamiseen 40 km2 / tontti. e) AP-korttelialueella on varattava tontin rakennusoikeudesta asuntokohtaisten varastojen ja taloyhtiön yhteisten varasto-, teknisten-, VSS- ja jätehuoltotilojen rakentamiseen vähintään 12 k-m2 / asunto. Edellä mainituista tiloista tulee käyttää asuntokohtaisten varastojen rakentamiseen vähintään 7 m2 / asunto. f) AP- ja AL- korttelialueella saa rakentaa tontin rakennusoikeuden lisäksi autosuojia enintään 18 k-m2 / asunto. g) Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. h) Alueella on paineviemäri, johon liityttäessä on tarvittaessa rakennettava kiinteistökohtainen pumppaamo. Pumppaamon rakentamisesta ja käyttökustannuksista vastaa vesisosuuskunta / maanomistaja. i) VL-alueille saa sijoittaa puistomuuntamon. j) Tälle asemakaava-alueelle tehdään erillinen tonttijako. k) Tälle asemakaava-alueelle laaditaan erilliset rakentamistapaohjeet. l) Tämän asemakaavan AP-1 korttelialueilla uudisrakennusten rakennussuunnittelu on MRL 120 d mukainen vaativa suunnittelutehtävä. m) AP-korttelialueille saa myöntää rakennusluvan kun alueelta on laadittu korttelisuunnitelma, jonka kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt. Korttelisuunnitelmassa tulee esittää alueen käytön lisäksi julkisivuluonnoksia, joista ilmenee värit ja käytettävät materiaalit. Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti

9 3, TEL :00 DA: 203/2017 Sivu 8 Lautakunnankadun ja Kaarinatalon ympäristön rakentaminen, urakan vastaanottotarkastus DA: 203 /416/2017 Tekninen lautakunta Esittely: Lautakunnankadun ja Kaarinatalon ympäristön rakennusurakan vastaanottotarkastus ja taloudellinen loppuselvitys suoritettiin Kaarinatalon edustan graniittikiveys ei täytä InfraRyl vaatimuksia laadun eikä asennuksen osalta. Tämän vuoksi urakan viimeinen maksuerä ,00 euroa pidätetään, kunnes kiveyksen virheet on korjattu, viimeistään Myös urakan takuuaikaa pidennettiin, urakkasopimuksesta poiketen, 3 vuoteen. Edellä mainituilla lisäyksillä urakka todettiin vastaanottokelpoiseksi. Liite 1/2019, vastaanottotarkastuksen pöytäkirja Valmistelija: Kaupungininsinööri Risto Saari, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta hyväksyy Lautakunnankadun ja Kaarinatalon ympäristön rakennusurakan vastaanottopöytäkirjan ja siinä tehdyt päätökset. Päätös : Ote: Kaupungininsinööri Risto Saari

10 3, TEL :00 / Liite: Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja, TEK liit... Sivu 9

11 3, TEL :00 / Liite: Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja, TEK lii... Sivu 10

18 4, TEL :00 Sivu 17 Teknisen lautakunnan vuoden 2019 käyttösuunnitelman ja työohjelmien hyväksyminen Tekninen lautakunta Esittely: Kaarinan kaupungin hallintosäännön 5 luvun 34 :n mukaan: "Tekninen lautakunta päättää hyväksyä taloussuunnitelmaesityksen sekä hyväksyä tekniselle lautakunnalle myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmat" Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman kokouksessaan Käyttösuunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueille sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaot vahvistaa palvelualuejohtaja. Liitteenä ovat teknisen lautakunnan alaisten vastuualueiden käyttösuunnitelmat ja vastuuhenkilöt sekä työohjelmat. Käyttösuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon ja sen perusteluihin. Työohjelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvion investointiosaan. Lautakunta on myös hyväksynyt laskujen hyväksyjät kustannuspaikoittain. Liite 2/2019, teknisen lautakunnan käyttösuunnitelma Liite 3/2019, työohjelmat Liite 4/2019, laskujen hyväksyjät Valmistelija: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, Controller Vilma Tikakoski, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta päättää hyväksyä liitteen 2/2019 mukaisen käyttösuunnitelman sekä liitteen 3/2019 mukaiset työohjelmat teknisen lautakunnan vastuualueille ja laskujen hyväksyjät liitteen 4/2019 mukaan. Päätös : Ote: Laskujen hyväksyjät Tilikunta Oy, ostoreskontra

19 4, TEL :00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019, TEK liite 2/2019. Sivu 18 Käyttösuunnitelma Tekniset palvelut 800 Teknisen lautakunnan yleispalvelut Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari 810 Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 830 Infrapalvelut Kaupungininsinööri Risto Saari 850 Tila- ja ravintopalvelut Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 430 Liikunta- ja viherpalvelut Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen TALOUS euroa TP 2016 TP 2017 MTA 2018 TA 2019 TA 19/18 Tuotot ,3 % Kulut ,3 % Kate ,8 % 800 Teknisen lautakunnan yleispalvelut 800 Teknisen lautakunnan yleishallinto Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari 800 Teknisen lautakunnan yleishallinto Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari 801 Hälytyspäivystys Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari TALOUS euroa TP 2016 TP 2017 MTA 2018 TA 2019 TA 19/18 Tuotot ,0 % Kulut ,6 % Kate ,6 % 810 Vesihuoltolaitos 810 Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 810 Kunnossapito ja rakentaminen Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 810 Vesilaitos Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 811 Viemärilaitos Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 812 Varasto Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 812 Varasto Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen TALOUS euroa TP 2016 TP 2017 MTA 2018 TA 2019 TA 19/18 Tuotot ,9 % Kulut ,0 % Kate ,7 % 1 Tekniset palvelut

20 4, TEL :00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019, TEK liite 2/2019. Sivu 19 Käyttösuunnitelma Infrapalvelut 830 Infrapalvelut Kaupungininsinööri Risto Saari 820 Lämpölaitos Kaupungininsinööri Risto Saari 820 Lämpölaitos Kaupungininsinööri Risto Saari 830 Infran hoito ja kunnossapito Kaupungininsinööri Risto Saari 813 Hulevesi Kaupungininsinööri Risto Saari 830 Liikennealueet Kaupungininsinööri Risto Saari 832 Maankaatopaikka Kaupungininsinööri Risto Saari 833 Satamat Kaupungininsinööri Risto Saari 840 Infrasuunnittelu Kaupungininsinööri Risto Saari 840 Infrasuunnittelu Kaupungininsinööri Risto Saari 841 Yksityistiet Kaupungininsinööri Risto Saari 842 Joukkoliikenne Kaupungininsinööri Risto Saari TALOUS euroa TP 2016 TP 2017 MTA 2018 TA 2019 TA 19/18 Tuotot ,0 % Kulut ,5 % Kate ,2 % 850 Tila- ja ravintopalvelut 850 Tila- ja ravintopalvelut Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 851 Hallinto ja isännöinti Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 851 Hallinto ja isännöinti Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 852 Kiinteistönhoito Tekninen isännöitsijä Mirka Salonen 852 Kiinteistönhoito Tekninen isännöitsijä Mirka Salonen 854 Rakennuttaminen ja kunnossapito Rakennuttajapäällikkö Markku Leinonen 854 Kunnossapito Kunnossapitopäällikkö Jari Silvennoinen 855 Puhtaus- ja ravintopalvelut Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 140 Ruokapalveluiden hallinto Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 149 Ruokapalvelut/Kaarinan lukio Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 151 Ruokapalvelut/Kotimäen koulu Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 152 Ruokapalvelut/Salvelanrinteen koulu Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 169 Ruokapalvelut/Kaarinakoti Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju 853 Siivouspalvelut Va. tilakeskuksen päällikkö Heidi Paju TALOUS euroa TP 2016 TP 2017 MTA 2018 TA 2019 TA 19/18 Tuotot ,2 % Kulut ,5 % Kate ,2 % 2 Tekniset palvelut

21 4, TEL :00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019, TEK liite 2/2019. Sivu 20 Käyttösuunnitelma Liikunta- ja viherpalvelut 430 Liikunta- ja viherpalvelut Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 430 Liikuntapalvelut Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 430 Yhteiset/liikuntapalvelut Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 431 Liikunnan ohjaus Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 431 Ohjaus- ja kurssitoiminta Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 432 Liikuntapaikat Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 432 Keskusliikuntapuisto Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 433 Littoisten kenttä Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 434 Piikkiön alueen liikuntapaikat Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 435 Littoisten monitoimitalo Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 436 Uimahalli Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 437 Kuntokoulu Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 438 Vapari Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 439 Muut ulkoilupaikat Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 440 Viheralueiden hoito Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 831 Viheralueet Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen TALOUS euroa TP 2016 TP 2017 MTA 2018 TA 2019 TA 19/18 Tuotot ,5 % Kulut ,3 % Kate ,2 % 910 Investointiosa 960 Tekniset palvelut Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari 960 Tilakeskus/Investoinnit Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari 961 Liikenneväylät/Investoinnit Kaupungininsinööri Risto Saari 962 Viheralueet/Investoinnit Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 963 Vesi/Investoinnit Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 964 Viemäri/Investoinnit Vesihuoltopäällikkö Pirkko-Liisa Heinonen 965 Kaukolämpö/Investoinnit Kaupungininsinööri Risto Saari 966 Satama/Investoinnit Kaupungininsinööri Risto Saari 967 Maankaatopaikka/Investoinnit Kaupungininsinööri Risto Saari 968 Urheilu- ja ulkoilualueet/investoinnit Viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen 969 Muut tekniset palvelut/investoinnit Kaupungininsinööri Risto Saari 970 Hulevesi/Investoinnit Kaupungininsinööri Risto Saari 971 Joukkoliikenne/Investoinnit Kaupungininsinööri Risto Saari 3 Tekniset palvelut

22 4, TEL :00 / Liite: Käyttösuunnitelma 2019, TEK liite 2/2019. Sivu 21 Käyttösuunnitelma 2019 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Teknisen lautakunnan tavoitteet on suunniteltu monivuotisiksi kaupungin strategian tavoin. Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Vastuullinen johtaminen Vastuualueiden esimiesten ja yksiköiden esimiesten yhteiset kokoukset. Mukana myös muiden palvelualueiden edustajat. Kokouksia pidetään vähintään kaksi vuodessa. Kokonaisvaltainen tarkastelu valmisteltaviin ja päätettäviin asioihin Työyhteisötaitojen kehittäminen, oman vastuun kantaminen ja vastuun ottaminen omissa tehtävissä Työyhteisötaitojen kehittäminen, oman vastuun kantaminen ja vastuun ottaminen omissa tehtävissä Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Monipuoliset ulkoilu-, liikuntaja kulttuurimahdollisuudet, jotka mahdollistavat itsestään huolehtimisen Viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Hyvä, toimiva ja terveellinen ympäristö Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Sähköisten palveluiden mahdollistaminen ja kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeita Kiinteistöjohtamisessa, erityisesti ylläpidossa on lähdetty tavoittelemaan ennakoivampaa työotetta. Puhtaus- ja ravintopalveluiden toimintatapojen yhdistäminen ja tiimimallin kehittäminen puhtauspalveluiden osalta. Kiinteistöjen energianhallintajärjestelmän käyttöönotto. Arvioidaan teknisten palveluiden suunnittelun ja palveluntuotannon tarkoituksenmukaisimmat toteuttamismallit. Lähi- ja luontoliikuntapaikkojen sekä pyöräilyreittien kehittäminen sekä niistä tiedottaminen kaupungin internet-sivujen ja sosiaalisen median kautta. Viheralueiden kunnossapidon hoitoluokituksen päivittäminen ja laadunvalvonnan kehittäminen. Vesihuollon ja erityisesti käyttöveden jakelun varmuus Palvelurakenteen selkeytys ulospäin. Nettisivuille selkeät yhteystieto- ja palauteohjeet 4 Vuoden 2019 aikana kartoitetaan ja pisteytetään 6 kiinteistöä. Työ on valmis Järjestelmän käyttöönotto jatkuu alkuvuoden 2019 ajan. Arviointi on tehty Viestintäsuunnitelma valmis mennessä. Laadunvalvonnan käytänteet valmiit mennessä. Jakeluvarmuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla, alle 10. Uudet nettisivut julkaistaan uudella, aiempaa paremmin kuntalaista palvelevalla rakenteella. Tekniset palvelut

23 Kaarinan 4, TEL kaupunki 17:00 / Liite: Työohjelma 2019, TEK HANKEOHJELMA liite 3/ Infrapalvelut Kunnallistekniikan rakentaminen Sivu 22 Laatinut: Tilanne: /2

24 Kaarinan 4, TEL kaupunki 17:00 / Liite: Työohjelma 2019, TEK HANKEOHJELMA liite 3/ Infrapalvelut Kunnallistekniikan rakentaminen Sivu 23 Laatinut: Tilanne: /2

25 Kaarinan 4, TEL Kaupunki 17:00 / Liite: Työohjelma 2019, TEK SUUNNITTELUAIKATAULU liite 3/2019. Sivu Laatinut: Infrasuunnittelu V:\4_Infrapalvelut\Katu- ja puistoyksikkö\aikataulut\aikataulut 2019\Suunnitteluaikataulu2019_infra.plp KuntaPlus-mallipohja (ver ) / 2

26 Kaarinan 4, TEL Kaupunki 17:00 / Liite: Työohjelma 2019, TEK SUUNNITTELUAIKATAULU liite 3/2019. Sivu Laatinut: Infrasuunnittelu V:\4_Infrapalvelut\Katu- ja puistoyksikkö\aikataulut\aikataulut 2019\Suunnitteluaikataulu2019_infra.plp KuntaPlus-mallipohja (ver ) / 2

27 Kaarinan 4, TEL Kaupunki 17:00 / Liite: Työohjelma 2019, TEK liite 3/2019. Tekniset palvelut TYÖOHJELMA 2019 Sivu 26

28 Kaarinan 4, TEL Kaupunki 17:00 / Liite: Työohjelma 2019, TEK liite 3/2019. Tekniset palvelut TYÖOHJELMA 2019 Sivu 27

29 4, TEL :00 / Liite: Työohjelma 2019, TEK liite 3/2019. Sivu 28

30 4, TEL :00 / Liite: Laskujen hyväksyjät, TEK liite 4/2019. Sivu TEKNISET PALVELUT hyväksyjä sijainen Kaikkien teknisten palvelujen laskujen osalta Jyrki Haapasaari Risto Saari 800 Tekninen lautakunta 800 Teknisen lautakunnan yleispalvelut 800 Teknisen lautakunnan yleishallinto 800 Teknisen lautakunnan yleishallinto Jyrki Haapasaari Anne Jokinen 801 Hälytyspäivystys Heidi Paju Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 810 Vesihuoltolaitos 830 Infrapalvelut 810 Kunnossapito ja rakent 810 Vesilaitos Pirkkoliisa Heinonen Risto Saari 811 Viemärilaitos Pirkkoliisa Heinonen Risto Saari 812 Varasto 812 Varasto Pirkkoliisa Heinonen Risto Saari 820 Lämpölaitos 820 Lämpölaitos Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 830 Infran hoito ja kunnossapito 813 Hulevesi Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 830 Liikennealueet Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 832 Maankaatopaikka Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 833 Satamat Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 840 Infrasuunnittelu 840 Infrasuunnittelu Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 841 Yksityistiet Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 842 Joukkoliikenne Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen

31 4, TEL :00 / Liite: Laskujen hyväksyjät, TEK liite 4/2019. Sivu TEKNISET PALVELUT hyväksyjä sijainen 850 Tila- ja ravintopalvelut 851 Hallinto ja isännöinti 851 Hallinto ja isännöinti Heidi Paju Markku Leinonen 852 Kiinteistönhoito 852 Kiinteistönhoito Mirka Salonen Heidi Paju 854 Rakennuttaminen ja kunnossapito 854 Kunnossapito ja rakennuttaminen Jari Silvennoinen Markku Leinonen 855 Puhtaus- ja ravintopalvelut 140 Ruokapalvelun hallinto Heidi Paju Susanna Tuittu 149 Rp/Kaarinan lukio Heidi Paju Susanna Tuittu 151 Rp/Kotimäen koulu Heidi Paju Susanna Tuittu 152 Rp/Salvelanrinteen koulu Heidi Paju Susanna Tuittu 169 Rp/Kaarinakoti Heidi Paju Susanna Tuittu 853 Siivouspalvelut Heidi Paju Leinonen Markku 430 Liikunta- ja viherpalvelut 430 Liikuntapalvelut 430 Yhteiset/liikuntapalvelut Ossi Vesalainen Tapio Svärd 430 Liikunnan ohjaus 431 Ohjaus- ja kurssitoiminta Ossi Vesalainen Tapio Svärd 432 Liikuntapaikat Ossi Vesalainen 432 Keskusliikuntapuisto Ossi Vesalainen Tapio Svärd 433 Littoisten kenttä Ossi Vesalainen Tapio Svärd 434 Piikkiön alueen liikuntapaikat Ossi Vesalainen Tapio Svärd 435 Littoisten monitoimitalo Ossi Vesalainen Tapio Svärd 436 Uimahalli Ossi Vesalainen Tapio Svärd 437 Kuntokoulu Ossi Vesalainen Tapio Svärd 438 Vapari Ossi Vesalainen Tapio Svärd 439 Muut ulkoilupaikat Ossi Vesalainen Tapio Svärd 440 Viheralueiden hoito 831 Viheralueet Ossi Vesalainen Sirkka Laitinen

32 4, TEL :00 / Liite: Laskujen hyväksyjät, TEK liite 4/2019. Sivu INVESTOINTIOSA hyväksyjä sijainen 960 Ympäristöpalvelut 960 Ympäristöpalvelut 960 Ympäristöpalvelut 960 Tilakeskus/Investoinnit Jyrki Haapasaari 961 Liikenneväylät/Investoinnit Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 962 Viheralueet/Investoinnit Ossi Vesalainen Sirkka Laitinen 963 Vesi/Investoinnit Pirkkoliisa Heinonen Risto Saari 964 Viemäri/Investoinnit Pirkkoliisa Heinonen Risto Saari 965 Kaukolämpö/Investoinnit Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 966 Satama/Investoinnit Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 967 Maankaatopaikka/Investoinnit Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 968 Urheilu- ja ulkoilualueet/investoinnit Ossi Vesalainen Tapio Svärd 969 Muut ympäristöpalvelut/investoinnit Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 970 Hulevesi/Investoinnit Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen 971 Joukkoliikenne/Investoinnit Risto Saari Pirkkoliisa Heinonen

33 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 32 Selvityspyyntö Hovirinnan väistötiloja koskevan hankintasopimuksen muutoksista DA: 336 /563/2017 Tekninen lautakunta Esittely: Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyytää selvitystä tehtyyn teknisen lautakunnan päätökseen Hovirinnan koulun väistötilojen vuokrasopimusta koskevista muutoksista. Selvitystä pyydetään mennessä. Vastausaikaan on saatu lisäaikaa asti. Oheisena kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityspyyntö KKV/987/ /2018. Selvityspyynnön kohteena oleva hankinta Alkuperäinen kilpailutettu väistötiloja koskeva vuokrasopimus oli voimassa Maaliskuussa 2018 tehtiin päätös väistötiloja koskevan vuokrasopimuksen jatkamisesta (18 kk), kuukausivuokran korotuksesta sekä siitä, mikäli vuokralainen ei ilmoita mennessä vuokra-aikaa päättyväksi, väistötiloja koskeva sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Tämän lisäksi kesäkuussa 2018 on tehty päätös siitä, että B- väistötilarakennus poistetaan ja sen perustuksille asennetaan uusi pohjapintaalaltaan vastaavan kokoinen, mutta kaksikerroksinen väistötilarakennus. Tämä väistötiloja koskeva tyyppimuutos toteutettiin suorahankintana Cramo Adapteolta, perusteena ilmoitettiin, että ko. toimijalla on voimassa ole vuokrasopimus väistötilaelementeistä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyytää Kaarinan kaupunkia vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Kysymys 1: Mitkä ovat ne tarjouspyynnöstä ja hankintasopimuksesta ilmenevät ehdot ja muut perusteet, joiden nojalla Kaarinan kaupunki katsoo olevansa oikeutettu jatkamaan alun perin 9 kuukauden vuokrasopimusta 27 kuukauden vuokrasopimukseksi ilman hankintalain mukaista kilpailuttamista? Liittäkää selvityspyyntövastaukseenne alkuperäinen, päättynyt hankintasopimus sekä kaikki väistötilojen vuokrasopimuksen muutoksista sopimista koskeva kirjallinen materiaali. Vastaus: Siirtokelpoisen koulurakennuksen tarjouspyyntöasiakirjassa (liite 1), , on mainittu seuraavasti: 5. Vuokra-aika ja vuokran määräytyminen Vuokra-ajan ja vuokran maksun alkaminen määräytyvät lopullisesti siitä ajankohdasta, kun toimittaja on hyväksytysti luovuttanut ja tilaaja vastaanottanut rakennuksen. Vuokra aika päättyy Vuokra-aika ja tilaajan vastuu ra-

34 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 33 kennuksen ylläpidosta päättyvät vuokra-ajan päättyessä. Tämän jälkeen toimittaja vastaa kaikesta rakennuksen ylläpidosta ja poisviennistä. Tilaajalla on oikeus jatkaa sopimusta. Tilaaja ilmoittaa jatkosta 3 kk ennen vuokra-ajan päättymistä. Cramo Adapteon tarjouksessa (liite 2) mainitaan seuraavaa: Mikäli tarjouksessa tai sen liitteissä on ristiriitaisuuksia tarjouspyyntönne kanssa, on tarjouspyyntönne määräävä. Cramo Adapteon ja Kaarinan kaupungin välisessä vuokrasopimuksessa (liite 3) , on kirjattu seuraavaa: 5. Minimivuokra-aika Minimivuokra-aika alkaa ellei yhteisesti toisin sovita. Minimivuokraaika on alkamispäivästä lukien 9kk. Minimivuokra-aika päättyy aikaisintaan Kaupungin hankintayksikkö katsoo, että muutoksen tarve on johtunut olosuhdemuutoksista, joita ei ole voitu ennakoida (kts. selvitettäväasiakohta nro 2). Lisäksi, muutos ei vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Tekninen lautakunta on päättänyt kokouksessa 49 vuokrasopimuksen jatkamisesta ajalle (liite 4 ja 5). Sähköisenä oheismateriaalina: Liite 1: Kaupungin tarjouspyyntö siirtokelpoisista tiloista Liite 2: Cramo Adapteon tarjous Liite 3: Vuokrasopimus no Cramo Adapteo (SALATTAVA, JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Liite 4: Jatkamisilmoitus vuokrasopimukseen no Cramo Adapteo (SALATTAVA, JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Liite 5: Teknisen lautakunnan pöytäkirjat ja Kysymys 2: Hankintasopimuksen jatkamisen perusteena ilmoitetaan Hovirinnan koulun remontin kesto. Kuvailkaa, koska, missä menettelyssä ja mitä päätöksiä koulun remontin suhteen on tehty, jotka johtivat väistötilojen ajallisen tarpeen kolminkertaistumiseen. Liittäkää sanallista selvitystä tukevaa kaupungin sisäistä päätösmateriaalia selvityspyyntövastaukseenne. Vastaus: Alun perin Hovirinnan koulu oli tarkoitus peruskorjata, ei korvata uudisrakennuksella. Peruskorjauksen taustalla olivat pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat ja luokkatilojen vähyys kasvavan oppilasmäärän myötä. Peruskorjauksen oli ajateltu olevan suuruudeltaan 6-7 milj. euroa ja kestoltaan vain noin vuosi. Peruskorjaus oli tarkoitus aloittaa kesällä 2017, jolloin kouluun olisi päästy muuttamaan takaisiin syyslukukauden 2018 alusta. Tällöin minimivuokra-aika, 9 kuukautta ( ), olisi juuri riittänyt.

35 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 34 Alkuperäisessä väistötilojen tarjouspyynnössä ja sopimuksessa lähdettiin minimirakennusajasta, jota voitaisiin tarvittaessa jatkaa, jos peruskorjauksen aikataulu tai laajuus muuttuisi. Peruskorjausta ei em. alkuperäisen suunnitelman mukaan kuitenkaan koskaan käynnistetty. Peruskorjaushanke keskeytyi kaupunginhallituksen perustettua koulurakentamisen ohjausryhmän (liite 6 ja 7). Kaarinan kaupungin valtuusto päätti hyväksyä Hovirinnan koulurakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman sekä myöntää vuosille ,4 milj. euron peruskorjausmäärärahan, sisältäen noin 300 m 2 laajennuksen (liite 8). Kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin käynnistää Hovirinnan koulun uudisrakentamisen hankesuunnitelman laadinnan sekä jatkaa edelleen peruskorjauksen suunnittelua (liite 9). Peruskorjauksen suunnittelijat olivat kilpailutuksessa ja arkkitehti jo aiemmin valittuna, kunnes Kaarinan kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Hovirinnan koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman (liite 10). Edellä kuvatun monivaiheisen päätöksenteon seurauksena vuokrasopimusta jatkettiin teknisen lautakunnan päätöksellä (liite 5) 19 kk ajalle alkuperäisin ehdoin. Sähköisenä oheismateriaalina: Liite 5: Teknisen lautakunnan pöytäkirjat ja Liite 6: Kaupunginhallituksen päätös ohjausryhmän perustamisesta Liite 7: Kaupunginhallituksen päätökset ja Periaatepäätös Hovirinnan koulurakennuksen rakennushankkeesta Liite 8: Kaupungin valtuuston päätös Hovirinnan koulurakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma Liite 9: Kaupunginvaltuuston päätös, Hovirinnan koulun uudisrakentamisen hankesuunnitelman Liite 10: Kaupunginvaltuusto päätös, Hovirinnan koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma Kysymys 3: Mikä on tällä hetkellä hankintayksikön arvio Cramo Adapteon kanssa solmitun hankintasopimuksen rahallisesta arvosta kokonaisuudessaan? Vastaus: Cramo Adapteon kanssa on tehty kaksi erillistä vuokrasopimusta ja yksi vuokrasopimuksen jatko (liite 4), joiden arvo on (alv 0%) Vuokrasopimus päivätty (liite 3) (9 kk) (3 kk) (16 kk) Kaksi yo. riviä, 3 kk + 16 kk = 19 kk, on esitetty jaettuna sopimuksen mukaisen 3 %:n vuotuisen vuokrankorotuksen vuoksi.

36 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 35 Asennus- ja kuljetuskustannukset Purku- ja poiskuljetuskustannukset Vuokrasopimus päivätty (suorahankintasopimus B-rakennuksesta) (liite 11 ja 12) (17 kk) Asennus- ja kuljetuskustannukset Purku- ja poiskuljetuskustannukset Hankinnan kokonaiskustannukset mennessä ovat vuokrien osalta ja asennus-, purku- ja kuljetuskustannusten osalta Alkuperäiseen tehtyyn vuokrasopimukseen ei ole vielä tullut hinnanmuutosilmoitusta poistuvan parakin vuokrien/ kuljetuskustannusten osalta (tämä liittyy selvityspyynnön kohdan 4 parakkien vaihtoon lisätilan toteuttamiseksi kaksikerrosratkaisulla). Sähköisenä oheismateriaalina: Liite 3: Vuokrasopimus no Cramo Adapteo (SALATTAVA, JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Liite 4: Jatkamisilmoitus vuokrasopimukseen no Cramo Adapteo (SALATTAVA, JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Liite 11: Cramo Adapteon alustava sähköpostitarjous suorahankintaa varten (salattava, JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Liite 12: Vuokrasopimus no Cramo Adapteo (SALATTAVA, JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Kysymys 4: Kesäkuussa 2018 tehtiin suorahankintapäätös ja julkaistiin suorahankintailmoitus väistötilojen tyyppiä koskevasta vaihdoksesta B-rakennuksen osalta: yksikerroksinen väistötila puretaan ja sen tilalle rakennetaan kaksikerroksinen väistötilarakennus. Koska hankintayksikkö on ensimmäisen kerran tullut tietoiseksi lisäväistötilan tarpeesta? Kuinka paljon yksikerroksinen väistötilan purkaminen ja sen tilalle kaksi-kerroksisen väistötilan rakentaminen lisää hankintasopimuksen arvoa verrattuna siihen, että ko. muutosta ei hankintasopimukseen olisi tehty? Vastaus: Kaarinan kaupungin sivistyslautakunnan kokouksessa on käsitelty Hovirinnan koulutalon väistötilojen toimivuutta. Asiaa on edelleen jatkokäsitelty kaupunginhallituksessa , jossa lisätilan hankintaan on osoitettu euron lisämääräraha. Seuraavaksi tekninen lautakunta päätti suorahankintaa käyttäen hankkia Cramo Adapteolta B- rakennuksen vaihdon yksikerrosratkaisusta kaksikerrosratkaisuksi (liite 13). Hankintayksikkö tuli tietoiseksi väistötilan tarpeesta kaupunginhallituksen päätöksen myötä. Hankintasopimuksen arvon muutosta ei osata vielä tarkkaan kertoa, mutta tilavuokra tulee nousemaan suunnilleen seuraavasti (liite 11):

37 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 36 Nykyisten Cramo Adapteen 69 elementin kuukausivuokra on /kk. Poistuvia elementtejä on 10 kpl. Laskennallisesti hyvitys on / 69 kpl x 10 kpl = Tilalle tulevan kokonaisuuden kuukausivuokra on /kk. Korotus on näin ollen ( /kk /kk) 8774 /kk aikavälille , yhteensä Tähän tulee lisätä kokonaan uutena sopimuksena suorahankinnalla tehty aikaväli (5 kk), eli /kk x 5 kk = Yhteensä euroa vuokrien osalta. Tämän lisäksi tulee kuljetus- ja asennuskustannuksia = Vuokra kuljetus- ja asennuskustannukset = Lisäksi, teknisen lautakunnan hankinta- ja lisämäärärahapäätöksessä käytetty kuukausivuokra euroa perustui kohdassa kolme mainittuun alustavaan tarjoukseen. Päätöksen jälkeen käydyissä tarkemmissa hankintaneuvotteluissa Cramo Adapteon kanssa selvisi, ettei alustavan tarjouksen mukaista elementtityyppiä enää ollutkaan saatavissa. Tällöin yhdessä käyttäjätahon, toimittajan ja tilaajan kesken käydyissä neuvotteluissa oli päädytty parempitasoiseen ratkaisuun, mm. sisäpuoliset porraskäytävät sisältävään tyyppiin, jolla oli myös pinta-alaa nostava vaikutus. Valittua elementtityyppiä koskeva B-rakennuksen kokonaiskuukausivuokra on edellä laskelmassa käytetty euroa kuukaudessa. Sähköisenä oheismateriaalina: Liite 11: Cramo Adapteon alustava sähköpostitarjous suorahankintaa varten (SALATTAVA, JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) Liite 13: Vastauksessa viitatut sivistyslautakunnan , kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan päätökset Hankintayksikön muut mahdolliset kommentit ja huomiot hankintaan liittyen: Hovirinnan koulukokonaisuus käsittää sekä suomen- että ruotsinkieliset alakoulut ja ruotsinkielisen esiopetuksen tilat, yhteensä noin 500 oppilaalle. Kouluun rakennettiin ensimmäinen ns. Atrium-tila 2010 opetuskäyttöä varten, kattamalla sisäpiha. Vastaavia tiloja rakennettiin lisää vielä vuonna Vuosien välillä näitä Atrium-tiloja on korjattu. Korjausten yhteydessä purettiin atriumtiloista vanhat ulkoseinärakenteet ja tehtiin tiivistyskorjauksia. Korjaukset perustuivat tehtyihin kuntotutkimuksiin ja koettuihin sisäilmaongelmiin. Kuntotutkimukset ja korjaussuunnitelmat teki Vahanen Oy. Vuonna 2015 toteutettiin koulun osittainen julkisivukorjaus, myös Vahasen tutkimuksiin ja suunnitelmiin perustuen. Korjattu julkisivun osa on ollut pahiten viistosateiden rasittama ja siinä on havaittu vuotoja mm. ikkunoiden liittymistä. Perusteena oli myös selvittää, onko tämän eniten rasitetun julkisivun rakenteet vaurioituneet sisäosiltaan. Korjauksen yhteydessä todettiin, että mitään laajempia vaurioita rakenteissa ei ollut. Korjausta olisi jatkettu myöhemmin muissa julkisivuissa.

38 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 37 Vuonna 2016 peruskorjattiin keittiö ja opettajainhuone. Näissä on tehty samalla myös tiivistyskorjauksia. Aiempina vuosina on tehty myös luokkiin perusteellisia sisäpintojen korjauksia ja ilmanvaihdon parantamista. Edellä kuvattujen useille vuosille ajoittuneiden sisäilmaongelmien johdosta tehtyjen korjausten tie todettiin loppuun käydyksi keväällä 2017, jolloin käynnistettiin väistötilojen hankinta. Vielä tällöin ajatuksena oli koulun peruskorjaus ja laajennus, joka olisi mm. huomattavasti uudisrakennusta nopeampi toteuttaa. Selvityksen tekemistä hankaloittavat monet henkilövaihdokset teknisissä palveluissa. Kesäkuussa 2017 irtisanoutui tekninen isännöitsijä, jolle kuului kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja niiden ratkaisu. Joulukuussa 2017 irtisanoutui tilakeskuksen päällikkö, joka oli merkittävässä roolissa mm. väistötiloja hankittaessa. Väistötilahankinnoissa myös mukana ollut tekninen johtaja irtisanoutui maalis-huhtikuun taitteessa Lisäksi selvityspyynnön nro 4 vastaamista hankaloittaa toukokuussa 2018 aloittaneen uuden tilakeskuksen päällikön irtisanoutuminen Väistötilojen hankinnalle on ollut leimallista hyvin kiireellisten ratkaisujen tekeminen monivaiheisen päätöksenteon vuoksi. Lisäksi on havaittavissa jonkinlaista optimistisuutta hankkeen etenemisaikataulun suhteen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyytää yksilöimään vastauksen ja toimitettavan aineiston mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet tai muut salassa pidettävät tiedot vastaukseen selvästi. Salattavat liiteasiakirjat on merkitty merkinnällä (SALATTAVA JulkL 24 :n kohdan 20 nojalla) ko. liitteiden luetteloinnin perässä em. tekstissä. Valmistelija: Palvelupäällikkö Heidi Paju, p Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, p Vs sivistysjohtajan Mika Rantanen, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kaarinan kaupunki antaa edellä esitetyn vastauksen kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityspyyntöön. Päätös 167: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Esittely: Oheismateriaalina on Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityspyyntö Liitteenä ovat

39 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 38 Kaupungin tarjouspyyntö siirtokelpoisista tiloista (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 1) Liite 201/2018 Cramo Adapteon tarjous (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 2) Liite 202/2018 Vuokrasopimus no Cramo Adapteo (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 3) Salainen liite 203/2018, JulkisuusL 24 kohta 20 Jatkamisilmoitus vuokrasopimukseen no Cramo Adapteo (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 4) Salainen liite 204/2018, JulkisuusL 24 kohta 20 Teknisen lautakunnan pöytäkirjat ja (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 5) Liite 205/2018 Kaupunginhallituksen päätös ohjausryhmän perustamisesta (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 6) Liite 206/2018 Kaupunginhallituksen päätökset ja Periaatepäätös Hovirinnan koulurakennuksen rakennushankkeesta (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 7) Liite 207/2018 Kaupunginvaltuuston päätös Hovirinnan koulurakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 8) Liite 208/2018 Kaupunginvaltuuston päätös, Hovirinnan koulun uudisrakentamisen hankesuunnitelman (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 9) Liite 209/2018 Kaupunginvaltuusto päätös, Hovirinnan koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LII- TE 10) Liite 210/2018 Cramo Adapteon alustava sähköpostitarjous suorahankintaa varten (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 11) Salainen liite 211/2018, JulkisuusL 24 kohta 20 Vuokrasopimus no Cramo Adapteo (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 12) Salainen liite 212/2018, JulkisuusL 24 kohta 20

40 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 39 Sivistyslautakunnan , kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan päätökset (Teknisen lautakunnan esittelytekstissä LIITE 13) Liite 213/2018 Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää, että Kaarinan kaupunki antaa teknisen lautakunnan esittelytekstin mukaisen vastauksen kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityspyyntöön. Päätös 336: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kilpailu- ja kuluttajavirasto Tekninen lautakunta Palvelupäällikkö Heidi Paju Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta Esittely: Kilpailu- ja kuluttajavirasto on pyytänyt päivätyllä kirjeellään lisäselvityksiä kaupunginhallituksen antamaan Kaarinan kaupungin vastaukseen Hovirinnan väistötilojen suorahankintaa koskevaan selvityspyyntöön , erityisesti kohtaan 4. Kysymys 1: Kuvailkaa mahdollisimman seikkaperäisesti, mistä konkreettisista seikoista johtuu, että vallitsevissa olosuhteissa ainoastaan Cramo Finland Oy kykenee tuottamaan lisäväistötilaa kasvaneen tilantarpeen tyydyttämiseksi. Vastaus: Alkuperäisessä vastauksessa kysymykseen nro 4 kerroimme alun perin olleen suunnitelmissa ainoastaan korottaa olemassa olevia parakkeja lisäämällä niihin toinen kerros. Tämä ei olisi luonnollisesti ollut mahdollista muiden, kuin jo kohteella olevien alkuperäisten ja alimmaiseksi jäävien parakkien toimittajan taholta, joka oli perusteena suorahankinnan käynnistämiselle. Kts. teknisen lautakunnan päätös , joka on oheisena. Em. teknisen lautakunnan päätöksen jälkeen Cramo Finland Oy:n tarjoukseen palattuamme heillä ei enää ollutkaan toimittaa toisen kerroksen väistötiloja alkuperäisen suunnitelman mukaisina (johon teknisen lautakunnan päätös perustui). Tämän vuoksi alettiin yhdessä käyttäjän kanssa etsiä kiireessä korvaavaa ratkaisua, sillä laajemmat tilat oli suunniteltu saatavan käyttöön syyslukukauden 2018 alkuun mennessä. Tästä syystä ei katsottu voitavan lähteä täysin uuteen tarjouskilpailuun. Lisäksi tontilta, tulevalta uudiskoulun rakennustyömaalta, alkoi tila loppua, jolloin laajennus tuli toteuttaa kaksikerrosratkaisulla "vanhalle paikalle". Kysymys 2:

41 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 40 Onko hankintayksikkö ennen suorahankinnan tekemistä selvittänyt vaihtoehtoisten ratkaisujen olemassaoloa lisäväistötilan saamiseksi? Mikäli vastaus on kyllä, niin kuvailkaa mahdollisimman kattavasti niitä toimenpiteitä, joilla hankintayksikkö on ennen suorahankinnasta päättämistä kartoittanut markkinoilla olevia vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja lisäväistötilan saamiseksi. Vastaus: Kyllä on, tilapalvelut kartoitti maaliskuun ja toukokuun välisenä aikana sekä omia että ulkopuolisten omistamia tiloja Hovirinnan koulun väistötiloiksi kuitenkaan soveltuvia tiloja löytämättä. Kartoitetut kohteet Littoisten seurakuntatalo: tila ei soveltunut käyttöön mm. turvallisuussyistä Hovirinnassa seurakuntatalo/kirkko: ei päästy sopimukseen Hovirinnan alueen kerrostalohuoneistot: tilat kokonaisille luokille liian pieniä, soveltuvat vain pienryhmille Vapari (väestösuojaan toteutettu liikuntaja kokoontumistila): ei vapaita tiloja eikä päivänvaloa. Yksityisen omistama tyhjillään oleva teollisuushalli laajoine toimistotiloineen: soveltumaton koulukäyttöön Lisäksi koulun toiminnat olivat jo entuudestaan hajasijoitetut neljään eri toimipisteeseen, joten kartoituksessa oli lähinnä huomattavan kokoinen tilakokonaisuus, eikä vain yhden tai kahden luokan tilakokonaisuudet. Ylipäätään Kaarinassa ei ole kovin paljoa koulukäyttöön soveltuvaa vapaata tilaa sen enempää omassa kuin yksityisenkään omistuksessa. Tämä johtuu hyvästä taloudellisesta suhdanteesta sekä jo 2015 alkaneista väistötilatarpeista, joiden johdosta lähes 1300 peruskoulun oppilasta on väistötiloissa. Kuten edellä todettiin, ei aikataulusyistä katsottu olevan mahdollisuuksia varsinaiseen siirtokelpoisten tilojen avoimeen tarjouskilpailuun niiden kuukausien mittaisiksi tiedetystä hankinta- ja toimitusprosessista johtuen. Vanhaan tyhjään koulurakennukseen palaaminen edes osittain opetuskäytössä ei ollut enää vaihtoehto. Kysymys 3: Hankintayksikön muut mahdolliset kommentit ja huomiot kaksikerroksisen B- rakennuksen suorahankintaperusteisiin liittyen. Vastaus: Alkuperäinen tarkoitus (mm. tekninen lautakunta ) oli tosiaankin suorahankinta perustuen lakiin julkisista hankinnoista: 40 Suorahankinta ja 41 Suorahankinta lisätilauksissa. Kokonaan uuden väistötilaratkaisun suorahankintaan ajauduttiin mainitun teknisen lautakunnan päätöksen jälkeen tarjoajan muuttuneista olosuhteista ja opetustilatarpeesta syksyksi Kysymys: KKV pyytää Kaarinan kaupunkia toimittamaan seuraavat asiakirjat:

42 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu Mahdollisesta vaihtoehtoisten ratkaisujen olemassaolon selvittämisestä ja kartoittamisesta hankintayksikössä kertynyt kirjallinen materiaali. Vastaus: Kaupungilla ei ole liitteeksi soveltuvaa kirjallista aineistoa todisteeksi kohdassa 2 mainittujen vaihtoehtoisten tilojen selvittämiseksi selvitystyön tapahduttua epämuodollisesti puhelimitse ja sähköpostitse. Oheismateriaalina: teknisen lautakunnan päätös Liitteenä Kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäselvityspyyntö , liite nro 75/2018 Valmistelija: Palvelupäällikkö Heidi Paju, p Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, p Vs. sivistysjohtajan Mika Rantanen, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kaarinan kaupunki antaa edellä esitetyn vastauksen kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäselvityspyyntöön. Päätös 197: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Esittely: Oheismateriaalina on teknisen lautakunnan käsittelyasiakirjat, mukaan lukien lautakunnan päätös Liitteenä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäselvityspyyntö Liite 253/2018. Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää, että Kaarinan kaupunki antaa teknisen lautakunnan esittelytekstin mukaisen vastauksen kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäselvityspyyntöön. Päätös 406: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kilpailu- ja kuluttajavirasto Tekninen lautakunta Palvelupäällikkö Heidi Paju Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta

43 5, TEL :00 DA: 336/2017 Sivu 42 Esittely: Kilpailu- ja kuluttajavirasto on pyytänyt edelleen lisäselvitystä aiempiin selvityksiimme sähköpostitse Johanna Kirveskosken toimesta Kysymys 1 on sisällöllisesti seuraava: onko Cramo Finland Oy:n alun perin tarjoamassa ratkaisussa ollut tarkoitus vaihtaa myös yksikerrosratkaisun alimmat elementit toisiksi, ennen korotuskerroksen toteutusta niiden päälle. Vastaus 1: Kyllä on, mutta vanhoille perustuksille. Alkuperäiset katutason elementit eivät olisi soveltuneet kaksikerrosratkaisun alimmiksi elementeiksi paloturvallisuuteen liittyvien heikkouksiensa vuoksi. Perustukset ovat paalutetut ja teräsrakenteiset. Tämän sitoutuneen kustannuksen jatkokäytöllä ja hankinnan kiireellisyydellä perusteltiin suorahankinta. Kysymys 2 on sisällöllisesti seuraava: milloin Cramo Finland Oy ilmoitti, ettei pystykään toimittamaan ennakkotarjouksensa mukaista edellä kohdassa 1 kuvattua vanhojen perustusten päälle suoraan toteutettavissa olevaa kaksikerrosratkaisua. Vastaus 2: Cramo Finland Oy ilmoitti , ettei tarjottua väistötilaelementtityyppiä C80 olekaan enää saatavissa. Vaihtoehdoksi he tarjosivat tyyppiä C90, joka olisi kalliimpi ja jonka toimitusaika olisi pidempi, ts. ei ehtisi syyslukukauden 2018 alkuun. Mainittu C90 olisi kyllä sopinut vanhoille perustuksille, mutta toimittajan ja käyttäjien välisessä palaverissa on sovittu vuokrattavan korkeatasoisempi, mm. sisäpuoliset käytävät sisältävä kokonaisuus, joka edellytti perustusten laajennusta suuremman pohjapinta-alansa vuoksi. Kts. tarkemmin kysymyksen 4 vastaus, kh Liitteenä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäselvityspyyntö sähköpostitse Johanna Kirveskoskelta Liite 5/2019. Valmistelija: Palvelupäällikkö Heidi Paju, p Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, p Vs. sivistysjohtajan Mika Rantanen, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kaarinan kaupunki antaa edellä esittelyssä kerrotut vastaukset kilpailu- ja kuluttajaviraston lisäselvityspyyntöön Päätös : Ote: Kaupunginhallitus

44 5, TEL :00 / Liite: Selvennyspyyntö, TEK liite 5/2019. Sivu 43 Virtanen Riikka Lähettäjä: Lähetetty: Vastaanottaja: Aihe: 1 ;J. 1;!. ~OJt Kirveskoski Johanna (KKV) <johanna.kirveskoski@kkv.fi> keskiviikko 19. joulukuuta :16 Virtanen Riikka Selvennyspyyntö koskien Hovirinnan koulun väistötilojen B -rakennuksen suorahankintaa Hei, Kiitokset eilen toimittamistanne selvityspyyntövastauksista. Kysyisin teiltä vielä selvennystä lisäväistötilan teknistä ratkaisua koskevien tietojen ilmenemisen tarkoista ajankohdista. Lokakuussa Kaarinan toimittaman selvityspyyntövastauksen liitteeseen 11 sisältyvästä, Marko Koskiselle Cramo Finland Oy:n toimesta lähetetystä sähköpostista saa käsityksen, että Cramo Finland Oy:n jo tuolloin tarjoamassa ratkaisussa vanhat väistötilat purettaisiin pois uuden, kaksikerroksisen väistötilaratkaisun alta. Myös tehdystä teknisen lautakunnan päätöksestä 117 käy ilmi, että tiedossa on ollut lisäväistötilan hankinta ratkaisulla, jossa "Hovirinnan koulun pihalle asennettu ns. B-rakennus poistetaan ja sen perustuksille asennetaan uusi, pohjapinta-alaltaan vastaavan kokoinen mutta kaksikerroksinen väistötilarakennus". Vastaavat tiedot B-rakennuksen kaksikerroksisuuden teknisestä toteuttamistavasta käyvät ilmi julkaistusta suorahankinta ilmoituksesta. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimittamassanne selvityspyyntövastauksessa kerrotte, että vielä tehty teknisen lautakunnan päätös 117 olisi perustunut olettamalle, jonka mukaisesti Cramo Finland Oy kykenee toimittamaan ratkaisun, jossa lisätila tuotetaan korottamalla olemassa olevaa B-parakkirakennusta lisäämällä olemassa olevan rakennuksen päälle toinen kerros Cramo Finland Oy:n väistötilaelementtejä (vastaus lisäselvityspyynnön kysymykseen 2) Koska varsinaisessa päätöstekstissä sekä muussa toimittamassanne kirjallisessa materiaalissa esitetyt tiedot ja vastauksenne lisäselvityspyyntöön koskien teknistä syytä ovat sisällöllisesti hieman ristiriidassa keskenään, pyydän ilmoittamaan mahdollisimman tarkasti sen ajankohdan, jolloin Cramo Finland Oy ilmoitti Kaarinan kaupungille, että ratkaisua, jossa korotetaan väistötilaa lisäämällä uusi parakkikerros olemassa olevien B-rakennuksen parakkien päälle, ei voida toimittaa, vaan lisäväistötila joudutaan toteuttamaan alkuperäinen yksikerroksinen B-rakennus purkamalla ja sen perustuksille uusi, kaksikerroksinen väistötila asentamalla. Pyydän toimittamaan selvennyksen yllä esitettyyn asiakokonaisuuteen mennessä. On erittäin tärkeää, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto saa hankintaa koskevista tosiseikoista riittävät, selkeät ja oikeasisältöiset tiedot hankintalain mukaisen valvontatehtävänsä hoitamiseksi. Ystävällisin terveisin, Johanna Kirveskoski Lähettäjä: Virtanen Riikka <Riikka.Virtanen@kaarina.fi> Lähetetty: tiistai 18. joulukuuta Vastaanottaja: KKV Hankintavalvonta <hankintavalvonta@kkv.fi>; Kirveskoski Johanna (KKV) <johanna.kirveskoski@kkv.fi> Aihe: Kaarinan kaupungin vastaus selvityspyyntöön koskien Hovirinnan koulun väistötilojen B -rakennuksen suorahankintaa Hei, liitteenä on Kaarinan kaupungin vastaus selvityspyyntöön koskien Hovirinnan koulun väistötilojen B - rakennuksen suorahankintaa. KKV /987 / /

45 5, TEL :00 / Liite: Selvennyspyyntö, TEK liite 5/2019. Sivu 44 ystävällisin terveisin Riikka Virtanen Hallintosihteeri Kanslia- ja viestintäpalvelut Kaarinan kaupunki Oskarinkatu 4 (PL 12) Kaarina riikka.virtanen D.Jkai=!rjna,fi Kaarina = 2

46 6, TEL :00 DA: 187/2018 Sivu 45 Hovirinnan vesihuollon saneeraus, vastaanottotarkastus ja taloudellinen loppuselvitys DA: 187 /522/2018 Tekninen lautakunta Esittely: Hovirinnan vesihuollon saneeraus on valmistunut joulukuussa Vastaanottotarkastus ja taloudellinen loppuselvitys pidettiin Urakka todettiin vastaanottokelpoiseksi. Liite 6/2019, vastaanottotarkastuksen pöytäkirja ja taloudellinen loppuselvitys. Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Pirkkoliisa Heinonen p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Hovirinnan VH saneerauksen rakennusurakan vastaanottotarkastuksen pöytäkirjan ja taloudellisen loppuselvityksen. Päätös : Ote: Vesihuoltopäällikkö Pirkkoliisa Heinonen

47 6, TEL :00 / Liite: Hovirinnan vesihuolto vastaanottopöytäkirja, TEK Sivu 46

59 7, TEL :00 DA: 231/2012 Sivu 58 Kaarinan uimahallin kahvion vuokrasopimus, option käyttäminen DA: 231 /213/2012 Tekninen lautakunta Esittely: Kaarinan uimahallin kahvion vuokrauksesta on ollut hankintailmoitus HILMASSA toukokuussa Kansalaistoiminnan lautakunta on käsitellyt vuokrausta kokouksessaan Uimahallin kahvion vuokrasopimus on alkanut ja sopimus on mallia 4+2 vuotta, josta kaksi viimeistä ovat optiovuosia. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa Uimahallin kahvion nykyinen vuokralainen, Kaarinan Uimahallin Kahvila ky / Tita Jokioinen on ilmoittanut kirjeessään olevansa halukas käyttämään vuokrasopimukseen kirjatun option kahdesta vuodesta ja siten jatkamaan kahvilatoimintaa ajalla Uimahallin kahvion toiminnot ovat palvelleet hyvin hallin asiakkaita ja kahvio on ollut mukana kaikissa uimahallilla järjestettävissä tapahtumissa. Kahvio on myös kehittänyt omia toimintojaan ja tuotevalikoimaansa. Valmistelija: Liikuntapäällikkö Tapio Svärd, p Ehdotus: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Kaarinan Uimahallin Kahvila ky:n esityksen optiovuosien käyttöönotosta, jolloin option mukainen vuokra-aika on Päätös : Ote: Kaarinan Kahvila ky / Tita Jokioinen Liikuntapäällikkö Tapio Svärd

60 8, TEL :00 DA: 382/2015 Sivu 59 Valkeavuoren lastenja nuortentalon hankesuunnitelma DA: 382 /063/2015 Sivistyslautakunta Esittely: Hankkeen tarkoitus: Kaarinan kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt Valkeavuoren kouluhankkeen osalta että Valkeavuoren koulu uudisrakennetaan kaikkien rakennuksien osalta ja uudisrakennuksen sijainti selvitetään erikseen. Liikuntasalit korvataan yhdellä n brm²:n liikuntahallilla, Rakennuksen käyttäjiksi tulevat päivähoitolapset, koululaiset luokka-asteilta 1-9, erityisoppilaat, lukiolaiset, kansalaisopisto sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita. Valkeavuoren lastenja nuortentalo monine toimijoineen, liikuntahalli ja lukio muodostavat monipuolisen palvelukokonaisuuden. Tavoitteena on rakentaa kokonaisuus, jossa alueella olevia sisä- ja ulkotiloja kaikki toimijat käyttävät yhteisesti ja monipuolisesti. Suunnittelun aikana on tästä johtuen ruvettukin puhumaan Valkeavuoren campus-hankkeesta. Hankkeen taustaa/perustelut hankkeelle: Koulu: Valkeavuoren koulu on Kaarinan keskustassa sijaitseva yhtenäiskoulu, jonne sijoittuvat perusopetuksen luokka-asteet 1 9 sekä useita vaativien erityisopetuksen pienryhmiä. Lukuvuonna koulussa on kaikkiaan 760 oppilasta. Oppilasmäärän on arvioitu vuonna 2025 olevan 948 ja 984 vuonna Kouluun on tarkoitus sijoittaa koko kaupungin alueelta vaativan erityisen tuen oppilaita, joiden koulukäynti on koko ajan pienryhmässä Valkeavuoressa. Näin oppilas ei joudu perusopetuksen aikana vaihtamaan koulua. Pienryhmän oppilaita on arvioitu olevan 90. Koulu toimii tällä hetkellä kokonaisuudessaan väistötiloissa sekä vuokratuissa Wallas-Marinin tiloissa, jossa opiskelee kolme ryhmää. Uudisrakennus mahdollistaa koulun rakentamisen laaja-alaisiin kokonaisuuksiin ja ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan pohjautuen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaille annettava opetus toteutetaan pedagogisesti siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada juuri sellaista opetusta kuin mikä on hänelle parasta. Ilmiöpohjaisen opetuksen lähtökohtana on myös fyysinen oppimisympäristö, jonka tulee tukea laaja-alaisiin kokonaisuuksiin perustuvaa pedagogiikkaa. Nykyaikainen koulu rakentuu oppimisalueista, joiden tulee olla muunneltavia ja kutakin ikäryhmää ja sen opetusta tukevia. Perinteinen pohjaratkaisu - pitkä käytävä ja luokat reunoilla - ei tue tätä. Päiväkoti: Sivistyslautakunnan hyväksymässä varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksessä on todettu että keskusta-alueen päivähoitopaikkojen määrä kasvaa vuoden 2018 määrästä 330 vuoteen 2025 mennessä 458 paik-

61 8, TEL :00 DA: 382/2015 Sivu 60 kaan. Valkeavuoren 160-paikkaisen päiväkodin rakentaminen mahdollistaisi Koriston päiväkodin kahdesta erillisestä rakennuksesta luopumisen. Pienistä ja hajalleen sijoitetuista päivähoitoyksiköistä luopuminen on ollut pitkään varhaiskasvatuksen tavoitteena taloudellisista syistä johtuen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilat: Valkeavuoren campukselle tulee kaupungin suurin keskittymä lapsia ja nuoria. Heidän arkiympäristönsä on Valkeavuori. Palveluiden vieminen sinne missä asiakkaatkin ovat, on nykyaikainen tapa toimia. Paras vaihtoehto on rakentaa Valkeavuoreen nykyaikaiseen perhekeskusajatteluun perustuvat kouluterveydenhuollon ja neuvolan tilat, joihin pääterveysaseman äitiys- ja lastenneuvola siirtyvät. Kouluterveydenhuollon luonnollinen paikka on koululla. Samaan tapaan päiväkodin yhteydessä on nykyaikaisen perhekeskusajattelun mukaan hyvä olla sekä äitiys- että lastenneuvola, jolloin kaikki lapsiperheiden parissa työtä tekevät perustason ammattilaiset ovat helposti tavoitettavissa samassa paikassa. Lisäksi merkittävää etua saadaan siitä, että neuvolan väki laajasti ajateltuna (perhetyöntekijät, psykologi, terapeutit ja lastenlääkäri terveydenhoitajien lisäksi) ovat lähellä varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa. Toimintatapa on asiakaslähtöistä ja se myös helpottaa ammattilaisten keskinäistä tiimityötä ja konsultointia. Tällä perhekeskusmallilla voidaan poistaa nykyinen pirstaleisuus ja palveluiden siiloutuminen. Pääterveysasemalla ollaan vakavissa vaikeuksissa tilaongelmien vuoksi. Lisää tilaa tarvitaan, mutta sen rakentaminen pääterveysaseman yhteyteen ei liene lähitulevaisuudessa realistista. Vuokratiloissa Krossissa ovat tällä hetkellä toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Rakentamalla muutaman terveydenhoitajan minineuvola ilman muita lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia menetetään edellä kuvattu joustavan konsultoinnin ja helpon tiimityön mahdollisuus. On taloudellista rakentaa isompi kokonaisuus, jolloin tilat saadaan tuottavaan yhteiskäyttöön Ruokapalvelut: Valkeavuoren uusi valmistuskeittiö korvaa myös lukion valmistuskeittiön, joka voidaan lakkauttaa. Lukiolaiset siirtyvät ruokailemaan Valkeavuoreen. Lukion vapautuville keittiö- ja ruokailutiloille laaditaan oma hankesuunnitelma. Yksi keittiö on taloudellisesti järkevin vaihtoehto sekä henkilökunnan että muiden kulujen osalta. Perustelut toimintojen keskittämiseen: Toiminnot yhdistämällä saadaan aikaan toiminnallisesti tehokas kokonaisuus ja tilojen käyttö voidaan suunnitella erityisen joustavaksi. Veitenmäen alueelle rakentuu alueen palvelukeskus, joka hyödyttää sekä alueen toimijoita että kuntalaisia. Kokonaisuus on ennen kaikkea lasten ja perheitten etu. Asiakkaat saavat palvelut joustavasti yhdestä paikasta ja tarvittava tieto kulkee yhteisössä sujuvasti. Yhtenäishanketta puoltaa osaltaan Kaarinan kaupungin strategia. Kaarinan kaupunki painottaa strategiassaan asukaslähtöisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti. Strategian mukaan toiminnassa tulee tavoitella toimivia palveluketjuja ja painottaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tähän kaikkeen pystytään vastaamaan uudessa toimintamallissa aiempaa, hajallaan olevaa mallia paremmin.

62 8, TEL :00 DA: 382/2015 Sivu 61 Maan nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena painottaa varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Ohjelmaan sisältyvät lapsija perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteena on, että palvelut järjestetään ja johdetaan lapsija perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen. Keskittämällä toiminnot yhteen kokonaisuuteen pystytään vastaamaan tähän haasteeseen entistä paremmin. Kustannukset ja rahoitus Kaarinan kaupungin vuoden 2019 talousarviossa todetaan: Investointilaskelmat osoittavat, että uudisrakennus ja vanhan jo puretun C- rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella tuottavat kokonaistaloudellisesti edullisemman ratkaisun. Hankkeen kokonaispinta-ala määrittyy erillisessä hankesuunnittelussa. Hankkeen alustava kokonaiskustannusarvio on 25,9 milj. euroa. Hanketta ei todennäköisesti saada valmiiksi suunnitelmavuosien aikana, vaan se tulee jatkumaan vuodelle Hankesuunnitelman mukaan rakennuksen hyötyala on m2 ja kustannus on 2588 /m2. Perustamiskustannukset, alv 0% Lisähinnat: Koulun kalustaminen AV-lisä GSM-sisäverkko Taidehankinta 0,5 % Lisäksi tulee nykyisten rakennusten purkukustannukset. Yhteensä Valmistelijat: Hankesuunnitelmaa ovat valmistelleet asiantuntijarehtori Marko Kuuskorpi, johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala, vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen, vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori, Valkeavuoren koulun vs. apulaisrehtori Pirjo Eerola, varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen, päiväkodin johtaja Tiina Rastas-Mäki, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola, tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, palvelupäällikkö Heidi Paju, kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, rakennuttajapäällikkö Markku Leinonen, rakennuttajainsinööri Janne Lehtinen; LVI-tarkastaja Petteri Kerminen sekä arkkitehti Pia Helin arkkitehtitoimisto Ark'Aboa Oy:stä. Valkeavuoren lastenja nuortentalon hankesuunnitelma, liite 44 /2018 Valmistelija: vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen, puh Ehdotus: vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen

63 8, TEL :00 DA: 382/2015 Sivu 62 Sivistyslautakunta päättää 1. hyväksyä liitteen 44/2018 mukaisen hankesuunnitelman; 2. esittää tekniselle lautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä ja hankkeen toteuttamista pikaisesti. Käsittely: Tehtiin seuraavat tekniset korjaukset hankesuunnitelmaliitteeseen: 1. Sivun 8 väliotsikko Äitiys- ja perheneuvolan yhdistäminen muutettiin muotoon Äitiys- ja lastenneuvolan yhdistäminen 2. Sivulta 17 korjattiin päiväkodin lapsimäärä 84:stä 160:en 3. Sivun 26 toinen kappale: Vuoden 2019 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on varattu hankkeen korjausta ja laajentamista varten rahoitusta Nyt kuitenkin uudisrakentamisen myötä rahoitustarve vuosille on euroa, mikä sisältää rakentamiskustannukset. Tämän lisäksi tulee vielä rakennuksen purkukustannukset Muutettiin muotoon: Vuoden 2019 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on uudisrakentamista varten varattu rahoitusta Kustannuslaskelman perusteella rahoitustarve vuosille on euroa, mikä sisältää rakentamiskustannukset. Tämän lisäksi tulee vielä rakennuksen purkukustannukset. Jäsen Virtanen ehdotti, että liikennejärjestelyjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Puheenjohtaja Virkkula esitti, että lämmitysjärjestelmäksi suositellaan ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja. Sivistyslautakunta oli yksimielinen jäsen Virtasen ja puheenjohtaja Virkkulan ehdotuksista. Päätös :132 Sivistyslautakunta päätti 1 hyväksyä liitteen 44a/2018 mukaisen hankesuunnitelman; 2 esittää tekniselle lautakunnalle hankesuunnitelman hyväksymistä ja hankkeen toteuttamista pikaisesti; 3 edellyttää, että liikennejärjestelyjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja suosittelee ensisijaisesti lämmitysjärjestelmäksi uusiutuvia energiamuotoja. Ote: Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Esittely: Käyttäjälautakuntien lausunnot

64 8, TEL :00 DA: 382/2015 Sivu 63 Sivistyslautakunnan (edellä) ohella kaksi muuta tulevaa käyttäjälautakuntaa, sosiaali- ja terveys- sekä vapaa-ajan lautakunta ovat lausuneet hankesuunnitelmasta joulukuussa. Vapaa-ajan lautakunnalla ei ole hankesuunnitelmaan varsinaista lisättävää tai korjattavaa, toivovat kuitenkin hankkeen pikaista toteuttamista sivistyslautakunnan tavoin. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että hanke tulee toteuttaa hankesuunnitelman mukaisena, jolloin koulutuksen ja varhaiskasvatuksen lisäksi myös muita lapsiperheiden käyttämiä palveluita keskitetään campukselle nykyaikaisella ja asiakaslähtöisellä tavalla. Lisäksi hankesuunnitelman mukainen toteutus vapauttaa pääterveysasemalta tiloja vastaanottokäyttöön. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa myös, että campus-ajattelu toteuttaa käytännössä ajatusta, että sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan niin kansallisesti kuin kunnissakin. Sotepuolen palvelut ovat tarpeen mukaan saatavilla varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Jatkossa koulu toimii vahvemmin myös hyvinvoinnin edistäjänä, tarjoaa ennakoivaa oppimisen tukea ja ottaa vanhemmat tiiviimmin mukaan oppilaan hyvinvointia edistämään. Hankkeen kokonaiskustannusarvio Nykymuotoisen hankesuunnitelman toteuttaminen ylittää viimeisimmän kustannusarvion mukaan hankkeelle varatun 25,9 miljoonan euron määrärahan yli kuudella miljoonalla eurolla, lisäksi tulee vielä poistuvien rakennusten purkukustannukset noin miljoona euroa. Kustannusarvio ei sisällä myöskään kovin laajoja ulkopuolisia piha-, liikenne-, paikoitus- ja liikunta-alueita. Näihin on syytä varata kaksi miljoonaa euroa. Kustannusten nousu selittyy mm. hankkeen laajuuden kasvulla, laskennan tarkentumisella ja rakennuskustannusten muutaman prosentin nousulla. Laajuuden muutokset ovat lukion opiskelijoiden ja henkilökunnan ruoanvalmistuksen ja ruokailun siirtyminen campukselle. 860 m 2 sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen lisäykset lähes 300 m 2. Vastaavasti 560 m 2 on vähentynyt liikuntahallin erottamisen seurauksena omaksi hankkeekseen. Edellä esitetyt kustannukset ovat yhteensä 36 miljoonaa euroa tämän hetken kustannustasossa sisältämättä kustannustennousuvarausta rakennusajan alkuun mennessä. Nostavia tekijöitä ovat tyypillisesti mm. yleinen rakennuskustannusten nousu sekä mahdolliset rakennusmääräysten kiristyksestä tapahtuvat nousut. Myös kiinteistön ylläpitokustannuksia alentavat ja ekologisuutta parantavat suunnitteluratkaisut tyypillisesti nostavat rakennusvaiheen kustannuksia. Kustannusvaikutuksettomia eivät ole myöskään rakennuksen terveellisyyttä yli lakimääräisen minimin varmistavat tekijät, kuten sääsuojassa rakentaminen tai ns. pölytön rakentaminen. Voidaankin perustellusti puhua 40 miljoonan euron hankkeesta. Oheisena sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä vapaa-ajan lautakunnan lausunnot. Valkeavuoren lastenja nuortentalon hankesuunnitelma, liite 7/2019 Valmistelija: Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari, p

65 8, TEL :00 DA: 382/2015 Sivu 64 Ehdotus: Päätös : Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle käyttäjälautakuntien lausuntojen pienet muutokset huomioivan Valkeavuoren lastenja nuortentalon hankesuunnitelman edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi 40 miljoonan euron kokonaishankekustannusarvioineen. Ote: Kaupunginhallitus

66 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 65 Valkeavuoren lastenja nuortentalon hankesuunnitelma Uudisrakennus Sivistyslautakunta Sosiaali ja terveyslautakunta Vapaa ajan lautakunta

67 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 66 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot Rakennuspaikka Hankkeen perustiedot Kuvaus hankkeesta Vaihtoehtoiset ratkaisut Suunnitellut aloitus ja valmistumisajankohdat Hankesuunnittelu Suunnittelun valmistelu Suunnittelun ohjaus Rakentamisen valmistelu Rakentamisen ohjaus Laajuus ja kustannustiedot pääpiirteittäin Laajuustiedot Perustelut hankkeelle Valkeavuoren koulurakennus palvelualustana Pedagoginen visio ja toiminta ajatus: lähtötavoitteet fyysiselle ympäristölle Toiminnalliset tavoitteet eri oppimisalueille ja niiden tilaratkaisuille Uudisrakennus Rakennustekniset tavoitteet LVIA tekniset tavoitteet Sähkötekniset tavoitteet Mitoitusperuste Tilantarveselvitys Kustannusarvio ja rahoitus Sisällys

68 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot Valkeavuoren lasten ja nuortentalo Aapiskuja 7, Kaarina Kaarinan kaupunki etunimi.sukunimi@kaarina PL 12, Kaarina Jyrki Haapasaari, tekninen johtaja Mika Rantanen, vs. sivistysjohtaja Kaj Kanervavuori, vs. johtava rehtori Pirjo Eerola vs. apulaisrehtori, Valkeavuoren yhtenäiskoulu Päivi Kemppainen, varhaiskasvatuksen johtaja Risto Jaakola, kansalaisopiston rehtori Marko Kuuskorpi, asiantuntijarehtori Pasi Aromäki, kaupunginarkkitehti Heidi Paju, palvelupäällikkö Markku Leinonen, rakennuttajapäällikkö Hankesuunnittelun konsultti Arkkitehtisuunnittelu Ark Aboa Oy, Pia Helin Nahkurinkatu 8, Turku Kustannuslaskenta NL Rakennuslaskenta Oy, Severi Narvia Niitunniskantie 18 A 1 B, Turku 3 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

69 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu Rakennuspaikka Rakennuspaikka on Valkeavuoren koulun nykyinen alue kaupungin keskustan itäosassa osoitteessa Aapiskuja 7, Kaarina. Nykyinen koulualue kokonaisuudessaan muodostaa kiinteistön , joka on Kaarinan kaupungin omistuksessa. Sen itäpuoleinen rakentamaton naapurikiinteistö kuuluu niin ikään kaupungille. Molemmat kiinteistöt sijoittuvat kortteliin 5233, joka on asemakaavassa merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten YO korttelialueeksi, pinta ala m2. Koulun tontilla on rakennusoikeutta kaikkiaan m2, josta lukio käyttää3600 m2. Voimassa oleva asemakaava (202 A5232) on hyväksytty ja vahvistettu huhtikuussa Lukio Väistötiloja Väistötiloja Väistötila D A Väistötiloja B Korttelissa on kohtuullisen suuria korkeuseroja. Vanhat koulurakennukset on alun perin sijoitettu rinteeseen. Välituntipiha ja kenttä ovat mäen päällä. Mäkeä kiertäen reunustaa vanha peltoalue, jossa sijaitsee lukio ja hiekkakenttä paikoitusalueineen. Korttelissa on paikoitellen hyvin säilynyttä puustoa. Koulurakennus C on purettu vuonna Rakennukset A, B ja D (entinen asuinrakennus) tullaan purkamaan. Voivalantien ja Saaristotien kulmassa sijaitsee lukio. Lisäksi korttelin eri osissa sijaitsee Valkeavuoren koulun väistötiloiksi rakennettuja väliaikaisrakennuksia, joista uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen luovutaan. 4 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

70 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 69 Kortteli rajautuu kaikissa ilmansuunnissa liikenneväyliin: pohjoisessa Voivalantiehen, lännessä Veitenmäentiehen, etelässä Aapiskujaan ja idässä Saaristotiehen. Voivalantien takana pohjoisessa sijaitsee Veteraanipuisto sekä edelleen asuinkerrostaloja, liike ja varastorakennuksia. Lännessä Veitenmäentien taakse jää Kaarinan terveyskeskus, Veitenmäen viheralue sekä muutamia asuinrakennuksia. Etelässä Aapiskujan toisella puolella on Koululaisen puisto ja sitä ympäröivää pientaloaluetta. Saaristotien takana idässä avautuu puolestaan peltoaukea. Veitenmäen yläkoulu ja Ylikylän alakoulu muutettiin hallinnollisesti 1. 9.luokkien Valkeavuoren (yhtenäis )kouluksi vuonna Uusi rakennusmassa on sijoitettu korttelin keskiosaan Voivalantien tuntumaan Veitenmäentien varteen toiminnallisista syistä. Korttelin eteläosa jää edelleen vapaaksi tulevaisuuden rakennushankkeille. 5 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

71 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu Hankkeen perustiedot 3.1. Kuvaus hankkeesta UUDISRAKENNUKSEN KÄYTTÄJÄT Kaarinan kaupungin Valkeavuoren lasten ja nuortentalo toteutetaan uudisrakennushankkeena. Rakennuksen käyttäjiksi tulevat päivähoitolapset, koululaiset luokka asteilta 1 9, perusopetuksen erityisoppilaita, lukiolaiset (ruokailu). Samassa kiinteistössä tarjottaisiin myös sosiaali ja terveyspalveluita ao. lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.oppilaita lukuvuonna on perusopetuksessa 760. Kymmenen vuoden kuluessa lukuvuonna on oppilaita arvioitu olevan perusopetuksessa 984 (ks. luku 7). Yleisopetuksen oppilaat alakouluun tulevat Vanhan Paraistentien, Kuusistonsalmen, vanhan kuntarajan ja moottoritien rajaamalta alueelta. Yläkoulun oppilaat tulevat em. mainitun alueen lisäksi Kuusistosta ja Hovirinnan itäisemmältä alueelta. Pienryhmien oppilaita tulee koko kaupungin alueelta. Koulun osalta päätarkoitus on lisätä uudisrakennuksessa oppimisympäristön pinta alaa vanhaan verrattuna ja yhdistää liikuntahalli ja koulu niin, että kulku tiloista toisiin tapahtuu sisätiloissa ja etäisyydet lyhenevät. Rakennukseen sijoitetaan koulun tarpeisiin eri kokoisia perus ja erityisopetuksen oppimisalueita. Kiinteistöön toteutetaan n. 160 varhaiskasvatuspaikkaa käsittävä päiväkoti, joka toimii kiinteässä yhteistyössä koulun kanssa. Päiväkodin tilat rakennetaan samaan rakennukseen koulun kanssa aidon yhteistoiminnan varmistamiseksi. Lasten sijoittelu päiväkotiin lapsen iästä riippumatta on joustavaa. Viisi päiväkotiosastoa jakautuu pienryhmiin ja yhdessä lapsiryhmässä on neljä hoito ja kasvatushenkilöä. Lasten ikäjakautuma ryhmässä voi tarpeesta riippuen olla 1 6 vuotta. Sosiaali ja terveyspalveluista kiinteistöön sijoittuvat nykyisin pääterveysaseman tiloissa sijaitsevat äitiys ja lastenneuvolan palvelut, puhe ja toimintaterapia, psykologipalvelut sekä perhetyö. Valkeavuoren lasten ja nuortentalon yhteyteen sijoitettavien sosiaali ja terveyspalveluiden arvioidaan tuovan toiminnan kannalta merkityksellistä lisäarvoa. Kyse ei ole vain yksittäisten yksiköiden siirtämisestä nykyisistä toimitiloista toisiin, vaan kaarinalaisten lapsiperheiden palveluiden kehittymisestä asiakaslähtöisiin ja asiakkaiden tarpeet paremmin huomioiviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Ruokapalveluiden osalta valmistuskeittiö sekä lukion ruokailutila lakkautetaan ja toiminnot siirretään Valkeavuoren uudisrakennukseen. Kaikkien toimintojen ruokahuolto keskitetään yhteen keittiöön. Lukiorakennuksesta vapautuvien tilojen jatkokäytöstä laaditaan myöhemmin oma tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Kokonaisuus muodostaa yhdessä lukion kanssa "Campus alueen", jossa kaikille toimijoille on asianmukaiset tilat. Tilojen suunnittelussa ja käytössä huomioidaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen lisäksi myös vapaa ajan palvelut kuten kansalaisopisto, nuoriso ja liikuntapalvelut. Tavoitteena on, että alueen rakennukset ja tilat ovat monipuolisesti käytössä aamusta iltaan. LIIKUNTAHALLI Valkeavuoren lasten ja nuortentaloon liittyy niin toiminnallisesti kuin fyysisesti rakennettava liikuntahalli. Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi liikuntahallin hankesuunnitelman Tekninen lautakunta on päättänyt: 1) käynnistää Valkeavuoren liikuntahallin toteutuksen KVR mallilla. 2) että hallin sijaintipaikasta päätetään tarkempien jatkoselvittelyjen jälkeen. 3) että Tekniset palvelut pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin jättämään avustuskelpoisen hakemuksen vuoden loppuun mennessä OKM:lle. 6 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

72 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 71 Hallin rakentamispaikka päätetään joulukuussa MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN Valkeavuoren lasten ja nuortentalon suunnittelua ja mitoitusta on ohjannut ensisijaisesti Kaarinan keskusta alueen asumisen ja maankäytön ohjelma. Kaarinan kaupunki on kaavoittanut välittömästi koulun itäpuolella olevaa Rauhalinnan aluetta pientalovaltaiseen asumiseen. Samoin noin kolmen kilometrin päässä olevalle Hulkkion alueelle on maankäyttösopimuksen myötä kaavoitettu laaja pientaloalue. Koulun koillispuolella sijaitseva Kesämäen alue on rakentunut 1970 luvulta alkaen ja alueella on käynnistynyt sukupolvenvaihdos ; alueelle rakentaneet perheet muuttavat ikääntymisen vuoksi pois ja vapautuvat talot ovat haluttuja asuntoja lapsiperheille. 7 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

73 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 72 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Päiväkotipaikkojen lisätarvetta aiheuttaa edellä mainitun lisäksi se, että perhepäivähoitopaikat jatkuvasti vähenevät. Perhepäivähoitajat jäävät eläkkeelle eikä tilalle saada enää uusia perhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuksen ja sosiaali ja terveyspalveluiden (perhetyö, puhe ja toimintaterapia sekä neuvolatoiminta psykologeineen) liittäminen osaksi hankekokonaisuutta on toiminnallisesti järkevää. Vastaavanlaisessa mallissa Piispanlähteen lastentalosta saadut kokemukset ovat olleet kiittäviä. Koulun ja päiväkodin välinen kiinteä yhteistyö mahdollistaa esim. mahdollisimman kevyen nivelvaiheen esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Kiinteästi yhdessä toimivan koulun ja päiväkodin välillä on mahdollisuus pohtia yhä enenevässä määrin myös ns. kolmivuotisen alkuopetuksen mahdollisuuksia. Perhetyön, puhe ja toimintaterapian ja neuvolatoiminnan tuominen osaksi kokonaisuutta tuo työhön aiempaa enemmän moniammatillisuutta, kun mahdollisimman moni varhaisvaiheen toimijoista on saman katon alla. Toiminnot yhdistämällä saadaan aikaan toiminnallisesti tehokas kokonaisuus ja tilojen käyttö voidaan suunnitella erityisen joustavaksi. Valkeavuoreen syntyy alueen palvelukeskus, joka hyödyttää sekä toimijoita että kuntalaisia. Kokonaisuus on ennen kaikkea lasten etu. Asiakkaat saavat palvelut joustavasti yhdestä paikasta ja tarvittava tieto kulkee yhteisössä sujuvasti. SOTE PALVELUT OSANA VALKEAVUORTA Tulevaisuudessa on järkevää järjestää neuvolapalvelut sillä periaatteella, että palvelut ovat siellä missä käyttäjätkin siis Valkeavuoren campuksella päiväkodin tuntumassa. Kouluterveydenhuolto luonnostaan sijoittuu koulun yhteyteen. SOTE uudistuksen jälkeen on melko todennäköistä, että nykyisen Kaarinan alueella jatkaa korkeintaan kaksi julkisomisteista toimipistettä: Pääterveysasema ja Piikkiön terveysasema. Varissuon iso sosiaali ja terveysasema on niin lähellä Littoista, että Värttinän terveysaseman jatkon edellytykset ovat vähäiset. Neuvolatoiminnan asiakaslähtöisyyden kannalta paras järjestämismalli on kolmen neuvolakeskittymän malli: Valkeavuoren Campus, Piispanlähteen laajennettu lastentalo ja Piikkiön terveysasema. Jotta pääterveysaseman nykyinen neuvolatoiminta oheistoimintoineen ehkäisyneuvolaa lukuun ottamatta voidaan siirtää pääosin Valkeavuoreen ja ehkä osaksi Piispanlähteelle, tarvitaan riittävät tilavaraukset tähän tarkoitukseen. Avosairaanhoidon, mutta myös mielenterveys ja päihdeyksikön toiminnan kehittäminen on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa tilaongelmien vuoksi. Neuvolan siirtyessä pois nykyisistä tiloista, vapautuville tiloille on tarvetta ja käyttöä siitä huolimatta, että myös nykyiset työterveyshuollon tilat mahdollisesti vapautuvat jo ennen Valkeavuoren valmistumista. Tiivistetysti voi sanoa, että paras vaihtoehto on rakentaa Valkeavuoreen nykyaikaiseen perhekeskusajatteluun perustuvat kouluterveydenhuollon ja neuvolan tilat, joihin pääterveysaseman neuvola siirtyy. Yhteishanketta puoltavat osaltaan myös Kaarinan kaupungin strategia, jossa painotetaan asukaslähtöisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä ennakoivasti. Strategian mukaan toiminnassa tulee tavoitella toimivia palveluketjuja ja painottaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tähän kaikkeen pystytään vastaamaan uudessa toimintamallissa aiempaa, hajallaan olevaa mallia paremmin. Myös Suomen hallituksen hallitusohjelma korostaa asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on painottaa varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen. Ohjelmaan sisältyvät lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteena on, että palvelut järjestetään ja johdetaan lapsi ja perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen. Keskittämällä toiminnot yhteen kokonaisuuteen pystytään vastaamaan tähän haasteeseen entistä paremmin. 8 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

74 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 73 RAKENNUKSEN LAADULLISISTA JA TOIMINNALLISISTA VAATIMUKSISTA Hankkeessa keskeistä on kaikkien tilojen joustava käyttö, kustannustehokkuus ja uudenaikainen pedagoginen lähestymistapa niin hoitopaikkojen järjestelyssä kuin uudenlaisten pedagogioiden järjestelyissä. Rakennuksen ja sen ulkotilojen tulee luoda kaupunkikuvallisesti laadukasta, hyvin toimivaa ja innostavaa ympäristöä. Sen tulee sopia ympäristöönsä mittakaavaltaan, massoittelultaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään. Uudisrakennus pitää sijoittaa siten, että sitä voi tarvittaessa laajentaa, jos oppilasmäärä tai koulun rakenne sitä tulevaisuudessa vaatii. Kun rakennus toteutetaan monikerroksisena, voidaan tonttia käyttää tehokkaasti ja tilaa jää mahdolliselle laajennukselle ja muulle rakentamiselle. Rakennukseen suunnitellaan useita sisäänkäyntejä ja ryhmitellään koulun opetustiloista oppimiskokonaisuuksia. Oppimisalueet sijoitetaan keskeisesti sijaitsevan monitoimisalin jossa myös ruokaillaan ympärille. Näin saadaan parhaiten muuntuvia, monikäyttöisiä tiloja, joiden käyttöaste on mahdollisimman korkea. Suunnittelussa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta tavoitteena elinkaarikustannuksiltaan edulliset rakentamis ja materiaaliratkaisut. Rakenne ja taloteknisten järjestelmien tulee taata tilojen terveellisyys, turvallisuus, muunneltavuus ja tilojen tehokas käyttö. Koulun turvallisuuteen kuuluvat osana hyvin toimivat kuulutus ja kulunohjausjärjestelmä Vaihtoehtoiset ratkaisut Kaarinan kaupunginhallitus päätti Valkeavuoren kouluhankkeen osalta mm. seuraavaa: Valkeavuoren koulu uudisrakennetaan kaikkien rakennuksien osalta ja uudisrakennuksen sijainti selvitetään erikseen. Tällä hetkellä koulun kaikki opetus, lukuun ottamatta teknisen työn opetustiloja, toteutetaan väistötiloissa. Opetuksen jatkuminen pitkään näissä tiloissa on kestämätön ratkaisu. Valkeavuoren päiväkodin valmistuttua Koriston päiväkodin rakennuksista luovutaan ja toiminta henkilökuntineen siirtyy uuteen Valkeavuoren päiväkotiin. Uudisrakennuksen vaihtoehtona on Koriston päiväkodin laajentaminen ns. Alatalon rakennusta korjaamalla ja laajentamalla samalla, kun kerrostalon alakerrassa olevista tiloista luovutaan. Synergiaedut koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä tässä vaihtoehdossa kuitenkin menetetään Suunnitellut aloitus ja valmistumisajankohdat Rakennushankkeen vaiheista ensimmäinen eli tarveselvitysvaihe on päättynyt uudisrakennuksen tarpeen toteamiseen. Seuraava vaihe eli hankesuunnittelu valmistuu pääosin tämän asiakirjan myötä. Samassa yhteydessä on kaupunginhallituksen luontevaa päättää hankkeen omistus ja rahoitusjärjestelyihin, esim. suoraan omaan taseeseen, elinkaarimalli, kiinteistöleasing, joku muu. Hallinnollisesti tätä seuraa teknisen lautakunnan rakennustapapäätös. Tämän jälkeen voidaan aloittaa varsinaiseen rakentamiseen tähtäävien kumppanuuksien hankkiminen. Suunnittelu ja rakennusvaiheen voidaan arvioida kestävän käyttävistä malleista riippuen 2,5 4 vuotta Hankesuunnittelu Tässä hankesuunnittelussa on esitetty Valkeavuoren koulun tulevaa oppilasmäärää ja laajuutta. Uudisrakentamisella voidaan taata käyttöiältään kauaskantoinen ratkaisu, missä huomioidaan opetussuunnitelman toimivuutta ja laatua koskevat tavoitteet. Päätös uudisrakennuksen periaatteista tehdään tämän hankesuunnitelman perusteella. 9 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

75 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu Suunnittelun valmistelu Heti hankesuunnitelman sekä omistus ja rahoitusratkaisupäätösten jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen, jossa tekninen lautakunta päättää rakennustavasta ja myöhemmässä vaiheessa hyväksyy pääpiirustukset jatkosuunnittelun ja rakennuslupahakemuksen pohjaksi Suunnittelun ohjaus Suunnittelun ohjauksella varmistetaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin ja tuottaa hyväksyttävät suunnitelmat. Ohjattavia asioita ovat mm. suunnittelun valvonta, ratkaisuvaihtoehtojen vertailu, suunnitelmien tavoitteenmukaisuuden varmistaminen, jotta pysytään sovitussa laajuudessa, kustannusarviossa sekä aikataulussa Rakentamisen valmistelu Laaditaan ja käsitellään hyväksytyn toteutus ja hankintatavan mukaiset tarjouspyyntöasiakirjat, joiden pohjalta järjestetään hankintalain mukainen kilpailutus ja valitaan toteuttajat Rakentamisen ohjaus Varmistetaan sopimuksenmukainen suoritus, huolehditaan toimeksiantajan eduista ja rakennuttajavelvoitteista sekä valvotaan toteuttajien suoritusta. Otetaan rakennus vastaan ja tehdään toteutusmuotoon mahdollisesti liittyvä taloudellinen loppuselvitys. Vastaanottopäätös tehdään teknisessä lautakunnassa. 10 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

76 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu Laajuus ja kustannustiedot pääpiirteittäin 4.1. Laajuustiedot UUDISRAKENTAMINEN Uudisrakennuksen tilaohjelman mukaiset hyötyalat hym2: Hyötyala ei sisällä liikennetiloja, teknisiä tiloja eikä mitään rakenteita. Koulu ja rakennuksen oheistilat Päiväkoti Sosiaali ja terveyspalvelut 369 Yhteensä Bruttoala brm2 ja bruttotilavuus rm3. PERUSKORJAUS Koulun opetustiloja on suunniteltu sijoitettavaksi lukion tiloihin (nykyisen keittiön paikalle) 180 hym2. Mikäli niitä ei sijoiteta lukioon, on uudisrakennuksen oltava vastaavasti isompi. PURKAMISTA Puretaan rakennukset A, B ja D TILAOHJELMA JA KUSTANNUSTIEDOT PÄIVÄKOTI m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Ryhmähuone 27,8 18, Wc 9,0 3, Wc huone, inva 6,0 1, Wc / henk.k. 2,0 2, Märkäeteinen 35,0 1, Naulakkotila 45,0 1, Vaatehuolto ja liinavaatevar. 18,0 1, Monitoimisali 81,0 1, Salin varasto 7,0 1, Ruokailutila alle 3v 45,0 1, Varasto 15,0 1, Sos.tila 7,0 2, Suihku 2,0 1, Siivoustila 3,0 1, Erit.opett. työhuone 12,0 1, Kokous ja hk:n työtila 26,0 1, Liikennetilat, arvio 75,0 2, Teknisettilat, arvio 25,0 2, Yhteensä 41, Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

77 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 76 OPPIMISENTILAT 0 6 LK m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Opetustila 52,4 19, Ryhmätila 22,5 14, Wc huone 1,5 40, Monitoimitila 163,6 7, Yhteensä 80, ETEISTILAT 0 6 m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Märkäeteinen ja kenkäsäilytys 25,3 3, Vaatesäilytys 51,0 3, Yhteensä 6, HUMANISTISTEN AINEET m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Aineopetus 51,1 9, Yhteensä 9, MATEMAATTIS LUONNONTIETEET m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Matemaattis luonnontieteelliset opet 100,0 6, Yhteensä 6, TAITO JA TAIDEAINEET m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Kuvaamataito ja varastot 180,0 1, Käsityö, arvio 162,5 4, Kotitalous 100,0 2, Musiikki ja varastot 100,0 2, Yhteensä 9, YHTEISET JA OPPIMISALUEET m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Laaja al. erityisopetus 60,0 1, Opo luokka 55,0 1, Pienryhmätilat 15,0 9, Op.väl.varastot 10,0 10, Kirjasto 75,0 1, Erityistila 50,0 4, Yhteensä 26, Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

78 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 77 ERITYISEN TUEN TILAT m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Pienryhmätila 10,0 3, Tuulikaappi 5,0 1, Kenkäsäilytys 3,0 1, Vaatesäilytys 5,0 1, Wc 1,5 2, Inva wc 6,0 1, Opetustila 40,0 3, Yhteensä 12, RUOKAHUOLLON TILAT m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Keittiö 500,0 1, Ruokailutila / monitoimisali 830,0 1, Yhteensä 2, OPPILASHUOLLON TILAT m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Työhuone 16,0 5, Inva wc 5,0 1, Lepohuone 5,0 1, Odotustila 20,0 1, Yhteensä 8, HALLINTO JA HENKILÖKUNTA m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Taukotila 100,0 1, Työhuone 12,3 8, Neuvottelu 19,5 2, Arkisto 10,0 1, Työtila 190,0 1, Pukuhuone 34,7 3, Wc 1,9 8, Suihku 1,5 3, Yhteensä 27, OPPILAIDEN TILAT m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Wc 1,5 25, Inva wc 6,0 3, Kenkäeteinen 20,5 2, Vaatesäilytystilat 41,0 2, Oppilaiden henk.koht. säilytystilat 31,0 2, Oppilaskunnan huone 15,0 1, Yhteensä 35, Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

79 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 78 HUOLTOTOIMEN TILAT m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Siivouskeskus, arvio 10,0 2, Kiinteistönhoito, arvio 40,0 2, Varastohuone, arvio 20,0 2, Yhteensä 6, HYÖTYALAT YHT., KOULU m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Tekniset tilat, arvio 100,0 6, Liikennetilat 100,0 16, Yhteensä 22, SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUT m2/tila kpl m2 euroa/m2 euroa Vastaanotto 16,0 9, Toimintaterapeuttien työtila 45,0 1, Odotustila, vaatesäilytys 40,0 1, Siivous 2,0 1, Huuhteluh. 5,0 1, Wc (näytteenotto) 4,0 1, Wc inv. 5,0 1, Wc hk 2,0 2, Varasto (pute, tt, th:t) 12,0 1, Taukotila 20,0 1, Ryhmätila (yhteiskäytössä) 30,0 1, Sos.tila 7,5 2, Sh 1,5 1, Vaunusäilytys 16,0 1, Liikennetilat 22,0 1, Tekniikkakomero 3,0 1, Yhteensä 26, VALKEAVUOREN LASTEN JA NUORTENTALO kpl m2 euroa/m2 euroa YHTEENSÄ Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

80 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu Perustelut hankkeelle Kaupunginhallitus on päättänyt : Valkeavuoren kouluhankkeen osalta että Valkeavuoren koulu uudisrakennetaan kaikkien rakennuksien osalta ja uudisrakennuksen sijainti selvitetään erikseen ja että liikuntasalit korvataan yhdellä n brm²:n liikuntahallilla. KOULU Lähtökohtana Valkeavuoren koulun laajennustarpeelle on ollut alueen kasvava oppilasmäärä ja pieneksi jäävät huonokuntoiset koulurakennukset. Tällä hetkellä Valkeavuoren kouluun ei voida ottaa kaikkia koulutulokkaita koulun lähialueelta. Niinpä melko lähelläkin koulua asuvia oppilaita joudutaan sijoittamaan muualle. Koulu tulee jatkossakin toimimaan osaamiskeskuksena, jossa koulua käyvät myös vaativan erityisen tuen oppilaita koko Kaarinan alueelta. Uudisrakennus mahdollistaa koulun rakentamisen oppimisalueisiin ja laaja alaiseen sekä ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan perustuviin oppimisympäristöihin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että oppilaille annettava opetus toteutetaan pedagogisesti siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada ikäryhmässään juuri sellaista opetusta kuin mikä on hänelle parasta. Useamman aikuisen läsnäolo ja tuki mahdollistetaan. Opetuksen pedagogisena lähtökohtana on siten myös fyysinen oppimisympäristö, jonka tulee tukea tätä. Nykyaikainen ja tulevaisuuden koulu rakentuu oppimisalueista, joiden tulee olla rakenteiltaan ja kalustuksiltaan muunneltavia ja kutakin ikäluokkaa ja sen opetusta tukevia. Kaarinan kaupungin musiikkiluokat on sijoitettu Valkeavuoren kouluun. Musiikkiluokkatoimintaa on vuosiluokilla 3 9. Luokilla 3 6 toimii omat luokanopettajat, jotka ovat erikoistuneita musiikkiin ja vuosiluokilla 7 9 opetuksesta vastaa aineenopettaja. Luokat toteuttavat yleistä opetussuunnitelmaa, mutta heillä on lisätty musiikkia, niin että sitä on yhteensä 5h/vko. Koulussa toimii musiikkiluokat vuosiluokilla 3 9, yksi luokka jokaisella asteella. Musiikin opetus vaatii hyvin toteutuakseen asianmukaiset tilat. VARHAISKASVATUS Asumisen kaavoitusohjelman mukaan Kaarinan keskustan alueelle tarvitaan vuoteen 2020 mennessä n. 120 uutta päivähoitopaikkaa. Päivähoitopaikkojen lisätarvetta aiheutuu jatkossa myös perhepäivähoitajien määrän jatkuvasta vähenemisestä. Valkeavuoren päiväkodin rakentaminen mahdollistaa Koriston päiväkodin kahdesta erillisestä rakennuksesta ja kerrostalon alakerrassa sijaitsevasta perhepäivähoidon varahoitokodista luopumisen. Pienistä ja erilleen sijoitetuista päivähoitoyksiköistä luopuminen on ollut pitkään varhaiskasvatuksen tavoitteena ja tavoitteen toteutuminen näkyy selvästi mm. kiinteistökustannuksissa. Samalla hoitopaikan hinta on lähestynyt selvästi yksityisen hoidon hintaa. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUT Valkeavuoren campukselle tulee kaupungin suurin keskittymä lapsia ja nuoria. Heidän arkiympäristönsä on Valkeavuori. Palveluiden vieminen sinne missä asiakkaatkin ovat, on nykyaikainen tapa toimia. Paras vaihtoehto on rakentaa Valkeavuoreen nykyaikaiseen perhekeskusajatteluun perustuvat kouluterveydenhuollon ja neuvolan tilat, joihin pääterveysaseman äitiys ja lastenneuvola siirtyvät. Kouluterveydenhuollon luonnollinen paikka on koululla. Samaan tapaan päiväkodin yhteydessä on nykyaikaisen perhekeskusajattelun mukaan hyvä olla sekä äitiys että lastenneuvola, jolloin kaikki lapsiperheiden parissa työtä tekevät perustason ammattilaiset ovat helposti tavoitettavissa samassa paikassa. Lisäksi merkittävää etua saadaan siitä, että neuvolan väki laajasti ajateltuna (perhetyöntekijät, psykologi, terapeutit ja lastenlääkäri terveydenhoitajien lisäksi) ovat lähellä varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa. 15 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

81 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 80 Toimintatapa on asiakaslähtöistä ja se myös helpottaa ammattilaisten keskinäistä tiimityötä ja konsultointia. Tällä perhekeskusmallilla voidaan poistaa nykyinen pirstaleisuus ja palveluiden siiloutuminen. Pääterveysasemalla ollaan vakavissa vaikeuksissa tilaongelmien vuoksi. Lisää tilaa tarvitaan, mutta sen rakentaminen pääterveysaseman yhteyteen ei liene lähitulevaisuudessa realistista. Vuokratiloissa Krossissa ovat tällä hetkellä toimintaterapeutti ja puheterapeutti. Rakentamalla muutaman terveydenhoitajan minineuvola ilman muita lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia menetetään edellä kuvattu joustavan konsultoinnin ja helpon tiimityön mahdollisuus. On taloudellista rakentaa isompi kokonaisuus, jolloin tilat saadaan tuottavaan yhteiskäyttöön. Ks. myös luku 3.1. PUHTAUS JA RAVINTOPALVELUT Valkeavuoren uusi valmistuskeittiö korvaa myös lukion valmistuskeittiön, joka voidaan lakkauttaa. Lukiolaiset siirtyvät ruokailemaan Valkeavuoreen. Lukion vapautuville keittiö ja ruokailutiloille laaditaan oma hankesuunnitelma. Ruokailu tapahtuu monitoimisalissa. Salissa ruokailevat yli 3 vuotiaat päiväkotilapset, esikoululaiset, koulun oppilaat ja henkilökunta sekä lukion oppilaat ja henkilökunta. Sali suunnitellaan niin, että tilaa voidaan käyttää jako, opetus ja neuvottelutiloina ruokailuaikojen ulkopuolella. Iltaisin ja viikonloppuisin myös liikuntahallin käyttäjät ja vierailijat voivat käyttää salia. Pienimpiä ruokailijoita ajatellen salin jaettavuus osiin on perusteltua Valkeavuoren koulurakennus palvelualustana Fyysisenä ympäristönä uudisrakennuksen perustavoitteena on olla terveellinen, turvallinen sekä joustava oppimisen ja työskentelyn mahdollistava kasvun ja kehityksen ympäristö. Valkeavuoren uudisrakennus toimii varhaiskasvatuksen, perus ja lukio opetuksen sekä liikunta, kansalaisopisto, oppilashuolto ja nuorisopalveluiden palveluiden mahdollistajana Pedagoginen visio ja toiminta ajatus: lähtötavoitteet fyysiselle ympäristölle Koulun pedagogisen toiminta ajatuksen määrittämisellä on kiinnitetty huomiota toimintakulttuurin tärkeisiin osa alueisiin. Tätä kautta käyttäjä on tarvemäärittelyn yhteydessä arvioinut toiminta ajatuksen vaikutusta rakennettuun oppimisympäristöön. Toiminta ajatusta ja koulun toimintakulttuuria on kuvattu yksityiskohtaisemmin tämän hankesuunnitelman liitteessä olevassa pedagogisessa suunnitelmassa. Oppimisympäristöihin liittyvät tarvekuvaukset on määritetty ikäkausittain tai aineryhmittäin perustuen Kaarinan kaupungissa yleisesti hyväksyttyyn toimintokaavioon, jossa koulu toiminnallisesta näkökulmasta rakentuu oppimisen alueisiin sekä muihin toiminnan kannalta keskeisiin palvelualueisiin. Koulukohtainen toimintokaavio on liitetty osaksi pedagogista suunnitelmaa. Oppimisympäristöjen osalta monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus ovat keskeisiä suunnittelutyön lähtöperiaatteita. Tätä kautta opetustilojen pitää olla akustisesti hyvin toimivia, motivoivia, viihtyisiä sekä aistiystävällisiä. Jokaisen opetustilan tulee olla muunneltavissa avautuvien, sulautuvien ja laajentuvien tilaratkaisujen kautta osaksi laajempaa oppimisaluetta. Nämä periaatteet mahdollistavat uudet opetusmenetelmät ja lisäksi tilojen korkean käyttöasteen. Opetustilojen käyttö voi vaihdella eri tilanteiden mukaan ja siksi niissä tulee olla mahdollista toteuttaa samanaikaisesti eri työtapoja. Huomiota yleisellä tasolla tulee kiinnittää tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksien maksimoimiseen. Lisäksi tilojen suunnittelussa on huomioitava erilaiset oppijat ja yksilölliset opinpolut. Myöskään esteettömästä liikkumisesta koko rakennuksessa ei saa tinkiä. 16 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

82 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 81 Tila ohjelman mukaisesti koulun rakentamisperiaatteet nojaavat oppimisalue ajatteluun ja siitä johdettuihin aluekohtaisiin tilaratkaisuihin. Näiden tilaratkaisujen toimintaperusteet on määritelty pedagogisessa suunnitelmassa oppimisaluekohtaisina konseptikuvauksina. Konseptikuvaukset toimivat ohjeellisina suunnitteluperusteina, jättäen tilaa myös suunnittelijoille suunniteltaessa laadukkaita ja kustannustehokkaita oppimisympäristöjä. Suunnittelussa täytyy huomioida opiskelu mobiiliympäristössä. Mobiiliympäristö tarjoaa mahdollisuuden opiskella yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat huomioiden ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelu digilaitteilla tapahtuu vaihtelevissa ympäristöissä koulussa sisällä, pihalla tai lähiympäristössä oppilaan tehdessä havaintoja ympäristöstään omatoimisesti. Siksi tarvitaan erilaisille työskentelytavoille sopivia muunneltavia, sopivia oppimisympäristöjä. Tämä edellyttää langatonta verkkoa myös koulun pihalla Toiminnalliset tavoitteet eri oppimisalueille ja niiden tilaratkaisuille Valkeavuoren lasten ja nuortentalon visio ja toiminta ajatus on käyttäjien toimesta kiteytetty pedagogisessa suunnitelmassa. Tiivistäen toiminnalliset tavoitteet korostavat seuraavia osaalueita: Yhteistyössä yhteisvastuullisesti Oppilaan koulupolkua tukien Kiireettömästi Valkeavuoren koulurakennus on vuosiluokkien 1 9 yhtenäiskoulu (maksimioppilasmäärä 980 oppilasta), jonka yhteydessä toimii 160 lapsen päiväkoti sekä neuvolatilat. Esiopetuksen lapset toimivat kiinteänä osana alkuopetusta. Eritysopetuksen osaamiskeskuksena koulussa järjestetään haastavan erityisen tuen ja erityisen tuen opetusta kaikkiaan 90 oppilaalle. Näistä kolme opetusryhmää (noin 30 oppilasta) on ns. haastavan erityisen tuen ryhmää, joiden opetus järjestetään toimintokaavion mukaisesti omalla oppimisalueellaan. Lisäksi koulurakennuksessa järjestetään Kaarinan lukion oppilaiden ja henkilöstön ruokailu noin 400 ihmiselle. Oppilaille annettava opetus toteutetaan pedagogisesti siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada taito ja kehitystasonsa mukaista opetusta. Koulun työskentelyä ohjaavia toimintamalleja ovat yhteisopettajuus, joustavat ryhmittelyt ja toiminnallisuus. Tilojen tulee mahdollistaa toiminta yhdessä ja erikseen, ottaen huomioon jokaisen lapsen oman oppimispolun. Ilmiöpohjaisen opetuksen lähtökohtana on fyysinen oppimisympäristö, joka mahdollistaa oppimisen monipuolisten oppimateriaalien ja työtapojen avulla. Oppimisympäristöjen tulee olla muunneltavia ja kutakin ikäluokkaa ja sen opetusta tukevia. Tämä koskee myös aikuisopiskelijoita: Valkeavuoren kampusalueesta tulee kansalaisopiston suurin yksittäinen opetuspiste. Sen tilat soveltuvat perinteistä alakoulua paremmin aikuisopiskelijalle mahdollistaen monipuoliset opetuksen ja oppimisen tavat. Kokonaisuutena koulurakennus hahmottuu Valkeavuoren toimintokaaviotasolla seuraavasti: 17 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

83 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 82 Toimintokaavion perusteella eri toiminnalliset alueet on kuvattu yleisellä tasolla sekä huomioitu tilaohjelmassa vastaavin otsikkoaluein: KESKUSTORI Keskustori koostuu kokoontumisen, ruokailun ja työskentelyn mahdollistamista muuntojoustavista tiloista ja niiden muodostamista tilakokonaisuuksista. Tiloja avaamalla ja sulkemalla on tiloissa järjestyvät niin suuret juhlat kuin epämuodolliset opetustapahtumatkin. Ikäkausittaiset tarpeet huomioiden tilat toimivat samalla ruokapalvelun tiloina alkaen välipalatoiminnasta ja päätyen koko koulun ruokailun toteuttamiseen. Keskustoriin liitetyt tilat tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että ne soveltuvat myös laajemmin liikunta, kulttuuri ja sivistyspalveluiden käyttöön. Rakennus suunnitellaan ns. sukkakouluperiaatteella eli ulkojalkineet tulee riisua heti sisälle tultaessa. PUHTAUS JA RAVINTOPALVELUT Ruokailu tapahtuu keskustorin monitoimisalissa. Torilla ruokailevat yli 3 vuotiaat päiväkotilapset, esikoululaiset, koulun oppilaat ja henkilökunta sekä lukion oppilaat ja henkilökunta. Sali suunnitellaan niin, että tilaa voidaan käyttää jako, opetus ja neuvottelutiloina ruokailuaikojen ulkopuolella. Iltaisin ja viikonloppuisin myös liikuntahallin käyttäjät ja vierailijat voivat käyttää salia. Eriaikaisen, eri ikäisten ja kokoisten. Pienimpiä ruokailijoita ajatellen salin jaettavuus osiin on erityisen tärkeää. Valkeavuoren keittiöistä tulee yksi Kaarinan neljästä valmistuskeittiöstä. Valmistettavien annosten määrä on ~4000 annosta/vrk, joista muualle kuljetetaan 2500 ateriaa. TOIMISTO Toimisto rakentuu nykyaikaisen työympäristöajattelun perusteisiin tarjoten tilatehokkaat hallintotilat sekä erilaiset neuvottelu ja taukotilat koko koulurakennuksen henkilökunnalle. 18 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

84 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 83 YHTEISTYÖN TILAT Yhteistyön tiloissa mahdollistuvat oppilashuollon sekä yleissivistävän koulutuksen tuki ja verkostopalvelut. Huomiota kiinnitetään niin tilojen tarkoituksenmukaisuuteen kuin toimintojen sensitiivisyysvaateisiin (esim. erilliset sisääntulot eri asiakasryhmät huomioiden). YLEISTÄ OPPIMISTILOISTA Kullekin oppimisalueelle rakennetaan erilaisia ryhmä ja opetustiloja. Osa tiloista pitää olla yhdisteltäviä toisiinsa. Jokaisessa alueessa on oltava mahdollisuus siihen, että kaikki oppimisalueen oppilaat kokoontuvat kerrallaan avoimen työn alueella. Toisaalta oppimisalueella pitää olla mahdollisuus myös luokkatyöskentelyyn, intensiiviseen työskentelyyn sekä hiljaiseen työskentelyyn. Tämä edellyttää sekä avoimen työn tiloja, että suljettuja luokkatiloja, tiloja pienryhmille, eriyttämiseen ja vetäytymiseen. Akustiikaltaan ja kalustukseltaan tilojen täytyy mahdollistaa toiminnallisen oppimisen työtapoja. Muutenkin tilojen täytyy tukea toiminnallista oppimista sekä tarjota erilaisia oppimisympäristöjä erilaisiin oppimisen tilanteisiin. Pienet, rauhalliset oppimistilat mahdollistavat opiskelun rauhassa yksin, pareittain tai erikokoisissa ryhmissä. On huomioitava, että ulkotilat ovat osa oppimisympäristöä ja ne on suunniteltava osana koulun kokonaissuunnitelmaa. LIIKUNNAN OPPIMISALUE Rakennukseen ei tule erillistä liikuntasalia vaan sisäliikunnan opetusta on mahdollista järjestää viereisessä liikuntahallissa. Myös ulkoliikunta alueet on suunniteltava osana hanketta. VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISALUE Rakennukseen suunnitellaan yhteinen, kokoava tila. Tällä pyritään mm. vähentämään eteistilojen rakennus, siivous ja ylläpitokustannuksia. Monitoimitilaa voidaan käyttää yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen esim. lauluhetket, juhlat jne. Jakotiloja tulee olla runsaasti, jotta lapset voidaan jakaa pienryhmiin. Myös lapsikohtaiset terapiat hoidetaan yleensä hoitopäivän aikana, jolloin pienet, rauhalliset tilat ovat tarpeen. Lapsiryhmät suunnitellaan siten, että ns. sisarusryhmien muodostaminen on mahdollista. Päiväkotiin tulee pienimmille lapsille yhteinen ruokailutila, johon ruoka kuljetetaan lämpövaunuilla. Ruokailun keskittämisellä vähennetään ruokahävikkiä ja siivouksen tarvetta lapsiryhmissä. Lisäksi lasten toiminta ryhmässä voi jatkua ruokailun jälkeen, koska leikkejä ei tarvitse ruokailun vuoksi purkaa pois VUOSILUOKAT Oppimispolkunsa alussa olevalle oppilaalle tärkeää on turvallisuus ja oppimiseen liittyvä leikinomaisuus. Arkiset rutiinit ja toiminnalliset oppimishetket toteutuvat yhteisopettajuutta tukevissa oppimisympäristössä, josta on selkeät yhteydet piha ja ruokahuoltoalueille. Tiloissa on huomioitu myös aamu ja iltapäivätoiminnan tarpeet. Oppimisalueen visuaaliset materiaali ja kalusteratkaisut tukevat lapsen kouluarjen sujuvuutta. Toiminnan kannalta on tärkeää, että alkuopetuksen oppimisalueet (esikoululaiset lk) sijaitsevat päiväkodin vieressä, jotta esikoululaisten täydentävä päivähoito on helppo järjestää. Alkuopetuksen oppimisalueella on huomioitava myös iltapäiväkerholaisten tilantarve VUOSILUOKAT Vuosiluokkien 3 4 oppimisalueiden muuntojoustavuutta ja yhteisopettajuutta tukevat monipuoliset tila ja kalusteratkaisut, jotka tarjoavat mahdollisuuksia niin rauhalliseen yksilötyöskentelyyn kuin ryhmätyöskentelyynkin. Eriyttämisen tueksi tarvitaan myös erillisiä tilaratkaisuja, jotka samalla voidaan helposti myös yhdistää osaksi ikäluokkien oppimisalueita. 19 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

85 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu VUOSILUOKAT Omien taitotasojen mukaiseen opiskelun painottumisen myötä oppimisalueita määrittävät myös ainekohtaiset erityistarpeet. Näin tilojen avoimuutta tulee voida säädellä verho, väliovi sekä väliseinäratkaisuin. Hyvät kulkuyhteydet myös aineryhmäkohtaisille oppimisalueille tulee huomioida suunnittelussa. Kalusteiden liikuteltavuus ja säädettävyys huomioimalla varmistetaan kaikille käyttäjille luontevat opetus ja oppimistilanteet. MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN OPPIMISALUE Oppimisalue on matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon opiskeluun tarkoitettu kokeiluun ja yhdessä tutkimiseen ohjaava oppimisympäristö. Turvallisissa ja innostavissa tilakokonaisuuksissa muuntojoustavat tilat tarjoavat myös mahdollisuuden yli ainerajojen mahdollistavien oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen. HUMANISTISTEN AINEIDEN JA KIELTEN OPPIMISALUE Oppimisalue on kaikkien humanististen aineiden sekä eri kielten opiskelun mahdollistava oppimisalue. Aineiden runsaslukuisuuden vuoksi oppimisalueelle edellytetään eri suuruisia ja tapauskohtaisesti yhdisteltäviä tiloja. Tavoitteena on mahdollistaa luontevat opiskelutilanteet niin ohjattuun opettajajohtoiseen työskentelyyn kuin joustaviin ikäkausikohtaisiin suurryhmätyöskentelyihinkin. TAITO JA TAIDEAINEIDEN OPPIMISALUE Taito ja taideaineiden oppimisalue on monipuolinen käden taitoja painottava oppimisympäristö. Alueelle sijoittuvat käsityökasvatuksen, kuvataiteen ja kotitalouden oppimistilat. Monimateriaalisen käsityökasvatuksen periaatteen mukaisesti tilojen yhteiskäyttöisyyttä on lisätty yhteiskäyttötiloilla sekä varastoinneilla. Kaarinan musiikkiluokat ovat Valkeavuoren koulussa luokilla 3 9. Sijoittamalla musiikin opetuksen tilat keskustorin viereen mahdollistetaan luokkatilan muuntuminen esitystilaksi keskustorin suuntaan. Näiden tilojen suunnittelussa otetaan huomioon myös kansalaisopiston tarpeet suunnittelemalla varastot, jotka riittävät sekä peruskoululle että kansalaisopistolle. Myös tiloihin kulku suunnitellaan sellaiseksi, että se onnistuu vaivattomasti myös iltaisin. ERITYISEN TUEN TILAT Valkeavuoren koulu toimii erityisopetuksen strategisten linjausten mukaisesti alueellisena osaamiskeskuksena. Käytännössä tämä merkitsee kolmen vaativan erityisen tuen oppilasryhmän sijoittamista osaksi koulua ja sen oppimisympäristöjä. Tuen asteen syvyydestä johtuen tilat suunnitellaan ja toteutetaan omana kokonaisuutenaan huomioiden tarvittavat tuki ja terapiatilat. PIHA ALUE OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Piha alueen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa noudatetaan kestävän ympäristörakentamisen periaatteita ja kriteereitä. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että hankkeessa huomioidaan maa ainesten käyttö, maaston muodot, luonnon materiaalin hyödyntäminen leikissä ja oppimisessa sekä olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Luonnon monimuotisuus huomioidaan toteutuksessa. Piha alueet suunnitellaan eri ikäisiä oppijoita aktivoivaksi ja osallistavaksi alueeksi joka tukee myös käyttäjien yhteisöllisyyttä. Pihalle suunnitellaan erilaisia paikkoja ulko opetukseen. Opetuksen havainnollistamiseksi pihalle luodaan erilaisia kasvillisuus tms. ympäristöjä, joita voidaan hoitaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Istutettaviksi kasveiksi valitaan lajikkeita, jotka viihtyvät tontin olosuhteissa ja ovat myrkyttömiä. 20 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

86 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 85 Piha alueen teemoja voivaivat olla esim. kivipuisto, arboretum, perhospuutarha, hyötytarha jne. Vastaavasti toiminnallisia alueita voivat olla leikkikumpareet, liikuntareitit, teatteri, pulkkamäki, hiihtolatu jne. Varastoja tarvitaan ulkoliikunta ja välituntivarusteille. Kiinteistöhuollon varusteille rakennetaan niin ikään varastotila erikseen tai edellä mainittujen yhteyteen. Sisäänkäynnit ja pihapinnoitteet suunnitellaan siten, että rakennukseen ei kantaudu tarpeettomasti likaa ja roskaa. Pihan toiminta alue tulee olla valaistu riittävässä määrin, mikä luo turvallisuutta. Pihalle ei sallita ajoneuvoliikennettä eikä pysäköintiä. Teiden ja pihojen aurauksen, lumenluonnin ja hiekoituksen vaatimat tilat otetaan huomioon. Pihat suunnitellaan helposti valvottavaksi, katvealueita ei saa muodostua. LIIKENNEJÄRJESTELYT Kampusalueen liikennejärjestelyt tulee suunnitella kokonaisuutena huomioiden päivä ja iltakäytön tarpeet. Liikenteellinen perusajatus alueella on se, että ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiset minimoidaan ja näin tehdään alue turvalliseksi liikkua. Moottoriajoneuvoliikenne sallitaan ainoastaan alueen reunoilla. Keskelle jää vehreä, aktiivinen välituntipiha, jota sivuavat kevyenliikenteen väylät. Päiväkäytön osalta huomiota tulee kiinnittää seuraaviin liikennejärjestelyosatekijöihin: Oppilaiden liikkuminen kävellen, polkupyörällä, mopoautolla ja mopoilla Koulun oppilaiden saattoliikenne koko korttelin alueella Päiväkotilasten ja esikoululaisten saatto ja nouto autolla vaatii lyhytaikaista pysäköintiä Koulukuljetusautot Henkilökunnan pysäköinti: autot ja polkupyörät Hyvinvointipalveluiden asiakkaiden liikenne ja pysäköinti llta ja viikonloppukäytön liikenne, erityisesti liikuntahalli Huoltoliikenne eriytettynä (keittiö, liikuntahalli, tekninen käsityö) Alueen saattoliikenne on vilkasta, koska lapsia ja oppilaita saatetaan kouluun. Saattoliikennettä on runsaasti varsinkin aamulla koulun alkaessa. Jättöpaikan tulee olla turvallinen ja liikenteen sujuva, vaikka autoja on paljon samaan aikaan. Päiväkodin ja esiopetuksen saatto ja hakuliikenne on erilainen kuin koulujen. Vanhemmat pysäköivät auton hetkeksi, kun he tuovat lapsensa sisälle asti ja hakevat iltapäivällä. Autoille pitää varata lyhytaikaisia P paikkoja mahdollisimman lähellä päiväkodin sisäänkäyntiä. Kouluun tuodaan lapsia myös koulukuljetusautoilla. Kävelymatka valaistulta jättö paikalta kouluun ei saa olla liian pitkä, koska kyseessä ovat erityisoppilaat. Liikuntarajoitteisten oppilaiden jättöpaikka tulee olla lähellä koulun ovea. Iltapäivällä koulukuljetusoppilaat haetaan samasta paikasta. Henkilökunnalle, hyvinvointipalveluiden asiakkaille ja vierailijoille varataan riittävästi parkkipaikkoja kohtuullisella etäisyydellä rakennuksesta. Ruokapalveluiden kuljetukset keittiöön sekä muut rakennukseen tulevat tavarantoimitukset pitää huomioida liikennejärjestelyissä. Näitä paikkoja tarvitsevat myös iltakäyttäjät. Alla liikennejärjestelyihin liittyvä havainnekuva suunnittelutyön tueksi: 21 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

87 8, TEL :00 / Liite: Valkeavuoren hankesuunnitelma TEK liite... Sivu 86 Saattoliikenne Kevyt liikenne ILTAKÄYTTÖ Vapaa ajan lautakunnan alaisen toiminnan osalta pääasiallinen käyttäjä on kansalaisopisto. Lisaksi mm. kulttuuripalvelut voi käyttää rakennusta tilaisuuksiinsa. Liikuntahallin käyttäjien tulee pystyä käyttämään rakennuksen keskustoria esim. kahviona. Rakennus suunnitellaan siten, että sitä voi kouluajan ulkopuolella käyttää ilman erillistä iltakäytön valvojaa. Tämä edellyttää, että rakennus on selkeästi jaettu osiin ja kulkureitit on osastoitu. lltakäyttäjille on tärkeä, että koulurakennuksessa on selkeä ja helppokäyttöinen kulunvalvontajärjestelmä. Kulunvalvonta helpottuu ottamalla käyttöön esim. henkilökohtaiset kulunvalvontakortit, joihin koodataan käyttäjän oikeudet eri tiloihin. Näin mahdollistetaan ko. henkilöiden pääsy vain tiloihin, jotka on heille tarkoitettu. Rakennuksessa noudatetaan ns. sukkakouluperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkojalkineet tulee riisua heti sisälle tultaessa. Opiston käyttäjäkunnassa ja muissakin iltakäyttäjissä on opiskelijoita, joilla on liikuntavaikeuksia. Heille jalkineiden poisottaminen tuottaa vaikeuksia. Asian helpottamiseksi tuleekin varautua riittävällä määrällä istuimia. Heidän kenkiään ja ulkovaatteitaan varten tulee myös varata riittävästi säilytystilaa. Tähän saattavat riittää oppilaille suunnitellut tilat. 22 Valkeavuoren lasten ja nuortentalon hankesuunnitelma

Näytä lisää